viesti KIPU No 2 Lokakuu 2007 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Kipu ja TULE-sairaudet Kipukuntoutuksen kehittämisen haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti KIPU No 2 Lokakuu 2007 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Kipu ja TULE-sairaudet Kipukuntoutuksen kehittämisen haasteita"

Transkriptio

1 KIPU viesti No 2 Lokakuu 2007 S U O M E N K I V U N T U T K I M U S Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L E H T I Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Kipu ja TULE-sairaudet Kipukuntoutuksen kehittämisen haasteita 1

2 KIPU viesti KIPU No 2 Lokakuu 2007 ISSN Julkaisija: Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry Päätoimittaja: Nora Hagelberg suomenkivuntutkimusyhdistys.fi Toimituskunta: Soile Haakana, Vuokko Hägg, SannaSalanterä, Ulkoasu ja taitto: Veikko Viljanen puh tai sähköposti: Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, puh /Lassi Jalonen os. Jynkänkatu 8, Kuopio, sähköposti: Osoiterekisteri: Henna Virrasoja, Turun Tilikeskus Oy PL 1234, Turku, puh Sisällysluettelo Puheenjohtajalta Soinila Seppo s. 5 Päätoimittajalta Hagelberg N. s. 6 Sihteeriltä Haakana S. s. 7 Pääkirjoitus Kivun haittaluokitus, missä mennään? Pohjolainen Timo s. 9 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Mitä koksibikohun jälkeen? Aantaa Riku s. 10 Gabapentinoidit akuutin kivun hoidossa Tiippana Elina s. 12 Akuutin kipulääkityksen kustannukset, lääkehuollon näkökulma Torniainen Kirsti s. 16 Lääkitysturvallisuus akuutissa kivun hoidossa Katomaa Johanna s. 20 Syöpäpotilaan kivun hoidossa riittää haastetta Vuorinen Eero s. 25 KTY:n kunniajäsenen puheenvuoro Psykoterapeuttinen toiminta lääketieteellisessä maailmassa Estlander Ann-Mari s. 28 Kipu ja Tule-sairaudet Selittääkö yliliikkuvuus kipua? Huuskonen Marja s. 31 Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus TULE-vaivoissa Koho Petteri s. 35 Mikä harjoittelussa vaikuttaa kipuun? Lahtinen-Suopanki Tiina s. 38 Selkäpotilaat kaipaavat tietoa ja tukea Ailanto Pirjo Töyrylä-Aapio Kirsi s. 40 Niskakivut hallintaan eli ryhtiä työhön! Koskinen Pauliina s. 42 Muut artikkelit Potilasvakuutuskeskus kipu korvausperusteena Apponen Eevi Hagelberg Nora s. 46 Osa-aikainen sairauspoissaolo ja osasairauspäiväraha Poimula Merja s. 48 Vuorovaikutus vastaanotolla kipupotilaan hoidon perusta Valjakka Anna s. 50 Suomen kipupoliklinikat esittäytyvät Hyvinkään kipupoliklinikka Muittari Pasi Hakala Päivi Kalvas Seija Tohmo Harri s. 53 KTY:n vuosikokouksen 2007 esitelmiä Altistaako perimä purentaelimen kipuongelmille? Närhi Matti s. 58 Hoitopelko vain hammaslääketieteellinen ongelma? Käännös: Nieminen Tuija s. 58 Kaj Fried: Trigeminusneuralgia uusia näkökohtia mekanismeista ja hoidosta Käännös: Närhi Matti s. 59 Väitöskirjakatsaus Turunen Juha s. 60 Kirja-arvostelut Axelin Anna s. 62 Elomaa Minna s. 63 Kivunhoitolääketieteen erityispätevyystentti onko syöpäkipu unohdettu? Vuorinen Eero s. 66 Matkakertomuksia Heikkonen Seija s. 67 Elomaa Minna s. 70 S U O M E N K I V U N T U T K I M U S Y H D I S T Y S R Y Puheenjohtaja Seppo Soinila,HYKS Neurologian klinikka, Biomedicum B408b, PL 700, HUS, Sähköposti: Varapuheenjohtaja Matti Närhi, Fysiologian osasto, Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio, Sähköposti: Sihteeri Soile Haakana, HYKS Kipuklinikka, PL 140, HUS, Sähköposti: Rahastonhoitaja Maija-Liisa Vuento-Lammi, Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 2, Tampere, Sähköposti: Kipuviesti-lehden tilaus: Tilaukset toimitetaan osoitteeseen Turun Tilikeskus Oy, Kipuviesti-lehden tilaus, PL 1234, Turku tai Tilauksen yhteydessä ilmoitettava tilattava tuote sekä toimitus- ja laskutusosoitteet. Vuosikerran hinta on 25 euroa. 3

3 P U H E E N J O H T A J A L T A REIMARIT TARKISTETTIIN STRATEGIA 2007 Yhdistyksen päämäärät on määritelty säännöissä varsin selkeästi: kliinisen kivun hoidon edistäminen ammattihenkilöiden yhteistyötä ja koulutusta järjestämällä, tutkimuksen ja kliinisten hoitomuotojen kehittäminen ja sekä yleinen mielipiteenmuokkaus. Uusi ja vanha hallitus eräiden toimikuntien edustajilla täydennettynä kokoontuivat pohtimaan, miten yhdistyksen tarkoitusperiä lähivuosina toteutetaan. Miten yhdistys saavuttaisi yleisesti tunnustetun asiantuntijaaseman kaikilla toimintasektoreillaan? Reilu tusina aktivisteja tuotti kaksipäiväisessä seminaarissa prosessin, joka intensiivisyydessään ylitti ennakko-odotukset. Säännöllisesti tarkistettu ja kirjattu pitkän aikavälin toimintasuunnitelma todettiin tärkeäksi pohjaksi hallituksen määrittäessä vuosittaisia toimintasuunnitelmia. Jatkossa strategian tarkistuksia suositeltiin pidettäväksi kolmen vuoden välein. Vaikka strategia on voimakas yhteisen tahtotilan ilmaus, se on luonteeltaan suositus; asioista toki päättävät hallitus ja vuosikokous. Eteenpäin suuntautuvana ja kokoavana strategiadokumentti on kuitenkin tärkeä väline uusien toimijoiden rekrytoimiseksi yhdistyksen toimintaan. Toiminnan ydinalueina säilyvät edelleen jäsenpalvelut, koulutus ja tutkimus sekä yhteiskunnalliset tehtävät. Kutakin ydinaluetta tulee tarkastella kaikkien ammattiryhmien näkökulmista. Jäsenmäärä on kasvussa, yhdistykseen kuuluu 1100 kivunhoidon ammattilaista, joiden yhteydenpitokanavina ovat perinteinen painettu lehti ja uudempana foorumina kotisivut. Kipuviesti ilmestyy jatkossakin painettuna kahdesti vuodessa. Kotisivujen käyttöä kehitetään edelleen, toimikunnille tulee omat osastot, linkitystä alan koulutustapahtumiin tehostetaan. Hyvään ylläpitoon panostetaan, tarvittaessa alan ammattilaista konsultoiden. Asiantuntijakoulutus on vakiinnuttanut asemansa pysyvänä toimintana. Akuutin kivun ja syöpäkivun vuotuiset koulutustilaisuudet sekä vaihtuva-aiheinen vuosikokouskoulutus täydentävät tarjontaa. Yhdistys kantaa jatkossakin kortensa kekoon pohjoismaisen koulutustoiminnan kehittämiseksi; SASP:n vuosikokoushan järjestetään toukokuussa 2008 Turussa. Yhdistys pyrkii tehostamaan suomalaisten kipututkijoiden yhteistyötä lisäämällä apurahoja ja parantamalla erityisesti nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia päästä osalliseksi pohjoismaissa järjestettävistä erinomaisista intensiivikursseista. Yhteistyötä Baltian maiden kipututkijoiden kanssa viritellään. Yhdistys on suurten yhteiskunnallisten haasteiden edessä. Oikeuskanslerille tekemämme kantelu haittaluokituksen vanhentuneisuudesta johti sosiaali- ja terveysministeriössä lainsäädännön uudistamisen käynnistymiseen. Prosessi kestänee vuosia ja vaatii jatkuvaa seurantaamme. Hoitotakuun toteutuminen kroonisen kivun osalta on ollut hyvin epätasaista. Yhdistys on tehnyt ehdotuksen kiireettömän hoidon järjestämisen kriteereiksi. Aloitteeseemme tätä koskevan koulutuksen järjestämiseksi kaikissa sairaanhoitopiireissä on ministeriössä suhtauduttu periaatteessa positiivisesti. Yhteistyötä on syytä kehittää kaikin voimin käytännön tasolle. Verkostoituminen on nuoressa yhdistyksessä nähty ensi sijassa jäsenistön sisäisenä yhteydenpitona. Tämä funktio säilyy, mutta verkostoitumista on syytä jatkossa kehittää myös muihin ammatillisiin yhteisöihin, työpaikkojen organisaatioihin, potilasjärjestöihin, yhteiskunnan hallintoon ja poliittisiin päättäjiin. Toiminnan pohjan muodostaa hyvä taloudenpito. Yhdistyksen taloudellinen tila on nyt vakaa. Joutunemme kuitenkin lähivuosina sopeutumaan liike-elämän yhteistyökumppaneiden tuen pienenemiseen. Tarkoitus on jatkossakin tuottaa mahdollisimman korkealaatuisia jäsenpalveluita kohtuullisen jäsenmaksun vastineeksi. Tulorakenteemme tärkeä osa, yhdistyksen omat koulutustilaisuudet tulee jatkossa saada entistä enemmän osaksi työnantajan kustantamaa jatkokoulutusta. Yhdistys onkin vastikään lähettänyt tätä koskevan vetoomuksen sairaanhoitopiireille. Strategian reimarit on tarkistettu, yhteenvetodokumentti on työryhmän viimeisteltävänä ja ilmestyy kotisivulle loppusyksyllä. Pysytään väylällä! Seppo Soinila puheenjohtaja 5

4 P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A L omien jälkeen on mukava palata akut latautuneena syksyisten rutiinien pariin. Sateisista ja viileistä säistä huolimatta syksyn Kipuviestin toimittaminen on ollut erityisen mieluisaa, sillä kirjoituksia lehteen on saapunut ennätysmäärä. Osaltaan tähän ovat varmasti vaikuttaneet lehden teemat, kivun lääkehoito ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka ovat aktivoineet jäsenistöä kirjoittamaan. FaT Juha Turunen on tutkinut väitöskirjassaan suomalaisen väestön kivun esiintyvyyttä ja väestön käyttämiä kivunhoitokeinoja (tässä numerossa). Noin puolet väestöstä hoitaa kipujaan itsehoitolääkkein ja kolmasosa käyttää reseptikipulääkkeitä. Väitöskirjassa osoitetaan, että kipulääkkeiden käyttöön liittyy väestöllä tiedon tarpeita. Niiden tunnistamisessa ja tyydyttämisessä on kipulääkkeen toimittamiseen liittyvillä tahoilla edelleen kehitettävää. Kun kivun lääkehoidon toteutumista tarkastellaan terveydenhuollon organisaation prosessina, työyhteisön on mahdollista tunnistaa hoidon toteuttamisen ongelmakohtia. Näitä voivat olla esimerkiksi sellaiset poikkeamat kivun lääkehoidon toteutumisessa, jotka vaarantavat potilasturvallisuutta. Vielä laajemmasta näkökulmasta tarkastellen lääkitysturvallisuus alkaa uuden kipulääkkeen kehittämisestä ja markkinoille tulemisesta tai jo käytössä olevan lääkkeen käyttöaiheiden laajenemisesta ja päätyy siihen, että lääkevaikutus tulee esiin lääkettä käyttävässä henkilössä ja ympäristössä. Turunen väitöskirjatutkimuksessaan osoittaa lisäksi, että noin puolet väestöstä hoitaa omia lieviä tuki- ja liikuntaelinperäisiä kipuja aktiivisesti liikkumalla. Myös kipupotilaista toimintakykyisimpinä näyttäytyvät sekä kliinisen kokemuksen että tutkimustiedon valossa ne henkilöt, joilla on omia, aktiivisia kivunhallintakeinoja käytössään (esimerkiksi liikunta). Vaikka kipupotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa aktiivisen liike- ja liikuntaharjoittelun vaikuttavuudesta on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, organisaatiotasolla hoito- ja kuntoutusmallit ovat kehittyneet paikoin varsin hitaasti. Vielä hitaammin on toteutunut psykologisten menetelmien liittäminen osaksi kipupotilaiden hoitoa ja kuntoutusta kipupoliklinikoiden ja kuntoutusyksiköiden ulkopuolella. Usein muutoksen aikaansaamiseksi potilaan käyttäytymisessä tarvitaan harjoittelun ja ohjauksen lisäksi vaikuttamista myös ajatusten, kipuun liittyvien uskomusten ja tunteiden tasolla. Useat yhdistyksen toimikunnat ovat lehden toimituskuntaa ilahduttaen ilmaisseet halukkuutensa jakaa vastuuta Kipuviestin aineiston keräämisessä. Konkreettisia ehdotuksia yhteistyön kehittämisestä voi lähettää päätoimittajan sähköpostiosoitteeseen. Tässä numerossa alkaa yhdistyksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnan aloitteesta artikkelisarja, jossa tarkastellaan eri viranomaistahojen toimintaa kivunhoidon näkökulmasta. Kevään numeron teemoina tulevat olemaan Kivun hoidon ja tutkimuksen etiikka sekä Naisten kipu, joita pyrimme tarkastelemaan tieteellisestä, filosofisesta, yhteiskunnallisesta ja ammatillisesta näkökulmasta. Hyvää syksyä lehden lukijoille! Nora Hagelberg Päätoimittaja 6

5 S I H T E E R I L T Ä Hyvät Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n jäsenet T ällä palstalla on yleensä tiedotettu yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Koska hiljan kuitenkin ilmestyi viimeisin jäsenkirje, sain päätoimittajalta luvan kirjoittaa itselleni tärkeästä aiheesta, syöpää sairastavien potilaiden saamasta hoidosta ja kivunhoidosta. Yhdistyksen piirissä asiasta on kantanut perinteisesti huolta emerituspuheenjohtaja Eero Vuorinen, joka on kirjoittanut useammankin artikkelin aiheesta niin Kipuviestiin kuin valtakunnallisiin päivälehtiin. Olen ollut mukana hoitamassa syöpää sairastavia potilaita jo parikymmentä vuotta ja olen ollut aiemminkin huolissani siitä, mitä potilaat joutuvat kestämään terveydenhuollossamme. Tänä kesänä kuitenkin tuntui, että tämän pahemmaksi asiat eivät enää voi muuttua. Kesäisinhän potilaspaikkoja supistetaan ja vain sairaimmat hoidetaan osastoilla ja silloin ongelmat korostuvat ja jonot pitenevät. Helsingin Sanomat kirjoitti , että tänä kesänä syöpäpotilaat saattavat joutua odottamaan leikkaukseen pääsyä jopa viisi viikkoa HUS:n alueella. Pahin tilanne on mm. haimasyöpää, rintasyöpää ja keuhkosyöpää sairastavien kohdalla. Potilaat joutuvat odottamaan myös päästäkseen onkologin vastaanotolle. Potilaalla tulee olla hoitava taho myös odotusaikana, odottaminen on muutenkin ahdistavaa, varsinkin jos odottaa lopullista diagnoosia. Odotusaika on potilaalle kaksin verroin tuskallisempaa, jos hän kärsii kivuista. Oma potilaani, nuori mies, kolmen pienen lapsen isä, sai tietää sairastavansa haimasyöpää toukokuun lopussa. Hän oli alun perin hakeutunut kipujen vuoksi tutkimuksiin, mutta diagnoosin saanti oli viivästynyt. Potilas ja hänen omaisensa kokivat, että kipuja ei ollut otettu tosissaan. Potilas oli tyytyväinen saatuaan lähetteen Kipuklinikalle, jossa hän koki saavansa apua niin kipuihinsa kuin myös tukea itseään ja perhettään ahdistavaan tilanteeseen. Odottaessaan syövän hoitoa potilas oli usein yhteydessä Kipuklinikkaan. Toisinaan potilas soitti päivittäin, toisinaan oli taas päiviä jolloin hänestä ei kuulunut mitään. Potilaan yleiskunto romahti huimaa vauhtia eikä hän jaksanut muuta kuin maata sohvalla. Eräänä päivänä potilas soitti ja kertoi kovasta pahoinvoinnista sekä oksentelusta, ihokin oli vaimon mukaan keltainen. Potilas ohjattiin menemään kiireesti päivystykseen, jossa hän valitettavasti tapasi erikoislääkärin, joka ainoastaan tuseerasi potilaan ja kotiutti hänet kehottaen potilasta liikkumaan voimiensa mukaan. Seuraavana päivänä potilas soitti ja kertoi edellisen päivän kuulumiset ja kertoi, että nyt oli silmätkin ihan keltaiset. Potilas ohjattiin taas menemään kiireesti päivystykseen. Siellä todettiin, että potilas oli menossa maksakoomaan ja hän otettiin vuodeosastolle. Hän kuoli parin viikon kuluttua saattohoitokodissa, noin kuukauden kuluttua alustavan diagnoosin saamisesta. Kuuntelin muutama vuosi sitten Tampereella lievästi kateellisena luentoa syöpäpotilaan hoidosta Haukiputaalla. Potilailla oli mahdollisuus tarvittaessa päästä kotoa suoraan vuodeosastolle ilman päivystyspoliklinikkakäyntiä. Sellainen onnistuu meilläkin joskus, mutta usein potilaat joutuvat odottamaan päivystyksessä tuntitolkulla huolimatta siitä, että Kipuklinikan lääkäri on arvioinut potilaan tarvitsevan sairaalahoitoa. Eero Vuorinen pahoitteli Helsingin Sanomien kirjoituksen mukaan, että huolimatta kaikesta koulutuksesta ja kaikista oppaista mitä on saatavilla syöpäpotilaiden kivunhoidosta, tieto ei jostain syystä siirry käytäntöön. Kipuklinikkaa konsultoitiin eräältä osastolta syöpäpotilaan hoidosta ja kun menimme tapaamaan potilasta, kipulääkäri ehdotti kipulääkityksen vaihtamista. Sairaanhoitajan mukaan ei sitä kivuttomaksi saa kuitenkaan ja lääkärin mukaan potilas tuli kotiuttaa samana päivänä. Kipulääkäri oli aseeton, sillä yksinasuvaa potilasta ei olisi voinut kotiuttaa uudella lääkityksellä. Potilas kotiutui entisellä lääkityksellä, mutta joutui palaamaan sairaalaan jo seuraavana päivänä kovien kipujen vuoksi. Tiedämme tarkkaan mistä Eero Vuorinen puhuu, mutta miten saisi myös em. hoitajakollegan ja potilasta hoitaneen lääkärin ymmärtämään asian. Menneellä viikolla julkaistiin kahdessatoista Euroopan maassa tehty tutkimus European pain in cancer. Tutkimuksen mukaan Suomessa syöpäpotilaiden kipuja hoidetaan puutteellisesti ja jopa joka kolmannen potilaan kivut jäävät hoitamatta. Tulokset ovat yhteneviä 7

6 Sihteeriltä jo aiemmin julkaistun tutkimuksen kanssa. LT Tiina Tasmuth haastatteli professori Eija Kalson ja LT Tiina Saarron kanssa 102 syöpäpotilasta, jotka ovat olleet hoidossa HUS:n sairaanhoitopiirissä. Haastatteluissa ilmeni, että joka kolmas potilas ei hoidon päätyttyä tiennyt, mikä olisi jatkohoitopaikka tai mistä hakea apua muun muassa hoidon jälkeisiin kipuihin. Tutkimustulokset tukevat omaa mutu-tuntumaa kivunhoidon tasosta ja sen vuoksi niihin on helppo uskoa. Juuri kun ajattelin, että asiat eivät voi enää hullummaksi mennä, jouduimme tänään osastolla kohtaamaan karun todellisuuden. Potilaalle oli suunniteltu tehtäväksi ganglion coeliacumin salpaus haimasyövästä johtuvan kivun hoitoon. Toimenpiteestä oli sovittu jo viikkoa aiemmin hoitavien tahojen kanssa, sillä sen tekemiseen vaaditaan radiologi, anestesiologi sekä sairaanhoitajia avustamaan. Sekä tietenkin tilat ja lääkkeet. Jo aloitettu toimenpide kuitenkin keskeytettiin, koska anestesialääkärin piti kiiruhtaa seuraavaan elektiiviseen toimenpiteeseen esimiehen määräyksestä. Potilas jäi pöydälle makaamaan muun henkilökunnan ihmetellessä mitä tapahtui. Itselle tuli pakostakin mieleen ajatus, että ko. potilaan hoito ei ollut yhtä tärkeää kuin sen toisen potilaan hoito. Valitettavasti myös potilas koki sen niin ja oli erittäin pahoillaan tapahtuneesta. Kipulääkärin, joka oli ollut järjestämässä potilaan toimenpidettä, ei auttanut kuin pahoitella käsittämätöntä tapahtunutta. Potilaalle tehdään toimenpide uudella yrityksellä kun aikataulu sallii. Kaikilla on varmasti edellisten tapausten kaltaisia kokemuksia ja yhtä varmasti on paljon hyviä kokemuksia syöpää sairastavien potilaiden saamasta kivunhoidosta. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat vääjäämättömästi, että suuri osa potilaista jää vaille hyvää hoitoa ja sitä ei voi mitenkään ohittaa. Soile Haakana sihteeri Yhdistyksen strategiaseminaari syyskuussa 2007 Seminaarin osanottajia. Yläkuvassa Eero Vuorinen ja Timo Pohjolainen. Viereisessä kuvassa Seppo Soinila ja Soile Haakana. 8

7 P Ä Ä K I R J O I T U S TIMO POHJOLAINEN KIVUN HAITTALUOKITUS, MISSÄ MENNÄÄN? T apaturmavakuutuslaki ja siihen liittyvä haittaluokitus on vuodelta Lakiin liittyvä haittaluokitus on nykyiseen kivun tieteelliseen, fysiologiseen ja kliiniseen tietämykseen, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksiin verrattuna auttamattoman vanhentunut. Haittaluokka-arviosta puuttuu kokonaan kivun ja sen seurannaisvaikutusten arviointi. Haittaluokitus on kaavamainen ja perustuu toisen maailman sodan jälkeisiin käsityksiin. Haittaluokitus keskittyy lähinnä kehon osien anatomisiin puutoksiin kuten esim. nivelmuutoksiin, liikkuvuuden rajoituksiin, amputaatioihin jne. Suomen Kivuntutkimusyhdistys (KTY) teki oikeuskanslerille kantelun , ja pyysi oikeuskansleria selvittämään tapaturmavakuutuslain 18 a :ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päätöksen laillisuuden. KTY:n mukaan kansalaisia ei kohdella lain puutteellisuuksien vuoksi perusoikeuksien edellyttämällä tavalla ja haittaluokitus johtaa potilaiden kohdalla ratkaisuihin, jotka loukkaavat perustuslain 6, 19 ja 21 :ssä säänneltyjä perusoikeuksia. Oikeuskansleri ryhtyi kantelun johdosta toimenpiteisiin. Eri tahojen, mm. Liikennevahinko- ja Potilasvahinkolautakunnan, Kelan, Liikennevakuutuskeskuksen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ja Potilasvahinkovakuutuskeskuksen lausunnoissa katsottiin haittaluokitus ainakin osittain vanhentuneeksi. Oikeuskansleri Paavo Nikulan ratkaisu oli seuraava: Lääketieteessä tapahtunut kehitys huomioon ottaen olosuhteet ovat muuttuneet. Laki ei täytä vaatimuksia, joita perustuslain 6 :stä voi katsoa johtuvan kipupotilaiden yhdenvertaiselle kohtelulle lainsäädännössä. Ministeriön on ryhdyttävä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten, että säännökset muuttuneissa olosuhteissa saatettaisiin ajan tasalle. Samalla tulee tarkistaa haittaluokitus ja harkita sen säädöstaso. Esille ottamani arviointi kuuluu suoraan sosiaali- ja terveysministeriölle. KTY on seurannut asian vireille panoa ja tehnyt asian suhteen tiedusteluja. STM ei ole ollut ripeä lainuudistamistoimenpiteissään ja KTY on ollut asian johdosta yhteydessä STM:öön. Koska myös suurimmat vakuutusyhtiöt ovat katsoneet haittaluokituksen vanhentuneeksi, perustettiin vuonna 2005 työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Vakuutuskuntoutuksen toimitusjohtaja Jukka Kivekäs. KTY:n edustajina työryhmässä olivat Maija Haanpää ja Timo Pohjolainen. Ryhmän tehtävänä oli laatia tunnusmerkkejä, joiden mukaan nykyisen tapaturmavakuutuslain puitteissa kipu voidaan ottaa huomioon haittaluokka-arviossa. Työryhmän toimesta julkaistiin Ehdotus kiputilojen jaosta kolmeen vaikeusasteeseen Ehdotuksessa on kriteerit, joiden mukaan kipu ja vaikeusaste otetaan huomioon haittaluokkaa määritettäessä. Lääkärit voivat käyttää ehdotus lausuntoja laatiessaan, ja se on Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden hyväksymä. Ehdotus on mm. KTY:n kotisivuilla. Lain uudistaminen on STM:n toimesta laitettu vireille vuoden 2007 alussa. Työryhmää vetää Jaakko Hannula STM:sta. Samalla on nimetty myös haittaluokituksen uudistamistyöryhmä, jonka määräaika on Työryhmistä löytyy tietoja STM:n nettisivuilta. KTY on siis puuttunut Suomen kansalaisten, joilla on sairaus, vika tai vamma, kannalta keskeiseen perusoikeuksia loukkaavaan asiaan ja saanut aikaan parannustoimenpiteet. Suomen Kivuntutkimusyhdistyksessä tullaan seuraamaan lakiuudistuksen etenemistä ja haittaluokituksen uudistamista sekä vaikuttamaan oikeudenmukaisen kivun ja sen seuraukset huomioon ottavan haittaluokka-arvion syntymiseen. Timo Pohjolainen Dosentti, ylilääkäri Kuntoutus ORTON 9

8 AJANKOHTAISTA KIVUN LÄÄKEHOIDOSTA RIKU AANTAA MITÄ KOKSIBIKOHUN JÄLKEEN? K Taustaa aksi syklo-oksigenaasiisoentsyymiä, COX-1 ja COX-2, muokkaa solukalvon tärkeää rakenneosaa ja solukalvossa varastossa olevaa arakidonihappoa, kun siitä aletaan muokata kaikkialla elimistössä tarpeellisia välittäjäaineita prostaglandiineja, tromboksaaneja ja leukotrieenejä. COX-1 isoentsyymi tuottaa mm. mahasuolikanavan limakalvoa suojaavia prostaglandiini-e 2 :ta ja prostaglandiini-i 2 :ta ja verihiutaleiden toisiinsa takertumista kiihdyttävää tromboksaania-a 2 :ta. COX-2 isoentsyymi puolestaan tuottaa tulehdusreaktiota, kipua ja kuumetta välittävää prostaglandiini-e 2 :ta, mutta myös endoteelilla aktiivista prostasykliiniä (1). Perinteiset tulehduskipulääkkeet estävät molempia syklooksigenaasi-isoentsyymejä. Siis hiukan yksinkertaistaen: COX-1 isoentsyymin estäminen aiheuttaa tulehduskipulääkkeille ominaisia haittavaikutuksia kuten mahasuolikanavan verenvuotoalttiuden lisääntymistä ja COX-2 isoentsyymin estäminen puolestaan toivotut tulehdusta ja kipua lievittävät vaikutukset. Tähän pieneen mutta vaaralliseksi osoittautuneeseen yksinkertaistukseen perustuen, alettiin kehittää molekyylejä, joilla olisi vain COX-2 isoentsyymin estovaikutus. Ensimmäiset erittäin COX-2-selektiiviset molekyylit eli ns. koksibit selekoksibi (Celebra, Pharmacia, sittemmin Pfizer), rofekoksibi (Vioxx, Merck/ Suomessa MSD) ja valdekoksibi (Bextra, Pharmacia/Pfizer) saivat myyntiluvan tämän määrätietoisen kehitystyön tuloksena 1990-luvulla. Pian näiden jälkeen myyntiluvan sai vielä etorikoksibi (Arcoxia, Merck/ Suomessa MSD). Uusien lääkkeiden teho olikin rekisteröintitutkimusten mukaan vanhojen veroinen, mutta erityisesti mahasuolikanavan haittatapahtumien esiintyvyys oli ennustetusti alentunut (2, 3). Koksibit saapuivat ryminällä maailman ja Suomenkin markkinoille ja lääkärit tämän artikkelin kirjoittaja mukaan lukien innostuivat määräämään näitä lääkkeitä potilaidensa lääkehoidon turvallisuus mielessään. Koksibit valtasivat muutamassa vuodessa leijonan osan tulehduskipulääkemarkkinoista (4), kunnes... Heti lääkkeiden tultua markkinoille prostaglandiiniasiantuntijoiden toimesta esitettiin epäilyjä näiden lääkkeiden potentiaalisista uusista haitoista, erityisesti siitä, että COX-2 -välitteisen endoteelisolujen tuottaman prostasykliinin inhibitio aiheuttaisi fysiologisen epätasapainon kun päinvastoin vaikuttava COX-1 välitteinen tromboksaani-a 2 -tuotanto jatkuisi. Näin prostasykliinin välittämä verihiutaleiden toisiinsa takertumista estävä ja verisuonia laajentava vaikutus olisi estetty mutta toisaalta edelleen tuotettu tromboksaani-a 2 aiheuttaisi vasokonstriktiota, verihiutaleiden takertumista ja lisäisi tromboositaipumusta (5, 6). Muutama kuukausi rofekoksibin myyntiluvan saamisen jälkeen julkaistussa nk. VIGOR-tutkimuksessa (2) tulikin esille paitsi toivottu mahasuolikanavan verenvuotojen puoliintuminen myös se, että suurin tutkimuksessa käytetty 50 mg päivittäinen rofekoksibiannos itse asiassa lisäsi sydänhaittatapahtumat lähes viisinkertaiseksi naprokseeniin verrattuna. Tämän ei aluksi suinkaan tulkittu olevan rofekoksibin haittavaikutus vaan oletetun naprokseenin sydäntä suojaavan vaikutuksen puuttuminen rofekoksibilta. Sittemmin havainto lisääntyneestä sydän- ja verisuonisairastuvuudesta vahvistui uusissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa. Toisin kuin aluksi väärin perustein raportoitiin (7), sydän- ja verisuonihaitan ilmaantumisen riski lisääntyy hoidon alusta alkaen (8). Lyhyesti: kaikkien erittäin COX-2-selektiivisten (rofekoksibi, selekoksibi, etorikoksibi) ja heikommin COX-2 selektiivisten (mm. diklofenaakki ja meloksikaami) tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy annosriippuvainen kertainen sydän- ja verisuonihaittatapahtuman (ennen kaikkea sydänlihasinfarktin) riski hoidon alusta alkaen. Niinpä rofekoksibi vedettiin markkinoilta syksyllä

9 ja valdekoksibi puolta vuotta myöhemmin. EMEA ja FDA liittivät kaikkien tulehduskipulääkkeiden varoituksiin sydänhaittatapahtumien mahdollisuuden. Selekoksibilla alle 200 mg päivittäiseen annokseen ei nykytiedon mukaan välttämättä liity lisääntynyttä sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä. Heikosti selektiivinen ibuprofeeni ja erityisesti epäselektiivinen naprokseeni näyttävät olevan sydän- ja verisuonihaitan riskin suhteen neutraaleja, vaikka lisäävätkin mahasuolikanavan verenvuodon riskiä (9-11). Tosin suomalaispotilaisiin perustuvassa tutkimuksessa kaikki tulehduskipulääkkeet, ibuprofeeni ja naprokseeni mukaan lukien, lisäsivät ensimmäisen sydäninfarktin vaaran keskimäärin 1.4-kertaiseksi (luottamusväli ). Mikään mukana ollut tulehduskipulääke ei siis suojannut suomalaisia infarktilta (12). Keskustelu koksibien sydän- ja verisuonihaitoista (tai niiden puuttumisesta) jatkunee, sillä vastikään ilmestyneen tutkimuksen mukaan 400 mg selekoksibia päivässä vähensi kuuden kuukauden seurannan aikana sepelvaltimon restenoosia pallolaajennuksen läpikäyneillä potilailla (13). Vaikka keskustelu COX-2 selektiivisten lääkkeiden turvallisuudesta on keskittynyt etupäässä niiden sydän- ja verisuonihaittatapahtumiin, on lääkeryhmällä myös perinteisten tulehduskipulääkkeiden kaltainen vaikutus virtsaeritykseen ja munuaisen toimintaan (14). Vähentynyt virtsaneritys saattaakin olla yksi selitys myös sydän- ja verisuonihaittojen lisääntymiselle. Mikä nyt kipulääkkeeksi? Jos sydäninfarktin riski on pieni kuten potilaalla, jolla ei ole sepelvaltimotaudin riskitekijöitä (korkea ikä, ylipaino, verenpainetauti, huonot lipidiarvot, diabetes), ei minkään tulehduskipulääkkeen käyttö lisänne oleellisesti sydäntapahtuman riskiä. Jos potilaalla sen sijaan on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kasvaa absoluuttinen riski huomattavasti. Niinpä koksibeja ei tulisi käyttää lyhytaikaiseenkaan kivunhoitoon näillä potilailla ja tulehduskipulääkkeitäkin vain harkiten. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä omaavien potilaiden peruskipulääke on parasetamoli. Muille potilaille peruskipulääkkeeksi voi valita hivenen tehokkaamman epäselektiivisen tulehduskipulääkkeen kuten naprokseenin tai ibuprofeenin ja silloinkin tulisi aina käyttää pienintä tehokasta annosta. Niiden riskipotilaiden, jotka ovat alttiita mahasuolikanavan haavaumalle, tulisi käyttää jompaakumpaa edellä mainituista epäselektiivisestä tulehduskipulääkkeestä yhdistettynä protonipumpun estäjään (15). Tuoreimman Lääkelaitoksen julkaiseman käyttötilaston mukaan (16) ibuprofeeni, parasetamoli ja naprokseeni ovatkin Suomessa kolme eniten käytettyä tulehduskipulääkevalmistetta päivittäisinä annoksina (DDD) mitattuna. Pohjoismaista Suomessa käytetään eniten koksibeja, mutta ne eivät yllä kuuden eniten käytetyn tulehduskipulääkkeen joukkoon (16). Käyttötottumukset vastannevat siis suosituksia. Mitä muuta opimme koksibikohusta? Uusien lääkkeiden rekisteröintitutkimukset, joissa dokumentoidaan lääkkeen teho ja turvallisuus ovat vasta alkua lääkkeen koko vaikutusprofiilin tunnistamiseksi. Kaikkien hoidon kuluessa ilmaantuvien hiukankin vakavien ilmiöiden (= haittatapahtumien) raportointi on lääkkeen elinkaaren alussa tärkeää vain siten harvoin esiintyvä haitta tulee ilmi. Vaikka lääkerekisteröintitutkimusta kontrolloidaankin erittäin tarkkaan, saattaa silti tärkeätä tietoa hautautua lääkeyrityksen tiedostoihin ja jäädä raportoimatta. Myös tulosten tulkintaan on suhtauduttava kriittisesti, vaikka ne julkaistaisiin kuinka hyvissä lehdissä (17). Viitteet 1. Smith WL, DeWitt DL, Garavito RM. Cyclo-oxygenases: Structural, cellular, and molecular biology. Annu Rev Biochem 2000; 69: Bombardier C, Laine L, Reicin A, et al. Comparison of upper gastrointestinal toxicity of rofecoxib and naproxen in patients with rheumatoid arthritis. NEJM 2000; 343: Silverstein FE, Faich G, Goldstein JL, et al. Gastrointestinal toxicity with celecoxib vs nonsteroidal antiinflammatory drugs for osteoarthritis and rheumatoid arthritis. JAMA 2000; 284: Klaukka T, Idänpään-Heikkilä JE, Helin-Salmivaara A, Huupponen R. Koksibien käyttö jatkoi kasvuaan vuoden 2004 lopulla. Suomen Lääkärilehti 2005; 60: McAdam BF, Catella-Lawson F, Mardini IA, Lawson JA, FitzGerald GA. Systemic biosynthesis of prostacyclin by cyclooxygenase (COX)-2: the human pharmacology of selective inhibitor of COX-2. Proc Natl Acad Sci USA 1999; 96: Hawkey CJ. COX-2 inhibitors. Lancet 1999; 353: Bresalier RS, Sandler RS, Quan H et al. Cardiovascular eventws associated with rofecoxib in a colorectal adenoma chemopreventiuon trial. NEJM 2005; 352: artikkeliin liittyvä korjaus: NEJM 2006; 355: Lagakos SW. Time-to-event analuses for long-term treatments: APPROVe trial. NEJM 2006; 355: Gislason GH, Jacobsen S, Rasmussen JN et al. Risk of death or reinfarction associated with the use of selective cyclooxygenase-2 inhibitors and non-steroidal anti-inflammatory drugs after acute myocardial infarction. Circulation 2006; 113: Juni P, Nartey L, Reichenbach S, Sterchi R, Dieppe PA, Egger M. Risk of cardiovascular events and rofecoxib: cumulative meta-analysis. Lancet 2004; 364: Kearney PM, Baigent C, Godwin J, Halls H, Emberson JR, Patrono C. Do selective cyclo-oxygenase-2 inhibitors and traditional non-steroidal 11

10 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta ELINA TIIPPANA GABAPENTINOIDIT AKUUTIN KIVUN HOIDOSSA Tiivistelmä Gabapentiinia ja pregabaliinia käytetään enenevästi kroonisten neuropaattisten kipujen lisäksi myös akuutissa, leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa Myös palovammapotilaat saattavat hyötyä gabapentinoideista, mutta lisätutkimuksia tarvitaan Gabapentinoidit estävät allodyniaa, hyperalgesiaa ja sentraalista sensitisaatiota tehoten etenkin leikkauksen jälkeisen kudostrauman aiheuttamaan liikekipuun Pregabaliinilla on edullisempi farmakokineettinen profiili ja sen vaikutukset ovat paremmin ennustettavissa kuin gabapentiinin Gabapentinoidit perioperatiivisesti annosteltuna vähentävät kipua, opioidien kulutusta sekä niiden sivuvaikutuksia, ja niiden omat haitat ovat vähäisiä Gabapentinoideista saattaa tulla tärkeä osa multimodaalista akuuttia leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan annostelun, hoidon optimaalisen keston ja kroonisen kivun eston suhteen L Johdanto eikkauksen jälkeinen kipu on edelleen haaste terveydenhuollolle. Multimodaalinen analgesia eli ajatus käyttää kahta tai useampaa eri tavalla vaikuttavaa, toisiaan tehostavaa kivunhoitomenetelmää vähentäen yksittäisen lääkkeen sivuvaikutuksia perustuu nykyisin opioidien, tulehduskipulääkkeiden tai parasetamolin, pieniannoksisen ketamiinin ja puudutteiden (epiduraali, hermopunospuudutukset jne.) yhdistelmiin. Valitettavasti näiden menetelmien sivuvaikutukset kuten opioidien aiheuttama hengityslama, Mitä koksibikohun... anti-inflammatory drugs increase the risk of atherothrombosis? meta-analysis of randomised trials. BMJ 2006; 332: Helin-Salmivaara A, Virtanen A, Vesalainen R, Grönroos JM, Klaukka T, Idänpää-Heikkila JE, Huupponen R. NSAID use and the risk of hospitalization for first myocardial infarction in the general population: a nationwide case-control study from Finland. Eur Heart J 2006;27: Koo B-K, Kim Y-S, Park K-W et al. Effect of celecoxib on restenosis after coronary angioplasty with a Taxus stent (COREA-TAXUS trial): an open-label randomised controlled study. Lancet 2007; 370: Zhang JJ, Ding EL, Song Y. Adverse effects of cyclooxygenase 2 inhibitors on renal and arrhythmia events: a class-wide meta-analysis. JAMA 2006; 297: Chan FKL, Hung LCT, Suen BY et al. Celecoxib versus diclofenac and omeprazole in reducing the risk of recurrent ulcer bleeding in patients with arthritis. NEJM 2006; 347: Voipio T. Tavallisimmat särkylääkkeet 2000-luvulla. TABU 2007; 15: Graham DJ. COX-2 inhibitors, other NSAIDs. and cardiovascular risk. The seduction of common sense. JAMA 2006; 296: Riku Aantaa dos HOYL Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka TYKS PL 52, Turku 12

11 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta ELINA TIIPPANA GABAPENTINOIDIT AKUUTIN KIVUN HOIDOSSA Tiivistelmä Gabapentiinia ja pregabaliinia käytetään enenevästi kroonisten neuropaattisten kipujen lisäksi myös akuutissa, leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa Myös palovammapotilaat saattavat hyötyä gabapentinoideista, mutta lisätutkimuksia tarvitaan Gabapentinoidit estävät allodyniaa, hyperalgesiaa ja sentraalista sensitisaatiota tehoten etenkin leikkauksen jälkeisen kudostrauman aiheuttamaan liikekipuun Pregabaliinilla on edullisempi farmakokineettinen profiili ja sen vaikutukset ovat paremmin ennustettavissa kuin gabapentiinin Gabapentinoidit perioperatiivisesti annosteltuna vähentävät kipua, opioidien kulutusta sekä niiden sivuvaikutuksia, ja niiden omat haitat ovat vähäisiä Gabapentinoideista saattaa tulla tärkeä osa multimodaalista akuuttia leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan annostelun, hoidon optimaalisen keston ja kroonisen kivun eston suhteen L Johdanto eikkauksen jälkeinen kipu on edelleen haaste terveydenhuollolle. Multimodaalinen analgesia eli ajatus käyttää kahta tai useampaa eri tavalla vaikuttavaa, toisiaan tehostavaa kivunhoitomenetelmää vähentäen yksittäisen lääkkeen sivuvaikutuksia perustuu nykyisin opioidien, tulehduskipulääkkeiden tai parasetamolin, pieniannoksisen ketamiinin ja puudutteiden (epiduraali, hermopunospuudutukset jne.) yhdistelmiin. Valitettavasti näiden menetelmien sivuvaikutukset kuten opioidien aiheuttama hengityslama, Mitä koksibikohun... anti-inflammatory drugs increase the risk of atherothrombosis? meta-analysis of randomised trials. BMJ 2006; 332: Helin-Salmivaara A, Virtanen A, Vesalainen R, Grönroos JM, Klaukka T, Idänpää-Heikkila JE, Huupponen R. NSAID use and the risk of hospitalization for first myocardial infarction in the general population: a nationwide case-control study from Finland. Eur Heart J 2006;27: Koo B-K, Kim Y-S, Park K-W et al. Effect of celecoxib on restenosis after coronary angioplasty with a Taxus stent (COREA-TAXUS trial): an open-label randomised controlled study. Lancet 2007; 370: Zhang JJ, Ding EL, Song Y. Adverse effects of cyclooxygenase 2 inhibitors on renal and arrhythmia events: a class-wide meta-analysis. JAMA 2006; 297: Chan FKL, Hung LCT, Suen BY et al. Celecoxib versus diclofenac and omeprazole in reducing the risk of recurrent ulcer bleeding in patients with arthritis. NEJM 2006; 347: Voipio T. Tavallisimmat särkylääkkeet 2000-luvulla. TABU 2007; 15: Graham DJ. COX-2 inhibitors, other NSAIDs. and cardiovascular risk. The seduction of common sense. JAMA 2006; 296: Riku Aantaa dos HOYL Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka TYKS PL 52, Turku 12

12 Taulukko 1. Gabapentiinin ja pregabaliinin vertailua. Gabapentiini Pregabaliini Vaikutusmekanismi Sitoutuu N-tyypin Ca-kanavien Sitoutuu N-tyypin Ca-kanavien α2δ-alayksikköön keskushermostossa α2δ-alayksikköön keskushermostossa Biologinen hyöty- Saturoituva ja annosriippuvainen: >90% eikä riipu annoksesta osuus suun kautta *n. 60% 300 mg annoksella *n. 40% 600 mg annoksella Metabolia ja eliminaatio Ei metaboloidu, erittyy munuaisten kautta Ei metaboloidu, erittyy munuaisten kautta Annostelu mg/vrk (yleensä vaaditaan mg/vrk (annoksen titraus kroonisessa annoksen titraus asteittain) asteittain joskus tarpeen) hermokivussa Sivuvaikutukset Uneliaisuus, huimaus, ataksia, suun Samat kuin gabapentiinilla mutta mahdollisesti kuivuminen, näköhäiriöt, turvotukset vähäisemmässä määrin tulehduskipulääkkeiden maha-suolikanavan ärsytys sekä munuaistoimintaa heikentävä vaikutus tai epiduraalinen hematooma voivat olla jopa kohtalokkaita. Lääke, jolla on analgeettista tehoa ja joka voisi vähentää opioidien kulutusta, opioiditoleranssia ja ahdistusta ilman mainittavia sivuvaikutuksia olisi houkutteleva lisä perioperatiiviseen kivunhoitoon. Gabapentinoidien vaikutusmekanismit Gabapentiini tuli käyttöön epilepsialääkkeenä v Sittemmin sitä on alettu käyttää myös kivuliaitten neuropatioiden kuten diabeettisen polyneuropatian, vyöruusun jälkeisen neuralgian ja muun kroonisen hermokivun hoidossa (1). Lisäksi gabapentiinin on todettu tehoavan myös ahdistukseen, sosiaaliseen fobiaan, bipolaariseen depressioon, kuumiin aaltoihin, essentielliin vapinaan, pikkuaivoatrofian aiheuttamaan ataksiaan, hikkaan, sydänleikkauksen jälkeiseen palleaspasmiin, postoperatiivisen deliriumin estoon vanhuksilla ja neuroleptilääkityksen aiheuttamaan akatisiaan (2). Gabapentiini ja sen esiaste pregabaliini sitoutuvat jänniteherkkien kalsiumkanavien lisäalayksiköihin (α2δ), joita muodostuu lisää selkäytimessä ja takajuuren ganglioissa etenkin kirurgisen trauman yhteydessä. Gabapentinoidit toimivat antinosiseptiivisinä kipulääkkeinä estämällä kalsiumin virtausta näiden kanavien läpi, jolloin kivun välittäjäaineiden kuten substanssi-p:n vapautuminen kipuradassa estyy. Vaikka gabapentinoidien vaikutus normaaliin nosiseptioon onkin vähäinen, niillä on kudostrauman yhteydessä allodyniaa, hyperalgesiaa ja tätä kautta sentraalista sensitisaatiota eli keskushermoston aistijärjestelmän herkistymistä vähentävää vaikutusta; tähän perustuukin niiden teho kroonisen neuropaattisen kivun lisäksi myös leikkauksen jälkeisessä kivun hoidossa, erityisesti liikekivussa (3, 4). Ahdistusta vähentäessään gabapentinoidit voivat toimia myös leikkauksen esilääkkeinä (5), ja opioiditoleranssia vähentävä vaikutus yhdessä opioidien kulutusta säästävän vaikutuksen kanssa auttavat välttämään opioideihin liittyviä sivuvaikutuksia (6). Gabapentiinin biologinen hyötyosuus vaihtelee annosriippuvaisesti, ja plasman huippupitoisuus 300 mg annoksen jälkeen saavutetaan kolmessa tunnissa. Eliminaation puoliintumisaika on 5-9 tuntia. Sekä gabapentiini että pregabaliini sitoutuvat hyvin vähäisessä määrin plasman proteiineihin ja ne erittyvät munuaisten kautta metaboloitumatta maksassa, joten niillä ei ole farmakokineettisiä interaktioita muiden lääkkeiden kanssa. Gabapentiinillä on saturoituva imeytyminen, kun taas pregabaliinin farmakokinetiikka on lineaarinen. Tämän takia pregabaliinin annoksen nosto lisää vastaavasti plasmapitoisuutta, jolloin sen biologinen hyötyosuus kasvaa ja vaikutus alkaa nopeammin (7-8, Taulukko 1). Gabapentinoidit perioperatiivisessa kivun hoidossa Tuoreessa systemaattisessa katsauksessamme gabapentinoidien perioperatiivisesta hyödystä leikkauskivun hoidossa mukana oli 22 randomisoitua, kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta (yhteensä potilasta), joista yhdessä käsiteltiin pregabaliinia (9). Gabapentiiniryhmissä kivun lievitys oli merkitsevästi parempi kuin kontrolliryhmissä. Lisäksi gabapentiinin kerta-annos mg 1-2 tuntia ennen leikkausta vähensi opioidien tarvetta 13

13 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Gabapentinoidit akuutin... Kuva 1. Preoperatiivisen gabapentiinin vaikutus opioidien kulutukseen. Meta-analyysi tutkimuksista, joissa annettiin kerta-annos gabapentiiniä ennen leikkausta ja seurantaaika oli vähintään 24h. WMD=weighted mean difference. (Tiippana et al. 2007). ensimmäisten 24 tunnin aikana 20-62%. Kun yhdistimme meta-analyysiksi tutkimukset, joissa annettiin kerta-annos gabapentiiniä ennen leikkausta, vähentyi opioidien kulutus 30+4 mg morfiinin tehoa vastaavina annoksina ensimmäisen vuorokauden aikana, mutta tutkimusten heterogeenisyyden takia tuloksia täytyy tulkita varovasti (Kuva 1). Gabapentiini vähensi myös opioidien kulutuksen lisäksi niiden sivuvaikutuksia kuten pahoinvointia, oksentelua ja virtsaretentiota (numbers-needed-to-treat eli NNT-luvut olivat 25, 6 ja 7). Gabapentiinin omat sivuvaikutukset olivat kliinisesti merkityksettömiä suurenkin kerta-annoksen (1200 mg) jälkeen: sedaatio ja huimaus lisääntyivät (numbers-needed-to-harm eli NNHluvut 35 ja 12), mutta muissa haitoissa ei ollut eroa kontrolliin verrattuna. Pitkäaikaista leikkauksen jälkeistä kipua käsiteltiin vain viidessä tutkimuksessa (kohdun- ja rinnanpoistoleikkauksia), joista kolmessa nähtiin merkitsevä väheneminen kroonisessa kivussa, kun taas kahdessa tutkimuksessa eroa ei saatu esiin. Pitkäaikaisvaikutuksia koskeviin tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti potilasmäärien ja hoidon keston suuren vaihtelun vuoksi. Koska gabapentinoideilla on hyvä teho hyperalgesiaa estävinä ja neuropaattista kipukomponenttia vähentävinä lääkkeinä, olisi mielenkiintoista tietää, pystytäänkö preemptiivisesti eli ennen leikkaustraumaa aloitetulla gabapentinoidilääkityksellä vähentämään kroonista kipua hermovauriota aiheuttavien riskileikkausten kuten torakotomian, amputaation ja nivustyräleikkauksen jälkeen. On viitteitä siitä, että torakotomian jälkeinen akuutin vaiheen kipu ja morfiinin kulutus vähenevät sekä keuhkojen toiminta paranee leikkausta edeltävän gabapentiiniannoksen ansiosta (10), mutta lisää tutkimuksia tarvitaan pitkäaikaishyödyn selvittämiseksi. Gabapentinoidit palovammakivussa Palovammapotilaiden kivussa voimakas nosiseptio johtaa jatkuvaan afferenttien C-syiden aktivaatioon ja sentraaliseen hyperalgesiaan, johon nimenomaan gabapentinoidien kivunhoitoteho perustuu. Cuignet n ym. pienen tuoreen tutkimuksen mukaan gabapentiinillä annoksella 2400 mg/vrk 21 päivän ajan oli merkitsevä kipua lievittävä, opioideja säästävä ja opioiditoleranssia vähentävä vaikutus, joka jatkui kolme viikkoa lääkityksen lopettamisen jälkeen (11). Koska lääkeaineinteraktioita ei ole ja sivuvaikutukset olivat kliinisesti merkityksettömiä, gabapentinoidit olisivat hyvä tutkimuskohde myös palovammapotilaiden vaikeiden kipujen hoidossa. Annostelu Meta-analyysimme mukaan gabapentiinin opioidin kulutusta säästävä vaikutus ei riippunut annoksesta (9). Jokela ym. antoivat laparoskooppisille hysterektomiapotilaille esilääkkeeksi joko 150 mg tai 300 mg pregabaliinia tai 10 mg diatsepaamia, ja pregabaliiniannokset toistettiin 12 tunnin kuluttua diatsepaamiryhmän saadessa plaseboa (12). Tämän tutkimuksen mukaan pregabaliinia vaadittiin 600 mg/vrk eli suositeltu maksimiannos, ennen kuin merkitsevä ero oksikodonin kulutuksessa saatiin esiin. Tällä annoksella kuitenkin huimaus, näköhäiriöt ja päänsärky lisääntyivät. 14

14 Koska pitkäaikainen gabapentinoidien käyttö kroonisessa neuropaattisessa kivussa aloitetaan yleensä pienellä annoksella titraten maksimiin usean päivän aikana, voi tottumattomalle leikkauspotilaalle suuri kerta-annos lisätä sivuvaikutusriskiä, millä on merkitystä etenkin harkittaessa gabapentinoidien käyttöä adjuvanttilääkkeinä päiväkirurgisilla potilailla. Myös gabapentiinin saturoituva imeytyminen ja annosriippuvainen biologinen hyötyosuus tekevät siitä vaikeasti annosteltavan akuutin kivun yhteydessä. Nämä ongelmat voitaisiinkin välttää käyttämällä pregabaliinia, jonka biologinen hyötyosuus on 90 % ja maksimivaikutus saavutetaan tunnissa lineaarisen farmakokinetiikan ansiosta. Entä gabapentinoidien kliininen käyttö? Gabapentiini ja pregabaliini ovat tehokkaita leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa vähentäen kivun voimakkuuden lisäksi opioidien kulutusta sekä niiden sivuvaikutuksia, ja niistä saattaa olla hyötyä myös kivuliaille palovammapotilaille. Koska niiden omat haitat ovat lieviä verrattuna etenkin suuremmissa leikkauksissa saavutettaviin hyötyihin, voidaan niitä hyvin suositella adjuvanttilääkkeiksi muihin kuin ehkä päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Koska tutkimuksista saatava tieto on edelleen heterogeenistä, ei selkeitä suosituksia optimaalisesta annostuksesta, hoidon kestosta tai niiden käytöstä kroonisen kivun estossa voida vielä antaa ilman jatkotutkimuksia riittävän suurilla potilasaineistoilla. Mielestäni ainakin torakotomiassa, rintaleikkauksessa ja amputaatiossa kroonisen kivun riski on niin suuri, että voisin jatkossa harkita aloittavani gabapentiinin leikkausta edeltävänä päivänä esim. annoksella 800 mg x3 tai pregabaliinin mg x2 jatkaen lääkitystä kotiutumiseen saakka, riskipotilailla jopa kotonakin. Kroonisen kivunhoidon lisäksi gabapentinoidit näyttävät lähitulevaisuudessa liittyvän osaksi myös akuuttia postoperatiivista multimodaalista kivunlievitystä. Kirjallisuutta 1. Dworkin R et al. Advances in neuropathic pain: diagnosis, mechanisms, and treatment recommendations. Arch Neurol 2003; 60: Cheng J-K et al. Mechanisms of the antinociceptive action of gabapentin (Review). J Pharmacol Sci 2006; 100: (tarkemmat viitteet kirjoittajalta). 3. Rose M et al. Gabapentin: pharmacology and its use in pain management. Anaesthesia 2002; 57: Werner M et al. Effects of gabapentin in acute inflammatory pain in humans. Reg Anesth Pain Med 2001; 26: Menigaux C et al. Preoperative gabapentin decreases anxiety and improves early functional recovery from knee surgery. Anesth Analg 2005; 100: Gilron I et al. Gabapentin blocks and reverses antinociceptive morphine tolerance in the rat paw-pressure and tail-flick tests. Anesthesiology 2003; 98: Ben-Menachem E. Pregabalin pharmacology and its relevance to clinical practice. Epilepsia 2004; 45: Guay D. Pregabalin in neuropathic pain: a more pharmaceutically elegant gabapentin? Am J Geriatr Pharmacother 2005; 3: Tiippana et al. Do surgical patients benefit from perioperative gabapentin/pregabalin? A systematic review of efficacy and safety. Anesth Analg 2007; 104: Omran A et al. A randomized study of the effects of gabapentin versus placebo on post-thoracotomy pain and pulmonary function. Eg J Anaesth 2005; 21: Cuignet O et al. Effects of gabapentin on morphine consumption and pain in severely burned patients. Burns 2007; 33: Jokela R et al. A randomized controlled trial of perioperative administration of pregabalin for pain after laparoscopic hysterectomy. Pain 2007 (in press). Elina Tiippana LL, sairaalalääkäri Anestesiologia ja tehohoito (ATEK) HUS 15

15 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta KIRSTI TORNIAINEN AKUUTIN KIPULÄÄKITYKSEN KUSTANNUKSET Lääkehuollon näkökulma A Tiivistelmä kuutin kivun lääkehoidossa annoksen käyttökuntoon saattaminen ja annostelu kaikkine vaiheineen maksavat vähintään saman kuin kipulääke, usein jopa enemmän kuin lääke. Kivun lääkehoito kokonaisuutena ja myös se, mitä sillä saavutetaan, tulee olla tarkastelussa, kun arvioidaan akuutin kivun lääkehoidon kustannuksia, ei pelkkä lääke. Johdanto Lääkityksen kustannuksia puhuttaessa keskitytään usein itse lääkevalmisteiden hintoihin. Lääkehuollon yksi rooli on tarkastella lääkehoitoihin liittyviä kokonaisuuksia ja niiden kustannuksia. Akuutin kivun lääkitys kokonaisuutena sisältää kivun hoidon, kaikki siihen tarvittavat resurssit ja sillä saavutettavat tulokset, myös potilaan kannalta. Akuutti kipu ja lääkeaineet Akuutilla kivulla tarkoitetaan tässä yhteydessä kipua, joka johtuu esimerkiksi haavasta, murtumasta, synnytyksestä, leikkauksesta tai tulehduksesta. Lääkeaineet, joita yleisesti käytetään tällaisen kivun hoitamiseen sijoittuvat WHO julkaisemassa lääkkeiden ATC (Anatomical Therapaeutic Chemical) -luokituksessa ryhmiin M01, eli tulehduskipu- ja reumalääkkeet sekä ryhmään N02, eli analgeetit (1). Akuutin kivun lääkehoitoon liittyvät valinnat ja kustannusvaikutukset Akuutin kivun lääkehoidon kokonaisuuteen liittyy monia valintoja. Itse lääkeaineen lisäksi valitaan eri lääke- ja pakkausmuotoja, pakkauskokoja ja annostelureittejä. Kaikkiin näihin valintoihin liittyy lisää muuttujia ja niihin liittyviä valintoja välineistä ja tarvikkeista sekä siitä tehdäänkö annoksien käyttökuntoon saattaminen hajautetusti vai keskitetysti. Valinnoista seuraa erilaisia kustannuksia koko hoitoprosessin eri vaiheissa. Tämän vuoksi samanlaisen kivun lääkehoidon kustannukset eri tilanteissa voivat vaihdella merkittävästi, vaikka itse lääkeaine ja annosmääräkin olisivat samat. Lääkeaineen, -muodon sekä -annoksen valinta ja kustannukset Lääkeaineiden, -muotojen ja -annosten vertailu kustannuksien näkökulmasta on haasteellista. Julkisen sektorin kaikki sairaalat ja terveyskeskukset sekä muut hoitolaitokset ostavat lääkkeet tarjouskilpailutuksen kautta ja valmisteiden hinnat voivat vaihdella sekä tarjouskausittain että laitoksittain. Monopolituotteita lukuun ottamatta hinnat ovat julkisella sektorilla yleensä jonkin verran tukkuohjehintoja edullisempia. Akuuttia kipua hoidetaan myös paljon laitoksien ulkopuolella. Avohoidossa on aivan toisenlainen hinnanmääräytymismekanismi ja myös SV -korvausmenettely. Lääkeannokset luonnollisesti myös vaihtelevat kunkin hoitotilanteen mukaan. Valtakunnan tasolla ATC ryhmien M01 ja N02 lääkeaineiden tukkuohjehinnan perusteella laskettava yhteinen osuus sairaaloiden tukkuhintaisista lääkkeiden ostoista on hieman alle 5 % (2). Vastaavasti esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan anestesia- ja tehohoidon tulosyksikön kokonaislääkeeuroista osuus on noin 10 %. 16

16 Taulukko 1. ATC ryhmän M01 = Tulehduskipu- ja reumalääkkeet vuorokausikustannukset vähittaisohjehintojen perusteella DDD:tä kohti laskettuna. LÄÄKEAINE LÄÄKEMUOTO DDD VOH /DDD* 1) M=monopolivalmiste Indometasiini M inj 0,1 g 11,00 Indometasiini 0,025/,050 M kaps/depot 0,1 g 0,30-0,70 Diklofenaakki M inj 0,1 g 3,60* 2) Diklofenaakki 0,025/0,050 enterotabl 0,1 g 0,40-0,60 Ketorolaakki M inj 30 mg 1,70 Piroksikaami kaps/tabl 20 mg 0,40-0,50 Meloksikaami inj 15 mg E1,50 *3) Meloksikaami (50%?) tabl 15 mg 0,20-0,65 Ibuprofeeni 0,2-0,8 kaps/tabl 1,2 g 0,15-0,90 Naprokseeni 0,25-0,5 tabl 0,5 g 0,20-0,85 Ketoprofeeni inj 0,15 g 3,45-3,95* 2) Tolfenaamihappo 0,1/0,2 M kaps/tabl 0,3 g 0,40-,50 Parekoksibi M inj 40 mg 11,50 Selekoksibi M kaps 0,2 g 1,30-1,70 Etorikoksibi M tabl 60 mg 1,60-1,85 *1) Hintajakaumaa/DDD aiheuttavat vahvuuksien ja pakkauskokojen sekä eri valmistajien vaihtelut. *2) Diklofenaakki 75 mg ja ketorprofeeni 100 mg lasikaula-ampulleista menee vrk- annoksen valmistuksessa hävikkiin usein yli 50%, jos valmistetaan yksittäiset annokset aina erikseen. *3) Meloksikaami -injektio vuodesta 2006 alkaen vain erityisluvalla. Taulukko 2. ATC ryhmän N02 = Analgeetit vuorokausikustannukset vähittaisohjehintojen perusteella DDD:tä kohti laskettuna. LÄÄKEAINE LÄÄKEMUOTO DDD VOH /DDD* 1) M=monopolivalmiste Morfiini M inj 30 mg 10,50 Morfiini M rakeet pro mikst 0,1 g 5,00 Morfiini depotkaps/tabl 0,1 g 0,60-1,15 Oksikodoni inj 30 mg 4,05-8,05 Oksikodoni kaps/detabl/liuos 75 mg n.3,50 Kodeiiniparasetamoli pore M tabl/poretabl 3ED 0,65-0,85 Fentanyyli depotlaastari 1,2 mg 8,50-17,00 Dekstropropoksifeeni M depotkaps/kaps 0,2 g 0,22-0,30 Buprenorfiini M inj 1,2 mg 7,65 Buprenorfiini M resoribl 1,2 mg 1,85-2,10 Tramadoli inj 0,3 g 5,40-6,10 Tramadoli depottabl/kaps 0,3 g 1,00-1,50 Aset.salisyylihappo tabl/poretabl 3 g 0,55-2,75 Parasetamoli 1,0-0,5 g M inj 3 g 22,80-29,00 Parasetamoli tabl/poretabl 3 g 0,24-1,18 Parasetamoli M oraaliliuos 3 g 4,75 Parasetamoli-kofeiini poretabl/tabl 6ED 1,20-1,85 *1) Hintajakaumaa/DDD aiheuttavat vahvuuksien ja pakkauskokojen sekä eri valmistajien vaihtelut. 17

17 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta Akuutin kipulääkityksen... Taulukoissa 1 ja 2 olevat hinnat on laskettu lääkkeiden vähittäisohjehintojen perusteella (3) ja lääkeaineiden vuorokausiannoksina on käytetty Suomen lääketilastossakin (2) käytettävää tilastollista vuorokausiannosta = DDD, jonka lääkeainekohtainen painomäärä on myös kansainvälisesti yhteismitallinen. Mikäli akuutin kivun hoidossa selvitään ATC -ryhmän M01 valmisteilla itse lääkeaineen vuorokausiannoksen keskihinta, suun kautta otettaessa, on noin 50 senttiä ja parenteraalisena lääkityksenä muutaman euron luokkaa, paitsi kalleimpien lääkeaineiden, indometasiinin ja parekoksibin, tapauksessa yli 10 euroa. ATC -ryhmässä N02 lääkeaineiden vuorokausiannoksien keskihinnat, suun kautta otettaessa, ovat ryhmään M01 verrattuna kaksinkertaiset, noin euron luokkaa. Myös parenteraalinen lääkitys, N02 -ryhmän lääkeaineilla, vuorokausiannoksina on keskimäärin kaksi kertaa kalliimpaa kuin ryhmän M01 lääkeaineilla ja ryhmässä N02 kaikkien kalleinta parasetamoli -injektioilla, jolloin vuorokausihinta nousee jopa lähelle 30 euroa. Eri lääkemuotojen kohdalla annoksen käyttökuntoon saattamiseen kuluva aika ja tarvittavat apuvälineet vaihtelevat ja ovat verrannollisia työaika- ja lääkejäämäkustannuksiin siten, että parenteraalisten annosmuotojen yhteydessä ja erityisesti lasten tarvitsemissa annoksissa työaika-, väline- ja jäämäkustannusten osuus tulee suhteessa suureksi. Lasikaula-ampulleissa ja injektio- tai infuusiokuiva-aineina olevat parenteraaliset valmisteet vievät enimmin aikaa annoksen käyttökuntoon saattamisessa. Systemaattista tutkimusta tältä alueelta ei ole Suomessa julkaistu, mutta empiirisesti olemme Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-apteekissa demonstroineet tätä tapahtumaketjua kustannusten hahmottamiseksi. Vaiheina olivat: potilaan ja lääkeannoksen tietojen esille ottaminen - käyttövalmiin injektion tai infuusion valmistaminen lääkityksen aloitus ja/ tai antaminen - prosessiin liittyvä manuaalinen/sähköinen dokumentaatio. Tämän perusteella päädytään henkilökustannuksen hinnassa lähtötasolle 5 kutakin yksittäistä parenteraalista annosta kohti ja suun kautta otettavilla annoksilla vastaavan tapahtumaketjun demonstraation perusteella alle puoleen em. kustannuksesta. Tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden kustannushaarukka on melko laaja. Esimerkiksi ruiskut ja neulat maksavat muutaman sentin kappaleelta. Kalleimpia tarvikkeita ovat kipulääkkeiden kasettisäiliöt, jotka voivat olla yksikköhinnaltaan yli 20 euroa. Jäämä- ja ongelmajätekustannukset Lääkejäämän osuus on yleensä hävikkiä, joka voi suurimmillaan, lasten annosten tapauksessa, olla yli puolet lääkeannoksesta, jos lääkepakkaus on lasikaula-ampulli, jonka sisällöstä lapselle tarvitaan vain pieni osa. Jäljelle jäävä lääke maksaa itse asiassa vielä enemmän kuin jäämänä olevan kipulääkkeen hinnan. Kaikki lääkkeet ovat ongelmajätteitä eikä niitä saa hävittää hoitoyksiköissä, vaan lääkkeitä sisältävät vajaatkin pakkaukset tulee toimittaa Riihimäen ongelmajätelaitokselle hävitettäväksi. Tällaisesta ampullin pohjan hävittämisestä karttuu kustannuksia monessa vaiheessa. Sen käsittely osastolla niin, että se voidaan kuljettaa lääkehuollon yksikköön vie aikaa ja vaatii yleensä jotakin tarvikkeitakin. Lääkehuolto puolestaan lajittelee, pakkaa ja dokumentoi lääkejätteet lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja toimittaa ongelmajätelaitokselle, joka veloittaa sekä ongelmajätteen kuljetuksesta että jätteen käsittelystä. Yhtä parenteraalista potilasannosta kohti edellä kuvatusta ketjusta karttuu helposti jopa eurojen luokkaa olevia kustannuksia. Tämä osuus, joka usein jää huomiotta, voi olla kymmeniä prosentteja lisähintaa akuutin kivun hoidossa tarvittavien lääkeaineiden kustannuksiin. Keskitetty potilasannosten käyttökuntoon saattaminen, optimointia STM ohje Turvallinen lääkehoito (4) painottaa lääkehuollon sekä osastofarmasian roolia potilaan lääkehoidon toteuttamisessa. Parenteraalisesti annosteltavaa akuutin kivun lääkehoitoa kokonaisuutena ja lääkehoitoon liittyviä kustannuksia voidaan optimoida keskittämällä lääkityksen käyttökuntoon saattamista. Aloitetaan suunnittelemalla moniammatillisessa ryhmässä rajattu joukko tarvittavia kipulääkeseoksia. Rajatulle määrälle seoksia on mahdollista tehdä paikallisesti säilyvyystutkimukset, ja mikäli käyttökuntoon saattaminen keskitetään lääkehuollon yksikön aseptiseen puhdastilaan, voidaan mikrobiologinen kontaminaatioriski minimoida. Tällöin on valmiiden annosruiskujen sekä kasettisäiliöiden mikrobiologinen säilyvyys maksimoitu ja niitä kipulääkeseoksia, joilla on riittävä kemiallinen säilyvyys, on mahdollista valmistaa varastoon. Saavutetaan sujuvampi logistiikka ja varmempi toiminnan kokonaislaatu, kun kivun hoidossa tarvittavia lääkeruiskuja ja kasettisäiliöitä on käyttövalmiina annoksina joka päivä 18

18 Kuva 1. Käyttövalmiiden parenteraalisten lääkeannosten keskitetty valmistaminen lääkehuollossa tai osastofarmasiatoimintana. ajat heräämöissä ja valvontayksiköissä ovat lyhentyneet. Potilaat siirtyvät aiempaa nopeammin osastoille tai operaation jälkeen suoraan kotiin. Lääkeintensiivisyys ja sen seurauksena lääkekustannukset aikayksikköä kohti ovat kasvaneet, mutta samassa aikayksikössä on voitu hoitaa aiempaa useampia potilaita, jolloin hoidetuille potilaille tuotetun terveyshyödyn määrä on myös kasvanut. Toiminta kokonaisuutena on tämän seurauksena tehostunut ja tullut kustannustehokkaammaksi. saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Lisäksi rajatun lääkevalikoiman myötä voidaan pienentää inhimillisten erehtymisien riskiä ja samalla varmentaa lääketurvallisuutta. Toiminnallisesti keskitetyn valmistamisen lisäetuna on, että annosten valmistuksessa voidaan hyödyntää isoimpia tehdaspakkauksia, jolloin sekä lääkehävikki että muu jätemäärä voidaan minimoida. Sarjatyön luonteisesti toimittaessa myös annosvalmistuslaitteistot ja henkilöresurssi tulevat parhaiten hyödynnettyä. Osastofarmasiassa lääkehuollon henkilöt toimivat hoitoyksiköissä. Lääkehuollon henkilö voi lähellä hoitotilannetta keskitetysti saattaa käyttökuntoon lääkityksiä ja toisaalta lääkityksiä valittaessa ja/tai toteutettaessa tuoda lääkehuollon näkökulman erilaisten lääke- ja pakkausmuotojen tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä eri lääkitystilanteissa. Akuutin kivun lääkehoidon terveyshyöty Tähän asti olen kuvannut akuutin kivun lääkehoitoon liittyviä vaiheita ja niiden kustannuksia tai kustannusvaikutuksia pääasiassa potilaasta katsoen ulkopuolelta. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella myös sitä, mitä nykyisellä akuutin kivun lääkehoidolla on potilaille saavutettu. Päiväkirurgia ja lyhyen jälkihoidon kirurgia nykylaajuudessaan on mahdollista osaksi sen vuoksi, että on käytettävissä akuutin kivun hoidossa nykyiset lääkeaineet ja niiden annostelu suoneen, ihon alle ja epiduraalitilaan erilaisten kasettisäiliöiden ja/tai ruiskupumppujen kautta. Seuranta- Lähteet: 1 Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) Edita Prima Oy, Helsinki Suomen lääketilasto. Edita Prima Oy, Helsinki Pharmaca Fennica Painoyhtymä Oy, Porvoo STM: Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32, Helsinki 2006 Kirsti Torniainen TYKS, sairaala-apteekkari, FaT Varsinais-Suomen lääkehuolto, johtaja TYKS, sairaala-apteekki Kiinamyllynkatu Turku 19

19 Ajankohtaista kivun lääkehoidosta JOHANNA KATOMAA LÄÄKITYSTURVALLISUUS AKUUTISSA KIVUN HOIDOSSA The only real mistake is the one from which we learn nothing. John Powell P Lyhennelmä erinteinen näkemys potilasturvallisuudesta on yksilökeskeinen ja korostaa yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen tekemiä virheitä (1). Yksilökeskeisessä lähestymistavassa syyllistetään toimija. Syytös on tehoton tapa parantaa turvallisuutta. Inhimillinen erehtyminen ei ole ehkäistävissä. Keskittymällä pelkästään yksilön toimintaan ohitetaan järjestelmän virheet. Sen sijaan huomio pitäisi kiinnittää organisaation ja työyhteisön toimintatapaan. Työn voi organisoida uudelleen mielekkäällä tavalla ja resurssit kohdentaa oikein. Koulutus järjestetään säännölliseksi. Osaamisen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota. Katseen kohdistamista myös johtajuuteen ei pidä arkailla. Hoitokäytäntöjen tarkistaminen ja yhtenäistäminen yhdessä vaaratapahtumarekisterin kanssa helpottavat prosessiin liittyvien ongelmien löytymistä ja vähentymistä. Poikkeama ja sen raportointi ei ole huolimattomuutta eikä inkompetenssia. Prosessi lääkitysturvallisuuden lisäämiseksi on hyvällä alulla. Johdanto Suomessa on laadittu vuonna 2006 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) toimesta Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Keskeisenä tavoitteena on ollut suomenkielisen, yhdenmukaisen käyttötavan ja keskustelun mahdollistava termistö. Potilasturvallisuuden kannalta hyvin keskeinen osa on lääkkeisiin ja lääkehoitoihin liittyvä turvallisuus. Turvallinen lääkehoito koostuu kahdesta eri osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue liittyy lääkevalmisteen farmakologisiin ominaisuuksiin, niiden tuntemiseen sekä laadukkaasti valmistettuihin lääkkeisiin. Tästä turvallisuuden osasta käytetään lääketurvallisuus-sanaa (drug safety). Toinen lääkehoidon turvallisuuden alue liittyy lääkkeiden käyttöön ja lääkehoitojen toteuttamiseen ja siitä voidaan käyttää lääkitysturvallisuus-käsitettä (medication safety). Tämän käsitteen alle kuuluvat myös lääkityspoikkeamat. Lääkkeiden käyttöön liittyvä turvallisuus kattaa terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa lääkehoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Lääkitysturvallisuus käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi.(2) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Turvallinen lääkehoito-opas ohjaa lääkehoidon toteuttamisessa toimintayksikkötasolla suosittaen laatimaan yksikkökohtaisen lääkehuoltosuunnitelman. Tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteita, selkiyttää vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset yksiköitä varten.(3) Lääkitysvirheiden esiintyvyys Lääkitysvirheiden esiintyvyys vaihtelee suuresti eri tutkimusten välillä. Ilmeneminen on tavallisempaa havainnointitutkimuksissa kuin omaan ilmoitukseen perustuvassa rekisteröinnissä. Laajasta vaihtelusta kertoo Laepen havainnointiin perustuva tutkimus, jossa 2557 lääkkeenantotapahtumasta oli virheellisiä 456. Vain yksi näistä ilmoitettiin vaaratapahtumarekisteriin.(4) Taxis ja Barber työssään tarkkailivat 10 osaston sairaanhoitajien suonensi- 20

20 Kuva 1. Reikäjuustomalli. säisiä lääkkeenantotapahtumia. Ainakin yhden virheen sisälsi 49 % lääketoimenpiteistä. Haitallisuutta arvioitaessa seuraus oli vakava 1 %:ssa, kohtalainen 29 %:ssa ja merkityksetön 19 %:ssa tapauksista. Tavallisimmin virhe tapahtui annettaessa bolusannosta tai lääkettä, jonka valmistelu sisälsi monia vaiheita.(5) Fasting ja Gisvold selvittivät tutkimuksessaan lääkevirheiden esiintyvyyttä, vakavuutta ja mahdollisuutta vähentää virheitä koulutuksella ja siirtymällä käyttämään värikoodattuja lääketarroja. Tutkittiin omaan ilmoitukseen perustuvaa rekisteriä, jonne oli syötetty leikkauksen aikaisia vaaratilanteita (hoitotoimia vaatineita). Lääkevirheitä ilmeni 0.11 % yli toimenpiteessä. Värikoodatuilla lääketarroilla ei saatu vähennettyä virheitä.(6) Orser teki mielenkiintoisen havainnon kanadalaisten anestesiologien keskuudessa. Kysyttäessä lääkkeen etiketin lukemista ennen lääkkeenantoa, puolet luki sen enimmäkseen, 5 % joskus ja loput tunnollisesti aina. Monet vastaajat totesivat etiketin värin olevan tärkein tekijä lääkkeen tunnistamisessa.(7) Lääkitysvirheitä tapahtuu paljon, mutta niiden todellista määrää ei tiedetä. Kaikissa yksiköissä ei ole systemaattista vaaratapahtumien seurantarekisteriä. Yleisimmin tapahtumien rekisteröinti perustuu työntekijöiden omaan ilmoitukseen. Ilmoitetut lääkitysvirheet ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Canadian Medical Protective Association (CMPA) osoittaa analyysissään, että lääkitykseen liittyvät ongelmat ovat yleisimmin edustettuna (52%) anestesiaan liittyvissä haittatapahtumissa (8). Taustalla on edelleenkin vallitseva syyllistävä ilmapiiri. Tarvittaisiin suuri asennekulttuurin muutos, jotta poikkeamien, vaara- ja haittatapahtumien raportoiminen kuuluisi kirjaamiskäytäntöömme. Ennen kaikkea meidän tulisi oppia virheistämme. Oppimisen myötä voisimme vaikuttaa virheisiin ennaltaehkäisevästi. Lääkitysvirheistä on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta niiden vertailu on vaikeaa, koska menetelmät eivät ole standardoituja. Suuri vaihtelu johtuu mm. potilasaineiston kirjavuudesta ja lääkitysvirheen laveasta määrittelystä (8). Lääkitysvirheiden merkitys Lääkitysvirhe on erittäin tavallinen, usein ehkäistävissä oleva tapahtuma potilasvahingoissa. Virheet aiheuttavat inhimillisiä kärsimyksiä, mutta myös merkittävää taloudellista vahinkoa. Kuolemat ovat harvinaisia, läheltä piti -tilanteet tavallisia. Rekisteriin päätyvät lääkevirheiden aiheuttamat potilasvahingot ovat vain pieni osa ongelmasta. Jokaista potilaalle haitallista virhettä kohti ilmenee noin 100 harmitonta, joista suurin osa jää huomaamatta.(9) Lääkitysvirheiden syyt Virheille altistavat työntekijän kokemattomuus ja uusien tekniikoiden käyttöönotto. Potilaasta johtuvia altistavia tekijöitä ovat ikä ääripäissään, kiireellisyys, monimutkainen henkeä pelastava hoito ja pitkittynyt sairaalassaolo. Mitä tarkemmin potilashoitoa tutkitaan, sitä enemmän virheitä löytyy. Riskitöntä potilasryhmää ei ole iän, sukupuolen tai terveydentilan suhteen.(1) Lääkkeen tunnistusongelmat ovat tavallisia. Samoin huono perehtyminen potilaan tilaan aiheuttaa riskitilanteita. Kirjallisuuden mukaan pitkistä työrupeamista johtuva väsymys lisää vakavia hoitovirheitä (10). Lääkitysvirheen, kuten muidenkin virheiden, sattuessa on tavallisesti kysymys monen perättäisen suojausmekanismin pettämisestä. Ilmiötä kuvataan ns. reikäjuustomallilla (11, Kuva 1). Inhimillinen erehdys on tavallisimmin lääkitysvirheen takana. Joskus voi olla kysymys jopa huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä, mutta useimmin virheet johtuvat piilevistä riskitekijöistä tai ne vain odottavat tapahtumistaan. Kysymys on silloin huonosti suunnitelluista prosesseista ja hoitokäytännöistä.(12) Puutteelliset lääkehoitotiedot ja taidot voivat olla virheiden taustalla. Onkin jo tiedostettu, että nykyinen sairaanhoitajakoulutus ei anna riittäviä valmiuksia lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) on kannanotossaan puuttunut sairaanhoitajien lääkehoitotaitoihin keväällä TEO esitti opetusministeriölle toimenpiteitä sairaanhoitajien peruskoulutukseen sisältyvän lääkehoidon opetuksen kehittämiseksi ja kliinisen osaamisen parantamiseksi.(13) Tähän on reagoitu sisällyttämällä lää- 21

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

PREGABALIINI AKUUTIN LEIKKAUSKIVUN HOITOON KANNATTAAKO? Elina Tiippana LT, anestesialääkäri HUS/Meilahti APS Tampere 14.11.14

PREGABALIINI AKUUTIN LEIKKAUSKIVUN HOITOON KANNATTAAKO? Elina Tiippana LT, anestesialääkäri HUS/Meilahti APS Tampere 14.11.14 PREGABALIINI AKUUTIN LEIKKAUSKIVUN HOITOON KANNATTAAKO? Elina Tiippana LT, anestesialääkäri HUS/Meilahti APS Tampere 14.11.14 Sentraalinen sensitisaatio inflammaatio PG (sytokiinit, BK, SP, glutamaatti

Lisätiedot

Reseptillä määrättyjen tulehduskipulääkkeiden

Reseptillä määrättyjen tulehduskipulääkkeiden Kipu Tulehduskipulääkkeiden käyttö koksibit kolkuttavat ovelle Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Juhana J. Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka Tulehduskipulääkkeitä tarvitaan nivelrikon ja nivelreuman, posttraumaattisten

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Kivun lääkehoito. Salla Kalsi

Kivun lääkehoito. Salla Kalsi Kivun lääkehoito Salla Kalsi Kipu Nosiseptorit = kipua aistivat reseptorit vapaita hermopäätteitä, joita on runsaimmin iholla ja limakalvoilla Kemiallinen, mekaaninen tai termaalinen ärsyke Kipuaisti on

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito. 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito 21.11.2011 Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi Rapid recovery Esilääkitys - Tavoittena potilaan nopea mobilisointi - Panadol 2g - Celebra 200mg - Gabapentin 600mg -

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tulehduksen ja kivun lievittäminen sekä akuuteissa että kroonisissa luusto-lihassairauksissa koirilla.

Tulehduksen ja kivun lievittäminen sekä akuuteissa että kroonisissa luusto-lihassairauksissa koirilla. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 1,5 mg/ml oraalisuspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 1,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Norocarp vet 50 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Norocarp vet 50 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Norocarp vet 50 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni 50

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Lääketietoa Lääkelaitokselta

Lääketietoa Lääkelaitokselta 3-4 2009 Lääketietoa Lääkelaitokselta Läkemedelsinformation från Läkemedelsverket, Finland Drug information from the National Agency for Medicines, Finland TABU 3 4.2009 17. vuosikerta Pääkirjoitus Kasvirohdosvalmisteet

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

COX-1 vs. COX- 2 selektiivisyys. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet. Kipu. Tulehduskipulääkkeet. Kipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet 10.1.

COX-1 vs. COX- 2 selektiivisyys. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet. Kipu. Tulehduskipulääkkeet. Kipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet 10.1. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet Pekka Rauhala 10.1. 2013 Mekanismiin perustuva luokittelu Kudosvauriokipu eli nosiseptiivinen kipu Hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu Idiopaattinen kipu (Psykogeeninen

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Akuutin kivun kroonistuminen. Arja Ylläsjärvi 9.10.2015

Akuutin kivun kroonistuminen. Arja Ylläsjärvi 9.10.2015 Akuutin kivun kroonistuminen Arja Ylläsjärvi 9.10.2015 Krooninen leikkauskipu IASP:n määritelmä: 2-6 kk yli normaalin paranemisajan, ei liity leikkaukseen johtaneeseen kipuun, muut syyt poissuljettu (

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tulehdusoireiden ja kivun lievittäminen lihas-, nivel- ja luustoperäisissä tautitiloissa sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

VALMISTEYHTEENVETO. Tulehdusoireiden ja kivun lievittäminen lihas-, nivel- ja luustoperäisissä tautitiloissa sekä kirurgisten toimenpiteiden jälkeen. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI RIMADYL vet 20 mg purutabletti RIMADYL vet 50 mg purutabletti RIMADYL vet 100 mg purutabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava-aine: 20 mg purutabletti:

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. RIMADYL BOVIS VET 50 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. RIMADYL BOVIS VET 50 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI RIMADYL BOVIS VET 50 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet:

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine:

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Karprofeeni 50 mg/tabletti Apuaineet Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami Apuaineet: Natriumbentsoaatti 0,5 mg 1,5

Lisätiedot

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen

Lisätiedot

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen

Lisätiedot

Syövän läpilyöntikipu

Syövän läpilyöntikipu BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas

Lisätiedot

Koiran krooniseen osteoartriittiin liittyvän kivun ja tulehduksen hoito.

Koiran krooniseen osteoartriittiin liittyvän kivun ja tulehduksen hoito. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Onsior 5 mg tabletti koiralle Onsior 10 mg tabletti koiralle Onsior 20 mg tabletti koiralle Onsior 40 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Sektion jälkeinen kivunhoito

Sektion jälkeinen kivunhoito Sektion jälkeinen kivunhoito LL Petter Kainu Osastonlääkäri OB-anestesiologian erityispätevyys HYKS / NKL SOAT 28.8.2009 Miksi sektion jälkeiseen kivunhoitoon KIPU pitäisi panostaa? epämiellyttävää huonontaa

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.

Lisätiedot

Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta

Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta Pronaxen 250 mg (10 tabl. itsehoitopakkaus) Pronaxen_Apteekin opas versio 1.0 _08_2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Pronaxenin käyttöaiheet, annostus

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Lasten kivunhoito Jaana Karhu anestesiologian erikoislääkäri

Lasten kivunhoito Jaana Karhu anestesiologian erikoislääkäri Lasten kivunhoito Jaana Karhu anestesiologian erikoislääkäri Yleistä lasten kivunhoito kokenut valtaisan muutoksen viimeisen 15 vuoden aikana vielä 1980- luvulta raportteja, joissa lapsia lääkittiin leikkauksen

Lisätiedot

Nivelrikon. lääkehoito. Professori Eeva Moilanen Tampereen yliopisto. Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositus 2012 / 2014

Nivelrikon. lääkehoito. Professori Eeva Moilanen Tampereen yliopisto. Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositus 2012 / 2014 Nivelrikon Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositus 2012 / 2014 lääkehoito Professori Eeva Moilanen Tampereen yliopisto Polvi- ja lonkkanivelrikon lääkehoito Nivelrikon lääkehoito on oireita lievittävää.

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Vahvat opioidit leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa

Vahvat opioidit leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa Vahvat opioidit leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa Anestesiakurssi Naantali 19.3.2015 Vesa Kontinen, dosentti, oyl HYKS, ATeK, Jorvin sairaala, Leikkausyksikkö Sertürner 1806 morfiini diasetylmorfiini

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yli 33 kg painavat lapset (noin 11-vuotiaat), alle 50 kg painavat nuoret ja aikuiset:

VALMISTEYHTEENVETO. Yli 33 kg painavat lapset (noin 11-vuotiaat), alle 50 kg painavat nuoret ja aikuiset: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PERFALGAN 10 mg/ml, infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 10 mg parasetamolia 1 infuusiopullo sisältää 50 ml vastaten 500

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Lasten postoperatiivisen kivun hoito

Lasten postoperatiivisen kivun hoito Näin hoidan Arja Hiller, Olli Meretoja, Reijo Korpela, Satu Piiparinen ja Tomi Taivainen Lasten kipua, kipukokemuksen aiheuttamia käyttäytymismuutoksia, kivun arviointia ja kipulääkkeiden farmakologiaa

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot