ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11175 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ThinkBarents Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Rovaniemen ammattikorkeakoulu/rovaniemen koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Pasi Tulkki Sähköpostiosoite pasi.tulkki@ramk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heini Rosqvist Sähköpostiosoite heini.rosqvist@ramk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli tuottaa tarvelähtöistä ja ajantasaista tietoa Barentsin alueesta elinkeinoelämän, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tueksi. Lähtökohtaisesti hanke liittyy koko Pohjois-Suomea koskettavaan Barentsin elinkeinopainotteiseen strategiaan, jossa yhtenä toimena on Barentskeskuksen perustaminen Rovaniemelle. Keskuksen yhtenä toiminnallisena partnerina tuli olla Lapin korkeakoulukonserni (LKKK) ja sen T&K- ja koulutustoiminta. Projektin tarkoitus oli vahvistaa Lapin korkeakoulujen T&K-toiminnan Barentsin alueosaamista ja toimintaympäristön tuntemusta sekä luoda think tank -palvelumalli, joka hyödyntää LKKK:n ja sidosryhmien Barents-osaamista. Projekti luotiin foorumiksi tiedonvaihdolle Barentsin alueesta. Projektin ensisijainen kohderyhmä ovat LKKK:n Barentsin ja Venäjän asioihin erikoistuneet opetushenkilökunta, tutkijat ja opiskelijat. Muita kohderyhmiä ovat yritystoimijat ja aluekehitysviranomaiset, jotka saavat tietoa päätöksentekonsa ja toimintansa kehittämisen tueksi; alueen kehittämisyhtiöt, jotka pystyvät paremmin ennakoimaan kansainvälisen osaamisen kehittämistarpeita sekä koulutusorganisaatiot, jotka saavat lisätietoa koulutuksen kehittämistarpeisiin sekä muut Barentsin alueesta EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 kiinnostuneet. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Barentskeskus Finland Oy:n toiminnan aloittaminen alkoi viivästyneenä vuonna Hanke on ollut aktiivisesti yhteydessä käynnistämistoimia hoitaviin henkilöihin ja myöhemmin henkilöstöön. Kumppanuudesta ei kuitenkaan ole muodostunut yhtä tiivistä ja keskeistä hankkeen tavoitteiden kannalta kuin suunnitteluvaiheessa toivottiin, vaan lähinnä keskustelua ja tiedonvaihtoa. Barentskeskuksen toimitusjohtaja on ollut puhumassa ja osallistujana useissa projektin järjestämissä tilaisuuksissa. Projekti on yksi ensimmäisistä LKKK:n virallisista yhteistyöhankkeista, jossa käytännössä toimitaan LKKK:n yhteisten periaatteiden mukaisesti. Yhteistyö hanketoteuttajien Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK), Lapin yliopiston (LaY) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (KTAMK) välillä on sujunut pääosin hyvin. Erot ammattikorkeakoulujen ja yliopiston toiminnassa ja toimintakulttuurissa näkyvät kuitenkin mm. siinä, että toimintaa ja sisältöjä ei voida aina suunnitella niiden henkilöstölle ja opiskelijoille yhteisesti. Aktiivisesti mukana ovat olleet RAMK:n International Business Services (IBS) -koulutusohjelma, LaY:n yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteellinen ja taiteiden tiedekunta ja Arktinen keskus sekä KTAMK:n liiketalouden ja venäjän kielen opiskelijat ja opetushenkilökunta. IBS-koulutusohjelman kanssa tehtiin yhteistyötä kahdella eri kurssilla: hankehenkilöstö osallistui Northern and peripheral environments and innovations -kurssin toteuttamiseen ja projektinhallintakurssin yksi opiskelijaryhmä toteutti harjoitustyönä hankkeen antaman tehtävän, kansainvälisen Strenghtening the north - konferenssin. Opiskelijoiden, opettajien ja T&K-/hankehenkilöstön yhteen saattaminen oli kaikkia osapuolia hyödyttävä kokemus. Opiskelijoiden valmistamat esitykset ja raportit ovat hankkeen käytössä. KTAMK:n opiskelijoita osallistui Torniossa pidettyihin Barents Café -tilaisuuksiin ja Rovaniemellä järjestettyyn työelämäfoorumiin, joka poiki yhdelle opiskelijalle opinnäytetyöaiheen yrityksen kautta. Barents-aiheista seminaaria kokeiltiin internetissä lähetettynä webinaarina. Lisäksi kehitettiin suunnitelmaa Barents Business Culture -verkkokurssista, joka on toteutettu KTAMK:ssa jo aiemmin. Lapin yliopistossa opetukseen integrointia testattiin Barents-luentosarjalla ja lukupiirillä. Yhteistyötä on tehty myös Kalottiakatemia-seminaarin (2011) järjestämisessä. Sen osallistujien artikkeleista koottiin hankkeen toimittama julkaisu, jonka julkaisivat Oulun yliopiston maantieteen laitos ja Pohjois-Suomen maantieteellinen seura ry. Arktisen keskuksen kanssa on luotu hyvä yhteistyömalli Barents Café -keskustelutilaisuuksien suhteen. Yhteistyökumppaneina yksittäisissä tapahtumissa on ollut myös muita organisaatioita: mm. LKKK:n eri yksiköt ja tiedekunnat, ARKTIS-tutkijakoulu, Rovaniemen Kehitys Oy, Eurooppatiedotus, Lapin maakuntamuseo ja Barents Press -tapahtuma. Tarkoituksena on ollut eri organisaatioiden osaamisen yhdistäminen ja päällekkäisten toimintojen välttäminen. LaY ja ThinkBarents-projektin kautta myös RAMK ovat valtakunnallisen Venäjän ja itäisen Euroopan EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 osaajana työmarkkinoilla (OVET) -hankkeen partnereita. Hankehenkilöstö on osallistunut sen kehittämisryhmään. OVET-hanke luo yhteyksiä korkeakoulutuksen ja työelämän välille sekä tukee laajaalaista Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntemusta. Yhteistyön kautta voidaan vertailla erityisesti Venäjäosaamisen kehittämisen hyviä käytäntöjä muissa korkeakouluissa. OVET-hankkeen kanssa järjestettiin LKKK:n opiskelijoille työelämäfoorumi. OVET-hankkeen toimittamaan kirjaan Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantuntijuudesta kirjoitti myös RAMK:n asiantuntija. Oulun yliopiston Thule-instituutin kanssa hanke on järjestänyt North Challenge -työpajan ja markkinoinut muita yhteistyökumppanin tapahtumia. Tarkoituksena on ollut yhteisten kehittämisen suuntaviivojen löytäminen muiden pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa liittyen Barentsin alueeseen sekä pohjoisten korkeakoulujen Barents-asiantuntijoiden keskinäinen verkostoituminen. Kansainvälisellä tasolla hanke on edistänyt LKKK:n Venäjä- ja Barents-asiantuntijoiden verkostoitumista Norjan ja Luoteis-Venäjän toimijoiden kanssa (mm. Kuolan tiedekeskus, Barents-instituutti). Brysselissä on tutustuttu ranskalaiseen think tank IFRI:in ja Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston Venäjä/Barentskontakteihin. Yhteistyötä on ollut myös Kalottiakatemian pääjärjestäjä Northern Research Forumin (Pohjoinen tutkimusfoorumi) kanssa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hanke on julkaissut uutiskirjeitä, aluekatsauksia ja alueelliselle medialle suunnattuja artikkeleita. Uutiskirjeissä noin kahden kuukauden välein on kerrottu hankkeen tapahtumista ja muista ajankohtaisista uutisista. Aluekatsauksia on laadittu noin kolmen kuukauden välein ja niiden tarkoitus on ollut jakaa tietoa Barentsin alueen sosioekonomisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä sekä tapahtumien ja ilmiöiden taustoista. Uutiskirjeiden ja aluekatsausten sisältöä on suunniteltu sidosryhmien palautteen perusteella. Niitä on levitetty sähköpostilistan, hankkeen ja korkeakoulujen nettisivujen sekä Finrusresearch-sivuston kautta. Julkaisuihin ovat voineet kirjoittaa artikkeleita LKKK:n henkilökunta, opiskelijat ja muut erikseen kutsuttavat tahot. Julkaisut: Kalottiakatemiaan pohjautuva artikkelikokoelma Sustainable development in the Arctic region through peace and stability Nordia Geographical Publications sarjassa (2012), Barents-asiantuntijajulkaisu verkossa (2012), OVET-hankkeen kirja ja verkkojulkaisu Vie osaaminen kartalle Venäjän ja itäisen Euroopan alueasiantuntijuutta etsimässä (2012). Barents-yhteistyöstä on kirjoitettu artikkeli Lapin Kansa -sanomalehteen ja Baltic Rim Economies - kausijulkaisuun. Niiden ja Barents Cafe -tilaisuuksien avulla on pyritty popularisoimaan tietoa ja käynnistämään keskustelua Barentsin alueen mahdollisuuksista tutkijoiden, virkamiesten, liike-elämän ja muiden tahojen välillä. Tilaisuudet on suunnattu myös suurelle yleisölle. Hankkeen aikana pidetyt 16 tilaisuutta keräsivät yhteensä yli 500 osallistujaa. Hankkeesta on kirjoitettu myös LKKK:n sisäisissä tiedotuslehdissä ja henkilökunnalle suunnatuissa tapahtumissa. Hankkeen internet-sivut liitettiin osaksi jo olemassa olevaa Arktisen keskuksen jotta kaikki Barentsin alueeseen liittyvä tieto löytyisi helposti samasta paikasta ja myös säilyisi EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 aktiivisena hankkeen jälkeen. Hankkeen tuotokset on kerätty sivuille tietopankiksi. Facebook-sivua on käytetty tapahtumista tiedottamiseen. Venäläisten suosimaan samantapaiseen VKontakteen luodun sivun käyttö jäi vähäiseksi, koska sen käyttäjät eivät kuulu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite ONGELMAT JA SUOSITUKSET Keskusteluissa yhteistyökumppanien kanssa on ilmennyt, että lappilaisten yrittäjien kiinnostus mennä Barentsin alueelle ja erityisesti Venäjälle on hyvin vähäistä. Murmanskin alueella ei ole tällä hetkellä perustettuna yhtään lappilaista yritystä. Lapin kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan suurta kiinnostusta on sitä vastoin pääkaupunkiseudun ja Oulun alueen yrityksissä, jotka kaipaavat lisää tietoa alueesta. Toisaalta lappilaisista yrityksistä suurin osa on hyvin pieniä, eikä kansainvälisen toiminnan aloittaminen ole helppoa tai tavoitteena. Tästä tiedon tilaajien puutteesta ja Barentskeskus Finland Oy:n toiminnan aloituksen viivästymisestä johtuen on ollut vaikeaa kehittää suoraan yrityksiä palvelevaa T&Kpalvelutoimintaa. Projektin suunnitteluvaiheessa ei ole kysytty tarpeeksi laajalta joukolta korkeakoulujen henkilöstöä, mitä he haluavat tai tarvitsevat, eli heitä ei ole onnistuttu sitouttamaan toimintaan. Kohderyhmä koostuu tutkijoista ja opetushenkilöstöstä, joilla ei välttämättä ole ylimääräistä aikaa osallistua hankkeen toimintaan, vaikka he kokisivatkin aiheen tärkeäksi. Toisaalta kiinnostus oman erityisalan ulkopuolelle voi olla vähäistä. LKKK:n Barents- ja Venäjä-asiantuntijoiden joukko eli ns. osaajapooli osoittautui myös arvioitua suppeammaksi. Sen vahvistaminen ja koulutuksen suuntaaminen LKKK:n strategian ja alueen tarpeiden mukaisesti on kuitenkin edelleen kannatettava tavoite, sillä arviointikyselyyn vastanneiden mielestä Barents on edelleen alueena ja käsitteenä ihmiselle vieras ja siksi sitä tulee pitää esillä. Toisaalta olisi järkevää sisällyttää Barents arktisuuteen ja pohjoisuuteen, joihin korkeakoulut haluavat selvästi profiloitua ja termi arktinen rajaa kohdealuetta käytännössä paremmin. Tässäkin projektissa henkilöstön vaihtuvuus oli suuri. Alkuperäisten suunnittelijoiden lähteminen, vanhojen työntekijöiden tietotaidon katoaminen ja uusien työntekijöiden mukaan pääsemisen viemä aika vaikuttavat toiminnan pitkäjänteisyyteen ja juurruttamiseen. Haasteena on ollut myös Kemi-Tornion hankehenkilöstön osa-aikaisuus. Opetushenkilöstönä heidän projektiin käyttämänsä aika on tarkoin säädeltyä eikä tuntisuunnitelma jousta muuttuvien tarpeiden mukaan, esimerkiksi kun projektisuunnitelmaa muutettiin ja hankkeen toteutusaika piteni usealla kuukaudella. Projektiryhmän yhteiseen toimintaan on vaikuttanut myös fyysinen välimatka, vaikka sähköisiä apuvälineitä onkin käytetty tehokkaasti. EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 8. PROJEKTIN TULOKSET TULOSALUE I: ThinkBarents-palvelumallin kehittäminen Projektin oman toimintamallin perustaksi haettiin hyviä käytänteitä suomalaisista ja eurooppalaisista think tankeista. LKKK:n Barents-osaajien ja Barents-tiedon tuottajat kartoitettiin. LKKK:ssa tuotetut Barentsin alueeseen liittyvät opinnäytetyöt ja hankkeet koottiin yhteen, jotta niiden hyödyntäminen helpottuisi. Barentsin aluetta koskevan dialogin synnyttämiseen eri toimijoiden välillä luotiin Barents Cafe - toimintakonsepti yhteistyössä erityisesti Arktisen keskuksen kanssa. Haasteena on edelleen LKKK:n henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisen lisääminen, mitä voisi edesauttaa opintopisteiden tarjoaminen opiskelijoille esim. luentopäiväkirjaa vastaan. Kokeiltiin myös internetissä suorana välitettävää seminaaria (webinaari), jonka avulla tilaisuuteen voi osallistua missä tahansa kuten muualla Lapissa tai ulkomaisissa partnerikorkeakouluissa. Hanke on ollut aktiivisesti yhteydessä Barentskeskus Finland Oy:n perustamisessa mukana olevien henkilöiden ja myöhemmin toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtaja on osallistunut hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin sekä asiantuntijana että yleisönä. Yritysmaailman tiedontarvetta on selvitetty sidosryhmäkyselyiden ja Barentskeskuksen kautta, joka voi tulevaisuudessa toimia linkkinä yritysten ja korkeakoulujen välillä, edellyttäen että lappilaisten yritysten kiinnostus Barentsin alueeseen lisääntyy. Asiantuntijaseminaarien ja työpajojen, työelämäfoorumien, kansainvälisen konferenssin ja Barents Cafe - tilaisuuksien kautta on onnistuttu lisäämään avointa dialogia ja tuottamaan myös yritysmaailmaa hyödyttävää tietoa. Varsinaisen think tankin kehittämisessä tulisi huomioida myös sen kunnolliseen toimimiseen tarvittavat rahoitus ja henkilöresurssit sekä muut toimijat, joiden kanssa sen tulisi toimia yhteistyössä. Rovaniemellä ja Lapissa on tällaiseen toimintaan liittyviä suunnitelmia ja yhteistyökumppaneita mm. Rovaniemen kaupungin pyrkimykset kehittyä kansainvälisen arktisen yhteistyön keskukseksi ja mahdollisesti Arktiseen keskukseen perustettava EU:n arktinen tietokeskus. TULOSALUE II: ThinkBarents-informaatiotoiminnan kehittäminen Sidosryhmien tiedon tarvetta Barentsin alueesta selvitettiin kyselyillä ja tarpeet otettiin huomioon aluekatsausten sisällössä. Pohjoissuomalaiset yrittäjät, elinkeinoelämän kehittämisorganisaatiot, kunnat ja aluehallintoviranomaiset halusivat lisätietoa erityisesti alueen taloudelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan liittyvistä kysymyksistä. European High North Cross-Border Business Cooperation Innovation Platform (icbbc) -hankkeen kanssa toteutetun kyselyn mukaan yritykset tarvitsivat eniten tietoa investoinneista, yritystoiminnasta ja taloudellisesta kehityksestä Venäjällä. LKKK:lta toivottiin eniten asiantuntija- ja yleisöluentoja sekä selvityksiä yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin liittyen. Barentskeskus Finland Oy:n kautta saatu viesti yritysten tiedontarpeesta tällä hetkellä on vertailevaa tutkimusta Barentsin alueen sosioekonomisesta kehityksestä eli tietoa yritysten toimintaympäristöstä. Hankkeen arviointikyselyn mukaan EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 aluekatsaukset ilmestyivät sopivin väliajoin ja tarjosivat uutta tietoa. Osa kohderyhmästä ei kuitenkaan ehtinyt lukea niitä työkiireiden vuoksi. Projektin julkaisutoiminnan tarkoituksena oli LKKK:n Barents-tiedon ja -osaamisen jakaminen. Julkaisuihin kirjoittivat artikkeleita hankehenkilöstön lisäksi asiantuntijapoolin jäsenet, opiskelijat sekä muut kutsutut kirjoittajat. Hankkeella on kaksi omaa julkaisua ja yksi OVET-kumppanihankkeen julkaisu (ks. kohta 7 Julkisuus ja tiedottaminen). Projekti on pyrkinyt integroimaan rakentamansa informaatiomallin osaksi LKKK:n T&K-toimintaa ja opetusta. Projektin think tank -toiminta perustuu erilaisiin kokeiltuihin keskustelu- ja ryhmätyöskentelymetodeihin (asiantuntijapäivät henkilökunnalle, työelämäfoorumi opiskelijoille, opiskelijoiden järjestämä konferenssi, keskustelutilaisuudet). Barents Cafe -tilaisuudet toimivat enne kaikkea keskustelun käynnistäjinä, ja niissä ei välttämättä pyritä uusien avausten tai toimintaehdotusten välittömään tuottamiseen. Projekti oli mukana myös North Challenge -hankkeen (päättynyt 2011) työpajatapahtumissa, joiden tavoitteena puolestaan oli selkeiden toimenpidesuunnitelmien laatiminen. Projektissa tuotetut aluekatsaukset ja julkaisut sekä think tank -keskustelut ja tiedonvaihto tähtäävät joka tapauksessa uusien ajatusten tuottamiseen Barentsin ja arktisen alueen kehittämiseksi. Barents Cafe on koettu palautteen perustella onnistuneeksi toimintakokonaisuudeksi tiedon popularisoinnissa ja avoimen vuoropuhelun luomisessa. Useita LKKK:n asiantuntijoita on toiminut alustajina tilaisuuksissa. LKKK:n yksiköiltä toivotaan edelleen yhteistyötä tilaisuuksien sisällön kehittämiseen Arktisen keskuksen kanssa, joka jatkaa niiden järjestämistä. Nykyistä tiiviimpi integroiminen opintoihin vaatii aktiivisuutta opinnoista vastaavilta henkilöiltä, että he hyödyntävät tilaisuuksien antia ja opiskelijat voivat saada niistä opintosuorituksia. Projekti teki myös Barentsin alueen uutisseurantaa nettisivuille, huomioiden vain tärkeimmät, harvemmin seurattujen tiedotuskanavien kautta tulleet uutiset, koska muutkin tahot tekevät samaa ja hankkeen resurssit eivät olisi riittäneet laajamittaiseen seurantaan. LKKK:n henkilöstö ja opiskelijat voivat hyödyntää muita uutispalveluita, joista löytyy tietoa esim. barentsinfo.org-sivustolta. TULOSALUE III: ThinkBarents-osaajapoolin suunnittelu LKKK:n henkilökunnan Barents-osaajat kartoitettiin, mutta tilanne elää jatkuvasti ja asiantuntijatietokannan ylläpitäminen olisi haasteellista. Osaajapoolin luomisen hyödyntäminen on ollut hieman epäselvää alusta alkaen, mutta enemmän on ehkä haluttu edistää asiantuntijoiden keskinäistä verkostoitumista kuin kehittää LKKK:n ulkopuolelle tutkimustietoa myyvää palvelutoimintaa. Projekti on tarjonnut LKKK:n henkilöstölle verkostoitumis- ja tutustumismahdollisuuksia kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa. Think tank - toiminnan luomista ja osaamisen kasvattamista olisi parhaiten palvellut toimintamallien testaaminen pienellä asiantuntijaryhmällä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Tämä ei toteutunut, koska asiantuntijoita ei otettu tarpeeksi mukaan suunnitteluun ja projektin aikaisemmassa vaiheessa arvioitiin, että tällaiseen EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 toimintaan ei olisi varaa. Barents-sisältöjen integroimista opintoihin kokeiltiin hyvällä menestyksellä RAMK:ssa IBSkoulutusohjelmassa ja Lapin yliopistossa erityisesti yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa erityisesti liiketalouden opiskelijat ovat osallistuneet hankkeen tapahtumiin. Barentsopintojen jatkuminen seuraavana lukuvuonna on