Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kokoustiedot Aika Keskiviikko, klo 17:00-20:05 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Saapuvilla olleet jäsenet Huoponen Marianne puheenjohtaja Kolmisoppi Jenni varapuheenjohtaja Hassinen Sanni jäsen Kiljunen Kyösti jäsen Kontinen Juha jäsen Korpelainen Mirva jäsen Pulliainen Liisa jäsen Pyrhönen Heikki jäsen Roivas Jari jäsen Sihvonen Jari jäsen Siiskonen Pirjo jäsen, klo 17:00-19:28 Särkkä Niina jäsen Tessieri Enrique jäsen Toivonen Hannu jäsen, klo 17:00-18:54 Pohjanvirta Aino varajäsen, klo 17:02-18:58 Muut saapuvilla olleet Kuikka Seija, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, klo 17:11-18:54 Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja, klo 17:00-19:27 Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja, esittelijä Turunen Tiina, johdon sihteeri, sihteeri Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja, klo 17:00-18:20 Kajander Marita, kulttuurijohtaja Karttunen Matti, museotoimenjohtaja, klo 17:00-19:28 Launonen Virpi, kirjastotoimenjohtaja, klo 17:00-19:55 Poissa Kuusela Meri, jäsen Asiat 62-66, ja 67-69

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Marianne Huoponen Tiina Turunen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Niina Särkkä Enrique Tessieri Pöytäkirjan nähtävänäolo Sivistystoimi/johdon tukipalvelut, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Johdon sihteeri Tiina Turunen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 63 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 64 Otto-oikeus/viranhaltijapäätös 4 / 65 Liite 1 Ilmoitusasiat 5 / 66 Mikkeli-palkinnon myöntäminen 6 / 67 Liite 2 Teatterin osaamiskeskushankkeen loppujulkaisu 7 / 68 Liite 3 Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma 8 / 69 Liite 4 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan kannanotto Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alkoholipoliittisen ohjelman mukaiseen vetoomukseen kunnille 9 / 70 Liite 5 Talousarvion toteutumisen seuranta / 71 Liite 6-13 Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille Lisäasiat 11 / 72 Investointimäärärahan siirto kirjastopalvelut -tulosalueelta varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut -tulosalueelle

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Niina Särkkä ja Enrique Tessieri. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros) viimeistään tiistaina Ehdotus Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Aino Pohjanvirta saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:02.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Otto-oikeus/viranhaltijapäätös Liikunta- ja nuorisojohtajan päätökset: ; Tiina Juholan ottaminen liikuntasihteerin toimeen alkaen toistaiseksi Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjassa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten toimeenpanolle sivistystoimenjohtaja ehdottaa, ettei kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta viranhaltijapäätökseen. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen pöytäkirjanote : Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan kokouksessaan tekemiin päätöksiin. Mannerheimin lastensuojeluliiton Otavan yhdistyksen hallituksen vetoomus Otavan kirjaston säilyttämisen puolesta ja ehdotus itsepalvelupilottihankkeen luopumisesta. Otavan partiolaisten, monien päiväkotien ja koululaisten vanhempien ja opettajien, Otavan Opiston opiskelijoiden ja opettajien, eläkeläisten sekä lukuisien muiden Otavan asukkaiden vetoomus Otavan kirjastopalvelujen säilyttämiseksi ennallaan. Vetoomus Otavan kirjaston puolesta Liite 1 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 059 / 2014 Mikkeli-palkinnon myöntäminen Valmistelija: kulttuurijohtaja Marita Kajander, p voimaan tulleen yleisten kulttuuripalveluiden avustusohjeen mukaan Mikkeli-palkinto on tunnustus pitkäjänteisestä työstä kaupungin kulttuurin hyväksi. Palkinto