Sosiaalityön johtamisen lähestymistavat, näkökulmat ja haasteet

Transkriptio

1 Sosiaalityön johtaminen -koulutus: Rovaniemi Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Lapin yliopisto Sosiaalityön johtamisen lähestymistavat, näkökulmat ja haasteet Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto alkaen Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto vuokko.niiranen[at]uef.fi Sosiaalihallintotiede Kuopion yliopistossa Pääaineena Kuopion yliopistossa ; jatko-opinnoissa v. 2003; maisterintutkinnossa Sosiaalihallinnon, sosiaalipalvelujen ja sosiaalityönalaan kuuluvien ilmiöiden, toiminnan ja mekanismien tarkastelu hallintotieteen tiedeperustan näkökulmasta Perusopinnot myös Kuopion avoimessa yliopistossa Sosiaalihallintotieteen tutkimusteemat: Sosiaalijohto Suomessa koko Suomen kattava kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ylimmän johdon tutkimus; johtamisosaaminen, johtamisen moniulotteisuus, työyhteisöt ja rekrytointi Ohjausmekanismit ja niiden muutossuunnat sosiaalipalveluissa Johtamisen etiikka ja johtamisen kvalifikaatiotsosiaalialalla (SA:n Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (Work) ohjelman tutkimuskonsortio Joensuu & Kuopio & Vaasa) Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (PARAS-Arttu - Suomen Kuntaliiton ja 7 yliopiston yhteinen PARAShankkeen arviointitutkimusohjelma ; rahoittajina eri ministeriöt, kunnat ja Kuntaliitto) 2 1

2 Sosiaalityön johtamisen lähestymistavat, näkökulmat ja haasteet Sisältö Sosiaalityön toimintaympäristöt Rakenteiden, profession ja tieteenalan erilaiset näkökulmat - haasteita johtamiselle - sosiaalityö on monena Moniulotteisuuden tunnistaminen ja profession /vai/professioiden johtaminen Mikä haastaa oman johtamistyön Johtamisen välineet, johtamisosaaminen, johtamisen tuki ja verkostot Mikä on oman johtajana oppimisen tavoite? 3 Osa I Sosiaalityön toimintaympäristöt Rakenteiden, profession ja tieteenalan erilaiset näkökulmat - haasteita johtamiselle - sosiaalityö on monena Moniulotteisuuden tunnistaminen Profession /vai/ professioiden johtaminen > erilaiset organisaatiot - mitä organisaation muoto ja perustehtävä merkitsevät? 2

3 Sosiaalijohtaminen hallinto ja -reunaehdot ja kehityslinjat Kansallisen ja paikallisen yhteensovittaminen > uudet ohjausmekanismit ja -muodot Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisen toimintaympäristö painottuu valtakunnallisten tavoitteiden ohella uudelleenmuotoutuneisiin kuntiin ja seudullisuuteen Konteksteina kunnallinen itsehallinto, valtiolliset talous- ja hyvinvointitavoitteet sekä kansainväliset johtamistrendit Substanssina paikallisen ja alueellisen sosiaalipolitiikan johtaminen, ammatillisuus ja sosiaalisen asiantuntijuus Haasteena uusi hybridijohtaminen, rekrytointi ja verkostot Organisaatiokombinaatiot, isäntäkuntamalli, tilaaja-tuottaja -mallit liikelaitosmallit 5 Sosiaalijohtaminen hallinto ja -reunaehdot ja kehityslinjat Kansallisen ja paikallisen yhteeensovittaminen> uudet ohjausmekanismit ja -muodot Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisen toimintaympäristö painottuu valtakunnallisten tavoitteiden ohella uudelleenmuotoutuneisiin kuntiin ja seudullisuuteenn Konteksteina kunnallinen itsehallinto, valtiolliset talous- ja hyvinvointitavoitteet sekä kansainväliset johtamistrendit Substanssina paikallisen ja alueellisen sosiaalipolitiikan johtaminen, ammatillisuus ja sosiaalisen asiantuntijuus Haasteena uusi hybridijohtaminen, rekrytointi ja verkostot Organisaatiokombinaatiot, liikelaitosmallit 6 3

4 Perustehtävä ja arvolähtökohdat - huomaa erilaisuus riippuen siitä, tarkastellaanko julkista sektoria ja siellä kuvaa vai valtiota, tai tarkastellaanko järjestöjä vai yksityistä sektoria - vrt. organisaatioiden hybridimäisyys Kunnan sosiaalitoimeen kohdistuu lukuisia, usein keskenään ristikkäisiä arvoja ja tavoitteita - entä sitten järjestöihin tai valtioon? Julkiset arvot? Professionaaliset arvot? Organisatoriset arvot? Maakohtaiset, kulttuuriset arvot? Kansalaisten arvot kanavoituvat hajanaisesti päätöksentekoprosessiin Poliittinen päätöksentekoprosessi muotoilee kansalaisten arvot - eri intressiryhmien painotukset vaihtelevat Julkinen hallinto ei ole arvojen tuottaja arvot ovat periaate jonka mukaan palveluja tuotetaan Oikeusvaltion arvot: oikeudenmukaisuus, laillisuus, objektiivisuus, tasapuolisuus, rehellisyys (Viinamäki 2008) 7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus ja johtamisen elementit Vuokko Niiranen Lainsäädäntö ja poliittinen tahto Asiakas, palvelun käyttäjä Palvelun tuottaja/tilaaja Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet Toiminnan strateginen johtaminen ja strategiset valinnat Sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtävä, arvot ja toiminnan tavoitteet Johtajan viitekehys Tehtävät ja työn sisällöt Strategisen johtamisen pätevyys Johtamisosaaminen ja rekrytointi Rajapinnat ja verkostot Henkilöstövoimavarojen johtaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden asemoituminen ja profiloituminen suhteessa ympäristön/kunnan kokonaisuuteen ja kansainvälisiin/ kansallisiin tavoitteisiin Toiminnan ja organisoinnin mallit ja työyhteisön toimintakulttuurit 8 4

5 Johtamiseen kohdistuu odotuksia monelta taholta Sosiaalialan johtaminen perustuu ammatilliseen osaamiseen ja/tai toimialan sisällön tuntemiseen Hallinto odottaa johtajalta hallintokäytäntöjen tuntemista ja johtamisosaamista. Pysyvyyden ja ennakoitavuuden vaatimukset ovat erilaisia : jos palveluilta edellytetään lakisääteisyyttä ja oikeusturvaa, tai jos niiden edellytetään reagoivan nopeasti asiakkaiden tai markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. 9 Johtamisen perusorientaatiot organisaatiossa ihmiset Desentralisaatio ja muuntumiskykyisyys ympäristö Sisäinen orientaatio säilyttäminen Perus tehtävä Ulkoinen orientaatio uudistaminen organisaatiot talous (Quinn 1988; Niiranen 1994) Sentralisaatio ja ennakoitavuus 5

6 HRM, osaamisen johtaminen, rekrytointi Tavoitteena päätöksenteon hajauttaminen ja toiminnan joustavuus responsiivisuus, yhteistyöverkostot, resurssien hankinta, sidosryhmäyhteistyö, uudistaminen Sisäiset prosessit perustehtävän johtaminen yhteiskunnallinen vastuullisuus ammatillinen kehittäminen Ulkoiset prosessit lait, ohjeet, laatu, virheettömyys ammattiosaaminen, asiakkaiden oikeusturva Tavoitteena päätöksenteon ja toiminnan keskittäminen Moniulotteisen johtamisen malli ( Niiranen 1994 ja 2003) tuloksellisuus taloudellisuus, suunnitelmallisuus, palkitseminen, tavoitteiden saavuttaminen 11 Sosiaalijohdon tuloksellisuushaasteet, arvoristiriidat ja jännitteet (Sinkkonen-Tolppi & Niiranen 2006,33) Kokonaistuloksellisuus ja talousulottuvuus Vaikuttavuus ja palveluprosessit Osaamisen johtaminen Johtajan oma johtamisosaaminen ja jaksaminen Näkyvyys ja vaikuttamistyö Liikkumavara Talouden mittarit ja tehokkuusodotukset Toiminnallinen parantaminen Vaikuttavuus ja palveluketjut Organisaatiorakenne Verkostot, kokonaisuus, palveluverkostot Osaamishaasteet, kehityskeskustelut, rekrytointi, koulutus, vuorovaikutus, läsnäolo Rajapinnat Huoli, työyhteisön kokonaisuus, visiolähtöinen toiminta, perustehtävästä huolehtiminen Tieto, kuulluksi tuleminen Perustelut, kokonaisuus, perustehtävä Talousarvio, hyvinvoinnin tehtävät, eettinen ristikko päätöksenteossa, verkostosuhteet 12 6

7 Johtamisen ajankohtaiset piirteet Ennakoiva toimintatapa, muuttuvat vallankäytön muodot, ja jatkuva uusien johtamismallien esilletulo Odotukset ristiriitaisia: johtajakeskeisyys ja työntekijöiden autonomia; generalisti, spesialisti vai molempia? Jatkuva henkilökohtainen uudistuminen, edellytysten luominen ja toimintaympäristöön vaikuttaminen Nähdä kauas, työskennellä lähellä 13 Osa II Mikä haastaa oman johtamistyön Johtamisen välineet, johtamisosaaminen, johtamisen tuki ja verkostot Miten ja miksi Sinut on rekrytoitu johtajaksi? Millainen on johtajan kehittymisen polku Mikä on oman johtajana oppimisen tavoite? 7

8 Asiantuntijaorganisaatio ja sen johtaminen (Bruijn 2001, Lähde: Terttu Pakarinen 2004) Rajanylittäjä, joka tuntee molemmat järjestelmät (keskijohto) Johtamisjärjestelmä: Johtajan osaaminen ja työn strateginen painopiste tuloksissa Asiantuntijajärjestelmä: Työn painopiste on asiakasrajapinnalta nousevassa työssä, sitä koskevassa tiedossa Johtajan työn painopiste prosessissa 15 Miten uudistusta johdetaan? Johtaminen ja rajapinnat Mikä muuttuu, mikä uudistetaan tietoisesti ja minkä on tarkoitus muuttua samalla kun uudistetaan? Toimintajärjestelmä, organisaatiot ja päätöksenteko Henkilöstövoimavarat ja osaaminen Toiminnan prosessit ja työkulttuurit 16 8

9 Kriittisiä kohtia uudistuksissa : uudistukselle annettu merkitys. Onko uudistaminen johtamisen väline, tavoite sinänsä vai kiusallinen tilanne? Johtamispätevyydet ja tietoon perustuva johtaminen Osaamisen johtaminen ja rekrytointi Uudistusten johtaminen erillisten johtamisosioiden sijaan Epävarma toimintatilanne edellyttää liikkumavaraa Rakenteiden, päätöksenteon ja osaamisen strategisuus ja loogisuus Prosessiin kuuluu myös hankaluuksia 17 Reformin osatekijät ( Vuokko Niiranen 2005) Uudistuksen onnistumista edistää, mikäli tavoitteet, Muutostarpeet OSAAMINEN Uudet toimintatavat Tulokset tarpeet, organisaatioratkaisut toimintatavat osaaminen vastaavat toisiaan 18 9

10 Johtamisen haastajat sosiaalityön uudistamisessa Tuloksia odotetaan liian nopeasti - ymmärrys että prosessiin kuuluu myös hankaluuksia silloin, kun siirrytään funktionaalisesta rakenteesta prosessimaiseen toimintamallin tai verkostojohtamiseen Verkostoissa ja uusissa tilaaja-tuottajamalleissa valta piiloutuu (Laffin 2009) Irrationaalisuuden paradoksi; epävarma tilanne edellyttää että johdolla ja työntekijöillä on liikkumavaraa, mutta heikosti toimiva tuloksellisuuskriteeristö tai virheiden pelko rajoittavat luovuutta! (Brunsson 1995; Vartola 2004) Moniammatillisten ja monitoimijaisten verkostojen johtaminen Kompleksiset ja hybridiset organisaatiot edellyttävät johtamiselta aikaisempaan verrattuna uudenlaista johtamisosaamista Tiedon käyttäminen johtamisessa tiedolla johtaminen? Johtamiskompetenssien tukeminen ja johtajuuteen kasvaminen? Johtamisen osiosta uudistusten johtamiseen 19 Liikkumavara -käsitteen ymmärtäminen Ajatuksellinen ja toiminnallinen vapaus latitude "It is the scope for action of a manager, his possibilities and potential in decision-making and in taking alternative routes to reach set goals" (Sanderson 2000, 440) Itä-Suomen sosiaalijohtoa koskevissa tutkimustuloksissa liikkumavaran käsite jakautui kolmeen kokonaisuuteen valtaulottuvuus talousulottuvuus kehittämisulottuvuus 20 10

11 Sosiaalijohdon liikkumavara (Niiranen & Sinkkonen 2008) Toiminnan ohjaus talousarviossa, päätöksenteon erilaiset logiikat Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset/vaikuttavuus, tulosten osoittaminen Poliittisten päätöksentekijöiden osoittama tuki ja koko sosiaalihuollon sijoittuminen kunnassa Kuntatalouden rajat Tuloksellisuus Luottamus ja yhteistyösuhteet Liikkumavara- Intellektuaalinen, sisällöllinen ja toiminnallinen vapaus Johtajan oman organisaation osoittama tuki, henkilöstön sitoutuminen ja halukkuus edistää uudistuksia Perustehtävä, sosiaalihuollon lainsäädäntö, juridiset edellytykset, yhteiskunnallinen monialaisuus Juridinen ja professionaalinen etiikka, julkisen vallan käyttö, eettinen vastuullisuus perustehtävän tuloksellisuudesta, ja hyvän hallinnon eettinen koodisto Lait, säännöt ja yhteiskunnallinen arvo Eettiset periaatteet ja toiminnan perusperiaatteet 21 Johtamisen tasot ja kompetenssit (Niiranen & Hänninen 2009) Ohjaus Tieto Resurssit Kansainvälinen ja EU:n ohjaus Valtion ohjaus Strateginen johtaminen Operatiivinen johtaminen Mikä on johtamis- ja substanssiosaamisen suhde johtamisen eri tasoilla? JOHTAMINEN - Strateginen kompetenssi Tiimien johtaminen SUBSTANSSI Professiokompetenssi PERUSTEHTÄVÄ 22 11

12 URA johtajan ammatillisen kasvun ja ammatillisen pätevyyden suunnitelmallista kehittämistä ura polku toimintojen ketju, jonka kautta etenet tehtävästä toiseen ja ammatilliselta tasolta toiselle osaaminen lisääntyy, laajenee ja syvenee elämänikäinen kasvu ja ammatillisen osaamisen syventäminen Johtajaksi rekrytoituminen, johtamisosaamisen tuki ja urapolku (Hirsch 2004) suunnittelisinko omaa johtamisen ammatillista uraani? työnantajan osuus ja oma vastuu johtamis työn laadusta ja ammatillisesta osaamisesta - rekrytointi oma ammatillinen oppimisja kehittymissuunnitelma osana kehityskeskusteluja 23 Johtamiskompetenssin kehittämisen haasteet (Niiranen 2006, sovelt. Strechl 2006) Toimintaympäristön haasteet Organisaation ja työyhteisön haasteet Hankkia ja saada puolelleen oikeat kumppanit Hankkia ja ylläpitää kyvykkyyttä Johtamiskompetenssin kehittymisen ympäristöt Käytettävissä ympäristö joka ylläpitää ja kehittää kompetenssia Autonomia ja yhteisöllisyys Luoda tiedon ja osaamisen verkostoja Käytettävissä organisaation ulkoisia ja sisäisiä oppimisverkostoja 24 12

13 Rakenna oma johtajana oppimisen ja kehittymisen urapolkusi Kuvaa avainkohdat urapolustasi * Johtajana olemisen ja osaamisen vahvat alueet ja katvealueet * Omat oppimistavoitteet Omat tukiverkostot Laadi kuvaus omasta osaamisestasi rekrytointitilanteeseen * * * 25 Oma johtajana oppimisen ja kehittymisen urapolku - oppimisen tavoitteet, johtajana osaamisen tuki ja avainkohdat/henkilöt Urapolkuni Tuki ja mahdollisuudet Rekrytointi Avainhenkilöt Oman osaamisen vahvat alueet ja katvealueet 26 13