3.1. Koulun oppimisympäristön, toimintakulttuurin ja työtapojen kuvaukset

Transkriptio

1

2 3.1. Koulun oppimisympäristön, toimintakulttuurin ja työtapojen kuvaukset Koulun ja ympäristön kuvaukset Jyringin koulu sijaitsee Sievissä Jyringin kylällä n. 5 km keskustasta Kokkolan suuntaan. Koulu on aloittanut toimintansa 20-luvun alussa. Koulurakennus on kaksikerroksinen vanha hirsirakennus. Koulua on kunnostettu luvulla ja 1990 luvun lopulla. Koulun ympäristöön on rakennettu uutta asutusta 2000 luvun alussa, josta on seurannut oppilasmäärän huomattava kasvu. Tällä hetkellä koulussa on 83 oppilasta luokilla 0-6. Kylältä ja koululta puuttuu tällä hetkellä sisäliikuntatila. Jos haaveet toteutuisivat, niin koulun laajennus ja sisäliikuntatila antaisivat alueelle uskoa tulevaisuudesta. Koulun ympäristö on tyypillistä maalaismaisemaa peltoineen ja metsineen. Erityispiirteenä koulun läheisyydessä sijaitsee useita soramonttuja, joita tällä hetkellä maisemoidaan virkistyskäyttöön. Oppilaat siirtyvät kuudennen luokan jälkeen Jussinpekan kouluun keskustaan. Koulun toimintakulttuurin kuvaukset Koulumme toiminta perustuu seuraaviin toimintaperiaatteisiin: Avoimuus: Koulun toiminta on julkista ja työn seuraaminen on huoltajille mahdollista kaikkina aikoina. Vuosittain huoltajat myös kutsutaan seuraamaan opetusta avoimien ovien päivänä. Tasa-arvoisuus Vapaus ja vastuullisuus: Jokainen oppilas on yksilö ja hänellä on oikeus tehdä työtään omien kykyjensä mukaan. Samalla hänellä on velvollisuus oppia toimimaan muiden kanssa yhdessä ja noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Koulu kantaa vastuun kaikista oppilaistaan niin, että he saavat kaiken mahdollisen avun oppimistapahtumassa. Koko henkilökunnalla on yhteinen vastuu kasvatustapahtumasta. Hyvät tavat: liite Teemat ja juhlat Syksyisin työsuunnitelman teon yhteydessä päätetään Jyringin koulun tulevan lukuvuoden teemat. Koulun perinteenä on järjestää koko kylän joulujuhla, jossa kaikki oppilaat pääsevät esiintymään. Myös myyjäiset ovat koulun jokavuotinen tapahtuma, jolla on merkityksensä sekä kevätretkien rahoituksessa että vanhempien ja henkilökunnan kohtaamispaikkana.

3 Koulun työtavat Kukin opettaja käyttää niitä työtapoja ja menetelmiä, jotka parhaiten soveltuvat opetettavaan asiaan, oppilasryhmälle ja käytettävissä oleviin tiloihin. Pyritään valitsemaan oppilaskeskeisiä, motivoivia ja havainnollistavia työtapoja. Valinnoilla halutaan edistää myös oppilaiden kykyä ja halua opiskella itsenäisesti. Ryhmätyö- ja työpistetyöskentelymahdollisuuksia rajoittaa koulumme kiinteistö, josta puuttuvat pienryhmätyöskentelytilat. 3.2 Opetuksen painotukset Jyringin koulussa päivä aloitetaan aina yhteisellä aamunavauksella. Kaikki liikuntatunnit järjestetään ulkona sisäliikuntatilojen puutteen vuoksi. Englannin opetus alkaa toisella luokalla leikkien, laulujen ja lorujen avulla. Tavoitteena on luoda innostunut asenne kielen myöhempään opiskeluun. Tuntikehystä on hyödynnetty koulussamme siten, että joka luokka-asteella on vieraan kielen opetuksessa oma opetusryhmänsä. Koulullamme on toteutettu luonnontiedon opetusta 6. luokalla kerhomuotoisena vuodesta 1996 alkaen. Opetus jatkuu kerhomuotoisena uusi Ops huomioiden ja tulevien vuosien työtapoja opetellen. 3.3 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Koulullamme toimii tällä hetkellä oma erillinen esiopetusryhmänsä. Opettajana toimii lastentarhanopettaja. Oppilasmäärä tulevaisuudessakin näyttää siltä, että sama erillisryhmä toimii jatkossakin. Jussinpekan koulun tukioppilaat vierailevat vuosittain perusopetuksen luokilla luokkalaiset tutustuvat Jussinpekan kouluun toukokuussa. Koulutulokkaat tutustuvat tulevaan 1. luokkaan keväällä. Samoin esikouluun tulevat tutustuvat kevään aikana omaan luokkaansa. Koulu järjestää vuosittain työsuunnitelman mukaisesti useita retkiä. Näitä ovat mm. lasketteluretki, kevätretki, koulujenväliset, urheilukilpailut ja kevätkirkko.

4 3.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koti Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin onnistumisen turvaaminen johdonmukaisella ja tavoitteellisella kasvatus- ja opetustyöllä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta sekä valtaa päättää lapsen asioista tekemällä myös lapsen kasvun kannalta välttämättömiä hänen tahdonkin vastaisia päätöksiä. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Koulussamme on vahvat perinteet monimuotoiselle kodin ja koulun yhteistyölle. Koska vanhemmat edustavat lähiympäristöä ja sen yhteisöjä, yhteistyö kotien kanssa liittyy luontevasti koulun toimintaan. Koulun johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen merkitys linkkinä vanhempien ja koulun välillä on merkittävä. Lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksi koko koulun yhteinen vanhempainilta. Muita yhteistyömuotoja ovat mahdolliset luokkakohtaiset vanhempainillat, vanhempainvartit, juhlat, talkoot, myyjäiset ja vanhempien antama kuljetusapu sekä opetus- ja työmateriaalien lahjoitukset. Yhteyttä pidetään myös reissuvihkojen, tiedotteiden ja puhelimen välityksellä. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulun tapahtumiin ja retkiin. Mm joulujuhla järjestetään yhteistyössä vanhempien kanssa Rauhanyhdistyksen talolla. Muut yhteistyötahot Seurakunta vierailee koululla koulukinkereillä vuosittain. Seurakunnan leirikeskus ja työntekijä on käytössä esim. leirikoulupäiviä varten. Koulujumalanpalveluksissa vieraillaan vuosittain. Kanttorin ohjauksella oppilailla on mahdollisuus suorittaa Virsimerkkejä. Toisen asteen oppilaitoksista koulu ottaa vastaan harjoittelijoita mahdollisuuksien mukaan. Poliisi, palo- ja pelastustoimi täydentävät koulun antamaa turvallisuus- ja liikennekasvatusta. Poistumisharjoitus järjestetään vuosittain yhteistyössä Palo- ja pelastustoimen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimi vastaa koulukuraattoripalveluista. Koulukuraattori voi omalla roolillaan vahvistaa oppilashuollossa ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Kouluterveydenhoitaja vierailee koululla joka kuun viimeisenä torstaina. Tarpeen vaatimat koulupsykologiapalvelut järjestetään perheneuvolan kautta. Hammashoitaja vierailee vuosittain joka luokassa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat: koulun johtaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, erityisopettaja, asianomaiset vanhemmat ja opettaja. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa tai vähintään vuosittain.

5 3.5 Koulun kerhot Fysiikan ja kemian kerho Kerhossa perehdytään fysikaalisiin ilmiöihin ja yksinkertaisiin kemiallisiin reaktioihin. Tavoitteena on tuoda oppilaalle käsitys fysiikan ja kemian vaikutuksesta arkielämäämme, ymmärtää erilaisia luonnonilmiöitä ja aineiden keskeisiä reaktioita. Samoin tavoitteena on tuoda työtavat oppilaille tutuksi tulevien vuosien opetusta varten. Aihekokonaisuuksina ovat: alkuaineet, hapot, emäkset ja näiden väliset reaktiot ja ennen kaikkea työturvallisuus aineiden kanssa työskenneltäessä. Kyseiseen kerhoon voivat tulla kaikki halukkaat 6.-luokkalaiset. Kerhon aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti koteihin syksyllä. Kerho kokoontuu joka toinen viikko kaksoistunnin ajaksi koulupäivän jälkeen sovittuna aikana. Vastuuhenkilö: koulunjohtaja Olavi Lumme. 3.6 Valinnaiset aineet uudessa opetussuunnitelmassa Jos resursseja riittää, niin perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 voidaan järjestää valinnaisia tunteja esim. Pajapäivä, joka ilmoitetaan vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Vuosiluokille 5-6 oppilas valitsee joko teknistä tai tekstiilityötä. Valinta suoritetaa neljännen luokan keväällä.

6

7 HYVIEN TAPOJEN omaksuminen on osa ihmisen kasvua. Vanhempien ja opettajien yhteistyönä on syntynyt seuraavia pohdintoja ja ohjeita: Tavat ovat symboleja toisen kohtaamista varten. hyviä tapoja noudattava ihminen ei aiheuta hämmennystä eikä ennakkoluuloja. Niiden avulla on helppo osoittaa arvostusta muita kohtaan. Ensi tapaamisessa ihmistä arvioidaan käyttäytymisen mukaan. Kehonkieli puhuu jo ennen kuin yhtään sanaa on sanottu. Jos hyviä tapoja pyrkii määrittelemään, sen voisi tehdä esim. seuraavasti: Hyvät tavat ovat toisen ihmisen huomaamista, ystävällisyyden, kohteliaisuuden ja avuliaisuuden osoittamista, eivät vain ulkoisten muotojen, rituaalien noudattamista. Hyvät tavat kuuluvat kaikille ikään, sukupuoleen ja asemaan katsomatta. Hyvillä tavoilla huomioimme toisen ihmisen, hallitsemme tilanteet ja vaalimme perinteitä. Seuraavat perusasiat nousivat vanhempien ja opettajien pohdinnoissa keskeisiksi. Näitä tulemme painottamaan kotona ja koulussa.

8 TERVEHTIMINEN -Toisten ihmisten huomioonottaminen on perustana tälle ja laajemmin käsitettynä kaikille hyville käytöstavoille. - Nuorempi ihminen tervehtii ensin vanhempaa. - Kun tervehditään aikuisia ihmisiä käytetään mieluummin oikeita tervehdyssanoja (hyvää päivää, näkemiin yms.) - Muistetaan tervehtiä tuttuja, naapureita, kyläläisiä tien päälläkin. - Linja-autonkuljettajia, taksikuskeja, kirjastoauton henkilökuntaa tervehditään tavattaessa. - Koululle saapuvia vieraita tervehditään (jo pihalla välitunnilla, jos tavataan siellä ensi kerran) - Kun luokkaan saapuu vierailija, häntä tervehditään ja noustaan seisomaan. - Lakki pois päästä ruokapöydässä. Kirkossa pojat ottavat lakin pois. - On kohteliasta avata ovi toiselle henkilölle. Pojat päästävät tytöt edellä. - Linja-autossa annetaan paikka vanhuksille, invalideille ja vauvan tai pienen lapsen kanssa kulkevalle. KIITOS. OLE HYVÄ ANTEEKSI - Pienet, mutta tärkeät sanat, joilla osoitat ottavasi toisen ihmisen huomioon ja olevasi kohtelias. - Erityisissä juhlatilanteissa esimerkiksi todistuksia jaettaessa pojat kumartavat ja tytöt niiaavat. - Toiseen luokkaan kesken tunnin tultaessa koputetaan ja sanotaan: -Anteeksi, että häiritsen. - Jos myöhästyt tunnilta koputat ja pyydät anteeksi myöhästymistä. - Kun olet menossa johonkin virastoon (esim. opettajanhuoneeseen, kunnantalon virastoihin ) koputat ensin oveen ja menet sisälle vasta, kun saat luvan. PUHELINKÄYTTÄYTYMINEN -Muista esitellä itsesi heti alussa.

9 - Soittaja itse lopettaa puhelun. - Jos et tavoita henkilöä voit jättää soittopyynnön. älä pyydä hakemaan tavoittelemaasi henkilöä kovin kaukaa puhelimeen. PÖYTÄTAVAT - Opettele käyttämään oikein ruokailuvälineitä. Pihvit, makkarat yms. syödään veitsellä ja haarukalla. - Pelkällä haarukalla syödään esim. salaatit, munakkaat ja laatikkoruuat. - Osoita arvostavasi ruokaa. Ruokaa ei arvostella ääneen. Pöydässä käyttäydytään rauhallisesti. - Ojenna ja tarjoa pöydässä toiselle. - Pese kätesi ennen ruokailua. Puhtaus on puoli ruokaa! - Suu täynnä puhuminen ei ole kaunista. - Ruokaa jaetaan niin, että kaikille riittää. - Kaikkia ruokia maistetaan. Voit ottaa niin vähän kuin haluat. - Kotona olisi tärkeää järjestää edes joskus yhteinen ruokailutilanne. Vaikkapa kerran viikossa. Tällöin voitaisiin yhdessä harjoitella kauniita ruokailutapoja. - Ruokailu seisovasta pöydästä opetellaan koulussa jouluruokailun yhteydessä. KIELENKÄYTTÖ - Voimasanat eivät kuulu kielenkäyttöön. - Vältetään päällekkäinpuhumista. - Opettajaa kutsutaan opettajaksi ei etunimellä. - Isä on isä ja äiti on äiti? - Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet teitittelyyn. He voivat loukkaantua, jos heitä sinutellaan. SIISTEYS JA PUKEUTUMINEN

10 - Toisen ihmisen huomioonottamiseen liittyy myös se, että ollaan puhtaita ja siisteissä vaatteissa. - Liikuntatunnille omat vaatteet. - Puhtaus on liikuntatunnin jälkeen tärkeää. hiki ei tuoksu hyvälle! - Ulkoiluvaatteet kuuluvat naulakkoon. - Sisällä ei kuljeta kengät jalassa. - Luokka ja oma pulpetti pidetään siistinä. - Kirjat ovat mukavampia siisteinä ja ehjinä. - Ulkona roskat laitetaan niille varattuihin paikkoihin. - Nenäliinaakin tarvitaan joskus. Sormet eivät kuulu nenään. - Tahalliset hajupäästöt eivät kuulu ihmisen käytökseen. SIISTEYS EI PYSY PITÄMÄLLÄ. SE SYNTYY TEKEMÄLLÄ. YHTEINEN OMAISUUS - Huolehditaan hyvin yhteisestä omaisuudesta. Ei sotkita eikä rikota. - Olet korvausvelvollinen, jos aiheutat vahinkoa yhteiselle omaisuudelle. MUUTA MAINITTAVAA - Purukumia ei syödä oppitunnilla. - Karkitkaan eivät kuulu kouluun. - tupakointi ei kuulu kouluun ja on terveydelle haitallista. Vanhemmat ja opettajat itse ovat tärkeitä esimerkkejä ja malleja oppilaille. Me siirrämme käyttäytymisellämme tapoja lapsillemme. Isät ja äidit vaatikaa hyviä tapoja myös vierailtanne samoin kuin omiltakin lapsiltanne.