KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA
|
|
- Kaisa Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA Tilastoaineisto
2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Toimeksianto Selvityksen eteneminen Kuntaliitoksen tavoitteet Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista Väestö Työ ja toimeentulo Sairastavuus ja kansantaudit Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitys vuosina Palvelutuotannon kustannukset Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin Johtopäätökset tilastoista Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste Kuntatalous Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus Henkilöstö...30
3 3 1 Johdanto 1.1 Toimeksianto Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta ja Töysän kunta tilasivat PricewaterhouseCoopers:lta (PwC) toimeksiannon, jonka tarkoitus on tehdä kuntaliitoksen esiselvitys ja siihen liittyvät tarvittavat analyysit ja suunnitelmat siten, että valtuustot voivat ottaa kantaa siihen, onko kunnissa edellytyksiä ryhtyä laatimaan varsinaisia Kuntajakolain mukaisia yhdistymisasiakirjoja. 1.2 Selvityksen eteneminen Työ on edennyt seuraavan kaavion mukaisesti: Esiselvityksen etenemissuunnitelma Kuntalaiset Päättäjät Suunnitelmallisella tiedottamisella huolehditaan kuntalaisten riittävästä tiedonsaannista 10.Päättäjäseminaari Esiselvitysraportin esittely 13. Kuntien hallinnollinen käsittely -hallitukset -valtuustot Kunnat 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Alavus 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Kuortane 3. Kuntakohtaiset tapaamiset Töysä Ohjausryhmä Toimeksiannon kokonaisohjaus 2. Ohjausryhmä 1 -tavoitteet 6. Ohjausryhmä 2 -tarkennukset 9. Ohjausryhmä 3 -tarkennukset ja korjaukset 12. Ohjausryhmä 4 -loppuraportin hyväksyminen Toimialajohto Suunnitelma mitä uuden kunnan palveluista 4. Toimialajohto -perusrakenne -palveluverkko 7. Toimialajohto -hyötyjen ja riskien analysointi Konsultti Prosessinkokonaisohjaus ohjausryhmän linjausten mukaan 1. Perusaineiston kokoaminen 5. Selvitysversio 1 Slide Selvitysversio Konsultin loppuraportti PwC
4 4 Työtä on ohjannut kuntajohtajista ja johtavista luottamushenkilöistä sekä henkilöstön edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Alavus: Juhani Järvinen Aapo Saari Pekka Ala-Mäenpää, kaupunginjohtaja Kuortane: Ilmari Niemelä Pauli Talvitie Pentti Turunen, kunnanjohtaja Töysä: Kari Keisala Sami Pennala Arto Lamminmäki, kunnanjohtaja Henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat: Kirsti Mäkelä Alavus Outi Pyykkö, Kuortane Eila Haakana, Töysä Ohjausryhmä on kokoontunut toimeksiannon aikana 4 kertaa.
5 5 2 Kuntaliitoksen tavoitteet Ohjausryhmä linjasi ensimmäisessä kokouksessaan kuntaliitostavoitteita. Seuraavassa on esitetty ne kiteytettynä. Tavoitekiteytys Varaudutaan tulevaan muutokseen palvelurakenne kuntarakenne Omaa voimaa kehittyä voimakas keskus Säilyttää päätöksentekoa mahdollisimman paljon kunnan suorassa päätösvallassa Kehittää elinkeinotoiminnan vahvuutta Houkutella väestöä työhön sekä asumiseen Palvelutuotannon kysyntäpohjan laajentaminen Nykyorganisaation ohuuden poistaminen Vakaan talouden kunta Uusi palvelutuotantomalli Talous ei ole alijäämäinen Kehittäminen, laatu ja henkilöstö -riittävän kattava -tehokas -ei alijäämäinen Toimitaan tehokkaasti Talouden tavoitteet riittävän pitkällä aikavälillä Tehokkuus, tuottavuus ja talous Slide 16 PwC Seuraavassa taulukossa on tarkemmin kiteytetty tavoitteita, jotka nousivat esiin kuntajohtajille ja johtaville luottamushenkilöille suunnatuissa haastatteluissa: Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon kasvattaminen lisää voimavaroja kehittää kunnan toimintoja. Kuntakoon kasvattaminen yhdistää resursseja, joilla tuotetaan elinvoiman kannalta tärkeitä edellytyksiä elinkeinoelämälle, seudulliselle kilpailulle ja palvelutuotannolle. Vaikuttavuus kehittämisessä
6 6 Palvelutuotannon kehittäminen Kuntarakenteen muutos tarjoaa tilaisuuden kehittää palvelutuotannon prosesseja ja organisaatiota. Palveluvolyymin kasvaminen edellyttää toimintamallin ja johtamismallin läpikäymistä ja siinä yhteydessä niiden tehostamista. Suurempi kokonaisuus pystyy vastaamaan paremmin kysynnän muutoksiin. Hyvinvointi Tulevaisuus / varautuminen Kuntarakenteen muutos lisää alueellista hyvinvointia. Tulevaisuuden muutokset sisäiset ja ulkoiset on helpompi kohdata suuremmalla kuntakoolla. Alueella tapahtuva muutos edellyttää liittoutumista kunnan edunvalvonta-aseman kannalta. Taloudelliset Päätöksenteko ja johtaminen Talous kestävälle pohjalle Kuntarakenteen muutos edellyttää johtamis- ja päätöksentekorakenteen kehittämistä. Samalla se tuo yhteen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia resursseja. Yllä olevat tavoitteet ovat vaikeasti mitattavia tavoitteita. Kuntaliitoksesta saatavien hyötyjen toteutuminen on johtamiskysymys ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä kuntaliitoksen yhteydessä. Uhkana kuntaliitoksessa koettiin se, että nykyiset kunnat tai kunnanosat näivettyvät kuntaliitoksen myötä. Kuntaliitokselta halutaan tasapuolisuutta ja sitä, että nykyisiä vahvuuksia edistetään myös suuremmassa kunnassa.
7 7 3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Demokratia Demokratia ja ja johtaminen johtaminen Palvelut Palvelut ja ja asiakkaat asiakkaat Elinvoimainen Elinvoimainen ja ja toimintakykyinen toimintakykyinen kunta kunta Elinkeinot Elinkeinot ja ja työllisyys työllisyys Talous Talous ja ja henkilöstö henkilöstö Yhdyskunta Yhdyskunta ja ja ympäristö ympäristö Kuntien elinvoimaisuutta tarkastellaan yllä mainituilla ulottuvuuksilla tilastoaineiston valossa. Samat ulottuvuudet sisältyvät myös Kuntajakolain 3 :ssä mainittuihin yleisiin edellytyksiin: Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset ovat olemassa, jos muutos: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Keskeisiä arviointikriteerejä elinvoimaisuutta arvioitaessa ovat mm. asukasmäärän kasvu, kuntatalouden tila, yritystoiminnan aktiivisuus, työpaikkojen lisäys ja henkilöstön hyvinvointi.
8 8 4 Perustietoja selvityksen kohteena olevista kunnista 4.1 Väestö Maapinta-ala, väkiluku ja väestön muutos Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: Maapintaala, km Väkiluku Väestön kokonaismuutos,% 2006 Muuttovoitto, henkilöä vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % Yli 64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % Alavus 790, , ,5 61,2 21,2 Kuortane 462, , ,1 60,6 24,3 Töysä 297, , ,7 61,1 19,2 Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kunnat muodostaisivat yhdessä noin asukkaan kunnan. Vuonna 2006 väestön kokonaismuutos oli Alavudella ja Kuortaneella negatiivinen, Töysässä positiivinen. Suurin muuttotappio on ollut vuonna 2006 Alavuden kaupungilla. Yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on Alavudella ja Kuortaneella suurempi kuin alle 15 vuotiaiden määrä. Väestömuutos kunnissa vuosina , prosenttia Töysä 2,0-11,2 Kuortane -6,1 Alavus -12,0-10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Vuodesta 1996 vuoteen 2006 on Kuortaneen väkiluku vähentynyt noin 11 % ja Alavudella noin 6 %. Töysän väkiluku on vastaavana ajanjaksona kasvanut 2 %.
9 9 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän asukasmäärän kehitys vuosina on seuraava: Väestö yhteensä Muutos vuoteen 2005 % muutos henkeä Alavus ,2 Kuortane ,5 Töysä ,2 Yhteensä ,1 Muutos vuoteen 2005% -1,5-2,1-2,2-2,1 Vuoteen 2010 mennessä väestömäärä vähenee yhteensä 1,5 %, vuoteen ,1 %. Nopeinta väestömäärän väheneminen on Kuortaneella (11,5 % vuoteen 2025). Töysän väestömäärän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 noin 16 %. Ikäryhmittäiset väestöennusteet kunnittain ja yhteenlaskettuna ovat seuraavat: Väestöennuste ikäryhmittäin Ikäluokat yh yli 75-v. yli 75-v.osuu Alavus , , , , ,3 % muutos -4,2 5,7-6,8-19,7-20,2 37,5 28,2 94,1 41,8 5,0 Yli 75-vuotiaiden määrä Alavudella kasvaa vuoteen 2025 mennessä 41,8%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,3% ja vuonna ,3% (kasvu 5 %).
10 Ikäluokat y yli 75-v. yli 75-v.osu Kuortane , , , , ,6 % muutos -11,5-7,2-14,8-23,2-24,8 18,1 17,4 49,2 24,7 5,1 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Kuortaneella vuoteen 2025 mennessä 24,7%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,5% ja vuonna ,6% (kasvu 5,1%)
11 Ikäluokat y yli 75-v. yli 75-v.os Töysä , , , , ,5 % muutos 16,2 17,0 11,1 8,0 3,2 59,7 48,9 86,6 57,3 3,3 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 57,3%. Heidän osuus koko väestöstä on vuonna ,3% ja vuonna ,5% (kasvu 3,3%).
12 Ikäluokat yhte yli 75-v. yli 75-v.osuus Kunnat yhteensä , , , , ,2 % muutos -2,1 5,6-4,9-15,8-16,9 36,3 28,5 79,1 39,4 4,5 Väestöennuste kunnat yhteensä osoittaa, että väestömäärä vähenee vuodesta 2005 vuoteen ,1%. Siitä päivähoitoikäisten määrän muutos on +5,6%, peruskouluikäisten -4,9%, työikäisen väestön osuus -16,9%. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä puolestaan kasvaa. Vuoteen 2005 verrattuna yli 75-vuotiaiden osuus (10,6%) väestöstä kasvaa vuoteen ,2 %:een (kasvu 4,5%). 4.2 Työ ja toimeentulo Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamia työhön ja toimeentuloon liittyviä lukuja: Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Työssä käyvien henkilöiden osuus väestöstä, % ennakko Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ennakko Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä, henkilöä ennakko Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, henkilöä ennakko Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % ennakko Alavus 54,9 39,4 27, ,8 Kuortane 53,6 40,4 31, ,7 Töysä 54, , ,4
13 13 Työpaikat jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ennakko Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ennakko Palvelujen työpaikkojen osuus, % ennakko Muiden toimialojen / toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ennakko Alavus 14,2 26,3 57 2,5 Kuortane 19,2 30,5 48,3 2 Töysä 9 17,3 71,2 2,4 Palvelutyöpaikkojen osuus on suurin kaikissa kunnissa. Töysässä työpaikat painottuvat yli 70 % palvelujen työpaikkoihin ja alkutuotannos osuus työpaikoista on pienin. Alavuden ja Kuortaneen työpaikat jakautuvat tasaisemmin toimialojen kesken. Työllinen työvoima (vuoden 2004 tietojen mukaan) toimialan mukaan: Työllinen työvoima Alavus 30 % 3 % 12 % 1 % 19 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 6 % 5 % 17 % 0 % 7 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Alavudella ovat teollisuus, kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä maa- ja metsätalous.
14 14 Työllinen työvoima Kuortane 29 % 2 % 17 % 0 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen 6 % 6 % 13 % 8 % 0 % 19 % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Kuortaneella ovat teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kauppa-, majoitus- ja ravintolatoiminta. Työllinen työvoima Töysä 26 % 3 % 14 % 0 % 15 % (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 7 % 5 % 24 % 6 % 0 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen 3 suurinta toimialaa Töysässä ovat kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminta, teollisuus ja maa- ja metsätalous.
15 15 Yrityskanta vuosina Alavus Kuortane Töysä Alavus Kuortane Töysä Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, toimialat yhteensä Alavus Kuortane Töysä AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys AloittaLopetYritys Alavus Kuortane Töysä
16 16 Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Muutos %-yksikköä ALUE Etelä- Pohjanmaa 97,2 97,2 97,4 97,4 97,1 97,0 97,0 96,9 97,3 97,4 97,3 0,1 0, KUNNAT Alavus 95,9 94,6 94,2 94,6 93,4 93,5 91,6 92,3 90,4 89,3 89,5-6,3-2,0 Kuortane 92,3 90,9 91,6 90,8 89,6 86,2 86,9 87,6 89,0 88,3 87,2-5,1 0,4 Töysä 110,5 111,3 104,3 105,4 107,1 111,8 115,6 118,7 121,6 124,0 128,5 18,0 12,9 Työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt vuosina Alavudella -6,3%, Kuortaneella - 5,1% ja Töysässä +18%. Samainen kehitys on vuosina ollut Alavudella -2,0%, Kuortaneella +0,4% ja Töysässä +12,9 %. Vuonna 2005 Töysän työpaikkaomavaraisuus oli 132,6 (Tilastokeskus työssäkäyntitilasto, ennakkotieto), mikä oli koko maan kuudenneksi suurin omavaraisuusaste. Suurin työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa 184,9 ja Manner-Suomen kunnista Ylihärmässä 149,5. Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Muutos marras marras Työvoima Työttömien %- osuus työvoimasta Alavus ,2 Kuortane ,3 Töysä Työttömien työnhakijoiden määrä on kaikissa kunnissa laskenut vuoden aikana. Työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa Alavudella 6,2 %, Kuortaneella 4,3 % ja Töysässä 7%. Paras-hankkeen mukainen huoltosuhde kunnittain eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Väestöllinen huoltosuhde (PARAS - hanke) Alavus 69,3 72, ,4 103 Kuortane 70,9 73,5 85,8 95,8 100,8 Töysä 72,2 70,2 77,2 86,6 93,3
17 Sairastavuus ja kansantaudit Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kuntien sairastavuus on seuraava: ( Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Vakioimaton Vakioitu Alavuden kaupunki 126,4 110,7 Kuortaneen kunta 127,8 101,2 Töysän kunta 118,4 112,5 Sekä ikävakioimaton että ikävakioitu sairastavuusindeksi on yli maan keskitason (=100). Kelan Terveyspuntarin 2006 tietojen mukaan kansantautien summaindeksit Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä ovat seuraavat: ( ). Terveyspuntarin kansantaudit Vakioimaton Vakioitu Alavus 137,5 120,8 Kuortane 141,2 108,3 Töysä 126,1 120,4 Kansantautien esiintyminen on kaikissa kunnissa sekä ikävakioimattomana että ikävakioituna yli maan keskitason. 4.4 Toimintaympäristön muutokset ja toiminnallisuus Etelä-Pohjanmaan kunnissa tapahtuu huomattava määrä kuntarakenteen muutoksia vuoden 2009 alusta. Selvityksen alla on parhaillaan useita kuntarakenteen muutoshankkeita. Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kuntaliitos 2009 Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitos 2009 Alajärvi, Lehtimäki Kuntaliitos 2009 Jurva, Kurikka Kuntaliitos 2009 Isojoki-Kauhajoki Selvitys käynnissä Slide 7 Kuortane, Alavus, Töysä Selvitys käynnissä PwC
18 18 Muutokset vaikuttavat kuntarakenteeseen siten, että tällä hetkellä maakunnassa 26 kuntaa, joista 7 lakkautuu vuoden 2009 alusta. Jäljelle jää 19 kuntaa. Selvitystyö käynnissä 3 kunnan vähenemiseksi, tämän jälkeen maakuntaan jäisi 16 kuntaa, joista 5 suurinta olisi (kattaa 62% väestöstä): 1. Seinäjoki ( asukasta) 2. Kauhava ( asukasta) 3. Alavus-Kuortane-Töysä ( asukasta) Mikäli Alavus, Kuortane ja Töysä yhdistyvät, ne muodostavat yhdessä maakunnan kolmanneksi suurimman kokonaisuuden. Isojoen ja Kauhajoen mahdollisen liitoksen myötä Kauhajoki tulisi kolmanneksi suurimmaksi. Kuntakeskusten etäisyydet kilometreinä ovat seuraavat: ( fi mukaan) Alavus Kuortane Töysä Alavus Kuortane Töysä Lyhin etäisyys on Alavuden ja Töysän välillä (14 km) ja suurin etäisyys Kuortaneen ja Töysän välillä (37 km). Puitelain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset turvata palvelut tulevaisuudessakin. Etäisyyksien puolesta Alavus, Kuortane ja Töysä muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteeseen kunta voi vaikuttaa kaavoituksella sekä kunnallisten palvelupisteiden sijoittelulla.
19 Kuntatalous Kuntalain 65 :n mukaan kunnan on laadittava talousarvio ja -suunnitelma siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan: kunnan rahoituspohjan on oltava riittävä ja mahdolliset kertyneet alijäämät on katettava suunnittelukauden aikana. Vahva talous on kunnan elinvoimaisuuden perusta. Kuntatalouden pelisääntöjä tarkennettiin voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Kunnan, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää, on kuntalain muutoksen jälkeen laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Suunnitelma voi olla enintään neljän vuoden pituinen. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa, kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Lisäksi puitelain 9 :n mukaan jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin
20 20 palveluiden edellytysten turvaamiseksi. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien osalta on laissa esitetty menettelytapa, joka voi johtaa vuonna 2009 valtioneuvoston toimiin kunnan liittämiseksi toiseen kuntaan. Puitelakiin liittyvä asetus tuli voimaan Siinä määritellään kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen raja-arvot. Raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. ( raja-arvo 1 ) Raja-arvot alittuvat myös, jos edellä kunnan tilinpäätösten (2006) mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat kuusi edellytystä ( raja-arvo 2 ): 1) Kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kun kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3) asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla, 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää, 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia, sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Alla olevan taulukon luvut on päivitetty Sisäasiainministeriön kuntakortin mukaisina.. Kunta Asukasluku Tulovero- % 2006 Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Rajaarvot 18,9 negat alle 50% vähint. 50% Kertynyt yli- /alijäämä /asukas kertynyt alijäämää Alavus , Kuortane , Töysä , Töysän osalta raja-arvoista ylittyvät vuonna 2006 lainakanta/asukas ja suhteellinen velkaantuneisuus. Huom. Selvityksessä ei ole tarkemmin analysoitu kuntien taseissa olevia eriä, joita realisoimalla kuntien taloudellinen tilanne voisi muuttua. Esimerkiksi Töysän määräaikaistalletuksen määrä (1517 /as) pienentäisi sekä lainakannan että suhteellisen velkaantuneisuuden alle puoleen esitetystä.
21 Kuntatalouden kehitys vuosina Liiteaineistossa on esitetty laajempi talouden aikasarajatarkastelu tunnusluvuittain. Alavus Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas -1000
22 22 Kuortane Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas Töysä Vuosikate /asukas Yli-/alijäämä /asukas Poistot /asukas Nettoinvestoinnit /asukas Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas
23 23 Seuraava ennuste perustuu Sisäasiaiministeriön aineistoon kuntatalouden rahoituksen riittävyyden ennusteista vuosina : Kunnan nimi ALAVUS ALAVUS Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,75 18,75 19,25 19,25 19,25
24 24 Kunnan nimi KUORTANE KUORTANE Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa epätasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,50 18,50 19,00 19,25 19,25 Kunnan nimi TÖYSÄ TÖYSÄ Valitse kunta valikosta 1000 euroa ja euroa/as Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Yhteisöverotulot Kiinteistöverotulot Käyttötalouden valtionosuudet *joista valtionosuuksien tasaus Muut rahoituserät, netto Vuosikate Vuosikate euroa/as Poistot Poistot euroa/as Tilikauden tulos /as, vuosikate-poistot Tulorahoituksen riittävyys epätasapainossa tasapainossa epätasapainossa tasapainossa tasapainossa Lainakanta, 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat, 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nettovelka euroa/as (lainak.- kassav.) Veroprosentti (koko maa painotettu) 18,00 18,50 19,25 19,25 19,25
25 25 Yllä oleva tarkastelu osoittaa, että selvityksessä mukana olevissa kunnissa ei talouden tilanteen osalta olla kriisissä. Tulevaisuuden osalta kuntien taloudellinen tilanne asettaa joka tapauksessa haasteita palvelutuotannon turvaamiseksi. Ohjausryhmässä on todettu rakenteellisen alijäämän olevan noin 3 miljoonaa euroa, joten edellä oleva laskelma antaa positiivisemman kuvan talouden tilanteesta kuin se todellisuudessa kuntien omien suunnitelmien mukaan tällä hetkellä on. 4.6 Palvelutuotannon kustannukset Kuntien palvelutuotannosta on tehty vertailut vuoden 2005 ja vuoden 2006 tilinpäätöstiedoilla (lähde Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto). Seuraavassa on käyttötalouden nettomenojen vertailu. Käyttötalouden nettokustannukset /asukas Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Käyttötalouden nettomenot ovat nousseet Alavudella vuodesta 2005 vuoteen ,5%, Kuortaneella 9,5% ja Töysässä 3,1%. Etelä-Pohjanmaan kunnissa kustannusten nousu on ollut keskimäärin 3,2%.
26 26 Erotus Töysään 2006 /as Säästöpotentiaali (kustannukset Töysän tasolle) Nettomenot 2005 /as Nettomenot 2006 /as Muutos edelliseen % Alavus , Kuortane , Töysä ,1 0 Yhteensä Halvimmat palvelutuotannon kustannukset ovat Töysässä (3 870 euroa/asukas) ja kalleimmat Kuortaneella (4 279 euroa/asukas). Erotus on siis Alavuden ja Töysän osalta on 187 euroa/asukas ja Kuortaneen ja Töysän osalta 409 /asukas. Jos kaikki kunnat tuottaisivat Töysän kustannuksin, olisi säästöpotentiaali 3,5 milj. euroa. Tarkastelu on suuruusluokkatasolla suuntaa-antava. Menotarkastelussa on otettava huomioon kuntakohtaiset erot ja mahdolliset tilastokäytännön eroavaisuudet. Kustannusten tarkastelussa on huomioitava myös palveluvarustuksen taso kunnittain. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Etelä-Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat edullisimmat Töysässä. Eroa Alavuden kustannuksiin on 82 euroa/asukas ja Kuortaneen kustannuksiin 223 euroa/asukas.
27 27 Oman perusopetuksen käyttökustannukset (netto), /oppilas Etelä- Pohjanmaa Alavus Kuortane Töysä Oman perusopetuksen nettokustannukset ovat edullisimmat Alavudella. Eroa Töysään on 348 euroa oppilasta kohti ja Kuortaneeseen 904 euroa oppilasta kohti. 4.7 Väestö- ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin Seuraavassa taulukossa on matemaattisella mallilla laskettu väestö- ja ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutukset palvelutuotantoon. Mallin pohjana on vuoden 2005 tilinpäätösluvut ja tarkastelu osoittaa rakenteellisten muutosten tarvetta väestörakenteen muutoksista johtuen. Huom! Laskelmassa ei ole otettu huomioon väkilukukehityksen mukanaan tuomaa tulopotentiaalin muutosta.
28 28 Peruspalvelujen muutos verrattuna vuoteen 2005 tuhansina euroina Alavus Kuortane Töysä Kunnat yht Peruspalvelujen muutoksessa kaikkien kuntien osalta vuoteen 2010 saakka palvelutuotannon lisärahoitustarve on yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, jos palvelut tuotetaan samalla kustannustasolla ja rakenteella kuin ne on tuotettu vuonna Muutos johtuu erityisesti ikäluokan 7-16-vuotiaiden määrän vähenemisestä. Kuortaneen osalta väestöennusteen mukainen väheneminen vaikuttaa myös palvelutuotannon kustannuksiin. Jos palvelutuotanto pystyttäisiin toteuttamaan täysin väestöennusteen palvelutarpeen mukaiseksi, olisi vuonna 2025 mahdollista leikata palvelutuotannon kustannuksista euroa. Väestön väheneminen ei kuitenkaan automaattisesti johda kysynnän laskuun, joten laskelma on teoreettinen. Erityisesti terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosittain, vaikka väestömäärä vähenisikin. Alavuden ja Töysän osalta tarve palvelutuotannon lisärahoitukseen on Alavudella vuoteen 2025 lähes 3 miljoonaa ja Töysässä yli 2 miljoonaa euroa. Tarkastelu osoittaa, että palvelurakenteessa täytyy tehdä muutoksia, jotta lisärahoitustarvetta kyetään hillitsemään.
29 Johtopäätökset tilastoista Asukasmäärän kehitys ja ikäryhmittäinen väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestökehitys kunnissa on vuoteen 2025 Alavudella -4,2%, Kuortaneella -11,5% ja Töysässä +16,2%. Yhteenlaskettunakin väestökehitys olisi negatiivinen -2,1%. Tulevaisuuden haasteena on väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tulee merkittävästi lisääntymään. Tämä aiheuttaa kustannuspaineita vanhustenhuollon palveluihin Kuntatalous Kuntien taloudellinen tilanne on kokonaisuutena verraten melko samanlainen. Taloudellinen tilanne on ollut hyvä kaikissa kunnissa, mutta tulevaisuuden osalta talouden pitäminen samalla tasolla on haasteellinen tehtävä. Ottaen huomioon palvelutarpeessa ja erityisesti vanhusten palveluissa tarvittava kasvu, on kuntien myös itsenäisenä jatkaessaan tehtävä toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi uudistamalla palvelurakennettaan. Itsenäisyysvaihtoehdossakin kuntien on tarkasteltava oma palvelutuotantonsa uudelleen, etenkin jos yhteistoiminta-alueen muodostamisessa merkittävä osa myös sosiaalitoimen palveluista ja henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymään. Kuntaliitosvaihtoehdossa palvelurakenteen uudistus ja tuottavuuden parannus voidaan toteuttaa isompana kokonaisuutena Työllisyys, yritystoiminta, yhdyskuntarakenteen toimivuus Kuntien työllisyystilanne on viimeisen vuoden aikana kohentunut ja työttömien työnhakijoiden määrä laskenut. Kuntien elinkeinorakenne jakautuu melko tasaisesti alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen suhteen. Työpaikkaomavaraisuus on vuosina kehittynyt positiivisesti Kuortaneella ja Töysässä, joista jälkimmäisessä se kehittyi jopa 12,9%. Yrityksiä kunnissa oli vuonna 2006 yhteensä Aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2006 yhteensä 89 ja lopettaneita 61. Yhdyskuntarakenteeltaan kunnat muodostavat varsin tiiviin kokonaisuuden, kuntakeskusten välinen etäisyys on pisimmillään alle 40 kilometriä. Yhdyskuntarakenteeseen kunta vaikuttaa kaavoituksen ja palvelupisteiden sijoittelun avulla. Palvelujen saatavuuden turvaamisessa on huomioitava fyysiset etäisyydet mm. asiointiliikennettä kehittämällä ja uusilla toimintamalleilla lähipalvelujen turvaamiseksi.
30 Henkilöstö Keskeinen tekijä kuntien elinvoimaisuuden ja palvelukykyisyyden turvaamisessa on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Kunnista eläköityy vuoteen 2015 mennessä yhteensä 255,6 henkilöä. Osaavan henkilöstön rekrytointi vaikeutuu. Toimialaryhmissä on todettu, että suurempi kuntakoko antaa mahdollisuuksia erikoistumisen ja työnjaon avulla palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseen ja helpottaa erityispalvelujen järjestämistä.
TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012
TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
Lisätiedot.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV
16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle
LisätiedotAlavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys. Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet. PwC
Alavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet Strateginen tavoitealue Ulkoinen paine yhdistyä ja vahvistaa asemia Kuntien kilpailu
LisätiedotSuonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427
Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien
LisätiedotLapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja
Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015
17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
LisätiedotKriisikuntakriteeristö uudistuu
Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotTalousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000
LisätiedotALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ. PwC. *connectedthinking
ALAVUDEN KAUPUNKI, KUORTANEEN KUNTA, TÖYSÄN KUNTA KUNTALIITOKSEN ESISELVITYKSEN KONSULTOINTITYÖ *connectedthinking Työn tarkoitus Työn tarkoitus on tehdä kuntaliitoksen esiselvitys ja siihen liittyvät
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotKuntarakennelain mukainen selvitys
Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotTalousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018
7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotSelvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy
Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotVuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin
Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotAlavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys. Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä
Alavus, Kuortane ja Töysä kuntaliitoksen esiselvitys Tavoitelinjaukset ja päättäjien kannanotot kiteytettyinä 1. Miten kuvaisitte kuntaliitoksen tarkoitusta? Tavoitealue Voimavarat Sanotun kiteytys Kuntakoon
LisätiedotTeknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotMaakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin
LisätiedotKIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä
KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotRauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.
LisätiedotPorin selvitysalueen vertailutilastoja
Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa
LisätiedotKeski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016
12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018
10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotTalousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012
Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotHallintovaliokunta
Dnro 1829/03/2015 Hallintovaliokunta 21.10.2015 Kuntatalouden arviointi konsernitasolla Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Helsinki 21.10.2015 Talousarvio ja suunnitelma 110 Valtuuston on vuoden
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010
TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa
LisätiedotKouvolan talouden yleiset tekijät
Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
Lisätiedot3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.
3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotKunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen
168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa
LisätiedotKaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016
Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotKustannukset, ulkoinen
Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen
LisätiedotErityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010
SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten
LisätiedotLIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu
LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee
LisätiedotTalousselvitys. Tampereen seutu
Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden
LisätiedotKuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen
Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö
LisätiedotValtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
Lisätiedot2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne
Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys
Lisätiedot