EHEYTTÄMISEN EDELLYTYKSET (EHED)

Transkriptio

1 1 EHEYTTÄMISEN EDELLYTYKSET (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Vastuullinen johtaja koulutusrehtori, professori Helka-Liisa Hentilä Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Loppuseminaari

2 HANKKEEN TAVOITTEET 2 TYÖPAKETTI 1: TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TOTEUTUMISEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN KAUKOVAINIOLLA Tutkimusongelma: Niin kauan kun lisä- ja täydennysrakentamiselle etsitään tilaa kiinteistöjen rajojen puitteissa (vapaita tontinosia, pysäköintialueita ja ullakkorakentamista) tai houkuttimiksi tarjotaan pääasiassa lähiympäristön laadullisia parannuksia, asunto-osakeyhtiöille kiinteistönomistajina koituva taloudellinen hyöty jää riittämättömäksi ja samalla täydennysrakentamisen kannustevaikutus laimeaksi. Fokus: Työpaketissa selvitetään niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat kiinteistönrajoja häivyttävään yhteistyöhön perustuvien riittävän laajojen lisärakennettavien alueiden/lisärakennusoikeuden muodostamisen ja käsittelyn. Tavoite: Saada käsitys täydennys- ja lisärakentamisen toteutumisen edellytyksistä ja keinoista niiden parantamiseksi sellaisissa olosuhteissa, joissa maanarvo ja rakennusoikeuden hinta on keskustojen ja pääkaupunkiseudun tasoa vaatimattomampi. Täydennys- ja lisärakentamisen toteutumisedellytysten parantaminen Kaukovainiolla Tohtorikoulutettava Hanna Kosunen 7/2014-2/2015 (100%), 3-12/2015 (50 %) Tohtorikoulutettava Tiina Hotakainen 11-12/2013 (100 %) Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöhön perustuvien pihasuunnittelu- ja pysäköintiratkaisujen taloudellishallinnolliset edellytykset Tutkimusavustaja Karri Hakala 10/2013-3/2014 (50 %)

3 HANKKEEN TAVOITTEET 3 TYÖPAKETTI 2: MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTYÖ KAUKOVAINION EHEYTTÄMISESSÄ Tutkimusongelma: Maankäytön suunnittelun sekä sosiaali- ja terveystoimen käytännön yhteistyössä nähdään kunnissa haasteita. Näiden alojen käytännön yhteistyön sujuvuus kaupunkikehitysorganisaatioiden sisällä on avainasemassa, kun tavoitteena on edistää alueiden sosiaalista eheyttä. Julkisorganisaatioiden prosessilähtöistä työtä on kuitenkin tutkittu vähän. Fokus: Työpaketissa tarkastellaan Tulevaisuuden Kaukovainio -kehittämishankkeeseen sisältyvän maankäytön suunnittelun sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön toimivuutta. Tavoite: Laatia prosessinkuvaus maankäytön suunnittelun sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä sekä paikallistaa sen sujuvuuden kannalta oleellisia tekijöitä ja haasteita. Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola 9-12/2014 (33 %), 1-6/2015 (13 %), 7-12/2015 (70 %)

4 4 LÄHIÖN TÄYDENNYSRAKENTAMISTA TUKEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kontekstin mahdollisuudet ja rajoitteet Keskeisimpien toimijoiden yhteistyön lähtökohdat Käytännön yhteistyön reunaehdot (Hentilä ym., painossa)

5 5 KONTEKSTIN MAHDOLLISUUDET JA RAJOITTEET tohtorikoulutettava Hanna Kosunen (Kuva: Unsplash.com/Aiden Marples)

6 6 KAUPUNKIUUDISTUSSTRATEGIAT (Kosunen ym., painossa) Kaupunkiuudistuksen strategia Tavoiteet Markkinaorientaatio Alueellisen yhteistyön osapuolet Haasteet seisahtuneen markkinatilanteen alueilla Valtiojohtoinen Alueen kehittäminen osana seudullista rakenteellista uudistusta Markkinakriittinen/ markkinajohtoinen (riippuvainen vallitsevista poliittisista tavoitteista) Viranomaiset ja kumppanit, joilla on parhaat edellytykset yhteistyöhön tavoitteiden täyttämiseksi Kaupunkiuudistuksen tavoitteiden välittäminen paikalliselle tasolle Stagnaatiossa olevilla alueilla mahdollisia yhteistyökumppaneita on vähän Kiinteistövetoinen Kasvun ja kilpailukyvyn luominen Markkinajohtoinen Viranomaiset ja yksityisen sektorin toimijat (kiinteistökehittäjät) Tasapainon löytäminen subventoidun kehittämisen ja sen taloudellisen kannattavuuden välillä Kaupunkiuudistuksen hyötyjen välittyminen paikallisyhteisölle Yhteisövetoinen Itseapu, paikalliset toimijat järjestäytyvät alueen uudistamiseksi Yhdistelmä markkinakriittistä ja markkinajohtoista lähestymistapaa Viranomaiset ja paikalliset toimijat Alueelta puuttuu lähtökohtia kehittämiselle Luoda mahdollisuuksia sellaisesta, jonka markkinat ovat sivuuttaneet

7 MARKKINAORIENTAATION VALINTA Brindley, Rydin & Stoker (1996), muokannut Kosunen (2015) 7

8 MARKKINAORIENTAATION VALINTA Brindley, Rydin & Stoker (1996), muokannut Kosunen (2015) 8 Ostoskeskuksen kehittäminen Asukasyhteistyö Julkiset palvelut, Hiirihaukkatalo Asunto-osakeyhtiöt?

9 9 KESKEISIMPIEN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola (Kuva: Freeimages.com/Andres Virviescas)

10 10 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN TAHOJEN YHTEISTYÖ MOTIIVI YHTEISÖLLISYYS HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIEN (Vrt. Ellsworth 2003) RAKENTEIDEN MUOKKAAMINEN PALVELUMUOTOILU KOHDE TARPEET JA ARVOT KOHTEET JA TOIMET SUORITUSKYKYISET PALVELUT (Vrt. Carleton et al. 2013) (Kuvat: Oulun kaupunki)

11 MENETTELYTAVAT 11 MOTIIVI YHTEISÖLLISYYS HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIEN RAKENTEIDEN MUOKKAAMINEN PALVELUMUOTOILU (Tuulaniemi 2011) KOHDE TARPEET JA ARVOT KOHTEET JA TOIMET SUORITUSKYKYISET PALVELUT STRATEGIA PROSESSI IMPROVISOIVA (Vrt. Johnstone 2007) VISIOIDAAN PITKÄN TÄHTÄI- MEN MAHDOLLISUUKSIA, ARVIOIDAAN TOTEUTUSTA VAIKUTUSHAKUINEN MÄÄRITELLÄÄN KESKIPITKÄN TÄHTÄMINEN TOIMET, VALITAAN AJANKOHTAISET TARVELÄHTÖINEN TARJOILLAAN RIPEÄSTI, TÄYTETÄÄN PALVELULUPAUS KÄYTÄNNÖT JA TYÖKALUT (Kuva: Wikipedia Commons) (Kuva: OAMK) (Muut kuvat: Oulun kaupunki)

12 KONTEKSTIT 12 MOTIIVI YHTEISÖLLISYYS HYVINVOINTIN VAIKUTTAVIEN RAKENTEIDEN MUOKKAAMINEN PALVELUMUOTOILU KOHDE (Mukaillen: Möller ym. 2004) STRATEGIA TARPEET JA ARVOT IMPROVISOIVA KOHTEET JA TOIMET VAIKUTUSHAKUINEN SUORITUSKYKYISET PALVELUT TARVELÄHTÖINEN PROSESSI VISIOIDAAN PITKÄN TÄHTÄI- MEN MAHDOLLISUUKSIA, ARVIOIDAAN TOTEUTUSTA MÄÄRITELLÄÄN KESKIPITKÄN TÄHTÄIMEN TOIMET, VALITAAN AJANKOHTAISET TARJOILLAAN RIPEÄSTI, TÄYTETÄÄN PALVELULUPAUS KONTEKSTI (Mukaillen: Provan & Kenis 2009) JAETUSTI HALLITTU VERKOSTO JOHTAVAN ORGANISAATION HALLITSEMA VERKOSTO VERKOSTOA HALLINNOIVAN ORGANISAATION HALLITSEMA VERKOSTO SOTE-RAKENNE, ITSEHALLINTOALUEET JA KUNNAT

13 13 KÄYTÄNNÖN YHTEISTYÖN REUNAEHDOT Tutkimusavustaja Karri Hakala (Kuva: Unsplash.com/Hans Eiskonen)

14 14 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ KEHITTÄJÄNÄ (Hakala 2015) Porkkanaksi riittävä kertaluonteinen taloudellinen hyöty Vuokratonteilla sijaitsevat asuntoosakeyhtiöt eivät voi myydä lisärakennusoikeutta Kuntien tarpeen kiinnittää huomiota kehittäjien motivointiin Ulkopuoliset resurssit ja osaaminen tarpeen täydennysrakentamishankkeen hankeselvityksissä ja suunnittelussa sekä pitkäkestoisen hankkeen hallinnassa (Kuvat: Hakala 2015)

15 LISÄRAKENNUSOIKEUDEN MUODOSTAMINEN KIINTEISTÖJEN RAJOJA HÄIVYTTÄVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ (Hakala 2015) 15 Yhteispihojen perustamiskeinoja on, mutta sellaisen muodostaminen olemassa olevaan kortteliin on haastavaa Yhteistyöhön perustuvat pysäköintiratkaisut haastavia, sillä ne ovat (taloudellisesti) tuottavia pitkän ajan kuluessa Myös Oulun edulliseen uudisrakentamiseen tähtäävä maapolitiikka vaikuttaa täydennysrakennettavien alueiden hintakehitykseen Hankkeet näyttävät voivan toteutua vasta, kun asuinalueen imago vastaa uudisrakennettavien asuntojen arvoa

16 16 KATALYSOIVA ALUEBRÄNDÄYS JA INVESTOINTIMARKKINOINTI (KAIMA) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Vastuullinen johtaja Helka-Liisa Hentilä Tohtorikoulutettava Marja Nousiainen (50 %) Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola (4 %) (Kuva: Pixabay.com)

17 17 TARKASTELTAVANA OLLEET KOHTEET Sipoonranta, Sipoo Lutakko, Jyväskylä Berliinin Kehittämisalueet Rinkeby, Tukholma Favela, Rio De Janeiro Cambridgen Yliopiston Alue Meri-rastila Hafen City Hamburg Pittsburgh, Belfast, Dublin (Kuvat: Pixabay.com, Sipoonranta.fi)

18 ALUEBRÄNDÄYKSEN TYÖVAIHEET JA HAASTEET 18 Esiselvitys: alueen ominaisuudet, + ja - Visiointi: mitä halutaan, mille kohderyhmälle Strategisointi: millä työkaluilla Toteutus: mitä tehtiin ja kenen kanssa, kuka johti Arviointi: onko arvioitu, miten Haasteet: Brändin pitää erottua muista, vastata todellisuutta Otetaan työhön mukaan asukkaat, sidosryhmät, johdetaan prosessia, käytetään rahaa tai/ja tehokkaita keinoja. Logot ja sloganit kopioidaan muualta. Toimintaa pitää arvioida, brändäys on prosessi, palautetta ei saa sivuuttaa.

19 ALUEBRÄNDÄYKSEN AIKAJÄNNE 19 Parhaat, vahvimmat, tunnetuimmat alue-ja kaupunkibrändit ovat syntyneet satojen vuosien aikana Olennainen osa ovat kerrotut tarinat, aikalaiskokemukset, silminnäkijät, elokuvat, kirjat, historia Ympäristö, rakennukset, maantieteellinen asema, naapurit, omat asukkaat, historialliset henkilöt Alue-Kaupunki-Maa, jokaisen brändi on tiiviisti sidoksissa toiseensa Pikavoittoja ei ole tarjolla Mitä enemmän tarinoita, sitä vahvempi brändi

20 20 HUOMIO LÄHIÖKEHITTÄMISEN ALKUVAIHEISIIN (Kuva: Unsplash.com/Matthew Brodeur)

21 21 KIITOS! Lisätietoja yhdyshenkilöltä: