LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA. Lakimies Miikka Ruokamo

Transkriptio

1 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA Lakimies Miikka Ruokamo

2 Sisältö Ketkä ovat kunnan luottamushenkilöitä Yleinen ja erityinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoisuuden menettäminen Kieltäytyminen ja ero Luottamustoimen hoitaminen Oikeus työstä vapaaseen luottamustoimen hoitamiseksi Käyttäytymissäännös Ulkopuolisista sidonnaisuuksista ilmoittaminen Valtuutetun aloiteoikeus Puhe ja ehdotuksenteko oikeus

3 Sisältö Eriävä mielipide Tietojensaantioikeus Virheellinen menettely luottamustoimessa Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella Luottamushenkilön erottaminen kesken toimikauden Tilapäinen valiokunta Palkkiot ja korvaukset Henkilötietojen verkkojulkisuus Esteellisyys Valtuutetun esteellisyys Esteellisyys muissa toimielimissä

4 Ketkä ovat kunnan luottamushenkilöitä (32 ) Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Tehtävänsä perusteella kunnan toimielimen jäseneksi valittu kunnan viranhaltija tai työntekijä ei ole kunnan luottamushenkilö. Kunnan valtion luottamustoimeen valitsemasta henkilöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnan luottamushenkilöstä säädetään.

5 Yleinen ja erityinen vaalikelpoisuus (33 36 ) Yleiset luottamustoimen kelpoisuusehdot Kotikunta Rovaniemi 18 vuotias täysivaltainen Erityiset kelpoisuusehdot kunnallisiin toimielimiin 34 Valtuusto 35 Kunnanhallitus 36 Muut toimielimet

6 Vaalikelpoisuuden menettäminen (37 ) Luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi 34 tai 35 :ssä taikka 36 :n 1 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan.

7 Kieltäytyminen ja ero (38 ) Luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä, jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä kahdeksan vuotta. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä. Kieltäytymisen hyväksymisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle.

8 Luottamustoimen hoitaminen (39 ) Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Toimeen valitun luottamushenkilön on myös hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu: 1) jos luottamushenkilövaalista tehdään valitus; 2) jos kieltäytymistä ei ole hyväksytty tai eroa ei ole myönnetty; tai 3) jos kunnanhallitus on 56 :n nojalla jättänyt valtuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta.

9 Oikeus työstä vapaaseen luottamustoimen hoitamiseksi (32 b ) Kunnan luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen kokoukseen. Kunnan määräämän muun kuin kunnan toimielimen hoitamista varten tarvittavasta vapaasta luottamushenkilön on sovittava työnantajan kanssa. Ilmoitettava kokousajankohdat viipymättä työnantajalle

10 Oikeus työstä vapaaseen luottamustoimen hoitamiseksi (32 b ) Hallinto ja johtosäännön mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotain asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

11 Käyttäytymissäännös (32.2 ) Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamustoimen haltijalla on eettinen vastuu.

12 Ulkopuolisista sidonnaisuuksista ilmoittaminen (32.2 ) Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta Velvollinen tekemään ilmoituksen vaalirahoituksesta on valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu Yksittäisen tukijan nimi ja tuen arvo julkistettava, mikäli se ylittää 800

13 Aloiteoikeus Oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Valtuuston työjärjestys 5 Aloite annetaan puheenjohtajalle ja merkitään pöytäkirjaan. Kaupunginhallituksen vuosittainen selonteko valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

14 Puhe ja ehdotuksentekooikeus Toimielinten kokouksissa Puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Poikettaessa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava palaamaan asiaan. Luottamushenkilö voi vaikuttaa päätöksiin tekemällä päätösehdotuksia. Jotta ehdotus pääsisi äänestykseen, se vaatii muun jäsenen kannatuksen. Toimielimen kokouksessa tehdyllä ehdotuksella voi saada asioita myös vireille ja kokouksen käsiteltäväksi.

15 Eriävä mielipide (61 ) Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.

16 Eriävä mielipide (61 ) Valtuutettu oli esittänyt asian pöydällepanoa. Kannatuksen puuttuessa asia raukesi eikä siitä erikseen äänestetty. Kun valtuustossa päätettiin itse asiasta, valtuutettu äänesti tyhjää. Pöytäkirjaan merkittiin valtuutetun eriävä mielipide siitä, että asian käsittelyä olisi tullut lykätä. Pöydällepanosta ei erikseen äänestetty eikä valtuutettu sen vuoksi asian käsittelyn siinä vaiheessa voinut ilmoittaa eriävää mielipidettä. Itse asiasta päätettäessä valtuutettu äänesti tyhjää. Hänellä oli oikeus ilmoittaa valtuuston päätökseen eriävä mielipide ja se voitiin merkitä pöytäkirjaan. (KHO T2169)

17 Tietojensaantioikeus (43 ) Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

18 Virheellinen menettely luottamustoimessa (40 ) Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selvitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on virkarikos. Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää henkilön toimestaan. Väliaikaisesti myös puheenjohtaja. Päätös täytäntöön heti.

19 Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella (41 ) Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.

20 Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden (21 ) Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. ( /81)

21 Tilapäinen valiokunta (22 ) Valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 :ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 :ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten.

22 Palkkiot ja korvaukset (42 ) Luottamushenkilölle maksetaan: 1) kokouspalkkiota; 2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä 3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa. Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita.

23 Palkkiot ja korvaukset (HJS) Toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1) valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 90 2) lautakunnat, johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat 70 Toimielimen puheenjohtajalle maksetaan jäsenen palkkio 50 % korotettuna

24 Palkkiot ja korvaukset (HJS) Erilliset palkkiot osallistumisesta koulutukseen, seminaari tai infotilaisuuteen sekä muihin tilaisuuksiin määritelty HJS :issä. Vuosipalkkiot toimielinten puheenjohtajille ja kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenille määritelty HJS 80 :ssä.

25 Palkkiot ja korvaukset (HJS) Ansionmenetykset Korvaus kultakin alkavalta tunnilta. Korkeintaan 8 tuntia kalenterivuorokaudessa. Korvaus enintään 30 /tunti. Työansiomenetyksestä esitettävä työnantajan todistus. Muussa kun työ tai virkasuhteessa olevan tulee antaa riittävä selvitys ansionmenetyksestään, jos ansionmenetys yli 15 /tunti.

26 Palkkiot ja korvaukset (HJS) Palkkiot ja korvaukset maksetaan neljännesvuosittain. Vaatimus ansionmenetysten ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta esitettävä 3 kk kuluessa. Muut korvaukset kunnallisen virka ja työehtosopimuksen mukaisesti.

27 Henkilötietojen verkkojulkisuus Kunnan luottamushenkilöiden nimet ja tiedot siitä, mitä puoluetta tai muuta ryhmää he edustavat, saa laittaa kunnan verkkosivuille. Luottamushenkilöiden yhteystietojen laittaminen verkkoon edellyttää pääsääntöisesti suostumusta. Kunnan nimenomaan luottamustoimen hoitamista varten luottamushenkilön käyttöön antama sähköpostiosoite voidaan laittaa verkkoon näkyviin.

28 Esteellisyys Esteellisyydellä tarkoitetaan sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Jos esteellinen ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan yleensä saada kunnallisvalituksella kumotuksi. Esteellisyydestä säädetään kuntalain 52 :ssä ja hallintolain :issä. Valtuutettu on esteellinen vain asiassa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä itseään tai hänen hallintolain 28 :n 2 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

29 Esteellisyys (läheiset) Lähisuku puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisar, vanhempi, isovanhempi, erityisen läheinen henkilö, em. henkilöiden puolisot Kaukaisempi suku täti/setä/eno + tämän puoliso, sisaruksen lapsi, ex puoliso Puolison lähisuku lapsi, lapsenlapsi, sisar, vanhempi, isovanhempi, em. henkilöiden puolisot sekä sisaruksen lapsi

30 Esteellisyys Kunta oli päättänyt ostaa yhtiön rakennukset kunnalle. Valtuuston jäsen oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti yhtiön 300 osakkeesta 149. Oliko jäsen esteellinen ottamaan osaa päätöksentekoon kunnanvaltuustossa? Kyllä (KHO 1972 II 63)

31 Esteellisyys Kunnanvaltuusto oli päättänyt ottaa pankilta lainan vanhainkodin laajennuksen rahoitukseen. Valtuutettu oli kysymyksessä olevan pankin johtokunnan jäsen. Oliko valtuutettu esteellinen ottamaan osaa valtuustossa päätöksen tekemiseen mainitusta asiasta? Ei (KHO 1986 II 32)

32 Esteellisyys Kunnanvaltuutetun setä oli yhteisen vesialueen osakas. Osakaskuntaan kuului 107 kiinteistöä, joista setä omisti kaksi. Oliko kunnanvaltuutettu lähisukulaisuuden perusteella esteellinen päättämään asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustossa. Ei (KHO 2004 T2131) Yhteisalueesta asemakaava alueeseen kuuluvan osan vähäisyys sekä sedän vähäinen osuus yhteisalueesta huomioon ottaen asemakaavan hyväksymispäätös ei kuitenkaan koskenut setää henkilökohtaisesti.

33 Esteellisyys Valtuuston käsiteltävänä oli uimahallin työaikoja koskeva asia. Valtuutetun vaimo ja poika olivat uimahallin työntekijöitä. Oliko valtuutettu esteellinen osallistumaan päätöksentekoon? Kyllä (KHO 1984 II 29)

34 Esteellisyys Urheiluseuran puheenjohtaja oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupunginvaltuuston jäsen. Oliko valtuutettu esteellinen osallistumaan kaupungin urheiluhallin rakentamista ja rakennusurakkaa koskevan asian käsittelyyn lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Ei (KHO 1984 II 27)

35 Esteellisyys Muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :issä säädetään. Luottamushenkilön osallistuessa lautakuntien, kaupunginhallituksen ja muiden toimielinten kokouksiin esteellisyyssäännökset ovat tiukempia.

36 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 1. Osallisuusjäävi (itse/suvut) Henkilö tai läheisensä asianosainen. Asianosainen on se, jonka etuutta tai oikeutta asia koskee. Kanteluasioiden käsittelyssä esteellisyysperusteita oli sovellettava siten, että kantelun kohteena olevaa pidetään kanteluasiassa asianosaisena ja siten esteellisenä osallistumaan kunnan toimielimeltä kantelun johdosta pyydettyjen lausuntojen antamiseen. (EOA )

37 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 2. Edustusjäävi (itse/suvut) Henkilö tai hänen läheisensä edustaa tai avustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Joka yksittäisessä asiassa avustaa tai toimii valtakirjalla toisen henkilön edustajana, on esteellinen ko. asiassa. Kunnallisvirkamiesyhdistyksen pääluottamusmies oli paikallisneuvotteluissa esittänyt kahden kunnan viranhaltijan palkan tarkastamista. Hän oli esteellinen käsittelemään palkkausasiaa kunnanhallituksessa. (KHO 1982 II 24)

38 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) Pääluottamusmies ei ollut edustanut edustamansa yhdistyksen jäseninä olevia kunnan viranhaltijoita kunnan virkojen lakkauttamispäätöstä edeltäneissä neuvotteluissa hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä hän siten ollut esteellinen osallistumaan virkojen lakkauttamista koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksen jäsenenä. (KHO 1995 T2274)

39 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 3. Intressijäävi (itse/lähisuku) Asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen hallintolain :n 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Edun tai haitan ei välttämättä tarvitse olla luonteeltaan taloudellinen. Esim. kaavoitusratkaisut voivat aiheuttaa muutakin kuin taloudellista haittaa. Esim. osakkeiden omistaminen asianosaisena olevasta osakeyhtiössä.

40 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) KH oli päättänyt tarjota kunnanviraston henkilöstölle ilmaisen päiväkahvin tai teen ilman kahvileipää. Kahviedun vähäisyyden vuoksi KH:n jäsen, joka itse ja hänen vaimonsa työskentelivät kunnan virastossa, ei ollut esteellinen. (KHO 1986 II 33)

41 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 4. Palvelussuhde ja toimeksiantosuhdejäävi (itse) Henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Palvelussuhde kuntaan ei tee henkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Palvelussuhde valtiolle ei tee esteelliseksi käsittelemään valtion asioita, ellei kyseessä ole asianomainen työnantajana toimiva valtion viranomainen.

42 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 5. Yhteisöjäävi (itse/lähisuku) Henkilö tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

43 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) Yhteisön johtoon kuuluvat ja hallinnossa toimivat henkilöt ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, jossa yhteisö on asianosainen. Sama koskee valtion liikelaitosten ja muiden laitosten vastaavia henkilöitä. KV:n puheenjohtaja toimi asunto osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana. KH:n ratkaisulla suunnitellun kevyen liikenteen väylän ja ajoradan siirtämisestä oli vaikutusta asunto osakeyhtiön kiinteistön käyttöön. Asian ratkaisusta on ollut odotettavissa asunto osakeyhtiölle erityistä hyötyä tai vahinkoa. KV:n puheenjohtaja oli asuntoosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana esteellinen asian käsittelyssä KH:ssa.

44 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) Kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei ole esteellinen sillä perusteella, että hän on kunnallisen liikelaitoksen, kunnan tytäryhteisön tai kuntayhtymän hallituksen, hallintoneuvoston tai muun niihin rinnastettavan toimielimen jäsen tai toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kysymys on sellaisesta asiasta, jossa kunnan ja edellä mainitun liikelaitoksen tai yhteisön edut ovat keskenään ristiriidassa tai jossa asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei hän osallistu asian käsittelyyn.

45 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) Tasapuolisuus vaarantuu, kun kunnassa käsitellään yhteisön asiaa viranomaisena. Asemakaavan hyväksymistä koskevassa ratkaisussa KHO T 220 katsottiin kaavoitusta koskevan päätöksenteon olevan lähtökohtaisesti sellaista yhteisöjäävipoikkeuksessa tarkoitettua ratkaisutoimintaa, jossa hakijoiden tai asianosaisten tasapuolisen kohtelun varmistaminen edellytti esteellisyyssäännösten soveltamista.

46 Esteellisyysperusteet (HL 28 ) 7. Yleislausekejäävi (itse) luottamus puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu Ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen. Vaarantumisen oltava samanasteinen kuin erikseen säädetyissä esteellisyysperusteissa. Tapauskohtainen arviointi esim. julkinen vihamies, kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus.

47 Esteellisyys Kunnissa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä. Osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä.

48 Esteellisyys Kuntalain 52 :n 5 momentin mukaan esteellisen on ilmoitettava esteellisyytensä. Asianomainen ilmoittaa esteellisyytensä ja sen perusteen ja vetäytyy asian käsittelystä. Pj toteaa esteellisyyden ja jäsenen vetäytymisen. Pöytäkirjaan merkitään jäsenen poistuminen esteellisenä ja esteellisyyden syy. Toimielimessä läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää toimielin.

49 Esteellisyys Henkilö, jonka esteellisyyttä ratkaistaan, ei saa osallistua asian käsittelyyn. Esteellisen luottamushenkilön tilalle varajäsen. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla. Esteellistä voidaan kuulla asiantuntijana. Kuulemisen jälkeen asiantuntijan on poistuttava kokoustilasta.

50 Kiitos!