SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA 2012 2013"

Transkriptio

1 SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry

2 Haluan lämpimästi kiittää lehden synnyttämiseen osallistuneita talkoolaisia. Jälleen on ikuistettu pala mennyttä ja voidaan myös syventyä nykyhetkeen. Päivi Erola Vastaava päätoimittaja Pää- Kirjoitus Euroopan rajaseutuja menneisyyttä ja pala nykyisyyttä Lehtemme mennessä painoon ystävyysseurojen valtionapu on jälleen kerran vaakalaudalla. Valtiovarainministeriö on esittänyt ystävyysseuratuen huomattavaa supistamista vuoden 2013 tulo- ja menoarviossa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Eikö kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön arvostuksen tulisi näkyä myös rahallisena tukena? Jos arvostusta on. Toivottavasti kohtaamme ensi vuonnakin, hyvä lukija. Varsovassa taas punnitaan Suomitalojen kohtaloa. Loputkin Suomen aikoinaan sotakorvauksina Neuvostoliitolle toimittamista taloista ovat purku-uhan alla. Rintamamiestaloissa asuivat alun perin Kulttuuripalatsin rakentajat. Nyt arvoalueella sijaitsevaa Jazdówin puutarhakylää puolustamaan on syntynyt kansalaisliike. Yksi mökeistä on jäänyt parlamentin kylkeen kuin symboliksi monista maitamme yhdistävistä historiallisista siteistä. Historian kautta voi nykyihminenkin tehdä suuria löytöjä. Tekstiilitaiteilija löysi yllättäen Beskidien kupeesta sukunsa säikeitä 200 vuoden takaa. Palat loksahtivat kohdalleen, ja samalla ehkä selvisi kangaspuiden outo vetovoima. Tässä lehdessä 4 Suurlähettiläs Jari Vilén painottaa yhteistyötä eri aloilla ja tasoilla 5 Puola-suhteet veivät Astrid Thorsin eduskunnan ystävyysryhmän johtoon 6 Puolalaisen komediaelokuvan lyhyt historia? 7 Elokuvasihteerin terveiset Lyhytelokuvan aaltoja Helsingissä 8 Trumpetisti Tomasz Stańkolle Suomi on kuin toinen kotimaa 14 Witold Lutosławski 100 vuotta 15 Matkakirja vei rautaverhon taakse 16 Vieraana Bialowieżan ikimetsässä 17 Matkavinkkejä 21 Konsonantteja selättämässä 22 Merkintöjä lukupiiristä 23 Wisława 24 Halina Poświatowska 25 Runoja sydämen varjosta 26 Uuden kuvittajasukupolven esiinmarssi 27 Julisteet vetivät Puolaan 30 Mennyttä, olevaa, jatkuvaa 32 Puolalainen kirjallisuus ja Kresy 34 Chart Polski aatelisten rotu Puolasta 36 Hyvinvointivaltio on nyt puolalaisille läheinen 37 Irena Dziewońska Suomen-ystävä jo 50 vuotta 39 Janusz Korczak 42 Lehtimiehestä kääntäjäksi ja suomen opettajaksi 44 Vanhan Gdanskin makuja Vodkabaarien paluu 45 Puhunko samppanjaa vai Spumantea? 46 Talviperinteitä Puolasta 47 Sienestys vuosisatoja verissä Kuin sieniä sateella YHDISTYKSET 48 Porvoo 49 Vantaa 50 Tampere 51 Kajaani 52 Lahti 53 Helsinki 54 Adamismia vuotta juutalaisten tuhosta Uskollisuudesta ja uskottomuudesta 8 Trumpetisti Tomasz Stańkolle Suomi on kuin toinen kotimaa Puolan lännen tiellä talous Kresy menetetty Puolan itä Varsovan Suomi-talot 10 uhattuina Tekstiilitaiteilija löysi juuriaan Puolasta Lechistä Romet Mińskiin Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry Toimisto Porvoonkatu 37 A Helsinki Puheenjohtaja Marjukka Mäyry Suomi Puola Finlandia Polska Julkaisija Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry Päätoimittaja / toimitus Päivi Erola Toimitusneuvosto Outi Aaltonen,Marjukka Mäyry, Kalevi Saarinen, Merja Åkerlind, Päivi Erola Ulkoasu ja taitto Ville Helttula Ilmoitushinnat ja mediakortti Kirjapaino SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa Painos kpl Kansikuva Kasia Walentynowicz: Pani na domkach Kasia Walentynowicz Kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Taiteen maisteri. Opiskellut graafista suunnittelua Varsovan kuvataideakatemiassa sekä muotisuunnittelua Varsovan kansainvälisessä vaate- ja muotisuunnittelukoulussa. Kuvituksia ja sarjakuvia lehdissä. Osallistunut useisiin kuvitusnäyttelyihin. Liittymällä paikallisen Suomi Puola-yhdistyksen jäseneksi saat lehden postitettuna kotiisi ja samalla tuet ystävyystyötä. Paikallisyhdistysten yhteystiedot sivustolla

3 Suurlähettiläs Vilén painottaa yhteistyötä eri aloilla ja tasoilla Haastattelu: Jukka Kiljunen, kuva: Suomen suurlähetystö/lena Galińska Suomen etu on pyrkiä lisäämään yhteistyötä Puolan kanssa kaikin tavoin, koska arviomme mukaan Puolasta tulee jatkossa yksi keskeisistä EU-valtioista ja koska jaamme Puolan kanssa samat arvot EU:n kehittämisessä. Näin luonnehtii maidemme suhteiden dynamiikkaa Jari Vilén otettuaan suurlähettilään tehtävänsä vastaan Varsovassa syyskuussa Vilénin mukaan käyttämättömiä mahdollisuuksia on muuallakin kuin talouselämässä. Vaikka Suomi-kuva puolalaisten keskuudessa on myönteinen, maamme tunnettuuden lisäämisessä on paljon tehtävää. Puola-suhteiden vahvistaminen noudattaa Suomen hallituksen linjausta. Pääministerit Jyrki Katainen ja Donald Tusk allekirjoittivat joulukuussa 2011 maidemme välisen kumppanuussopimuksen. Tämä sopimus on ns. elävä asiakirja, johon voi tehdä lisäyksiä ja muutoksia. Siksi sopimus antaa hyvän raamin yhteistyön kehittämiselle. Sopimuksen puitteissa toteutui 10. lokakuuta 2012 pääministeri Tuskin työvierailu Suomessa. Samalla sovittiin jo pääministeri Kataisen vastavierailu Puolaan keväällä Vakooja vai näyttelijä? Suurlähettiläs Vilén naureskelee, että diplomaatin työtä on verrattu sekä vakoojan että näyttelijän työhön. Itselleen hän ei ota kumpaakaan roolia, vaan haluaa olla tarinankertoja. Varsovan-edustuston voimavaroja valjastetaan entistä enemmän Suomen menestystarinan kertomiseen eli maamme tunnetuksi tekemiseen Puolassa. Suomen saavutuksia ja mahdollisuuksia ei edelleenkään tunneta Puolassa yhtä hyvin kuin muiden pohjoismaiden. Tässä tunnettuuskilpailussa olemme vasta takasuoralla, kun naapurit ovat jo maalissa. Suurlähettiläs Vilén haluaa tuoda esiin koko kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta, siitä, miten köyhä ja takapajuinen maa on uhrauksien kautta taistellut ja säilyttänyt itsenäisyytensä, jälleenrakentanut yhteiskuntansa ja noussut yhdeksi Euroopan ja maailman vauraimmista maista. Olemme kaikilla mittareilla mallimaa maailmassa niin koulutuksen, tasa-arvon, onnellisuuden kuin vaikkapa tuloerojen pienuuden suhteen. Ystävyyskunnat ja -seurat Suomen pyrkimys suhteiden ja yhteistyön tehostamiseen ja laajentamiseen Puolan kanssa ei tietenkään koske vain vakiintunutta toimintaa EU:n elimissä, muissa monenkeskisissä rakenteissa tai kahdenvälisenä valtiotasolla tai erilaisten instituutioiden ja talouselämän kesken. Tärkeänä käytännön toiminnan voimavarana nousevat esiin parikymmentä solmittua ystävyyskuntasuhdetta. Niitä elvytetään tapauksissa, joissa vuorovaikutus on hiipunut. Syynä alussa aktiivisenkin ja monipuolisen ystävyyskuntasuhteen hiipumiseen ovat useimmiten henkilövaihdokset päättävissä asemissa toisella puolella tai molemmilla. Seuraajilla ei ole enää ollut kannustiminaan samoja henkilökohtaisia kokemuksia Suomen ja Puolan ystävyyskuntatoiminnan antoisuudesta ja molemminpuolisista hyödyistä. 4 suomi puola Suurlähettiläs Jari Vilén ja hänen puolisonsa Éva Sőregi-Vilén siirtyivät uuteen asemapaikkaansa suoraan Budapestista. Varsovaan saapui myös kaksivuotias Kuci-kissa. Kokonaan uusien suomalais-puolalaisten kuntaparien syntymistä on myös tarkoitus tukea. Tässäkin suurlähettiläs Vilén lupaa olla puhemiehenä ja kätilönä ja tarjota Varsovan lähetystön kaiken tuen. Suurlähettiläs Vilén lisää partnereihin vielä kunta- ja maakuntaliittotason eri elimet. Myös tässä yhteydessä voidaan puhua Alueiden Euroopasta. Vilénhän toimi poliittisen uransa alkupuolella Lapin liiton maakuntasihteerinä. Puolassa on vuonna 2012 vain kaksi Suomen kunniakonsulia. Heidänkin määräänsä on Jari Vilénin mukaan tarkoitus lisätä. Erittäin tärkeä yhteistyökumppani ja tuki tunnettuuden lisäämisessä on Puola Suomi-yhdistys eli Towarzystwo Polska-Finlandia paikallisosastoineen. Sama koskee sen suomalaista vastaparia Suomi Puola Yhdistysten Liittoa. Jo ensimmäisinä viikkoinaan suurlähettiläs Vilén ehti vierailla tutustumassa muutamien paikkakuntien Suomiaktiiveihin ja heidän toimintaansa. Samalla tutustumisohjelmassa on ollut myös ystävyyskaupunkeja. Tässäkin tulee esiin ns. kolmas sektori eli vapaaehtoisten kansalaistoiminta. Suurlähettiläs Vilén yhtyy täysin ajatukseen, että vasta henkilökohtaiset kontaktit, aktiivit yksityishenkilöinä ja heidän kiinnostuksensa vastapuolen maata kohtaan antavat tarpeellisen syvyyden kaikelle virallisellekin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Jari Vilén - Suomen suurlähettiläs Puolassa syyskuusta Suomen suurlähettiläs Unkarissa Kokoomuksen kansanedustaja : suuren valiokunnan pj , ulkoasiainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lipponen II-hallituksessa Maakuntasihteeri Lapin liitossa Jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia EU:n ja Pohjoismaiden neuvoston elimissä ja ryhmissä - Kasvatustieteiden maisteri, Oulun yliopisto, Syntynyt Kemissä 1964 Puola-suhteet veivät Astrid Thorsin eduskunnan ystävyysryhmän johtoon Eduskunnan Puolan ystävyysryhmän puheenjohtaja Astrid Thors toimii ryhmän puheenjohtajana vasta ensimmäistä vuottaan. Itse ryhmällä on kuitenkin pitkät perinteet. Eduskunnassa on etenkin Euroopan valtioiden ystävyysryhmiä. Puolan ryhmän jäsenille tarjoutuu mahdollisuuksia tutustua Puolaan yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Toiminnan tärkein osa on kuitenkin pitää yhteyttä ja seurata Puolan poliittista tilannetta esimerkiksi tapaamalla kollegoja sejmissä ja sejmistä. Thors oli valmis ryhtymään vetovastuuseen, koska Puola on hänen mielestään tärkeä yhteistyökumppani Itämeren rannikolla. Suomea ja Puolaa yhdistää yhteinen meri, ja meillä on myös paljon yhteisiä asioita hoidettavana EU:n puitteissa. Thorsin mukaan juuri nyt tavoitteemme esimerkiksi EU:n monivuotisen budjetin osalta ovat kuitenkin hieman erilaiset, koska Suomi on yksi rikkaimmista EU-maista ja Puola vielä jonkin aikaa saajapuolella. EU-rahoituksen turvin voimme kuitenkin edistää yhteisiä päämääriä. Kiertokulkuajattelu kiertämään EU:n Itämeri-strategia on saanut täsmällisempiä muotoja ja antaa selkänojaa yhteistyölle. Suomessa painotamme ehkä enemmän ympäristöasioita ja Puola enemmän niinsanottua infrastruktuuria. Parlamenttien yhteistyöryhmillä on runsaasti tehtäviä saada puolin ja toisin ymmärrystä toisen pyrkimyksille. Vaikka me Suomessa vähentäisimme huomattavasti omia ravinnepäästöjämme, emme vielä saavuta veden hyvää laatua, ellei ravinteiden kierrätys onnistu, kun Puolan maatalous modernisoituu ja siellä ruvetaan käyttämään enemmän lannoitteita. Thors toivoisi Suomen pystyvän viemään Puolaan niinsanottua kiertokulkuajattelua. Vielä muutama vuosi sitten kiertokulkuajattelua ei ollut Suomen maataloudessa, mutta pääministeri Matti Vanhanen lupasi ensimmäisessä Baltic Sea Action Summitissa kolmisen vuotta sitten, että kehitämme tätä yhteistyötä. Myös yksityisestä aloitteesta syntynyt yhteistyö kaupunkien ravinnekuormituksen vähentämiseksi on edennyt huomattavasti. Missä suomalaisyritykset? Merkillepantavaa on, ettei Puolassa ole ollut taantumaa yhtenäkään vuotena viime vuosien talouskriisin aikana. Talous kasvoi myös nykykriisin synkimpinä vuosina, kuten Samaan aikaan Puola onnistui panemaan toimeen EU-projekteja. Maa osasi käyttää hyvin EU:lta saamansa tukirahat ja pystyi modernisoimaan monta talouden sektoria. Tätä modernisaatiota Thors on osittain nähnyt vieraillessaan Łódzissa, Krakovassa, Gdanskissa ja Varsovassa. Thors harmittelee, että useammat suomalaiset yritykset eivät ole riittävästi lähteneet tavoittelemaan alati kasvavia Puolan markkinoita. Astrid Thorsin mielenkiinto Krakovaan on peräisin hänen veljeltään. Holger Thors on lahjoittanut siskolleen yhden Wavelin nuken. Voitte arvata, minkä! Thors edusti Suomea Demokratioiden allianssin juhlakokouksessa Krakovassa muutama vuosi sitten. Silloin kaupunkiin olivat kokoontuneet myös kaikki vielä elossa olleet henkilöt, jotka johdattivat Puolan demokratian tielle Berliinin muurin kaaduttua. Yhdeksi elämänsä tunnepitoisimmaksi hetkeksi määrittelee Thors toukuisen päivän vuonna Lech Wałęsa seisoi melkein Thorsin vieressä Strasbourgissa parlamentin edessä, kun Gdanskissa tehtyihin lipputankoihin nousivat kymmenen EU:n uuden jäsenvaltion liput. EDUSKUNNAN PUOLA-YSTÄVYYSRYHMÄ Astrid Thors (r ), puheenjohtaja (Helsinki) Arto Satonen (kok), varapuheenjohtaja (Sastamala) Sauli Ahvenjärvi (kd), (Rauma) Katri Komi (kesk), (Joroinen) Markus Mustajärvi (Vasenryhmä), (Kemijärvi) Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), (Porvoo) Matti Saarinen (sd), (Lohja) Suomea ja Puolaa yhdistää yhteinen meri... suomi puola

4 Puolalaisen komediaelokuvan lyhyt historia? Puolalaisella komediaelokuvalla on kuitenkin ollut kolme selkeää kukoistuskautta: 1930-luvulla, 1960-luvulla ja tuorein 2000-luvulla. Elokuva on kallis ilmaisumuoto. Ei siis liene yllätys, että kaikkien kolmen kukoistuskauden taustalta löytyvät vahvat taloudelliset syyt. Laman ikeessä musiikkia Siirtyminen mykkäelokuvasta äänielokuvaan 1930-luvulla kolminkertaisti elokuvien valmistuskustannukset. Kannattavimmiksi muodostuivat etenkin musiikkipitoiset, nykyaikaan sijoittuvat komediat, joita laman alla elävät ihmiset kävivät mielellään katsomassa. Suosio ei kuitenkaan jatkunut kovin pitkään. Ilmapiirin kiristyessä vuosikymmenen lopulla patrioottiset melodraamat nousivat kiistattomiksi suosikeiksi. Ensimmäinen sodanjälkeinen komedia, Leonard Buczkowskin Aarre (Skarb), sai ensi-iltansa helmikuussa Aarteen metsästämisen ja asunto-ongelmien ympärille rakentunut elokuva oli suuri menestys. Uutta komedioiden sarjaa se ei kuitenkaan aloittanut. Jo marraskuussa elokuvan vallitsevaksi dogmiksi julistettiin sosialistinen realismi. Niinpä seuraava komedia valmistui vasta Viihdettä ideologian rinnalle Elokuvantekijät pääsivät osallisiksi elokuvan tuotosta uuden lain ansiosta Aiemmin tuotto oli mennyt kansallistettua elokuvaa pyörittävän Film Polskin kassaan. Uusi laki johti tuotantokustannusten karsimiseen ja lopulta jopa jonkinlaisen b-elokuvien sarjan ilmestymiseen. Komedian nousun ainekset olivat kasassa, kun 1960 ilmoitettiin ideologisten ja kasvattavien elokuvien rinnalle tarvittavan myös viihdettä. Kokonaistuotannossa ei buumi kuitenkaan ollut erityisen näkyvä Esimerkiksi huippuvuonna 1966 reilu 40 prosenttia kokonaistuotannosta oli komedioita, kun taas 1935 niiden osuus oli yli 80 prosenttia. Vuoden 1968 kuohunnan jälkimainingeissa elokuvan kaupallistumista kritisoitiin ja elokuvantekijöiden oikeuksia rajoitettiin. Keskimmäinen kukoistuskausi tuli tiensä päähän. Seksimission hurmaa Toki komedioita tehtiin 1968 jälkeenkin. Monet puolalaisen komedian klassikot ovat ja 1980-luvulta: Marek Piwowskin satiirinen Risteily (Rejs,1970), Stanisław Barejan kommunismin absurdiudelle irvistelevä Nalle (Miś, 1980) ja Puolan kaikkien aikojen katsotuin komedia, yli 11 Teksti: Jarno Hänninen kuva: Robert Pałka/Van Worden Puolalainen elokuva mielletään yleisluonteeltaan usein kovin vakavaksi. Pikaisesti katsottuna näyttääkin, että keskeisiä aihepiirejä ovat erityisesti etiikka, historia ja politiikka esimerkkeinä vaikkapa Andrzej Wajdan, Krzysztof Kieślowskin ja Jerzy Skolimowskin elokuvat. Sinkkuelämää puolalaisittain. Tomasz Koneckin ohjaama Lejdis (2008) on viime vuosien katsotuin puolalainen komedia. Se keräsi elokuvateattereissa yli 2,5 miljoonaa katsojaa. miljoonaa katsojaa kerännyt Juliusz Machulskin Seksimissio (Seksmisja, 1984). Kokonaistuotannossa komediat nousivat merkittäväksi uudelleen vasta 2000-luvulla. Juliusz Machulskin puolalaisia rikoselokuvia parodioivan Kilerin (Kiler, 1997) menestys sai aikaan varsinaisen rikoskomedioiden tulvan. Seuraavana suunnannäyttäjänä toimi Ryszard Zatorskin romanttinen komedia Ei koskaan (Nigdy w życiu, 2004). Romanttiset komediat käytännössä hallitsivat katsotuimpien kotimaisten elokuvien listaa Puolassa Huippuvuonna 2010 puolet kokonaistuotannosta on laskettavissa komedioiksi. Vuosi 2012 näyttää sen sijaan jääneen draaman vuodeksi. Komedioiden määrä kokonaistuotannossa on pudonnut jo noin 16 prosenttiin, eikä kymmenen katsotuimman puolalaisen elokuvan joukossa ole kuin kaksi komediaa. Puolalainen elokuva ei siis ole pelkästään vakavaa draamaa, vaan joukkoon mahtuu paljon komedioita. Toivottavasti saamme Suomessakin jossain vaiheessa nähtäväksi puolalaisia komedioita, jotta kuva maan elokuvasta ei jäisi liian yksipuoliseksi. Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka opiskelee Puolan kansallisessa elokuvakoulussa Łódźissa. Elokuvasihteerin terveiset Miljoonien ruutujen urakka Aikoina, jolloin kulttuuritapahtumien rahoituksesta tingitään ja julkisen palvelun media näyttää yhä harvemmin niin sanottujen pienten maiden elokuvia, on harvinainen ilo kirjoittaa hyvistä asioista. Yksi syy juhlia on Puolan elokuvaviikkojen 33-vuotinen historia ja toinen se, että syksyn 2012 tapahtuma oli poikkeuksellinen. Suomi Puola Yhdistysten Liitto toteutti yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) sekä Puolan suurlähetystön kanssa kauan toivotun puolalaisen elokuvan historiallisen retrospektiivin. Edellisestä oli kulunut yli kymmenen vuotta. Vanhasta uutta Puolan kansallisen elokuva-arkiston Filmoteka Narodowan sekä KAVAn kokoelmista löytyi 14 elokuvaa Puolan elokuvahistorian eri aikakausilta. Joidenkin elokuvien esityksen mahdollisti elokuvan digitaalinen rekonstruointi. Lyhyesti sanottuna filmikopio skannataan ruutu ruudulta tietokoneelle. Joskus tämä riittää, mutta jos filmi on ehtinyt kärsiä ajasta tai käytöstä, seuraa kuvan korjaus. Menetelmä vie aikaa, sillä yksi elokuva sisältää keskimäärin useita satoja tuhansia ruutuja ja jokainen työstetään erikseen. Puolassa rekonstruointia hallinnoi Filmoteka Narodowa, jonka kokoelmissa on noin puolalaista elokuvaa. Tähän mennessä niistä on digitalisoitu noin 30. Filmoteka Narodowan omat asiantuntijat rekonstruoivat ennen toista maailmansotaa valmistuneet elokuvat. Sodan jälkeisten elokuvien kohdalla kyseeseen tulee myös Filmoteka Narodowan valitsema yhtiö. Syksyn ohjelmistosta Andrzej Wajdan Tuhkaa ja timanttia (1958) sekä Krzysztof Zanussin Suojavärit (1977) nähtiin digitaalisesti rekonstruoituina kopioina. Ohjaajat olivat tiiviisti prosessissa mukana varmistamassa, että lopullinen tulos on mahdollisimman lähellä alkuperäistä versiota. Vanhemmista klassikoista valmistuu lähiaikoina versio Ryszard Ordyńskin Pan Tadeusz -elokuvasta (1928) sekä Henryk Szaron elokuvasta Zew morza (1927). Moni muu on työn alla. Lyhytelokuvan aaltoja Helsingissä Puolalaisen lyhytelokuvan festivaali Short Waves leviää jo 48 kaupunkiin. Helsingin lisäksi festivaalin kotikenttänä on 34 puolalaista sekä 13 ulkomaista kaupunkia, muun muassa Belgrad, Berliini, Dublin, Lontoo, Műnchen, Porto ja Praha. Huhtikuussa 2012 esitettiin Euroopan komission Suomen-edustuston tiloissa kymmenen puolalaista lyhytelokuvaa: kertomuksia, dokumentteja, animaatioita, videotaideteoksia. Katarzyna Kijekin ja Przemysław Adamskin Noise (Melu) äänestettiin ylivoimaisin äänin Short Wavesin kuningattareksi; se sai yleisöäänestä kolmasosan. Seitsenminuuttisen animaation keskiössä on arkipäivän äänimetelin ympäröimä ihminen. Melu keräsi kaksoispotin. Se sai euron pääpalkinnon lisäksi arvovaltaisen kansainvälisen tuomariston päättämänä euron PRO Canal+ -palkinnon. Poznanilaisen Ad Arte -säätiön järjestämälle festivaalille oli ehdolla 220 lyhytelokuvaa, joista raati siis valitsi kymmenen. Ad Arte on myös kansainvälisen pop up -lyhytelokuvafestivaali Future Shortsin puolalainen järjestäjä. Ad Arten, Euroopan komission Suomen-edustuston ja Helsingin Suomi Puola-yhdistyksen järjestämä festivaali aaltoilee Helsinkiin taas keväällä Lisätietoja: ja Kira Jääskeläinen Katse tulevaisuuteen Miksi vanhojen elokuvien digitalisointi on tärkeää? Filmoteka Narodowan johtaja, professori Tadeusz Kowalski korosti Gdynian elokuvafestivaaleilla keväällä 2012, että arkiston tehtävä on työskennellä tulevaisuuden eteen. Joskus tämä tulevaisuus voi olla hyvinkin kaukana. Siksi pyrimme käyttämään uusinta teknologiaa, niin pitkälle kuin mahdollista vanhoja formaatteja ja käsiimme uskottuja filmejä kunnioittaen. Internet on hyväntekijä ja sitä on hyödynnettävä. Arkiston täytyy olla käytössä myös nyky-yhteiskunnassa. Kuolleiden kokoelmien säilytys ei meitä kiinnosta. Siksi olemme aloittaneet myös elokuviin liittyvien valokuvien digitalisoinnin, ja seuraavaksi otamme käsittelyyn elokuvajulisteet. Me katsojat voimme vain olla kiitollisia, sillä digitalisointi mahdollistaa tulevaisuudessa yhä useamman puolalaisen klassikon esittämisen myös Suomessa. 6 suomi puola suomi puola

5 Trumpetisti Tomasz Stańkolle Suomi on kuin toinen kotimaa Teksti: Matti Laipio Kuvat: Ella Karttunen ja Charles Mingusin sekstetti. Mekin saimme hyvän vastaanoton. Vesala-yhteistyö alkoi Franfurtissa Edward Vesalan Stańko tapasi ensimmäisen kerran Saksassa. Hän soitti talvella 1973 Franfurtin Jazzkellerissa Jan Garbarekin kanssa. Jan pyysi minuakin lavalle. Soitin muutaman kappaleen ja huomasin yhteistyön Edwardin kanssa sujuvan hyvin. Saman vuoden kesällä tulin kvintettini kanssa Poriin, missä tapasimme uudelleen ja aloimme hahmotella yhteistyötä. Seuraavana talvena Edward tuli Puolaan, missä teimme kiertueen ja myös älpeen nimeltä Twet. Sillä olivat mukana saksofonisti Tomasz Szukalski ja amerikkalainen basisti Peter Warren. Pian Stańko alkoi vierailla tihenevään tahtiin myös Suomessa. Hän soitti Vesalan kanssa paljon Helsingin ulkopuolellakin. Suomen lisäksi monet suomalaiset muusikot tulivat hänelle tutuiksi: Juhani Aaltonen, Mircea Stan, Antti Hytti ja monet muut. uutta puhtia. Hän ryhtyi taas levyttämään ECM:lle ja toteutti monenlaisia hyvinkin kunnianhimoisia hankkeita, kuten Komedan sävellyksistä koostuneen Litania-cd:n Osin samoja kappaleita, isolle orkesterille laajennettuna kuultiin Stańkon ja UMO:n konsertissa Helsingissä maaliskuussa Olavi ja Alexi uudet Suomi-yhteydet Stańkon Suomi-yhteys löystyi Vesalan kuoltua Uudelleen se vahvistui 2000-luvun loppupuolella melkein sattumalta. Olin Oslossa soittamassa festivaaleilla pianisti Bobo Stenssonin kanssa. Meitä ennen esiintyi pianisti Alexi Tuomarilan trio, jossa soitti rumpali Olavi Louhivuori. Minulla oli tuolloin ollut jo useamman vuoden nuorista puolalaisista muusikoista koostunut yhtye, mutta se alkoi mielestäni olla jo tiensä päässä. Olinkin siksi alkanut jo miettiä uuden yhtyeen kokoamista. Alexin soitto vakuutti. Pyysinkin häntä Puolaan kiertueelle, ja ennen pitkää mukaan tuli myös Olavi Louhivuori. Seuraavana vaiheena oli kolmikosta sekä kitaristi Jakob Brosta ja basisti Anders Christiansenista muotoutunut Stańkon uusi pohjoismainen kvintetti, joka teki 2009 paljon kiitosta saaneen Dark Eyes-cd:n ECM-yhtiölle. Levyn tehneen yhtyeen kanssa Stańko esiintyi Porissa ja teki Australiaan asti suuntautuneen kiertueen tammikuussa Alexi ja Olavi ovat erinomaisia muusikoita. Olavi on soittanut muissakin kokoonpanoissani. Hän todella mainio rumpali, erittäin musikaalinen. Soittaa näennäisen yksinkertaisesti, mutta todella rikkaasti. Varsovan lisäksi Stańkolla on asunto New Yorkissa ja sikäläisistä muusikoista koostuva yhtye. Sen kanssa Stańko on tehnyt uusimman levynsä. Se on omistettu Nobel-palkitulle runoilija Wisława Szymborskalle. Monia kappaleita on nimetty hänen runojensa mukaan. Kirjoittaja on jazzin aktiiviharrastaja, joka on toiminut mm. Suomen Jazz-liiton puheenjohtajana. Suomi on oikeastaan toinen kotimaani. SuomalaisteN luonteenlaatu on minulle läheistä, sanoo maailmankuulu trumpetisti Tomasz Stańko. Stańkon näkemykset Suomesta ja suomalaisista perustuvat vankkaan kokemukseen, sillä tämä eurooppalaisen jazzin eliittiin jo 1960-luvulla noussut muusikko ja säveltäjä on käynyt täällä kymmeniä kertoja ja viipynyt joskus pitempiäkin aikoja. Hän tuntee hyvin lukuisia suomalaisia muusikoita monelta vuosikymmeneltä yhteisten konserttien ja levytysten perusteella. Keskeinen suomalainen soittokumppani Stańkolle oli rumpali Edward Vesala, jonka kanssa Stańko teki tiivistä yhteistyötä luvuilla. Läpimurto Krzysztof Komedan yhtyeessä Hiljakkoin 70 vuotta täyttäneen Stańkon ura on kestänyt yli 50 vuotta. Läpimurtonsa hän teki 1963, jolloin hän liittyi elokuvamusiikillaan jo kansainvälistäkin mainetta saavuttaneen pianistin Krzysztof Komedan yhtyeeseen. Se tapahtui Varsovassa Jazz Jamboreen aikana. Kaverini tuli kertomaan, että Komeda haluaisi tavata minut. Ilmeisesti hän oli kuullut minua, sillä hän sanoi heti, että huomenna on harjoitukset. Komeda oli noihin aikoihin Puolan tunnetuin jazz-muusikko. Hänen yhtyeessään soitti Stańkon liittyessä muun muassa tenoristi Michał Urbaniak, joka 1970-luvulla siirtyi soittamaan fuusiomusiikkia sähköviululla ja muutti USA:han vaimonsa laulajatar Urszula Dudziakin kanssa. Siellä he tekivät levyjä isoille amerikkalaisille yhtiöille. Nykyään Urbaniak asuu taas Varsovassa. Meillä on oikein hyvät välit, vaikka emme kovin usein tapaakaan, Stańko sanoo. Komedan yhtye oli 1960-luvulla yksi harvoista puolalaisyhtyeistä, joka työskenteli myös oman maan ulkopuolella. Komeda oli ennen kaikkea säveltäjä, jolla oli jatkuvasti töitä käynnissä. Siksi emme kovin paljoa esiintyneet. Kuuden vuoden aikana kävimme sentään aika monilla festivaaleilla muun muassa Saksassa ja Norjassa. Soitimme kuukauden Kööpenhaminan Montmartre-kerhossa, ja samoin meillä oli pitempi keikka Tukholman Gyllene Cirkelissä. Komedan yhtyeen aikaansaannoksiin kuuluu lp Astigmatic, keräilyharvinaisuus vuodelta Stańkon rinnalla toisena puhaltajana oli alttosaksofonisti Zbigniew Namysłowski ja rumpalina Komedan kanssa usein soittanut ruotsalainen Rune Carlsson. Levyä pidetään yhtenä eurooppalaisen modernin jazzin 1960-luvun merkkitapauksista. Oma kvintetti Komedan kuoltua Komedan elämä päättyi traagisesti 1969 Los Angelesissa sattuneen onnettomuuden seurauksena. Jo tuolloin Stańko oli koonnut oman yhtyeen, johon tulivat muun muassa saksofonisti Janusz Muniak sekä viulua ja alttosaksofonia soittanut Zbigniew Seifert. Kvintettinsä kanssa Stańko soitti pian ja usein esimerkiksi Saksassa. Siihen aikaan ei ainakaan jazzmuusikoille juuri ollut matkustusrajoituksia. Meitä ei katsottu mitenkään vaarallisiksi: pikemminkin kommunistipuolueen tyypit pitivät meistä. Puolalainen jazzhan oli hyvässä huudossa ulkomailla ja toi siten maalle peeärrää. Kvintettinsä esiintymisistä Stańko muistelee menestyksekkäimpänä konserttia Berliinissä marraskuussa Esiinnyimme siellä hienoilla festivaaleilla, joissa soittivat muun muassa Oliver Nelsonin johtama iso orkesteri Stańkon ja Vesalan yhtyeen työ ei rajoittunut Suomeen ja Puolaan, vaan he tekivät myös pitkiä kiertueita. Meillä oli esimerkiksi kerran Palermossa todella onnistunut konsertti, joka myös nauhoitettiin. Olisi syytä julkaista se levynä, Stańko toteaa. Useista levyistä onnistuneimpiin kuuluvat saksalaisella ECM-merkillä ilmestyneet Balladyna (1975) ja Satu (1976). Erikoislaatuisin levyistä on Stańkon Intiassa Taj Mahalissa ja Karla-luolassa tekemä, kaiuiltaan ainutlaatuinen soololevytys, jonka Vesalan perustama Leo-yhtiö julkaisi Teimme kyllä monia muitakin nauhoituksia. Minusta esimerkiksi erittäin hyvin onnistui Edwardin ja minun kahdestaan tekemä sessio, jonka nauhat ovat hänen leskensä Iro Haarlan hallussa. Muistan meidän nauhoittaneen sellaisiakin sessioita, joissa oli mukana Jan Garbarek ja toinen saksofonisti Charlie Mariano sekä monia suomalaisia soittajia. Yhteistyö jatkui 1980-luvun edetessä satunnaisemmin. Stańkolla oli muitakin kokoonpanoja ja hän kokeili välillä myös vahvasti sähköistetyllä musiikilla. Omien yhtyeiden ohella hän teki yhteistyötä lukujen vaihteessa Berliinissä asuneen Cecil Taylorin kanssa. Hammasremontin jälkeen Stańkon soitto sai 1990-luvun puolivälissä Sakari Karttunen (vas.) ja Matti Laipio tapasivat Tomasz Stańkon muutama tunti ennen Stańkon ja Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) yhteiskonserttia. Karttunen kirjoitti edelliseen Suomi Puola-kulttuurijulkaisuun artikkelin maittemme välisistä jazzsuhteista, ja Laipio on yksi Suomen arvostetuimmista jazzvaikuttajista. Aleksanterin Teatterissa Helsingissä maaliskuussa 2012 pidetyn Stańkon ja UMOn konsertin ohjelmiston pääosa koostui Krzysztof Komedan sävellyksistä, jotka ruotsalainen saksofonisti Joakim Milder oli muuntanut isolle orkesterille. Laipio totesi Jazzrytmit-lehden arvostelussa: Stańkon soitto ei ollut pelkkää tunnelmointia, vaan häneltä kuultiin tuhdimpaakin tavaraa, vaikka takavuosien raisuus on vähentynyt miehen 1990-luvulla tapahtuneen elintapauudistuksen seurauksena. Soitossa oli milesmaisia legatoja, joskin välillä myös kunnon purskahduksia, joissa mies osoitti pääsevänsä hyvin trumpetin yläpäähänkin. 8 suomi puola suomi puola

6 Varsovan Suomi-talot uhattuina Varsovan Suomi-talojen asukkaat ovat vuosien saatossa remontoineet talojaan tarpeittensa mukaan, mikä tuo alueelle mielenkiintoista kerroksellisuutta. Sen tulisi näkyä myös jatkossa. Hyvin hoidetut pensasaidat ja puutarhat luovat vehreän leiman myös keskeiselle Jazdów-kadulle. FINNHOUSES venäjänkielinen logo vuodelta Varsovan Suomi-talot ovat rinnakkaisilmiö Suomen Ruotsitaloille. Nyt Varsovan viherpuutaloalue on joutunut purkuuhan alle kuin monet miljööt Suomessa 1960-luvulla. Asukasaktiivi Rauno Sarantaus toivoo jutussaan puolalaisten päätyvän remontointiin niin kuin lopulta tehtiin hänen asuinalueellaan Helsingin Käpylässä asukkaitten vastarinnan jälkeen. Varsovan Suomi-talojen juuret liittyvät mielenkiintoisella tavalla Suomen ja Puolan yhteisiin historiallisiin kokemuksiin. Molempiin maihin hyökättiin toisen maailmansodan alussa, ja kummassakin kaivattiin sodan jälkeen kipeästi asuntoja. Kuulut arkkitehdit Ruotsi lahjoitti suomalaisille rakennusrahaa kiitollisena neuvostoarmeijan pysäyttämisestä. Suomeen nousi ruotsalaisvaroilla omakotitaloa 75 paikkakunnalle, esimerkiksi Helsingin Pirkkolaan jo Ruotsalaistalojen piirustukset laadittiin Suomessa tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten talotehtaitten kanssa. Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) perusti 1941 jälleenrakennustoimikunnan organisoimaan jälleenrakennustyötä ja erityisesti rakennusalan standardointia. Toimikuntaan kuuluivat sen ajan tunnetuimmat suomalaiset arkkitehdit: puheenjohtajana Otto-Iivari Meurman, jäseninä Alvar Aalto, Arne Ervi, Aulis Blomstedt, Yrjö Lingren ja Viljo Revell. Näin luotiin pohja laajalle esivalmistettujen puutalojen valmistukselle. Talvisodan jälkeen 1940 perustettiin Puutalo Oy välittämään ja rakentamaan ns. ruotsalaistaloja. Perustajina oli 20 alihankintayritystä, suurimpina A. Ahlström, Rauma-Repola ja Pateniemi Oy. Vuonna 1943 astui kuvaan mukaan Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys ja edellisten yhdistyessä Myyntiyhdistys Puutalo Sotakorvauksia Puolaan Varsovan Suomi-talojen tarina alkaa Suomen Ruotsi-taloista. Puutaloja toimitettiin jatkosodan jälkeen sotakorvauksina Itä-Eurooppaan ja Neuvostoliittoon, vaikka pääosa vuosien korvauksista hoidettiinkin metalli-, konepaja- ja metsäteollisuuden tuotteina. Stalin halusi Varsovaan nopeasti jo ennen asuntoja oman maamerkkinsä, tiede- ja kulttuuripalatsin. Suomalaistalot pystytettiin palatsin rakennusmiehille parlamentin lähimetsikköön. Ne olivat muka hyväsydämisen Stalinin lahja asunnottomille insinööreille, arkkitehdeille ja rakennusmestareille. Mutta kansa tiesi oikean maksajan siitä nimitys Suomi-talot. Talot olivat Pirkkolan ruotsalaistaloista kehitetty puolivalmis tyyppitalomalli. Ne olivat nopeita pystyttää ja edustivat sodan jälkeen korkeaa asumistasoa ja -mukavuutta. Varsovan Suomi-talojen alueella näkyy samanlainen puutarha- ja viherilme kuin Pirkkolassa, jonne varattiin tilaa puutarhatuotteiden kasvattamiseen omalla pihalla. Myöhemmin vuosina toimitettiin Puolan hiilikaivosalueille yli esivalmistettua puutaloa. Käänne Suomessa Nyt monissa Varsovan taloissa asuu jo kolmas sukupolvi. Talot ovat säilyttäneet vetovoimansa. Yhtenäinen puutaloalue on kuin helmi kivirakennusten seassa, ainutlaatuinen poikkeus nyky-varsovassa. Joulukuussa 2011 sain olla läsnä Varsovan kaupunginosapormestarin tiedotustilaisuudessa, jossa asukkaille ilmoitettiin, että he joutuvat muuttamaan pois taloistaan uusien suunnitelmien tieltä. Tieto uhanalaisuudesta on sittemmin tullut laajempaan tietoisuuteen. Ehkä Suomi-talot olivat venäläiseksi sepitetyn alkuhistoriansa vuoksi jääneet pitkään ikään kuin syrjään ja unohtuneet. Tilanne muistuttaa keskustelua Suomessa 1960-luvulla, jolloin vanhojen puutaloalueitten arvostus laski. Asuntoja pidettiin pieninä ja epäkäytännöllisinä. Monista taloista puuttuivat saniteettitilat, ja wc saattoi olla pihan perällä. Suomen talvessa kylmä hiipi sisään ja puulämmitys kävi raskaaksi. Remontointia pidettiin liian kalliina. Tunnetuin esimerkki Helsingistä on 1920-luvulla rakennettu Puu-Käpylä. Voimakkaan kansalaisliikkeen vaikutuksesta kerrostalosuunnitelmat hylättiin. Vuoden 1971 hoito- ja korjaussuunnitelman mukaisesti toteutettiin kaikissa taloissa yhtäaikaisesti kylpyhuoneet, lämmin vesi, kaukolämpö, sisä-wc ja lämmöneristys. Nyt sekä Pirkkola että Puu-Käpylä edustavat arvostetuinta ja viihtyisintä asumista kaupungissa ja Helsingin yleiskaavassa on kaikkiaan 17 suojeltua puutaloaluetta. Rintamamiestalot on määritelty säilyttävän saneerauksen alueiksi. Remontoijia ohjeistetaan säilyttämään yleisilme yhtenäisenä. Kari Hotakaisen kirja Juoksuhaudantie on tehnyt talot tunnetuiksi Puolassakin. Asiasta on artikkeli ja keskustelua Varsovan yliopiston suomi-viro-unkari opiskelijoiden majakka.pl -sivustolla. Suomitalojen alkuhistoriasta on tekeillä myös opinnäytetyö Varsovan yliopistoon. sopisi malliksi Puolaan Suomi-talojen asukkaat olivat luonnollisesti tyrmistyneitä kuultuaan häätöuhasta ensimmäisen kerran. Kuitenkin nyt syksyllä 2012 talot ja puutarhat ovat vielä entisellään parlamentin ja lähetystöjen vieressä. Monelta jää näkemättä tämä ainutlaatuinen tavallisten ihmisten asuntoalue Voisikohan Suomi-taloja käyttää Suomen tunnetuksi tekemiseen Puolassa? keskellä vallan symboleita. Varsovassa oppaat voisivat ylpeästi ohjata ryhmät Belwederen palatsilta ja Łazienkipuistosta kohti Puolan parlamenttia Suomi-talojen kautta. Nyt kun uuden Puolan vauraus ja julkisuuskuva on kohentunut EUpuheenjohtajuudenkin myötä, virkamiehet ihmettelevät mökkikylää keskellä Varsovaa. Heidän kannattaisi päinvastoin hyödyntää sen kansainvälisestikin ainutlaatuinen arvo. Unescon ICOMOS tarjoaisi varmaan asiantuntemustaan. Mitä näiden asuntojen tilalle suunnitellaankaan, varsovalaisilla on jo riittävästi valaistuja kuninkaiden palatseja, paraatiaukioita ja kauppakeskuksia iltakävelyilleen. EU:n suhteellinen osuus maailmantaloudessa tulee vääjäämättä laskemaan. On sanottu, että Euroopasta on tulossa elämäntapasuurvalta. Varsovan Suomi-talot edustavat parasta mahdollista asumis- ja elämänta- Rakennusmestari-isäni oli töissä Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistyksessä ja Myyntiyhdistys Puutalossa, jotka lähettivät talopaketteja Itä-Eurooppaan ja Neuvostoliittoon. Tässä pakkausluettelo vuodelta paa, eikä vähiten ekologisuudessa ja vieläpä pääkaupungin ytimessä. Ihminen, luonto ja ympäristö ovat yhdyskunnassa tasapainossa. Varsovan kaupunginhallinto voisi näyttää esimerkkiä ja laatia yhdessä asukkaiden kanssa koko alueelle hoito- ja suojelusuunnitelman, joka yhtenäistää piha-alueita ja taloja. Kaupungin tulisi myös kohdistaa voimavaroja suojelutoimiin. Paras lähtökohta on se, että asukkaat ovat vuosikymmenten myötä kunnostaneet ja hoitaneet talojaan suurella rakkaudella. Rauno Sarantaus Valt.maist. puutaloasukas Helsingistä Varsovassa oli 455 Suomi-taloa Jazdówissa 95 taloa, nyt jäljellä 29, joista yksi parlamentin takana. Mokotówissa 200, nyt kaksi. Kirjailija Ryszard Kapuściński asui Suomi-talossa, josta suunnitteilla museo. Talot purettiin pääosin 1970-luvulla ja Yhdessä sijaitsi legendaarinen opiskelijaklubi Finka. Juontaako läheisen Fińskakadun nimi taloihin? Szwoleżerów-kadulla oli 160 taloa. Taloja on myös Sleesiassa mm. Katowicen alueella sekä Gdanskin seudulla Lähde: Karolina Marcyniukin seminaarityö suomi puola suomi puola

7 Vauhdikas paluumuuttaja PUOLAN TALOUS LÄNNEN TIELLÄ Maamme on palannut takaisin eurooppalaiseen perheeseen. Näin sanoi Puolan vasemmistolainen presidentti Aleksander Kwaśniewski kesäkuussa 2003, kun kansanäänestys liittymisestä Euroopan Unionin täysjäseneksi oli päättynyt kyllääänten murskavoittoon. Paria vuotta aiemmin Puola oli ottanut turvallisuuspoliittisen askeleen kohti länttä liittymällä Natoon. Nyt oli enemmän kysymys 38 miljoonan puolalaisen taloudellisesta hyvinvoinnista. EU:n tuella oli aika ryhtyä kuromaan umpeen kommunistivallan aikana revennyttä elintasokuilua Länsi-Eurooppaan. EU-jäsenyys astui voimaan vuoden 2004 alussa. Tänään on mahdollista jo arvioida EU-ajan saavutuksia. Ostovoimaa Teksti: Jukka Peltola Kuvat: Merja Åkerlind Unionin julkaisemien tietojen mukaan keskimääräinen puolalaisen ostovoima oli 49 prosenttia EU-keskiarvosta Vuonna 2011 luku oli jo 65 prosenttia, ja sen arvioidaan 2013 nousevan lähes 70 prosenttiin. Saavutuksen arvoa lisää se, että muissa uusissa, ex-kommunistisissa jäsenmaissa kehitys on ollut varsin vaisua. Puola on jo ohittanut tai ohittamassa Unkarin ja Baltian maat sekä lähestyy Tšekin lukuja. Puolalaisilla on täysi syy kiittää maan talouspolitiikan johtoa, finanssiministeriötä ja keskuspankkia, siitä, että he valitsivat kymmenen vuotta sitten lännen tien eli pyrkimyksen kansainvälisten investoijien luottamusta rakentavaan, kurinalaiseen ja vakaaseen taloudenpitoon. Tästä ei ole livetty, vaikka puoluekentän epävakaus ja repivä poliittinen valtataistelu on jatkunut viime vuosiin saakka. Sen sijaan esimerkiksi Tšekissä, Unkarissa ja aiemmin myös Baltian maissa talouspoliitikot ovat olleet harhapoluilla. Erinomainen todistus Elintason nopea nousu on tietenkin talouskasvun ansiota. Vuosina Puolan BKT-volyymi kasvoi 5 6 prosenttia vuodessa eli tuplavauhtia muuhun Eurooppaan verrattuna. Sen jälkeen maa välttyi Yhdysvaltain ja Euroopan rahoituskriisien aiheuttamalta taantumalta. Talouspolitiikan johdon pätevää kriisinhallintaa kiittelivät muun muassa OECD-järjestö ja lukuisat muut asiantuntijat. Kasvu palautuikin 2010 jo 4 prosentin tuntumaan, mutta on nyt hiipumassa Länsi-Euroopan talouden yskiessä. Kasvu ei olisi ollut mahdollista, ellei hintojen nousua olisi kyetty rajoittamaan pariin prosenttiin ja siten alentamaan korkoja kohtuulliselle tasolle. Złoty on pitkällä aikavälillä säilyttänyt arvonsa, vaikka lyhyitä jyrkkiä kurssinousuja ja -laskuja onkin koettu kansainvälisten rahamarkkinoiden mielialojen tahdittamana. Maan työttömyysaste puolittui vuosina alle 10 prosenttiin, mihin vaikutti talouskasvun lisäksi työperäinen maastamuutto, aluksi Englantiin ja Irlantiin sekä viime vuosina varsinkin Saksaan. Nyt työttömyysluvut ovat hieman nousseet. Julkisen talouden velka-aste oli vuosina verrattain alhainen eli keskimäärin 44 prosenttia BKT:stä, mutta on viime vuosina kasvanut 57 prosenttiin lähinnä talouden elvytystoimien takia. Kotitalouksien velkaaste on Euroopan pienimpiä. Puola ansaitsee kiistatta hyvän eurooppalaisen taloustodistuksen. Vain Pohjoismaat, Saksa, Ranska ja Hollanti menevät selvästi edelle. Hyvään kierteeseen kuuluu sekin, että monet ulkomaiset yritykset ovat rantautuneet Puolaan varsinkin rahoitusalalle ja kaupan toimialoille. EU sponsorina Menestyksen taustalta löytyy merkittävä sponsori eli me kaikki muut EUkansalaiset. Puola sai tukea jo aiemminkin, mutta vuonna 2007 käynnistyi seitsemän vuoden mittainen ohjelma, joka ohjaa EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista Puolaan yhteensä 65 miljardia euroa erilaisia investointitukia. Puolan valtion omarahoitusosuus hankkeissa on 20 prosenttia. Sponssi on mittava. Jos Puola olisi rahoittanut hankkeet kokonaan itse, nousisi julkisen talouden velka-aste yli 70:een Ohjelmalla on parannettu varsinkin päätieverkkoa, tietoverkkoja, jätevesijärjestelmiä. Lisäksi varoja on suunnattu puolalaisten yritysten kilpailukykyä kohentaviin koulutus-, IT- ja muihin kehityshankkeisiin. Ohjelma nostaa Puolan kokonaistuotantoa kahdella prosentilla vielä parin vuoden ajan, mutta sen jälkeen vauhti on vaarassa hiipua, kun vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden budjetti alenee. Kuinka paljon, riippuu EU-päättäjien tahdosta jatkaa jäsenmaiden kehityseroja tasoittavaa politiikkaa. EU:n taloustaantuman takia ennusmerkit eivät ole nyt hyvät. Varjoja ja karikkoja Lännen tiellä on myös karikkoja. Hyvinvoinnin kasvu ei ole tavoittanut läheskään kaikkia puolalaisia. Keskiarvot kätkevät paljon. Työttömyys kohentui merkittävästi muutamia vuosia sitten Varsovan, Wrocławin, Gdanskin, Katowicen, Poznańin, Gorzów Wielkopolskin ja Krakovan suuralueilla, mutta koko Itä-Puola on edelleen suurtyöttömyyden kourissa. Talous nojautuu yhä vahvemmin Saksaan ja länteen myös poliittisista syistä. Tuloerot ovat muutoinkin kasvaneet rajusti. Kilpailukyvyn kohentamisen kannalta tärkeillä toimialoilla eli energiasektorilla ja teollisuudessa yksityistäminen etenee vaivalloisesti. Nopeat dataverkot kehittyvät hitaasti valtion ohjauksessa, ja lupabyrokratia rehottaa edelleen. Eläke-etuuksien väistämätön leikkaaminen ja/tai eläkeiän korottaminen on Puolassa yhä poliittisessa umpisolmussa, kuten Suomessakin. Sama koskee terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja tehokkuuden kohentamista. Pisin takamatka länsimaihin Puolalla on teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja tuotekehityksessä. Yritykset sijoittavat vain muruja tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen Puolassa. Tutkijoita on suhteessa alle puolet EU-keskiarvosta, patenttihakemuksia kymmenesosa ja lisenssitulot minimaalisia. Puola nojaa lännen teknologiaan ja on siksi pääasiassa alihankintatuottaja vielä pitkään, vaikka julkinen tutkimus- ja kehityspanos nyt kasvaakin. Entä itä? Puolan talous on jo pitkälle lännettynyt, vaikka liittyminen valuuttaunioniin on edessä vasta vuosien päässä. Puolalaiset tekevät viisaasti odotellessaan, että piskuisesta Kreikasta alkunsa saaneet ja finanssimarkkinoiden lietsomat epäluulot valtionlainoihin aikanaan talttuvat. Antaa pölyn laskeutua. Mutta tarkasta taloudenpidosta ja rakenneuudistuksista on pakko pitää kiinni, sillä markkinoilla on taipumus ihan vähäisistäkin syistä pillastua. Tätä kirjoitettaessa monet suursijoittajat näyttävät pitävän kuitenkin Puolaa yhtenä rahojen turvasatamana. Puolan talous on sidoksissa muuhun Keski- ja Länsi-Eurooppaan monin eri tavoin. Viennistä yli 2/3 suuntautuu sinne. Suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Iso-Britannia, Tšekki, Ranska ja Italia. Venäjän osuus viennistä on alle 5 prosenttia, kun se on Suomella noin 10. Nopeasti kasvavat Venäjän markkinat ovat Puolalle suuri logistinen mahdollisuus, jonka edistäminen vaatisi monien poliittisten ja muiden esteiden rohkeaa raivaamista. Epäluulojen raja-aidat ovat korkeita edelleenkin. Pankkiriskit Puolan pankit ovat lähes kauttaaltaan joko valtion (20 %) tai länsieurooppalaisten pankkien (70 %) omistamia. Tässä piilee monien mielestä riski, sillä monikansallisten pankkien rahoituksen ohjaamiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin Puolasta johtuvat. Rahoitusta voidaan joutua kuivaamaan jo senkin vuoksi, että vakavaraisuusvaatimukset tiukkenevat eikä pankkien omien varojen kasvattaminen ole lähivuosina Euroopassa helppoa. Henkinen side länteen on yhä läheisempi. Mediat levittävät eurooppalaisten kuluttajien, elinkeinoelämän johdon ja finanssimarkkinoiden vaikuttajien kulloinkin optimiset tai pessimistiset mielialat voimalla myös Puolaan, vaikka paikalliset tosiasiat usein antaisivat aihetta muuhun. Tuskin lautakasa Puolan poliittiset olot osoittavat vakautumisen merkkejä. Pääministeri Donald Tusk onnistui syksyllä 2011 täpärästi hankkimaan hallitukselleen toisen nelivuotiskauden. Mielipidemittausten mukaan hallituksen ja opposition väliset voimasuhteet ovat säilyneet vaalien jälkeen jokseenkin vakaina. Sitä politiikan tarkkailijat näyttävät ihmettelevän, sillä hallituskoalitio joutui kesällä 2012 kahden mediakohun kouriin. Salaa äänitetty nauha paljasti ensin, että Puolan valtion maataloushallinnon virkanimityksissä suositaan hallituspuolueen aktiiveja ja heidän sukulaisiaan. Kohu johti maatalousministeri Marek Sawickin eroon. Toinen skandaali sai alkunsa Amber Gold -nimisen varsin pienen rahastoyhtiön konkurssista. Megakohu syntyi siitä, että pääministeri Tuskin poika oli tehnyt freelance-töitä pienelle Amber Goldin omistamalle lentoyhtiölle ja toiminut samanaikaisesti ilmailuhallinnon palveluksessa. Onhan tällainen pääministerin lautakasoilla melskaaminen tuttua myös Suomessa. Puolalla on kuitenkin Suomea paljon huonommat arvosanat kansainvälisissä korruptiovertailuissa, jotka vaikuttavat maan ulkoiseen kuvaan. Puolan talous on edennyt lännen tiellä harppausaskelin. Siksi maa alkaa vaikuttaa suomalaissilmin yhä tutummalta. Monet valveutuneet puolalaiset odottavat kuitenkin hallitukseltaan uusia rapsakoita otteita hyvän kehityksen turvaamiseksi jatkossa. Pääministeri Tuskia yhä useammat pitävät jo liian jähmeänä ja varovaisena. Toivottavasti finanssimarkkinat antavat työrauhan. Kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, vapaa tutkija. Juttu on kirjoitettu lokakuussa suomi puola suomi puola

8 Rohkea modernisti Witold Lutosławski Marjukka Mäyry Vuosi 2013 on Puolan eturivin säveltäjiin kuuluvan Witold Lutosławskin juhlavuosi. Myös pianistina ja kapellimestarina vaikuttaneen Lutosławskin syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta Lutosławski on yksi 1900-luvun tärkeimmistä säveltäjistä. Alkuvaiheet kahviloissa Lutosławski opiskeli pianonsoittoa ja sävellystä 1930-luvulla Varsovan konservatoriossa, jossa hän suoritti molemmista loppututkinnon. Toisen maailmansodan aikana hän soitti ja improvisoi Varsovan kahviloissa suosittuja tanssisävelmiä joko yksinään tai pianoduona yhdessä ystävänsä, säveltäjä Andrzej Panufnikin kanssa. Tällöin syntyi kahdelle pianolle Muunnelmia eräästä Paganinin teemasta. Adria-kahvilasta tulikin yleisön 14 suomi puola vuotta lempipaikka, jossa saksalaismiehittäjien kielloista huolimatta soitettiin puolalaista musiikkia sekä laulettiin pianistien säestyksellä vastarintaliikkeen lauluja. Lutosławski pakeni Varsovasta vähän ennen kansannousua Hän ehti ottaa mukaansa vain muutamia partituureja ja luonnoksia, muut tuhoutuivat. Panufnikin kanssa tehdyistä noin 200 sovituksesta pianoduolle säilyivät vain Paganinin variaatiot. Sattuma musiikkiin Aluksi Lutosławski otti musiikkiinsa vaikutteita kansanmusiikista ja edusti lähinnä uusklassismia. Aikakauden merkittävin teos on Konsertto orkesterille (1954), jolle oli tyypillistä hyvin moderni soinnunkäyttö ja orkestrointi. Säveltäjä Béla Bartókin muistolle omistetussa Musique funébressa (1958) Lutosławskin tyyli oli jo huomattavasti rohkeampaa. Hän siirtyi käyttämään kontrolloitua sattumanvaraisuutta eli aleatorista kontrapunktia, josta tulikin hänen tunnuksensa. Hyviä esimerkkejä ovat Jeux vénitiens (Venetsialaisia leikkejä) orkesterille ja Preludeja ja fuuga 13 soolojouselle. Lutosławski ja Krzystof Penderecki muodostavat ns. puolalaisen uuden musiikin koulukunnan, joka löi leimansa eurooppalaisen lukujen musiikin kehitykseen. Lutosławskin laajasta tuotannosta on levytetty useita teoksia. Säveltäjä johti itse monia orkesteriteoksia, sillä häntä pidettiin sävellystensä parhaana tulkitsijana. Puolalainen sävelten mestari kuoli Matkakirja vei rautaverhon taakse Juho Nurmi Suomalaiset tiedotusvälineet kiinnittivät laajalti huomiota toisen maailmansodan jälkeisen Puolan värikkäisiin vaiheisiin. Puolaa pidettiin omalaatuisena maana, joka erosi tuntuvasti muista itäblokin valtioista. Sitä korostavat myös ja 1960-luvun matkakirjat. Toimittajien Jaakko Okkerin ja Juha Tantun reportaasinomainen matkakirja sai osuvasti nimen Puola on toista maata Jo 1956 toimittaja Karl von Schoultz oli kuvannut kovia kokeneen kansakunnan elämänvaiheita matkakirjassaan Vaihteeksi Varsovassa. Kirja kertoo matkasta Maailman nuorison ja ylioppilaiden rauhan ja ystävyyden festivaaleille Varsovaan kesällä von Schoultz liikuskeli enimmäkseen yksikseen eri puolilla Varsovaa, jossa runsaat viiniköynnökset pehmensivät hävitettyä kaupunkikuvaa. Seuraa ja valmista ohjelmaa olisi ollut tarjolla, sillä Demokraattisen nuorison maailman liitto oli saanut festivaaleilleen yli vierasta yli sadasta maasta, suomalaisiakin Historia kirkuu vastaan Puola on suomalaisille samalla sekä kaukainen että läheinen maa, jonka ymmärtäminen vaatii menneisyyden ja historian tuntemista. Puolan vaiherikas historia on tarjonnut lukuisia kansallisia tragedioita, viimeisimpänä Smolenskin lentoturma huhtikuussa Puolalaiset ovatkin korostaneet traagista historiaansa ja pitäneet itseään vallankumouksellisena kansana. Vastarintaperinteen myötä Puolalle muodostui kapinoitsijan maine sekä venäläisessä että länsimaisessa historiankirjoituksessa. Ei siis ihme, että samaa korostavat myös matkakirjat. von Schoultzin mukaan kapinat suorastaan kirkuvat vastaan tutustuttaessa Puolan historiaan. Arka maantieteellinen asema, loputtomia ja mittaamattomia kärsimyksiä, tiivistävät Jaakko Okker ja Juha Tanttu. Puolalaiset ovat aina olleet lyötyä porukkaa. Jos eivät saksalaiset tai venäläiset ole lyöneet, niin omat stalinistit ovat olleet kuria kiristämässä. Yksi selitys Puolan huonoon onneen löytyi maan kapinatraditiosta. Tärkeä perusvaisto, pelko tai kyky varuillaan olemiseen, ei sopinut puolalaiseen elämänmenoon. Puola on aina tuottanut sankareita kuin Suomi selluloosaa tai Sveitsi kelloja, määrittelevät Puolaa kiertäneet reportterit. Keski-Eurooppaa Kun Neuvostoliitto ja länsivallat sopivat Euroopan tulevaisuudesta, Puola jäi rautaesiripun itäpuolelle. Poliittinen tilanne alkoi kuitenkin vähitellen lieventyä alkuvuosien tiukasta stalinismista Stalinin kuoltua Ennen Varsovaan lähtöä von Schoultz oli saanut kuulla ystäviltään, että Puola oli vaarallisin rautaverhon takaisista maista. Siksi toimittaja hämmästyi saapuessaan perille. Ensivaikutelma oli lähinnä se, että Puola on keskieurooppalainen valtio. von Schoultz piti puolalaisia viehättävänä kansana ja jälleenrakennustyön tuloksia huomattavina. Vertailukohtana oli von Schoultzin aiempi visiitti idän leiriin, eikä se ollut sujunut ongelmitta. Bulgarian rajaviranomaiset olivat takavarikoineet reppuselkäiseltä reportterilta kaikki matkavalokuvat ja -muistiinpanot, kun hän oli matkalla Jugoslaviasta Turkkiin Bulgaarit olivat osoittaneet muutenkin erikoishuomiota toimittajaa kohtaan, sillä von Schoultzin kintereillä pysytteli koko ajan varjona siviiliasuinen herra. von Schoultzia eivät ilmansuunnat sinänsä liikuttaneet. Olinpa liikkunut missä hyvänsä, kaikkialla olin tavannut ihmisiä, yksilöitä, mielenkiintoisia tai tylsiä, älykkäitä tai tyhmiä, viehättäviä tai epämiellyttäviä. Omapäiset uskonnolliset Kumpikin teos nostaa esiin puolalaisten luonteenlaadun. Vaikka Puola oli siirtynyt sosialismin tielle, olivat kirkko ja uskonto keskeisellä sijalla ja yhdistivät puolalaisen identiteetin Länsi-Eurooppaan. Kirkot olivat kansoitetut, munkkeja ja pappeja liikkui kaduilla, puistoissa oli pyhimyksen kuvia, joiden edessä saattoi usein tavata kansalaisia polvistuneina, kirjoittaa von Schoultz. Okkerin ja Tantun matkakirjassa kuvataan värikkäästi puolalaisten äkkipikaista ja omapäistä luonteenlaatua. Puolalaiset eivät koskaan opi mitään ennen kuin se on myöhäistä. Kirjoittajat rakentavat teoksessaan mielikuvaa siitä, ettei sosialismi ollut juurtunut Puolaan. Itsetietoisia mutta myös itseironisia puolalaisia ei voisi pakottaa sosialistisen yhdenmukaisuuden muottiin. Puolassa eliittikin vitsaili johtamastaan järjestelmästä. Puolassa sovelluttu sosialismi erosi siis paljolti siitä, mihin Neuvostoliitto tähtäsi. Tämän osoittivat katolisen kirkon vahva asema, kansan patrioottisuus ja yksityisten maanviljelijöiden suuri lukumäärä. Kirjoittaja on Puolan historiaan erikoistunut filosofian maisteri ja Turun Suomi Puolayhdistyksen hallituksen jäsen. suomi puola

9 Luontomatkailua Pan Tadeuszin hengessä: vieraana Bialowieżan ikimetsässä Teksti: Jukka Soisalon-Soininen Kuvat: Sampsa Huttunen Joanna Kossak kestitsee vieraita keskellä Bialowieżan ikimetsää Puolan kansalliseepoksen Pan Tadeuszin tapaan. Tarjolla on bigosia, pierogeja, sienikeittoa, żurekia, naleśnikeja ja paikallisten pikkupanimoiden olutta, kaikkea toiveiden mukaan. Pan Tadeuszin Goldwasser, Woda Złotowa, on kuitenkin parasta tuoda mukana, sillä sitä ei välttämättä ole Białowieżan pikkukaupoissa. City-tytön unelma Kossak on syntyjään krakovalainen. Hänet kasvatti luonnontieteilijätäti, jonka vaikutuksesta Joannan unelmana oli elää luonnossa ja metsässä. Täti muutti Bialowieżaan 1970 aloittaessaan työt paikallisella metsäntutkimuslaitoksella. Joanna vietti kaikki kesälomansa tädin sähköttömässä puumökissä muuta vaihtoehtoa hän ei voinut kuvitellakaan. Täti ruokki lähistön lukuisia eläimiä, lukuun ottamatta susia ja visenttejä. Paluu lomilta oli kuin kuolemantuomio, lähtö paratiisista, kertoo Joanna. Krakovassa unelmoin mahdollisuudesta muuttaa itsekin jonakin päivänä Bialowieżaan. Liike-elämästä korpeen Unelma toteutui Siihen asti Kossak työskenteli Krakovassa, jossa päivät täyttyivät työstä graafisena suunnittelijana. Lisäksi hän toimi kabareelaulajana ja hevosurheiluratsastajana. Yksityisyys rajoittui wc:ssä käyntiin, huokaa Joanna. Viimein löytyi unelmien täyttymys. Sain vuokrata Białowieżan metsäpiiriltä majan, joka oli ollut kommunistien ja ulkomaisten metsästäjien käytössä. Sielläkään ei ollut sähköjä. Maaseutumatkailu aktivoi Joanna on WWF:n ja kansalaisjärjestöjen yhteyshenkilö Bialowieżassa, koska hän puhuu erinomaista englantia. Hän on myös maatilamatkailun kouluttaja; alueelle on syntynyt jo kolmisenkymmentä uutta bed & breakfast -majoituskohdetta, entisten kolmen lisäksi. Koulutus on vapaaehtoistyötä, ja pääsääntöisesti menestyksellistä, kertoo Joanna. Paikalliset asukkaat ovat oppineet suojelemaan luontoa ja saaneet menestyksen avaimet elämäänsä. Ote Immi ja Harri Halstin matkapäiväkirjasta Matkavinkit Bielsko-Białaan Suunnitelma: lento Helsinki-Krakova, autolla Bielsko- Białaan, viisi päivää kaupungissa ja paluu Saksan kautta. Matkalla Krakovasta Bielsko-Białaan: 1100-luvun benediktiiniläisluostari Tyniecissä ja 1600-luvun pyhiinvaellusluostari Kalwaria-Żebrzydowskassa. Bielsko-Białan tärkeimmissä keskustan rakennuksissa on esittelytaulut, joissa tietoa myös englanniksi. Białassa linnamuseo, keskusaukio ja keskustan kävelykatu, Polski Teatr (puolalainen teatteri), posti sekä hieno 1930-luvun funkkis-suurkortteli ja kaupungintalo. Juutalainen hautausmaa Bielskon yläkaupungilla on vaikuttava. Kappeli on arkkitehti Karoly Kornin suunnittelema, kuten natsien tuhoama synagogakin ja kaupungin hienoin kertaustyylirakennus Białan rannalla. Kornin hauta on juutalaisella hautausmaalla. Bielsko-Białan ympäristössä: Pyhän Barbaran puukirkko (1690) Mikuszowicessä, Habsburgien linna Żywiecissä sekä kävelyä Sleesian Beskideillä, jonne pääsee köysiradalla. Bielsko-Białan museo, mm. Kutojan talo ja tekniikan museo Puuarkkitehtuurireitti Kansallislaululla oma museo Puolalaiset ovat niin isänmaallisia, että ainoina maailmassa he ovat laittaneet museon kansallislaululle. Sanat Jeszcze Polska nie zginęła (Sortunut ei Puola vielä) tulevat tutuiksi niin musiikkina kuin taistelulipuissa ja postimerkeissä. Museo sijaitsee sanojen kirjoittajan Józef Wybickin synnyinkodissa Będominissa, noin 50 kilometriä Gdanskista. Museo antaa modernilla tekniikalla ryyditettynä kuvan siitä, millaista oli elämä aateliskartanossa 1700-luvulla. Tarina jatkuu Italiassa, missä Wybicki seurasi valtionsa menettäneitten puolalaisjoukkojen harjoituksia ja laatii entisiä taisteluita ihannoivat sanat Puola ei toiveista huolimatta herännyt eloon Napoleonin avulla, mutta laulusta tuli suosittu. Se valittiin itsenäistyneen Puolan kansallislauluksi Museo korostaa laulun roolia kansallistunteen ylläpitäjänä. Jo 1800-luvulla se soi soittorasiassa ja 1900-luvun alussa levyillä. Puistoalueella järjestetään erilaisia tilaisuuksia, kuten piknik kenraali Wybickin kanssa. Napoleonin ajan näytöstaisteluihin tuli rahapulan takia tauko 2012, mutta ainakin osa sotahistorian harrastajista toivoo palaavansa univormussa Będominiin. Alkusanat kirjailtiin kankaalle kansallislaulun 200-vuotisjuhliin. Teksti ja kuvat: Merja Åkerlind Täysipäiväisen äitiyden jälkeen Joanna palasi työelämään. Hän toimii tulkkina, kääntäjänä ja ennen kaikkea taidemaalarina, mikä on myös hänen tärkein harrastuksensa. Suuri talo, Joannan ja lasten koti, on aina avoinna vieraille. Vierashuoneita on kuitenkin vain yksi. Yövieraat saavat nauttia täydellisestä yksityisyydestä luonnon keskellä. Toki myös telttailijat ovat tervetulleita, eikä aterioiden valmistus suuremmallekaan joukolle ole ongelma. Sähköposti: Puh (klo 21 asti) Johanna Lammen ja Anna Kulicka-Soisalon-Soinisen dokumentti Joanna Kossakista, ikimetsästä ja visenteistä Kirjoittaja on asiantuntijamatkanjohtaja. Museon puistossa on yli 400-vuotias Dąbrowskin tammi. 16 suomi puola Kuva: Puolan matkailujärjestö POT

10 Tekstiilitaiteilija löysi juuriaan Puolasta Kaksi tekstiilisukua Białan hautausmaalta emme löytäneet 1800-luvun alun hautoja. Bielskon hautausmaalle emme päässeet tutustumaan. Se on suljettu ja kasvanut umpeen ja odottaa entistämistä. Teksti: Immi Halsti, kuvat: Immi ja Harri Halsti Immi Halsti aloitti tekstiilitaiteen opinnot Kudontaan ja uniikkitöihin erikoistunut taiteilija on vähitellen oivaltanut, että tekstiiliperimä saattoi olla verissä. Yksi sen pitkistä säikeistä ulottuu Puolaan. Noin 20 vuotta seinälläni ovat vakavalla naamalla seuranneet meitä isoäitini isoäidin äidin muotokuva sekä kaksi pientä kihlajaiskuvaa vuodelta He ovat Emilie Wahren o.s. Klebek ja Axel Wilhelm Wahren. Äitini kertoi vuosia sitten, että Axel oli kotoisin Tukholmasta ja Emilie Bielitzistä Itävalta-Unkarista. Bielitz on osa nykyistä Puolaa ja nimeltään Bielsko- Biała. Axel Wahrenin kisällimatka Esi-isäni Axel Wilhelm Wahren lähti Tukholmasta värjärin kisällimatkalle 18-vuotiaana Sleesian Bielitzistä hän sai värjäämön johtajan paikan Hän vietti muistiinpanojensa mukaan nuoruutensa onnellisinta aikaa isäntäperheen yhtenä perheenjäsenenä. Tällöin hän ilmeisesti tutustui sukulaistyttö Emilie Klebekiin. Axel Wilhelm palasi moniin maihin ulottuneelta matkaltaan 1836 Tukholmaan, jossa sai työpaikan enonsa värjäämössä. Pian hänestä tuli värjäämön itsenäinen vuokraaja. Tällöin hän myös päätti luopua juutalaisuudesta ja hakeutui evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Mutta värjäämö meni kohta vararikkoon ja suhde enoon poikki. Kun työtä ei löytynyt Ruotsista, Wahren haki 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajan paikkaa. Kokeneena ammattimiehenä hänet valittiin tehtaan vuokraajaksi. Samana vuonna hän tiettävästi kihlautui Emilie Klebekin kanssa. Heinäkuussa 1839 Wahren matkusti laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen Bielitziin mukanaan veljensä Mauritzin tekemä bonjour. Häät vietettiin Bielitzissä. Hääpari lähti paluumatkalle kuukausi häiden jälkeen. He kävivät Wahrenin isän luona Tukholmassa matkalla kohti Suomea, missä he asettuivat verkatehtaan johtajan asuntoon. Uusia tietolähteitä Wahrenin ansioista on kerrottu laajasti hänen perustamansa Forssa Osakeyhtiön historiassa (Kaukovalta 1934), mutta perheestä ja Emilien taustasta löytyy vain lyhyitä mainintoja. Kuitenkin Emilien on täytynyt pitää yllä suurta huushollia, koska tekstiilitehtailija sai jatkuvasti vieraita: liikekumppanit sekä sukulaiset viipyivät täyshoidossa viikkoja jopa kuukausia ja toistuvasti. Emilie ja Axel Wilhelm Wahrenin tarina alkoi Bielitzissä. Myöhemmin Wahrenin perustaman kehräämön ja kutomon myötä sai Forssan teollisuusyhdyskunta alkunsa. Åbo Akademien arkistosta löysin Emilien kirjeitä suvun naisille ja tuttaville. Käsiala oli siistiä, pientä ja hillittyä, kirjeiden sisältökin selkeää ja sivistyneen asiallista. Sävy oli sovittelevaa kuin äidilläni, joka myös oli toimeliaan miehen taustalla huushollin pitäjä ja liikepäivällisten järjestelijä. Oliko jo Emiliellä tällainen perhetausta Bielitzissä? Tietämäni mukaan hän oli viinikauppiaan tytär. Bielsko-Białan nettisivuilta löysin maininnan tekstiilimuseosta ja sain yhteyden sen johtajaan Piotr Kenigiin. Hän oli tutkinut kaupungin tekstiiliporvarisukuja ja täydensi ystävällisesti sukututkimustietoani. Selvisi, että Emilien lähes kaikki äidinpuolen sukulaiset olivat olleet kangasmanufaktuurien ja värjäämöiden omistajia. Emilien jalanjäljille Halusin nähdä, millaisesta ympäristöstä ja kaupungista Emilie tuli Suomeen. Oppaaksi syksyn 2012 matkalle lupautui Piotr Kenig ja valokuvaajaksi arkkitehtimieheni. Historiallinen ohjelmamme alkoi kulkemalla Bielskosta Białaan sillan yli Klebekin talolle, joka löytyi melkein entisellään. Matkatessamme Emilien kotitalolta 11 Listopadaa pitkin torille, sen poikki kohti evankelisluterilaista kirkkoa ja sen ohi pappilan kansliaan tulimme kulkeneeksi Emilien koulutien. Emilie oli asunut lapsuutensa keskellä vilkasta teollisuus- ja kauppakaupunkia. Kaksoiskaupunki oli kasvanut Sleesian ja Galitsian rajajoen kummallekin puolelle, linnan ympärille. Kaupunki oli jo silloin yli 400 vuotta vanha, osa Itävalta-Unkarin keisarikuntaa ja sitä kutsuttiin Pikku- Wieniksi. Pappilassa odotti mykistävä näky: raskaat kirkonkirjat ja niitten ryppyiset, kellastuneet A3-kokoiset lehdet. Niille oli saksaksi mustalla musteella merkitty myös Emilien syntymä- ja kastetiedot. Yllätys oli se, että hän olikin syntynyt eikä , kuten suomalaisissa papereissa lukee. Syntyneitten kirjasta löytyi myös hänen veljensä syntymätodistus vuodelta Pappilan kuolleet-kirja sisälsi Emilien isänäidin kuolintodistuksen. Pappila-koulurakennus oli Piotr Kenigin mukaan lähes ennallaan, mutta Emilien koulunkäynnistä ei ollut dokumentteja. Museonjohtaja Piotr Kenig ja kirjoittaja ns. apteekin nurkalla. Paljon oli kuitenkin jo selvinnyt. Emilien äidinäidinisä Johann Georg Mänhardt ( ) oli tullut Unkarista ja perustanut villakutomon Bielitziin Mänhardtin suku toimi kaupungissa vuoteen 1946 asti, ja heidän talonsa on edelleen Bielskon keskustassa. Emilien äidinisä Samuel Kolbenheyer ( ) valjassepän poika Leutschausta (Lewoca nyk. Slovakiaa) muutti 1770-luvulla Bielitziin. Hän avioitui 1779 Katharina Mänhardtin ( ) kanssa, jonka isä Johann Mänhardt, oli merkittävä kangaskauppias ja omisti myös tekstiilikutomon, jossa kudottiin ns. hollantilaista verkaa. Samuel Kolbenheyer ja Johan Mänhardt olivat myöhemmin yhtiökumppaneita. Samuelin asuintalo sekä verkakauppa ja kutomo olivat 11 Listopada 3:ssa, joka oli siis Emilien äidin Karolinan lapsuudenkoti. Samoin on jäljellä Kolbenheyereiden nelikerroksinen talo entisen pörssiaukion varrella vastapäätä nykyistä apteekin kulmaa. Emilien äiti Karolina Kolbenheyer oli mennyt naimisiin värjärimestari Johan Klebekin kanssa Leskimies Klebek hoiti tuolloin ensimmäisen vaimonsa lasten värjäämöä ja vastasi suurperheestä. Päättelimme, että värjäämön omistajien tullessa täysiikäisiksi piti Johan Klebekin vaihtaa ammattia. Hän ryhtyi viinikauppiaaksi, mutta kuoli pari vuotta ennen Wahrenin kisällimatkaa. Kutojille koneita Kutojan talossa (Dom Tkacza) ja Piotr Kenigin johtamassa tekniikan museossa selvisi, että tekstiiliteollisuuden rinnalle Bielitziin ja Bielsko-Białaan syntyi ripeästi vahva metalliteollisuus. Vuonna 1806 Bielitziin hankittiin ensimmäiset kehruukoneet, 1809 kampauskoneet ja 1810 kankaiden leikkuukoneet. Vuonna 1811 syntyivät Bielitzin ensimmäiset verkatehtaat, joista toisen perustivat veljekset Kolbenheyer, esiäitini Emilien enot. Emilie Klebekin lapsuudenkodin (11 Listopada 25) sisäpihalla viinikaupan tilalla on nyt ravintola Nowy Świat. Ravintolaan kuljetaan samasta portista, josta Emilie oli lapsuudessaan päivittäin kulkenut. Mänhardtien talo (Stojałowskiego 2) on entisöity ja nykyisin täynnä asianajotoimistoja. Vasemmalla kuja johtaa Plac Fabrycznylle, jossa tekstiilitehtaat olivat. Axel Wahrenin kisällivärjäämö oli osa Kolbenheyereiden monipuolista tekstiiliteollisuutta. Vuonna 1846 verkatehdas muutti uuteen rakennukseen ja Emilien serkut tulivat mukaan yritykseen. Tehdasta ei löydy enää rekisteristä Bielitzin vanhimman Keisarilliskuninkaallisen etuoikeutetun verkatehtaan lopettamisen syistä ja tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa. Kaupungin tekstiiliteollisuus kasvoi ja keskittyi yhä suurempiin ja paremmin konein varustettuihin tehtaisiin. Niistä löytyy tietoa kohta avattavassa tekstiilimuseossa. Ikäsotku ja ikävää Bielskon pappilassa kävimme tarkistamassa Emilien vihkitodistuksen tiedot; päiväksi varmistui Ikätiedot olivat häätohinassa vaihtuneet: morsiamen iäksi oli merkitty 25 ja sulhasen 27. Tässä ehkä syy virheelliseen merkintään Suomessa. Retkemme oli uskottua antoisampi. Se, että Sleesia ja Bielsko-Biała on ollut välillä Itävalta-Unkaria, välillä Saksaa ja Puolaa, vaatii lisäselvityksiä, mutta tuo uusia näkökulmia Emilien ymmärtämiseen. Emilie on maahan muuttajana siirtynyt kaupunkikulttuurista Jokioisten ja Tammelan metsiin ja pelloille, ja se on varmasti vaatinut luonnetta. Kasvuympäristö antoi luontaiset valmiudet tehtaanjohtajan vaimoksi. Kaipuusta kotiseudulle en ole löytänyt muita muistiinpanoja tai kirjeitä kuin ainoan tyttären Sidonia Stålströmin ( ) muistikirjamaininnan, joka kertoo ruotsiksi äidin halusta tavata sukuaan. Kesällä 1871 tehtiin suurta peruskorjausta äidin ja isän luona Forssassa. Äiti, joka oli todella sairas, halusi matkustaa isoäidin luokse Saksaan (Bielitz oli siirtynyt osaksi Saksan Keisarikuntaa). John-veljen oli määrä matkustaa hänen kanssaan. Mutta äiti jäi Tukholmaan, koska pitkä matka olisi vienyt hänen voimiaan liikaa. Emilie Wahren (os. Klebek) kuoli perheensä ympäröimänä Kirjoittaja Immi Halsti on tekstiilitaiteilija TEXO 18 suomi puola suomi puola

11 dżś źdź Konsonantteja selättämässä Konsonanteistaan kuuluisa puolan kieli saattaa lannistaa suomalaisen opiskelijan ensi askelilla. Keinoja konsonanttihirviöiden selättämiseksi kuitenkin on. Solmuja avattiin syyskuussa 2012 Helsingin Puola-yhdistyksen ja Helsingin suomenkielisen työväenopiston Kommunikoidaan konsonanteilla kipinöitä puolan kieleen -tapahtumassa, jota edelsi puheenjohtaja Päivi Erolan johdatus Puolan historiaan, kieleen ja kulttuuriin. Yritän innostaa opiskelijoita positiivisella olemuksella, sanavalinnoilla ja äänenpainoilla, rohkaisemalla ja tekemällä asiat helpoiksi, kertoo konsonantit omalta osaltaan selvittänyt TM, FM Emil Anton. Puolassa on konsonanttiäänteitä enemmän kuin suomessa kirjaimia! Konsonanttiluennon pääpaino oli s -äänteiden harjoittelemisessa. Niitä riittääkin: s, ś, sz, c, ć, cz, z, ź, ż/rz, dz, dź, dż. Suomalainen lausuu yksinkertaistaen omalla kielitajullaan mutkat suoraksi: s, ś, sz, z, ź ja ż= s ja c, ć, cz, dz, dź ja dż=ts. Tosin puolalaiset eivät käsitä, miten nämä muka olisivat ässiä. He lausuvat merkit seuraavasti: s: stadilainen, terävämpi s, kuten englannissa ś: pehmeä s, ikään kuin lausuisi j ja s samaan aikaan z: soinnillinen s, (mehiläisen bzzzzzz...) ź: vastaavasti pehmeä z, kielen keskiosa kohti kitalakea c: kuin ts, mutta terävästi yhteen lausuttuna yhtenä äänteenä ć: jälleen pehmeä versio edellisestä dz: soinnillinen versio c:stä, d+z yhteen lausuttuna dź: jälleen pehmeä versio edellisestä sz: suhuässä, kovempi kuin englannin sh cz: vastaavasti kovempi kuin engl. ch, d:n räjäytys ż/rz: soinnillinen versio sz:stä dż: soinnillinen versio cz:stä; vrt. drz (kaksi äännettä) Teksti: Päivi Erola Kuva: Emil Anton - pyrähdys Puolaan ja puolan kieleen Kovat ja pehmeät Antonin luennon idea oli verrytellä kielenkantoja keskittymällä ensin konsonanttien kovuuteen ja pehmeyteen. B-kirjainhan ei ole pehmeä p vaan kova b. Pehmeä p on p ja käytännössä kirjoitetaan pi. Samoin pehmeä b on b ( bi ). Esimerkkejä: piekarnia, bieg. Mainittakoon, että i pehmentää suomalaisenkin: Fin, fiński. Kun kieliä oli rullattu ja ässiä päristetytty, Emil Anton ść antoi vielä muutaman pähkinän purtavaksi. Miten erotat toisistaan seuraavat sanat ja äänteet: burza / buzia, proszę / prosię, dżem / drzemka / dzień, czy /trzy/ci, szczeka/ścieka/strzał? Miten lausut gwóźdź, Zdzisław, rozgryźć, wstrząs, czczość, chrzciciel, czciciel, wskrzeszenie? Entä kun eteesi tulevat seuraavat ilmaisut tai nimet: W Szczebrzeszynie chrząszcz brzmi w trzcinie (i Szczebrzeszyn z tego słynie). Grzegorz Brzęczyszczykiewicz Pocztmistrz z Tczewa, rotmistrz z Czchowa. Przyszedł Herbst z pstrągami, słuchał oszczerstw z wstrętem. Tata, czy tata czyta cytaty Tacyta? Cieszę się, że ci się podobało. Kaveri ei tainnut olla paikalla, kun vokaaleja jaettiin - Antero Mertaranta Tomasz Wawrzkiewiczistä suomi puola

12 Merkintöjä lukupiiristä Sekä pimeinä syysiltoina että toukokuun taivaan loistaessa katonrajan ikkunoista on ilo istua Porvoonkadun tunnelmallisessa Holvikellarissa jakamassa kokemuksia puolalaisesta kirjallisuudesta. Pitkään pöytään on katettu pientä syötävää ja juotavaa, ja ympärillä on kymmenenkunta Puolan ja kirjojen ystävää. Päivi Paloposken vetämän lukupiirin jäsenillä on erilaisia taustoja kiinnostukselleen: puolalainen puoliso, Puolaan muuttanut poika tai ystävä, puolan opiskelu tai opettaminen, tutkiminen, kääntäminen. Eija Silvola Kauden alussa kaikki saavat ehdottaa luettavia kirjoja. Lukupiiriin saa tulla, vaikka ei olisi lukenutkaan sovittua kirjaa; jokaisella on panoksensa annettavana keskusteluun. Yleensä alustaja esittelee ensin kirjailijan ja teoksen. Yksi lukupiirin nautinnoista on tuntea muiden keskittyvän kuuntelemaan, miten teos on koskettanut minua. Andrzej Szczypiorski: Alku (Początek). Suom. Kirsti Siraste. Tammi, Juutalaiskohtaloista toisen maailmansodan Varsovassa kertova teos kiehtoo lähes kaikkia. Joku myöntää kokeneensa pitkät, mutkikkaina polveilevat kappaleet raskaiksi. Kommenttien ansiosta ymmärrän kerrontatyylin taidokkuuden paremmin. Aluksi vierastin teoksen lukuisia näkökulmia ja kaikkitietävää kertojaa, mutta lukijan vieminen suoraan elettyyn sota-aikaan saa samaistumaan henkilöihin. Henkilögalleria on runsas. Keskustelu laajenee yleisemmin Varsovan saksalaismiehitykseen ja Puolan historiaan. Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta (toimittanut ja puolasta suomentanut Jussi Rosti). WSOY, Alustaja Topi Lappalainen näyttää alkuperäisiä, puolankielisiä runokokoelmia ja lausuu suomennosvalikoiman nimirunon puolaksi. Löysin yhtäläisyyttä tämän runon ja kaksi vuosikymmentä vanhemman Kirjoittamisen ilo -runon välillä. Molemmat käsittelevät ihmisyyden peruskysymystä, suhtautumista kuolevaisuuteen. Vuoden 1996 nobelistia ei suinkaan pidä väheksyä naisten asioiden runoilijana, millaiseksi häntä on kutsuttu. Helsingin Puola-yhdistyksen lukupiiri on kokoontunut jo vuodesta 2010 lähtien. Käännöskirjallisuuden satoisa vuosi peräti kolme teosta! Päivi Erola Puolan kielestä suomennetaan vuosittain keskimäärin yksi kaunokirjallinen teos. Kaksikin tekee vuodesta jo hyvän, kertoo suomentaja Tapani Kärkkäinen. Vuoden 2012 sato on siten erinomainen. Jäämme odottelemaan, mitä laariin ropisee tulevina vuosina. Andrzej Sapkowski: Haltiain verta (Krew elfów). Suom. Tapani Kärkkäinen. WSOY Fantasiakirjailijan Noituri-saagan kolmas osa. Saagan ensimmäinen osa Viimeinen toivomus sai Tähtifantasia-palkinnon 2011 ja kakkososa Kohtalon miekka 2012! Wisława Szymborska: Täällä (Tutaj). Suom. Martti Puukko. Savukeidas Nobelistin testamentti. Olga Tokarczuk: Vaeltajat (Bieguni). Suom. Tapani Kärkkäinen. Otava Puolan arvostetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluvalla Tokarczukilla on taito luoda maagisia maailmoja. Teos sai 2008 Puolan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon NIKEn. Tadeusz Konwicki: Isoäitini tarina (Bohiń). Suom. Kirsti Siraste). Tammi, Teos vie syvälle Puolan historiaan, laajemminkin kuin isoäidin elinaikaan, 1800-luvun lopulle. Kerronta antaa lukijan kokea täydesti, kuinka päähenkilö Helena Konwicka ajattelee, tuntee, elää muutamaa elokuun päivää. Mutta romaani on paljon muutakin kuin tarina hänen rakkaudestaan. Kyse on puolalaisuuden olemuksesta. En ole ainoa, joka ei ole huomannut, kuka henkilöistä on kansilievetekstin lupaama vieraileva Hitler. Seuraavan runokokoelmani nimi on Jo riittää sanoo Wisława Szymborska kun istun hänen Krakovan kodissaan marraskuisen harmaana päivänä. Ulkona on lievä pakkanen. Joko olet kirjoittanut sen nimisen runon? kysyn, koska Szymborskan runokokoelmat on nimetty yleensä jonkun kokoelmassa olevan runon mukaan, poikkeuksena ovat tietysti erilaiset valikoidut tai kootut runot. Marcin, sanoo Wisława, joka kutsuu minua nimeni puolalaisella vastineella. tuohan oli hyvä kysymys. En ole kirjoittanut vielä sellaista runoa. Jospa kirjoittaisit ensin jonkun muun kokoelman ja jättäisit sen Nyt riittää kokoelman myöhemmäksi eli odottaisit niin kauan kun sen niminen runo syntyy itsestään. Milloin muuten arvelet saavasi seuraavan kokoelman valmiiksi? Wisława naurahtaa ja sanoo, ettei hän osaa oikein arvioida milloin uusi kokoelma on valmis. Kuten aina aika kuluu nopeasti hänen seurassaan. Juttelemme niitä ja näitä. Sinuttelemme toisiamme, koska Wisława halusi tehdä sinunkaupat kanssani joitakin vuosia sitten. Siitä huolimatta saatan yhä joskus vahingossa teititellä häntä. On todella vaikea uskoa, että vastapäätäni istuva nainen on jo 88-vuotias. Hän näyttääkin ikäistään nuoremmalta, mutta ennen muuta hänen ajatuksena liikkuvat nopeasti ja terävästi kuin nuorella ihmisellä, sillä erotuksella, että niissä on eletyn elämän mukanaan tuomaa viisautta. Wisława Teksti ja kuva: Martti Puukko Simo Sipola: Uuden Euroopan raunioilla. Teos Matka uuteen Eurooppaan Toimittaja Simo Sipola vie lukijan matkalle nyky-eurooppaan ja sen historiaan. Maanosaamme peilataan kylmän sodan rajaseutujen kautta, joista yksi on Puola ja sen ympärysmaat. Tarkastelukulmina ovat politiikka, Visegrád-yhteistyö, identiteetti ja arvot. Keskieurooppalaisuudenkin käsitettä pohdiskeleva teos on hyvä johdatus Puolaan. Wisława kyselee paljon. Edellisestä tapaamisestamme on vierähtänyt jo yli puoli vuotta. Kerron hänelle Prahasta, josta olen juuri vuorokautta aiemmin tullut junalla. Wisława muistelee Prahaa lämmöllä, erityisesti hän nostaa esille kirjailijakollegansa Václav Havelin, jonka siviilirohkeutta hän sanoo arvostavansa. Puhun Wisławalle paljon Virosta ja Latviasta. Ne maat ovat hänelle tuttuja vain kirjoista ja tiedotusvälineistä. Me tiedämme täällä Puolassa luvattoman vähän Viron ja Latvian historiasta ja nykypäivästä. Liettua on meille tietenkin jo paljon tutumpia, johtuen maittemme rajanaapuruudesta ja yhteisestä historiastamme. Wisława tietää toki itse varsin paljon Viron ja Latvian historiasta, mutta tämän päivän tilanne ei ole hänellekään niin tuttu. Puhumme tietenkin myös Suomesta. Kerron Wisławalle tammikuun presidentinvaalien asetelmista ja meneillään olevasta vaalikampanjasta. Hän on ihmeissään kun kerron, että Suomessa ehdokkaat näyttävät suorastaan kilpailevan sillä, kuka suhtautuu kaikkein kielteisimmin Natoon, johon Suomi ei kuulu. Puolassa jopa entiset kommunistijohtajat kampanjoivat 1990-luvulla maan Natojäsenyyden puolesta. Heistä kaikkein näkyvin oli vuonna 1981 sotatilan Puolaan julistanut ja silloinen Varsovanliiton uskollinen soturi kenraali Wojciech Jaruzelski. Kun sanoo A on sanottava myös B sanoi Jaruzelski kun tein hänestä dokumenttielokuvaa ja jatkoi historiamme on osoittanut, että aina kun olemme jääneet yksin, meidän on käynyt huonosti. Natosta keskustelumme siirtyy nopeasti taas muihin aiheisiin. Olen joskus aikaisempien tapaamistemme aikana tentannut nauhurin kanssa tuntikausia Wisławalta hänen muistojaan lapsuudesta, sota-ajasta ja hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan kommunistisessa Puolassa. Viimeisten vuosien aikana en ole paria lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta enää haastatellut Wisławaa nauhalle tai digitaaliselle muistikortille, koska olen huomannut, että keskustelumme sävy muuttuu paljon jäykemmäksi heti, kun siihen tulee mukaan jokin häiritsevä ja ulkoinen tekninen tekijä. Tämä tekemäni haastattelu jäi viimeiseksi. Vain viikkoa vierailuni jälkeen Wisława Szymborska sai kuulla olevansa parantumattomasti sairas. Wisława Szymborska nukkui pois kotonaan Krakovassa vuoden 2012 helmikuun ensimmäisen päivän iltana. Kirjoittaja on tietokirjailija ja elokuvaohjaaja. FREE LANCE MATKAMYYJÄ JA MATKANVETÄJÄ Järjestämme yhdistyksille, seuroille ja muille ryhmille teemapohjaisia, räätälöityjä Puolanmatkoja. Haemme nyt free lancena toimivaa provisiopalkkaista matkamyyjää ja matkanvetäjää, yhdessä tai erikseen. Myyjä hakee asiakkaat ja sopii ohjelman perusrunkojen pohjalta heidän kanssaan yhdessä meidän ja yhteistyömatkatoimistojemme kanssa. Puolan tuntemuksen pitää olla riittävä ohjelmien esittelyyn. Matkanvetäjältä (viralliset oppaat tulevat erikseen) vaaditaan järjestelmällisyyttä, reipasotteisuutta ja kykyä saada ryhmä mukaan. Vetäjä myös tulkkaa puolan- tai englanninkielisten oppaiden esitykset suomeksi. Tehtävässä on oltava riittävä Puolan historian, maantieteen ja kulttuurin tuntemus. Tiedustelut ja hakemukset: Timo Punkari, puhelin Suomessa , Puolassa Meletre Sp. z.o.o. Karolewska 1, Łódź, Puola tai sähköpostilla Oy Nova Business Consulting Ltd 22 suomi puola suomi puola

13 Halina Poświatowska Olen Julia Olen 23-vuotias Koskin kerran rakkautta Se maistui kitkerältä Kuin kupillinen mustaa kahvia Voimisti Sydämen rytmiä ärsytti Elävää kehoani Laittoi aistit keinumaan Lähti pois Olen Julia Korkealla parvekkeella Riippuvainen Huudan tule takaisin Kutsun tule takaisin Tahraan Pureskellut huuleni Veren värillä Ei tullut takaisin Olen Julia Olen tuhatvuotias Elän - Runoja Suomentanut Jussi Rosti aina kun haluan elää huudan kun elämä on lähdössä luotani painaudun sitä vasten sanon elämä älä lähde vielä sen lämmin käsi kädessäni suuni sen korvan juuressa kuiskaan elämä niin kuin elämä olisi rakastaja joka tahtoo lähteä ripustaudun sen kaulaan huudan kuolen jos lähdet Odkąd cię poznałam, noszę w kieszeni szminkę, to jest bardzo głupie nosić szminkę w kieszeni, gdy ty patrzysz na mnie tak poważnie, jakbyś w moich oczach widział gotycki kościół. A ja nie jestem żadną świątynią, tylko lasem i łąką - drżeniem liści, które garną się do twoich rąk. Tam z tyłu szumi potok, to jest czas,który ucieka, a ty pozwalasz mu przepływać przez palce i nie chcesz schwytać czasu. I kiedy cię żegnam, moje umalowane wargi pozostają nietknięte, a ja i tak noszę szminkę w kieszeni, odkąd wiem, że masz bardzo piękne usta. Siitä asti kun tutustuin sinuun, pidän taskussani huulipunaa, on sangen hupsua pitää huulipunaa taskussa, kun sinä katsot minua noin vakavana, aivan kuin näkisit silmissäni goottilaistyylisen kirkon. Enhän minä ole mikään temppeli, vain metsää ja niitty lehtien värinä, kun ne kurottavat kohti sinun käsiäsi. Tuolla takana kohisee virta, se on aika, joka pakenee, ja sinä annat sen valua läpi sormiesi etkä halua tarttua aikaan. Ja kun hyvästelen sinut, maalatut huuleni jäävät koskemattomiksi, mutta minä vain pidän huulipunaa taskussa siitä asti kun tiedän, että sinulla on hyvin kaunis suu. Kaikki minun kuolemani kuinka monta kertaa voi kuolla rakkaudesta ensimmäinen kerta oli karvas maan maku karvas maku kitkerä kukka neilikka punainen hehkuva toinen kerta vain tilan maku valkoinen maku viileä tuuli pyörien kaiku äänettä jyskyttävä kolmas kerta neljäs kerta viides kerta kuolin rutiinilla vähemmän ylevästi huoneen neljä seinää selällään ja yläpuolellani piirteesi terävät kuolemassakin, sinä sanot ikuisesti, sinä sanot entä jos muutut puuksi voinko luottaa siihen että kohoat minun ikkunani alle entä jos ikkunaruuduksi voisinko sitten kielenkärjellä kutittaa sinun helisevää läsnäoloasi entä jos tuuleksi olisinko ruoho jossa puhallat entä jos valoksi olisinko yö jonka karkoitat entä jos päiväksi verhoatko suojaavalla pilvellä minun väsyneen pääni kun tartut sitä kevyesti hiuksista sukkelin sormien hyväilyin kuiskaatko olen talviuni hennoille leningeilleni helmiuni ranteilleni niin itseensä rakastunut aurinko verhoutuu joka päivä mutta mitä tehdä kauneudella loistaa entä loisteella sytyttää liekit entä liekeillä kärventää sydän tuhkaksi paras mahdollinen polttouhri älkää siksi väittäkö että kukaan yhtään mihinkään tarvitsee pimeyttä Runoja sydämen varjosta Sophy Bergenheim Halina Poświatowska (o.s. Myga) on yksi Puolan rakastetuimmista runoilijoista. Hänen runonsa tuntuvat tulevan suoraan sydämestä ja ammentavan ilmaisuaan sen monista eri tunteista. Hän käsittelee peittelemättömästi ja koskettavasti rakkautta, himoa ja kaipuuta elämää ja kuolemaa. Ei olekaan ihme, että häntä tavataan kuvata rakkauden runoilijana. Poświatowska syntyi Częstochowassa 9. toukokuuta 1935 levottomassa Puolassa. Maata hallitsi Sanacja-liike, jonka tavoitteena oli nimensä (Tervehdyttäminen) mukaisesti palauttaa Puolan moraali ja elvyttää maan talous. Liike oli voimakkaan autoritäärinen ja vastusti parlamentaarista demokratiaa, mutta ei ollut kuitenkaan voimakkaasti kommunistinen sen paremmin kuin fasistinenkaan. Sota jätti jäljen Toinen maailmansota jätti Poświatowskaan lähtemättömät jäljet: se kulki suoraan hänen kotikaupunkinsa läpi. Halina, tuolloin vielä pieni lapsi, joutui piileskelemään päiväkausia kellarissa vanhempiensa kanssa. Kun perhe viimein pääsi poistumaan maan alta, kävi ilmi, että tyttö oli sairastunut. Nuorta Halinaa ei saatu terveeksi perinteisin kotikeinoin, vaan hänelle jäi jälkitautina paha sydänsairaus. Kommunistisen Puolan ilmapiiri alkoi vapautua Stalinin kuoltua 1953 ja Władysław Gomułkan noustua Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeriksi Tämä näkyi myös Puolan kulttuurielämässä ja taiteessa. Sosialistinen realismi oli asettanut taiteilijoille tiukat raamit, mutta nyt vallitsi vapaus ilmaista itseään estottomasti ja antaa mielikuvituksen lentää. Varsinkin puolalainen runous alkoi puhjeta täyteen kukkaansa. Rakkautta parantolassa Poświatowskan tulevaisuus ei kuitenkaan näyttänyt valoisalta, sillä hänen sairautensa oli yhä pahenemaan päin. Lääkäreiden, ystävien ja Yhdysvaltain Puola-yhteisön yhteisponnisteluin hänet saatiin lähetettyä Philadelphiaan vaativaan sydänleikkaukseen Leikkaus onnistui ja toi hänelle monta vuotta lisää elinaikaa. Poświatowskan ensimmäinen kokoelma Hymn bałwochwalczy (Palvontahymni, 1958) ilmentää sekä puolalaisen runouden kukoistusaikaa että kuolemaa silmästä silmään katsoneen toipilaan dramaattisen eksistentialistisia ajatuksia. Vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa, sanotaan, mutta joskus myös samankaltaisuudet saattavat ihmisiä yhteen. Halina tapasi sydäntautisen miehensä Adolf Poświatowskin parantolassa, ja rakastunut pariskunta avioitui. Avio-onnea ehti kestää vain lyhyet kaksi vuotta, ennen kuin Poświatowska menetti rakkaansa sydänsairaudelle. Koettelemuksistaan lannistumaton Poświatowska jäi taloudellisia vaikeuksia uhmaten kolmeksi vuodeksi Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Hän palasi Krakovaan suorittamaan filosofian maisterin opintonsa Jagellon yliopistoon, minne hän jäi työskentelemään ja valmistelemaan väitöskirjaansa. Poświatowska piti itseään ennemmin runoilijana kuin filosofina, ja hän julkaisi vielä kaksi runokokoelmaa Dzień dzisiejszy (Tänä päivänä, 1963) ja Oda do rąk (Oodi käsille, 1966) sekä romaanin Opowieść dla przyjaciela (Romaani ystävälle, 1967). Poświatowskan terveys alkoi taas heiketä, ja hänet leikattiin uudestaan Varsovassa syksyllä Leikkaus oli hänelle kuitenkin liikaa, ja hän kuoli 32-vuotiaana 11. marraskuuta Halina Poświatowskan neljäs kokoelman Jeszcze jedno wspomnienie (Vielä yksi muistikuva) julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen Hänen runonsa liikuttavat yhä lukuisia lukijoita. Kirjoittaja on helsinkiläinen kielenkääntäjä. 24 suomi puola suomi puola

14 Päivi Erola Uuden Varsovan taideakatemia sijaitsee aivan kaupungin ytimessä Krakowskie Przedmieściellä yliopistoa vastapäätä. Entisen Czapskien palatsin toisessa kerroksessa majaa pitävään grafiikan osaston kuvitusstudioon kantautuvat Chopinin sävelmät. Viereisessä salongissa oli Chopinin lapsuudenkoti, nykyisin kotimuseo. kuvittajasukupolven esiinmarssi Teksti: Päivi Erola Kuva: Artur Wolski Julisteet vetivät Puolaan Päivi Erola Jo tekstin muoto ja tyyli kertoo mistä on kysymys, kuten Henryk Tomaszewskin ( ) kuulussa silitysraudassa. Witkacy/Teatr Studio Studion perusti puolalaisen kuvituksen kruunaamaton kuningas Jan Marcin Szancer Puolalainen kuvitus eli kultakautta yhdessä julistetaiteen kanssa Käsitteeksi muodostuneen puolalaisen kultaisen koulukunnan tunnusmerkkejä oli koristeellisuus, ilmaisun vapaus, maalauksellisuus ja huumorin viljely. Kuvittajat saivat innoitusta myös kansantaiteesta. Alan nimiä olivat Eryk Lipiński, Janusz Grabiański, Józef Wilkoń, Janusz Stanny, Daniel Mróz, Bohdan Butenko, Henryk Tomaszewski ja monet muut. Puolalaiset kauhoivat palkintoja kansainvälisistä biennaaleista. Moni suomalaislapsikin tuntee mestarit upeista lastenkirjakuvituksista; käyttögrafiikalle maaperä oli turvallinen. Järjestelmänmuutoksen myötä markkinoille tulvi tusinatavaraa idästä ja rapakon takaa. Julkaisutoiminta kärsi ja monet vetäytyivät alalta. Hiljaiseloa kesti liki vuosituhannen vaihteeseen. Nyt käyttögrafiikka on taas jaloillaan. Pilke silmäkulmassa Kuvitusstudio siirtyi 2002 professori Zygmunt Januszewskin käsiin. Januszewski tunnetaan maailmalla; hänen töitänsä on esillä maailman museoissa ja hän on tehnyt laajalti kuvituksia ja piirroksia kansainväliselle lehdistölle. Januszewski on paitsi kuvituksen velho myös sanaleikkien ja varsinkin uudissanojen mestari. Avara elämänasenne ja puolalainen sarkastinen huumori ovat hänelle tunnusomaista. Januszewski on luotsannut studiota lujalla otteella nykyaikaan. Olemme yhdellä jalalla menneisyydessä, toisella tässä ajassa ja pää kurkottaa tulevaisuuteen, hän toteaa. Painetun julkaisun perinnettä kunnioittaen otamme vastaan multimedian suoman rikkauden ja mahdollisuudet. Se on haaste ja samalla innoitus. Ohjenuorana kriittisyys Kuvitusstudiossa on tekemisen meininki. Oven pielessä on myynnissä opiskelijoiden tekemiä kortteja; maksun voi heittää laatikkoon. Ponnistus on ollut myös näyttely Taipumuksia terävyyteen (Skłonności do ostrości) ja sen pohjalta julkaistu näyttelyluettelo. Puolan kustantajaliitto valitsi sen vuoden kauneimmaksi näyttelyluetteloksi Jo näyttelyn nimi herättää kiinnostuksen. Kriittisyys on kehityksen lähtökohta. Ohjenuoramme on kriittinen asenne todellisuuteen, miten muuten voisi lähestyä totuutta todellisuudesta ja meistä itsestämme, kysyy Januszewski. Ote näyttelyluettelosta: Näyttely on nuorten puolalaisten kuvittajien kriittinen näkemys ympäröivästä todellisuudesta. Lähtökohtana on kunnianhimoinen taiteellinen taso ja avoimuus tehdä muotokokeiluja. Opinnot paljastavat tiettyjä taipumuksia, jotka määräävät tuotannon luonteen ja kiinnostuksen kohteet. Kriittinen asenne, ironia, satiiri, deformaatio, huumoritaju ja tiukka tarkkailu ovat asei-tamme. Jokainen kriittinen visio vaatii reaktiota ja tuoretta katsantokantaa. Varsovan taideakatemian kuvitusstudion oppilastöiden näyttely Taipumuksia terävyyteen on esillä Helsingissä Kulttuurikeskus Caisassa, Mikonkatu 17 C (Fenniakortteli). Avoinna arkisin Näyttelylle haetaan tilaa myös Lahdesta. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä Helsingin Suomi Puola-yhdistys ja Puolan Helsingin suurlähetystö. Puolalainen julistetaide oli graafisen alan ehdoton MUST 1970-luvulla. Nykyinen Aaltokorkeakoulun graafisen suunnittelun professori Marjatta Itkonen suuntasi siis ylioppilaskirjoitusten jälkeen 1971 Puolaan. Pakollisten Łódźin yliopiston kieliopintojen jälkeen hän pyrki ja pääsi sisään Varsovan taideakatemiaan. Kolmen vuoden perusopinnot käsittivät niin taidegrafiikkaa, kuvanveistoa, piirtämistä kuin maalaustakin. Maalaustaidetta opiskelin taidemaalari, graafikko Jerzy Tchórzewskin johdolla ja tein siitä sivudiplominkin. Itkosta onnisti: hän pääsi yhdentoista muun joukossa erikoistumaan Henryk Tomaszewskin studioon. Tomaszewski on yksi puolalaisen julistekoulukunnan luojista. Vuosikurssin yhteydenpito on vieläkin tiivistä. Myöhemmin Itkonen ystävystyi myös opettajansa ja tämän vaimon, kuvataiteilija Teresa Pągowskan kanssa. Gurun studiossa Tomaszewski oli ankara opettaja. Hän vaati sekä itseltään että opiskelijoilta ahkeruutta ja äärimmäistä täsmällisyyttä. Luonteeltaan hän oli nopeaälyinen ja huumorintajuinen, sarkasmiin taipuvainen. Tehtävät oli mietitty tarkkaan, ja yhtä julistetta hiottiin pitkään. Temperamenttinen Tomaszewski tapasi tutustua harjoitustöihin pitkällä käytävällä istualtaan käsi poskella polviin nojaten. Opiskelijat odottivat pitkään hiljaisuudessa mestarin mielipidettä. Insinööriksi sanottu superlahjakkuus oli erehtynyt tekemään syksyaiheisen työn erikokoisista akvarellimaalauksista sommitellen. Tomaszewski kysyi julistekoon mittoja. Vastaus 70 x 100 senttiä oli oikein, mutta työ ei niitä täyttänyt. Tomaszewski kieltäytyi arvioinnista. Poika poistui pitkin käytävää hartiat nytkyen itkusta, jolloin Tomaszewski huusi häntä takaisin, ryntäsi perään, tarttui päästä ja lohduttavien pussausten lomassa sanoi: Kyllä tästä hyvä tulee. Eräälle opiskelijalle hän ehdotti alan vaihtoa hammaslääkäriksi, koska se on helpompaa kuin julisteiden suunnittelu. Graafinen suunnittelu on haastava laji. Lähtökohtana avoimuus Tunnit alkoivat Tomaszewskin kuvauksella aamuisesta työmatkasta. Paradokseja ja ristiriitoja riitti surrealismiin asti; vakavalla mielellä kukaan ei olisi kestänyt niitä aikoja. Yksi Tomaszewskin suosikkiteemoista oli myyjän kaupan oveen ripustama Zaraz będę (Tulen kohta) -kyltti. Tomaszewski oli ainutlaatuinen, toteaa Itkonen. Hän opetti kyseenalaistamaan ja olemaan avoin. Kaikesta voi oppia. Ala on roimasti naisistunut sitten 1970-luvun, jolloin miehet jylläsivät. Naiset ovat tulleet esiin; he ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin ja suhtautuvat kriittisesti yhteiskuntaan sekä katolisen kirkon naisasenteeseen. Graafinen suunnittelija ja kuvanveistäjä Monika Zawadzki on yksi edelläkävijöistä. Dynaamista osaamista Suomessa muotoilun painopiste oli 1950-luvulta lähtien esinesuunnittelussa. Meillä vähemmän arvostusta ja huomiota saanut visuaalinen viestintä oli taasen Puolassa ykkönen. Itkosella on tiiviit suhteet Puolaan. Hän on säännöllisesti nähty vieras muun muassa Katowicen taideakatemiassa, ja hän on luennoinut ja osallistunut designfestivaaliin Łódźissa. Ala on erittäin dynaaminen ja maassa tapahtuu paljon. Kuvitus ja graafinen suunnittelu on korkeatasoista. Puola on mahdollisuuksien maa. Puolalaiset julistesuunnittelijat ovat mestareita yhdistämään sanan ja kuvan, se on kuin rakkausliitto. 26 suomi puola suomi puola

15 Kresy Puolan menetetty itä Tapani Kärkkäinen Siinä missä suomalaisilla on Viipurinsa ja Sortavalansa, puolalaisillakin on menetetty itänsä. Itäisten alueiden eli Kresyn valtiollinen yhteys Puolaan katkesi viime sodassa, mutta puolalaisessa tietoisuudessa Kresy jatkaa yhä elämäänsä. Puola tunnetaan Euroopan unionissa Ukrainan länsi-integraation aktiivisena ajajana, joka kantaa huolta myös Valko-Venäjän tilanteesta. Puolan ja Liettuan suhteiden kiemurat ylittävät toisinaan uutiskynnyksen Suomessakin. Taustalla ei ole vain järkiperäinen huolenpito naapuruussuhteista. Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Liettuaa liittää Puolaan muukin kuin rajanaapuruus. Taustalla on vuosisatoja kestänyt historiallinen ja kulttuurinen yhteys, jonka takia itäisten alueiden perintö herättää Puolassa edelleen mielenkiintoa. Rynnäkkö itään Nykyisen itärajan takaisia alueita kutsutaan Puolassa nimellä Kresy. Sanan yksikkö kres on tarkoittaa rajaa, piiriä tai äärtä. Kresystä tuli maantieteellinen käsite jo keskiajalla, kun se alkoi tarkoittaa Puolan ja tataarien Kultaisen ordan rajaseutua Dneprin alajuoksulla. Puolan kuningaskunta oli alkanut levittäytyä itään jo varhain. Voidaankin puhua saksalaisten Drang nach Osten -ilmiön rinnakkaisilmiöstä. Drang nach Osten tarkoittaa rynnäkköä tai työntymistä itään, saksalaisen kulttuurin leviämistä Itä- Eurooppaan. Samaan tapaan puolalaiset alkoivat levittää valta- ja kulttuuripiiriään idemmäs. Entisen Kiovan (Rusin) valtakunnan länsiosat, niin sanottu Punainen Rus eli Lvivin seutu, siirtyivät Puolan kuninkaan alaisuuteen 1300-luvulla. Saman vuosisadan lopulla Puola ja Liettuan suuriruhtinaskunta solmivat valtioliiton, josta alkoi 400 vuotta kestänyt valtiollinen yhteys. Sen aikana Liettua omaksui kristinuskon ja paljolti myös puolalaistui. Puolalaisia asettui suuria määriä jopa Kiovaan, jonka elämään puolalaisuus antoi leimansa pitkälle viime vuosisadalle asti. Puolalainen kulttuuri osoittautui myös Ukrainan ja Valko-Venäjän alueilla niin vetovoimaiseksi, että niiden yläluokat vähitellen puolalaistuivat ja vaihtoivat uskontonsa ortodoksisuudesta roomalaiskatolilaisuuteen. Kun keskiajalla myös juutalaisia alkoi asettua yhä enemmän varsinkin kaupunkeihin, muodostui Itä-Euroopan tälle osalle tyypillinen puolalaisen ja juutalaisen kulttuurin rinnakkaiselo liettualaisten, valkovenäläisten, ukrainalaisten ja kaupungeissa myös saksalaisten ja armenialaisten kanssa. Kresy oli myös uskontojen tilkkutäkki. Nationalismien ristitulessa 1700-luvun lopulla tapahtuneiden Puolan jakojen jälkeen Kresyn käsite alkoi laajentua, ja viime vuosisadan alussa sillä tarkoitettiin jo kaikkia vanhan Puolan itäisiä alueita. Kun Puola itsenäistyi uudelleen 1918 ja osa vanhoista itäalueista päätyi sen yhteyteen, Kresyllä tarkoitettiin uuden valtion itäisimpiä voivodikuntia. Lvivin ja Vilnan seutuja ei luettu Kresyyn. Kresy oli maailmansotien välisen Puolan köyhintä ja kansallisuuksiltaan monimuotoisinta aluetta. Edellisinä vuosisatoina muodostunut kansallisuuksien kirjo jatkoi elämäänsä uusissakin oloissa siten, että kaupungit olivat yleensä pääasiassa puolalaisten ja juutalaisten asuttamia, kun taas maaseudulla eli lähinnä valkovenäläisiä tai ukrainalaisia, Vilnan seuduilla myös liettualaisia. Yhteiselo ei kuitenkaan ollut kovin harmonista luvun puolivälistä alkaen Kresy oli muodostunut nationalismien taistelukentäksi. Talvella puolalais-ukrainalaiset jännitteet huipentuivat taisteluksi Lvivin kaupungin hallinnasta. Puolalaiset kukistivat itsenäiseksi julistautuneen Länsi-Ukrainan tasavallan, ja kaupunki päätyi Puolan hallintaan. Ukrainalaisten asema oli tukala. Puolalaistamisen nimissä ortodoksisia kirkkoja suljettiin, ja Volyniassa käynnistettiin aktiivinen puolalaisten asutustoiminta. Vaikka ukrainalaiset muodostivat Kresyn kaakkoisosissa jopa prosenttia väestöstä, heidän osuutensa virkamiehistä ja poliisikunnasta oli hyvin pieni. Kresyn verinen loppu Toinen maailmansota merkitsi Kresyn historiallisen jatkumon väkivaltaista loppua. Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat syyskuussa Miehitetyt alueet liitettiin Valko-Venäjän ja Ukrainan neuvostotasavaltoihin, ja Vilnan alue annettiin tuolloin vielä itsenäiselle Liettualle, joka miehitettiin seuraavana kesänä. Samalla käynnisti laajamittainen sorto vihollisiksi katsottuja ryhmiä vastaan. Siperiaan ja Keski-itään siirrettiin kaikkiaan noin ihmistä. Sotavangeiksi jääneet noin puolalaisupseeria murhattiin keväällä Heidän hautapaikoistaan tunnetuin on Katynin metsä Smolenskin lähellä. Natsi-Saksa miehitti Kresyn alueet kesällä Saksalaisten terrori kohdistui erityisesti juutalaiseen väestöön, ja vuoteen 1943 mennessä valtaosa juutalaisista oli murhattu. Holokausti on melko hyvin tunnettu luku toisen maailmansodan hirmutekojen historiaa, harva sen sijaan tietää puolalaisten joukkomurhista Volynian alueella Ukrainassa. Ukrainan kapinaarmeijan (UPA) joukot panivat Volyniassa ja entisen itäisen Galitsian alueella toimeen etnisen puhdistuksen, jonka tavoitteena oli tyhjentää alue puolalaisesta väestöstä. Puolalaiskylissä surmattiin arviolta ihmistä. Sodanjälkeiset rajansiirrot viimeistelivät holokaustin ja kansanmurhan tuhot. Nykyrajan itäpuolelta siirrettiin kolme miljoonaa puolalaista länteen ja länsipuolelta ukrainalaista ja valkovenäläistä itään. Vain kaakkoisimman Puolan ukrainalaiset ja Białystokin seudun valkovenäläiset säästyivät siirrolta. Holokaustin ja väestönsiirtojen seurauksena Puolasta tuli Suomea muistuttava, etnisesti liki yhtenäinen kansallisvaltio, jollainen se ei koskaan aiemmin historiansa aikana ole ollut. Vilnan ja Lvivin suurkaupunkien asujaimisto vaihtui lähes kokonaan. Väestönsiirtojen loppunäytös koitti Murskatakseen ukrainalaisten vastarinnan Puolan kommunistijohto siirrätti Operaatio Veikselissä kaakkois-puolasta ihmistä Saksalta saaduille alueille. Nyky-Puolan ukrainalaisvähemmistön tärkeimmät keskuksen sijaitsevatkin Sleesiassa, Pommerissa ja Masuriassa. Sotavuosien tapahtumista Kresyn alueella saa hyvän kuvan historioitsija Timothy Snyderin kirjasta Bloodlands Europe Between Hitler and Stalin (2010). Myytin uudelleenarviointia Sodan mullistusten jälkeen Kresyn käsite muuttui taas kerran. Nykyään sillä tarkoitetaan sodassa menetettyjä itäalueita, myös Vilnaa ja Lviviä. Vaikka Kresy elää enää vain muistoissa, kirjallisuudessa ja elokuvissa, se on osoittautunut elinvoimaiseksi kulttuuriseksi voimaksi samaan tapaan kuin Karjala Suomessa. Se luo Puolassa edelleenkin mielikuvia ja käsityksiä rajantakaisista alueista ja niiden yhteisestä ja erillisestä historiasta. Puolassa tunnistetaan edelleen Kresyn murteet, Kresyn entisillä asukkailla on omia järjestöjä, Kresyn historian tapahtumille pystytetään muistomerkkejä, ja kirjallisuudentutkijat puhuvat erityisestä Kresy-kirjallisuudesta. Puolalaiset tekevät kotiseutumatkoja itään kuin karjalaiset tai saksalaiset konsanaan. Huomionarvoista on tietenkin se, että Kresy on olemassa vain puolalaisesta näkökulmasta. Kresy on nimenomaan Puolan Kresy, ja sen takana aukeaa raja tuntematon, vihamielinen ja vääräuskoinen itä. Ukrainassa, Valko- Venäjällä ja Liettuassa Kresy-käsite herättää ymmärrettävästi epäluuloja ja vastalauseita. Nämä maat eivät halua olla vain Puolan periferia. Puolalaista aatelistoa Ukrainassa tutkinut ranskalainen historioitsija Daniel Beauvois on tarkastellut tylysti puolalaisten Kresy-myyttiä. Hänen mukaansa sen ytimessä on usko puolalaisten ylivertaisuuteen Kresyn muihin asukkaisiin verrattuna. Hänen mielestään puolalaisten olisikin korkea aika lakata katsomasta itänaapureitaan Kresy-silmälasien läpi. Ulkopolitiikan alalla Puola onkin onnistunut tässä hyvin. Jerzy Giedroyc, ranskanpuolalaisen emigraation keskeinen hahmo, esitti jo 1970-luvulla, että itsenäisestä Liettuasta, Valko- Venäjästä ja Ukrainasta tulee Puolan turvallisuuden takaajia kommunismin romahdettua ja että Puolan on hyväksyttävä niiden erillisyys. Giedroycin aikoinaan radikaali ajatus löi itsensä läpi kommunisminvastaisen opposition piirissä, ja kun Neuvostoliitto hajosi, hänen linjastaan on muodostunut vapaan Puolan idänpolitiikan johtolanka. Kirjoittaja on puolalaisen kirjallisuuden suomentaja. Lwów Wilno Wileńskie Białostockie Nowogródzkie poleskie Kresy Lwowskie Stanisławowskie wołyńskie Tarnopolskie 28 suomi puola suomi puola

16 Mennyttä, olevaa, jatkuvaa Teksti ja kuvat:kirsti Siraste Litwo, ojczyzno moja! Liettua, synnyinmaani! Kuin terveyden päivät kauneinna mielessä väikkyy kun kauas ne jäivät, niin sua muistelen nyt. Koko loistossasi näen ja kuvaan sun kaivaten kunnaitasi. Näin aloittaa Puolan kansalliseepoksen suomentaja V.K. Trast Pan Tadeuszin ensimmäisen kirjan. WSOY kustansi hänen suurtyönsä Sivusilmäys 1914 Lwówissa painettuun Pan Tadeusziin kertoo Trastin uskollisuudesta 13-tavuisille säkeille ja loppusoinnuille. Esipuheessaan hän nostaa joulun lapsena 1798 syntyneen Adam Mickiewiczin koko slaavikunnan suurimmaksi runoilijaksi ja valottaa tämän surujen sävyttämää elämää, joka päättyi Konstantinopolissa marraskuussa Vuotta myöhemmin sain Alicjan vieraakseni Sippolaan, kodissani Villa Sudassa pidettyyn Ilon ja surun akatemiaan, jossa hän esiintyi geneetikkona ja runoilijana. Otsikkona oli Genesis ja pyrkimyksenä pohtia ihmisen syntyä ja kasvua mahdollisimman monipuolisesti. Sen läheltä ja Baltiasta tulleet kirjailijat, kuvataiteilijat, tutkijat ja poliitikot tekivätkin! Alicjalla on kosketus Suomeen myös kääntäjänä, sillä hän on puolantanut Edith Södergranin runoutta. Hänen 1979 alkanut runoilijan uransa jatkuu geneetikon työn rinnalla. Kokoelmia on kertynyt kymmenkunta. Jouluna 2007 hän määritteli Vilnassa isänmaansa näin: Kysyt isänmaatani. Onko se Liettua, Puola vai Saksa? Isänmaa on siellä, missä minuun sattuu eniten. gallerian toimivan parin vierashuoneen varassa. Hän on myös joutunut ottamaan osapäivätyön Puolasta, mikä merkitsee alituista reissaamista. Syyskuussa 2012 katselen Vilnan yliopiston suuruuksien aulassa Adam Mickiewicziä, joka pitelee oikeassa kädessään Pan Tadeuszin alkusäkeitä ja viittaa vasemmalla tulevaisuuteen. Tuskinpa tuossa kuulussa opinahjossa opiskellut nuorimies odotti kohtalokseen karkotusta ainaiselle mierontielle Toinen koko maailman arvostama liettuanpuolalainen runoilija, vuoden 1980 nobelisti Czesław Miłosz syynää tuikeana sisäpihan seinältä entistä Alma materiaan, josta hän valmistui juristiksi Paria vuotta myöhemmin hänet tavallaan karkotettiin Vilnasta Varsovaan. Syyksi sanottiin veljeilyä liettualaisten kanssa. Toisen maailmansodan melskeissä liettualaiset pelastivat Bukarestiin internoidun Miłoszin Liettuan passilla, jolla hän pääsi miehitettyyn Varsovaan. Maanpakolaisuuden vuosikymmenten jälkeen Amerikasta kotiutuneelle Miłoszille Liettua soi 1992 kunniakansalaisuuden. Asuessaan San Franciscon lahden rannalla Miłosz muisteli synnyin-liettuaa. Periliettualaiskuvaiseksi mieltämäni runo Pitää, ei pidä sisältyy Euroopan lapsi -valikoimaan (WSOY 1985). Ihmisen ei pidä rakastaa kuuta eikä kirveen kadottaa painoa hänen kädessään. Hänen tarhansa pitää lemuta mätäneviltä omenoilta ja kasvaa sopivasti nokkosia. Ihmisen ei pidä puhua kalliiksi katsomiaan sanoja eikä kuoria jyviä nähdäkseen mitä ne sisältävät. Hänen ei pidä viskellä leivänmuruja eikä sylkeä tuleen (niin minua ainakin opetettiin Liettuassa). Ja marmoriportaille noustessaan yrittäköön, kehno, vetäistä niihin saappaallaan naarmun muistutukseksi etteivät portaat kestä ainiaan. Krakovan Verkahallin kupeella seisova Adam Mickiewiczin patsas on monen suosima maamerkki. Lempihotellistani Pollerista on sille kahden minuutin kävelymatka. Loppiaisena 2013, jos luoja suo, kävelen hieman pitemmälle ja käyn haudoilla viihtyvänä tervehtimässä Mickiewicziä ja Miłoszia. Heillä ei ole marsalkka Piłsudskin lailla sydämen hautaa Vilna Rossan hautausmaalla. Wilno, ojczyzna moja Liettuanpuolalaisen nykylyriikan leading lady, geneetikko Alicja Rybałko (s. 1960) antoi 1990 ilmestyneelle kokoelmalleen nimeksi Vilna, isänmaani. Kymmentä vuotta myöhemmin hänen asuinmaakseen vaihtui avioliiton myötä Saksa. Elokuussa 1996 Alicja Rybałko esiintyi Kotkassa Pekkasakatemian tilaisuudessa, jonka otsikkona oli Vaikenemisen rajalla. Olin valinnut aiheen ajatellen Alicjan edellisenä vuonna Krakovassa ilmestynyttä kokoelmaa Moim wierszem niech będzie milczenie (Vaikeneminen olkoon runoni), jota hän sanoo runolliseksi päiväkirjakseen vuosilta Kaivanneeko Nälkäruno selitystä? Haluan lihaa ja minulla on vain paperia. Haluan lämmintä elävää lihaa. Minulla on suolattujen marinoitujen pakastettujen sanojen käärepaperia. Vain paperia, kasoittain paperia. Vain paperia. Haluan lihaa. XI Maj nad Wilią Talvella 2004 sain vilnalaisen Znad Wilii -julkaisun päätoimittajalta, runoilija Romuald Mieczkowskilta kutsun toukokuiseen runoilijatapaamiseen. Se alkoi työistunnolla Liettuan kirjailijaliiton tiloissa Ogińskin palatsissa. Mukana oli suuri joukko eri puolilta Puolaa tulleita runoilijoita, joista tunsin entuudestaan vain krakovalaisen Jacek Lubart-Krzysican. Paikallisista vanhoja tuttuja olivat Alina Lassota (s. 1962) ja Jósef Szostakowski (s. 1953). Harvinaisen kolea sää pakotti kerrospukeutumiseen, mutta ei latistanut tunnelmaa. Filomaattien salissa sain erityiskiitokset Puolan pääkonsulilta esitettyäni suomeksi Romuald Mieczkowskin runon Kotini. On talo jonka kattona on kirkas taivas jossa aurinko on suurempi ja hymyt pitempiä jossa sade on lämmintä eikä uhkaavaa ja arkielämä maistuu keittiöltä. Alina Lassotan esitelköön runo kokoelmasta Bez ostatniego kadru (Ilman viimeistä otosta), 1993: On kuu jotta ihmiset voisivat unelmoida On aurinko jotta päivä voisi nousta On rakkaus jotta maailma pelastuisi. Jósef Szostakowskin kokoelmasta Czerwone gile (Punatulkkuja), 1994 löytyy kaunis Kukka: Olen nähnyt ihmeiden ihmeen helmikuussa valkoisessa lumierämaassa pähkinäpensaan oksassa loisti kukka pienoinen elämä voitti talven ja kuoleman Viime vuosina Romuald Mieczkowskin ja muiden liettuanpuolalaisen kulttuurin hyväksi toimivien pahimpana päänsärkynä on ollut ainainen rahapula. Kesällä 2010 Mieczkowski kertoi Vanhankaupungin Znad Wilii -taide- Onni myötäs, matkalainen Puolen vuosisadan verran olen tehnyt toivioretkiä Vilnaan. Ensimmäisen istunnon kaukaisella 60-luvulla Liettuan kirjailijaliiton kokoushuoneessa muistan lopun ikääni. Soikean pöydän ympärillä istui 15 liettualaiskirjailijaa, jotka tenttasivat aloittelijasuomentajaa venäjäksi. Äkkiä kaksoisovet lennähtivät auki, pöydälle ilmestyi laseja ja samppanjapulloja ja puhetta johtanut kirjailijaliiton kustantamon päätoimittaja ilmoitti: nyt virallinen osuus on ohi ja voimme puhua puolaa. Mikä helpotus! Aina auliina avittamaan liettuanpuolalaisuuden parissa puuhaavaa kirjailijaliitto majoitti minut Miłoszin Issan laakson työstämisvaiheessa 70-luvun lopulla hotelli Neringaan. Tuo lempimajapaikkani on nykyään entistä ehompi mutta 30-luvun tyylilleen uskollinen. Sen respassa ei puhuta enää puolaa; nuoret virkailijat suhtautuvat kuitenkin myötämielisesti puolan, liettuan ja venäjän sekoitukseen. Puolaa kuulee kaduillakin entistä vähemmän, vain uniaattikirkon pihassa hälisee puolaa puhuva koululaisryhmä. Kirjallisina alkaneet toivioretkeni Vilnaan ovat vuosien myötä muuttuneet kahdensuuntaisiksi. Liettualaisilta ja liettuanpuolalaisilta paljon saaneena olen halunnut myös antaa. Sippolassa 1990, 1992 ja 1994 järjestettyjä Paltta- Baltto -tapahtumia, joihin kutsuttiin kirjailijoita, muusikoita, kuvataiteilijoita ja elokuvantekijöitä kaikista itäisen Itämeren maista, ei haitannut 90-luvun lama, mutta niillä olikin Pyhän isän, Johannes Paavali II:n siunaus! 90-luvun loppupuolen Ilon ja surun akatemioihin kutsuttiin aina vilnalaisia, myös karaiimeja. Ja ennen eläköitymistäni muistin pienillä palkinnoilla liettuanpuolalaisia kirjailijoita. Enää minusta ei ole niihin taloudellisesti, hyvä jos kykenen setvimään menneisyyden lankoja. Papan kuollessa 1948 olin liian pieni kyselemään menneitä, mutta nyt voisin haeskella Sawiczien hautoja. Niitä on löytynytkin Rossan ja Bernardiinien hautausmailta, joilla mennyt jatkuu na wieki wieków, ajasta ainaiseen. Kirjoittaja on slaavilais-balttilaisen kielialueen suomentaja. 30 suomi puola suomi puola

17 Puolalainen kirjallisuus ja Kresy Teksti: Päivi Paloposki, kuva: Kirsti Siraste Kresy on aina muodostanut puolalaisessa kirjallisuudessa oman erityisen kategoriansa. Kresystä ovat kotoisin monet Puolan tärkeimmistä kirjailijoista alkaen kansalliskirjailijasta, Adam Mickiewiczistä, jonka runoelma Pan Tadeusz kuvaa Liettuaa. Kresyn erityislaatuisuutta on käsitelty kirjallisuudessa aina 1500-luvulta alkaen, mutta varsinaisesti 1800-luvun alun romantiikka nosti sen kirjallisuuden aiheeksi etsien Kresyn kansankulttuurista puolalaisuuden alkukotia ja ylistäen sen maisemaa. Sittemmin aihetta on käsitelty aina kunkin ajan esteettisten ja poliittisten tarpeiden mukaan, ja Kresylle on näin muotoutunut merkittävä asema puolalaisuuden määrittelyssä. Kresystä alkoi muodostua myytti jo ennen kuin alue menetettiin. Kirjallisuus on yhtäältä kuvastanut Kresymyyttiä ja toisaalta ollut luomassa sitä. Sosialismin vuosina Kresyn monikulttuurisuus toi moniarvoisuutta yhden totuuden maahan. Se edusti totuutta valheelliseksi koetussa todellisuudessa. Kresystä tuli väline arvojen säilymiselle: Lwów eli nykyisen Ukrainan Lviv ei ollut vain nimi kaupungille, jonka Puola menetti, vaan symboli, vertauskuva, oikeiden arvojen keskittymä. Runoilija Zbigniew Herbertille Lwów edusti uskoa siihen, ettei sukupolvelta toiselle siirtyneitä traditioita ja arvoja voi tuhota. Kresy-myytti on säilynyt elävänä ja vetovoimaisena kautta vuosien välillä vain yksityisen muistin varassa, välillä julkisissa yhteyksissä. Tästä todistaa vaikkapa se, että pian järjestelmänmuutoksen jälkeen 1989 ilmestyi valtavat määrät Kresyyn liittyviä kirjoja ja lehtiä, jotka löysivät oitis lukijansa. Hankala Kresy Kresyyn liittyi sodanjälkeisissä poliittisissa oloissa paljon hankalia piirteitä: Katynin joukkomurhat, etniset puhdistukset, väestön pakkosiirrot, holokausti jne. Liettua pysyi sosialismin aikana paremmin kulttuurin kentässä, koska kansallisrunoilija Mickiewiczin takia ei sensuuri voinut poistaa sitä julkisesta keskustelusta. Näin tätä suuntaa ei voitu pyyhkiä puolalaisten tietoisuudesta kokonaan, vaikka Liettuaankin liittyvää kirjallisuutta toki sensuroitiin. Kresystä kuitenkin mieluummin vaiettiin, ja Kresy-termi hävisi julkisuudesta. Kirjallisuuteen nousivat takaisin saadut alueet, jotka välillisesti tietenkin liittyivät Kresyyn: Saksalta saaduille alueille Länsi- Puolassa muuttaneista ihmisistä monet olivat kotoisin juuri idän menetetyiltä alueilta. Vaikka Kresyä ei voitu käsitellä Puolassa, oli se alusta alkaen tärkeimpiä teemoja emigranttikirjallisuudessa. Emigranttikirjailijoista monet olivat sieltä kotoisin, ja he muistelivat menetettyjä kotiseutujaan (mm. Jerzy Stempowski Podolea Dniesterjoen rannalla tai Stanisław Vincenz hutsuleiden asuttamia alueita). Stalinismia seuranneen suojasään jälkeen 1956 aihe tuli taas mahdolliseksi Puolassakin, ja alkoi ilmestyä Ukrainaan ja etenkin Lwówiin liittyviä kirjoja luvuilla suuntaus vielä vahvistui. Vaiettu historia palasi Järjestelmänmuutoksen jälkeen 1989 kirjallisuus vapautui poliittisista paineista, ja oli tärkeää ottaa käsittelyyn vaiettu historia. Historia toimi myös yhteisenä viittauskohtana muuten pirstaleisessa todellisuudessa, jossa ei vielä oikein löydetty yhteistä kieltä. Sosialismin aikana syntyneet ja aikuisiksi kasvaneet sukupolvet alkoivat etsiä juuriaan monikulttuurisesta menneisyydestä sekä omien kotikaupunkiensa että sukujensa muistojen Kresyn kautta. Tätä ryhmää edustavat muun muassa Paweł Huellen Gdanskiin liittyvät teokset. Identiteetin etsintä monikulttuurisesta menneestä on jatkunut nuorimpienkin kirjailijapolvien kohdalla; globalisoituneessa EU-Puolassa eivät puolalaisuus ja sen ilmenemismuodot ole sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin edellisille sukupolville. Nuoret haluavat rakentaa kokonaan vaihtoehtoisia identiteettejä, niin sukupuolisia, etnisiä kuin kulttuurisiakin. Etenkin viihdekulttuuri ammentaa materiaalia yhteiseen tietoisuuteen sujuvasti uppoavista idealisoiduista kuvista ja ylevöitetystä menneisyydestä. Kresy-nostalgia on lääkettä nykyajan ongelmille ja kärsimyksille. Kresyn edustamassa vanhan maailman harmonisesta yhteiselosta löydetään se järjestys, joka nykytodellisuudesta puuttuu. Kresyn vaiherikas historia ja eksoottinen monikulttuurinen tausta tuottaa sopivaa materiaalia rakkausromaaneihin (Maria Nurowska) ja dekkareihin (Marek Krajewski). Ja Kresy jatkaa elämäänsä puolalaisten tietoisuudessa usein kitsin ja kuluneiden sabluunoiden toisintamana! Idylli ja helvetti Kirjallisuudesta avautuu kaksi keskenään hyvin erilaista kuvaa Kresystä. Toinen on kuva luonnonkauniista, hedelmällisestä maasta, jossa erilaiset etniset ryhmät elävät sopuisasti rinnakkain; toinen kuva on ikiaikaisen konfliktin ja veljesvihan maasta. Liettualla myyttisenä maana on kirjallisuudessa syvät lähteet: Mickiewiczin Pan Tadeusz toi Kresy-motiivin ikiajoiksi kirjallisuuteen. Kaipuu menetettyyn isänmaahan on sen vahvoja teemoja, niin kuin on Liettuassa 1926 syntyneen Tadeusz Konwickin teostenkin. Hänen teoksistaan henkii sama nostalgia kuin Mickiewiczillä. Puolalaisen unikirjan koditon sankari etsii menneisyyden jälkiä. Todellisuus on vaarallinen ja uhkaava, täynnä ristiriitoja, ja siitä voi pelastua vain palaamalla menneisyyteen. Isoäidin tarinassa Konwicki herättää eloon lapsuutensa maailman, johon hän punoo juonteita Kresyn historiasta. Toinen liettualainen kirjailija on nobelisti Czesław Miłosz. Häntäkään ei ole ilman Liettuaa ja sen maisemaa. Hän palaa tuotannossaan Issajoen laaksoon, Laudaan ja Vilnaan. Vaikka Liettua edustaa näille kirjailijoille idylliä, vanhaa maailmaa ennen tuhoa, eivät he ole sokeita ristiriidoille. Mutta varsinaisesti Kresyn monikulttuurisuuteen liittyvät ristiriidat tulevat esiin Ukrainaan liittyvässä kirjallisuudessa, vaikka toki Ukrainasta on kirjoitettu nostalgiaa henkiviä teoksiakin. Ukrainan alue oli jatkuvien konfliktien näyttämönä: oli sotia tataareja ja kasakoita, Moskovaa ja Ruotsia ja muitakin vastaan. Sotainen Kresy on toiminut monen historiallisen romaanin tapahtumapaikkana, sillä Puolan kohtaloihin vaikuttaneet suuret tapahtumat ovat liittyneet nimenomaan näihin raja-alueisiin. Henryk Sienkiewicz käytti Kresy-materiaalia hyväkseen historiallisissa romaaneissaan nostattaessaan kansallishenkeä. Hänen teostensa pohjalta ovat muotoutuneet monet yhä vaikuttavat stereotypiat puolalaisesta aatelismiehestä tai ukrainalaisesta kasakasta. Vaikka kansallisuuskonflikteja oli kaikkialla monikansallisen Kresyn alueella, eivät ne missään saaneet samoja mittoja kuin Ukrainan alueella Volyniassa ja Itä-Galitsiassa, jossa toisen maailmansodan varjossa kymmenet tuhannet puolalaiset ja ukrainalaiset saivat surmansa keskinäisten etnisten puhdistusten aikana. Yksi kirjallisuuden aihepiiri onkin Kresy veljesvihaan ennalta määrättynä helvettinä. Włodzimierz Odojewski kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka eivät ihannoi monikansallista Kresyä. Hänen sankarinaan on Podolen alueen useita eri uskontoja tunnustava ja kieliä puhuva väestö. Odojewski osoittaa Kresyn asukkaiden kohtaloiden traagisuuden: yksi perheenjäsen saattaa taistella puolalaisten partisaanien joukossa, toinen ukrainalaisten partisaanien ja natsien SS-Galizienin riveissä. Tomu ja tuhka on äärettömän julma tarina puolalaisten ja ukrainalaisten keskinäisestä tappamisesta neuvostojoukkojen ja natsiarmeijan miehittäessä vuoron perään aluetta ja lisätessä terroria. Sankareidensa kautta Odojewski muistuttaa alueen monimutkaisesta historiasta ja kyselee, kenellä on oikeus nimittää Ukrainaa isänmaakseen puolalaisilla vai ukrainalaisilla? Juutalaistenkin koti Natsien juutalais- ja mustalaisvainot nostivat toisen maailmansodan uhrien määrän satoihin tuhansiin. Kresyn alueella asui suuri juutalainen väestö, ja juuri sen kulttuuri on muovannut meidän kuvaamme juutalaiskulttuurista shtetleineen, hasideineen ja jiddishin kielineen. Tämän sodassa tuhotun maailman tunnetuimpia edustajia on sodan aikana surmattu Bruno Schulz, jonka eurooppalaisiin klassikoihin kuuluvia kertomuksia on ilmestynyt suomeksi valikoimassa Krokotiilikuja. Kresyn juutalaisten elämä ja perinne ja ne tuhonnut holokausti ovat olleet yksi tärkeimpiä aihepiirejä koko puolalaisessa sodan jälkeisessä kirjallisuudessa ja ovat tärkeitä yhä nykykirjallisuudessakin. Kirjoittaja on puolalaisen kirjallisuuden suomentaja. Lwów Wilno Kresy 32 suomi puola suomi puola

18 Chart polski aatelisten rotu Puolasta Lea Hämäläinen Vinttikoirat ovat aina olleet pääosin aatelisten ja vallasväen eläimiä. Puolanvinttikoiran tie aatelin koiratarhasta kansainvälisiin kilpailuihin on ollut pitkä ja mutkainen. Välillä miltei sukupuuttoon kuollut rotu on nykyisin kansallisen ylpeyden aihe. Puolanvinttikoira on luultavimmin aasialaisperäisen salukin jälkeläinen, joita kulkeutui kaupankäynnin yhteydessä Etelä-Venäjän aroalueille, Ukrainaan ja Puola-Liettuan kuningaskuntaan asti. Rotua ei tunnettu erityisesti puolanvinttikoiran nimellä. Erotukseksi englantilaisesta tai skottilaisesta vinttikoirasta siitä käytettiin Puolassa yleisnimitystä chart, tavallinen vinttikoira tai meidän vinttikoiramme. Keskiaikaisissa asiakirjoissa mainitaan hallitsijan koiratarhat ja niiden korkeat ylläpitokustannukset. Adam Mickiewicz kuvaa Pan Tadeuksessa vinttikoirien Kusyn ja Sokółin kilpajuoksua. Kuvataiteessa puolanvinttikoira esiintyy toistuvasti 1800-luvulta lähtien. Erityisesti hevosia kuvannut romantiikan ajan maalari Juliusz Kossak liitti usein sommitelmiinsa ja muotokuviinsa vinttikoiran ikään kuin erillisenä rekvisiittana. Myös Józef Brandt kuvasi mielellään puolanvinttikoiraa. Ajuemetsästyksen salat Ajuemetsästys on itäisille vinttikoirille tyypillinen työskentelytapa; koulutuksessa pääpaino laitetaan koirien yhteistyötaitojen ja -kokemuksen ke- hittämiselle. Saaliseläiminä ovat perinteisesti olleet jänis, kettu ja trappi eli suurikokoinen, arka arolintu, jota metsästettiin pakkasaamuisin. Saaliseläiminä mainitaan jopa susi ja villisika. Metsästykseen kouluttaminen on suurta taidetta. Koirat elivät koiranohjaajan valvonnassa tarhoissa ja metsästivät ajueena, johon kuului kaksi tai kolme koiraa. Metsästyksen lisäksi koirilla oli tehtäviä omaisuuden vartioinnista karjankaitsentaan. Sukupuutossako? Puolanvinttikoiraa voidaan pitää uudelleen rekonstruoituna rotuna, sillä historian myrskyissä kasvatuksen jatkumo katkesi. Koiran metsästyskäyttö jäi menneeksi elämäntavaksi, kun maanomistusolot muuttuivat 1900-luvun alussa. Sotien välisenä aikana tätä perinteistä puolalaista huvia harrastettiin ja koiria kasvatettiin joillakin tiloilla Kaakkois-Puolassa ja Ukrainassa, mutta Länsi-Puolassa koira oli harvinainen. Jäljelle jääneet menehtyivät toisessa maailmansodassa. Yleisen käsityksen mukaan rotua oli kohdannut sukupuutto. Idästä apua Vinttikoiria alkoi liikkua Puolan itärajan yli 1960-luvulta lähtien. Mielenkiintoinen käänne sai alkunsa 1972, jolloin Przekrój-lehdessä julkaistiin vetoomus puolanvinttikoiran elvyttämiseksi. Eräs yksityishenkilö oli kuullut venäläisiltä eläintieteilijöiltä, että Neuvostoliitossa Donin Rostovin seudulla eli muutaman sadan vinttikoiran uhanalainen kanta. Koirien metsästyskäyttö oltiin kieltämässä, ja niitä uhkasi sukupuutto. Oli siis kiire. Koira tunnettiin nimellä hortaja borzaja. Yleisölle suunnatussa vetoomuksessa peräänkuulutettiin vapaaehtoisia, jotka voisivat myötävaikuttaa rodun pelastamiseen hankkimalla tällaisen kansallisen aarteen itselleen. Alkoi valtava polemiikki. Koiran olemassaolo asetettiin voimakkaasti kyseenalaiseksi, sillä rotu oli miltei ehtinyt kadota kansankin muistoista ja kokemusmaailmasta. Puolan kennelliitto ei asialle lämmennyt, mutta kansan sydän oli vahvasti hankkeen puolella. Muuan varsovalainen harrastaja matkusti rajan taakse, hankki parilla ruplalla ja vodkapullolla auton, osti kaksi narttua ja uroksen ja toi ne Puolaan. Penseä liitto heltyi Tuontikoirien ensimmäinen pentue syntyi Yksityisten koirankasvattajien ponnistelujen ansiosta kantaan kuului 1980-luvun alussa jo noin 30 yksilöä, joita käytettiin näyttelyissä ja juoksukilpailuissa. Aiemmin kiertokirjein kasvatusta vastustanut kennelliitto antoi vihdoin periksi. Se perusti puolanvinttikoirien rotukirjan sekä alaisuudessaan toimivan rotukerhon ohjaamaan kasvatusta. Ajan tunnelmia kuvaa hyvin kasvattaja Małgorzata Szmurłon ystävältään saama lohduttava kirje: Hyvä rouva, puolanvinttikoirat ovat kestäneet Puolan jaot, kansannousun, marraskuun kapinan, tammikuun kapinan, ensimmäisen maailmansodan, vallankumouksen ja toisen maailmansodan. Voimme siis toivoa, että ne selviävät myös kennelliiton kiertokirjeestä. Virallinen rotumääritys Jalostustyö jatkui intensiivisenä ja sopivia koiria kerättiin maaseutua myöten. Koira sai rotumääritelmän, jonka myötä nimestä chart polski tuli rodun virallinen nimi. Rotumääritelmä hyväksyttiin kansainvälisen kennelliiton kokouksessa Helsingissä 1989, ja lopullisesti rotu hyväksyttiin Puolanvinttikoiraa kasvatetaan nykyään lähes kaikissa Euroopan maissa; muutamia yksilöitä on myös Pohjois- Amerikassa ja Japanissa. Se on kuitenkin äärimmäisen vähälukuinen, suorastaan uhanalainen rotu. Suomeen ensimmäinen puolanvinttikoira tuotiin Sen jälkeen on syntynyt 13 pentuetta. Tuontikoirat mukaan laskien Suomen Kennelliittoon on rekisteröity 90 koiraa. Uskollinen ystävä Rodulle on luonteenomaista voimakas saalisvietti ja toisaalta vahva reviiritaju. Se on omanarvontuntoinen, älykäs ja herkkä olento, joka suhtautuu vieraisiin varsinkin aluksi varauksella. Puolanvinttikoira vahtii kotiaan, pihaansa, autoaan ja ruokaansa ja on tarkka omasta sijastaan ja sen koskemattomuudesta. Se on ehdottoman lojaali perhettään ja sen muita eläimiä kohtaan. Se saattaa solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita myös ulkopuolisiin. Kontakti omistajaan on kiinteä ja vahva, joten sitä on helppo kouluttaa. Koiran varsinainen harrastuslaji on maastojuoksu, johon sen fyysiset ominaisuudet ja tuoksutyyli parhaiten soveltuvat. Tie sydämiin Puolanvinttikoiria harrastava Susanna Aalto on tallentanut jotakin aivan olennaista kirjoittaessaan: Vaikka ajat ovat muuttuneet eikä jänis ole samanlainen kuin ennen, vaan mekaaninen, koirien suonissa virtaa yhä halu ja kiihko saaliin ajoon. Vaikka metsästäjätkään eivät ole kuten ennen, heidänkin sydämensä alkaa paisua ilosta ajueen päästessä saaliin perään. Metsästäjien kasvoilla voi havaita ylpeän ja keskittyneen ilmeen ja nähdä silmäkulmankin kostuvan. Sillä kukapa voisi vastustaa kauneutta ja harmoniaa?. Kirjoittaja on Suomen Vinttikoiraliitto ry:n jalostustoimikunnan jäsen ja harrastanut puolanvinttikoiria 15 vuotta. Lähde: Malgorzata & Izabella Szmurlo: Chart polski, Warszawa Lisätietoja: Puolanvinttikoira oli taiteilijoiden lemmikki. Józef Brandtin realistisissa metsästysnäkymissä puolanvinttikoira on aidoimmassa työympäristössään Ukrainan kasakoiden ja maalaisväestön kumppanina. Józef Brandt: Na stanowisku Puolanvinttikoira antaa jo ensi silmäyksellä vaikutelman voimasta ja rohkeudesta. Kuva: Artur Litwa Kuva: Lea Hämäläinen Kuva: Lea Hämäläinen Puolanvinttikoira on vaikuttava ilmestys - Rotu on kookas ja vankkaluustoinen. - Silmien läpitunkeva katse mainitaan useissa lähteissä. - Säkäkorkeus on nartuilla cm ja uroksilla cm. - Rotu luetaan lyhytkarvaisiin vinttikoiriin, vaikka turkin pituus vaihtelee rungon eri osissa. - Ihanteellinen karvan laatu on karhea. Pisintä karva on sään päällä. - Hännän alapuolelle ja reisien takaosaan muodostuu usein selvästi erottuva harja. - Turkki kestää hyvin kylmää, sillä koira kasvattaa talveksi tiiviin pohjavillan. - Kaikki turkin värit ovat sallittuja, ja niitä todella myös esiintyy. 34 suomi puola

19 Hyvinvointivaltio herättää voimakkaitakin tunteita niin puolesta kuin sitä vastaan. Näitä tuntemuksia on tärkeää tutkia tarkemmin, koska hyvinvointivaltio tarvitsee säilyäkseen kansalaisten antaman tuen. Muutoin järjestelmän tulevaisuus voi olla vaakalaudalla. Erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa valtiot ovat kohdanneet vaikeuksia, kun ne ovat viimeisten vuosikymmenten aikana yrittäneet taata hyvinvointia kaikille ja vähentää eroarvoisuutta. Niukkojen resurssien aikana ja väestörakenteen muuttuessa on haasteellistsa rakentaa kestävää hyvinvointivaltiota. Odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa toisiaan. Monta kehitysvaihetta Puolalaisen hyvinvointivaltion juuret ovat imperialistisella kaudella ( ) kehittyneessä sosiaalivakuutusjärjestelmässä. Järjestelmä on saanut vaikutteita lisäksi sotien välisestä itsenäisyyden aikakaudesta ( ) ja kommunismin ajasta ( ) sekä uudelleen itsenäistymisen ja Euroopan unioniin liittymisen aikakaudesta ( ). Varsinkin kokemukset reaalisosialismin aikaisesta järjestelmästä näkyvät korkeina odotuksina sosiaalipalveluita ja -etuuksia kohtaan. Neuvostoliiton romahdus ei tuonut päätökseen vain tietynlaista poliittista ja taloudellista järjestelmää, vaan myös oman aikakautensa hyvinvointimallin. Vapaiden työmarkkinoiden luominen ja näennäisestä täystyöllisyydestä loppuminen aiheuttivat merkittävän shokin. Esimerkiksi työttömyysturva oli rakennettava maissa käytännössä tyhjästä. Akuuteille ongelmille on vuoden 1989 jälkeen pyritty löytämään väliaikaisia ratkaisuja, mutta väliaikaisuus on jäänyt voimaan toistaiseksi. Siksi nyky-puolaa on luonnehdittu muun muassa hätätilahyvinvointivaltioksi. Kiitosta muutoksille Vuonna 2008 puolalaisilta kysyttiin laajassa European Social Survey -kyselyssä kokemuksia hyvinvointivaltion moraalisista, sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista. Saako hyvinvointivaltio kannatusta? Koetaanko siitä seuraavan ennemmin hyvää kuin pahaa? Hyvinvointivaltio on nyt puolalaisille läheinen Maija Soini Puolalaisten enemmistö katsoo hyvinvointivaltion vähentäneen laajamittaista köyhyyttä ja helpottaneen perheen ja työn yhteensovittamista. Yhteiskunnan tasa-arvoistumisen osalta mielipiteet jakautuvat selkeämmin väittämän puolesta ja vastaan. Toisaalta puolalaiset kokevat, että vallitsevat sosiaalipalvelut ja -etuudet ovat tehneet ihmisistä laiskempia ja haluttomampia huolehtimaan itsestään sekä läheisistään. Järjestelmä on luonut valtiosta riippuvuuden kulttuuria ja vähentänyt perheen ja yhteisön merkitystä ihmisten elämässä. Puolalaiset odottavat valtion takaavan tietyt puitteet, mutta langettavat yksilöille pääsääntöisen vastuun itsestään. Esimerkiksi työttömille tarjottuja etuuksia ja palveluita kannatetaan vähemmän kuin lapsiperheille, eläkeläisille tai sairaille suunnattuja. Kuka maksaa? Taloudellisesta näkökulmasta on kiinnostavaa, että hyvinvointivaltio ei puolalaisten enemmistön mielestä ole liiallinen taakka kansantaloudelle. Sen sijaan yrityksille järjestelmän koetaan kasaavan liikaa kustannuksia: veroja ja sosiaalimaksuja. Puolalaiset kannattavat voimakkaasti hyvinvointivaltion taustalla olevia arvoja, mutta halukkuus maksaa syntyviä kustannuksia saattaa olla päinvastainen. Hyvinvointivaltiosta on tullut selkeä osa kansalaisten jokapäiväistä elämää. Järjestelmää ei haluta romuttaa, mutta negatiiviset kokemukset kielivät halusta muuttaa toimintatapoja. Kirjoitus pohjautuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan Sitä saa, mitä tilaa? Hyvinvointivaltion koetut seuraukset Visegrádmaissa. Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Varsovalainen Irena Dziewońska on Suomen-ystävä henkeen ja vereen. Ensimmäisen kerran hän saapui Suomeen 1962, ja siitä lähtien hän on jatkuvasti vieraillut maassamme ja työskennellyt lääkärinä lukuisissa suomalaisissa sairaaloissa. Heinäkuussa 2012 Irena järjesti ystävilleen juhlan ensimmäisen Suomen-käyntinsä kunniaksi. Rennon kesäisessä juhlassa hän myös julkisti Päivi Paloposken suomentaman muistelmateoksensa Minun Puolani. Irena kirjoittaa lämpimästi lukuisista suomalaisista ystävistään ja ystäviksi muodostuneista työtovereistaan. Teos ilmestyi puolaksi nimellä Moja Finlandia. Puolalaisia lukijoitaan Irena ilahduttaa kertomalla Suomen historian ja kulttuurin pääpiirteet. Verkoston solmu Irena on tunnettu organisointitaidoistaan; hän oli taitava verkostoituja jo ennen kuin sanaa oli edes keksitty. Verkostojaan hän on aina ollut valmis käyttämään auttaakseen Varsovan suomalaisia taistelussa puolalaista byrokratiaa vastaan. Irenan seurasta ja kontakteista oli paljon iloa ja hyötyä, kun perheemme asui Varsovassa 1980-luvun alussa. Pieni poikamme sai Irenalta lääkärinhoitoa milloin tahansa. Irenalla on tuttavuuksiensa perusteella niin hyvä tuntuma suomalaiseen arkeen, että hänellä on tapana kuvata itseään tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Kaikki kohtaamiset suomalaisten kanssa eivät kuitenkaan ole sujuneet kuin Strömsössä. Irena kertoo muistelmissaan, että Joensuussa asuessaan hän halusi eräänä lauantaina jutella jonkun kanssa. Niinpä hän soitti tuntemalleen lääkärin vaimolle ja kysyi, voisiko hän tulla lainaamaan neulaa ja lankaa. Kun Irena meni soittamaan pariskunnan ovikelloa, rouva toi neulan ja langan ovensuuhun, ja Irena sai lähteä niine hyvineen. Silloin itketti. Irena Dziewonśka on tartuttanut Suomi-kuumeen myös perheeseensä. Poika Andrzej on ollut Suomessa useasti töissäkin. Olen varmasti tulevassa elämässäni suomalainen nainen, Irena kirjoittaa. Julkistamiskaronkassa hän lupasi tulla kuolemansa jälkeen vaikka kummittelemaan, jos muu ei auta. Irena Dziewońska tuntee hyvin sekä Suomen sairaalat että nähtävyydet. Seppo Paananen Irena Dziewońska Suomen ystävä jo 50 vuotta 36 suomi puola suomi puola

20 EURO 2012 jalkapallon EM-kisojen huumaa Puolassa Saldo plussalla: katsojaa yli kolme miljoonaa kävijää fanialueilla jätti-investoinnit 23 miljardin euroa neljä jättistadionia käyttöaste tosin arvoitus matkailijavirran kasvu puoli miljoonaa henkeä vuodessa järjestelyt sujuivat ilmapiiri hyvä Lähde: Euro2012 Puolan matkailujärjestö POT Malafor - Blow sofa Puolalaiselle muotoilulle etsitään yhteistä nimittäjää UNPOLISHED -näyttelyssä, joka kiertää maailmaa. Se pysähtyi Helsingin Design-museossa tammikuussa Jälleen kerran kuraattorit olivat valinneet aikaan ja paikkaan parhaiten istuvat esineet. Oskar Zieta - Plopp stool Magdalena Trzcionka - Miss Polonia jar Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 70 vuotta puolanjuutalaisen pedagogin Janusz Korczakin kuolemasta ja sata vuotta siitä, kun hän perusti kuulun lastenkotinsa. Tämän johdosta Puolassa on vietetty Korczakin juhlavuotta. Janusz Korczak (alk. Henryk Goldszmit, ) lukeutuu samaan pedagogiikan visionäärien joukkoon kuin Maria Montessori, Bruno Bettelheim, A. S. Neill tai Alice Miller. Hän nosti kasvatuksen keskiöön lapsen oikeudet, autonomian ja ihmisarvon, jotka 1900-luvun alkupuolen kasvatusajattelussa olivat radikaaleja uutuuksia. Sosialismin hengessä hän uskoi kiihkeästi, että maailma on muutettavissa paremmaksi paikaksi elää ja että tuo muutos alkaa kasvatuksen uudistamisesta. Kasvattaja ja kirjailija Kasvatusasiat kiinnostivat lastenlääkärin koulutuksen saanutta Korczakia siinä määrin, että hän perusti Varsovan köyhiin juutalaiskortteleihin orpokodin, josta tuli hänen elämäntyönsä keskipiste. Krochmalna-kadun lastenkodissa Korczak kehitti kuulun kasvatusmallinsa. Se perustui oikeudenmukaisuuden ihanteelle ja lasten itsehallinnolle. Orpokotiin perustettiin lasten parlamentti, jonka avulla Korczak uskoi lasten harjaantuvan demokratian pelisääntöihin. Omassa oikeusistuimessa kiistat ja epäsosiaalisen käytöksen luomat ongelmat pyrittiin ratkaisemaan siten, että vahvistettiin sekä syytetyn motivaatiota toimia vastedes oikein että syyttäjien kykyä empatiaan. Korczak toteutti kasvatustavoitteitaan myös julkisilla foorumeilla. Hän osallistui pedagogiseen keskusteluun sekä kirjoitti romaaneja, näytelmiä ja lehtikirjoituksia. Puolan radiossa hän piti suosittua kasvatusaiheista pakinatuntia. Hän kirjoitti myös useita lastenkirjoja. Niistä tunnetuimmat ovat Król Maciuś Pierwszy (Kuningas Maciuś Ensimmäinen, 1923) ja Kajtuś Czarodziej (Kajtuś Velho, 1935). Ne ovat säilyttäneet suosionsa Puolassa näihin päiviin asti. Puolalainen vai juutalainen? Puolalaisessa tietoisuudessa Korczak on aina ollut korostetun puolalainen hahmo. On mielellään väitetty hänen vieraantuneen juutalaisista juuristaan ja sulautuneen täysin puolalaiseen kulttuuriin. Totta on, että Korczak kuului jatkuvasti kasvavaan assimiloituneiden juutalaisten ryhmään, joka oli omaksunut puolan kielen ja samastui puolalaiseen kulttuuriin. Uskonnollisestikin hän oli lähinnä synkretisti eli sekoitti aineksia eri uskonnoista. Janusz Korczakin juhlavuosi Janusz Korczak Tapani Kärkkäinen Yksi esimerkki juutalaisten perinteiden kunnioituksesta on se, että Korczakin lastenkodin keittiö toimi juutalaisten košer-sääntöjen mukaisesti. Kuolema holokaustissa Korczakin orpokoti joutui syksyllä 1940 muuttamaan natsimiehittäjien perustamaan Varsovan gettoon. Se asettui Sienna-kadulle, kaupungin keskustaa nykyään hallitsevan Kulttuuripalatsin pohjoisnurkalle. Geton poikkeuksellisissa oloissa Korczak pyrki säilyttämään orpokodin elämän entisissä uomissaan. Hänen ponnisteluistaan välittyy vaikuttava kuva hänen gettovuosina pitämästään päiväkirjasta. Saksalaiset alkoivat tyhjentää Varsovan gettoa kesällä Korczak lapsineen pakotettiin 6. elokuuta kävelemään geton pohjoisosan tavara-asemalle, ns. Umschlagplatzille, jossa heidät lastattiin karjankuljetusvaunuihin ja kuljetettiin Treblinkan tuhoamisleirille kaasukammioon. Orpokodin marssista läpi geton on tullut yksi holokaustin legendoista. Siitä on säilynyt useita silminnäkijäkuvauksia, yksi Władysław Szpilmanin kirjassa Pianisti. Perintö elää Kiinnostus Korczakin ajatteluun on pysynyt vireänä hänen kuolemansa jälkeenkin. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille, ja eri puolilla maailmaa toimii 20 Korczakkomiteaa. Vuonna 1990 elokuvaohjaaja Andrzej Wajda ohjasi hänestä elokuvan. Sienna-kadun lastenkodin sijaintipaikan tuntumaan pystytettiin kymmenen vuotta sitten muistomerkki. Korczakin kirjoituksista ilmestyi 2011 suomeksi pamfletti Lapsen oikeus kunnioitukseen (Basam Books). Kirjoittaja on puolalaisen kirjallisuuden suomentaja. Torunissa Kopernikus sai kaulaansa kisahuivin ja Varsovan keskeiset rakennukset olivat sotisovassa jopa parinkymmenen kerroksen korkeudelta. Hän oli kuitenkin monella tapaa sidoksissa juutalaisuuteen. Hän ei koskaan eronnut juutalaisesta seurakunnasta. Juutalaisten asema oli koko ajan polttopisteessä hänen kirjoituksissaan, joiden yksi tavoite oli kaventaa puolalaisen valtaväestön ja juutalaisvähemmistön välistä epäluulon kuilua. 38 suomi puola suomi puola

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 1 Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 Hannu Simi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2 Yhteenveto Kansanivälinen työelämäjakso Poznanissa Puolassa 21.4. 19.5.2012

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot