Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -esiselvitys Hankkeen numero Dnro 261/
|
|
- Ritva Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hakija: Satafood Kehittämisyhdistys ry Muut toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -esiselvitys Hankkeen numero Dnro 261/ Yhteenveto hankkeesta Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa -esiselvityshankkeessa selvitettiin luomutuotannon nykytilanne Satakunnassa, tuotannon laajuus ja miten ala on kehittynyt 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Tarkastelu toteutettiin kokonaispeltopinta-alan, eri kasvien viljelypinta-alojen sekä eri eläinlajien lukumäärien osalta. Satakunnan tuotantoa verrattiin koko valtakunnan ja eri maakuntien tuotannon määriin. Hankkeen muita toimenpiteitä olivat mm. luomutuottajilla teetetty kysely, jalostajakysely, luomutuotannon arvoketjumääritykset sekä tarkentavat tuotantosuunnittain tehdyt haastattelut. Tilastotarkastelu osoitti yleisesti, että satakuntalaiset tuottajat siirtyivät luomuun tarkastelujakson alkuvuosina varsin laajasti ja kokonaisluomuala ja monet tuotannon alat kasvoivat. Luomumarkkinoiden kehittymättömyys ja luomutuotteiden heikot hinnat vuosikymmenen puolivälissä käänsivät kuitenkin luomupinta-alat laskuun. Vasta viime vuosina on luomupinta-aloissa päästy takaisin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Viljelijäkyselyn mukaan valtaosa nykyisistä luomutiloista aikoo jatkaa luomutuotannossa jatkossakin. Päätöstä perustellaan mm. luomun paremmalla kannattavuudella. Noin puolet tuottajista arvioi kannattavuutensa parantuneen luomuun siirtymisen jälkeen ja puolet kannattavuuden pysyneen muuttumattomana. Vain yksittäiset tilat harkitsivat luomutuotannon lopettamista ja näistäkin osa eläkkeelle siirtymisen takia. Luomuraaka-aineiden jalostajille tehdyn kyselyn mukaan n. 65 % uskoo laajentavansa tuotantoa jatkossa. Raaka-aineista useimmissa vastauksissa toivottiin lisää tuotettavan luomukauraa, -ruista ja -juureksia. Haastavimmaksi asiaksi luomujalostamisessa koettiin luomuraaka-aineiden riittävä saanti ja niiden hinta. Kyselyyn vastanneissa yrityksissä jalostukseen käytetyt raaka-aineet olivat valtaosin kotimaisia ja vain pieni osa ulkomailta. 1
2 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Luomutuotteiden kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Luomutilojen lukumäärä ja peltopinta-ala on hienoisessa kasvussa Satakunnassa. Resursseilla mitattuna maakunnassa on runsaasti luomupotentiaalia, jonka konkretisoimiseen tarvitaan toimenpiteitä. Taloudenkaan ei pitäisi olla este, sillä luomutuotantoon erikoistuneiden tilojen kannattavuus on viime vuosina ollut parempi kuin vastaavien tavanomaisessa tuotannossa olevien tilojen (Maaseudun Tulevaisuus s.10). Luomutuotannon osittaisenkin kasvun saavuttaminen edellyttää Satakunnassa pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja alueen on pyrittävä hyödyntämään sen luontaisia ja olemassa olevia vahvuuksia. Suomessa luomutuotteiden markkinat ovat kehittyneet hitaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa ( Luomumarkkinoiden kehittymistä on jarruttanut mm. oman tuotannon niukkuus. Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on, että vuonna 2020 kaikesta peltoalasta 20 % on luomutuotannossa ( Vuonna 2014 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 9,5 % koko Suomen peltoalasta. Satakunnassa luomupeltoalan osuus oli 5,0 %. Viljely- ja tuotanto-olojen puolesta Satakunnassa on Suomen olosuhteissa hyvät mahdollisuudet monipuolisen ja laajan luomutuotannon harjoittamiseen. Valtiovalta on asettanut tavoitteet ja sitoutunut luomutuotannon edistämiseen mm. korkeammilla tuotannon tukitasoilla, joten edellytykset luomun etenemiselle Satakunnassakin ovat hyvät. Hankkeen yhtenä tavoitteena ja lopputuloksena on suunnitella jatkotoimenpide-ehdotuksia maakunnan luomualalle. b. Hankkeen tavoitteet Tämän esiselvityksen tavoitteena on: 1. Selvittää luomutuotannon tilanne sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet tilatasolla Satakunnassa. Selvityksen kohteena ovat kasvinviljely (kasvikset ja peruna, rehu- ja myllyvilja, valkuaiskasvit, marjat ja hedelmät), kotieläintuotanto (liha ja maitotaloustuotteet). 2. Selvittää niiden luomutilojen määrä, joilla on mahdollisuus lisätä luomuraaka-aineiden tuotantoa elintarvikkeita ja rehuja valmistavien toimijoiden käyttöön. 3. Selvitetään luomuelintarvikkeita jalostavien ja markkinoivien yritysten aikeita lisätä luomutuotteiden valmistamista ja tuotekehittelyä, millä olisi vaikutusta myös raaka-aineiden kysyntään. 4. Tavoitteena on myös selvittää, mikä on jalostavan osapuolen käsitys luomutuotannon ja -ketjun kehittämistarpeista. 2
3 4.2 Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet 1. Tilastotarkastelulla selvitettiin luomutilojen ja siirtymävaiheessa olevien tilojen määrä, pinta-alat ja tuotantosuunnat Satakunnassa. 2. Viljelijäkyselyllä selvitettiin tilojen tuotantosuuntia, eri viljelykasvien pinta-aloja, eläinmääriä, viljelymenetelmät, laajenemishalukkuutta ja laajenemisen suurimpia esteitä sekä tilakohtaisia kehittämistarpeita. 3. Luomutuotteiden jalostajille osoitetulla kyselyllä selvitettiin luomusatoa jalostavien ja/tai markkinoivien tahojen tämänhetkinen luomutuotannon käyttö, kasvuhalukkuus ja kiinnostuksen kohteena olevat raaka-aineet, laatuvaatimukset ja tarvittavat määrät. 4. Järjestettiin luomutuottajille ja luomutuotannosta kiinnostuneille 2 avointa tilaisuutta, jossa koottiin luomutuottajien tarpeita yhteen ja jossa luomuelintarvikkeita jalostavien yrityksien edustajat kertoivat toiveistaan. 5. Mallinnettiin tuotantosuuntaisia luomuarvoketjuja Satakunnassa huomioiden sekä tuotannolliset että taloudelliset näkökulmat. 6. Osallistuttiin luomualan koulutuspäiville ja retkille kotimaassa. 7. Koottiin kyselyjen ja haastattelujen ja selvitysten tulokset loppuraporttiin. Tähän pyrittiin kokoamaan ongelmiksi koetut asiat, tuotantosuuntakohtaiset kehitystarpeet sekä satakuntalaisen luomualan jatkokehitysnäkymiä. Hankkeen käynnistymisestä laadittiin kesäkuussa 2013 lehdistötiedote ja Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille laadittiin hankekuvaus. Satakunnan luomutuotannon tilastoyhteenveto Tiken ja Eviran tilastoista koottiin Satakuntalaista luomu- ja siirtymävaiheessa olevaa tuotantoa koskeva yhteenveto. Tarkempia tietotarpeita varten Evirasta ja Tikestä tilattiin räätälöityjä tilastoaineistoja. Tiedot koottiin Ely-keskuskohtaisesti ja kuntakohtaisesti vuosilta (-4). Kuntakohtaisten tietojen saatavuus oli kuitenkin rajoittunutta, kaikilta vuosilta tietoja ei ollut saatavilla ja mm. luomukotieläintuotantoa ei tilastoida kuntakohtaisesti lainkaan. Aineiston avulla kuvattiin satakuntalaisen luomutuotannon kehitystä ja nykyistä laajuutta itsessään sekä suhteessa muiden maakuntien ja koko Suomen tuotantoon. Yhteenveto on loppuraportin liitteessä 1. Viljelijäkysely Satakunnan luomuviljelijöille toteutettiin kesän ja syksyn 2013 aikana kysely, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva satakuntalaisesta luomutuotannosta. Kyselyn tavoitteena oli myös kerätä tietoa luomutilojen kehittämistarpeista ja luomutuotannon kasvun hidasteista. Kysely lähetettiin 110 viljelijälle, joiden yhteystiedot saatiin Eviran alkutuotannon toimijoiden rekisteristä. Kyselyyn vastasi lopulta 56 3
4 viljelijää, joten vastausprosentti oli 51. Satakunnassa oli kyselyn lähettämisen hetkellä 160 luomutilaa, joista 50 tilan yhteystietoja ei ollut saatavilla. Kyselyyn vastanneet edustivat lukumääräisesti reilua kolmasosaa kaikista satakuntalaisista luomutiloista. Vuonna 2013 Satakunnan kokonaisluomupinta-ala oli noin ha. Kyselyyn vastanneiden tilojen yhteispinta-ala oli noin ha. Pinta-alallisesti tilat edustivat noin puolta satakuntalaisista tiloista. Vastanneiden tilojen keskipinta-ala oli 56 ha ja mediaanipinta-ala 42 ha. Luomutilat, joita vastaajat edustivat, olivat selkeästi keskimääräistä satakuntalaista luomutilaa (v ha) että tavanomaista tilaa (v ha) suurempia. Tämä antaa pohjaa lopulliselle kyselyn tulosten tulkinnalle ja johtopäätösten teolle. Kyselystä laadittiin yksityiskohtainen yhteenveto saatujen vastausten pohjalta ja se on luettavissa liitteessä 2. Jatkojalostajakysely Keväällä 2014 toteutettiin elintarvike- ja rehualan jalostajille sekä raaka-aineiden välittäjille suunnattu kysely koskien luomutuotteiden menekkiä ja kannattavuutta sekä luomutoiminnan kehittämistarpeita. Kyselyn piiriin haluttiin saada laaja otos satakuntalaisista ja naapurimaakuntien elintarvike- ja rehujalostajista. Siihen toivottiin saatavan vastauksia myös sellaisilta toimijoilta, joiden ei tiedetty jalostavan luomuraaka-aineita. Kysymyssarjan ensimmäisessä kohdassa vastaajat jaettiin kahteen ryhmään kysymyksellä, joka koski tämänhetkistä luomuraaka-aineiden jalostusta. Ne, jotka vastasivat Ei, ohjautuivat kysymyksiin, joilla tarkennettiin yrityksen historiaa luomujalostuksen osalta sekä onko suunnitelmissa ja millä edellytyksillä aloittaa luomutuotteiden jalostus. Nykyisiltä luomutuotteiden jalostajilta kysyttiin mm. raaka-aineiden kotimaisuusastetta, mielipidettä raaka-aineiden saatavuudesta, laadusta, hintatasosta sekä käsitystä alan kehittämiskohteista. Vastausten mukaan raaka-aineiden tasainen saatavuus koettiin luomutuotteiden käytön ja jalostamisen suurimmaksi epävarmuustekijäksi ja kehityskohteeksi. Kyselystä on kirjoitettu yhteenveto ja se on luettavissa liitteestä 3. Tuotantosuuntakohtaiset haastattelut Hankesuunnitelmaan kirjattuja tuotantosuuntakohtaisia haastattelut käynnistettiin v alussa. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 18 kappaletta, luomubroilertuotannosta (2), -sianlihantuotannosta (3), -maidontuotannosta (2), -naudanlihantuotannosta, -vihannestuotannosta (3), -kananmunantuotannosta (2), - kasvintuotannosta (3), -hunajantuotannosta (2) sekä luomuyrtti- ja villiluomutuotannosta. Valtaosa haastatteluista tehtiin tapaamalla haastateltava tilalla ja muutama puhelimitse. Useimmat haastatellut olivat Satakunnasta, mutta osa myös oli lähialueilta, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolelta. Kolmen tilan vastaukset koottiin hankkeen kesällä järjestämän retken tilavierailuista. Haastatteluista saatiin hyvä ja teetetyn viljelijäkyselyn tuloksia pitkälle tukeva käsitys luomun tilanteesta ja kehityskohteista. Tärkeimpien ja potentiaalisimpien tuotannonalojen edustajien haastattelut on koottu liitteeseen 4. Ohjeistus luomupihvilihan tuottamista harkitseville Luomupihvilihan tuottamisen aloittamista harkitseville tuottajille laadittiin yksityiskohtainen muistilistatyyppinen ohjeistus asioista, jotka tulee olla selvitetty ja joihin tuottajan tulee paneutua ennen tuottamispäätöksen tekoa. Ohjeistuksella pyritään helpottamaan aloittavaa tuottajaa ja huomioimaan riittävän laajasti kaikki tuottamiseen vaikuttavat tekijät. Ohjeistus on liitetty loppuraportin liitetiedostoksi Liite 5. 4
5 Luomuarvoketjut Arvoketjumallinnukseen liittyen haastateltiin elintarvikealan edustajia luomu- ja tavanomaisen tuotannon tuotoista ja kustannuksista. Haastatteluista saatavan tiedon avulla luotiin esimerkkimallit luomu- ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden hinnan muodostumiselle. Mallien kautta voidaan tarkastella luomutuotannon kohtaamia taloudellisia haasteita, mutta myös erottaa vahvuuksia, joihin luomutuotannon kannattaisi panostaa. Haastattelut toteutettiin elo-lokakuussa 2014 kuudelta eri tuotantosuunnalta (härkäpapu- ja viljatuotanto, kananmunat, sianliha, myllytoiminta, siipikarja, porkkana). Haastattelujen pohjalta on laskettu taloudellisia tunnuslukuja ja mallinnettu arvonmuodostusta tuotantoketjussa. Raportin liitteessä esitetään työtä muutaman esimerkkitapauksen valossa. Liite 6. Järjestetyt tilaisuudet ja matkat Hankesuunnitelmassa mainittujen luentotilaisuuksien valmistelut käynnistettiin vuoden 2013 lopulla. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Huittisissa teemalla Luomun kasvunäkymät. Tilaisuuden ohjelma liitettiin Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille ja tilaisuutta mainostettiin monin tavoin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi luomukananmunan tuottaja Antti Kaasalainen. Paikalle saatiin alustajiksi maamme tunnettuja luomutuottajia, jalostavan teollisuuden edustajia kuin myös luomualan yhteistyöryhmää edustavan ProLuomun edustaja. Hankkeen siihenastisia toimenpiteitä esiteltiin myös kahdessa puheenvuorossa. Tilaisuuteen osallistui 36 kuulijaa mukaan lukien alustusten pitäjät sekä Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin henkilökunta. Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa Satafoodin nettisivuilta. Tilaisuuden annista ja järjestelyjen onnistumisesta järjestettiin myös kysely osallistujille. Valtaosa kuulijoista piti tilaisuutta monipuolisena ja kiinnostavana sekä järjestelyjä onnistuneina. Hanke järjesti ulkopuolisten luomukenttää tuntevien henkilöiden kanssa myös sisäisen asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa käytiin läpi satakuntalaisen luomutuotannon kehitystä ja tilaa siihen asti kootun tilastoaineiston valossa sekä viljelijöille lähetetyn kyselyn yhteenvetoa. Kesällä 2014 hanke järjesti luomuaiheisen pellonpiennarretken. Retki toteutettiin ja suuntautui Varsinais-Suomeen Paattisille. Vierailukohteina oli kolme luomutilaa, viljanviljelytila, puutarhakasvitila ja lypsykarjatila. Matkaraportti Liite 7. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Porissa yhdessä lähiruokahankkeen Sikses parasta -hankkeen kanssa. Tilaisuudessa oli kolme luomualustusta. Luomukasvinviljelijän puheenvuorossa tarkasteltiin luomuun siirtymisen syitä ja luomun kannattavuutta verrattuna osin samoja kasveja ja lajikkeita viljelevään tavanomaiseen tilaan. Luomujalostajan puheenvuoro esitteli käynnistettyä luomubroilertuotantoa. Esityksessä kerrottiin syitä, miksi tuotanto on keskittynyt nimenomaan Satakuntaan ja sen lähialueille. Tuotanto on nyt tasaista ja jokaviikkoista ja tuotantomääriä on tarkoitus kasvattaa kysynnän mukaan. Luomubroilerin jakelu ja myynti on järjestetty keskitetysti keskusliikkeiden kautta. Suomi on kerrotun mukaan yksi Euroopan viimeisistä maista, joissa ei ole omaa luomubroilerin tuotantoa. Luomuhankkeen kolmas esitys käsitteli satakuntalaisen luomutuotantoa lukujen valossa. Osallistuminen koulutuksiin ja tapahtumiin: Luomupäivät , Mikkeli Luomun peruskurssi 5 pvää Tilamyymälän perustaminen -teemapäivä , Pori Varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari , Säkylä Luomufoorumi ja Luomu- ja lähiruokamessut Helsinki Luomubroilertilaisuus , Tampere Etelä-Pohjanmaan luomuopintoretki
6 Luomuelintarvikepäivä , Helsinki Luomupäivät , Seinäjoki Verkottumistilaisuus , Pori Luomualan tapaaminen , Seinäjoki Sikses parasta ja Luomu -loppuseminaari, , Pori Tiedottaminen Westv-nettisivut , Satakunnassa on käynnistynyt kaksi merkittävää Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistyksen yhteistyössä toteuttamaa elintarvikealan hanketta Turun Sanomat , Luomutuotannon nykytila Ennakkotiedote Luomun kasvunäkymät tilaisuudesta Tiedote Satakunnassa selvitetään luomutuotannon nykytilaa ja etsitään alan kehittämiskohteitta Farmi 4/2014: Luomun tulevaisuus puhutti Huittisissa Vyr.fi : Puhetta ja asiaa luomusta Jokilaakso : Satakunnan luomun tila selvitetään Alasatakunta : Luomutuotannon tilaa selvitetään Maaseudun Tulevaisuus : Maailman luomumarkkinat kahden kauppa Satakunnan Kansa , Lehti-ilmoitus matkasta luomutiloille Turun seudulle Lehti-ilmoitus Sikses parasta ja Luomu -tilaisuudesta Maaseudun Tulevaisuudessa ja Satakunnan Kansassa d. Aikataulu Hankkeesta saatiin päätös Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin hankkeelle hakea jatkoaikaa vuoden loppuun saakka. Päätös jatkoajasta saatiin Hankkeen uusi toteutusaikataulu oli e. Resurssit Hankkeessa ovat työskennelleet seuraavat henkilöt: Satafood Kehittämisyhdistys ry: Lehmusvaara Jari, toimitusjohtaja Perälä Päivi, toimistopäällikkö Ruokonen Emilia, toimistosihteeri Saarinen Jukka, kehitysasiantuntija Laurila Jaana, kehitysasiantuntija Mäkinen Merja, asiantuntija Jahkola Johanna, kehitysasiantuntija Pyhäjärvi-instituuttisäätiö: Kirkkala Teija, toiminnanjohtaja Jori Marko, elintarviketoimialan päällikkö Pihala Johanna, suunnittelija Jaakkola Sauli, asiantuntija Forsman Tero, suunnittelija Horne Maarit, asiantuntija Luojus Jaana, taloussuunnittelija Suonpää Elina, toimistosihteeri 6
7 f. Toteutuksen organisaatio Satafood Kehittämisyhdistys ry toimi hankkeen hallinnoijana. Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti toteuttivat hankkeen yhteistyönä. Hankkeen yleisjohdosta vastasivat Jari Lehmusvaara Satafood Kehittämisyhdistyksestä ja Teija Kirkkala Pyhäjärvi-instituutista. g. Kustannus ja rahoitus Kustannukset toimijoittain Satafood Pyhäjärvi-instituutti yhteensä Palkat , , ,00 Ostopalvelu 5 600,00 200, ,00 Vuokrat 5 200, , ,00 Matkat 2 500, , ,00 Matkat ulkomaa 1 300, , ,00 Muut 2 500, , ,00 Yhteensä , , ,00 Rahoitus toimijoittain Satafood Pyhäjärvi-instituutti yhteensä EU+valtio , , ,00 h. Raportointi ja seuranta Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuille on kuvaus hankkeen toiminnasta. Ohjausryhmän kokoukset: , Huittinen , Kauttua , Huittinen , Huittinen , Kauttua , Huittinen Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Pasi Nummela (ProAgria Länsi-Suomi ry), Pirjo Malmivaara (Pirjon Pakari Oy), Timo Pukkila (Satakunnan ELY-keskus), Teija Kirkkala (Pyhäjärvi-instituuttisäätiö) ja Jari Lehmusvaara (Satafood Kehittämisyhdistys ry). Hankkeen työpalavereja pidettiin toimijoiden kesken , , , , , , ja Lisäksi on pidetty lukuisia sisäisiä palavereja, keskusteltu toimenpiteistä puhelimitse ja vaihdettu sähköposteja. 7
8 i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen tavoitteena oli selvittää Satakunnan luonnonmukaisen alkutuotannon kehitys ja nykytilanne sektoreittain sekä selvittää tuotantosuuntakohtaisia kehittämistarpeita. Hankkeen toteutuksen riskit liittyivät viljelijöiden heikkoon aktiivisuuteen ja osallistumiseen hankkeen järjestämään toimintaan ja tilaisuuksiin, joka vaikeuttaa tietojen saantia. Itse luomutuotannon kasvuun liittyvä riski on, että jalostava teollisuus ei riittävästi innostu luomutuotteiden jalostuksesta ja tuotteistamisesta. Satakunta on perinteistä, tehokasta, sopimustuotantoon perustuvan maatalouden ja maataloustuotteita jalostavan teollisuuden aluetta. Tämä voi painaa viljelijöiden mielissä, kun tehdään päätöstä tavanomaisen tuotannon ja luomutuotannon välillä. Luomun tuotantomäärät kasvavat hitaasti, jos tuotteiden markkinointi koetaan epävarmaksi. Jalostus ei myöskään käynnisty, jos ei ole varmuutta raaka-aineen saannista. Riski on tietysti myös kuluttaja, josta kaikki riippuu, ostaako vai eikö osta. 4.3 Yhteistyökumppanit Tärkeitä yhteistyötahoja hankkeen aikana olivat mm. ProAgria Länsi-Suomi, MTK Satakunta, kuntien maaseutuasiamiehet ja luomualan järjestöt. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esiselvityksen tuloksena syntyi laaja ja kattava tietopaketti Satakunnan luomutuotannon nykytilasta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja pullonkauloista. Esiselvityksen tulosten avulla voidaan tulevalla ohjelmakaudella kohdentaa kehittämistoimenpiteet ja resurssit tunnistettuihin pullonkauloihin tuotantosuunnittain. 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen kokoaman tilastotarkastelun mukaan Satakunnan luomutuotanto on kehittynyt luomuun siirtyneen peltopinta-alan tai usean kotieläintuotantoalan osalta hitaammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Hitaalle luomun kehittymiselle on nähtävissä monia syitä: tavanomaisen sopimustuotannon merkittävää asemaa Satakunnassa, erikoistuotantovaltaista tuotantorakennetta sekä suurten jalostajien osin kriittistä asennetta luomuraaka-aineiden jalostusta kohtaan. Luomutuotannon kenttä on lähes yhtä laaja kuin tavanomaisenkin maataloustuotannon. Maakunnallisilla luomutuotannon mahdollisilla jatkotoimenpiteillä saavutetaan tuloksia oletettavasti nopeimmin kohdistamalla ne tuotannonaloille, joilla Satakunnassa on jo merkittävää joko tavanomaista tai luomutuotantoa ja tuotanto-osaamista. Unohtamatta kuitenkaan nousevia tuotannonaloja, jos niiden kehitysnäkymät ovat lupaavat. 8
9 Satakunnan luomutuotannon mahdollisiksi tuotantosuuntakohtaisiksi jatkotoimenpiteiden kohteiksi hanke tunnisti peltokasvituotannossa viljantuotannon, vihannes- ja perunantuotannon sekä valkuaiskasvituotannon. Kaikkien näiden kasvilajien osalla on olemassa luontaista, kasvavaa kysyntää. Satakunnan luomuviljantuotanto (kaura, ruis) oli 2000-luvun alkuvuosina huomattavaa, mutta merkittävän ostajan, markkinoiden kehittymättömyyden ja siitä johtuvien huonojen viljan hintojen johdosta osa tuottajista siirtyi takaisin tavanomaisen tuotannon harjoittajiksi. Satakunta on tärkeimmän luomuviljan, kauran hyvää ja perinteistä tuotantoaluetta. Viljantuotannon merkitystä korostaa viljan hyvät näkymät vientimarkkinoilla. Esimerkiksi luomupuhdaskauralle on maailmanlaajuiset markkinat. Viljelijöille suunnatussa kyselyssä toivottiin mm. järjestelyjä, joilla pienempiäkin viljaeriä voitaisiin yhdistellä isommiksi ja parantaa viljan markkinointimahdollisuuksia. Luomuvihannekset ja -peruna tunnistettiin hankkeen jalostajakyselyssä tuotteiksi, joita jalostajat toivoivat tuotettavan lisää. Myös valtakunnallisissa kyselyissä vihannekset ja juurekset on mainittu kasvaviksi tuoteryhmiksi, joiden tuotantomääriä voitaisiin lisätä. Satakunta tunnetaan vahvana tavanomaisten teollisuusvihannesten tuotantomaakuntana, minkä vuoksi luomuvihannesten tuotannon edistämistoimet ovat täällä perusteltuja. Voimaan astuva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnonmukainen maatalous) tulee sallimaan luomuvihannesten rinnakkaisviljelyn tavanomaisen vihannestuotannon rinnalla samalla tilalla siten, että tila tekee luomusitoumuksen koskien vain avomaan vihannesviljelyä. Tämä on merkittävä muutos nykytilanteeseen mahdollistaen perinteiseen tuotantoon hankitun kone- ja rakennuskannan sekä vihannestuotannon osaamisen hyödyntämisen luomutuotannossakin. Kotimaista luomuvalkuaiskasvituotantoa on myös syytä vahvistaa. Kasvava luomukotieläintuotanto tarvitsee kasvavia määriä täydennysvalkuaisrehujen raaka-ainetta. Satakunnassa voidaan tuottaa molempia Suomessa menestyviä valkuaiskasvilajeja, myös pidemmän kasvuajan vaativaa härkäpapua. Härkäpavusta odotetaan myös uusia haitta-aineista vapaita lajikkeita, jotka parantavat kotimaisen valkuaisen käyttömahdollisuuksia ja kilpailukykyä tuontivalkuaista kohtaan. Kotieläintuotannossa kasvumahdollisuuksia nähtiin erityisesti luomunaudanlihan tuotannossa. Näiden rehustus perustuu nurmirehuun, jonka tuottamiseen Suomessa on myös luomutuotantona hyvät mahdollisuudet. Luomunautakarjatuotanto toteuttaa myös yhtä luomun keskeistä periaatetta, tilan sisäistä ravinnekiertoa, hienosti. Erilaiset tilojen väliset yhteistyömallit, saattaisivat tarjota myös mahdollisuuden mittavaan tuotannon kasvuun. Kotimainen luomulampaanlihan tuotanto on myös kasvanut ja kasvaa edelleen vahvasti. Kasvu on tapahtunut kuitenkin muualla kuin Satakunnassa. Nautaeläinten tavoin myös lampaat ovat märehtijöitä, joiden rehuntuotantoon on hyvät mahdollisuudet Satakunnassakin. Luomulampaiden lukumäärä on pysynyt Satakunnassa vuosituhannen alusta asti hyvin saman suuruisena, vaikka lampaanlihalle olisi kysyntää. Puolet kaikesta Suomessa kulutettavasta lampaanlihasta tuodaan maahamme, joten kotimaisen sekä luomu- että tavanomaisen lampaanlihan tuotannon kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Luomukananmunien kulutus ja tuotanto on kasvanut tavanomaista tuotantoa nopeammin. Kulutuksen kasvun myös ennakoidaan kasvavan. Luomukananmunan tuotantoon siirtyminen voi tarjota yksittäisille tiloille erikoistumisen mahdollisuuden ja luoda tarpeen tuotannonalan kehittämistoimille. Suomi on yksi viimeisistä länsimaista, jossa ei ole ollut tähän asti omaa luomubroilerin tuotantoa. Markkinointi on nyt käynnistetty valtakunnassa ja keskeisenä tuotantoalueena on Satakunta, jossa haudotaan ulkomailta tuodut munat ja teurastetaan linnut. Valtaosa nykyisestä vielä vähäisestä tuotannosta 9
10 sijaitsee myös aivan Satakunnan lähialueilla. Mikäli kuluttajat ottavat tuotteen hyvin vastaan, tullee tuotanto laajenemaan. Luomutuotteiden kulutus myös kasvaa nopeasti. Vaikka kasvunopeus on nyt taloudellisesti tiukemmassa tilanteessa hidastunut, on se kuitenkin suurempaa kuin tavanomaisilla vähittäiskaupan elintarvikkeilla. Monissa läntisissä maissa luomutuotteiden määrä ja osuus kokonaistuotannosta on kasvanut merkittäväksi osaksi elintarviketuotantoa. Ilmiö ei ole väliaikainen, vaan luomutuotanto on kansainvälisesti vakiintunut osa elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta. Vaikka luomun osuus kulutuksesta on Suomessa alhaisempi kuin kehittyneemmissä luomumaissa, on ennakoitavissa, että luomutuotteiden kulutus jatkaa kasvuaan myös meillä. Viljelijöille hankkeessa teetetyn sekä v valtakunnallisen kyselyn mukaan tuottajat myös kokevat kannattavuuden olevan luomussa vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Perinteisen maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä heikko ja tuottajien keskuudessa on oletettavasti piilevää kiinnostusta luomutuotantoa kohtaan, joka on eri tukitoimenpitein mahdollista kanavoida päätöksiksi siirtyä luomutuottajiksi. Edellä kuvattujen varsinaisten tuotantosuuntakohtaisten kehittämiskohteiden lisäksi viljelijöille suunnatussa kyselyssä korostettiin tarvetta jatkojalostuksen sekä elintarvikelainsäädännön osaamisen kehittämiseen, tuottajien myynti- ja markkinointitaitojen vahvistaminen. Haasteet eivät ole pelkästään tuotannollisia vaan tarvitaan koko ketjun hallintaa. Peltokasvituotannon yleisin haaste, joka mainittiin lähes kaikissa viljelijäkyselyn vastauksissa, oli rikkakasvien torjunta ja tarve sen tehostamiseen. Mahdollinen jatkotoimenpide Satakunnan luomutuotannon kääntämiseksi nousuun olisi laaja-alainen, pitkäkestoinen tiedonvälityshanke, jossa olemassa olevan luomutuotannon tueksi haettaisiin osaamista ja mallia parhaista käytännöistä niin tuotannon, jalostuksen kuin markkinoinninkin osalta sekä kotimaasta että ulkomailta. Olemassa olevien luomutuottajien lisäksi hankkeen toisena kohderyhmänä olisivat tavanomaiset viljelijät, joille hankkeen aikana esiteltäisiin luomuvaihtoehtoa, sen käytäntöjä ja kannattavuutta niin avoimissa tilaisuuksissa kuin myös esimerkiksi eri aiheista järjestetyillä työpajoilla. Valtiovalta on asettanut tavoitteet luomualan kasvulle ja sitoutunut asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen mm. nostamalla sekä luomulle maksettavaa pelto- että kotieläintukia. Lähtökohdat kannattavalle luomutuotannolle ovat siis olemassa. Satakunta tunnetaan vahvana ruokamaakuntana ja satakuntalaisella luomutuotannolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä monipuoliseksi ja vahvaksi osaksi suomalaista luomutuotantoa. 6 Allekirjoitus ja päiväys Huittisissa Jari Lehmusvaara toimitusjohtaja 10
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke
LisätiedotOnko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014
Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen
LisätiedotSatakunta Sikses parhaita makuelämyksiä
Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotLuomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta
Luomu Satakunnassa Tietoa maakunnan luomusta Luomuviljelty peltoala Luomupeltoala kasvoi Satakunnassa 20 % vuosina 2011-2015. Nyt se ja siirtymävaiheala on yhteensä noin 7 400 ha, mikä on reilu 5 % peltoalasta.
LisätiedotLuomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotLuomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat
Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotLuomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää
Luomuohjelman arviointi Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI & TK-Eval Kesä syyskuu 2018 Aineisto: dokumentti- ja tilastoaineisto, haastattelut (29), luomualan
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotTutkittua tietoa luomusta
Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
LisätiedotLisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotLisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo
Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa 5.4.2018 Tampere Jaana Elo Luomutuotannosta Suomessa Luomutiloja 4587 kpl Keskikoko 56,6 ha Luomuomenoita 58 ha Avomaan
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuus
Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen
LisätiedotLuomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa. Tutkittua tietoa luomusta -luento Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston vieraileva tutkija
Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa Tutkittua tietoa luomusta -luento 21.2.2017 Pirjo Siiskonen Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Luennon rakenne Mitä tutkittiin, miksi ja miten? Luomun
LisätiedotLuomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015
Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
LisätiedotLuomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty
Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotYhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen
Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotLuomu Suomessa SISÄLLYS
Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun
LisätiedotMitä kuluttaja tuumii luomusta?
Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa
LisätiedotLUOMU POHJOIS-KARJALASSA
LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat
LisätiedotLuomu Suomessa Päivitetty
Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
LisätiedotLuomutuotannon kehitysnäkymät 2022
Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022 12.8.2016 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 4 2 Luomutuotannon kehitys vuoteen 2016 8 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjäominaisuudet 12 4 Kehittämisen esteet Kiinnostus
LisätiedotLuomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.
Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotLuomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO
Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi
LisätiedotKilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela
Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,
LisätiedotPerustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS
Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotKotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet
Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotApetit Luomuviljelyn kiinnostavuus
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotLUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat
LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat LUOMULLA ON MARKKINAPOTENTIAALIA Suomen luomumarkkina Kaupan ja teollisuuden Luomun markkina
LisätiedotLuomu Suomessa Päivitetty
Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
LisätiedotPro Luomu kiittää tuesta
Pro Luomu kiittää tuesta Pro Luomu on luomualan yhteistyöjärjestö Mitä se luomu oikein on? Tavoitteet Kuluttajat ja monet ruoka-ammattilaisetkin tuntevat huonosti luomua. Vääriä käsityksiä ja vanhentuneita
LisätiedotLuomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista
Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon
LisätiedotLuomu Suomessa 2017 Päivitetty
Luomu Suomessa 2017 Päivitetty 10.4.2018 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
LisätiedotLuomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA
Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotViranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus
LisätiedotLUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA
Tietoa maakunnan luomusta LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA 1. Luomutuotannon kehitys Keski-Suomessa Luomuks Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa Luomutilat Keski-Suomessa Luomutilojen lukumäärä on
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotLuomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi
Luomusika2020 - esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi 7.6.2017 Luomulihan arvoketjupalaveri Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus Taustaa 1) Luomusikatiloille tehdyn kyselyn tuloksista syötteitä
LisätiedotLuomutuotannon kehitysnäkymät 2025
Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025 MMM Saarnivaara Pasi, Kallinen Anne, Pirttijärvi Reijo 29.6.2018 Kantar TNS Agri Oy Sisältö 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 5 3 Luomutuotannon kehitys
LisätiedotLuomu Suomessa 2016 Päivitetty
Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
LisätiedotMetsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016
Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi
LisätiedotVarsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
LisätiedotLisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012
Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain
LisätiedotOnnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?
Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan
LisätiedotLuomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät 28.11.2016 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy SISÄLTÖ Luomun kysyntänäkymät - Pro Luomu Luomutuotannon näkymät Mitkä ovat kannattavuusnäkymät? Millainen
LisätiedotLuomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus
Luomulihan arvoketjutyöryhmä 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotBiotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotTehoa Luomutoimintaan!
Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan
LisätiedotPohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020
Lisää Luomua 13.11.-12 Kuopio Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Pro Luomu - koko luomualan yhteistyöjärjestö - edistää luomualan kasvua ja kehitystä - jäseninä yrityksiä ja yhteisöjä - MMM hankerahoituksen
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotLuomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
LisätiedotSuomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,
LisätiedotLuomukinkeritilaisuudet 2016
LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotSavo-Karjalan Luomuyhdistys ry
Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotVILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti
LisätiedotSelvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista
Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n
LisätiedotPuutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila
Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotLuomulihan arvoketjutyöryhmä , Helsinki
Luomulihan arvoketjutyöryhmä 14.2.2017, Helsinki Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 14.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Niina Myer, Yhdistyneet luomutuottajat Janne Vuorinen,
LisätiedotLuomuliitto. Luomulehti
Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito
LisätiedotLuomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus
Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto
LisätiedotJoensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020
Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)
LisätiedotToimintakertomus 1.1.2012-31.12.2012
Toimintakertomus 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Tiivistelmä: Ensimmäistä toimintavuotta leimasi kasvu... 2 Toiminnan tarkoitus ja strategia... 2 Tarkoitus... 2 Strategia... 2 Tavoitteiden toteutuminen...
LisätiedotLea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.
Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman
LisätiedotLuomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät
LisätiedotGreen Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki
Green Key - teemailtapäivä tuotteiden vastuullisuudesta 17.4. Mokkamestarit, Tampere 25.4. Meira, Helsinki Ympäristömerkityt tuotteet Green Key sertifioiduissa kohteissa Aina Green Key -kohteissa: Päivittäiset
LisätiedotMaa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen
Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013
LisätiedotVastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.
Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle
LisätiedotLuomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
LisätiedotAjankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä
Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotKysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta
Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat
Lisätiedot