myönnetään rahana. Lautakunta myöntää palkinnon joko yhdelle tai useammalle henkilölle tai ryhmälle, jotka ovat tehneet kulttuurin avulla kaupunkia tunnetuksi tai toimineet merkittävällä tavalla kaupungin kulttuurielämän hyväksi. Perusteena on aktiivinen toiminta jollakin taiteen alalla, saavutettu erinomainen taso tai taiteellisella toiminnalla kaupungille tuotettu valtakunnallinen julkisuus. Palkinto juontaa juurensa jo 1970-luvulle, jolloin idea palkinnosta tuli esille. Ensimmäinen Mikkeli-palkinto myönnettiin vuonna 1981 Mikkelin teatterielämän keskushenkilölle opettaja Aija Talvi-Oksaselle. Vuonna 2013 palkinto myönnettiin Mikkelin Poikateatterille, palkinto oli suuruudeltaan euroa. Kulttuurijohtaja: Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää myöntää Mikkeli-palkinnon yhdelle tai useammalle henkilölle tai ryhmälle yleisten kulttuuripalveluiden avustusohjeen mukaisesti ja vahvistaa palkinnon suuruudeksi 2000 euroa. Palkinnon luovuttaa lautakunnan puheenjohtaja Marianne Huoponen. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää myöntää Mikkeli-palkinnon yhdelle tai useammalle henkilölle tai ryhmälle yleisten kulttuuripalveluiden avustusohjeen mukaisesti ja vahvistaa palkinnon suuruudeksi 2000 euroa. Palkinnon luovuttaa lautakunnan puheenjohtaja Marianne Huoponen. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Päätettiin myöntää Mikkeli-palkinto tanssija, tanssipedagogi Carmen Rodergasille ja vahvistettiin palkinnon suuruudeksi Palkinnon luovuttaa lautakunnan puheenjohtaja Marianne Huoponen.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 9 Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tiedoksi Palkinnon saaja, puheenjohtaja Huoponen, kulttuurijohtaja Kajander

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 019 / 2014 Teatterin osaamiskeskushankkeen loppujulkaisu Valmistelija: kulttuurijohtaja Marita Kajander, p Teatterin osaamiskeskus -hanke oli selvitystyö, jossa tavoitteena oli luoda perustukset ja toimintamalli verkostomaisesti toimivalle valtakunnalliselle teatterin osaamiskeskukselle. Hanke käynnistyi tammikuussa 2013 Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä Euroopan Unionin aluekehitysrahaston tuella (EAKR). Hankkeen toteutti Suomen Nuoriso-opisto Mikkelissä, yhteistyökumppaneinaan Suomen Nuorisoseurat ja Mikkelin kaupunki. Edellisten lisäksi ohjausryhmässä olivat edustettuina Suomen Harrastajateatteriliitto, opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskus Nuori Kulttuuri -säätiö sekä loppuvaiheessa myös Pieksämäen seutuopisto ja Savonlinnan musiikkiopisto, jotka tarjoavat alueellaan taiteen perusopetusta teatterin alalta. Valtakunnallinen kulttuurista nuorisotyötä toteuttava Suomen Nuorisoseurat on strategiatyössään selvittänyt tarpeitaan Teatterin osaamiskeskuksen toteuttamiseksi teatteriharrastustoiminnan tueksi. Hankkeessa osaamiskeskuksen mahdollisista palvelumuodoista valittiin mahdollisimman laaja kirjo, joiden tarvetta ja kiinnostavuutta testattiin käytännössä. Tavoitteena oli samalla tehdä osaamiskeskuksen toimintakonseptia tutuksi. Toimenpiteet jaoteltiin neljään toimenpidekokonaisuuteen: 1) Tuki ja tiedotus: neuvonta, ideat, edunvalvonta 2) Toiminnan välineet: koulutus, opintosuunnitelmat, materiaalit 3) Toimijaverkosto: teatteriagentti-verkosto, yhteydet, kontaktit, kouluttajat 4) Kohtaamisen paikat: tapahtumat, seminaarit, foorumit Toimenpiteet ja koulutukset vuosilta on esitelty hankkeen loppujulkaisun TEOKS Teatteritoiminnan verkostoja kehittämässä julkaisussa. Osaamiskeskuksen toimintoja mallinnetaan ja sisältöjä työstetään nyt päättyvän hankkeen tuloksia hyödyntäen Suomen Nuorisoseurojen toteuttamassa Taiteelle tekijöitä -hankkeessa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. TEOKS-julkaisu Liite 2

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin. Merkittiin, että Virpi Launonen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19:55.

