Hyötyanalyysi P1 / Kommenttien jälkeen päivitetty versio Diabeteksen asiakaspolku -pilotti Maria Aarne

Transkriptio

1 Hyötyanalyysi P1 / Kommenttien jälkeen päivitetty versio Diabeteksen asiakaspolku -pilotti Maria Aarne Lyhenteitä T1D = tyypin 1 diabetes T2D = tyypin 2 diabetes SADe = Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -projekti OPER valtionavustus/-rahoitus DEHKO = Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma ( ) IDF= International Diabetes Federation EKSOTE = Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 1. Tausta ja perustelu Diabetesta sairastavien määrä kasvaa, ja diabeteksen kustannukset lisääntyvät. Vuoden 2014 lopussa voimassaolevia diabeteksen lääkekorvausoikeuksia oli länsirannikon (Vaasa, Varsinais-Suomi ja Satakunta) sairaanhoitopiirien alueella yhteensä Nykytilanteessa tyypin 2 diabeteksen hoidontarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset ovat epätyydyttäviä, parannusta ei ole tapahtunut kahteen vuosikymmeneen. Vain joka neljäs diabetekseen sairastunut saa hoitosuunnitelman. Kaikki diabeetikot eivät saa optimaalista hoitoa, vaikka jokaisella tulisi olla siihen oikeus iästä, kotipaikasta, varallisuudesta tai diabeteksen tyypistä huolimatta. Länsirannikon alueella arviolta yli henkilöä sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Yhä nuoremmat sairastuvat. Ennusteen mukaan diabetekseen sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien vuoden aikana. Hoitamaton diabetes ja huonot hoitotulokset aiheuttavat moninkertaisia kustannuksia. Kasvavien kustannusten syynä, lisääntyneen diabetesta sairastavien määrän lisäksi, ovat vakavat, kalliit lisäsairaudet sekä ennenaikainen työkyvyttömyys ja kuolema. Lisäsairauksia saaneen diabeetikon hoidon kustannukset ovat noin viisinkertaiset verrattuna diabeetikkoon, jolla ei ole lisäsairauksia. Diabeteksen kustannusten osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 %. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja lääkehoito aiheuttavat suurimmat kustannuserät. Hoitovälineet ovat pienin kustannuserä (3%), niistä säästäminen ei kannata. Kokonaiskustannusten kasvusta huolimatta kokonaiskustannukset diabeetikkoa kohden ovat laskeneet. Diabeteksen hoitoon liittyvässä ammatillisessa osaamisessa on vakavia puutteita. Ikääntyneiden diabetesta sairastavien määrää lisääntyy jatkuvasti ja vanhustenhoidossa diabetesosaaminen on puutteellista. Myös sairaaloissa tapahtuu paljon vaaratilanteita diabeteksen hoidossa. Jokaisen terveydenhuollossa toimivan olisi hallittava diabeteksen hoidon perustaidot ja diabeteshoidon erityisosaaminen on välttämätöntä diabeteshoidosta vastaaville toimijoille. Erityisosaajista on valtava pula. Hoitotuloksista hoitoyksikkö-, kunta- tai sairaanhoitopiiritasolla ei saada riittävästi tietoa, mikä olisi edellytys hoidon laadun parantamiselle. Kokonaiskuvan saaminen on vaikeaa, vaikka asiakasprosesseja ja tietovarantoja onkin jo kehitetty. Hoitoprosessit ja palvelut vaihtelevat kunnasta toiseen, eikä hajautettu päätöksentekomalli ole edistänyt laaja-alaisen kehittämisen toteuttamista. Työnjaon kehittämisen tarve on ilmeinen, mutta senkin edellytyksenä on lisätiedon saaminen. Tiedon puutteen vuoksi myös innovaatiot hoidon laadun parantamiseksi ja saatavuuden turvaamiseksi puuttuvat. Diabeteksen ehkäisy, seulonta ja varhainen diagnoosi ovat osa keinovalikoimaa hoitotulosten parantamiseksi. Tehostunut seulonta ja diagnosointi ovat jo taittamassa T2D:n ilmaantuvuutta. Keskeistä on kuitenkin myös tarjota vaikuttava hoito niille, joilla on diabetesdiagnoosi, ja varmistaa, että kukaan ei putoa pois hoidon piiristä. Diabetesriskissä olevien, niin kuin diabetesta sairastavienkin hoidosta puuttuu vielä tasavertaisuus.

2 2. Asiaan liittyvät päätökset Varsinais-Suomen alueellinen diabetestyöryhmä 5.6. Länsirannikon isojen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat / sote-alueen ohjausryhmä Länsirannikon sairaanhoitopiirien alueellisten diabetestyöryhmien satelliittikokous Varsinais-Suomen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteinen asiantuntijatyöryhmä Tietohallinnon koordinaatioryhmä 3. Kohderyhmä ja vaikutukset 1) Asiakas (diabetesta sairastava, tietämättään sairastava tai tunnetussa sairastumisriskissä oleva) Suositustenmukainen hoito ja/tai ennaltaehkäisytoimet ovat saatavilla kaikille niitä tarvitseville. Asiakkaan ja ammattilaisen välinen yhteistyö on sujuvaa ja optimaaliset asiakaspolut toteutuvat. Potilas pystyy ottamaan enemmän vastuuta ja aktiivisen roolin omassa hoidossaan. Asiakas löytää vaivatta oikean palvelun (esim. sairastumisen riskiarvion ja siihen liittyvät jatkotoimet/ohjeet) ja voi ehkäistä tai hoitaa itse osan terveysongelmistaan. Erityistarpeet huomioidaan, jokainen saa palvelua/hoitoa tarpeen mukaan. Kahta samanlaista diabetesta ei ole. Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista siirtää. Hoitotulokset paranevat ja lisäsairauksien (munuaisvaurio, silmänpohjavaurio, makroangiopatia ja neuropatia) määrät vähenevät. Elämänlaatu paranee ja inhimillinen kärsimys vähenee. 2) Ammattihenkilö Kaikilla hoidon portailla on riittävä perusosaaminen ja diabeteshoidosta vastaavissa yksiköissä riittävä erityisosaaminen. Prosessit ja työnjako selkiytyvät ja tehostuvat. Optimaaliset asiakaspolut ja hoidon porrastus toteutuvat. Laadun seurannan avulla saadaan tietoa hoidon toteutumisesta. Vertailu, mm. eri kuntien kesken, on välttämätöntä, ja saatu tieto toimii perustana tehostamistoimien suuntaamiselle. Asiakkaan yksilöllinen huomioiminen mahdollistuu. Yhä useamman asiakkaan hoitaminen samoilla resursseilla mahdollistuu. Työmotivaatio ja työssä jaksaminen lisääntyvät. Tiimityöskentelyn vahvistaminen; erityisesti psykologien panosta kaivataan. 3) Palveluntuottaja Syntyy uusia ja/tai keskitettyjä palveluja, jotka mahdollistavat myös asiakkaan /potilaan osallistumisen. Tietoon perustuen on mahdollisuus kohdentaa palveluita entistä vaikuttavimmin. Kustannus-hyötysuhteiden perusteella on mahdollisuus allokoida resursseja uudella tavalla, myös erityisosaamisen tarve pystytään huomioimaan. Laatupoikkeamiin pystytään reagoimaan (mm. laadunseurantajärjestelmän hälytykset poikkeavista/puuttuvista tuloksista). Samalla rahalla saadaan enemmän aikaiseksi. Palvelukokonaisuuksien hallinta paranee. Ennustettavuus tulevista resurssitarpeista ja kustannuksista paranee. 4) Yhteiskunta Diabeteksen kustannusten kasvu pysyy kurissa. Pidentyvästä diabetesta sairastavien työkyvystä ja eliniästä hyötyvät kaikki. Hoidon seurantakäyntien osittainen korvaaminen sähköisillä palveluilla vähentää työstä poissaoloja ja matkakustannuksia. 5) Tutkimus

