KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA

Transkriptio

1 1 KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA Tilastoaineisto

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Toimeksianto Selvityksen eteneminen Kuntaliitoksen tavoitteet Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista Väestö Työ ja toimeentulo Sairastavuus ja kansantaudit Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitys vuosina Palvelutuotannon kustannukset Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin Johtopäätökset tilastoista Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste Kuntatalous Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus Henkilöstö...30

3 3 1 Johdanto 1.1 Toimeksianto Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta ja Töysän kunta tilasivat PricewaterhouseCoopers:lta (PwC) toimeksiannon, jonka tarkoitus on tehdä kuntaliitoksen esiselvitys ja siihen liittyvät tarvittavat analyysit ja suunnitelmat siten, että valtuustot voivat ottaa kantaa siihen, onko kunnissa edellytyksiä ryhtyä laatimaan varsinaisia Kuntajakolain mukaisia yhdistymisasiakirjoja. 1.2 Selvityksen eteneminen Työ on edennyt seuraavan kaavion mukaisesti: Esiselvityksen etenemissuunnitelma Kuntalaiset Päättäjät Suunnitelmallisella tiedottamisella huolehditaan kuntalaisten riittävästä tiedonsaannista 10.Päättäjäseminaari Esiselvitysraportin esittely 13. Kuntien hallinnollinen käsittely -hallitukset -valtuustot Kunnat 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Alavus 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Kuortane 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Töysä Ohjausryhmä Toimeksiannon kokonaisohjaus 2. Ohjausryhmä 1 -tavoitteet 6. Ohjausryhmä 2 -tarkennukset 9. Ohjausryhmä 3 -tarkennukset ja korjaukset 12. Ohjausryhmä 4 -loppuraportin hyväksyminen Toimialajohto Suunnitelma mitä uuden kunnan palveluista 4. Toimialajohto -perusrakenne -palveluverkko 7. Toimialajohto -hyötyjen ja riskien analysointi Konsultti Prosessinkokonaisohjaus ohjausryhmän linjausten mukaan 1. Perusaineiston kokoaminen 5. Selvitysversio 1 Slide Selvitysversio Konsultin loppuraportti PwC

4 4 Työtä on ohjannut kuntajohtajista ja johtavista luottamushenkilöistä sekä henkilöstön edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Alavus: Juhani Järvinen Aapo Saari Pekka Ala-Mäenpää, kaupunginjohtaja Kuortane: Ilmari Niemelä Pauli Talvitie Pentti Turunen, kunnanjohtaja Töysä: Kari Keisala Sami Pennala Arto Lamminmäki, kunnanjohtaja Henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat: Kirsti Mäkelä Alavus Outi Pyykkö, Kuortane Eila Haakana, Töysä Ohjausryhmä on kokoontunut toimeksiannon aikana 4 kertaa.

5 5 2 Kuntaliitoksen tavoitteet Ohjausryhmä linjasi ensimmäisessä kokouksessaan kuntaliitostavoitteita. Seuraavassa on esitetty ne kiteytettynä. Tavoitekiteytys Varaudutaan tulevaan muutokseen palvelurakenne kuntarakenne Omaa voimaa kehittyä voimakas keskus Säilyttää päätöksentekoa mahdollisimman paljon kunnan suorassa päätösvallassa Kehittää elinkeinotoiminnan vahvuutta Houkutella väestöä työhön sekä asumiseen Palvelutuotannon kysyntäpohjan laajentaminen Nykyorganisaation ohuuden poistaminen Vakaan talouden kunta Uusi palvelutuotantomalli Talous ei ole alijäämäinen Kehittäminen, laatu ja henkilöstö -riittävän kattava -tehokas -ei alijäämäinen Toimitaan tehokkaasti Talouden tavoitteet riittävän pitkällä aikavälillä Tehokkuus, tuottavuus ja talous Slide 16 PwC Seuraavassa taulukossa on tarkemmin kiteytetty tavoitteita, jotka nousivat esiin kuntajohtajille ja johtaville luottamushenkilöille suunnatuissa haastatteluissa: Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon kasvattaminen lisää voimavaroja kehittää kunnan toimintoja. Kuntakoon kasvattaminen yhdistää resursseja, joilla tuotetaan elinvoiman kannalta tärkeitä edellytyksiä elinkeinoelämälle, seudulliselle kilpailulle ja palvelutuotannolle. Vaikuttavuus kehittämisessä

6 6 Palvelutuotannon kehittäminen Kuntarakenteen muutos tarjoaa tilaisuuden kehittää palvelutuotannon prosesseja ja organisaatiota. Palveluvolyymin kasvaminen edellyttää toimintamallin ja johtamismallin läpikäymistä ja siinä yhteydessä niiden tehostamista. Suurempi kokonaisuus pystyy vastaamaan paremmin kysynnän muutoksiin. Hyvinvointi Tulevaisuus / varautuminen Kuntarakenteen muutos lisää alueellista hyvinvointia. Tulevaisuuden muutokset sisäiset ja ulkoiset on helpompi kohdata suuremmalla kuntakoolla. Alueella tapahtuva muutos edellyttää liittoutumista kunnan edunvalvonta-aseman kannalta. Taloudelliset Päätöksenteko ja johtaminen Talous kestävälle pohjalle Kuntarakenteen muutos edellyttää johtamis- ja päätöksentekorakenteen kehittämistä. Samalla se tuo yhteen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia resursseja. Yllä olevat tavoitteet ovat vaikeasti mitattavia tavoitteita. Kuntaliitoksesta saatavien hyötyjen toteutuminen on johtamiskysymys ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä kuntaliitoksen yhteydessä. Uhkana kuntaliitoksessa koettiin se, että nykyiset kunnat tai kunnanosat näivettyvät kuntaliitoksen myötä. Kuntaliitokselta halutaan tasapuolisuutta ja sitä, että nykyisiä vahvuuksia edistetään myös suuremmassa kunnassa.

7 7 3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Demokratia Demokratia ja ja johtaminen johtaminen Palvelut Palvelut ja ja asiakkaat asiakkaat Elinvoimainen Elinvoimainen ja ja toimintakykyinen toimintakykyinen kunta kunta Elinkeinot Elinkeinot ja ja työllisyys työllisyys Talous Talous ja ja henkilöstö henkilöstö Yhdyskunta Yhdyskunta ja ja ympäristö ympäristö Kuntien elinvoimaisuutta tarkastellaan yllä mainituilla ulottuvuuksilla tilastoaineiston valossa. Samat ulottuvuudet sisältyvät myös Kuntajakolain 3 :ssä mainittuihin yleisiin edellytyksiin: Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset ovat olemassa, jos muutos: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Keskeisiä arviointikriteerejä elinvoimaisuutta arvioitaessa ovat mm. asukasmäärän kasvu, kuntatalouden tila, yritystoiminnan aktiivisuus, työpaikkojen lisäys ja henkilöstön hyvinvointi.

8 8 4 Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista 4.1 Väestö Maapinta-ala, väkiluku ja väestön muutos Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: Maapintaala, km Väkiluku Väestön kokonaismuutos,% 2006 Muuttovoitto, henkilöä vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % Yli 64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % Alavus 790, , ,5 61,2 21,2 Kuortane 462, , ,1 60,6 24,3 Töysä 297, , ,7 61,1 19,2 Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kunnat muodostaisivat yhdessä noin asukkaan kunnan. Vuonna 2006 väestön kokonaismuutos oli Alavudella ja Kuortaneella negatiivinen, Töysässä positiivinen. Suurin muuttotappio on ollut vuonna 2006 Alavuden kaupungilla. Yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on Alavudella ja Kuortaneella suurempi kuin alle 15 vuotiaiden määrä. Väestömuutos kunnissa vuosina , prosenttia Töysä 2,0-11,2 Kuortane -6,1 Alavus -12,0-10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Vuodesta 1996 vuoteen 2006 on Kuortaneen väkiluku vähentynyt noin 11 % ja Alavudella noin 6 %. Töysän väkiluku on vastaavana ajanjaksona kasvanut 2 %.

9 9 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän asukasmäärän kehitys vuosina on seuraava: Väestö yhteensä Muutos vuoteen 2005 % muutos henkeä Alavus ,2 Kuortane ,5 Töysä ,2 Yhteensä ,1 Muutos vuoteen 2005% -1,5-2,1-2,2-2,1 Vuoteen 2010 mennessä väestömäärä vähenee yhteensä 1,5 %, vuoteen ,1 %. Nopeinta väestömäärän väheneminen on Kuortaneella (11,5 % vuoteen 2025). Töysän väestömäärän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 noin 16 %. Ikäryhmittäiset väestöennusteet kunnittain ja yhteenlaskettuna ovat seuraavat: Väestöennuste ikäryhmittäin Ikäluokat yh yli 75-v. yli 75-v.osuu Alavus , , , , ,3 % muutos -4,2 5,7-6,8-19,7-20,2 37,5 28,2 94,1 41,8 5,0 Yli 75-vuotiaiden määrä Alavudella kasvaa vuoteen 2025 mennessä 41,8%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,3% ja vuonna ,3% (kasvu 5 %).

10 Ikäluokat y yli 75-v. yli 75-v.osu Kuortane , , , , ,6 % muutos -11,5-7,2-14,8-23,2-24,8 18,1 17,4 49,2 24,7 5,1 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Kuortaneella vuoteen 2025 mennessä 24,7%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,5% ja vuonna ,6% (kasvu 5,1%)

11 Ikäluokat y yli 75-v. yli 75-v.os Töysä , , , , ,5 % muutos 16,2 17,0 11,1 8,0 3,2 59,7 48,9 86,6 57,3 3,3 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 57,3%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,3% ja vuonna ,5% (kasvu 3,3%).

12 Ikäluokat yhte yli 75-v. yli 75-v.osuus Kunnat yhteensä , , , , ,2 % muutos -2,1 5,6-4,9-15,8-16,9 36,3 28,5 79,1 39,4 4,5 Väestöennuste kunnat yhteensä osoittaa, että väestömäärä vähenee vuodesta 2005 vuoteen ,1%. Siitä päivähoitoikäisten määrän muutos on +5,6%, peruskouluikäisten -4,9%, työikäisen väestön osuus -16,9%. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä puolestaan kasvaa. Vuoteen 2005 verrattuna yli 75-vuotiaiden osuus (10,6%) väestöstä kasvaa vuoteen ,2 %:een (kasvu 4,5%). 4.2 Työ ja toimeentulo Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamia työhön ja toimeentuloon liittyviä lukuja: Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Työssä käyvien henkilöiden osuus väestöstä, % ennakko Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ennakko Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä, henkilöä ennakko Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, henkilöä ennakko Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % ennakko Alavus 54,9 39,4 27, ,8 Kuortane 53,6 40,4 31, ,7 Töysä 54, , ,4

13 13 Työpaikat jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ennakko Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ennakko Palvelujen työpaikkojen osuus, % ennakko Muiden toimialojen / toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ennakko Alavus 14,2 26,3 57 2,5 Kuortane 19,2 30,5 48,3 2 Töysä 9 17,3 71,2 2,4 Palvelutyöpaikkojen osuus on suurin kaikissa kunnissa. Töysässä työpaikat painottuvat yli 70 % palvelujen työpaikkoihin ja alkutuotannos osuus työpaikoista on pienin. Alavuden ja Kuortaneen työpaikat jakautuvat tasaisemmin toimialojen kesken. Työllinen työvoima (vuoden 2004 tietojen mukaan) toimialan mukaan: Työllinen työvoima Alavus 30 % 3 % 12 % 1 % 19 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 6 % 5 % 17 % 0 % 7 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Alavudella ovat teollisuus, kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä maa- ja metsätalous.

14 14 Työllinen työvoima Kuortane 29 % 2 % 17 % 0 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen 6 % 6 % 13 % 8 % 0 % 19 % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Kuortaneella ovat teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminta. Työllinen työvoima Töysä 26 % 3 % 14 % 0 % 15 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 7 % 5 % 24 % 6 % 0 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Töysässä ovat kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta, teollisuus ja maa- ja metsätalous.

15 15 Yrityskanta vuosina Alavus Kuortane Töysä Alavus Kuortane Töysä Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, toimialat yhteensä Alavus Kuortane Töysä AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys Alavus Kuortane Töysä

16 16 Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Muutos %-yksikköä ALUE Etelä- Pohjanmaa 97,2 97,2 97,4 97,4 97,1 97,0 97,0 96,9 97,3 97,4 97,3 0,1 0, KUNNAT Alavus 95,9 94,6 94,2 94,6 93,4 93,5 91,6 92,3 90,4 89,3 89,5-6,3-2,0 Kuortane 92,3 90,9 91,6 90,8 89,6 86,2 86,9 87,6 89,0 88,3 87,2-5,1 0,4 Töysä 110,5 111,3 104,3 105,4 107,1 111,8 115,6 118,7 121,6 124,0 128,5 18,0 12,9 Työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt vuosina Alavudella -6,3%, Kuortaneella - 5,1% ja Töysässä +18%. Samainen kehitys on vuosina ollut Alavudella -2,0%, Kuortaneella +0,4% ja Töysässä +12,9 %. Vuonna 2005 Töysän työpaikkaomavaraisuus oli 132,6 (Tilastokeskus työssäkäyntitilasto, ennakkotieto), mikä oli koko maan kuudenneksi suurin omavaraisuusaste. Suurin työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa 184,9 ja Manner-Suomen kunnista Ylihärmässä 149,5. Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Muutos marras marras Työvoima Työttömien %- osuus työvoimasta Alavus ,2 Kuortane ,3 Töysä Työttömien työnhakijoiden määrä on kaikissa kunnissa laskenut vuoden aikana. Työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa Alavudella 6,2 %, Kuortaneella 4,3 % ja Töysässä 7%. Paras-hankkeen mukainen huoltosuhde kunnittain eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Väestöllinen huoltosuhde (PARAS - hanke) Alavus 69,3 72, ,4 103 Kuortane 70,9 73,5 85,8 95,8 100,8 Töysä 72,2 70,2 77,2 86,6 93,3

17 Sairastavuus ja kansantaudit Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kuntien sairastavuus on seuraava: ( Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakioimaton Vakioitu Alavuden kaupunki 126,4 110,7 Kuortaneen kunta 127,8 101,2 Töysän kunta 118,4 112,5 Sekä ikävakioimaton että ikävakioitu sairastavuusindeksi on yli maan keskitason (=100). Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan kansantautien summaindeksit Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: ( ). Terveyspuntarin kansantaudit Vakioimaton Vakioitu Alavus 137,5 120,8 Kuortane 141,2 108,3 Töysä 126,1 120,4 Kansantautien esiintyminen on kaikissa kunnissa sekä ikävakioimattomana että ikävakioituna yli maan keskitason. 4.4 Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus Etelä-Pohjanmaan kunnissa tapahtuu huomattava määrä kuntarakenteen muutoksia vuoden 2009 alusta. Selvityksen alla on parhaillaan useita kuntarakenteen muutoshankkeita. Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kuntaliitos 2009 Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitos 2009 Alajärvi, Lehtimäki Kuntaliitos 2009 Jurva, Kurikka Kuntaliitos 2009 Isojoki-Kauhajoki Selvitys käynnissä Slide 7 Kuortane, Alavus, Töysä Selvitys käynnissä PwC

18 18 Muutokset vaikuttavat kuntarakenteeseen siten, että tällä hetkellä maakunnassa 26 kuntaa, joista 7 lakkautuu vuoden 2009 alusta. Jäljelle jää 19 kuntaa. Selvitystyö käynnissä 3 kunnan vähenemiseksi, tämän jälkeen maakuntaan jäisi 16 kuntaa, joista 5 suurinta olisi (kattaa 62% väestöstä): 1. Seinäjoki ( asukasta) 2. Kauhava ( asukasta) 3. Alavus-Kuortane-Töysä ( asukasta) Mikäli Alavus, Kuortane ja Töysä yhdistyvät, ne muodostavat yhdessä maakunnan kolmanneksi suurimman kokonaisuuden. Isojoen ja Kauhajoen mahdollisen liitoksen myötä Kauhajoki tulisi kolmanneksi suurimmaksi. Kuntakeskusten etäisyydet kilometreinä ovat seuraavat: ( fi mukaan) Alavus Kuortane Töysä Alavus Kuortane Töysä Lyhin etäisyys on Alavuden ja Töysän välillä (14 km) ja suurin etäisyys Kuortaneen ja Töysän välillä (37 km). Puitelain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset turvata palvelut tulevaisuudessakin. Etäisyyksien puolesta Alavus, Kuortane ja Töysä muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteeseen kunta voi vaikuttaa kaavoituksella sekä kunnallisten palvelupisteiden sijoittelulla.

19 Kuntatalous Kuntalain 65 :n mukaan kunnan on laadittava talousarvio ja -suunnitelma siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan: kunnan rahoituspohjan on oltava riittävä ja mahdolliset kertyneet alijäämät on katettava suunnittelukauden aikana. Vahva talous on kunnan elinvoimaisuuden perusta. Kuntatalouden pelisääntöjä tarkennettiin voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on kuntalain muutoksen jälkeen laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Suunnitelma voi olla enintään neljän vuoden pituinen. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Lisäksi puitelain 9 :n mukaan jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin

20 20 palveluiden edellytysten turvaamiseksi. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien osalta on laissa esitetty menettelytapa, joka voi johtaa vuonna 2009 valtioneuvoston toimiin kunnan liittämiseksi toiseen kuntaan. Puitelakiin liittyvä asetus tuli voimaan Siinä määritellään kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen raja-arvot. Raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. ( raja-arvo 1 ) Raja-arvot alittuvat myös, jos edellä kunnan tilinpäätösten (2006) mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat kuusi edellytystä ( raja-arvo 2 ): 1) Kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kun kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla, 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää, 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia, sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Alla olevan taulukon luvut on päivitetty Sisäasiainministeriön kuntakortin mukaisina.. Kunta Asukasluku Tulovero- % 2006 Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Rajaarvot 18,9 negat alle 50% vähint. 50% Kertynyt yli- /alijäämä /asukas kertynyt alijäämää Alavus , Kuortane , Töysä , Töysän osalta raja-arvoista ylittyvät vuonna 2006 lainakanta/asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus. Huom. Selvityksessä ei ole tarkemmin analysoitu kuntien taseissa olevia eriä, joita realisoimalla kuntien taloudellinen tilanne voisi muuttua. Esimerkiksi Töysän määräaikaistalletuksen määrä (1517 /as) pienentäisi sekä lainakannan että suhteellisen velkaantuneisuuden alle puoleen esitetystä.

21 Kuntatalouden kehitys vuosina Liiteaineistossa on esitetty laajempi talouden aikasarajatarkastelu tunnusluvuittain. Alavus Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas -1000

22 22 Kuortane Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas Töysä Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas

23 23 Seuraava ennuste perustuu Sisäasiaiministeriön aineistoon kuntatalouden rahoituksen riittävyyden ennusteista vuosina : Kunnan nimi ALAVUS ALAVUS Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,75 18,75 19,25 19,25 19,25

24 24 Kunnan nimi KUORTANE KUORTANE Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 Kunnan nimi TÖYSÄ TÖYSÄ Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa epätasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,00 18,50 19,25 19,25 19,25

25 25 Yllä oleva tarkastelu osoittaa, että selvityksessä mukana olevissa kunnissa ei talouden tilanteen osalta olla kriisissä. Tulevaisuuden osalta kuntien taloudellinen tilanne asettaa joka tapauksessa haasteita palvelutuotannon turvaamiseksi. Ohjausryhmässä on todettu rakenteellisen alijäämän olevan noin 3 miljoonaa euroa, joten edellä oleva laskelma antaa positiivisemman kuvan talouden tilanteesta kuin se todellisuudessa kuntien omien suunnitelmien mukaan tällä hetkellä on. 4.6 Palvelutuotannon kustannukset Kuntien palvelutuotannosta on tehty vertailut vuoden 2005 ja vuoden 2006 tilinpäätöstiedoilla (lähde Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto). Seuraavassa on käyttötalouden nettomenojen vertailu. Käyttötalouden nettokustannukset /asukas Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Käyttötalouden nettomenot ovat nousseet Alavudella vuodesta 2005 vuoteen ,5%, Kuortaneella 9,5% ja Töysässä 3,1%. Etelä-Pohjanmaan kunnissa kustannusten nousu on ollut keskimäärin 3,2%.

26 26 Erotus Töysään 2006 /as Säästöpotentiaali (kustannukset Töysän tasolle) Nettomenot 2005 /as Nettomenot 2006 /as Muutos edelliseen % Alavus , Kuortane , Töysä ,1 0 Yhteensä Halvimmat palvelutuotannon kustannukset ovat Töysässä (3 870 euroa/asukas) ja kalleimmat Kuortaneella (4 279 euroa/asukas). Erotus on siis Alavuden ja Töysän osalta on 187 euroa/asukas ja Kuortaneen ja Töysän osalta 409 /asukas. Jos kaikki kunnat tuottaisivat Töysän kustannuksin, olisi säästöpotentiaali 3,5 milj. euroa. Tarkastelu on suuruusluokkatasolla suuntaa-antava. Menotarkastelussa on otettava huomioon kuntakohtaiset erot ja mahdolliset tilastokäytännön eroavaisuudet. Kustannusten tarkastelussa on huomioitava myös palveluvarustuksen taso kunnittain. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat edullisimmat Töysässä. Eroa Alavuden kustannuksiin on 82 euroa/asukas ja Kuortaneen kustannuksiin 223 euroa/asukas.

27 27 Oman perusopetuksen käyttökustannukset (netto), /oppilas Etelä- Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Oman perusopetuksen nettokustannukset ovat edullisimmat Alavudella. Eroa Töysään on 348 euroa oppilasta kohti ja Kuortaneeseen 904 euroa oppilasta kohti. 4.7 Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin Seuraavassa taulukossa on matemaattisella mallilla laskettu väestö- ja ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutukset palvelutuotantoon. Mallin pohjana on vuoden 2005 tilinpäätösluvut ja tarkastelu osoittaa rakenteellisten muutosten tarvetta väestörakenteen muutoksista johtuen. Huom! Laskelmassa ei ole otettu huomioon väkilukukehityksen mukanaan tuomaa tulopotentiaalin muutosta.

28 28 Peruspalvelujen muutos verrattuna vuoteen 2005 tuhansina euroina Alavus Kuortane Töysä Kunnat yht Peruspalvelujen muutoksessa kaikkien kuntien osalta vuoteen 2010 saakka palvelutuotannon lisärahoitustarve on yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, jos palvelut tuotetaan samalla kustannustasolla ja rakenteella kuin ne on tuotettu vuonna Muutos johtuu erityisesti ikäluokan 7-16-vuotiaiden määrän vähenemisestä. Kuortaneen osalta väestöennusteen mukainen väheneminen vaikuttaa myös palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelutuotanto pystyttäisiin toteuttamaan täysin väestöennusteen palvelutarpeen mukaiseksi, olisi vuonna 2025 mahdollista leikata palvelutuotannon kustannuksista euroa. Väestön väheneminen ei kuitenkaan automaattisesti johda kysynnän laskuun, joten laskelma on teoreettinen. Erityisesti terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosittain, vaikka väestömäärä vähenisikin. Alavuden ja Töysän osalta tarve palvelutuotannon lisärahoitukseen on Alavudella vuoteen 2025 lähes 3 miljoonaa ja Töysässä yli 2 miljoonaa euroa. Tarkastelu osoittaa, että palvelurakenteessa täytyy tehdä muutoksia, jotta lisärahoitustarvetta kyetään hillitsemään.

29 Johtopäätökset tilastoista Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestökehitys kunnissa on vuoteen 2025 Alavudella -4,2%, Kuortaneella -11,5% ja Töysässä +16,2%. Yhteenlaskettunakin väestökehitys olisi negatiivinen -2,1%. Tulevaisuuden haasteena on väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tulee merkittävästi lisääntymään. Tämä aiheuttaa kustannuspaineita vanhustenhuollon palveluihin Kuntatalous Kuntien taloudellinen tilanne on kokonaisuutena verraten melko samanlainen. Taloudellinen tilanne on ollut hyvä kaikissa kunnissa, mutta tulevaisuuden osalta talouden pitäminen samalla tasolla on haasteellinen tehtävä. Ottaen huomioon palvelutarpeessa ja erityisesti vanhusten palveluissa tarvittava kasvu, on kuntien myös itsenäisenä jatkaessaan tehtävä toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi uudistamalla palvelurakennettaan. Itsenäisyysvaihtoehdossakin kuntien on tarkasteltava oma palvelutuotantonsa uudelleen, etenkin jos yhteistoiminta-alueen muodostamisessa merkittävä osa myös sosiaalitoimen palveluista ja henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymään. Kuntaliitosvaihtoehdossa palvelurakenteen uudistus ja tuottavuuden parannus voidaan toteuttaa isompana kokonaisuutena Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus Kuntien työllisyystilanne on viimeisen vuoden aikana kohentunut ja työttömien työnhakijoiden määrä laskenut. Kuntien elinkeinorakenne jakautuu melko tasaisesti alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus on vuosina kehittynyt positiivisesti Kuortaneella ja Töysässä, joista jälkimmäisessä se kehittyi jopa 12,9%. Yrityksiä kunnissa oli vuonna 2006 yhteensä Aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2006 yhteensä 89 ja lopettaneita 61. Yhdyskuntarakenteeltaan kunnat muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden, kuntakeskusten välinen etäisyys on pisimmillään alle 40 kilometriä. Yhdyskuntarakenteeseen kunta vaikuttaa kaavoituksen ja palvelupisteiden sijoittelun avulla. Palvelujen saatavuuden turvaamisessa on huomioitava fyysiset etäisyydet mm. asiointiliikennettä kehittämällä ja uusilla toimintamalleilla lähipalvelujen turvaamiseksi.

30 Henkilöstö Keskeinen tekijä kuntien elinvoimaisuuden ja palvelukykyisyyden turvaamisessa on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Kunnista eläköityy vuoteen 2015 mennessä yhteensä 255,6 henkilöä. Osaavan henkilöstön rekrytointi vaikeutuu. Toimialaryhmissä on todettu, että suurempi kuntakoko antaa mahdollisuuksia erikoistumisen ja työnjaon avulla palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen ja helpottaa erityispalvelujen järjestämistä.