OIKEUSTAPAUKSIA ESTE T ELL L I L S I YYDESTÄ T

Transkriptio

1 OIKEUSTAPAUKSIA ESTEELLISYYDESTÄ

2 VALTUUTETTU ei esteellinen KHO 1963-II-53 Valtuuston PJ, joka oli ehdolla luottamushenkilön vaalissa, sai ottaa osaa päätöksentekoon KHO 1984-II-30 Valtuuston PJ:n ja VPJ:n vaalissa ehdokkaana ollut henkilö ei ollut esteellinen osallistumaan jäsenenä vaalia varten kokoontuneen suhteellisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn KHO 1984-II-28 Valtuutettu, joka oli myös kihlakunnanoikeuden lautamies, ei ollut esteellinen ottamaan valtuustossa osaa päätöksen tekemiseen asiassa, joka koski kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön muuttamista kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkiota koskevalta osalta. KHO 1986-II-32 Kunnanvaltuusto oli päättänyt ottaa pankilta lainan vanhainkodin laajennuksen rahoitukseen. Valtuutettu, joka oli kysymyksessä olevan pankin johtokunnan jäsen, ei ollut esteellinen ottamaan osaa valtuustossa päätöksen tekemiseen mainitusta asiasta

3 KHO 1984-II-27 Urheiluseuran puheenjohtaja ei ollut esteellinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston jäsenenä osallistumaan kaupungin urheiluhallin rakentamista ja rakennusurakkaa koskevan asian käsittelyyn lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. KHO: 1988 T1690 I asteen osayleiskaavan alueella maata omistava kaupunginvaltuutettu ei ollut, kun otettiin huomioon kaavan oikeusvaikutukset, sen yleispiirteisyys ja sen sisältö muutoin sekä kaavan suunnitteluperusteet ja hänen maanomistuksensa laajuus suhteessa koko kaava-alueeseen, esteellinen ottamaan osaa osayleiskaavaa koskevan päätöksen tekoon valtuustossa. KHO 2004 T2131 Kunnanvaltuutetun setä oli yhteisen vesialueen osakas. Osakaskuntaan kuului 107 kiinteistöä, joista setä omisti kaksi. Yhteisalueesta asemakaavaalueeseen kuuluvan osan vähäisyys sekä sedän vähäinen osuus yhteisalueesta huomioon ottaen asemakaavan hyväksymispäätös ei kuitenkaan koskenut henkilökohtaisesti setää. Kunnanvaltuutettu ei ollut lähisukulaisuuden perusteella esteellinen päättämään asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustossa.

4 KHO 1987-A-23 Kaupungin henkilökunnan työterveyshuoltosäännön muuttamista koskeva asia ei koskenut kaupungin palveluksessa virka- tai työsuhteessa olevia valtuutettuja kunnallislain 25 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Sanotut valtuutetut eivät olleet esteellisiä ottamaan osaa valtuustossa työterveyshuoltosäännön muutosta koskevan päätöksen tekemiseen. KHO 1996 T3804 Kaupunginvaltuuston päätös kahden ala-asteen lakkauttamisesta ei koskenut kunnan opettajina toimineita valtuuston jäseniä kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten henkilökohtaisesti, että he olisivat olleet esteellisiä ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. He olivat kuitenkin katsoneet itsensä esteellisiksi ja ilmoittaneet esteellisyydestä saattamatta kysymystä valtuuston ratkaistavaksi. Heidän tilalleen oli kutsuttu varajäsenet. Valtuuston päätös ei ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että kunnan opettajina toimineet valtuuston jäsenet olivat katsoneet itsensä esteellisiksi perusteella, joka sittemmin oli osoittautunut aiheettomaksi, ja että heidän tilalleen kutsutut varajäsenet olivat osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

5 KHO 1998:5 Kunnanvaltuusto oli päättänyt äänin vastoin kunnanhallituksen esitystä olla lakkauttamatta koulua, jota asian käsittelyyn valtuustossa osallistuneen ja enemmistön kannalla olleen valtuutetun kaksi lasta kävivät. Kuntalain 1 :n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Säännöksen lähtökohtana on edustuksellinen demokratia. Asukkaiden itsehallintoa toteuttavat heidän kunnallisvaaleissa valitsemansa edustajat, valtuutetut. Pykälän 3 momentin mukaan kunta pyrkii muun ohella edistämään asukkaidensa hyvinvointia alueellaan. Yhteiskunnallisessa tehtävien jaossa kunnalla on osavastuu muun ohella opetuksen saatavuudesta. Kuntalain 32 :n 2 momentin mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Valtuutettu oli kysymyksessä olevaa asiaa valtuustossa käsiteltäessä toiminut luottamushenkilöasemassa ja ollut osaltaan edustamassa kunnanosan asukkaiden olosuhteita. Valtuutettu ei ole esteellinen sillä perusteella, että hänelle tietyssä kunnanosassa asuvana ja koululaisten vanhempiin kuuluvana on merkitystä sillä, miten esillä oleva asia ratkaistaan ja miten tietyn kunnanosan koululaisten edut otetaan huomioon. Kun otettiin huomioon edellä kunnallishallinnosta ja valtuutetun asemasta esitetty, kunnanvaltuuston päätös ei koskenut sillä perusteella, että valtuutetun lapset käyvät puheena olevaa koulua, valtuutetun lapsia kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten henkilökohtaisesti, että hän olisi ollut esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. Kunnanvaltuuston päätös ei siten ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä sen täytäntöönpanolle ollut laillista estettä

6 KHO 1999:36 Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä. Kunnanhallituksen jäsenenä ja varajäsenenä tilikautena toiminut on kunnanhallituksen tehtäväalan perusteella tilivelvollisen asemassa. Tilintarkastajat olivat kertomuksessaan esittäneet tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille eivätkä olleet tehneet tilivelvollisiin kohdistuvia muistutuksia. Näin ollen päätös ei koskenut kunnanhallituksen jäseninä ja varajäseninä toimineita valtuutettuja siten henkilökohtaisesti kuin kuntalain 52 :ssä tarkoitetaan. Äänestys 4-1. KHO /949 Kunnanvaltuusto oli äänin 12-5 päättänyt, että kunnanhallitus nauttii valtuuston luottamusta. Asian käsittelemiseen ja päätöksentekoon valtuustossa oli osallistunut neljä kunnanhallituksen jäsentä, yksi varajäsen ja yhden varajäsenen puoliso. Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai lähisukulaiseen rinnastettavaa henkilöä. Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Kuntalain esitöistä ilmenee, että 21 :ssä säädetään niin sanotusta sovelletusta parlamentarismista. Tämä sovellettu parlamentarismi kohdistuu koko toimielimeen ei yksittäiseen luottamusmieheen. Tämän vuoksi erottamispäätöskin koskee aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valituksessa tarkoitetut kunnanhallituksen jäsenet, varajäsenet ja varajäsenen puoliso eivät siten olleet esteellisiä ottamaan osaa kunnanhallituksen luottamusta koskevaan päätöksentekoon valtuustossa.

7 VALTUUTETTU esteellinen KHO 1972-II-63 Kunta oli päättänyt ostaa yhtiön rakennukset kunnalle. Valtuuston jäsen, joka oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti yhtiön 300 osakkeesta 149, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa päätöksen tekoon kunnanvaltuustossa. KHO 1974 T4761 Kunnanvaltuuston päättäessä kunnallisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta katsottiin kahden valtuutetun, joista kumpikin omisti 1/3 lehteä julkaisevan osakeyhtiön osakekannasta, olevan esteellisiä ottamaan osaa päätöksen tekoon. KHO 1973-II-43 Valtuusto oli päättänyt mennä takaukseen yhtiölle otettavien lainojen maksamisesta. Lainojen tarkoituksena oli suorittaa yhtiöllä olevat lyhytaikaiset lainat. Valtuutettu, joka oli yhtiön lyhytaikaisten lainojen takaajana, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa ja päättämään asiasta valtuustossa. KHO 1985 T5793 Valtuusto päätti antaa asunto-osakeyhtiön KVR-urakan rakennusliikkeelle. Hankkeen rakennussuunnittelutehtävä kuului valtuutetun omistamalle ky:lle, jonka suunnittelutehtävistä saama palkkio määräytyi urakan kokonaishinnan perustella. Valtuutettu oli esteellinen urakkaa koskevassa päätöksenteossa

8 KHO 1952-II-155 Kunnan virkaa hakenut valtuutettu oli esteellinen virkavaalia koskevassa päätöksenteossa. KHO 1991 T3895 Kunnanvaltuusto oli päättänyt myydä kunnan omistaman sähkölaitoksen osakkeet eräälle osuuskunnalle. Kauppaan liittyi mm. sopimus, jonka mukaan osakeyhtiön työntekijöiden eläkeikä laski tietyin edellytyksin 63 vuoteen. Sopimuksen mukaan osuuskunta takasi osakeyhtiön vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille työpaikan kolmeksi vuodeksi toimintojen yhdistymisen jälkeen. Kunnanvaltuuston päätöksen katsottiin koskevan eräiden kunnanvaltuuston jäsenten poikia, jotka olivat sähkölaitoksen työntekijöitä, siten henkilökohtaisesti kuin kunnallislain 25 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Koska valtuuston päätös oli syntynyt yksimielisesti ei edellä mainittujen esteellisten valtuutettujen osallistuminen päätöksen tekoon ollut vaikuttanut sen lopputulokseeen. Asian valmisteluun kunnanhallituksessa osallistuneella jäsenellä, joka oli puheena olevan osakeyhtiön työntekijä, katsottiin olleen hänen asemaansa yhtiön työntekijänä koskevan sopimuksen sisältö huomioon ottaen asiassa osa, joten hän oli esteellinen osallistumaan asian valmistelua koskevaan päätöksen tekoon kunnanhallituksessa. Tämän esteellisyyden vuoksi lääninoikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumottiin.

9 KHO 1984-II-29 Kaupunginvaltuusto oli päättänyt, että uimahallilla noudatettu työehtosopimusta lyhyempi työaika oli hallin henkilökunnalle saavutettu etu ja että kaupunginhallitus tekisi nykyisen henkilökunnan kanssa yksilöidyt sopimukset, jotta saavutettu etu säilyisi jokaiselle. Asiaa käsiteltäessä valtuustossa oli valtuuston päätökseksi tullut ehdotus voittanut äänestyksessä 22 äänellä 21 vastaan ehdotuksen, jonka mukaan uimahallin henkilökunnan tuli välittömästi siirtyä noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työviikkoa, vastuu työehtosopimuksen ja työaikalain noudattamatta jättämisestä oli kulloisenkin työnjohdon ja asia siirtyi keskusneuvotteluihin, joiden tuloksen jälkeen päätetään mahdollisesta takaisinperinnöistä ja korvauskanteista. Valtuuston päätöksen tekemiseen oli ottanut osaa valtuutettu, joka oli ollut uimahallilla vastuullisena työnjohtajana ja jonka vaimo ja pojan vaimo työskentelevät uimahallilla. Valtuutetun ei katsottu olleen esteellinen sillä perusteella, että asian käsittelyn aikana oli ollut esillä työnjohdon korvausvastuu ja uimahallityöntekijöihin kohdistuva takaisinperintä, koska asiaa tältä osin ei oltu ratkaistu valtuuston päätöksellä. Kun otettiin huomioon uimahallin henkilökunnan lukumäärä ja se, että henkilökunnan kanssa päätettiin tehdä yksilöidyt sopimukset vastaisuudessa noudatettavasta työajasta, valtuuston päätös koski kuitenkin mainitun valtuutetun vaimoa ja pojan vaimoa henkilökohtaisesti. Valtuutettu oli siten esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. Valtuuston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

10 MUU LUOTTAMUSHENKILÖ - OSALLISUUSJÄÄVI KHO /2745 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan, jossa kunnanjohtaja on ollut läsnä, käsitellyt kysymystä siitä, ryhtyykö kunta jatkotoimenpiteisiin sen johdosta, että kunnalta oli kunnan viranhaltijoiden huolimattomuuden takia jäänyt saamatta valtionosuuksia. Kunnanjohtaja oli kokouksessa ilmoittanut esteellisyytensä asian käsittelyyn ja valtuusto oli hyväksynyt esteellisyyden. Kunnanjohtaja ei kuitenkaan ollut poistunut paikaltaan asian käsittelyn ajaksi. Päätettäessä kunnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä edellä mainitussa asiassa ei sen käsittelemiseen esteellisen kunnanjohtajan läsnäololle kokouksessa ole hallintomenettelylain 11 :n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita. Valtuuston päätös oli näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä. - EDUSTUSJÄÄVI KHO 1995 T2274 Pääluottamusmies ei ollut edustanut edustamansa yhdistyksen jäseninä olevia kunnan viranhaltijoita kunnan virkojen lakkauttamispäätöstä edeltäneissä neuvotteluissa hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä hän siten ollut esteellinen osallistumaan virkojen lakkauttamista koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksen jäsenenä.

11 KHO 1982-II-24 Kunnanhallituksen jäsen oli kunnan viranhaltijoita edustavan kunnallisvirkamiesyhdistyksen pääluottamusmiehenä esittänyt kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 4 :n mukaisessa paikallisneuvottelussa kunnanvirastossa työskentelevien henkilöiden palkkauksen tarkistamista. Kunnanhallituksen jäsenen oli katsottava tämän vuoksi olevan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 :n tarkoittamalla tavalla esteellinen päättämään asiasta kunnanhallituksessa - INTRESSIJÄÄVI KHO 1986-II-33 Kunnanhallitus oli päättänyt tarjota kunnanviraston henkilökunnalle ilmaisen päiväkahvin tai -teen ilman kahvileipää. Päätöksestä ei kahviedun vähäisyyden vuoksi voitu katsoa olevan eräälle kunnanhallituksen jäsenelle tai hänen vaimolleen, joka oli kunnan viranhaltija ja työskenteli kunnanvirastossa, odotettavana erinomaista hyötyä. Tähän nähden puheena oleva kunnanhallituksen jäsen ei ollut ollut esteellinen ottamaan osaa päätöksen tekemiseen asiasta kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen ei myöskään voitu katsoa päätöksellään asettaneen kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä keskenään eri asemaan, kun otettiin huomioon kahviedun vähäinen taloudellinen merkitys sekä kunnalle että edunsaajille, kunnanvirastossa muillekin tapahtuva kahvin tarjoilu sekä kunnan eri työpaikkojen erilaisuudesta saatu selvitys.

12 - YHTEISÖJÄÄVI KHO 1985-II-34 Kunnanvaltuusto oli päättänyt myöntää kiinteistöosakeyhtiölle lainan sekä mennä omavelkaiseen takaukseen eräistä yhtiön lainoista. Päätös oli esteellisyyden takia syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun kunnansihteeri, joka oli po. kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli päätöstä tehtäessä pitänyt valtuuston pöytäkirjaa. Asiassa oli myös kyse siitä, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan olisi tullut katsoa valtuutetun tarkoittaneen tehdä kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja suorittaa äänestys. KHO 1986-II-34 Valtuusto päätti myöntää kunnan omavelkaisen takauksen osakeyhtiön saaman lainan vakuudeksi. Kunnanjohtaja oli yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Valtuuston kokouksessa kunnanjohtaja oli ollut läsnä kunnallislain 48 :n perusteella ja käyttänyt kunnanhallituksen puolesta puheenvuoron. Hän oli hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 5 kohdan ja 11 :n nojalla ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuustossa. Valtuuston päätös kumottiin virheellisessä järjestyksessä syntyneenä

13 KHO 1990 A 81 Junalauttalaiturin rakentamisella ja sillä, minkä vaihtoehdon mukaan laituri toteutetaan, oli merkittävä vaikutus alueella toimivan vapaasatamayhtiön toiminnalle. Yhtiö oli vuokrannut kaupungilta laajoja alueita vapaasatamatoimintaan. KHO katsoi, että kaupunginjohtaja, joka oli vapaasatamayhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli esteellinen esittelemään kaupunginhallituksessa rakennuslain 124 a :n mukaista, kaupungin hakemaa lupaa kaivuu- ja louhintatöihin junalauttalaiturin rakentamiseksi alueelle. KHO 1989-A-45 Kunnanhallitus oli valinnut kunnan edustajaksi osakeyhtiöön kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja hänen varajäsenekseen kunnanhallituksen jäsenen. Kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli tehty kunnanvaltuustolle ehdotus maa-alueen vuokraamisesta mainitulle yhtiölle, oli kuultu edellä mainittuja henkilöitä osakeyhtiön edustajina. He eivät olleet esteellisyytensä vuoksi ottaneet osaa keskusteluun eivätkä päätöksen tekemiseen, vaan olivat poistuneet kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Asian valmistelu kunnanhallituksessa ei ollut tapahtunut virheellisesti. Kunnanvaltuuston päätös, jolla kunnanhallituksen ehdotus oli hyväksytty, ei näin ollen ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

14 KHO 1996 A 19 Teknisen lautakunnan hyväksyttyä rakennuskaavatien kevyen liikenteen väylän tiepiirustuksen tien varrella olevan kiinteistön omistava yhtiö A valitti kunnanhallitukselle teknisen lautakunnan päätöksestä. Valituksessaan A muun ohessa vaati tiestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kevyen liikenteen väylän ja ajoradan siirtämistä kauemmaksi omasta rakennuspaikastaan ja sillä olevasta rivitalosta. Kunnanhallitus ja lääninhallitus, jonka käsiteltäväksi lääninoikeus oli rakennuslain 138 a 4 momenttiin viitaten siirtänyt asian, hylkäsivät A:n valitukset. Asian käsittelyyn kunnanhallituksessa osallistui kunnanvaltuuston puheenjohtaja T, joka samalla toimi A:n kiinteistön vastakkaisella puolella kyseistä tietä sijaitsevan kiinteistön omistavan osakeyhtiön B hallituksen puheenjohtajana. Seurauksena A:n kunnanhallitukselle esittämän, tien kevyen liikenteen väylän ja ajoradan siirtämistä koskevan vaatimuksen hyväksymisestä olisi ollut, että niin ajorata kuin kevyen liikenteen väyläkin olisivat siirtyneet vastaavasti lähemmäksi B:n kiinteistön aluetta ja sillä olevaa asuinrakennusta. Kun asiassa kunnanhallituksessa tehdyllä ratkaisulla näin ollen oli vaikutusta myös B:n kiinteistön käyttöön, T:n ei hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 5 kohdan johdosta olisi tullut osallistua asian käsittelyyn kunnanhallituksessa. Tämän vuoksi KHO kumosi kunnanhallituksen ja lääninhallituksen päätökset sekä, ottaen huomioon kunnallislain (365/95) 104 :n 1 momentin, palautti asian kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

15 KHO 2000 T1772 Sauna oli rakennettu luvatta ja ympäristölautakunnan mukaan määräysten vastaisesti liian lähelle rantaviivaa yhteisalueen osakaskunnan omistamalle vesijättömaalle. Ympäristölautakunta velvoitti saunan omistajan siirtämään saunan rakennusluvan mukaiselle paikalle. Osakaskunnan puheenjohtaja oli osallistunut jäsenenä ympäristölautakunnan kokoukseen. Koska saunarakennus sijaitsee osakaskunnalle kuuluvalla alueella, osakaskunta on, kun otetaan huomioon yhteisaluelain 3, 4 ja 16, hallintomenettelylain 1 ja rakennuslain (370/1958) 138 :n 2 momentti, rakennuslupa-asiassa asianosainen. Tämän vuoksi osakaskunnan puheenjohtaja on hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla ollut esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn ympäristölautakunnassa. Lääninoikeuden hylättyä saunan omistajien valituksen korkein hallinto-oikeus ottaen huomioon myös yhteisaluelain 19 :n ja hallintomenettelylain 11 :n kumosi lääninoikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset ja palautti asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

16 - YLEISLAUSEKEJÄÄVI KHO 2002 T1506 Kunnanhallitus oli kunnanjohtajan toimiessa asian esittelijänä päättänyt antaa opetustoimenjohtajalle kirjallisen varoituksen. Varoituksen perusteena oli ollut kunnanjohtajan opetustoimenjohtajalle aiemmin antama huomautus ja opetustoimenjohtajan toiminta huomautuksen antamisen jälkeen. Kunnanjohtaja oli ollut asian esittelijänä myös kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli käsitelty opetustoimenjohtajan oikaisuvaatimusta varoituksen antamista koskevasta kunnanhallituksen päätöksestä. Kunnanjohtajan tehtäviin esimiehenä sinänsä kuului puuttua alaisensa virkavelvollisuuksien vastaiseen toimintaan ja toimia esittelijänä tällaisessa asiassa. Kun otettiin kuitenkin huomioon tässä asiassa asiakirjoista ja hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä kunnanjohtajan toiminta ja asenne opetustoimenjohtajaa kohtaan heidän välillään syntyneen, sähköpostiviestistä alkunsa saaneen konfliktin johdosta, kunnanjohtaja oli näissä oloissa esteellinen toimimaan asiassa esittelijänä kunnanhallituksessa varoitusta annettaessa ja oikaisuvaatimusta käsiteltäessä.

17 KHO 1985-II-141 Työsopimussuhteinen arkkitehti oli johtanut ja valvonut asemakaavan laatimista vuosina Arkkitehdillä oli ollut pitkäaikainen toimeksianto maanomistajalta, joka omisti 12,5 ha eli 25 % kaava-alueesta toisessa kunnassa sekä arkkitehdillä ja hänen lähisukulaisellaan useita toimeksiantoja samalta maanomistajalta sen kunnan alueella, johon mainittu kaava laadittiin. Arkkitehdin katsottiin olleen maanomistajaan nähden sellaisessa suhteessa, että luottamus hänen puolueettomuuteensa oli tämän vuoksi vaarantunut. Kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös oli huomioon ottaen hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdan ja 3 momentin syntynyt virheellisessä järjestyksessä. KHO /1145 Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksen jäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän hallitusjäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjääviä koskevan hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli vaarantunut hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuntalain 52 :n 2 momentin perusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

18 KHO 1992-A-41 Sodankylän mielenterveystoimiston psykologin virkaa hakenut S oli toiminut puheena olevassa virassa Lapin mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton liittohallituksen johtava ylilääkäri oli asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan S:n kanssa toimiston työyhteisöristiriidoista keskusteltuaan päättänyt, että S:n oli vastoin tahtoaan jäätävä mielenterveydellisistä syistä vähintään kuuden kuukauden sairaslomalle. Sittemmin ylilääkäri oli kirjoittanut S:a lääkärinä tutkimatta kaksi A-todistusta, joiden perusteella S:lle oli vastoin tahtoaan myönnetty sairasloma väliseksi ajaksi diagnoosina psykoosi. Johtava ylilääkäri oli yhdessä liittohallituksen puheenjohtajan kanssa pyytänyt lääkintöhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin S määräämiseksi mielentilatutkimukseen. Lääkintöhallitus oli sittemmin päätöksellään katsonut tutkimuksen aiheettomaksi ja todennut kyseessä olevan vakava työyhteisöristiriita. Liittohallitus oli hyväksynyt johtavan ylilääkärin toimenpiteen, jolla S siirrettiin toisen sairaalaan psykologin virkaan. S:n kieltäydyttyä tästä, johtavan ylilääkärin esityksestä hänen virkasuhteensa kuntainliittoon todettiin lakanneeksi. Em. toimenpiteiden johdosta luottamus johtavan ylilääkärin puolueettomuuteen oli hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdan tarkoitetulla tavalla vaarantunut myöhemmässä virantäyttöasiassa, jossa S oli hakijana. Johtava ylilääkäri oli siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään po. Sodankylän mielenterveystoimiston psykologin viran täyttämistä koskevaa asiaa ja liittohallituksen päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä. KHO kumosi lääninoikeuden ja liittohallituksen päätökset ja palautti asian liittohallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

19 KHO 2004:16 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan lupa- ja valvontajaoston puheenjohtajan mahdollinen esteellisyys käsitellä ja ratkaista jaostossa vireillä oleva kallionlouhintaa ja louheen murskausta koskeva ympäristölupahakemus oli arvioitava hallintomenettelylain (598/1982) nojalla. Se seikka, että jaoston puheenjohtaja oli sanomalehtihaastattelussa selvittänyt toimittajalle vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen louhinta- ja murskaushankeen taustaa, aikaisempia vaiheita ja hankkeen sallittavuutta alueella voimassa olevan yleiskaavan kannalta sekä omia arvioitaan hankkeen hyväksyttävyydestä, ei tehnyt puheenjohtajaa hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuin tavoin ennakkoasenteen perusteella esteelliseksi sittemmin osallistumaan louhinta- ja murskaushanketta koskevan ympäristölupa-asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen lupa- ja valvontajaostossa. Kun hallinto-oikeudella oli ollut jaoston puheenjohtajan ennakkokäsityksen varaisesta esteellisyydestä toinen käsitys, hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi niiden vielä ratkaisematta olevien ympäristölupavalitusten ratkaisemista varten, mitkä toiminnan harjoittaja ja ympäristön asukkaat olivat jaoston lupapäätöksestä hallinto-oikeudelle tehneet.

20 TOISEN ASTEEN JÄÄVIYS KHO 2000 T1894 Sairaalajohtajan päätös, jolla oli hylätty A:n hakemus saada maksusitoumus yksityisessä sairaalassa suoritettavaan leikkaushoitoon, sisälsi myös A:lle annettavan hoidon lääketieteellistä sisältöä koskevan erikoissairaanhoitolain 35 :ssä tarkoitetun päätöksen, jonka sairaalajohtaja oli tehnyt laillistettuna lääkärinä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 :n tarkoittamalla päätösvallalla. Tuolta osalta lääkärin tekemään päätökseen ei, kun otettiin huomioon myös viimeksi mainitun lain 5 luvun sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvun säännökset, voitu hakea muutosta kuntalain mukaisin muutoksenhakukeinoin. A oli voinut tehdä sairaalajohtajan päätöksestä kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen terveyslautakunnalle siltä osin kuin se kohdistui terveyslautakunnan vahvistamien maksusitoumusten myöntämistä koskevien periaatteiden noudattamiseen. Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen terveyslautakunnassa oli hallintomenettelyä. Sairaalajohtaja ei ole ollut kuntalain 52 :ssä ja hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen esittelemään asiaa oikaisuvaatimusmenettelyssä lautakunnassa sillä perusteella, että hän oli ratkaissut lautakunnan alaisena viranhaltijana asian.

21 KHO 2000 T397 Teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikkö oli hylännyt kaupungille esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen rikki menneen auton tuulilasi korjauksesta. Tekninen lautakunta oli hylännyt hallintopäällikön päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kokouksessa, jossa oikaisuvaatimusta oli käsitelty, hallintopäällikkö oli läsnä ja toiminut sihteerinä. Oikaisuvaatimusasian oli esitellyt teknisen palvelukeskuksen johtaja. Hallintopäällikkö ei ollut esteellinen osallistumaan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. KHO /344 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen sosiaalilautakunnassa oli hallintomenettelyä. Vs. sosiaalijohtaja ei ollut hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen toimimaan sosiaalilautakunnan sihteerinä sillä perusteella, että hän oli ratkaissut lautakunnan alaisena viranhaltijana asian. KHO /1894 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen terveyslautakunnassa oli hallintomenettelyä. Sairaalajohtaja ei ole ollut kuntalain 52 :ssä ja hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen esittelemään asiaa oikaisuvaatimusmenettelyssä lautakunnassa sillä perusteella, että hän oli ratkaissut lautakunnan alaisena viranhaltijana asian.