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 400 / 2014 Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma Valmistelija: perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, p Ensimmäinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma/hyvinvoinnin toimintaohjelma laadittiin vuosille , jossa tarkasteltiin Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Ristiinan ja Suomenniemen lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä keskeisiä linjauksia että toimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Nyt päivitetystä suunnitelmasta vuosille käytetään nimeä Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma. Kuntakohtaisten toimintaohjelmien lisäksi laadittiin yhteinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman lainsäädännöllinen pohja on laaja ja lasten hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ovat lakisääteisiä. Lastensuojelulain 12 :ssä säädetään toimintaohjelman keskeisestä sisällöstä. Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman valmistelua johtaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmä. Toimintaohjelmassa on kuvattu varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukeminen toimintaa ohjaavina periaatteina sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita yhteen sovittavan johtamisen kehittämisen tukirakenteet Mikkelissä. Uutta edelliseen toimintaohjelmaan nähden on opiskeluhuollon osuus sekä toimintaohjelman laatiminen selkeästi Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategian pohjalle ja on osa asukkaiden hyvinvointiohjelmaa. Toimintaohjelman päämäärinä/tavoitteina ovat siis lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen, päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla sekä terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Toimintaohjelman toimenpiteitä on työstetty keväällä 2014 pidetyissä työpajoissa, joissa oli edustajia sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta, teknisestä toimesta ja erikoissairaanhoidosta. Samoin kesällä ja elo-syyskuussa toimintaohjelmaa on käsitelty sosiaali- ja

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 terveystoimen ja sivistystoimen eri foorumeilla. Toimintaohjelma tullaan käsittelemään sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa, kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnassa ja edelleen kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Toimintaohjelma tulee hyväksyä valtuustossa ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma tarkistetaan ja sen toteuttamista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Toimintaohjelmassa lähtökohtana on jatkuvan prosessin periaate. Se ei sinällään ole lopputuote, vaan sen hyöty tulee sen toteuttamisen kautta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät vasta useamman vuoden päästä viiveellä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma liitteenä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma Liite 3 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta hyväksyy Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman ja esittää sen edelleen hallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 14 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 002 / 2014 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan kannanotto Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alkoholipoliittisen ohjelman mukaiseen vetoomukseen kunnille Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p , liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, p , kulttuurijohtaja Marita Kajander, p , intendentti Nikke Isomöttönen, p , museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p , hallintopäällikkö Aila Marjamaa, p Etelä-Savon sairaanhoitopiiri esittää alueensa kunnille mm. seuraavaa: Kuntien myöntäessä kulttuuri- ja urheilujärjestöille toimi-/järjestämislupia, edellytettäisiin lupia myönnettäessä järjestäjiltä tilaisuuksien/tapahtumien päihteettömyyttä eikä tilaisuuksiin myönnettäisi alkoholin anniskelulupia. Tämän lisäksi sairaanhoitopiiri toivoo, että asiaan kiinnitetään erityisesti huomiota silloin, kun tapahtuma on suunnattu lapsille/nuorille/lapsiperheille. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ky:n vetoomus liitteenä. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tehtäviin ei kuulu kulttuurija urheilujärjestöjen tapahtumien järjestämislupien eikä alkoholin anniskelulupien myöntäminen. Nämä tehtävät ovat toisilla viranomaisilla ja tätä toimintaa ohjaa kulloinkin voimassa oleva lupaja alkoholilainsäädäntö. Sivistystoimen rooli alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa liittyy erityisesti terveiden elämäntapojen edistämiseen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan alainen toiminta on sitoutunut kaupungin strategiaan. Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa yhtenä kolmesta tavoitteesta on päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla. Mikkelin kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisessa toiminnassa on kiinnitetty ja edelleen kiinnitetään erityistä huomiota mm. seuraaviin päihteettömyyteen kannustaviin ja tukeviin seikkoihin. Nuorisojärjestöille sekä nuorten toimintaryhmille avustusta tai toimitilaa myönnettäessä toiminnalle asetetaan päihteettömyyden vaatimus. Tarvittaessa tätä asiaa korostetaan viranhaltijapäätöksessä. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan hyväksymässä nuorisopalveluiden avustusohjeessa todetaan myös, ettei avustusmäärärahoja saa käyttää alkoholin, tupakan tai muiden päihdyttävien aineiden hankintaan. Avustusta on jätetty myöntämättä, jos avustettavaan tapahtumaan tai toimintaan on arvioitu liittyvän

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 15 anniskelua tai alkoholin käyttöä. Päihteettömyyttä edistetään myös nuorisotoimen ennaltaehkäisevin toimenpitein niin Olkkarin kuin nuorisotalojen toiminnassa sekä yhteistyössä koulujen, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Päihteettömyyden edistämiseen on olemassa monia eri toimintamalleja eri ikä- ja kohderyhmille. Liikuntapalveluiden avustukset ovat pääosin tarkoin määriteltyjä kohdeavustuksia, esimerkiksi ohjaustoimintaan, jolloin avustus ei voi ohjautua muuhun tarkoitukseen. Huomionarvoista on, että moni mikkeliläinen urheiluseura on Sinettiseura, jossa päihteettömyyteen on otettu selkeästi kantaa. Seurojen tehtävänä on pyrkiä tukemaan, kannustamaan terveellisiin ja päihteettömiin elämäntapoihin. Liikunnan toimitilojen osalta alkoholianniskelua on sallittu, kun kyse on suurista tapahtumista tai enemmän katsojia keräävistä aikuisten otteluista, esimerkkeinä normaalit sarjaottelut sekä Urheilupuistossa että jäähallissa. Kioskimyynti on urheiluseuroille tärkeä varainkeräysväline, ja anniskelumahdollisuus isommissa ottelutapahtumissa on yksi osa sitä. Liikuntapalvelut ei ole lähtenyt heikentämään urheiluseurojen mahdollisuuksia toimintaa tukevaan varainkeruuseen. Mikkelin kaupungin yleisten kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtumat ja muu kulttuuritoiminta ovat päihteettömiä ja kaikille avoimia huomioiden eri-ikäiset kohderyhmät. Kulttuuripalveluiden avustusohjeen mukaan avustukset jaetaan kuuteen erilaiseen avustusmuotoon. Lähtökohta avustuksissa on taiteen ja kulttuuritoiminnan tukeminen, mahdollistaminen ja edistäminen. Yksi avustusmuodoista on säännölliset toiminta-avustukset, joihin liittyy kumppanuussopimuksia. Kyseisissä kumppanuussopimuksissa ei ole erikseen määritelty päihteettömyyttä. Järjestöt, joiden kanssa on tehty kumppanuussopimus tuottavat lähtökohtaisesti sellaista kulttuuritoimintaa, että siihen ei ole tarvetta lisätä edellytystä päihteettömyydestä. Vuosi- ja kohdeavustuksien, nuoren mikkeliläisen taiteilijan apurahan, Mikkeli-palkinnon ja KulttuuriKannustimen kohdalla on samanlaiset lähtökohdat. Lisäksi tapahtumia tuotetaan yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näissä ei ole automaattisesti päihteettömyysvaatimusta. Ehdoton päihteettömyyden vaatimus kaventaisi kulttuuritilaisuuksien ja tapahtumien kirjoa kaupungissa. Tämä heijastuisi negatiivisesti mm. elinkeinotoimintaan ja matkailuun. Taidemusiikin konsertit järjestetään useimmiten konserttisaleissa, joiden ravintolapalveluihin kuuluu myös mahdollisuus alkoholitarjoiluun. Alkoholi ei ole keskeinen osa konserttitilaisuuksia. Museotoimessa alkoholitarjoilua on ollut näyttelynavajaisten

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 16 yhteydessä. Näyttelynavajaiset eivät ole yleisölle avoimia tilaisuuksia. Mikäli näyttely on lapsille tai nuorille suunnattu, avajaisissa on viinitarjoilun sijaan mehutarjoilu. Lisäksi sivistystoimen tulosalueet tekevät yhteistyötä keskenään, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa edistääkseen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista mukaan lukien päihteiden käyttö, saadaan mm. kouluterveystutkimuksista, joiden tuloksia tarkastellaan kaikissa sivistystoimen työyksiköissä ja suunnitellaan niiden ja ammatillisen arkitiedon pohjalta toimenpiteitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja päihteiden käytön vähentämiseksi. Toimenpiteet kirjataan vuosittain kunkin tulosalueen tuloskorttiin sekä neljän vuoden välein päivitettävään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, jonka hyväksyy valtuusto. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päätti, että vetoomusta käsitellään laajasti kesän aikana ja että hallintojohtaja valmistelee käsittelyistä koonnin kaupunginhallitukselle syksyllä Alkoholiohjelman mukainen vetoomus Liite 4 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta antaa oheisen kannanoton alkoholiohjelman mukaisesta vetoomuksesta kaupunginhallitukselle. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 17 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 040 / 2014 Talousarvion toteutumisen seuranta Valmistelija: talouspäällikkö Paula Sihvonen, p Lautakunnan alaisen toiminnan talouden elokuun lopun toteutuma, raportti sekä johdon ennuste loppuvuodelle on liitteenä. Seuranta Liite 5 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 18 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 040 / 2014 Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p , talouspäällikkö Paula Sihvonen, p , intendentti Nikke Isomöttönen, p , museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p , kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen, p , kulttuurijohtaja Marita Kajander, p , liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, p Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65.2). Talousarvioon tulee varata toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota päivitetään talousarvion 2015 yhteydessä. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutusta jatketaan ja sopeuttamistoimia on tehtävä seuraavien kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti: 1. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamiseen ja toteuttamisen aikatauluun on kiinnitettävä huomiota. 2. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menotasoa on kyettävä alentamaan merkittävästi, mikä on ensisijainen tavoite talouden oikaisemiseksi. 3. Henkilöstömenojen on pysyttävä budjetissa. Yleisesti kaikilla toimialoilla sijaisten käytössä jatketaan tiukkaa kontrollia sekä pyritään jättämään vakanssit täyttämättä aina, kun se on mahdollista. Kaupungin henkilöstömäärän ja palkkamenojen seurantaa on edelleen tehtävä tiiviisti ja valvottava. 4. Sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisten (rajapinta) toimintojen ohjaus on saatava järkeväksi tavalla tai toisella.

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 19 Talousarvioraami käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa , jossa päätettiin talouden tasapainottamistavoitteesta siten, että vuonna 2015 ei synny alijäämää. Kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan tehnyt kaupunginhallituksessa käsiteltyyn raamiin menoleikkaukset siten, että alijäämä on saatu kurottua umpeen. Talousarvioehdotuksen laadinnan lähtökohdat Talouden tasapainotus Kaupungin talousseurannan perusteella kaupunki tekee noin 5 milj. euron alijäämän vuonna 2014 ja talousarvio vuodelle 2015 on erittäin haasteellinen, koska alijäämää ei saa syntyä. Näköpiirissä on, että kaupungin taseeseen kertyneet noin 8,7 milj. euron ylijäämät sulavat vuosina maaliskuun 2015 loppuun mennessä, ellei taloutta kyetä sopeuttamaan nopeasti. Kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaan sovittuja toimenpiteitä. Lisäksi tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa päivitetään talousarvion yhteydessä ja talousarvioon tullaan sopimaan toimialoittain lisätoimenpiteitä koskien talouden sopeuttamista. Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Palkankorotusvaraus vuodelle 2015 on 0,5 % ja lomarahavaraus 5,5 %. Muu kustannusten tason kehitys: Toimintamenojen ennustetaan kasvavan verotuloja, valtionosuuksia ja toimintatuottoja nopeammin. Lähtökohtaisesti vuoden 2015 toimintakulut eivät saa kasvaa yhtään, mikä tarkoittaa vaadetta tuottavuuden nostolle ja sopeuttamistoimenpiteiden tehokkaalle läpiviennille. Menojen kasvulle ei ole varaa ja tämän vuoksi palveluiden sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoja tulee vähentää. Kulujen karsimiseksi hankintojen osalta siirrytään tilausperusteiseen toimintaan ja ohi järjestelmän syntyneitä laskuja ei hyväksytä. Kaupungin strategia valtuustokaudelle ja visio vuoteen 2018 Mikkelin kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Perustehtävänä on rakentaa vastuullisesti asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla. Strategiassa on kolme näkökulmaa asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi ja kullekin näistä on asetettu kolme tärkeintä tavoitetta. Strategia on jaettu lautakunnan jäsenille aiemmin. Ohjelmat kaupungin strategian toteuttamisessa Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää entistä tiiviimpää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 20 käyttöön ohjelmat. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Lisäksi toteutetaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa sekä LUPAUS ohjelmaa. Strategiaohjelmilla tähdätään vaikuttavuuteen valtuuston asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Niillä on otojohtajat, ja ohjelmien toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen valtuustolle osana talousarvion seurantaa. Ohjelmissa toteutettavat hankkeet ovat kaupungin hankesalkussa, jolloin hanketoiminnan seuraaminen ja uusien suunnittelu tehostuu. Tuloskortit kaupungin strategian toteuttamisessa Kaupunki hyödyntää edelleen tuloskortteja varmistaakseen sen, että lautakunnat ja toimialat toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja sitoutuvat niihin. Kukin lautakunta ja toimiala ottaa vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupungin valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Omia tavoitteita ei siis aseteta, vaan kaikki toiminta ja sen suunnittelu perustuu valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä. Lautakunnat ja toimialat määrittelevät mitä toimenpiteitä ne tekevät toteuttaakseen valtuuston asettamia tavoitteita. Toimenpiteet raportoidaan valtuustolle. Lisäksi lautakunnat määrittelevät, mitä muutoksia niiden mahdollisesti täytyy tehdä toimialan sisäisessä palvelu- ja suorituskyvyssä, jotta valtuuston määrittelemät tavoitteet ja niitä koskevat mittarit kehittyvät toivottuun suuntaan. Lautakunnan tulee siis määritellä jokaisen indikaattorin osalta mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä seuraavilla osa-alueilla, jotta kehitys on toivotun suuntaista: - Palvelut ja niiden laatu: Mitä muutoksia edellytetään palvelujen tuottamisessa, mistä luovutaan tai miten tuotetaan uudella tavalla, jotta päästään valtuuston asettamiin tavoitteisiin? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluissa ja niiden tuottamisessa ja laadussa jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle. - Rakenteet ja prosessit: Mitä muutoksia tarvitaan palveluverkossa, rakenteissa ja prosesseissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluverkolle, rakenteille ja/tai prosesseille jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle - Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi: Mitä muutoksia tarvitaan esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa tarvitaan, jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 21 - Lupaus 2016: Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lautakunnan toimialan palveluissa ja prosesseissa? - Talous: Mitä taloudellisia vaikutuksia edellä kuvatuilla muutoksilla on kaupungin talouteen (menojen lisäys/väheneminen ja arvio euromääräisistä suorista vaikutuksista) Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö Strategian ohjauksessa käytetään edelleen tuloskorttia. Perustehtävä Tuloskortin alkuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto toimielimen perustehtävästä. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään. Tuloskortin rakenne Tuloskortti jakaantuu kahteen osaa: 1) Kaupunginvaltuustolle ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan indikaattoreiden myönteiseen kehittymiseen ja vastuutus toimialalla (miten omalta osaltaan toteutetaan toimenpiteitä valtuuston asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi) 2) Lautakunnan operatiiviset toimenpiteet, joilla on joko vaikutusta valtuustotason vaikuttavuuden toteuttamiseen tai oman toimintakyvyn parantamiseen. Miten ylläpidetään/ kehitetään vastuullisesti oman toimialansa palvelu- ja suorituskykyä asukkaiden, elinkeinojen ja luonnon sekä ympäristön näkökulmista. Tässä osiossa kuvataan mitä muutoksia tarvitaan, jotta toimialan määrittelemät toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valtuuston asettamat indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan. Muutostarpeita arvioidaan palveluiden ja niiden laadun, prosessien ja rakenteiden, henkilöstön ja esimiesten uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä digitaalisuuden ja talouden näkökulmista. Maisema Maisema lautakuntien talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Tilaus-tauluihin liitetään rinnalle TP 2013 tiedot, Talousarvio 2014 ja Muutos sekä Muutos-% vuoteen verrattuna. Viestit tilaajalle -kentässä kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, keskeiset toiminnan painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille. Henkilöstösuunnitelma

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 22 Henkilöstösuunnitelma laaditaan seuraavasti: Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Ostopalvelut ja ulkoistaminen Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Työkykytavoite Määräaikainen henkilöstö Arvio henkilötyövuosien kehittymisestä Rekrytointitarve v (myös mahdolliset nimikemuutokset) Investoinnit Kaupungin tavoitteena on, että investointiohjelma on maltillinen ja sitä ei toteuteta velkarahalla. Tämä tarkoittaa, että ohjelman tavoitteena on pitää investoinnit poistojen tasossa (20 milj. euroa), pois lukien Vesiliikelaitoksen laitosinvestointi. Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja on laatinut koko kaupunkia koskevan alustavan investointiohjelman. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Irtaimiston hankintaperusteet on myös ilmoitettava. Irtaimistomäärärahan käyttökohteen muutos on aina hyväksytettävä kaupunginvaltuustolla. Projektit/hankkeet Kaupungin johtoryhmä on keväällä 2014 ottanut käyttöön toimintamallin, jonka mukaisesti kaikki projektit, joihin sidotaan kaupungin rahoitusta ja/tai joilla on vaikutusta kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumiseen, tulee käsitellä projektitoiminnan johtoryhmässä. Kunkin projektisuunnitelman kohdalla arvioidaan kehittämisestä aiheutuvia taloudellisia ja asiakashyötyjä sekä yhteyttä kaupungin strategiaan. Esitysten valmisteluaikataulu Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvineen asiakirjoineen on oltava valmiina mennessä. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio Merkittävimmät toiminnan muutokset Yleisissä kulttuuripalveluissa käyttäjälähtöisiä sekä sähköisiä palveluja tullaan kehittämään vahvasti eteenpäin yhdessä kaupungin muun palvelutuotannon kanssa. Kulttuuripalvelujen alueellinen, tasa-arvoinen ja hyvä saavutettavuus tulee turvata laajentuneessa kaupungissa. Osallisuutta ja osallistumista kulttuurin toimijoiksi aktivoidaan erilaisilla toimenpiteillä. Kansainvälisyyttä ja sen