3 Asiakkaan omien tietojen, potilasrekisterin ja biopankin hyödyntäminen on mahdollista tutkimustyössä. Tietoa on tarjolla tutkimusresurssi ei valu tiedon keruuseen. 4. Hyödyt ja mitattavat tavoitteet (tulostavoitteet) 1) Asiakkaan hyödyt Riskihenkilön löytyminen ja pääsy toimenpiteiden piiriin tehostuu (riskipisteraja riittävän alas). Tietämättään sairastavien löytyminen ja hoitoon saattaminen tehostuu. Sairastuneen suositusten mukainen hoito ja oikein mitoitettu seuranta toteutuu. Hoitotulokset paranevat. Omahoitopalveluja on käytössä. Palveluhakemisto on laadittu ja käytössä. Jokaiselle diabetesta sairastavalle on laadittu hoitosuunnitelma. 2) Ammattihenkilön hyödyt Palvelujen riittävyys, oikein mitoitetut resurssit, voimavarojen oikea kohdentaminen toteutuvat. Sähköinen asiointi on käytössä, ja se vapauttaa vastaanottoresursseja. Diabetesosaaminen vahvistuu (perustaso koko terveydenhuoltohenkilöstö, erityistaso diabeteshoidosta vastaavat), uusia osaajia saadaan eläköityvien tilalle. Alueellinen laadunseurantajärjestelmä tuottaa tilastoja hoitotuloksista ja länsirannikon yhteiset raportointikäytännöt on luotu. Työtyytyväisyys on lisääntynyt. 3) Palveluntuottajan hyödyt Kustannusten hallinta on parantunut. Asiakashistoriaa osataan hyödyntää. Koko asiakaspolku on muuttunut tavoiteprosessin mukaisesti. 4) Yhteiskunnan hyödyt Diabeteksen kustannusten kasvun kasvava osuus koko kansan terveydenhuoltomenoista pysyy kurissa. Yhteiskunta hyötyy innovaatiosta. 5) Tutkimuksen hyödyt Asiakkaan omat tiedot sekä potilasrekisterin ja biopankin tiedot mahdollistavat lisääntyvän tutkimuksen. Innovaatioita tehdään esim. sairauksien ehkäisyssä ja ennustamisessa. 5. Ratkaisu ja projektin tavoite (keinot ja toimenpiteet) PALVELUT JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Palvelujen tuottavuuden lisäämisessä on perustana asiakasarvon kasvaminen. Jo joissain paikoissa kehitetyillä ja käyttöönotetuilla palveluilla ja toimintatavan parannuksilla voidaan saada aikaan nopeita tuloksia yleisesti. Pitkän tähtäimen kehittäminen Palveluja tehostetaan poistamalla hukkatoimintaa ja suuntaamalla diabeteshoidon voimavarat tarkoin oikeisiin kohteisiin, jotta hoito olisi saatavissa ja saavutettavissa kaikille. Hyvässä hoitotasapainossa olevien diabeetikoiden seurantaa kevennetään, ja huonossa hoitotasapainossa tai erityistilanteessa olevien seurantaa tehostetaan.

4 Diabetesta sairastavan erityistarpeet huomioidaan, ja jokainen saa palvelua/hoitoa tarpeen mukaan ja asiakkaalle parhaalla menetelmällä. Kehitetään sähköisiä palveluja ja sähköisiä menetelmiä asiakasyhteydenpitoon. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia tilanteissa, joissa ei ole tarvetta tavata kasvokkain. Diabeteksen sairastumisriskissä olevien tai tietämättään diabetesta sairastavien hoitoon ohjautumista lisätään ja varmistetaan virtuaalisen terveystarkastuksen ja riskitestauspalvelun avulla, jotka antavat ohjeet jatkotoimista. Riskihenkilön hoitoon terveyttä tukevien toimenpiteiden ja sairastuneiden omahoitopalveluiden omahoidon sisältöjä kehitetään yhteistyössä EKSOTE:n / valtakunnallisen ODA-hankkeen kanssa Jatketaan THL:n tekemän työn pohjalta T2D-riskihenkilöiden omahoitopolun kehittämistä, Omahoito.fi SADe Palveluohjaus ja ajanvaraus -menetelmiä hyödynnetään. Kotimittausten ja omahoidon tietoja hyödyntämistä hoitoprosessissa tehostetaan. Selvitetään kotihoidon palvelualustojen/portaalien hyödyntämismahdollisuudet. Asiointitiliä hyödynnetään. Tietoturvallista sähköpostia kokeillaan asiakasyhteydenpidossa, Satakunnan keskussairaalan malli Suositaan polikliinistä hoitoa tuoreen tyypin 1 diabeteksen hoidonaloituksessa, ellei potilaan vointi välttämättä vaadi vuodeosastohoito, Satakunnan keskussairaalan malli LAADUN SEURANTA Pitkän tähtäimen kehittäminen Rakennetaan länsirannikon kattava diabetesrekisteri/ raportointimenetelmä, joka ei ole riippuvainen aluekohtaisista tietojärjestelmäratkaisuista. Sovitaan alueen yhtenäinen seurantatietojen kirjaamis- ja raportoimistapa.. Alueellisen diabetesrekisterin/ raportointimenetelmän avulla tuotetaan hoitoyksikkö-, kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaista tietoa hoitotuloksista. Laaturekisteri tuottaa hälytykset tuloksista, jotka vaativat toimenpiteitä (mm. yhteydenottoa, kotiin lähetettäviä ohjeita tai kiireellistä/ varhennettua vastaanottoaikaa). Asiakkaan omien tietojen, potilasrekisterin ja biopankin tietoja hyödyntävää tutkimusta lisätään innovaatioiden mahdollistamiseksi. Vaasan Direva-rekisterin mallia hyödynnetään diabetesraportoinnin käyttämisestä kliinisen hoidon tukena. Satakunnan keskussairaalassa ja Vaasan keskussairaalassa kehitettyjä diabeteshoidon rakenteisen kirjaamisen malleja hyödynnetään. OSAAMINEN Pitkän tähtäimen kehittäminen Hoitoa ja osaamista keskitetään vaativan diabeteksen hoidon (tyypin 1 diabetes ja erityisosaamista vaativa tyypin 2 diabetes) osalta ammattitaitoisten ja osaavien tiimien vastuulle (osaamiskeskusajattelu). Puututaan diabetesosaamisen vahvistamiseen terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa. Vaasan osaamiskeskusmallia hyödynnetään osaamisen keskittämisessä ja vahvistamisessa. Tehdään diabeteksen osaamiskartoitusta (Diabetesliitto) ja toteutetaan diabeteksen täydennyskoulutusta (esim. Oppiportti, Duodecim). Selvitetään IDF:n moniammatillisen Education Modules -diabeteskoulutuksen levittämismahdollisuus sairaanhoitopiireihin ja ammattikorkeakouluihin. HOIDON SUUNNITELMALLISUUS

5 Pitkän tähtäimen kehittäminen Diabeteksen asiakaspolku / hoitoketju kuvataan länsirannikon alueen laajuisena hoidon ohjenuorana, johon paikallisesti lisätään hoitojärjestelyjä koskeva aluekohtainen tieto. Diabeteksen hoitosuunnitelma on pakollinen ja asiakas otetaan mukaan sen suunnitteluun. Selvitetään mahdollisuus OPERin rahoitukseen. Panostetaan diabeteksen hoidonohjaukseen ja otetaan sen tueksi käyttöön diabetesta sairastaville tarkoitettuja verkkokursseja (Diabetesliitto/ Yksi Elämä). 6. Sidosryhmät Länsirannikon alueen sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät Länsirannikon alueen kuntapäättäjät Vaasan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueelliset diabetestyöryhmät Erikoissairaanhoidon toimijat Perusterveydenhuollon toimijat Työterveyshuollon toimijat Diabetesliitto ja sen länsirannikon paikallisyhdistykset Rahoittajat Ammattikorkeakoulut Auria Biopankki ja tutkimustoimisto Terveydenhuoltolain TYKS-erva erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukainen laatutyöryhmä 7. Riippuvuudet, rajaukset ja laajuus Riippuvuudet Huomioidaan tietojärjestelmäpalveluiden kehitys ja niiden valtakunnalliset määritykset ja kilpailutukset diabetesasiakaspolun tietojärjestelmäratkaisuissa. Valtakunnallinen ODA-hanke on tärkeä yhteistyötaho omahoitopalvelujen kehittämisessä. Yksi elämä -hankeen tuottamia valtakunnallisia malleja (mm. diabetesta sairastavien verkkokurssit) hyödynnetään niiden valmistumisen ja pilotoinnin etenemisen mukaan. SADe Palveluohjaus ja ajanvaraus Rajaukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yleisellä tasolla rajataan pois hankesuunnitelmasta. Sote-uudistuksen vaikutukset rakenteisiin huomioidaan, mutta diabeteksen asiakaspolkua voidaan kehittää toteutuvasta sote-mallista riippumatta. Laajuus Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alue 8. Aikataulu ja vaiheet Esisuunnittelu- ja valmisteluvaihe x - 9/2015 Projektisuunnitelmat 10/ Kustannushyötylaskelma

6 Diabeteksen kokonaiskustannukset kasvavat diabeetikkomäärien lisääntyessä. Tutkimuksella on osoitettu, että tehokas ja varhain aloitettu hoito pienentää hoidon kustannuksia. Jos hoitoa ei ole riittävästi saatavilla, kustannukset karkaavat käsistä. Oikein suunnatuilla toimilla voidaan hillitä diabeteksen kustannusten kasvavaa osuutta kaikista terveydenhuoltomenoista. Diabetesta sairastavien pidentyvä työkyky ja elinikä antavat suuren kustannushyödyn. Uudet ratkaisut palveluissa takaavat, että samoilla resursseilla pystytään hoitamaan yhä useampi asiakas yhä paremmin. Sähköiset palvelut korvaavat kustannustehokkaasti osan vastaanottopalveluista, ja samalla säästyy potilaan/ asiakkaan työtunteja ja palveluihin matkaamisen kustannuksia. 10. Ulkoinen rahoitus Tulosten juurruttaminen Kehittäminen tehdään osana diabeteshoitoa, jolloin uudet toimintatavat ja palvelut kasvavat osaksi tulevaa toimintaa. 12. Organisointi ja resursointi Suunnitteluvaiheessa tarvitaan kolmen henkilön työresurssi. Koordinoiva projektipäällikkö 4 htkk vetää toiminnallisen projektin esselvityksen suunnittelun kirjoittaa yhteiset ja toiminnalliset osat projektisuunnitelmasta huolehtii ICT ja toiminnallisen suunnitelman synkronoinnista ICT-projektien vetäjä 4 ht kk vetää ICT projektien esiselvityksen suunnittelun kirjoittaa ICT osat projektisuunnitelmasta Paikalliset ja maakunnalliset toimijat antavat asiantuntijapanoksen suunnitteluun huolehtivat oman alueen/organisaation asiantuntemuksen saamisesta suunnittelun käyttöön informoivat omaa aluettaan / organisaationsa osapuolia suunnittelusta ei sisällytetä yhteiseen talousarvioon vaan kukin vastaa osaltaan henkilökustannuksistaan Talousarvio Yhteiset kustannukset kanavoidaan VSSHP kehittämispalveluiden kautta VSSHP kehittämispalvelun menot v 2015 v 2016 Palkkakustannus Koordinoiva projektipäällikkö 4 htkk Palvelun osto Medbit Oy:tä Tekninen esiselvitysprojektin suunnitelma VSSHP kehittämispalvelun tulot Kuntalaskutus kuntayhtymän maksuosuusperiaattein (yksityiskohtainen toteutus tarkennetaan kuntaneuvotteluiden yhteydessä) Projektin vaikuttavuus ja vaativuus, erillinen liite Liitteet -

7