Voiko valo tehdä hulluksi?
|
|
- Riitta-Liisa Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Timo Partonen TEEMA: KESÄNUMERO 2013 Tieteellisin tutkimuksin on vähitellen voitu valottaa niitä mekanismeja, joilla silmiin tuleva valo vaikuttaa elimistön toimintaan. Tutkimukset ovat myös antaneet tietoa valon merkityksestä ihmisen terveydelle. Etenkin mielialahäiriötä sairastavat kokevat vointinsa vaihtuvan vuodenaikojen vaihtuessa. Käyttäytymisen ja mielialan vuodenaikaisvaihtelu on monisyinen ilmiasu, johon vaikuttavat esimerkiksi niin vuodenajan kuin vuorokauden ajan suhteen vaihtuvat ilmanalan valoisuus ja ulkoilman lämpötila. Tämän takia ei ole yksinkertaista arvioida, voiko valo tehdä hulluksi. Uuno Kailas ( ) kirjoitti runossaan Hymni valolle: Valon tulva tää / miten maan yli kirmaa! Se päihdyttää. / On kuin jokin kristallimalja väikkyis / kädess enkelin viiniä maahan läikkyis; / / kuin lainehtis / povi maan, valo aivoja kirvelis, / pääkopassa ois ilot heinäsirkkain, / sydämissä sois sävel kiurun kirkkain / ja alla maan / myös tuntisi vainajat haudoissaan: / kuin mahla ja paisuvat silmut puihin / elo ehtynyt taas palas suonihin, luihin / Runo pukee sanoiksi sen, että valolla on vaikutuksensa ihmisiin. Valoon on ihmiskunnan historiassa liitetty jopa myyttisiä merkityksiä, mutta vielä nykyisinkin sen voimasta näyttävät todistavan myös monet maalliset elämänalat. Esimerkiksi aurinkoisina päivinä osakekurssit lähes poikkeuksetta nousevat tavallista enemmän (Kaustia ja Rantapuska 2012). Selvimmin valon vaikutus on ollut havaittavissa maailmanlaajuisesti pohjoisimpien pörssien noteerauksissa, ja tähän joukkoon kuuluu myös Helsingin pörssi. Suomessa 85 % yli 30-vuo tiaista aikuisista huomaa vuodenaikojen vaihtumisen vaikuttavan käyttäytymiseensä ja mieli alaansa (Grimaldi ym. 2009). Heillä mieliala on useimmiten matalimmillaan syksyn ja talven harmaiden, pilvisten kuukausien aikana. Kesää kohti mieliala suurimmalla osalla ihmisistä kohenee, mutta joillakin mieliala nousee ylikierroksille, ja heistä osalla jopa hämärtäen todellisuudentajun. Tämä ei ole uusi havainto, sillä jo saksalainen Emil Kraepelin ( ) havaitsi, että viisi sadasta maanis-depressiivisestä potilaasta kärsi toistuvasti maniasta keväisin, kun mahla nousi puihin. Näiden potilaiden masennustilat taas näyttivät useimmiten ajoittuvan syksyyn. Osalla mielialahäiriötä sairastavista ilmenee oireissa ja hoitotoimenpiteissä selkeää jaksollisuutta siten, että ympäristötekijöistä valon tai lämpötilan voidaan ajatella vaikuttavan vahvasti taudinkulkuun (Wehr ja Rosenthal 1989, Björkstén ym. 2009). Valon reitit Ihminen saa tiedon valoisan ja pimeän vaihtelusta silmiensä kautta. Huolimatta innokkaasta etsimisestä (Wehr ym. 1987, Kern ja Lewy 1990, Oren ja Terman 1998) ihmisellä ei tiedetä olevan muita aivojen toimintaan vaikuttavia valon reittejä kuin ne, jotka kulkevat silmien kautta (KUVA). Eräillä muilla eläinlajeilla valo voi vaikuttaa muitakin reittejä pitkin tai myös muut sähkömagneettisen spektrin aallonpituudet kuin näkyvä valo voivat vaikuttaa niihin silmien kautta. Verkkokalvolta lähtee näköhermojen yhteydessä erillisiä säikeitä paitsi elimistön sisäiseen keskuskelloon, myös yläkukkulalle (colliculus superior), näkökukkulalle (talamus) ja näkö Duodecim 2013;129:
2 KESÄNUMERO 2013 Pulvinar Talamus Hypotalamus Suprakiasmaattinen tumake Valo Silmät KUVA. Näkyvän valon reitit. Ihmisellä silmään tuleva valo uppoaa silmän pohjaan verkkokalvolle. Verkkokalvolta lähtevistä hermosäikeistä 99 % kulkee näköhermoa (nervus opticus) pitkin, ja osa niistä päätyy aivojen näkökukkulan (talamus) leveähköön takakärkeen näkökukkulan patjalle (pulvinar). Tähän perustuu valon välitön virkistävä vaikutus. Verkkokalvolta lähtevistä hermosäikeistä 1 % kulkee suoraan näköhermoristin (kiasma) yläpuolella olevaan (suprakiasmaattiseen) tumakkeeseen, jonka hermosolut ovat ihmisen sisäinen keskuskello. Tähän perustuu valon vuorokausirytmejä tahdistava vaikutus, joka ilmenee 2 3 päivän kuluessa aina samaan kellonaikaan toistetusta valoaltistuksesta. Muita näkyvän valon reittejä aivoihin ei ihmisellä tiedetä olevan kukkulan patjalle (pulvinar) sekä pretektaalitumakkeisiin (Perrin ym. 2004, Vandewalle ym. 2006, Noseda ym. 2010). Radix retinohypothalamica kulkee verkkokalvolta aivolisäkkeen edessä sijaitsevaan näkö radaston risteykseen asti ja sieltä edelleen näköhermoristin yläpuolella sijaitseviin eli suprakiasmaattisiin tumakkeisiin. Niiden yhteensä noin solua muodostavat elimistön sisäisen keskuskellon (Moore 1996). Keskuskellosta hermoradat kulkevat läheisiin tumakkeisiin, muun muassa kolmannen aivokammion vieressä sijaitseviin paraventrikulaarisiin tumakkeisiin. Hermorataärsytyksen viestinviejä keskuskellon ja näiden tumakkeiden välillä on valvetilaa ja liikeaktiivisuutta edistävä hormoni, prokinetisiini 2, joka osaltaan säätelee myös muun muassa mahasuolikanavan supistuksia, lämmönsäätelyä ja energia-aineenvaihduntaa (Li ym. 2012). Käpyrauhaseen päättyvä hermorata laskeutuu kolmannen aivokammion viereisistä tumakkeista alas selkäytimeen noustakseen sieltä sympaattisen hermorungon mukana ylimpään kaulahermosolmuun. Sieltä edelleen nousevien hermosäikeiden ja käpyrauhassolujen välisen kemiallisen viestinsiirron pääroolissa on noradrenaliini ja sivurooli on varattu serotoniinille. Käpyrauhassoluissa sijaitsevien noradrenaliinin ja serotoniinin vastaanottimien välityksellä elimistö säätelee käpyrauhasen melatoniinin tuotantoa. Melatoniinin vaikutus Melatoniini on ihmisellä yöhormoni, sillä tämä tuottaa sitä suuria määriä vain yöllä, minkä avulla elimistö saa tiedon siitä, että päivä on vaihtunut yöksi. Valo estää melatoniinin erittymisen käpyrauhasen soluista (Lewy ym. 1980). Jos yö sitä vastoin on pimeä, melatoniini helpottaa ihmisen nukahtamista, koska se veressä runsaana kiertävänä laskee ruumiinlämpöä. Tästä seuraa vireystason lasku, joka puolestaan luo otolliset olosuhteet nukahtamiselle, jos ulkoisia häiriöitä ei ole. Melatoniinin vaikutuksesta ruumiinlämpö laskee illasta aamuun ja vireystaso pysyy matalana. Melatoniinin tuotanto jatkuu yön aikana sykäyksittäin ja voimistuu yöllä heräämisten yhteydessä. Näin T. Partonen
3 elimistö ilmeisesti pyrkii melatoniinin tuotantoa säätelemällä turvaamaan katkottoman yöunen ( Jan ym. 2009). Ennen kuin keinovalaistus yleistyi julkisilla paikoilla, ihmisillä oli täydenkuun aikaan tapana valvoa tavallista pitempään ja nukkua vähemmän (Raison ym. 1999). Tämä on voinut aiheuttaa paitsi univajetta, myös univelkaa univajeen kertyessä. Etenkin maanis-depressiivisestä sairaudesta kärsivien mieliala saattaa muuttua univajeen seurauksena: mieliala muuttuu masennustilasta maniaksi jo yhden yön univajeen seurauksena kolmella neljästä niistä potilaista, joilla masennustilat ja maniat tiheästi vuorottelevat (Wehr 1989). Mitä pikemmin potilaat nukkuvat kunnon yöunet, sitä nopeammin heidän oireensa helpottuvat. Serotoniinin merkitys Millä mekanismilla voisi selittää runossa ilmaistun ilmiön, jonka mukaan valo aivoja kirvelis, / pääkopassa ois ilot heinäsirkkain? Tiedetään, että ihmisellä aivoissa serotoniinin käyttö hermosolujen kemialliseen viestinsiirtoon on laiskinta talven aikana ja vilkastuu nopeasti auringonpaisteen voimistuessa keväällä (Lambert ym. 2002). Lisäksi tiedetään, että silmiin tuleva valo edistää serotoniinin vapautumista aivosillan saumasta keskiaivojen saumaan jatkuvasta tumakkeesta (Moyer ja Kennaway 2000) ja että valon puute karsii monoamiinia välittäviä hermopäätteitä ja johtaa masennuksen tapaiseen käyttäytymiseen (Gonzalez ja Aston-Jones 2008). Valon verkko kalvolla alulle saattamat ärsykkeet päätyvät myös keskiaivojen peitteeseen, mistä herätysreaktio, motivaatio ja mielihyvä vahvistuvat dopamiinin välittäminä (Brainard ja Morgan 1987, Luo ja Aston-Jones 2009). Sen sijaan valon verkkokalvolla sytyttämät ja sieltä edelleen näkökukkulalle päätyvät hermo ärsykkeet voivat aiheuttaa kipua (Noseda ym. 2010). Tämä voinee osin selittää sitä, että joillakin ihmisillä keväisin valon voimistuessa hyvinvointi ei kohene, kuten suurimmalla osalla, vaan valo ahdistaa, saa olon levottomaksi ja aiheuttaa jopa suoranaista kipua. Klinikassa on jo pitkään tiedetty, että keväisin potilaiden masennus pyrkii syvenemään, missä voimistuneella ahdistuneisuudella ja äkillisesti ilmaantuneella unettomuudella on osansa. Suomessa sekä itsemurhayritysten (huhtikuu) että itse murhakuolemien (touko kesäkuu) tilastohuiput ajoittuvat kevään ja kesän kynnykselle (Hiltunen ym. 2011). Serotoniinia tarvitaan ilmeisesti yhdistämään vireystilassa ilmenevät vuorokautta lyhyemmät rytmit keskuskellon toimintaan, mikä luo säännöllisyyttä uni-valverytmiin (Miyamoto ym. 2012). Tämän takia se, miten paljon tai hyvin hermosoluilla on käytettävissään serotoniinia kemialliseen viestinsiirtoonsa, voi heijastua vireyteen, liikeaktiivisuuteen ja mielialaan. Etenkin serotoniinin 2A-reseptorien toiminnassa ilmenevät muutokset voivat muuttaa mielialaa ja aiheuttaa aistiharhoja, jotka epäedullisissa olosuhteissa lisäävät itsemurhan riskiä (Pandey ym. 2002). Stressin tiedetään aktivoivan serotoniinin 2A-reseptorien toimintaa, mikä heijastuu myös niihin serotoniinia käyttäviin hermoratoihin, jotka osallistuvat elimistöön lämpöä tuottavan ruskean rasvan säätelyyn (Ootsuka ym. 2008). Serotoniinin 2A-reseptorien aktivoituminen lisää sympaattisen hermoston ruskeaa rasvaa piiskaavaa vaikutusta, kun sitä vastoin serotoniinin 1A-reseptorien toiminnan voimistuminen vähentää tätä vaikutusta (Ootsuka ja Blessing 2006). Ruumiinlämmön muutokset vuorokauden aikana seuraavat ruskean rasvan toiminnassa tapahtuvia muutoksia (Ootsuka ym. 2009). Myös aikuisilla ihmisillä on toimivaa ruskeaa rasvaa, jonka toimintaan muun muassa ulkoilman lämpötila vaikuttaa (Enerbäck 2010). On myös tehty löydös siitä, että masentuneilla on ruskean rasvan liikatoimintaa (Huttunen ja Kortelainen 1990). Eräässä masennustilan mallissa lapsuudessa kylmälle altistumisen jälkeen ilmenee serotoniinin 1Areseptorien toiminnassa poikkeavan vaimentunutta aktivoitumista, joka vaihtuu aikuisiällä poikkeavan voimistuneeksi aktivoitumiseksi (Shayit ym. 2003). Näiden löydösten valossa on mahdollista, että ruskean rasvan toiminnan säätely on poikkeavaa mielialahäiriöissä (Partonen 2012). Sen takia ruskean rasvan 1371
4 KESÄNUMERO 2013 YDINASIAT 88Silmiin tuleva valo voi, tosin harvoin, hämärtää todellisuudentajun. 88Osassa mielialahäiriöistä taudinkulkuun vaikuttavat myös vuodenajat ja valo. 88Elimistön sisäisen keskuskellon rytmihäiriöt ovat mielialahäiriöissä tavallisia. 88Mielialahäiriöiden patogeneesin mekanismeja valotetaan myös tutkimalla ruskeaa rasvaa. tutkiminen masentuneilta voi mekanismien valottamisen jälkeen avata uusia hoitokeinoja. Sisäisen kellon rytmihäiriöt Suomessa vuorokauden valoisa aika pitenee keväisin nopeasti koko maassa, ja etenkin maamme pohjoisilla seuduilla tämä tapahtuu ennen kuin päivät alkavat merkittävästi lämmetä. Sitä vastoin muuna aikana vuodesta vuorokauden keskilämpötilan muutos edeltää päivänpituuden muutosta. Koska vuorokauden keskilämpötilan ja päivän pituuden muutokset eivät tapahdu samassa tahdissa, seuraa tästä niin kutsuttu vuodenaikojen ristiveto. Suomessa ristiveto alkaa tavallisesti helmikuussa, jolloin sydäntalven jälkeen ulkoilman lämpötila laskee pakkasen kiristyessä. Ristiveto voimistuu maaliskuussa, kun vuorokauden valoisa aika alkaa nopeasti pidentyä. Elimistöön välittyy ristivedon seurauksena ristiriitaista tietoa elinpiirissä tapahtuvien muutosten aikataulusta, mikä altistaa keskuskellon rytmihäiriöille (Partonen 2005). Se, onnistuuko vuorokausirytmien tahdistaminen, riippuu sekä ulkoilman lämpötilan että valoisan ajanjakson elimistölle antamien viestien yhteensovittamisesta. Mielialahäiriöissä keskuskellon rytmihäiriöt ovat verraten tavallisia. Ulkona ilmenevän ristivedon lisäksi uni vaje haastaa keskuskellon toiminnan ja häiritsee vuorokausirytmien tahdistamista ulkoiseen aika tauluun. Tästä seuraa helposti sisäisen ja ulkoisen aikataulun epätahti, jonka seurauksena nopeat mielialan muutokset masennustilasta maniaan ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä. Säkkipimeät yöt ovatkin erään ajatusleikin mukaan suojanneet mielialan epätavalliselta kohoamiselta, joskin niiden suojaava merkitys on keinovalaistuksen voimistumisen myötä selvästi vähentynyt. Näkemystä tukevat tieteelliset havainnot, joiden mukaan silmän kautta otettava kirkasvalohoito voi, tosin harvoin, kääntää masentuneen mielialan maaniseksi (Schwitzer ym. 1990) ja maaninen mieliala tasaantuu pimeässä vietetyn levon jälkeen (Barbini ym. 2005). Keskuskellon rytmihäiriöt voivat siten johtaa etenkin keväisin henkilön uni-valverytmin viivästymiseen ja käyttäytymisessä ilmeneviin muutoksiin siten, että hän hallitsee huonommin mielijohteitaan. Jos tätä ei huomata ajoissa, se voi kääntää mielialahäiriön taudinkulun epäedulliseen suuntaan. Lopuksi Silmiin tulviva valo voi joissakin tilanteissa hämärtää todellisuudentajun. Jatkuvan pi meyden tavoin myöskään ylenmääräinen valo ei ole ihmiselle yksinomaan hyväksi. Tarvitsemme valoisan ja pimeän säännöllistä, rauhallista vaihtelua: lepohetkiä valotulvasta ja virkistystä pitkistä pimeän kausista. Timo Partonen, LT, psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveys ja päihdepalvelut, Helsinki 1372 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio (Leiras Finland, Servier Finland), luentopalkkio (Algol Pharma, AstraZeneca, JKL Helsinki, Janssen-Cilag, Koulutus Oy Lernen, Leiras Finland, MCD-team, Nordea, Orton, Servier Finland, Suomen MSD, Suomen Messut, Väestöliiton klinikat, Writing Media), lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Informa UK Ltd, Kotimaa-yhtiöt, Kustannus Oy Duodecim, Oxford University Press, Sanoma Magazines Finland, Yleisradio) T. Partonen
5 Kirjallisuutta Barbini B, Benedetti F, Colombo C, ym. Dark therapy for mania: a pilot study. Bipolar Disord 2005;7: Björkstén KS, Kripke DF, Bjerregaard P. Accentuation of suicides but not homicides with rising latitudes of Greenland in the sunny months. BMC Psychiatry 2009;9:20. Brainard GC, Morgan WW. Light-induced stimulation of retinal dopamine: a dose-response relationship. Brain Res 1987;424: Enerbäck S. Human brown adipose tissue. Cell Metab 2010;11: Gonzalez MM, Aston-Jones G. Light deprivation damages monoamine neurons and produces a depressive behavioral phenotype in rats. Proc Natl Acad Sci U S A 2008;105: Grimaldi S, Partonen T, Haukka J, Aromaa A, Lönnqvist J. Seasonal vegetative and affective symptoms in the Finnish general population: testing the dual vulnerability and latitude effect hypotheses. Nord J Psychiatry 2009;63: Hiltunen L, Suominen K, Lönnqvist J, Partonen T. Relationship between daylength and suicide in Finland. J Circadian Rhythms 2011;9:10. Huttunen