pyritty varmistamaan. Osittain ne toteutuvat osana Arctic studies -opintokokonaisuutta. Ehdotus LKKK:n yhteisistä Barents-opinnoista ja Barents Cafe -yhteistyöstä on luovutettu LKKK:n johdolle, jotta niistä kehittyisi pysyvä osa LKKK:n toimintaa ja Barents Cafe - tilaisuudet integroitaisiin paremmin opintoihin. Järjestetyt asiantuntijaseminaarit ja -luennot sekä opinnot ovat vahvistaneet Barentsin ja arktisen alueen osaamista LKKK:ssa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen innovatiivisuus syntyy toimintamallista, jossa LKKK:n tiedekuntien ja koulutusalojen henkilökunta ja opiskelijat luovat resurssipohjan toiminnalle. Korkeakouluissa olemassa olevaa osaamista hyödynnetään uudella tavalla. Toimintaa on testattu opiskelijoiden osalta opinnoissa ja henkilökunnan osalta Barents Cafe -tilaisuuksissa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden osaamista on hyödynnetty myös hankkeen julkaisutoiminnassa. Toimintaa on mahdollista edelleen vahvistaa LKKK:n sisällä ja kehittää palvelumalliksi yritysmaailman suuntaan. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa ei ole erityisiä tavoitteita tai vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektin hyviksi käytännöiksi voidaan lukea: Opiskelijoiden ja T&K- ja hanketoimijoiden yhteistyö uudenlaisen, kaikkia osapuolia hyödyttävän opetustoiminnan kehittämisessä. Opinnoissa ei tehdä harjoitustöitä harjoitustöiden vuoksi vaan tuotetaan tietoa ja toteutetaan mm. tapahtumia, joista tutkimus ja muu yhteisö voivat hyötyä. Barents Cafe -toimintakonsepti, joka mahdollistaa LKKK:n Barents-asiantuntijoiden osaamisen levittämisen uudenlaisen vapaamuotoisen keskustelufoorumin kautta. Tilaisuudet palvelevat vuoropuhelua eri toimijoiden välillä, josta voi syntyä uusia ajatuksia ja ratkaisumalleja haasteisiin. Käytännöt leviävät tiedottamalla niistä LKKK:n sisällä ja laajemmin, barentsinfo.org-sivuston kautta sekä toiminnan jatkuessa hankkeen jälkeenkin. Hyviä käytäntöjä voidaan levittää muille korkeakouluille mm. OVET-hankkeen kautta, joka säilyy yhtenä Venäjän ja itäisen Euroopan osaamisen verkostoitumismahdollisuutena henkilökunnalle. OVET-hankkeen kehittämis- ja ohjausryhmissä on LKKK:n edustus. EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Barentskeskus Finland Oy:n kanssa on yritetty luoda yhteistyötä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välille. Ajatuksena on edelleen, että yritykset voivat tilata korkeakouluilta opinnäytetöitä tarpeisiinsa liittyen. Lapin yliopiston Arktinen keskus (tiedeviestintä) jatkaa Barents Cafe -keskustelutilaisuuksien järjestämistä joko omana toimintanaan tai vuonna 2012 alkavan Barents Mediasphere ENPI-hankkeen kautta. Barents Cafe -toimintamalli on dokumentoitu jatkokäyttöä varten ja siitä on tiedotettu LKKK:n avainhenkilöitä. LKKK:lta toivotaan aktiivista yhteistyötä tilaisuuksien sisällön suunnitteluun ja opiskelijoiden osallistumisen kannustamiseen. Tilaisuudet ovat avoimia myös suurelle yleisölle. Arktinen keskus suunnittelee jatkavansa myös Barentsin aluekatsausten laatimista em. hankkeen puitteissa mahdollisesti yhteistyössä LKKK:n opiskelijoiden kanssa. Toimintamalli Barents-aiheisen opetuksen kehittämiseen korkeakoulujen sisällä ja konsernitasolla on luotu. Barentsin luentosarja ja lukupiiri integroidaan lukuvuonna Lapin yliopiston Arctic Studies Programme -opintoihin mahdollisuuksien mukaan. RAMK:n IBS-koulutusohjelmassa seminaarityökurssi ja kansainvälinen Strenghtening the north -konferenssi on suunniteltu toteutettavaksi edellisvuoden tapaan lukuvuonna Konferenssista toivotaan jokavuotista opiskelijoiden toteuttamana ja sille tukea oppilaitoksen johdolta. Lapin korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat voivat hyödyntää konferenssin jakamaa tietoa ja siihen voidaan liittää opintosuorituksia (esim. ennakkotehtävä, luentopäiväkirja). Hankkeen aikana tuotettu tiedotusmateriaali, selvitykset ja muut dokumentit ovat saatavilla barentsinfo.orgsivustolla myös hankkeen jälkeen. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,42 85 % Kuntien rahoitus ,00 9 % ,30 7 % Muu julkinen rahoitus ,00 6 % ,42 8 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena oli vahvistaa Lapin korkeakoulukonsernin ja sen T&K-toiminnan Barentsin alueosaamista ja toimintaympäristön tuntemusta sekä luoda yhteinen think tank -toimintamalli, joka hyödyntää Lapin korkeakoulukonsernin ja sidosryhmien Barents-osaamista. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla olemassa oleva tieto saadaan mahdollisimman tehokkaasti kanavoitua sitä tarvitseville yrityksille, yhteisöille, tutkijoille, kouluttajille ja yhteiskunnallisille päättäjille. Lisääntyneen tiedontuottamisen kautta myös Barentsin aluetuntemus lisääntyy. Tavoite vastaa hyvin myös korkeakoulujen profiloitumiseen EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 pohjoisten ja arktisten alueiden asiantuntijoina ja kehittäjinä. Toimenpiteisiin kuuluivat keskustelutilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen, artikkeleiden, analyysien ja julkaisujen tuottaminen Barentsin alueesta, tiedottaminen Barentsin alueen ajankohtaisista asioista sekä LKKK:n Barents-asiantuntijapoolin rakentaminen. Projektissa kehitettiin Barents Cafe -toimintakonsepti, joka toimii foorumina avoimelle keskustelulle ja tiedonvaihdolle. Seminaareja järjestettiin LKKK:n henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille. Korkeakouluissa järjestettiin Barents-aiheisia opintojaksoja. Projektin tärkeimmät tulokset sisältyvät sen kehittämään think tank -tyyppiseen toimintamalliin. Ensiksi kehitettiin T&K-palvelumallia. Asiantuntijaseminaarien ja työpajojen, työelämäfoorumien, kansainvälisen konferenssin ja Barents Cafe -tilaisuuksien kautta on onnistuttu lisäämään avointa dialogia ja tuottamaan yritysmaailman tarvitsemaa tietoa. Barentskeskus Finland Oy voi tulevaisuudessa toimia linkkinä yritysten ja korkeakoulujen välillä opinnäytetöiden selvitysten ja tutkimuksen tilaamisessa. Toisaalta yritysten kiinnostus Barentsin alueeseen on edelleen vähäinen. Toiseksi kehitettiin informaatiotoimintaa Barentsin alueesta. Yritysmaailman ja muiden sidosryhmien tiedontarpeita selvitettiin. Laadittiin säännöllisesti Barentsin aluekatsauksia, tuotettiin julkaisuja sekä järjestettiin Barents Cafe -keskustelutilaisuuksia. Nämä eri välineet voivat tuottaa uusia ajatuksia Barentsin ja arktisen alueen kehittämiseksi. Barents Cafe -toiminta jatkuu myös projektin jälkeen Arktisen keskuksen toimesta. Kolmanneksi rakennettiin LKKK:n Barents-asiantuntijapoolia. Asiantuntijaseminaarit edesauttoivat henkilökunnan verkostoitumista. Luennot, harjoitustyöt ja kansainvälinen konferenssi vahvistivat Barentsin ja arktisen alueen osaamista LKKK:ssa. Niissä hyödynnettiin henkilökunnan ja sidosryhmien osaamista opiskelijoiden, eli tulevien asiantuntijoiden, hyväksi. Opintojaksojen on tarkoitus toteutua lähes samansisältöisinä myös seuraavana lukuvuonna. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin kirjanpito- ja seurantadokumentit arkistoidaan paperisena RAMK:n hanketaloushallinnon arkistoon osoitteeseen Jokiväylä 13, Rovaniemi. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 Päiväys ja allekirjoitus Pasi Tulkki tutkimus- ja kehityspäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 10/10