ÄSSÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI KAUHANEN TAITAA MUUTOKSET. s. 20 HENKILÖSTÖN ASIAKASOMISTAJA. TAMPEREELLA s. 30

Transkriptio

1 ammattilehtiässä ässä S-ryhmäläisten ammattilehti ässä Avoinna uudelle ÄSSÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI KAUHANEN TAITAA MUUTOKSET s. 20 HENKILÖSTÖN väärinkäytökset kuriin s. 4 ASIAKASOMISTAJA posti menee nettiin s. 23 päälliköt palkittiin TAMPEREELLA s. 30

2 Pääkirjoitus...3 Sisältö Kuuma peruna:. Kalliita väärinkäytöksiä...4 Ristiin rastiin...6 Sisustaminen innostaa...10 Meillä ja muualla...11 Teema: Vain muutos on pysyvää...12 Kuukauden kasvo: Päivi Kauhanen Järvenpään Emotionista...20 Palvelukori nimeltä Epsu...22 Asiakasomistajaposti menee nettiin...23 polulla...24 Radisson Blu Plaza häikäisee...27 Muutokseen liittyvistä asioista pitää puhua yhdessä avoimesti myös siksi, että huhut täyttävät tyhjän tilan. duunissa myyntipäällikkö Timo Tuomela...28 Myyntiässinä vuoden päälliköt...30 Reilun kaupan viikko tulee...31 Vihreää kylmää...32 Hyvässä vireessä:. Yhteishenkeä valmennuksesta...34 Sokos uudistuu jatkuvasti...36 Kokoukseen ABC:lle...38 Lassen kolumni...39 S-Pankki täyttää vuosia...40 Kt-uutuuksia...43 Pt-uutuuksia...44 Tartu vinkkiin!...46 n 98. vuosikerta JULKAISIJA Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Fleminginkatu 34, Helsinki Levikki: kpl YHTEYSTIEDOT PL 1, S-RYHMÄ, p , Sähköposti assa@sok.fi, muut sähköpostit etunimi.sukunimi@sok.fi KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuula Sjöberg, p TOIMITUS Kirsi Särkkä, päätoimittaja, p , Tiina Leppiniemi, toimittaja, p , Katri Riihivaara, toimittaja, p ILMOITUSTILAVARAUKSET Nina Räisänen, p ULKOASU Tuuli Lähteenmäki /Aste Helsinki Oy SIVUn valmistus Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Scanweb Oy ISSN KANNEN KUVA Nina Kaverinen OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Osoitteenmuutokset välittyvät suoraan väestötietojärjestelmästä. Ne tulevat voimaan noin neljän viikon kuluttua. Tilaukset hoituvat parhaiten oman osuuskaupan kautta. Aikakauslehtien liiton jäsen. 2

3 Omaa asennetta on hyvä aina silloin tällöin teroittaa. SCANSTOCK Kuin ensimmäistä päivää T änä syksynä olen saanut hämmästellä läheltä ekaluokkalaisen muutosvalmiutta. Kuinka luontevasti ja innostuneesti pian 7-vuotias suhtautuu uuteen kouluun, opettajaan, luokkakavereihin ja koko kouluelämään. Kaikki on upouutta: lukujärjestys, oppitunnit ja läksyt. Haastekerrointa lisäävät iltapäiväkerho ja syksyllä aloitetut harrastukset lisää uusia ihmisiä ja käytäntöjä. Aikuiselle työpaikan, pomon, työtovereiden ja toimintatapojen vaihtuminen synnyttää pientä tai ehkä isoakin stressinpoikasta, mutta lapsi sopeutuu muutoksiin alta aikayksikössä. Ekaluokkalaisen termein: epistä! Minne se kaikelle avoin suhtautumistapa katoaa meiltä isoilta tiukan paikan tullen? Olemmeko lyöneet päätämme seinään niin monta kertaa työelämän myllerryksissä, ettemme yksinkertaisesti jaksa aina innostua? Vai tarvitsemmeko vain vähän enemmän aikaa uusien asioiden hyväksymiseen ja suojakilven laskuun kuin lapsina? Onneksi työelämän isoja ja pieniä muutoksia ei tarvitse kohdata yksin. Esimieheltä ja työkavereilta saatu apu ja tuki sekä avoin keskustelu asioista auttavat jo paljon. Työyhteisön yhteen hiileen puhaltaminen korostuu nimenomaan uuden edessä, kuten S-ryhmän muutoksen tuuliin tarttuva teemamme kertoo sivuilla Paljon ratkaisee oma asenne, jota on hyvä aina silloin tällöin ravistella. Tai sitten joku toinen ravistelee Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun äiti yrittää valistaa pientä koululaista kuulemallaan ylevällä elämänviisaudella: ota jokainen uusi päivä vastaan kuin se olisi elämäsi ensimmäinen. No just niinhän mä ajattelen joka aamu, kuuluu kirkasotsainen vastaus äidin latelemaan päivänselvyyteen. Niinpä, elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Myötätuulta muutoksiin! Kirsi Särkkä, päätoimittaja 3

4 Kuuma peruna TEKSTI: TUOMAS TYÖRINOJA KUVA: STOCK XCHNG Väärinkäytökset käyvät kalliiksi Osassa S-ryhmän osuuskaupoista hävikkiä pyritään estämään työntekijöille tehtävillä tarkastuksilla. Miksi niitä tehdään? Kysyimme asiaa SOK:n riskienhallinnan päälliköltä Mikko Koskiselta. Väärinkäytökset yleisimpiä kaupan alalla Työntekijöiden tekemiä väärinkäytöksiä ilmoitetaan eniten kaupan alalla, kertoo Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin Yritysten rikosturvallisuus tutkimus. Lähes joka neljäs (23 %) yritys on joutunut henkilökunnan väärinkäytöksen uhriksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Määrä on kasvanut edellisestä mittauskerrasta eli vuodesta 2008 yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä. Tutkimukseen on osallistunut suomalaista yritysjohtajaa. Lähde: Keskuskauppakamari Mitä hävikki on ja miksi sitä pyritään estämään? Hävikki tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että asiakkaille voidaan myydä vähemmän tuotteita kuin kauppaan on alun perin hankittu myytäväksi. Hävikkiä syntyy muun muassa tuotteiden rikkoutumisesta, vanhentumisesta myyntikelvottomiksi tai kun niitä varastetaan. Hävikki on kaupalle merkittävä ongelma, joka näkyy aina asiakkaiden kauppalaskussa asti. Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupan hävikki on Suomessa noin 515 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 1,3 prosenttia koko myynnin arvosta. Sisäisistä virheistä, tuotteiden pilaantumisista ja rikkoutumisista johtuva hävikki muodostaa tästä yhden seitsemäsosan eli noin 71 miljoonaa euroa. Enemmistö eli noin 444 miljoonaa euroa johtuu rikollisuudesta eli myymälävarkauksista ja näpistyksistä. Miksi osassa osuuskaupoista työntekijät tarkastetaan työvuoron päätteeksi? Myymälävarkauksissa asialla ovat useimmiten ulkopuoliset, mutta S-ryhmässä kuten muissakin kaupan alan yrityksissä törmätään aika ajoin siihen, että myös työntekijät varastavat työpaikaltaan. Tapaukset vaihtelevat aina suklaapatukan luvattomasta syönnistä arvotavaran anastukseen ja jopa sen jälleenmyyntiin. Poistumistarkastukset ovat osa hävikinhallintaa eli toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tämänkaltaisen hävikin syntyminen. Osuuskaupoissa, joissa poistumistarkastuksia tehdään, tarkastukset ovat säännönmukaisia mutta satunnaisia. Tarkastukset suorittaa aina ulkopuolinen yritys, ja ne tehdään tasapuolisesti koko toimipaikan väelle niin myymäläpäällikölle kuin kassatyöntekijälle ja mahdollisille ulkopuolisille työntekijöille kuten siivoojille ja vartijoille. Näissä osuuskaupoissa käytännöstä on sovittu etukäteen henkilöstön edustajien ja työnantajan välillä. Poistumistarkastusten kulku perustuu lainsäädäntöön sekä Kaupan liiton Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kanssa sopimiin menettelyperusteisiin. 4

5 ? Kaupan hävikki kasvaa maailmalla Hallinnolliset virheet, myymälävarkaudet, henkilökunnan ja tavarantoimittajien epärehellisyys ja järjestäytynyt rikollisuus maksoivat kaupan alalle maailmanlaajuisesti 87,9 miljardia euroa vuonna 2011, selviää Centre for Retail Research -tutkimusyhtiön Global Retail Theft Barometer -kyselystä. Määrä on kasvanut 6,6 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Hävikin kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea järjestäytyneen rikollisuuden ja myymälävarkauksien kasvu. Vähittäiskauppaan kohdistuva rikollisuus ja sen estäminen maksavat Euroopassa keskimäärin 56,95 euroa vuodessa jokaista kansalaista kohden. Suomessa vastaava luku on 92 euroa. Lähde: Kauppa.fi Poistumistarkastusten kuulumisesta yrityksen turvallisuuskulttuuriin kerrotaan jo työntekijää rekrytoitaessa. Miten muuten henkilökuntaa valvotaan? Varkauksien ja muiden rikosten esto alkaa jo rekrytoinnista ja perehdytyksestä. Työpaikan pelisäännöistä kerrotaan mahdollisimman avoimesti, jotta kenellekään ei pääse syntymään epäselvyyksiä siitä, mitä työpaikalla saa tehdä ja mitä ei. Esimiesvalvonnan lisäksi henkilökuntaa valvotaan samalla tavalla kuin asiakkaitakin eli kameravalvonnalla ja vartioinnilla. Myös henkilökohtaisten tavaroiden säilytys sovituissa tiloissa, kulunvalvonta ja yhdessä sovitut kulkureitit toimipaikassa ovat osa työntekijöiden valvontaa. Toimipaikan pyörittämisen asianmukaisuutta kontrolloidaan niin ikään rahankäsittelyyn, järjestelmäraportteihin ja kirjanpitoon tehtävillä tarkastuksilla sekä tarvittaessa erillisin koeostoin. Valvonnan pääpaino on ennaltaehkäisyssä: väärinkäytösepäilyt ja -tutkinnat aiheuttavat taloudellisten tappioiden lisäksi aina säröjä ja ristiriitoja työyhteisöön sekä ikäviä seuraamuksia työntekijöille, minkä johdosta niitä pyritään ehkäisemään viimeiseen asti. Varotoimet ja niistä avoin viestiminen ovat tässä avainasemassa. Mitä seurauksia väärinkäytösepäilyistä on työntekijöille? Työntekijän väärinkäytöstä epäiltäessä järjestetään kuulemistilaisuus, jossa työntekijällä on mahdollisuus esittää oma vastine epäilyihin. Tapaukset selvitetään perusteellisesti ja tasapuolisesti, mikä on kaikkien osapuolten etu. Mikäli työntekijän tekemästä varkaudesta tai muusta rikoksesta on selkeä näyttö, johtaa tämä työsuhteen välittömään purkamiseen. Tapahtuneesta tehdään tyypillisesti myös rikosilmoitus poliisille ja käynnistetään korvausvaatimusprosessi. Miten tulee toimia, jos epäilee työkaverinsa varastavan? Jos henkilö epäilee työkaveriansa väärinkäytöksistä, tulee hänen olla yhteydessä esimieheensä tai esimiehensä esimieheen. Vastuu väärinkäytösten selvittämisestä ja tiedottamisesta eteenpäin on aina esimiehellä. Tarvittaessa myös oman organisaation turvallisuusvastaava tai sisäinen tarkastaja voi käynnistää tapauksen selvittämisen työntekijän yhteydenotosta. Vähittäiskaupan hävikki on Suomessa noin 515 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 1,3 prosenttia koko myynnin arvosta. 5

6 # Ristiin rastiin KOONNUT: KIRSI SÄRKKÄ KUVAT: MAPPI, STOCK.XCHNG, LAURI MANNERMAA Tampereelle Tornihotelli Lisää SALEJA KPO rakentaa Salen Lohtajalle. Uusi kiinteistö korvaa nykyisen S-market-kiinteistön, joka on tullut tiensä päähän. Nykyisen S-marketin päällikkö ja henkilökunta siirtyvät Salen työntekijöiksi. NYKYISEN Sale Mouhijärven tontille nouseva uusi myymälä avautuu joulukauppaan. Pirkanmaan Osuuskaupan uuden Salen valikoimaa on kehitetty asiakaskunnan kysyntää paremmin vastaavaksi. Myymäläpäällikkö Terhi Kallion luotsaamassa Salessa asiakkaita palvelee seitsemän henkilöä. SUUR-SEUDUN Osuuskauppa rakentaa Kosken Salesta uusimpien ympäristöystävällisten ratkaisujen testiyksikköä. Uusimmalla kotimaisella ja patentoidulla maalämpöön integroidulla CO2-kylmäjärjestelmällä varustetun, energiaa säästävän Salen on tarkoitus avautua pääsiäiseksi TAMPEREELLE JO pitkään suunnitteilla olleen Tornihotellin rakentaminen käynnistyy marraskuun alussa. Rautatieaseman viereen kohoavan hotellin rakennuttaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy. SOK on suunnitellut tätä hotellihanketta 2000-luvun alusta lähtien. Nyt monen vaiheen jälkeen tämä hieno hanke vihdoin toteutuu, SOK:n kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen toteaa. Hotellin rakentaminen kestää kaksi vuotta, joten sen avajaisia juhlitaan loppuvuonna Tornihotelliin tulee nimensä mukaisesti 27 kerrosta, joista 25 sijaitsee maan päällä ja kaksi on kellarikerroksia. Reilun 300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen rakennetaan monipuoliset ravintola- ja kokoustilat. Tampere on kasvava markkina, josta vahvistamme Torni-hankkeen myötä entisestään otettamme, Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Tapio Satta kertoo. Hotelli muodostuu tornimaisesta uudisosasta sekä noin sata vuotta vanhasta veturitallista ja siihen liittyvästä vesitornista. Majoitustilat tulevat uudisosaan ja muut toiminnot ensimmäisen kerroksen uusiin osiin sekä osin uudelleen rakennettavaan ja peruskorjattavaan veturitalliin. Keskimaa uudistaa S-MARKETTEJA KESKIMAA Osk:n Karstulan S-marketissa toteutetaan marraskuun aikana valikoimauudistus. Myymälä muutetaan tilanjaoltaan vastaamaan asiakkaiden ostokäyttäytymistä, odotuksia ja toiveita. Uudistus kasvattaa päivittäistavaravalikoimaa liki 700 tuotenimikkeellä yhteensä tuotteeseen. Sen sijaan käyttötavaravalikoimaa supistetaan. MUURAMEN S-marketin ilme muuttuu täysin ja valikoima kasvaa. Merkittävin uudistus on palvelutori, jonka valikoimiin tulee lihaa, kalaa ja kalajalosteita, valmiita lounasruokia ja -salaatteja sekä grillituotteita. Uutta on myös leipäosaston yhteyteen rakennettava paistopiste. Päivittäistavaravalikoima kasvaa liki tuhannella tuotenimikkeellä tuotteeseen. Uudistuksen ensimmäinen vaihe valmistuu joulukuun alussa. Toinen vaihe ajoittuu ensi vuoden maaliskuulle, jolloin Alko muuttaa S-marketin seinän takaa uuteen liikepaikkaan. S-PANKILLA uskollisimmat asiakkaat S-PANKKI PÄÄSI loistamaan lokakuun alussa julkaistussa EPSI Ratingin pankkien asiakastyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa. S-Pankilla on kaikista uskollisimmat asiakkaat, sen tuotteet koetaan laadukkaimmiksi ja asiakkaat kokevat saavansa rahoilleen vastinetta. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että S-Pankki haastaa tuloksillaan suomalaisen pankkialan suuret yritykset. Tutkimuksen mukaan: ~ S-Pankin uskollisuuden indeksiluku (88,8) on 10,5 indeksiyksikköä korkeampi kuin toimialan keskiarvo. ~ S-Pankin indeksiluku on tuotteiden laatuvertailussa 5,8 indeksiyksikköä korkeampi (86,4) kuin toimialan keskiarvo (80,6). ~ S-Pankin asiakkaat kokevat saavansa eniten vastinetta rahoilleen. Toimialan keskiarvon ollessa 77,3, S-Pankki jättää Indeksiluvullaan 88,0 muut pankit taakseen. SOK nuorten mieleen SOK MENESTYI hyvin kysyttäessä nuorilta heidän mielikuvaansa parhaiten johdetuista yrityksistä. SOK sijoittui sijalle 4 heti Koneen, Googlen ja Rovion jälkeen. Nuoret näkevät esimies- ja johtotehtävät kiinnostavina. Samanaikaisesti he vaativat omilta esimiehiltään entistä parempaa johtamista. Kaikissa yrityksissä ei ole vielä herätty siihen tosiasiaan, että huono johtaminen heikentää sekä yrityksen mainetta että houkuttavuutta työpaikkana. Tulokset käyvät ilmi T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston toteuttamasta Nuoret ja johtaminen tutkimuksesta, johon vastasi alkukesästä yhteensä iältään vuotiasta nuorta. KIRJAPÖRSSI on avannut myymälän Joensuuhun ABC Marjalan tiloihin. Kyseessä on tarjouskirjakauppa Kirjapörssin 15. toimipiste. 6

7 Jyväskylän Sokos 50 vuotta KESKIMAA OSK:N Sokoksessa juhlittiin syyskuussa tavaratalon 50-vuotista taivalta. Juhlaviikon ohjelmaan kuului muun muassa Sokoksen näyteikkunoissa toteutettu taidenäyttely, tanssiesityksiä sekä runsaasti muuta asiakkaita ilahduttavaa ohjelmaa. PRISMA LIELAHDELLE ympäristösertifikaatti MAALISKUUSSA 2011 avattu Prisma Lielahti on ansainnut ensimmäisenä liikerakennuksena Suomessa BREEAM-ympäristösertifikaatin. Pirkanmaan Osuuskaupan Prismalle myönnetty sertifikaatti on osoitus siitä, että rakennuskohteen suunnittelussa ja rakentamisessa on onnistuttu huomioimaan ympäristönäkökohdat laajasti. Kohteen pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy, ja arvioinnin suoritti rakennussuunnittelun monialayritys Optiplan Oy. Hypermarket rakennettiin pääosin kotimaista osaamista ja ekologisia ratkaisuja käyttäen. Prisman suunnittelussa ja toteutuksessa panostettiin ympäristönäkökohtien huomioimiseen sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Kaukolämmön lisäksi kohteessa hyödynnetään maalämpöä. Maalämpö- ja maajäähdytysteknologian avulla käyttöön saadaan talvisin lämmintä ilmaa ja kesäisin viileää. Energiatehokkuusvaatimukset otettiin huomioon monella tavalla. Prismassa otetaan talteen kylmälaitteiden lauhdelämpöä ja käytössä on vähän energiaa kuluttavia laitteita kuten hissit, liukuportaat, LED-valaisimet ja energiataloudelliset kylmäkalusteet. Myös rakennuksen ilmanpitävyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan kiinteistöpäällikkö Tommi Terho. Autoon sähköä sähäkästi ABC-ketju on mukana yhteistyösopimuksessa, jonka pohjalta Etelä-Suomen valtaväylien varteen luodaan nopealla aikataululla sähköautojen pikalatausverkosto. Yhteistyön muut osapuolet ovat energiayhtiö Fortum ja autonvalmistaja Nissan. Pikalataus on teholtaan hitaampia latausmuotoja suurempi, jolloin latausaika on saatu pudotettua puoleen tuntiin. Siinä ajassa sähköauton akut täyttyvät noin 80 prosenttisesti, mikä antaa autolle noin 100 kilometrin toimintasäteen. Sähköauton luontevin käyttöympäristö on suuremmissa kaupungeissa, mutta sähköauton hankintaa pohtivalle on tärkeää, että autoa voi käyttää myös taajamien ulkopuolella ja ladata se nopeasti matkan varrella, ABC-ketjun kehitysjohtaja Tiina Vehmala-Viksten kertoo. Mukana Etelä-Suomen osuuskaupat Yhteistyön tuloksena eteläisen Suomen alueelle rakennetaan 20 pikalatauspisteen verkosto jo vuoden 2013 loppuun mennessä. Valtaväylien varteen tulevat pisteet ulottuvat itä länsi-suunnassa Haminasta Turkuun ja pohjoisessa Tampereelle asti. S-ryhmästä hankkeessa ovat mukana ABC-ketjun lisäksi verkoston alueen osuuskaupat. Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaa HOK-Elantoa. Olemme mukana myös Pääkaupunkiseudun Sähköinen Liikenne -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä päästöttömän liikenteen vaihtoehtoja tällä maan tiheimmin asutulla alueella, HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi toteaa. Yhteispohjoismainen hanke Hankkeella on myös pohjoismainen ulottuvuus, sillä Nissanin ja Fortumin yhteistyö yhdistää pohjoismaiset pääkaupungit pikalatausverkostolla Kööpenhaminaa ja Osloa myöten. Norja onkin lähes autollaan sähköautoilun edelläkävijämaita. Suomessa ollaan vielä takamatkalla noin 150 sähköautolla. Ensimmäinen pikalatauspiste vihittiin käyttöön Espoon ABC Nihtisillassa syyskuussa. Neitsytlatauksen suoritti elinkeinoministeri Jyri Häkämies. 7

8 # Ristiin rastiin KOONNUT: KIRSI SÄRKKÄ KUVAT: MAPPI, LAURI MANNERMAA, MARJA-LIISA LEHTONEN, PETTERI KITTI Yhdestoista Prisma Pietariin SOK AVASI lokakuun alussa Pietariin yhdennentoista Prisman Primorskin kaupunginosassa sijaitsevaan kauppakeskus Atlantic Cityyn. Prisma-supermarketilla on kokoa noin neliömetriä. Uusi Prisma sijaitsee keskellä Primorskin tiheästi asuttua ja nopeasti kehittyvää kaupunginosaa, vilkkaan Savushkina-kadun varrella, joten Prismaan on helppo tulla joko jalan tai autolla, toteaa SOK Retail Int. Oy:n toimitusjohtaja Vesa Punnonen. Prisman asiakkaiden käytössä on 200 autopaikan parkkihalli, sekä noin 800 ulkoparkkipaikkaa. Etenemme Prisma-projekteissamme kenttiä lasten ja nuorten iloksi SYKSYN AIKANA on avattu uusia lähiliikuntakenttiä kenttiä eri alueosuuskauppojen alueelle. Kenttien avaukset ovat osa S-ryhmän ja Suomen Palloliiton valtakunnallista yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on rakentaa sata monitoimikenttää suomalaisten alakoulujen pihoille. Ensimmäiset seitsemän jo rakennettua kenttää vihittiin käyttöön viime vuonna ja tämän syksyn aikana vihitään seuraavat kolmetoista kenttää. Syyskuussa kenttiä on avattu esimerkiksi Sauvon koulukeskukseen. Kyseessä on toinen Turun Osuuskaupan alueella sijaitseva kenttä, Sauvon lähiliikuntakenttä. Osuuskauppa KPO:n alueella uudet lähiliikuntapaikat sijaitsevat Huutoniemen koulun pihalla Vaasassa ja Päivärinnan koulun strategiamme mukaisesti. Yksikkö valmistui suunnitellussa aikataulussa. Tänä vuonna avaamme Pietariin vielä kolme hypermarkettia. Yhteensä Prismoja tulee olemaan Pietarin alueella noin 30 pidemmällä tähtäimellä, Punnonen kertoo. pihalla Ylivieskassa. Osuuskauppa Keulan monitoimikenttä avattiin Euraan Kauttuan koululle. Keulan toimialueen ensimmäinen kenttä vihittiin käyttöön viime vuoden marraskuussa Euran Kirkonkylän koululla. Koulujen pihoilla sijaitsevat monitoimikentät toimivat virkistys- ja harrastuspaikkoina sekä kouluaikana että vapaa-ajalla. Kentät tarjoavat alueen lapsille mielekästä tekemistä ja liikunnan iloa, ja tukevat lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia. Kunnat päättävät lähiliikuntaan tarkoitettujen kenttien rakentamisesta itsenäisesti ja rahoittavat rakentamisen normaalin käytäntönsä mukaisesti liikuntapaikkojen ja koulujen pihojen rahoituksesta. S-ryhmän paikalliset osuuskaupat ovat mukana tukemassa hanketta. Vastaa TYTtutkimukseen! VUODEN 2012 työyhteisötutkimukset ovat käynnissä jo useimmissa S-ryhmän yrityksissä. Kun saat työyhteisötutkimuksen lomakkeen tai linkin sähköiseen lomakkeeseen, vastaa kyselyyn ja vaikuta! Työyhteisötutkimuksen avulla selvitetään käsityksiäsi työstäsi, työryhmästäsi, johtamisesta sekä koko organisaation toimivuudesta. Kun kerrot, mikä jo sujuu ja mikä ei vielä, vaikutat työhösi. Esittämällä näkemyksesi ja kertomalla ehdotuksesi, autat esimiehiä ja koko organisaatiota kehittymään. Tärkeää on, että vastaat avoimesti ja rehellisesti. Yksittäiset vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä niitä luovuteta missään vaiheessa tutkimusyrityksen ulkopuolelle. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa puolueeton tutkimus- ja konsultointiyritys Corporate Spirit Oy. Yhteishyvästä tablettiversio YHTEISHYVÄN SAA nyt myös tablettiin. Yhteishyvä-sovellus kokoaa yhteen parhaat palat Yhteishyvä-lehdestä ja Yhteishyvä.fi-sivustolta. Sovellus on ilmainen ja toistaiseksi ladattavissa vain Ipad-laitteille. 8

9 DIGITAL FOODIELLE Hyvän työn palkinto S-RYHMÄ ON palkinnut Foodie.fm-palvelun rakentaneen Digital Foodie Oy:n Hyvän työn palkinnolla Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa. Digital Foodie on edelläkävijäyritys, joka on auttanut meitä kehittämään ainutlaatuista palvelua helpottamaan ihmisten arkea ja tuomaan lisäinspiraatiota ruuanlaittoon, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä perustelee valintaa. Digital Foodien yhdessä S-ryhmän päivittäistavarakaupan kanssa rakentama Foodie.fm-palvelu on kasvanut parissa vuodessa digitaalisesta ruoka-apulaisesta vuorovaikutteisuutta vahvasti hyödyntäväksi sosiaaliseksi yhteisöksi. Palvelulla on Suomessa jo käyttäjää. Palvelusta löytyy reseptiä ja Jollaksen työyhteisövalmennuksista esite TYÖYHTEISÖVALMENNUKSET OVAT uutta Jollas Instituutin valmennustarjonnassa. Uudesta esitteestä löytyvät tiiviit sisältökuvaukset esimerkiksi Vuorovaikutusvalmennuksesta työryhmille, Muutosvalmennuksista esimiehille tai työryhmille, Haastavat esimiestilanteet -valmennuksesta sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen tähtäävistä Coaching- ja Leader Pro -valmennuksista. Tutustu valmennusesitteisiin osoitteessa ravintotiedot yli tuotteesta. Ruokaverkkokaupasta voi tilata kotiinkuljetuksen pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Oulussa. Foodie.fm-palvelun käyttö on varsin yksinkertaista. Älypuhelinsovellusten ja ipadin rinnalle on rakennettu Facebook-käyttöliittymä, ja lisäksi Foodieta voi kokeilla verkkopalvelussa ilman rekisteröitymistä. S-ryhmälle kunniamaininta vaatekeräyksestä KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ JA vaatekeräyksestä tunnettu järjestö UFF (U-landshjälp från Folk till Folk i Finland) palkitsi S-ryhmän panoksestaan vaatteiden kierrätykselle. UFF:n mukaan S-ryhmän toimipaikkojen yhteydessä olevien vaatekeräyspisteiden avulla kerättiin yhteensä noin kiloa vaatteita vuonna UFF:n mukaan kauppojen yhteydessä olevat keräyspisteet ovat volyymeiltaan suurimpia vaatekeräyspisteitä. Esimerkiksi Länsi-Porin Prisman keräyspisteen kautta kulkee vuosittain kiloa tekstiilejä. Hyväntekeväisyyttä lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi SOKOS Hotel Tapiola Gardenissa järjestettiin syyskuun lopulla juhlava hyväntekeväisyysgaala. Illallisen ja arpajaisten tuotto lahjoitettiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi työtä tekevän Tukikummit-säätiö ry:n toiminnan tukemiseen. Myös illan esiintyjät Paula Koivuniemi, Dominante-kuoron kvartetti, Helena Lindgren ja Jorma Uotinen sekä tilaisuuden juontaja Jaana Pelkonen lahjoittivat omat palkkionsa tähän hyvään tarkoitukseen. Sokotel oli jo kolmatta vuotta mukana tukemassa säätiön toimintaa. Tukikummitsäätiö sai alkunsa vuonna 2007 Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon yhteisestä huolesta sellaisten nuorten puolesta, jotka uhkaavat pudota yhteiskuntamme ulkopuolelle. Iloisia hyväntekeväisyysgaalan juhlijoita Sokos Hotel Tapiola Gardenissa. Sokos Hotel Aleksanteri Helsingissä haluaa tukea syrjäytymisuhassa olevia lapsia HelsinkiMission kanssa, joka etsii ja kouluttaa vapaaehtoisia pääkaupunkiseudun lapsiperheiden tueksi ennaltaehkäisevään työhön. Sokos Hotel Aleksanteri on mukana kampanjassa järjestämällä lasten taidenäyttelyn sekä sisustamalla julkisuuden henkilöiden kanssa kaksi yllätyksellistä hotellihuonetta. Kaikkien taidenäyttelyssä myytävien teosten ja korttien tuotto sekä osa hotellihuoneiden tuotosta käytetään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tukemiseen. 9

10 # Meillä & muualla Sisustaminen innostaa TEKSTI: NINA RÄISÄNEN KUVA: LAURI MANNERMAA Vaikka epävarmat ajat koskettavat myös sisustusmarkkinoita, suomalaiset kokevat kodin laittamisen tärkeäksi. Sisusta Kotia ry:n toimitusjohtaja Arja Tammi sanoo epävakaan taloustilanteen näkyvän myös sisustusmarkkinoilla. Myynti on jonkin verran hyytynyt. Tästä huolimatta huonekalukaupan ja sisustustarvikkeiden tammi kesäkuun myynti kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kaksi prosenttia, hän toteaa. Tammen mukaan alan suurimpia toimijoita ovat Ikea, Indoor Group, Kodin Ykkönen, Masku, Jysk, Vepsäläinen sekä Stemma. Kaikki saman katon alta Arja Tammen mukaan kulutuskäyttäytyminen on menossa Ikean mallin suuntaan, jolloin kaikki tarvittava huonekaluista kynttilöihin hankitaan yhdestä paikasta. Toiminnanjohtaja Mirja Ahonen Sisustussuunnittelijat SI Ry:stä on samaa mieltä: Nykyään myös rakennustarvikeliikkeistä löytyy kaikki tarvittava saman katon alta. Puhtaanvalkoiset keittiökaapit ja metallin- tai betoninsävyiset tapetit ovat nyt in. Nettikauppojen yleistyessä kaikilla on mahdollisuus hankkia tuotteita, jotka aikaisemmin olivat myynnissä vain tietyissä liikkeissä. Verkkokauppa ei kuitenkaan ole uhka kivijalkakaupoille. Tulevaisuuden kuluttaja haluaa asioida monikanavaisesti, selviää Forma & Furniture 4/12 -digilehdessä esitellyistä Erika tutkimushankkeen tuloksista. Moni hakee netistä etukäteen tietoa sekä vahvistusta ostopäätökselle. Sen jälkeen tuotteet ostetaan perinteisesti kaupasta, Tammi toteaa. Kodista halutaan viihtyisä Erika tutkimushankkeen tutkimustuloksista käy ilmi, että kodin sisustaminen on tärkeää kaikille ikäluokille. Samoin kotiin ja sisustukseen kuluttamiseen suhtaudutaan myönteisesti. Vaikka suomalaiset sisustavat edelleen varman päälle, on kiinnostus kodin laittamiseen lisääntynyt. Sisustusohjelmat ja -lehdet, alan messut sekä pienten sisustusliikkeiden esiinmarssi lisäävät sisustusintoa, Ahonen valaisee. Kodin Terralla pyyhkii hyvin Kodin Terra on pärjännyt kilpailussa hyvin, iloitsee ryhmäpäällikkö Anita Tuohino SOK Käyttötavarakaupasta. Myös loppuvuodesta toivotaan suosiollista. Nyt ulko- ja jouluvaloaikana myyntiä tulee myös jatkojohdoista, ajastimista ja varalampuista, Tuohino kertoo. Tuohino uskoo, että asiakasomistajat arvostavat Kodin Terran hyvää valikoimaa. Kodin kunnostajat hakevat Terroista esimerkiksi lattiapäällysteitä, maaleja, laattoja, tapetteja ja hanoja. Sisustaja puolestaan poimii ostoskärryynsä valaisimia, sisustustuotteita, mattoja ja tekstiilejä. Piha & puutarha -osastolta asiakkaat löytävät lisäksi piensisustustarvikkeita, kuten lyhtyjä ja erilaisia kausi- ja koriste-esineitä. Hyvän valikoiman ohella asiakkaat arvostavat saatavuutta ja palvelua, jota meidän pitäisi vielä parantaa. Rautakauppojen menestymisen edellytyksenä on huomioida asiakkaan tarpeet kokonaisuutena, Tuohino pohtii. 10

11 Lakimuutos puhuttaa Hallitus valmistelee lainmuutosta, joka antaisi Kilpailuvirastolle paremmat keinot valvoa kilpailun toimivuutta päivittäistavarakaupassa. Tavoitteena on säätää lailla, että määräävän markkina-aseman raja Suomen päivittäistavarakaupassa on 30 prosentin osuus. Kilpailuasioista vastaava työministeri Lauri Ihalainen pitää lakimuutosta ennal- taehkäisevänä toimena, jonka tarkoitus ei ole estää S- tai K-ryhmää kasvamasta. Miten meillä? Miten lakimuutos toteutuessaan vaikuttaisi S-ryhmään? Päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto: Tutustumme paraikaa lakiesityksen sisältöön ja siihen, miten siinä esitetyt asiat mahdollisesti vaikuttaisivat käytännössä toimintaamme. Tarkkoja vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida. Toiveenamme on, ettei laki voimaantullessaan toisi lisää sellaista turhaa byrokratiaa, joka lisää kustannuksia ja sitä kautta nostaa asiakasomistajien ruokakorin hintaa. Parhaiten kilpailua lisättäisiin vähentämällä turhaa sääntelyä, joka rajoittaa tervettä kilpailua. Esimerkiksi aukioloaikoja, uusien myymälöiden kaavoitusta ja kauppojen tuotevalikoimaa voisi entisestään vapauttaa. Reima Kiinaan ja verkkoon Lastenvaatevalmistaja Reima avasi syyskuussa kaksi myymälää Kiinaan. Reima on laajentanut myös verkkokauppaansa, joka on toiminut Suomessa vuoden. Elokuun lopussa Reimaverkkokaupat aloittivat toimintansa Ruotsissa ja Tanskassa. Aluevaltaukset ovat osa Reiman kansainvälistymisohjelmaa. Vaateketjuista parhain asiakaskokemus Kansainväliset vaateketjut tarjoavat parhaimmat asiakaskokemukset, selviää Kaupan tila tutkimuksesta. Valtteina ovat hyvä asiakaspalvelu ja esteettiset myymälät. Parhaimman kokemuksen tarjoavat United Colors of Benetton, JC sekä Apple-tuotteita myyvä Humac People. Tutkimusten mukaan vähittäiskauppaketjujen laatu on Suomessa yleisesti melko hyvä. Kaupan alan vahvuutena on vaivattomuus, petrattavaa on henkilökunnan palvelualttiudessa ja myymäläympäristön kyvyssä herättää asiakkaissa halu heräteostoksiin. Suomalaisista kaupan alan yrityksistä parhaiten pärjäsi Stockmann. Kärkikymmenikössä olivat myös Pentik ja Marimekko. Viro kiinnostaa yrittäjiä Yhä useampi pk-yritys pohtii yritystoimintojensa siirtämistä Suomesta. EK:n selvityksen mukaan noin 10 prosenttia yrityksistä uskoo vaihtoehdon toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavien kolmen vuoden aikana. Käytännössä se tarkoittaa työnantajayritystä. EK:n mukaan suomalaisyrityksiä houkuttelee esimerkiksi Viroon edistyksellinen yrittäjyysilmapiiri ja edulliset tuotantokustannukset. Kaupparekisteritietojen mukaan Virossa oli tämän vuoden alussa sataprosenttisesti suomalaisomistuksessa olevaa yritystä. Bambukuituisia vauvanvaatteita Vuoden designteko palkinto jaettiin tänä vuonna kotimaiselle Beibamboo Oy:lle, joka suunnittelee ja valmistaa bambukuituisia vauvanvaatteita. Palkitsemisperusteina olivat omaperäisyys, vastuullisuus ja design osana arkea. Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi oli 90. Suomi kolmas kilpailukykyvertailussa Maailman talousfoorumi WEF:n tarkastelun mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Ykkösenä on Sveitsi, kakkosena Singapore ja neljäntenä Ruotsi. WEF tarkasteli 144 maata, ja Suomessa kyselytutkimukseen osallistui 36 lähinnä yritysmaailman edustajaa. Verkossa tehtyyn kyselyyn tuli yhteensä noin vastausta. Sairastuminen huolettaa Fox-tv:n ja National Geographicin selvitykseen vastanneista suomalaisista 37 prosenttia pelkää eniten sairastumista. Toiseksi yleisin huoli suomalaisilla on talouskriisistä ja kolmanneksi lasten ja lastenlasten tulevaisuudesta. Talouden romahtaessa suomalaiset arvioivat Norjan olevan turvallisin maa asua. Tutkimus tehtiin 16 Euroopan maassa, Suomessa siihen osallistui 302 henkilöä. Fiskars vuoden brändinrakentaja Mainostajien Liitto antaa vuosittain tunnustuksen yhdelle jäsenyritykselleen, joka on ollut markkinointiviestinnässään esimerkillinen. Tänä vuonna valinnan perusteluna oli Fiskarsin vahvan brändin tunnettuus ja arvostus Suomessa sekä ulkomailla. Fiskarsin tavaramerkkejä myös käytetään oikeaoppisesti ja tavaramerkkien suojauksesta on huolehdittu. Nanso Pro laajentaa liikelahjoihin Nanso Groupin perustama Nanso Pro -tytäryhtiö erikoistuu toimistotyövaatteiden ja vastuullisten liikelahjojen myymiseen yrityksille ja yhteisöille. Nanso Pro tavoittelee ensimmäisenä vuotena noin 1,5 miljoonan euron liikevaihtoa. Ensin päämarkkina on Suomessa, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa vähitellen ulkomaille. TeliaSonera arvokkain TeliaSoneralla on Helsingin pörssin arvokkain brändi, ilmenee konsulttiyritys BrandWorxxin toteuttamasta tutkimuksesta. BrandWorxx arvioi TeliaSoneran arvoksi miljoonaa euroa. Toisena listalla on Nordea, kolmantena Nokia. Arvokkaimpien brändien kymmenen kärkeen mahtuvat myös Kone, Fortum, Nokian Renkaat, Elisa, Wärtsilä, Metso ja Fiskars. KOONNUT: TIINA LEPPINIEMI KUVAT: REIMA, TANJA ERANTO, STOCK XCHNG 11

12 Teema: Vain muutos on pysyvää Sisältö: s. 12 Hyvä paha muutos s. 15 Asiantuntija vastaa s. 16 Yhteen sulautuneet s. 17 Miljoona ja yksi asiaa s. 18 Muutos voi olla mahdollisuus 12

13 Muutos on osa työelämää, joten sen kanssa kannattaa oppia elämään. Yksin sitä ei kuitenkaan pidä tehdä, vaan yhdessä työyhteisön kanssa. Suurempiin muutoksiin voi ottaa avuksi muutosvalmentajan. muutos HYVÄ PAHA TEKSTI: TIINA LEPPINIEMI TEEMAN KUVAT: STOCK XCHNG Muutos kuuluu jokaisen työhön, joten sen kokeminen on kaikille enemmän tai vähemmän tuttua. Uutta työasua tai tietokoneen näyttöä harvemmin ihmetellään sen pidempään, mutta uusi esimies tai työnkuvan vaihtuminen vaikuttavat arkeen paljon enemmän. Erityisesti isompiin muutoksiin kannattaa valmistautua etukäteen, jotta muutos sujuu mahdollisimman hyvin ja työyhteisö pääsee kiinni arkeen. S-ryhmässä tällaisissa tapauksissa pyydetään yhä useammin Jollas Instituutilta valmennusapua. Jollaksen muutosvalmennuksessa muutokseen valmistautuva työryhmä tai -yhteisö saa valmiuksia hallita muutosta. Kouluttaja Tero Raatikainen Jollaksen työyhteisötiimistä painottaa, että on tärkeää ymmärtää omia ja toisten tunteita, sillä ihmiset kokevat muutokset hyvin eri tavalla. Suhtautumiseen vaikuttavat omat kokemukset, ennakkoluulot ja tietotausta. Osa näkee selkeän kuvan ja painaa kaasua, osalle ison kuvan maalaus ei riitä, vaan he haluavat kysyä miksi ja miten. Kaikkien työpanos on tärkeä, jotta työyhteisö toimii. Jos jokainen ei ole saanut käydä muutosta haluamallaan tavalla läpi, on vaikea saada yhteisö toimimaan yhdessä ja yhteisen tavoitteen eteen, Raatikainen toteaa. Jotta muutos onnistuu, kaikkien pitää seisoa sen takana. Apua hämmennykseen Osuuskauppa Suur-Savo koki muutoksen, kun Savonlinnan Seurahuoneen hotelli- ja ravintolaliiketoiminta siirtyi sille lokakuun alussa. Toiminta jatkui keskeytyksettä Sokos Hotellina omistajan vaihdon jälkeen. Muutos oli suuri osuuskaupalle, mutta myös henkilöstölle, joka siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Henkilöstöä yhdisti vahvasti yksi tunne: hämmennys. Apuna muutoksessa oli Jollas ja koulutuspäällikkö Hanna Haapanen työyhteisötiimistä. Henkilöstön palautteen perusteella muutosvalmennus tuli tarpeeseen. Halusimme korostaa, että porukka muodostaa yhden yhteisön, jossa jokaisen rooli on tärkeää. Jotta muutos onnistuu, ei riitä, että esimiehet seisovat muutoksen takana. Kaikkien pitää seisoa sen takana, Haapanen sanoo. Valmennuksen tavoitteena oli muutoksen vaiheiden hahmottaminen, muutoskyvyn varmistaminen, muutoksen roolien kirkastaminen ja työkalujen saaminen muutoksen käsittelyyn ja päivittäiseen yhteistyöhön. Lisäksi henkilöstö sai koulutusta muun muassa S-ryhmän pelisäännöistä, puhuttiin auttamisen kulttuurista, yhteistyökulttuurista ja palautteen antamisesta. 13

14 Mulla meni harrastukset Savonlinnan Sokos Hotel Seurahuoneelle on kokoontunut lähes 40 henkilöä. Päivä alkaa keskustelulla itsensä johtamisesta ja omista arvoista. Arvomaailmaa tutkitaan tehtävän avulla: Hanna Haapanen neuvoo kirjaamaan lapuille neljä oman elämän tärkeintä asiaa. Seuraavaksi kaikkien pitää repiä pois yksi lappu, sitten toinen. Kun jäljellä on kaksi lappua ja kaksi tärkeää asiaa, joista toinen pitää heittää pois, alkaa salista kuulua epätoivon huudahduksia: No nyt lähti terveys!, Mulla meni harrastukset. Useimmiten jäljelle jäävässä lapussa on kyse ihmisistä: perhe, suku, kaverit. Jos viimeisellä lapulla oleva elämänalue on kunnossa ja sille on aikaa, siitä saa voimavaroja myös työhön ja tulevaan muutokseen. Esimerkiksi perhe voi auttaa sietämään hetkittäistä epävakautta, Haapanen korostaa. Kun kaikki ovat tunnistaneet elämänsä voimavarat, kysytään polttavia kysymyksiä. Miksi muutos tehdään? Mitä hyötyjä muutoksesta on itselleni ja tiimini jäsenille? Mitä riskejä muutoksessa on, ja miten perustelen muutoksen organisaatiolleni? Salin täyttää puheensorina, kun ryhmiin jakautuneet työkaverit alkavat pohtia vastauksia. Apua ja työkaluja Kun koko työyhteisö käsittelee muutosta yhdessä ja samalla tavalla, muutos on helpompi ymmärtää ja hyväksyä. Kun on tietty toimintamalli muutoksen läpiviemisestä, ja kun esimiehet ja työryhmä käsittelevät asiat samalla tavalla, niin kaikki puhuvat samaa kieltä ja muutos on helpompi sisäistää, muutosvalmennuksia Haapasen tapaan luotsaava Tero Raatikainen selittää. Muutosta käsitellään yleensä melkein kaikissa Jollaksen koulutuksissa, mutta viime vuosina apua muutokseen on tarvittu enemmän. Siksi Jollaksen koulutuslistalta löytyy Valmistaudu onnistuneeseen muutokseen -valmennus, jota tarjotaan työryhmille sekä johto- ja esimiestasolle. Valmennuksiin kannattaa tulla avoimin mielin. On fiilis muutoksesta mikä tahansa, sen voi kertoa, Raatikainen kertoo. Valmennukset ovat vuorovaikutteisia, joissa Jollaksen valmentaja vetää keskustelua, mutta yhteisön jäsenet itse etsivät työkaluja keskustelun ja ryhmässä tekemisen avulla. Raatikainen korostaa, että asioista puhutaan hyvin luottamuksellisesti niiden oikeilla nimillä. Tunteiden kaupunkeja Kun Seurahuoneella on yhdessä vastattu miksi-kysymyksiin, muodostetaan yhteinen näkemys tulevasta. Mitä muutoksella haetaan? Mikä arjessa muuttuu ja mitä pitää tehdä, jotta muutos toteutuu? Mikä on muutoksen arvioitu kesto? Haapanen esittelee porukalle muutoksen kaupunkeja, joiden avulla tunnistaa, missä vaiheessa muutosmatkaa on. Tyytyväisyyden kaupungissa olevat Asioista pitää puhua avoimesti, sillä huhut täyttävät tyhjän tilan. ihmiset ajattelevat, ettei asioita kannata korjata, elleivät ne ole rikki. Heistä muutosta ei tarvita, jos kaikki on ihan ok. Kieltämisen kaupunkilaiset peukuttavat hienoa ideaa, mutta ovat varmoja, ettei se toimi heidän työyhteisössään. He kritisoivat muutosta edistäviä henkilöitä ja hankkeita. Hämmennyksen kaupungissa olevat pohtivat, selviävätkö he muutoksesta ja riittääkö heidän osaamisensa. Heillä on energiaa muutokseen, mutta he eivät osaa hyödyntää sitä, sillä rutiinit ovat kadoksissa. Uudistuksen kaupungissa ollaan innostuneita ja avoimia uutta kohtaan. Tämän kaupungin väki menee täysillä eteenpäin ja näkee mahdollisuuksia entistä parempaan lopputulokseen. Ihmiset vaihtavat kaupunkia tilanteesta riippuen ja muutoksen edetessä. Tällä viikolla voi olla uudistuksen kaupungissa, mutta seuraavalla viikolla matka jatkuu hämmennyksen kaupunkiin. Ihmisiä ei voi käsitellä massana, vaan jokainen miettii, mitä muutos tarkoittaa itselle, Haapanen sanoo. Huhut täyttävät tyhjyyden Hanna Haapanen tapaa Sokos Hotel Savonlinnan Seurahuoneen henkilöstön myöhemmin uudelleen, sillä Suur-Savossa haluttiin tukea henkilöstöä pidemmällä aikavälillä. Valmentajan avulla muistutetaan mieliin myös perusasioita: Mistä hyvä työyhteisö koostuu, miten palautetta annetaan ja kuinka tärkeitä arvostus, jousto ja auttaminen ovat. Ihmiset sitoutuvat tavoitteisiin ja keinoihin paremmin, kun he ovat yhdessä ne pohtineet ja päättäneet. Haapanen korostaa myös reilua ja avointa ilmapiiriä. Haapasen ja Raatikaisen mielestä muutokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. Ihanteellisin ajankohta valmennukselle on hieman ennen kuin muutos lähtee liikkeelle, jotta valmennuksesta saadut työkalut ovat käytössä, kun muutos alkaa. Muutos on helpompi hyväksyä, kun tietää, mitkä muutoksen vaiheet ovat ja kun tietää, mitä on milläkin aikataululla tulossa, Raatikainen sanoo. Asioista pitää puhua yhdessä avoimesti myös siksi, että huhut täyttävät tyhjän tilan. Valmennuksessa kaikki pääsevät vaikuttamaan ja keskustelemaan avoimesti, Haapanen lisää. 14

15 KYSY! Asiantuntija vastaa S-ryhmässä myllertävät muutokset kirvoittivat monia kiperiä kysymyksiä, joista osaan saimme vastauksia. Sisältö: s. 12 Hyvä paha muutos s. 15 Asiantuntija vastaa s. 16 Yhteen sulautuneet s. 17 Miljoona ja yksi asiaa s. 18 Muutos voi olla mahdollisuus Miksei S-ryhmässä tehdä yhteistyötä irtisanomisten yhteydessä (osuuskaupat, tytäryhtiöt jne..) niin että irtisanotut pitkän linjan s-ryhmäläiset otettaisiin paremmin huomioon rekrytoinneissa? SOK:n henkilöstöpäällikkö Sirkkaliisa Kulmala: S-ryhmässä tehdään koko ajan yhteistyötä SOK:n, tytäryhtiöiden ja osuuskauppojen kesken irtisanomistilanteissa. Mikäli tiedossa on mittavampia irtisanomisia, on kartoitettu muiden yhtiöiden valmiutta ja tarvetta ottaa uusia työntekijöitä. Tällaista kartoitusta saatetaan tehdä myös tilanteissa, joissa henkilö ei terveydellisistä syistä pärjää tehtävässään. S-ryhmän yhtiöt ovat kuitenkin oikeudellisesti itsenäisiä yhtiöitä, ja muualta irtisanottujen vastaanottaminen voi perustua vain todelliseen työvoiman tarpeeseen ja henkilön soveltuvuuteen ko. tehtävään. SOK HR:ssä pyrimme osaltamme edesauttamaan sitä, että pitkänlinjan s-ryhmäläiset löytäisivät muutostilanteessa uuden työn S-ryhmän sisältä. TEKSTI: KIRSI SÄRKKÄ Lisääntyvätkö markettien itsepalvelu-kassat ja vaikuttavatko ne pitkällä aikavälillä henkilöstön määrään? S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto: Pikakassoja testataan tällä hetkellä kahden osuuskaupan alueella kahdessa S-marketissa: S-market Vallilassa HOK-Elannossa ja S-market Sykkeessä Hämeenmaalla. Piloteilla haetaan kokemuksia ja asiakkaiden palautetta siitä, miten uusi, asiakkaiden toivoma tapa hoitaa ostokset toimii käytännössä. Päätöksiä palvelun laajentamisesta muihin toimipaikkoihin tai osuuskauppoihin tehdään tämän jälkeen. Pikakassat tarjoavat vaihtoehtoisen tavan ostosten tekoon ja maksamiseen. Niillä ei ole tarkoitus korvata perinteisiä kassalinjoja eikä henkilökohtaista palvelua. Miksi pt-tuotteiden omavalvonta haluttiin lopettaa/ulkoistaa? Omavalvonnallahan on ollut merkittävä rooli tasaisen laadun varmistamisessa ja nopeassa reagointikyvyssä poikkeustilanteiden sattuessa. Johtaja Mika Lyytikäinen SOK Pt-ketjuohjauksesta: Olemme jo ennen Inexin liikkeenluovutusta SOK:lle käyttäneet omamerkkituotteiden omavalvonnassa laajasti ulkopuolelta ostettuja analyysipalveluita. Uuden toimintamallimme tavoitteena on suunnitelmallisempi ja kohdennetumpi tuotenäytteenotto. Nopea reagointikyky ja poikkeustilanteiden hallinta ovat meille edelleen tärkeitä ja kehitämme niitä myös jatkossa. Samalla lisäsimme resursseja osuuskauppojen omavalvontatyön tukemiseen. Jos verkkokauppa kasvaa meilläkin, vaikuttanee se kivijalkamyymälöiden myyntiin. Kuinka eri jakelukanavat saadaan tukemaan toisiaan niin, että ne olisivat asiakkaalle samaa kauppaa? S-Vekkopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Brander: Verkkokauppa on kiinteä osa ketjua ja siten yhtenäinen osa asiakkaan asiakaskokemusta ketjusta. Sen vuoksi verkkokauppa on kuin yksi ketjun myymälöistä ja ohjaamme sitä ketjuun kuuluvana yksikkönä, kuten muitakin myymälöitä. Toki tunnistaen sen omat erityispiirteet ja verkkokaupan tarpeet. 15

16 Sisältö: s. 12 Hyvä paha muutos s. 15 Asiantuntija vastaa s. 16 Yhteen sulautuneet s. 17 Miljoona ja yksi asiaa s. 18 Muutos voi olla mahdollisuus Yhteen sulautuneet TEKSTI: KATRI RIIHIVAARA Yritysfuusio on eräs suurimmista muutoksista, joita omalla työpaikallaan voi kokea. Muutos voi kuitenkin johtaa entistä parempaan työtyytyväisyyteen, kuten Varuboden-Oslan työntekijät ovat huomanneet. Varuboden-Osla syntyi Osuuskunta Varubodenin ja Osuuskauppa Oslan fuusion kautta. Kombinaatiofuusiossa vanhat yritykset lakkautettiin ja tilalle perustettiin kokonaan uusi. Vaikka kahden yrityskulttuurin yhdistäminen vaati paljon työtä, on muutos ollut henkilöstölle positiivinen. Puoli vuotta fuusion jälkeen toteutetun työhyvinvointitutkimuksen tulokset kertovat, että henkilöstön tyytyväisyys työympäristöönsä on kasvanut entuudestaan uuden yrityksen myötä. Olemme keskittyneet erityisesti työhyvinvointiin ja verkostoitumiseen eri toimipaikkojen välillä. Varuboden-Oslan uudet toimintamallit vaativat kasvokkain kohtaamisia, ja yrityskulttuuri rakentuu vain ihmisten kautta, VBO:n henkilöstöpäällikkö Maria Niska kertoo. Yrityskulttuuri rakentuu vain ihmisten kautta. Viestinnän aat ja oot Uuteen yritykseen poimittiin parhaat palat kahdesta osuuskunnasta. Asiaa helpotti myös se, että taustalla oli yhteiset arvot. Osuuskunta Varuboden ja Osuuskauppa Osla halusivat kasvattaa lapsestaan kaksikielisen, sillä osuuskaupan asiakkaatkin tahtovat palvelua molemmilla kotimaisilla. Myös paikallisuus korostuu VBO:n arvoissa. Uusi osuuskauppa toimii Uudellamaalla idästä länteen sekä Ahvenanmaalla. Viestinnän merkitys korostuu muutostilanteissa. Fuusion yhteydessä järjestettiin yhteistoimintaneuvottelut, jotka herättävät usein henkilöstössä epävarmuutta. Henkilöstövähennykset eivät kuitenkaan näiden neuvotteluiden yhteydessä olleet tarpeen. Tiedontarve kasvaa muutostilanteissa, sillä epätarkkuuksia ei siedetä samoin kuin vakaissa tilanteissa. Siksi viestintä on kaiken a ja o, Niska täsmentää. Muutoksen mukavat tuulet Vaikka uusi osuuskauppa on kasvanut kaksinkertaiseksi kooltaan, ei muutos näy juurikaan toimipaikkojen arjessa. Asiakkaat ja työtoverit ovat pysyneet pitkälti samoina. Ei fuusio ole varsinaisesti näkynyt meillä päivittäisessä työssä. Henkilöstölläkään ei ollut minulle pahemmin kysymyksiä, sillä saimme johdolta hyvän infopaketin aiheesta, myymäläpäällikkö Timo Äyräväinen Kantvikin Salesta kertoo. Myymäläpäällikkö Sirpa Ahokanto Pukkilan Salesta suhtautuu erityisen myönteisesti siihen, että Sale-päälliköt pitävät nykyään tiiviimmin yhteisiä palavereja ja voivat samalla jakaa vinkkejä arjen haasteisiin. Olen työskennellyt Pukkilassa jo 30 vuoden ajan, joten kaikenlaisia muutoksia on tullut työuralla vastaan suurempia ja pienempiä. Muutoksiin kannattaa vain heittäytyä ja vastaanottaa ne positiivisin mielin, Ahokanto neuvoo. 16

17 Miljoona ja yksi asiaa Liikennemyymälässä muutos on pysyvä olotila, sillä työnkuva voi muuttua yhden työvuoronkin aikana paljon ja usein. Juuri se työssä monia viehättääkin. TEKSTI: TIINA LEPPINIEMI Seinäjoen ABC:llä kaupungin keskustassa on kiireinen aamuvuoro. Sekä Hesburgerin että ABC:n puolella on alkanut uusi kampanja. Kokit kertaavat uusien annosten reseptejä, salin puolella pitää muistaa sekä keittiöiden että myymäläpuolen tarjoukset. Keittiössä tehdään lounasvalmisteluja hiki hatussa, sillä lounaalle on tulossa kaksi bussilastillista juniorijääkiekkoilijoita. Toimistossa vuoropäällikkö Soile Saikkonen yrittää saada iltavuoroon sairausloman tuuraajaa. Sitten kassalle hälytetään kiireapua. Samaan aikaan tavarantoimittaja tuo lavallisen pakastetavaraa, joka pitäisi purkaa pikaisesti, ja jonkun pitäisi vielä ehtiä viemään 50 hengen aamupalatarjoilut kokoustiloihin. Yksikään päivä ABC:llä ei ole samanlainen ja haasteita riittää, siitä on Saikkosen sanaa uskominen. Hänestä koko ajan päällä oleva pieni paine on mukavaa ja sen myötä työstä suoriutuu kunnialla. Muutos ja uuden oppiminen on elinikäinen prosessi, joka kuuluu jokaiseen työpäivään. Muutos on meillä pysyvä olotila. Työtehtävä voi yhden työvuoron aikana olla siivousta, astiahuoltoa, kassatyöskentelyä, hyllyjen täyttöä marketissa, paistovuoro Hesburgerissa tai noutopöydän ruokien täyttöä. Esimerkiksi ruokalistojen ja kampanjoiden vaihtumista ei siis koeta suurena muutoksena, niitä tulee ja menee, liikennemyymäläpäällikkö Timo Märsyläkin toteaa. Vie mennessä, tuo tullessa Seinäjoen ABC:llä työskentelee tavallisesti noin 45 henkilöä. Vuokratyövoimaa on paljon, samoin opiskelijoita. Kesällä työntekijöitä oli enimmillään noin 70, kun esimerkiksi tiskaamassa oli koululaisia parin viikon pestillä. Soile Saikkonen on työskennellyt ABC Seinäjoella avausvuodesta 2001 ja tietää, mitä työntekijöiltä vaaditaan: uusien asioiden omaksumiskykyä, tietotulvan hallintaa, olennaisen tiedon hahmottamista, hyvää muistia ja monen asian tekemistä yhtä aikaa. Märsylä ja Saikkonen vannovat perehdytyksen nimeen. Jokainen uusi työntekijä, jolla ei ole ABC-taustaa, saa kolmesta viiteen päivää perehdytystä oman perehdyttäjän kanssa. Tärkeintä on opettaa ensin perusasiat, muut miljoona ja yksi asiaa opitaan yleensä ajan kanssa. Tärkeintä on oppia ymmärtämään, että ravintolan pitää olla puhdas asiakasta varten, ja mikä on jokapäiväistä toimintaa. Pitää opettaa pelisilmää, hahmottamaan epäkohtia ja korjaamaan ne. Tärkeä periaate on vie mennessäsi, tuo tullessasi, Märsylä kertoo. Työntekijät ovat erilaisia ja heitä pitää opettaa eri tavalla. Yhdelle pystyy suoltamaan paljonkin asioita, toiselle täytyy kertoa pala kerrallaan. Tässä pitää olla myös ihmistuntija, Saikkonen lisää. Viikko koulutusta Seinäjoen ABC:n arkeen mahtuu myös yksi suuri muutos: helmikuussa asema avattiin täysin uudistuneena. Ennen avajaisia henkilökuntaa valmennettiin kohti uusia haasteita yhdessä Jollaksen valmennustiimin kanssa. Joukossa oli myös paljon aivan uusia työntekijöitä. Viikon aikana porukka kävi läpi liikeidean, konseptin ja palvelut. Ryhmissä mietittiin muun muassa miten asiakaspalvelijan pitää ottaa asiakas vastaan: Mitkä ovat asiakkaan näkökulmasta oleellisia asioita, joilla hänet huomioidaan? Entä mitkä ovat henkilökunnan kannalta tärkeitä asioita, miten kauppaa saadaan aikaiseksi? Lopulta pohdinnat koottiin yhteen. Koulutus on tällaisessa muutoksessa tarpeen, jotta kaikilla on perusasiat selvinä ja saadaan luotua yhteenkuuluvuuden tunne, Saikkonen toteaa. Märsylä painottaa esimiehille ja työntekijöille myös jokaisen omaa vastuuta: Nykyään ei voi kangistua kaavoihin, vaan pitää olla valppaana. Pitää myös olla itse kiinnostunut omasta työstään ja työyhteisöstään, ja ottaa asioista omaaloitteisestikin selvää. Muutos ja uuden oppiminen on elinikäinen prosessi, joka kuuluu jokaiseen työpäivään. 17

18 Sisältö: s. 12 Hyvä paha muutos s. 15 Asiantuntija vastaa s. 16 Yhteen sulautuneet s. 17 Miljoona ja yksi asiaa s. 18 Muutos voi olla mahdollisuus Yllätyksenähän nämä aina ovat tulleet. Ensin leikataan väkeä ja sitten ihmetellään, miten työt saadaan hoidettua. Seitsemän vuoden aikana lähin esimies on vaihtunut 9 kertaa, toimiston sijainti 4 kertaa ja organisaatiorakenne sekä siinä sijoittuminen 6 kertaa. Kun muutos on mielekäs, pystyn venymään hyviin suorituksiin. Muutosta voi kestää aika tavalla, vaikka olisi epävarmuuttakin. Negatiivista on se, ettei voi suunnitella asioita kovin hyvin. Siihen saattaa jopa tuudittautua ja alkaa lykätä tekemisiään. S-ryhmäläisten työarki on täynnä pieniä ja isoja muutoksia. Perustellut muutokset ovat paikallaan ja niistä voi selviytyä hyvin. Tätä mieltä oli enemmistö lähes 300 Sintran muutoskyselyyn vastanneesta. Muutos voi olla mahdollisuus Muutoksen pitää olla hallittu ja hyvin valmisteltu. Asioiden hoidon täytyy jatkua muutoksesta huolimatta ja kaikkea ei voi muuttaa yhtä aikaa. Perustelut esitettiin hyvissä ajoin. Vaikutuksista keskusteltiin. Omaan uuteen rooliin pääsivät kaikki vaikuttamaan. TEKSTI: KIRSI SÄRKKÄ Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli kokenut työssään merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden aikana. Vain muutama oli välttynyt niiltä kokonaan. Oli työpaikan ja -kavereiden vaihdoksia, organisaation, työtehtävien, toimintatapojen ja ohjeistusten muutoksia, yt-neuvotteluja osin epämieluisia, mutta valtaosin tervetulleita uudistuksia. Tietoa ajoissa Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että muutoksiin oli valmistauduttu hyvin. Mutta lähes 40 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Yllätyksinä tulleet muutokset vaativat eniten sopeutumista. Jotkut muutokset on hoidettu hyvin: tiedotettu ja perusteltu. Osa ala-arvoisesti: ei tiedotusta, asiat vain muuttuvat. Prosentit jakaantuivat lähes samoin (60/40), kun kyse oli työnantajan tuesta. Enemmistö koki saaneensa työnantajaltaan tukea muutostilanteissa, mutta iso osa tunsi jääneensä sitä vaille. Silti peräti 92 prosenttia vastaajista ilmoitti selviytyneensä muutoksista erittäin tai melko hyvin. Muutostilanteessa voi myös oppia itsestään: Epävarmuuden ja sekasorronkin keskellä pystyy työskentelemään., Opin, että pärjään ja selviän hyvin vaativimmissakin tehtävissä. Tyytyväisyys itseeni kasvoi. Perustelut ja tuki tarpeen Valtaosa kyselyyn vastanneista suhtautui varsin myönteisesti työhön liittyviin muutostilanteisiin. Lähes 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että perustellut muutokset ovat paikallaan. Noin kolmannes koki, että muutos on aina mahdollisuus parempaan. Vain alle kymmenellä prosentilla oli negatiivisempi suhtautuminen muutostilanteisiin. Iso merkitys uuteen sopeutumisessa on esimiehellä ja työkavereilla. He voivat kannustaa, opastaa ja auttaa monin tavoin. Vastauksissa korostui avoimen ja rehellisen keskustelun sekä yhteistyön tarve. Keskustellaan avoimesti. Otetaan kaikki mukaan muutokseen, eikä vain ilmoiteta asioista., Osallistava tapa johtaa muutoksia helpottaa ymmärtämään kokonaisuuden. Kiitos kaikille vastanneille! Arvonnassa S-ryhmän 50 euron lahjakortin voitti Marja-Riitta Männistö Kuusankoskelta. Lue lisää Sintrasta! 18

19 -25% SILMÄLASEISTA -15% AURINKOLASEISTA -5% LISÄALENNUS ASIAKASOMISTAJA- MALLISTOSTA Elämä on näkemisen arvoinen I silmaasema.fi

20 Kuukauden kasvo Olen oppinut luottamaan tiimiimme. Kaikkea ei tarvitse, eikä voi tehdä yksin. Päivi Kauhanen myymäläpäällikkö, Emotion Järvenpää, HOK-Elanto päällikkötunnustus on huippuporukkamme yhteistyön tulosta. Iso kiitos kuuluu myös esimiehelleni, joka on oikealla tavalla antanut löysiä, mutta sopivassa paikassa patistanutkin, Päivi Kauhanen kiittää tukijoukkojaan. ~ Aloitin Emotion Järvenpään myymäläpäällikkönä vuonna ~ Ennen Emotionia työskentelin kosmetiikan maahantuontiliikkeessä tuotepäällikkönä ja kauneushoitolassa kosmetologina. ~ Koulutukseltani olen yo-kosmetologi. Lisäksi olen suorittanut Jollaksessa esimies- ja syväjohtamisen koulutukset. ~ Perheeseeni kuuluvat mies, 7-vuotias tytär sekä miehen 18-vuotias tytär sekä 17-vuotiaat kaksospojat. ~ Vapaa-aikaa vietän perheen ja omakotiasujan puuhien parissa. Käyn lenkillä irlanninsetterimme kanssa ja iltaisin uppoudun ristikoihin ja sudokuihin. ~ Motto: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 20