P, Kortelainen ML. Longterm alcohol consumption and brown adipose tissue in man. Eur J Appl Physiol 1990;60: Jan JE, Reiter RJ, Wasdell MB, Bax M. The role of the thalamus in sleep, pineal melatonin production, and circadian rhythm sleep disorders. J Pineal Res 2009;46:1 7. Kaustia M, Rantapuska E. Does mood affect trading behavior? SAFE Working Paper Series No. 4. Frankfurt am Main: Center of Excellence SAFE Sustainable Architecture for Finance in Europe 2012, s Kern HE, Lewy AJ. Corrections and additions to the history of light therapy and seasonal affective disorder. Arch Gen Psychiatry 1990;47:90 1. Lambert GW, Reid C, Kaye DM, Jennings GL, Esler MD. Effect of sunlight and season on serotonin turnover in the brain. Lancet 2002;360: Lewy AJ, Wehr TA, Goodwin FK, Newsome DA, Markey SP. Light suppresses melatonin secretion in humans. Science 1980;210: Li JD, Hu WP, Zhou QY. The circadian output signals from the suprachiasmatic nuclei. Prog Brain Res 2012;199: Luo AH, Aston-Jones G. Circuit projection from suprachiasmatic nucleus to ventral tegmental area: a novel circadian output pathway. Eur J Neurosci 2009;29: Miyamoto H, Nakamaru-Ogiso E, Hamada K, Hensch TK. Serotonergic integration of circadian clock and ultradian sleep-wake cycles. J Neurosci 2012; 32: Moore RY. Neural control of the pineal gland. Behav Brain Res 1996;73: Moyer RW, Kennaway DJ. Serotonin depletion decreases light induced c-fos in the rat suprachiasmatic nucleus. Neuroreport 2000;11: Noseda R, Kainz V, Jakubowski M, ym. A neural mechanism for exacerbation of headache by light. Nat Neurosci 2010;13: Ootsuka Y, Blessing WW. Thermogenesis in brown adipose tissue: increase by 5-HT2A receptor activation and decrease by 5-HT1A receptor activation in conscious rats. Neurosci Lett 2006;395: Ootsuka Y, Blessing WW, Nalivaiko E. Selective blockade of 5-HT2A receptors attenuates the increased temperature response in brown adipose tissue to restraint stress in rats. Stress 2008;11: Ootsuka Y, de Menezes RC, Zaretsky DV, ym. Brown adipose tissue thermogenesis heats brain and body as part of the brain-coordinated ultradian basic rest-activity cycle. Neuroscience 2009; 164: Oren DA, Terman M. Tweaking the human circadian clock with light. Science 1998;279: Pandey GN, Dwivedi Y, Rizavi HS, ym. Higher expression of serotonin 5-HT2A receptors in the postmortem brains of teenage suicide victims. Am J Psychiatry 2002;159: Partonen T. Valo käy sisäisen kellon rytminsiirtoon. Duodecim 2005;121: Partonen T. Hypothesis: cryptochromes and brown fat are essential for adaptation and affect mood and mood-related behaviors. Front Neurol 2012;3:157. Perrin F, Peigneux P, Fuchs S, ym. Nonvisual responses to light exposure in the human brain during the circadian night. Curr Biol 2004;14: Raison CL, Klein HM, Steckler M. The moon and madness reconsidered. J Affect Disord 1999;53: Schwitzer J, Neudorfer C, Blecha HG, Fleischhacker WW. Mania as a side effect of phototherapy. Biol Psychiatry 1990;28: Shayit M, Yadid G, Overstreet DH, Weller A. 5-HT(1A) receptor subsensitivity in infancy and supersensitivity in adulthood in an animal model of depression. Brain Res 2003;980: Vandewalle G, Balteau E, Phillips C, ym. Daytime light exposure dynamically enhances brain responses. Curr Biol 2006;16: Wehr TA. Sleep loss: a preventable cause of mania and other excited states. J Clin Psychiatry 1989;50 Suppl:8 16. Wehr TA, Rosenthal NE. Seasonality and affective illness. Am J Psychiatry 1989;146: Wehr TA, Skwerer RG, Jacobsen FM, Sack DA, Rosenthal NE. Eye versus skin phototherapy of seasonal affective disorder. Am J Psychiatry 1987;144: Summary Can exposure to light drive you crazy? Scientific research efforts have elucidated the mechanisms with which light exposure to the eyes influences the functions of the body. These reports have also provided information about the importance of light exposures in terms of health. Individuals with mood disorder in particular experience the seasonal changes in general wellbeing. Seasonal variation in mood and behavior is a complex phenotype, to which the photoperiod and ambient temperatures over the day and across the year contribute. Therefore, to evaluate, whether exposure to light can drive you mad, is not a simple task. 1373
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMiten käytän oikein melatoniinia?
Miten käytän oikein melatoniinia? Timo Partonen tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto (HY) Melatoniini on yöhormoni. C 13 H 16 N 2 O 2 Melatoniini
LisätiedotKaamosmasennus ja kaamosväsymys
Katsaus Marjaana Nyström, Simo Saarijärvi ja Hannele Räihä Kaamosmasennus ja kaamosväsymys Yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö on kaamosmasennus, joka ilmenee syksyllä tai talvella ja paranee
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotLuonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)
Luonnonvalo, uni ja painonhallinta Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Valo virkistää ja tahdistaa Valo vaikuttaa silmien
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMielialahäiriöiden oireiden kirjo ja sitä
Kaksisuuntainen mielialahäiriö Biologiset tekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Timo Partonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalta on löydetty joitakin merkittäviä biologisia tekijöitä. Ongelmana
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotItsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina
Alkuperäistutkimus Itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina 1979 2001 Timo Partonen, Jari Haukka ja Jouko Lönnqvist Itsemurhien määrä väestössä muuttuu jatkuvasti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata itsemurhakuolleisuuden
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotBiologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen
Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotUni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?
Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
Lisätiedot21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~
- K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 13.05.2011 1. Toteuta alla esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heratefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotTerveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä
Terveyteen liittyvät ilmastoriskit Helsingissä Helsingin kaupungin ilmastoriskit hanke, Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija, meterologi reija.ruuhela@fmi.fi Sisältö: Ilmastontekijöiden vaikutukset eri tyyppisiin
LisätiedotElixir of life Elixir for Mind and Body
Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about
LisätiedotSuomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total.
SUOMI 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiintoimenpiteissä käytetyt Hiiret Mice 2413 38131 15245 5199 60988 Rotat Rats 735 10352 4608 1960 17655 Marsut Guinea-Pigs 15 9 9 33 Kultahamsterit
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotVoiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014
Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 29-1 2.2.211 Anni Kallio Erasmus-liikkuvuus 7/8-9/1 Outgoing from Finland 7/8 to 9/1 27-8 28-9 29-1 3265 34363529 687 975 12 112177139 435 656 656 SMS SMP STA STT Opiskelijavaihto
LisätiedotHyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
Lisätiedot