Opetus- ja kulttuuriministeriön projektiehdotus

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön projektiehdotus Jarkko Moilanen Kehittämispäällikkö, OKM/KOPO Moilanen Jarkko 1

2 Päävastuullinen hakijataho ja yhteyshenkilö Hakijataho: Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutuspolitiikan osasto PL 29 (Meritullinkatu 10) Valtioneuvosto Yhteyshenkilö: Jarkko Moilanen (kehittämispäällikkö, KOPO) Puh: Yhteenveto (Executive summary) Projektin tavoite on määrittää tehokas ja selkeä digitaalisten palveluiden kehittämismalli OKM toimialalle. Strategioita on jo monia kuten esimerkiksi älystrategia, mutta niiden vika on että ne jäävät paperitiikereiksi tai oikeastaan bittitiikereiksi makaamaan palvelimien ja kovalevyjen nurkkiin. Tarvitaan malleja miten kiihdyttää digitaalisten palveluiden kehittämistä yhteistyössä. Lähtökohta tulee olla palvelujen rakentaminen osaksi kansallista palveluarkkitehtuuria ja perustua avoimeen lähdekoodiin, avoimiin rajapintoihin ja avoimen datan hyödyntämiseen ja tuottamiseen. Kaikkien toimien tulee edistää tätä tavoitetta ja madaltaa kynnystä innovoida uusia tapoja käyttää digitalisoituvaa tietoa entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tarkempi kuvaus kehitettävästä mallista löytyy Github palvelusta Osana mallia on periaate, että varsinainen kehitys on keskitettyä ja JulkICT lab on luonteva paikka palvelukehitykselle. OKM KOPO vetoiset kehitysprojektit vakioidaan mahdollisimman pitkälle. Näin saamme aikaiseksi merkittäviä säästöjä, koska prosessi on selkeä ja tehokas. Kehityksessä sovelletaan "3/30 -sääntöä". Kustannus pitää olla alle ja kesto alle 3 kuukautta. Tavoitteena on synnyttää palvelukehitystehdas (Digipalvelutehdas). Lähtökohtaisesti tehtaan tuotokset ovat avointa lähdekoodia kansallisen palveluarkkitehtuurin kanssa yhteensopivasti lisensoituna. Tarkoitus on saada nopealla syklillä tieto, onko ideasta tai palvelusta hyötyä, ratkooko se asiakaskunnan ongelman. Toisin sanoen nopeasti saada tieto mitä ideoita jatketaan ja mitä ei. Malli toimii myös riskienhallintana, koska näin estetään monumentaalisten projektin syntyminen, joissa yleensä kehityskaari aloituksen jälkeen on vuosia ja budjetit miljoonia. Toki varmaankin on tilanteita ja tarpeita, jolloin 3/30 mallia ei voi käyttää, mutta ne ovat harvassa. Pyrkimys on saada 80% kehitysprojekteista tämän mallin piiriin. Toteutus 3 kuukauden versiosprinteissä Säännön mukaan jokaisen uuden projektin toteutusvaihe saa kestää enintään 3 kuukautta, jonka jälkeen pitää olla esittää konkreettisia tuloksia. Tuloksen ei odoteta olevan valmis palvelu tai ratkaisu vaan enemmänkin proof of concept tyyppinen toteutus. Selkeyden vuoksi mainittakoon että määrittelyn kirjoittaminen projektina ei kelpaa. Tuloksien tulee olla käytännöllisiä ja lopputuotteen tai palvelun saavuttamista edistävä konkreettinen toteutus Moilanen Jarkko 2

3 Kustannus alle Ensimmäisen vaiheen kustannukset saavat olla maksimissaan Alle hankinnat voidaan tehdä huomattavasti kevyemmällä prosessilla ja nopeammin. Lopuksi projektin tuotokset arvioidaan ja päätetään jatkosta: ei jatku tai jatkuu uudella suunnitelmalla eli uusi kierros (alla olevassa kuvassa alempi osa "Jatkoprojekti"). Jokainen projekti lähtee ideasta, joita kerätään tilannehuoneen seinälle. Idean saa koska tahansa muuttaa canvas pohjalle tehdyksi "businessplaniksi", jossa on olennaiset asiat tiiviisti. Canvaksen idea on otettu lean startup toimintatavoista, jossa jäte eli turhat kehityskulut pyritään minimoimaan ja oppimistulokset maksimoimaan. Tilannekuvan tarkastelupalaverissa käydään uudet canvas tasolle kehittyneet ideat läpi ja mietitään niiden tarpeellisuutta. Kun idea saa kannatusta ja se sopii muuhun kehitystoimintaan, löytyy resursseja ja aikaa, täydennetään canvas toteutussuunnitelmaksi, jonka kuvassa annettu maksimi laatimisaika on ohjeellinen. Toteutussuunnitelman hyväksytään tai hylätään tilannekuvan tarkastelupalaverissa (luettu etukäteen). Toteutussuunnitelman laatii yleensä idean esittäjä. Osana toteutussuunitelmaa tulee selvittää: onko resursseja ja paljonko mitkä tulee olemaan kulut ketkä ovat asiakasedustajina mukana kehitysyhteisön jäsenet (ml yritykset, mielellään nälkäisiä ja ketteriä) Moilanen Jarkko 3

4 Kun projekti on hyväksytty tulee tehdä heti oma repository Github -palveluun DigiKOPO alle ja siirtää toteutussuunnitelman githubiin esim markdown merkkausta hyväksikäyttäen. Markdown pohjainen dokumentti voi pidemmän päälle on fiksumpi lähestymistapa, koska jatkovaiheiden (voi olla useita) kohdalla suunnitelmaa täydennetään. Suunnitelman ylläpidosta vastaa yksi henkilö, joten ei ole tarvetta yhtäaikaiselle editoinnille ja siksi Github sopii tähän. Muussa tapauksessa tulisi käyttää muuta kuten esim Hackpad alustaa. Toteutus (sininen laatikko) tapahtuu JulkICT Lab alustalla yrityksiltä ostettuna toteutuksena. Digipalvelutehdas projektin aikana saadaan hyvä kuva Suomessa toimivien yritysten valmiudesta toimia mallin mukaisesti. Lähdekoodinhallinta Githubissa ja päätöksenteko sekä tulosten evaluointi digikopo-tiimissä. Resurssien ja tuen tarve Projekti tarvitsee palvelukehitystehtaan mallin kehittämiseksi ja testaamiseksi resurssipoolin jota hallinnoida ja jakaa projektien käyttöön yllä kuvatun menettelyn kautta. Projektin toteutukset ostopalveluina, joten käytännössä hallinnoidaan yritysten pääsyä resursseihin kehittämisen ajaksi. Tarvittavat resurssit projektin ajalle: 2 htp tukipalveluna perehdytystä OpenStack ympäristöön Pooli palvelinpalvelinresursseja konseptin testauksen aikana tehtävien kehitysprojektien käyttöön (alustava arvio): - 10 virtuaalikonetta, - 20 corea, - 40 Gb RAM, GB volymea Resurssien määrä tarkentuu projektin alussa. Tarkoitus ja tavoite ONGELMA: Digitaalisten palveluiden kehitys on hyvin hajanaista ja sattumanvaraista OKM toimialalla. Sattumanvaraisuus ja selkeän kehitysmallin puute johtaa siihen, ettei toimialan digitaalisten kansallista palveluarkkitehtuuria hyväksikäyttäviä ja laajentavia palveluita saada testattua ja kehitettyä tehokkaasti. Lisäksi puuttuu koottu reaaliaikainen tilannekuva kehitysprojekteista. RATKAISU: Digipalvelutehdas projekti tuottaa koestetun systemaattisen mallin siitä, miten JulkICT lab ympäristöä käytetään tehokkaasti digitaalisten palveluiden ideoiden testaamiseen ja kehittämiseen nopealla syklillä. Syntyvän avoimen eri sektoreilla vapaasti käyttöönotettavan mallin avulla luodaan yhteisiä käytäntöjä sen suhteen miten palvelukehitys kokonaisuutena toimii, miten nopeutetaan palvelukehitystä, selkeytetään rooleja prosessin eri osapuolten välillä ja prosessin tehostumisen kautta säästöjä Moilanen Jarkko 4

5 Projekti tuottaa dokumentoidun mallin digitaalisten palveluiden ketterästä kehittämisestä ja esiin nousseista haasteista, jotka saattavat liittyä lakeihin, toimintatapoihin ja kulttuuriin julkisella sektorilla. Projektissa tuotetaan samalla PoC avoimeen lähdekoodiin perustuvasta toimialakeskeisestä kehitysyhteisön portaalista, joka toimisi toimialan kehittäjien ja yritysten sekä toimialan julkisen sektorin toimijoiden kohtaamispaikkana ja tiedonvälityskanava. Portaalin osana luodaan Githubin tietovarastoja hyödyntävien API:en kautta digitaalisen tilannekuvakeskuksen malli, jossa trendien (kuvaajat) ja tunnuslukujen avulla esitetään mahdollisimman kattava yleiskuva tilanteesta julkisesti osana aiemmin mainittua portaalia. Tämä on mahdollista, koska OKM KOPO on päättänyt keskittää lähdekoodinhallinnan Github palveluun oman organisaationsa alle (github.com/digikopo). Partnerit ja vastuut OKM KOPO vastaa annetun ympäristön kokonaisuuden hallinnasta ja siitä kenelle myönnetään oikeuksia käyttää resursseja noudattaen JulkICT Labin toimintaperiaatteita ja käyttöehtoja. OKM Kopo osoittaa henkilön joka koulutetaan OpenStack ympäristön hallintaan osana projektia. Kyseinen henkilö on KOPO:n digikopo tiimin jäsen. Lisäksi mukaan kehittämiseen otetaan Karvi ja YTL. Lisäksi kumppaneita tulee olemaan erinäiset Suomessa toimivat ICT yritykset. Heidän tehtävänsä on toimia kehitysprojektien osaamisresurssipoolina, josta ostetaan toteuttajia erilaisiin kehittämisprojekteihin. Heidän vastuullaan ei ole ympäristön hallinta. Projektiin osallistuvat partnerit/osapuolet ja heidän vastuut/työnjako osapuolten kesken Budjetti ja kesto Digipalvelutehdas -projekti alkaa ja loppuu projektin keston ollessa 12 kuukautta. Digipalvelutehdas konseptin testaamisen ja kehittämisen aikana tehdään 4 projektia, joista 2 liittyy konseptin tarpeisiin. Kaksi muuta projektia on toimialan tarpeisiin vastaavia palvelukehitysprojekteja. Toisin sanoen samalla tehdään loppukäyttäjien tarpeiden täyttämiseen tähtääviä palveluita ja kehitetään itse prosessia. Digipalvelutehdas projektin tekemiseen sisältäen yllä mainitut kehitysprojektit käytetään 10 henkilötyökuukautta, josta 6 htkk tapahtuu JulkICT Labissa. Yhden htkk kustannus on arviolta noin , joten JulkiICT labin puitteissa budjetti on Yllä mainituista projekteista Digipalvelutehdas konseptin kehittämiseen liittyy 1) Github dashboard ja 2) kehitysyhteisöportaalin tekeminen, joista on lisää tietoa yllä. Kehitys tapahtuu käyttäen Digipalvelutehtaan mallia. Toimialaa kehittäviä projekteja tehdään kaksi. Yhtenä JulkICT Lab alustalla kehitettävänä toimialan projektina on 3) kansallisen avoimen osaamismerkkijärjestelmän PoC, jossa käytetään pohjana Mozilla Open Badges alustaa. Osaamismerkkijärjestelmää on suunniteltu käytettävän rinnan numeropohjaisen arvostelusysteemin kanssa. Osaamismerkkijärjestelmällä arvellaan voitavan vaikuttaa ns koulupudokkaiden mukaan saamiseen. Osaamismerkkijärjestelmä olleessaan laajasti Moilanen Jarkko 5

6 käytössä olisi konkreettinen osa elinikäistä oppimista ja sen tukemista. Kehittämisyhteisö osaamismerkkijärjestelmän pilotointia varten on jo syntymässä ja yhteisdokumentissa on alustavia käyttäjätarinoita ja vaatimuksia: Toinen toimialan tarpeita täyttävä palvelukehitysprojekti on on 4) varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten hoitoaikojen rekisterin PoC. Tällä hetkellä ei ole rekisteriä, johon kyseiset tiedot kerääntyisi ja niitä kuitenkin tarvitaan budjettien laadinnan tukena ja perusteena. Kummatkin projektit toteutetaan yllä kuvatun mallin mukaisesti ja samalla kehitetään digipalvelutehtaan mallia Moilanen Jarkko 6