MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA
|
|
- Minna Niemi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA HYVÄKSYTTY HALLITUS
2 SISÄLLYS NYKYTILAN ANALYYSI... 3 SISÄISET TEKIJÄT... 3 Vahvuudet... 3 Haasteet... 3 ULKOISET TEKIJÄT... 3 Nykyiset asiakkaat, kohderyhmät... 3 Kilpailutilanne... 3 Toimintaympäristö... 4 MAHDOLLISUUDET... 4 UHAT... 4 VISIO ARVOT MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN NÄKÖKULMASTA... 5 Vastuullisuus... 5 Avoimuus... 5 VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA... 5 KOHDERYHMÄT... 6 Sisäinen viestintä:... 6 Ulkoinen viestintä:... 6 MARKKINOINTIVIESTINNÄN SISÄLTÖ JA MUOTO... 7 Idea ja keskeiset myyntiargumentit... 7 Visuaaliset ideat... 8 Tekstit ja sloganit... 8 BRANDI JA IMAGO... 8 Yrityskuvan tarkoitus... 8 Yrityskuvan tunnistettavuus ja erottuminen... 8 Yrityskuvan edustamat arvot... 8 Yrityskuvan merkitys ja asiakkaan näkökulma... 8 Yrityskuvan tukeminen... 8 MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOT... 9 SISÄINEN VIESTINTÄ... 9 HENKILÖKOHTAINEN MYYNTITYÖ... 9 MAINONTA MENEKINEDISTÄMINEN SUHDETOIMINTA Avoimet ovet ja tilaisuudet Vierailut Muistaminen Verkostot JULKISUUS, LEHDISTÖTIEDOTTAMINEN SPONSOROINTI RESURSSIT AIKATAULUT ARVIOINTI JA SEURANTA... 13
3 NYKYTILAN ANALYYSI SISÄISET TEKIJÄT Vahvuudet Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on laaja-alainen sekä nuoria että aikuisia palveleva koulutuksentarjoaja. JEDU:un kuuluu seitsemän ammattiopistoa, aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut, yhtymäpalvelut sekä autokoulu. Ammattiopistot sijaitsevat kahdeksalla eri paikkakunnalla, joten toimimme laajalla alueella. Haasteet Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien tilalle on perustettu uusi koulutuskuntayhtymä JEDU, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Aiemminkaan ei ole oltu yhtenäisiä ja nyt muutokset tuovat edelleen mukanaan paljon uusia toimintamuotoja ja ajattelumalleja, joten todellinen yhteistoiminta on vasta muotoutumassa ja tehokkaimmat toimintatavat opitaan kokemuksen kautta. ULKOISET TEKIJÄT Nykyiset asiakkaat, kohderyhmät JEDU:n nykyisiä koulutuksellisia asiakkaita ja kohderyhmiä ovat o peruskoulut ja lukiot sekä niiden oppilaanohjaajat o perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta tarvitsevat aikuiset o työvoimakoulutusta tarvitsevat työttömät (TE-toimistot ja -keskukset) o yritykset, seutukunnat, julkiset organisaatiot o ammatilliset oppilaitokset, muut kuntayhtymät Yhteistyötahoja ovat o Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus o ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan liitto o TE-toimistot o koulutuksen ja hankkeiden rahoittajat sekä alueelliset toimijat o alueen elinkeinoelämä o omistajien edustajat, JEDU:n oppilaitokset ja niiden henkilökunta sekä opiskelijat Kilpailutilanne Nuorisoasteella pääosin lukiot, mutta myös isompien kaupunkien muut oppilaitokset kilpailevat kanssamme opiskelijoista. Oulun Eteläisen alueella on useita aikuiskoulutuksen tarjoajia, joiden lisäksi myös muualta Suomesta tulevat kouluttajat ja yritykset kilpailevat samoilla markkinoilla. 3 (14)
4 Toimintaympäristö JEDU:n ammattiopistot sijaitsevat Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa, Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa. JEDU tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta, tukee ja vahvistaa yksilön elinikäistä kasvua sekä alueen kehittymisedellytyksiä. Koulutus on sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta tukien ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja vähentäen syrjäytymisvaaraa. MAHDOLLISUUDET Toiminnan jatkumisen edellytyksenä on positiivinen tunnettavuus, joten JEDU:n yrityskuvamainontaan ja myönteisen yhteisökuvan muodostumiseen panostetaan. Samalla pyritään lisäämään kohderyhmien tietoa JEDU:n monipuolisista osaamisalueista, mikä edesauttaa opiskelijoiden saamista. Kilpailutilanne tulee säilymään edelleen ja koska nuorten ikäluokkien määrä laskee, on kilpailu aina vain tiukempaa. Opiskelumarkkinoinnin yhteydessä tehostetaan kaksois- ja kolmoistutkintojen sekä ammattistartin tunnettavuutta kohderyhmänä erityisesti ne nuoret, joita perinteinen ammattiopiskelu ei kiinnosta tai jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä. Mikäli ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllistymistilanne säilyy hyvänä, se lisää osaltaan suosiota. Yleisen työllisyystilanteen heikkeneminen taas kasvattaa koulutuksen kysyntää. Nuorten ikäluokkien pienentyessä panostetaan jatkokoulutukseen, elämänikäiseen oppimiseen. Jatkumo ammatilliselta perusasteelta aikuiskoulutuksen puolelle edellyttää menetelmien, asenteiden ja koulutusten kehittämistä. Kohderyhmien tarpeita ja kysyntää seurataan tarkoin ja toimintaa kehitetään sen mukaan ja myös ennakoiden. Koulutuksia räätälöidään asiakaskohtaisesti huomioiden sekä yksityisten henkilöiden että yritysten tarpeet (kokemus, aikaisempi koulutus, sisältö, toteutustapa, aika). UHAT Ikäluokkien pieneneminen ja siitä johtuva entistä suurempi kilpailu vaikeuttavat toimintaa ja voivat vähentää opiskelijamääriä. Opiskelijamääriin voivat vaikuttaa myös keskeyttämiset. Aikuiskoulutuksessa kilpailijat ja kilpailutilanne voivat johtaa jopa tappiolliseen hintakilpailuun. Samoin mahdolliset häviöt tarjouskilpailuissa, huono opiskelijapalaute, yritysten taloudellisen tilanteen kiristyminen jne. vähentävät koulutustarvetta. 4 (14)
5 VISIO 2020 JEDU:n päästrategian mukaisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on vetovoimainen, arvostettu, alueen hyvinvointia ja yrittäjyyttä edistävä, osaamista uudistava ja verkottunut ammatillisen osaamisen sekä elinkeino- ja työelämän kehittäjä. Yhteistyö kattaa alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2020 mennessä. ARVOT MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN NÄKÖKULMASTA Markkinointia ja viestintää ohjaavat JEDU:n strategiassa mainitut arvot. Vastuullisuus Tunnemme ja otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti ja yhteisöllisesti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa kestävän kehityksen mukaisesti. Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, luovaa toimintatapaa, yritteliäisyyttä sekä elinikäistä oppimista. Avoimuus Toimintamme on keskustelevaa, kannustavaa ja vuorovaikutteista. Sisäinen ja ulkoinen viestintämme on kohderyhmät huomioivaa, avointa ja ajantasaista. Toimintamme edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä kuntayhtymässä ja sidosryhmien kanssa sekä työ- ja elinkeinoelämässä. VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA Viestintä- ja markkinointistrategian tavoitteena on, että JEDU on kansallisesti ja myös kansainvälisesti vetovoimainen ja joustava koulutuksen järjestäjä opiskelijoille, henkilöstölle ja eri sidosryhmille. Tavoitteena on tukea Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n strategiaa ja auttaa organisaatiota pääsemään asetettuihin tavoitteisiin erilaisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja -menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. 5 (14)
6 KOHDERYHMÄT JEDU:n markkinointiviestinnän kohderyhmät voidaan jakaa seuraavasti: Sisäinen viestintä: KOHDE TAVOITTEET o henkilökunta: JEDU ja oppilaitokset > JEDU-henki, yhteinen markkinointiviesti o opiskelijat > sitoutuminen, menestyminen, hyvä palaute, markkinointi muille o omistajat > tyytyväisyys, luottamus, tuki Ulkoinen viestintä: KOHDE KOULUTUSASIAKKAAT o peruskouluissa ja lukioissa opiskelevat o ammattikorkeakouluissa opiskelevat o ilman ammatillista koulutusta olevat o ammatinvaihtajat o ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta tarvitsevat o lisäkoulutusta/ammattitaidon ylläpitämistä tarvitsevat o yritykset ja niiden henkilökunta o Ikääntyvät työntekijät o seniorikansalaiset KOHDE SIDOSRYHMÄT JA MUUT YHTEISTYÖ- TAHOT o seutukunnat/kunnat, julkiset organisaatiot TAVOITTEET > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > opiskelijoiksi hakeutuminen avoimeen yliopistoon, ammatillinen lisäkoulutus > kiinnostuminen ja opiskelijoiksi hakeutuminen, oman edun ymmärtäminen ja opiskelun aloituskynnyksen madaltaminen > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > kiinnostuminen ja opiskelijoiksi hakeutuminen, oman edun ymmärtäminen > oman edun ymmärtäminen, koulutustarpeiden kartoitus ja koulutusten hankkiminen > koulutukseen hakeutuminen ymmärtämällä uusien taitojen merkitys ja hyöty omassa työssä jaksamisessa ja muuttuvassa työyhteisössä selviämisessä > opiskeluun hakeutuminen ajatuksella koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta TAVOITTEET > yhteistyö, hankkeet, koulutusten hankkiminen 6 (14)
7 o muut kuntayhtymät ja oppilaitokset kotimaassa ja ulkomailla o mahdolliset asiakkaat > yhteistyö, koulutukset > yhteistyö o elinkeinoelämä, erityisesti alueellinen o OKM, OPH, ELY (rahoittaja) o TE- toimistot > tunnettavuus, hyvät suhteet, aktiivinen, ammattitaitoinen ja tuloksekas mielikuva, yhteistyö, erilaiset hankkeet > tunnettavuus, hyvät suhteet, aktiivinen, ammattitaitoinen ja tuloksekas mielikuva, yhteistyö, erilaiset hankkeet > luotettava ja ammattitaitoinen mielikuva, hyvät suhteet, yhteistyö, työvoimakoulutuksen jatkuvuus o Kansainväliset yhteistyökumppanit > tunnettavuus, ammattimaisuus, luotettavuus, yhteistyö, erilaiset hankkeet, koulutukset MARKKINOINTIVIESTINNÄN SISÄLTÖ JA MUOTO Idea ja keskeiset myyntiargumentit JEDU:n markkinointiviestinnän ideana on tehdä JEDU:a tunnetuksi ja vaikuttaa siihen, että saamme lähtötasoltaan aktivoituneita opiskelijoita, pätevää henkilöstöä ja hyviä yritys- ja muita yhteistyökumppaneita sekä palvelujen ostajia. Markkinointiviestintä pyritään muotoilemaan aina kohderyhmää puhuttelevaksi ja tyyli valitaan sen mukaan, vrt. nuoret/aikuiset. Keskeisiä koulutuksen myyntiargumentteja ovat mm.: o Ammatin, ammattitutkinnon ja lisäkoulutuksen hankkiminen o Tietojen päivittäminen ajan tasalle o Omien mahdollisuuksien parantaminen työmarkkinoilla o Opiskelu omalla paikkakunnalla o Työn ohessa ammattiin JEDU:a ajatellen: o Oulun Eteläisen alueen suurin kouluttaja o Laaja-alainen, monipuolista koulutusta o Laadukas ja ammattitaitoinen o Moderni ja kehittyvä 7 (14)
8 Visuaaliset ideat Yhtenäisyyttä korostetaan ja samalla erottaudutaan muista koulutuksen tarjoajista yhteisellä JEDU:n ulkoasulla (värit, liikemerkki ja logo ym.), jotka näkyvät kaikissa materiaaleissa ja tiedottamisessa. Kaikessa toiminnassa ja tiedottamisessa noudatetaan yhteistä graafista ohjetta. Tekstit ja sloganit JEDU:n sisäinen slogan on Enemmän yhdessä. Mainostoimisto suunnittelee ulkoisen markkinoinnin sloganin. BRANDI JA IMAGO Yrityskuvalla halutaan tehdä JEDU tunnetuksi positiivisella tavalla yhtenäisenä, laadukkaana, modernina ja monialaisena oppimisympäristönä. Yrityskuvan tarkoitus Yrityskuvan tarkoituksena on positiivisen tunnettavuuden kautta saada opiskelijoita kiristyvässä kilpailussa. Yrityskuvan tunnistettavuus ja erottuminen JEDU erottuu muista omalla graafisen ohjeiston mukaisella tyylillään, jota kaikki tulosalueet käyttävät markkinoinnissaan. Yrityskuvan edustamat arvot Yrityskuvan edustamia arvoja ovat vastuullisuus ja avoimuus. Yrityskuvan merkitys ja asiakkaan näkökulma Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on positiivisia ajatuksia; laatu, laaja-alaisuus, asiantuntevuus, luotettavuus, osaaminen, nykyaikaisuus ja monipuolisuus. Yrityskuvan tukeminen JEDU:n oppilaitokset käyttävät yhtenäistä ilmettä kaikessa markkinoinnissa ja näin kertovat yhdestä laaja-alaisesta koulutuksentarjoajasta. Vaikka koulutus on ammattiopiston omaa, niin koulutuksen järjestäjä tuodaan selvästi esiin. Kaikessa pyritään siihen, että koulutuksesta kiinnostunut ohjataan opiskelemaan johonkin JEDU:n oppilaitokseen, ei rajoituta vain omaan tarjontaan. 8 (14)
9 MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOT SISÄINEN VIESTINTÄ Kuntayhtymän sisäiseen viestintään käytetään sekä opistokohtaisia että laajempia tiedotustilaisuuksia, paikallisia aamukahvitiedottamisia, ilmoitustauluja, sähköistä työpöytää, sähköpostia, henkilöstölehteä sekä JEDU:n sosiaalista mediaa. HENKILÖKOHTAISEEN MYYNTITYÖHÖN KÄYTETTÄVIÄ MENETELMIÄ o Ammattiopistot osallistuvat peruskoululaisten vanhemmille järjestettäviin kotiväen iltoihin. Tilaisuuksissa kerrotaan opiskeluvaihtoehdoista ja jaetaan niistä kertovia esitteitä sekä JEDU:n hakijanoppaita. o JEDU:n opinto-ohjaajat keskustelevat ja tapaavat peruskoulujen ja lukioiden oppilaanohjaajia sekä yhteisissä opo-tapaamisissa/-tiimeissä että yksityisesti tilanteen mukaan. o Peruskoululaisille tarjotaan mahdollisuutta käydä tutustumassa JEDU:n ammattiopistoihin. o Ammattiopistot järjestävät avoimet ovet -tilaisuuksia, joihin kutsutaan yleisesti sekä nuoria että vanhempia. o Osallistutaan JEDU:na erilaisille koulutusmessuille ja muihinkin tapahtumiin, esim. kiertävä JEDU-bussi. o Aikuiskoulutuksen edustajat (mm. rehtorit, osastonjohtajat ja kouluttajat) vierailevat yrityksissä ja työpaikoilla kartoittamassa koulutustarpeita, esittelemässä tarjolla olevia koulutuksia ja palveluita, jakamassa esitteitä sekä tekemässä yhteisiä koulutussuunnitelmia. o Yrittäjille/työnantajille järjestetään info-tilaisuuksia, jotka kohdistetaan aina jollekin tietylle/tietyille aloille. Tilaisuuksissa kerrotaan heille sopivista koulutuksista ja palveluksista sekä niistä saatavista hyödyistä. Tietoa vahvistetaan esitteillä ja vielä jälkeenpäin sähköposteilla ja puhelimitse. o Kiertävä aikuisopintoneuvoja antaa henkilökohtaista opastusta aikuisopiskelusta kiinnostuneille. o Aikuiskoulutuksesta pidetään tarvittaessa info-tilaisuuksia, joihin kutsutaan ko. alan koulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä. o Alkavista työvoimakoulutuksista järjestetään infoja sekä mahdollisille opiskelijoille että työvoimaneuvojille. 9 (14)
10 o Alkavista ja suunnitelluista koulutuksista lähetetään kohdistettuja sähköposteja, mm. yrityspuolella koulutusvastaavalle tai sopivan osaston vetäjälle ja yksityispuolella niin aikaisemmille opiskelijoille kuin valitulle muulle kohderyhmälle. o Työelämäjaksoilla, ulkomaanvaihdossa ja koulutuksessa olevat henkilöt jakavat JEDU-tietoa, esitteitä ja lahjoja sijoituspaikoissaan. o Koulutuskokeiluille, vieraileville ryhmille ja tet-jaksoille tarjotaan mahdollisuus. MAINONTA Mainonnalla lisätään JEDU:n positiivista tunnettavuutta, rakennetaan yrityskuvaa sekä tiedotetaan koulutuksista ja muista palveluista. Mainonnan sisältönä voi olla mm. o yhteishaussa olevat koulutukset o alkava aikuiskoulutus o vielä vapaana olevat opiskelupaikat o erilaiset korttikoulutukset ja muut lyhytkoulutukset o konsultointipalvelut o opiskelijatyöt sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa o koulutus- ja palvelutarjonta yleensä o tapahtumat JEDU:n markkinointi- ja viestintätiimi suunnittelee yhteiset mainokset/kampanjat ja mainosmateriaalin sekä huolehtii tehtävien toimeksiannosta sopiville tahoille. JEDU:n ammattiopistot ja aikuiskoulutusta koordinoiva yksikkö huolehtivat tarjoamiensa koulutusten ja palveluiden mainonnasta viranomaisille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille yhteinen ilme huomioiden. Käytettäviä mediavaihtoehtoja ovat o sanomalehdet o aikakauslehdet o alan ammattilehdet o henkilöstölehti ja omat liitelehdet o kansalais- ja työväenopistojen opinto-oppaat o televisio ja radio o ulko- ja liikemainonta o suoramainonta o sähköinen mainonta; www-sivut, kumppaneiden www-sivut 10 (14)
11 Oulun Eteläisen portaali o sosiaalinen media o esitteet, esittelykansiot, hakuoppaat jne. Media ja käytettävä tyyli valitaan kohderyhmän mukaan. Nuorisoasteen medioita ovat www-sivut ja sähköiset mediat. Lisäksi jaetaan JEDU:n hakijanopasta ja esitteitä. Tyyli valitaan nuorille sopivaksi; lyhyt, iskevä, innostava, ei liikaa yksityiskohtia. Tätä tehostetaan vielä opinto-ohjaajien järjestämillä tilaisuuksilla. Aikuiskoulutuksessa voidaan käyttää kaikkia yllä mainittuja medioita sekä lisäksi eri lehtiä kohderyhmän laajuuden huomioiden. Koulutuksesta kerrotaan olennaiset asiat (sisältö-, aikataulu, hinta jne.) hyötyä korostavalla ja kannustavalla tavalla. Yrityspuolella käytetään suoramainontaa, www-sivuja ja ammattilehtiä. Koulutuksesta ja muista palveluista kerrottaessa korostetaan asiakkaalle - yritykselle ja sen työntekijöille - koituvia etuja. MENEKINEDISTÄMINEN Nuorisoasteen markkinointiviestinnässä voidaan korostaa opiskelijoiden mahdollisuutta ulkomaanvaihtoon, yhdistelmäopintoihin (kaksois- ja kolmoistutkinnot) sekä jatko-opintoihin aina yliopistoon asti. Aikaisemmille opiskelijoille ja muille sopiville kohderyhmille lähetetään suoramarkkinointikirjeitä heille sopivista koulutuksista ja palveluista. Valmistuneiden opiskelijoiden uratarinoiden hyödyntäminen. SUHDETOIMINTA Avoimet ovet ja tilaisuudet Ammattiopistot järjestävät vuosittain avoimien ovien päivän/päiviä sekä muita tapahtumia, joihin kutsutaan sekä nuoria ja heidän huoltajiaan että muitakin kiinnostuneita. Lisäksi kutsutaan muitakin sopivia ryhmiä tai henkilöitä tutustumaan koulutukseen ja tiloihin. JEDU järjestää henkilöstön yhteisiä tapahtumia, mm. koulutus- ja virkistystapahtumia. Tilaisuuksiin kutsutaan henkilökunnan lisäksi toiminnalle tärkeitä kutsuvieraita, esim. hallitusten ja valtuustojen jäseniä. 11 (14)
12 Työnantajille järjestetään aamiaistilaisuuksia, joissa on aiheena joku tietty koulutusala, palvelu tai laajempi kokonaisuus. Vierailut JEDU:n opiskelijat tekevät yritysvierailuja ja osallistuvat messuille sekä vierailijoina että omien osastojen kanssa. JEDU:n henkilökunta (tiimit) tekevät vierailuja ja tutustumismatkoja hyviä käytänteitä tarjoaviin koulutusorganisaatioihin tai oppilaitoksiin. Muistaminen Vierailijoita muistetaan pienillä lahjoilla. Ulkomaanvaihdossa olevat opiskelijat ja opettajat vievät kohdepaikkoihinsa koulutuskuntayhtymän lahjoja. Joulun aikaan muistetaan sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä mm. lahjoilla ja tarjoamalla jouluaterioita (henkilökunta, johtokunta, hallitus, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien edustajia jne.). Verkostot o JEDU:n yhtymäjohtaja, oppilaitosten rehtorit ja eri alojen asiantuntijat osallistuvat erilaisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. o JEDU:lla on tiivistä yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä kuntayhtymä- että ammattiopisto- ja aikuiskoulutustasolla. Yhteistyötä tehdään mm. arviointiin, tietotekniikkaan ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. o JEDU:lla on käytännön yhteistyötä alueen lukioiden kanssa, mm. kaksoistutkinto, ammattilukio o JEDU:n nuoriso- ja aikuiskoulutus on mukana erilaissa alueellisissa kehittämisja yhteistyöhankkeissa JULKISUUS, LEHDISTÖTIEDOTTAMINEN JEDU/ammattiopistot päivittävät tietoja www-sivuille. Lisäksi lähetetään lehdistölle ja radiolle tiedotteita erilaisista päätöksistä, tapahtumista ja tilaisuuksista (päättäjäiset, menestyneet opiskelijat, infot) lehdistölle ja radiolle sekä kutsuvat lehdistöä/toimittajia mukaan tilaisuuksiin. Myös uusista hankkeista, merkittävistä laitehankinnoista ja yhteistyökuvioista sekä taloudesta ja opiskelijatilanteesta lähetetään tiedotteita medialle. 12 (14)
13 SPONSOROINTI JEDU ja ammattiopistot sponsoroivat kohtuullisesti urheilua ja kulttuuria toimintaalueellaan esim. laittamalla ilmoituksia urheiluseurojen lehtiin, kylttejä suorituspaikoille ja logoja pelijoukkueiden asuihin (yrityskuvamainonta). JEDU ja ammattiopistot osallistuvat toiminta-alueellaan järjestettäviin kulttuuriym. tapahtumiin paitsi rahallisesti myös tarjoamalla käyttöön tiloja ja auttamalla valmisteluissa ja toteutuksessa mm. opiskelijatöinä (rakentaminen, puvustukset, kampaukset, tarjoilu), sekä isännöimällä tapahtumia. JEDU ja ammattiopistot tekevät yhteistyötä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa mm. tarjoamalla tiloja vuokralle tai ilmaiseksi erilaisiin tapahtumiin. RESURSSIT JEDU:ssa toimii aktiivinen markkinointi- ja viestintätiimi, jossa on edustus jokaisesta ammattiopistosta ja aikuiskoulutuspalveluista. Tiimin sihteerinä toimii päätoiminen viestintäsuunnittelija. Tiimi kokoontuu säännöllisesti hyödyntäen sähköisiä neuvotteluvälineitä. JEDU:n markkinointi- ja viestintäsuunnittelija vastaa JEDU:n markkinoinnin ja viestinnän kokonaisuuden koordinoinnista, yhteisten pelisääntöjen kehittämisestä, graafisesta ilmeestä, painotuotteista sekä verkkoviestinnästä. Tehtäviin kuuluu lisäksi ammattiopistojen tukeminen ja neuvonta viestintä- ja markkinointiasioissa. AIKATAULUT JEDU:n ulkoisesta markkinoinnista tehdään vuosittain päivitettävä vuosiaikataulu. ARVIOINTI JA SEURANTA Markkinointiviestinnän tavoitteena on tehdä JEDU:a tunnetuksi ja saada sitä kautta vuositavoitteiden mukainen määrä opiskelijoita sekä nuoriso- että aikuiskoulutukseen. Mikäli opiskelijamäärä toteutuu tavoitteen mukaisesti, voidaan olettaa, että markkinointiviestintä on ollut riittävää ja tehokasta (toki tähän vaikuttavat muutkin tekijät). Markkinointiviestinnän kustannuksia seurataan mahdollisuuksien mukaan kirjanpidon kautta ja tehdään vertailuja aiempiin vuosiin. Tällä hetkellä kirjanpidossa on vielä niin paljon vaihteluita eri ammattiopistojen kohdalla, että yksityiskohtainen seuraaminen ja vertailu eivät ole mahdollisia. Markkinoinnin kuluja laitetaan sekä varsinaisille markkinoinnin kustannuspaikoille että myös suoraan kuluiksi kulloinkin markkinoitavan koulutuksen kustannuspaikalle. 13 (14)
14 Markkinointiviestintää tutkitaan myös erilaisten kyselyjen ohessa, mm. o Henkilöstökysely o Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä o Opiskelijapalaute o Itsearviointi o Työnantajapalaute 14 (14)
Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 Hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa 25.5.2016 Sisältö 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän
Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla
Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015
30.3.2015 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 Tuloskoonti [Päiväys] SISÄLLYS I Taustatiedot II Alueellinen toiminta III Palvelut/tuotteet IV Yhteistyö ja viestintä V Asiakaslähtöisyys
Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala
Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa
Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,
Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
Nuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA
NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European
1. Oulun eteläisen OpinTori-tiimin verkostoyhteistyö
NIMI 1. Oulun eteläisen OpinTori-tiimin verkostoyhteistyö Oulun eteläisen alueen oppilaitosten ja TE-toimistojen henkilöistä koottu OpinTori-tiimi. OpinTori-tiimi on osaltaan kehittämässä oppilaitosten
KANSAINVÄLISYYS STRATEGIASSA JA ARJESSA
KANSAINVÄLISYYS STRATEGIASSA JA ARJESSA Kansainvälisesti taitava henkilöstö ammatillisen koulutuksen monimuotoisuuden vahvistajana teemaseminaari 1.10.2015 Kansainvälisten asioiden päällikkö Aino Malin
SÄTKE 2008. Päättynyt hanke
Päättynyt hanke SÄTKE 2008 Työelämän kehittämis ja palvelutehtävä Koordinointi: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä / Aikuiskoulutus ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Hankkeella on ohjausryhmä, joka arvioi
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 1.2.2019 AJANKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA EHOKS tietovaranto henkilökohtaistamisen tueksi Pedagogisen
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009
Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen
SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014
Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski
Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
TOIMINTAKERTOMUS 2011
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto
Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
Ohjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa
2 Ohjaushenkilöstön Info 27.10.2017 Ajankohtaista Omniassa M aija Aaltola Rehtori E L I N I K Ä I S TÄ O P P I M I S TA PA LV E L E VA O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E R KO S TO 3 Nuorten
Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen
Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää
KK! Toimintasuunnitelma v. 2011
KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri
Baarimestarin erikoisammattitutkinto
Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?
VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi
Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta
TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan
Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot
1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen
Case 6: Koulutus reformin muutos kuinka taataan puutuotealan osaaminen tulevaisuudessa
Case 6: Koulutus reformin muutos kuinka taataan puutuotealan osaaminen tulevaisuudessa Marko Saaranen, yksikönjohtaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä marko.saaranen@jao.fi Ammatillinen koulutus Reformi
Viestintäsuunnitelma
VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
Oppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
Hakeutumisvaiheen palvelumalli. Fia Heino & SISU-hanke (Jonna Malmivuori, Kati Rasinmäki)
Hakeutumisvaiheen palvelumalli (Jonna Malmivuori, Kati Rasinmäki) 2015-2016 HAKEUTUMISVAIHEEN PALVELUMALLI VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI OPISKELUN SUUNNITTELU sisäinen ja ulkoinen viestintä
Päämäärät: Tavoitteet
Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten
1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
Henkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta
Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät
Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään
Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA
Yritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi
Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
Ohjaus Keudassa Erja Kärnä
Jatkoväylä-hanke 2.5.2018, XAMK Mikkeli Ohjaus Keudassa Erja Kärnä KEUDA 1 Opiskelijoita 6100 Ammatillinen peruskoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Oppisopimuskoulutus (perustutkinnot ja lisäkoulutus)
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4
KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella
KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten
PoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen
OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
Aikuisopiskelijan opinto-opas. Tähän kuva
Aikuisopiskelijan opinto-opas Tähän kuva Oppaasta löydät tietoa mm. näyttötutkinnoista, opiskelumuodoista ja -tavoista, henkilökohtaistamisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ammattitaidon
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
JEDU STRATEGIA Enemmän yhdessä
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU STRATEGIA 2017-2019 Enemmän yhdessä VISIO 2020 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on vetovoimainen, arvostettu, alueen hyvinvointia ja yrittäjyyttä edistävä, osaamista
Laadullinen ennakointi JEDU
Laadullinen ennakointi JEDU Ennakointitietojen hyödyntäminen hannu.simi@jedu.fi GSM 040 3120 441 1 Koulutus ja työmarkkinat - kysyntä ja tarjonta Yritykset Oppilaitokset Peruskoulutus 2. asteen koulutus
Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012
Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun. Tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämishanke. 02.2010-12.2012
Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun. Tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämishanke. 02.2010-12.2012 Projektin tehtävä Ohjaus- ja neuvontapalvelujen saatavuuden parantaminen. Asiantuntevan
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
Mitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut
Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa
HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
ALU-koordinaattorin puheenvuoro
ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot
Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa
Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.
Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään
KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa
1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen