2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja valmistunee syksyn 2005 aikana. Strategiaa on valmisteltu sekä viranhaltijatyönä että valtuustoseminaarein sekä valtuuston iltakoulussa. Osana strategiatyötä kuntalaisille ja kesäasukkaille on lähetetty palvelukysely, joka puretaan kesän 2005 aikana. Kuusiokuntien seudullinen strategiatyö käynnistyy kesäkuun 2005 aikana. Samanaikaisesti on valtioneuvosto käynnistänyt koko maata kattavat kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen, mikä on myös parhaillaan meneillään. Valtioneuvoston aikataulu on varsin tiukka ja esitykset sekä lakiuudistukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2006 kesällä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelut, sivistystoimen palvelut ja tekninen sektori. Lisäksi kuntarakennetta tulee tarkastella selvitystyön yhteydessä. Lehtimäen kunta käynnisti vuonna 2000 syksyllä ja 2001 kevään aikana mittavan kunnan toimintojen uudistamisprosessin, joka on saatettu täysin suunnitelman mukaisesti loppuun. Rakenneuudistus ei kuitenkaan ole riittävä talouden näkökulmasta kattamaan kunnan taseeseen kertyneitä vanhoja alijäämiä. Rakenneuudistuksella on saavutettu käyttötalouden merkittävä paraneminen, mutta kokonaistulos ei riitä kattamaan alijäämiä pitkälläkään aikavälillä. Kuusiokuntien seutukunnassa on meneillään sosiaali- ja terveystoimen seudullinen organisointi. Kuusiokuntien yhteinen perusterveydenhuollon kuntayhtymä aloittaa toimintansa 2006 alusta lukien. Lisäksi sosiaalitoimi järjestetään sopimuspohjaisesti. Seudullinen sosiaalitoimen puitesopimus käsitellään kuntien valtuustoissa kesäkuun 2005 aikana. Kuluvan vuoden seudullinen agenda sisältää lisäksi sivistystoimen ja teknisen toimen selvityksen sekä hallinnon harmonisoinnin, ICTratkaisut ja organisoinnin mallin. 2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunta on pystynyt vastaamaan lain mukaisiin peruspalveluihin. Kuitenkin kunnan heikko tulopohja ei riitä nykyisen tasoisiin

2 palveluihin. Käyttötaloutta on jouduttu rahoittamaan lainalla ja merkittävä lisä on ollut myös harkinnanvarainen valtionosuus, jota kunta on saanut viitenä vuotena, yhteensä 1,5 milj. euroa. Kunnan käyttötalousmenot ovat supistuneet vuoden 2004 ja kuluvan vuoden aikana merkittävästi lähinnä terveydenhuoltomenojen alentuessa. Ilman harkinnanvaraista avustusta kunnan kokonaistulos olisi edelleen alijäämäinen. Kunnan talousaseman parantaminen ja alijäämän kattaminen Talousarvion 2005 sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä on esitetty alijäämän kattamiseen yksityiskohtainen ohjelma kustannusvaikutuksineen. Ohjelman on kuitenkin merkittävästi pidempi kuin taloussuunnitelmakausi. Ohjelma sisältää rakenteen ja toiminnan muutoksia, jotka merkitsevät myös mm. henkilöstö-vähennyksiä. Suurimmat vaikutukset käyttötalouteen saadaan kohdistamalla uudistustoimenpiteet palvelujen ostoihin eli sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin sekä kunnan oman palvelutuotannon henkilöstökuluihin. Henkilöstön merkittävä eläköityminen ajoittuu 2010 molemmin puolin. Uudistustoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että irtisanomisilta vältytään. Sisäministeriön asettama alijäämän kattamisen työryhmän ehdotuksen mukaan kunnan taloussäännöksiä tullaan muuttamaan ja tiukentamaan mm. tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan menettelyä alijäämän kattamisessa. Lehtimäen kunta oli kyseisen selvitystyön yksi kohdekunnista. Selvityksessä todetaan, että kunta on pysyvästi alijäämäinen ja rahoitusasemaltaan heikko. Kunta täyttää kaikki alijäämäisen kunnan tunnusmerkit. Kunnan taseasema ja talousasemaa kuvaavat tunnusluvut Kunnan talouden tasapaino perustuu siihen, että verorahoituksella ja toimintatuloilla katetaan käyttömenot ja investoinnit. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja nettoinvestoinnit ovat tekijöitä, joilla talouden tasapainoa arvioidaan. Tasapaino edellyttää että vuosikate (=tulorahoitus) ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Alimittaiset poistot antavat virheellisen kuvan kunnan talouden tasapainosta. Poistojen alimittaisuutta voi tilinpäätöksessä korjata investointivarauksia tekemällä, mutta varauksia voi tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Alijäämän kattaminen peruspääomasta (taloussäännökset) Alijäämän kattaminen peruspääomasta ilman käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pysyvien vastaavien alentamista johtaa virheelliseen kuvaan kunnan rahoitusasemasta, jolloin käyttöomaisuutta vastaan

3 ei ole taseessa pysyväisluonteista pääomaa. Kunnan omavaraisuusasteen katsotaan olevan heikko, kun se on alle 50 %. Lehtimäen kunnan omavaraisuusaste on tilinpäätöksen 2004 mukaan vain 23 %. Taseessa peruspääoman arvo on 5,2 milj., alijäämää 2,8 milj. eli oman pääoman arvo on tällä hetkellä 2,4 milj.. Vierasta pääomaa on taseessa 7,7 milj.. Kun kunnan omavaraisuusaste on hyvä eli keskim % ja kunnalla ei ole velkaa, saattaa alijäämän kattaminen peruspääomasta tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Kunnan peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ei saa alentua alle pysyvien vastaavien. Lehtimäen kunnan taseessa peruspääoman arvo on 2,4 milj., pitkäaikainen vieras pääoma 3,8 milj. eli yhteensä 6,2 milj, ja pysyvät vastaavat ovat 8,8 milj.. Tämä osoittaa sen, että alijäämän kattaminen pääomasta eli omaisuutta myymällä ei ole mahdollista. On myös huomattava, että alijäämä syntyy aina käyttötaloudesta eli kunnan palvelutuotannon kustannuksista ja poistoista. Näin ollen sen kattaminen taseen omaisuuseristä ei korjaa mitenkään perusongelmaa eli palvelutuotannon ylimitoitettuja kustannuksia tuloihin nähden. Valtionosuusuudistus ja kunnan tulopohjan muutokset Viimeisimmän tiedon mukaan ( ) kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan Valtionosuusperusteet muuttuvat mm. siten, että perusopetuksen osalta pienen koulun valtionosuuslisäys tulee poistumaan ja samoin lastensuojelun suurten kustannusten tasaus tulee muuttumaan. Nämä ovat merkittäviä muutoksia Lehtimäen kunnan valtionosuuskertymään. Kuntakohtaisten ennakkolaskelmien mukaan Lehtimäki on yksi merkittävistä

4 valtionosuuden menettäjistä. Alustava arvio on -43 / asukas eli noin Tämä merkitsee myös sitä, että lastensuojelun suurten kustannusten osuus on ollut viime vuosina noin Toimenpidevaihtoehdot Kunnan toimenpiteet vuosien aikana talouden tasapainottamiseksi ovat muuttuneessa tilanteessa riittämättömiä. Käyttötalouden kulurakennetta olisi karsittava edelleen vuositasolla vähintään valtionosuuden menetys eli yhteenä ( 3,4 milj. markkaa). Tällöin vasta voidaan vuosikatteesta kattaa poistot ja harkinnanvaraisen avustuksen osuus, joka on parantanut käyttötalouden tulosta. Tämä merkitsee merkittävää uudistusta palvelutuotannossa, osittain palvelutason laskua. Koska menorakenteen merkittävät ryhmät ovat palkkakustannukset ja palvelujen ostot, ovat näihin kohdistetut toimenpiteet välttämättömiä. Kyseinen menojen karsinta tarkoittaisi noin henkilön palkkakustannusten karsintaa. Vuoden 2005 talousarvion sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä esitettyyn alijäämän kattamisen ohjelmaan sisältyvät tunnusluvut henkilöstömäärästä valtakunnalliseen tasoon. Olemme jo nyt näiden tasojen alapuolella, eli mitoituksemme palveluihin verrattuna on erittäin tiukka. Palvelujen järjestämisessä on haettava uusia vaihtoehtoja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Lisävaatimuksen talouden tasapainoon Edellä esitetty talouden tasapainon vaatimus ei vielä riitä kattamaan vanhoja alijäämiä. Eli myös 2,8 milj. euron suuruiset alijäämät tulisi kattaa käyttötaloudesta. Tämä merkitsee esim. vuoteen 2015 mennessä lisäksi euron lisävaatimusta vuosittain eli mikäli käyttötalous saadaan suunnitelmallisesti tasapainoon, vaatii se vuositasolla yhteensä noin (poistot + nyk. harkinnan varainen) ( valtionosuuden menetys) ( alijäämän kattamainen 10 vuoden ohjelmalla) Yhteensä :n kustannussäästöt nykytilanteeseen verrattuna. Tämä on noin10 % toimintakuluista. Kun tähän otetaan lisäksi huomioon vuosittainen kustannusten nousu, edellytetään toimintakulujen supistumista noin % vuosittain. Kunnan tulopohjaan ei ole odotettavissa merkittävää lisäystä. Verotulopohja on alhainen ja muilla tuloilla ei voida kompensoida tulovajausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintaedellytyksiä nykyisellä

5 palvelutuotannon mallilla ei ole. Merkittävä yhteistyön lisääminen seutukunnan ja muiden kuntien kesken on välttämätöntä. Kunnan palvelujen järkevään järjestämiseen tarvitaan riittävä väestöpohja. Yhteistyövaihtoehtojen rinnalla olisi tutkittava myös mahdollisuudet kuntaliitokseen. Selvitysten perusteella voidaan tuoda valtuustolle poliittiseen päätökseen tekoon riittävät vaihtoehdot kunnan palvelujen järjestämisvaihtoehdoista ja toimintamalleista. Kunnanhallitukselle on esitetty alustava vaihtoehtolaskelma voimassa olevan kuntajakolain mukaan kuntaliitoksista. Päätöksiä asiasta voidaan tehdä vasta tarkemman selvityksen pohjalta. Nykyinen kuntajakolaki on voimassa liittymiseen annettavien tukien osalta vuoteen 2009 saakka. Laki mahdollistaa sekä toimintaan että investointeihin suunnatut tuet sekä korvaukset valtionosuuden menetyksistä ensimmäisen viiden vuoden aikana liittymisestä. Selvitys kuntaliitoksesta voidaan käynnistää kunnanvaltuuston päätöksellä. Asiasta on keskusteltu kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajiston kanssa sekä kunnanhallituksessa. Puheenjohtajisto on antanut kunnanjohtajalle valtuuden valmistella esitys kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kuntaliitosselvityksessä on mahdollisuus edetä joko niin, että 1. Lehtimäen kunta teettää ensin yleisselvityksen yhteistyömuodoista seutukunnalla ja tämän jälkeen varsinainen erillinen kuntaliitosselvitys valitun kunnan kanssa. Kunta vastaa yleisselvityksen kustannuksista itse ( karkea arvio noin ). Varsinainen liitosselvitys tehdään siis erikseen ja sen kustannuksiin osallistuvat yleensä ao. kunnat. 2. Lehtimäen kunta teettää selvityksen jonkun nimetyn kunnan kanssa. Tällöin kunnat voivat sopia keskenään selvityskustannuksista tai kunnanvaltuusto voi esittää kuntaliitosselvityksen ja selvityshenkilön nimeämistä sisäasianministeriölle. ao. kunnan kanssa yhdessä. Tällöin ministeriö maksaa selvityshenkilön palkka- ja matkakustannukset. Kuntajakolaissa todetaan kuntaliitoksen perusteiksi seuraavia tekijöitä: kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta Kunnanhallitukselle jo aiemmin esitettty luonnoslaskelma

6 Kunnanjohtajan päätösehdotus: kuusiokuntien seutukunnan ja Alajärven kaupungin osalta (rajanaapurit huomioitu). Alustavan selvityksen perusteella ja kuntajakolaissa mainittujen tekijöiden perusteella Ähtärin kaupunki olisi luonnollinen vaihtoehto yhdistymiselle. Ähtärin kaupunki on ilmoittanut, että se osallistuu kuntaliitosselvityksen kustannuksiin asukasluvun suhteessa. Koska valtio on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja seutukunnalle käynnistyy strategiatyö välittömästi, saadaan yhteistoimintavaihtoehdot näiden prosessien kautta selville ensi kevääseen mennessä. Vasta näiden selvitysten jälkeen on kunnanvaltuustolla käytettävissä kaikki vaihtoehtoiset mallit päätöksentekoon. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lehtimäen kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. kuntaliitosselvitys tehdään yhdessä Ähtärin kaupungin kanssa ja pyydetään asiasta Ähtärin kaupunginvaltuuston kantaa. 3. kunnanvaltuusto pyytää sisäasianministeriötä nimeämään kuntaliitosselvitykseen selvitysmiehen. Kyseisten selvitysten jälkeen kunnanvaltuusto päättää kunnan strategian, palvelustrategian sekä kantansa kuntaliitosasiaan. Päätös: Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. Saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. Esiselvitys kuntaliitoksen mahdollisuuksista tehdään esityksestä poiketen laajempana siten, että selvitykseen otetaan mukaan Ähtärin ja Alajärven kaupungit ja Kuortaneen kunta. Selvityksen valmistuttua ja sen perusteella valitaan kaupunki/kunta, jonka kanssa tehdään varsinainen kuntaliitosselvitys. 3. Selvityksen teettämistä varten varataan euron määräraha.

7 Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: