*Name in English Long term effects of stump harvesting on nutrient and carbon balances
|
|
- Mikael Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) Eero Kubin TUT *Nimi Kantojen noston pitkäaikaisvaikutukset ravinne- ja hiilitaseisiin *Name in English Long term effects of stump harvesting on nutrient and carbon balances Tutkimusohjelma, johon hanke kuuluu ForestEnergy2020. Metsäenergian tutkimus ja innovaatio-ohjelma eurooppalaisia kehityspolkuja vuoteen 2020 (Teema-alue 1. Improved and more reliable sustainability assessment and regulatory procedures and legislation of the biomass production, conversion and end use. Hannu Ilvesniemi). *Asiasanat Metsähakkeen energiakäyttö, kantojen nosto, vesistövaikutukset, taimettuminen, hiilen kierto kasvillisuuden sukkessio, biomassa, ravinnekierto, metsien kestävä käyttö *Keywords Bioenergy, forest-based energy, stump harvesting, effects on the water system, restocking, carbon balance, succession, biomass, nutrient cycle, sustainable use of forests *Hankkeen tieteenalat 12 Metsätalouden ympäristövaikutukset (60 %), 6 metsän uudistaminen (30%), 17 Metsäluonnon monimuotoisuus (5%), 10 puun jalostus- ja energiakäyttö (5 %) *Hankkeen vaikuttavuusalue 1. metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 20 % 2. metsät ja yhteiskunta 20 % 3. kestävät metsänkasvatusketjut 60 % 4. metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 0 % 5. ei kuulu edellä oleviin painoaloihin 0 % Painoalat yhteensä 100 % *Hanke tulostetaan painoalan numero 3 hankeluetteloon julkisessa viestinnässä *Hankkeen tiivis kuvaus/esittelyteksti Suomessa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa tavoitteena on nostaa metsähakkeen vuotuinen lämpöja voimalaitoskäyttö 8-12 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä. Pienpuun ohella raaka-aineen lähteitä ovat kannot ja latvusmassa. Metsäenergian talteenoton lisääminen ja erityisesti kantojennosto on noussut kriittisen tarkastelun kohteeksi puutteellisesti tunnettujen pitkäaikaisten ympäristö- ja kasvupaikkavaikutusten vuoksi. Tästä johtuen, tutkimuksen lisääminen ja syventäminen erityisesti vesistövaikutuksista on tärkeää. Osana Metlan BIO-ohjelmaa perustetut kantojennostokoealat ja hankkeen taustalla oleva pitkäaikainen yhteistyö metsänuudistamisen kasvupaikka- ja vesistövaikutuksien tutkimuksessa UPM-Kymmene Oyj:n kanssa luo hankkeelle maassamme ainutlaatuisen tietopohjan sekä toteuttamisen edellytykset. Hankkeen merkitystä korostavat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet, joiden mukaan uusiutumattomia energiavaroja korvataan enenevässä määrin biomassaan perustuvilla raaka-aineilla. Hankkeessa tutkitaan vähentääkö kantojen nosto yhdessä hakkuutähteiden keruun kanssa ravinteiden huuhtoutumista ja mikä on vaikutuksen kesto verrattuna perinteiseen ainespuunkorjuuseen. Ainutlaatuinen, eri kasvillisuusvyöhykkeille ulottuva koeasetelma ja aikaisempi tutkimus sekä sen huolellinen analysointi muodostavat tähän erinomaisen lähtökohdan. Tutkimusta on kohdistettu myös valuma-alueille, joilla seurataan avohakkuun ja kantojen noston vaikutusta valuman muuttumiseen ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Kantojen noston laaja-alaisia pohjavesivaikutuksia tutkitaan seuraamalla pohjaveden ravinnepitoisuuksia vanhoilla pohjavesikoealoilla niiden yläpuolella tehtävän kantojennoston jälkeen. Valuman ja pohjaveden pinnan vaihtelua kuvataan myös mallintamalla. Kasvipeitteen palautuminen on ravinnehuuhtoutuman ja hiilen kierron kannalta olennaisen tärkeää. Tätä tutkitaan kasvilajien sukkession, biomassojen mittaamisen ja taimettumisinventointien avulla Etelä-, 1
2 Keski- ja Pohjois-Suomessa olevilla intensiivikoealoilla, joihin myös muu ravinnekiertotutkimus keskittyy. Hanke toteutetaan yhteistyössä UPM Kymmene Oyj:n kanssa, joka on kehittänyt voimakkaasti metsäenergian talteenottoa. Yhteistyötä tehdään myös Metsähallituksen, Yara Suomi Oy:n, muiden tutkimuslaitosten sekä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tutkimus palvelee metsäorganisaatioita ja poliittisia päättäjiä metsäenergian talteenottoa koskevassa päätöksenteossa. Hanke tuottaa sekä tieteellisiä että muita julkaisuja. Tulokset viedään käytännön metsätalouteen seminaarien, esitelmien ja retkeilyjen avulla. *Brief description of the project The use of logging residues as a source of energy is estimated to increase in Finland up to 15 million cubic meters until However, the environmental impacts especially when harvesting stumps are still inadequately understood. Because of this, more long-term research is needed. The project is planned to be implemented in three geographical areas in the form of an intensive study: Southern Finland, Central Finland, and Northern Finland. In addition, forested catchments from Kuusamo and Taivalkoski are implemented to the project. The study will examine the impact of stump and logging residue harvesting on the nutrient cycle, microbiology, restocking, carbon balance, and vegetation succession. All the earlier measured data that is available from ongoing projects will be applied in order to obtain results as soon as possible. The work will be done in close cooperation with UPM-Kymmene plc and Forest and Park Service. Moreover, cooperation with various universities will play a significant role in the project. The results of the project will be of benefit to forestry organisations and political decision-makers in connection with decisions involving the recovery of forest-based energy. The project will produce scientific and other publications, and the results obtained will be made known to practical forestry through seminars, excursions and other presentations. 2. Tausta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ovat lisänneet tarvetta myös metsäbiomassan laajamittaiseen hyödyntämiseen. Metsähaketta käytetäänkin nykyisin noin 7 milj. m³ vuodessa, kun teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on Metlan mukaan noin 16 milj. m³. Metsäluonnonvaroja hyödynnetään siis tulevaisuudessa yhä suuremmalla intensiteetillä, mutta riittävää tutkimustietoa varsinkin kantojen noston pitkäaikaisista vesistö- ja muista ympäristövaikutuksista ei ole vielä käytettävissä. Käynnissä olevan seurantatutkimuksen jatkamisella ja tulosten nopealla raportoinnilla on merkittävä tarve myös siitä näkökulmasta, että vuosittainen arvioitu kantojennostoala on noin hehtaaria eli kantoja nostetaan lähes viidenneksellä vuosittaisista avohakkuualoista. Tutkimuksen haaste on siten tuoda osaltaan aineksia metsien kestävän käytön turvaamiseen. Metsäntutkimuslaitos perusti yhteistyössä UPM Kymmene Oyj:n ja Yara Suomi Oy:n kanssa vuonna 2007 intensiivikokeita kolmelle eri maantieteelliselle alueelle kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ympäristövaikutusten tutkimusta varten. Tutkimukseen sisältyy lisäksi Koillismaalla sijaitsevia valumaalueita, joiden perustaminen saatiin päätökseen syksyllä Intensiivikoealat valittiin siten, että niiden metsikkörakenne vastasi käytännön kantojennostokohteita. Tutkimusta varten kohteiden maapeitteen vahvuus sekä pohjaveden esiintyminen varmistettiin maatutkaluotauksella. Koetoiminnan taustalla on pitkäaikainen tutkimus uudistamistavan ja hakkuutähteiden talteenoton vaikutuksista pohjaveteen UPM Kymmene Oyj:n kanssa Paltamon Kivesvaarassa, Kainuussa. Uutta tutkimustietoa tarvitaan metsänhoitosuositusten tarkistamiseen ja hallinnon tarpeisiin. Intensiivikoealojen viiden ensimmäisen seurantavuoden aikana ravinteiden huuhtoutuminen pohjaveteen on lisääntynyt vuosi vuodelta eikä tasaantumista ole vielä havaittavissa. Myös valuma-alueilta purkautuvan pintaveden ravinnepitoisuudet ovat lähteneet nousuun verrattuna aiempaan kalibrointijaksoon. Aiempien tutkimuksien perusteella maanmuokkauksen tiedetään näkyvän pintavesien ravinnehuuhtoumissa noin viiden vuoden ajan (Kubin 1995a), kun taas vaikutus pohjaveteen on huomattavasti pitkäaikaisempaa. Kohonneita ravinnepitoisuuksia on mitattu Kivesvaaran vanhemmilta pohjavesikoekentiltä vielä yli 20 vuotta käsittelyjen jälkeen (Kubin 1992, 1995b, 1998, 2006, 2008, 2012). Kantojen noston seurannaisvaikutukset ovat myös hyvin todennäköisesti pitkäaikaisia, joten tutkimustyö on vasta alussa. Tästä johtuen ja ottaen huomioon koekenttien perustamiseen tehdyt investoinnit, seurantatutkimuksen jatkaminen jo perustetuilla koealoilla tuo nopeasti uutta luotettavaa tietoa kantojennoston pitkäaikaisista kasvupaikka- ja vesistövaikutuksista. 2
3 3. Hankkeen tavoitteet ja tutkimussuunnitelma 3.1 Hankkeen tavoitteet ja tutkimushypoteesit Hankkeen tavoitteena on tuottaa pitkäaikaista seurantatietoa kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ympäristövaikutuksista. Tutkimushypoteesit ovat: 1) Kantojen ja hakkuutähteiden poistaminen vähentää metsänuudistamisen aiheuttamaa ravinnekuormitusta vesistöihin ja lyhentää vaikutusten kestoa verrattuna perinteiseen ainespuun korjuuseen 2) Kantojen noston vesistövaikutus rajoittuu käsittelyalueelle 3) Kantojen nosto ja hakkuutähteiden keruu muuttaa maaperäeliöstön vuorovaikutussuhteita ja vaikuttaa sitä kautta ravinteiden ja hiilen kiertoon 4) Kantojen nosto ja hakkuutähteiden keruu vähentää kasvupaikan ravinteisuutta ja muuttaa kasvilajisuhteita heikentäen taimien alkukehitystä Hanke palvelee metsäorganisaatioita sekä poliittisia päättäjiä metsäenergian talteenottoa koskevassa päätöksenteossa erityisesti metsien kestävän käytön näkökulmasta. 3.2 Hankkeen tutkimussuunnitelma Työn kuvaus ja käytettävät menetelmät Hanke perustuu maastossa tehtävään kokeelliseen tutkimukseen, jonka koejäsentelyssä on mukana voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukainen biomassan keruu sekä myös intensiivisemmin toteutettu kantojen ja hakkuutähteiden keruu. Tuloksia mallinnetaan ja analysoidaan tilastomatemaattisin menetelmin. Tutkimuksessa jatketaan ja kehitetään BIO-ohjelman hankkeessa Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset aloitettua työtä. Hankkeen koekentillä tehdään intensiivitutkimusta sekä laaja-alaisempaa valuma-aluekohtaista tutkimusta. Havaintosarjat mahdollistavat myös mallintamisen ja tavoitteena on laatia sadantaan ja virtaamaan perustuvia valuma-alue- ja pohjavesimalleja (pareittaisten valuma-alueiden menetelmä, HEC- HMS, HBV) osana Ph. D. student Jiri Kremsan väitöskirjatyötä Tsekin teknillisessä yliopistossa. Hankkeessa otetaan uuteen käyttöön kaksi vanhaa pohjavesikoekenttää Paltamon Kivesvaarassa. Hautalan ja Pahalouhen koekenttien yläpuolisten alueiden kantojennoston vaikutuksia tutkitaan vanhoja koejärjestelyjä hyödyntäen, jolloin uusia perustamisinvestointeja ei tarvita. Näin saadaan käytännön mittakaavaisista tietoa kantojen noston ja biomassan korjuun aiheuttamasta ravinteiden huuhtoutumisesta pohjavedessä kantojennostopaikan alapuolisiin vesistöihin minimaalisin kustannuksin Koekentät Intensiivikoekentät sijaitsevat kolmella eri kasvimaantieteellisellä vyöhykkeellä, Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa (kuva 1). Koekentät on perustettu UPM Kymmene Oyj:n ja Yara Suomi Oy:n maille, jotka olivat ennen käsittelyitä puustoltaan samankaltaisia, kuusivaltaisia päätehakkuuleimikoita. Koekentät ovat topografialtaan kaltevia ja maaperästä saadaan kerättyä pohjavesinäytteitä. Koekentät on valittu yhteistyössä maat omistavan UPM-Kymmene Oyj:n sekä GTK:n kanssa vuosien 2005 ja 2006 aikana. Alueiden sopivuus tutkimuskäyttöön on varmistettu maaperäluotauksilla (kuva 2), joiden avulla saadaan todettua pohjaveden pinnantaso, maa-aineksen jakautuminen alueella sekä suhteellinen karkeusaste ja kallion pinnan sijainti. Luotauksien tuloksia on hyödynnetty koeruutujen ja pohjavesikaivojen sijoittelussa. Kuva 1. Koekenttien maantieteellinen sijainti. 3
4 { { { 10,0 m 5,0 m 5,0 m 5,0 m 5,0 m 10,0 m Yksittäinen intensiivikoekenttä muodostuu kolmesta lohkosta, joilla kullakin on kuusi erilaista käsittelyä eli koejäsentä (taulukko 1). Koejäsenten eli käsittelyruutujen koko on 40 x 50 m ja niiden sijainti lohkolla on arvottu (kuva 3). Jokaiselle käsittelyruudulle on sijoitettu systemaattisesti viisi pohjavesikaivoa ravinnekierron tutkimusta varten. Pohjavesikaivoja on asennettu koekentille yhteensä 249 kpl.! = kaivonpaikkaa siirretty maaperän tai muun tekijän vuoksi.!!!! Kuva 2. Esimerkki pohjavesikaivojen sijoittelusta luotauksen perusteella Kuva 3. Esimerkki koeruutujen ja niille asennettujen pohjavesikaivojen sijoittamisesta Etelä-Suomen koekentällä Taulukko 1. Koejäsenet intensiivikoekentillä 1. Hakkaamaton metsä (kontrolli) 2. Avohakkuu 3. Avohakkuu + laikkumätästys + kuusen istutus 4. Avohakkuu + laikkumätästys + latvusmassasta kerätty 70 % + kuusen istutus 5. Avohakkuu + laikkumätästys + latvusmassasta kerätty 70 % + kantojen nosto, jätetty 25 kpl/ha + kuusen istutus 6. Avohakkuu + laikkumätästys + latvusmassasta kerätty 100 % + kantojen nosto, 100 % + kuusen istutus Koealueiden elävän puuston ja lahopuun määrä on mitattu ennen hakkuita VMI:n ja Biosoil -hankkeen ohjeita ja luokituksia hyödyntäen. Koekenttien hakkuut on tehty syksyllä 2007 ja kantojen nosto keväällä Koeruuduille jätettävän latvusmassan määrä on määritelty erikseen jokaiselle koekentälle koekentän koeruutujen kokonaispuuston keskitilavuuden mukaan. Jätettävien kantojen määrä on määritelty UPM Kymmene Oyj:n suositusten (25 kpl/ha) ja koealojen runkolukujakauman perusteella. Koeruudut on laikkumätästetty ja istutettu koneellisesti (1800 kuusta/ha) syksyllä Koealueille on myös asennettu vuoden 2009 aikana automaattiset sääasemat, joiden avulla voidaan seurata koealueiden sadantaa, ilman lämpötilaa sekä maan lämpötilaa 10 cm syvyydeltä. Koealueiden maaperän lämpötilanvaihteluita eri käsittelyillä ja syvyyksillä seurataan myös automaattitoimisten dataloggereiden avulla, jotka on sijoitettu koealueille kasvukauden 2011 aikana. Valuma-alueet sijaitsevat Kuusamon Oijusluomassa ja Taivalkosken Katajavaarassa (kuva 4) pääosin Metsähallituksen omistuksessa olevilla mailla. Sekä Oijusluomassa että Katajavaarassa on tehty luvulla Hakkuun ja maamuokkauksen vesistövaikutukset -hankkeen yhteydessä perusteellinen puustoja maaperäkartoitus. Veden ravinnepitoisuuksia sekä valuman määriä on seurattu kaikilta valuma-alueilta vuosien aikana ja seuranta on aloitettu uudelleen taustatiedon keräämiseksi vuoden 2007 syksyllä. Kuva 4. Kuusamon Oijusluoman valuma-alueet 1 6 (vasemmassa kuvassa) ja Taivalkosken Katajavaaran valuma-alueet 7, 8 ja 10 (oikealla). Karttaan punaisella merkityiltä mittapadoilta seurataan virtaaman määrää ja muutoksia sekä kerätään vesinäytteitä. 4
5 Molemmilta tutkimusalueilta on otettu vuoden 2010 aikana käsiteltäväksi yksi valuma-alueista. Loput alueet säilytetään luonnontilaisina verrokkialueina. Oijusluoman valuma-alue 1 on käsitelty vallitsevien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Katajavaaran valuma-alue 10 on käsitelty tutkimustarpeiden vuoksi intensiivisemmin; hakkuu on tehty ilman suojavyöhykkeitä ja kaikki energiapuu on poistettu tutkimusalueelta. Molempien käsittelyalueiden puusto sekä poistettujen kantojen ja latvusmassan määrä on mitattu perustamistöiden yhteydessä. Käsittelyt on saatettu loppuun syksyn 2011 aikana, jolloin alueet on laikkumätästetty ja istutettu kuuselle. Käsitellyille valuma-alueille on asennettu syksyn 2010 aikana sääasemat, jotka mahdollistavat jatkuvan sadannan sekä ilman- ja maaperän lämpötilan seurannan. Uuteen käyttöön otettavat vanhat koekentät. Tutkimustietoa tarvitaan yksittäisten koeruutujen lisäksi myös ravinteiden liikkumisesta pohjaveden mukana. Tätä varten hankkeessa otetaan käyttöön kaksi vanhaa pohjavesikoekenttää Paltamon Kivesvaarassa. Hautalan ja Pahalouhen vanhojen koekenttien yläpuoliset alueet käsitellään, jolloin voidaan tutkia kantojen noston ja hakkuutähteiden korjuun laaja-alaisia pohjavesivaikutuksia (kuvat 5 ja 7, kohdat 1-2). Hakkuu ja kantojen nosto tehdään myös Kivesvaaran Itkonrinteessä sijaitsevalla vanhalla lysimetrikoekentällä, (kuvat 5 ja 7, kohta 3) jolta mitattavat aineistot ovat tärkeitä muodostettaessa käsitystä kantojennoston vaikutuksesta alempaan vesistöön. Kuva 5. Koealueiden sijainti Paltamon Hautalan ja Pahalouhen koekentillä hyödynnetään jo olemassa Kivesvaarassa olevia kaivojärjestelyjä pohjavesinäytteiden keräämiseksi. Aiempien kokeiden käsittelyiden seurauksena kohonneet ravinnepitoisuudet ovat pitkäaikaisen seurannan ( ) perusteella palanneet käsittelyitä edeltäneelle tasolle (kuva 6). Koekentiltä on kerätty vuodesta 1985 lähtien pitkä tausta-aineisto, jota vasten tulevien käsittelyiden vaikutuksia voidaan tarkastella. Koekenttien yläpuolisten alueiden käsittelyt suoritetaan loppuun vuoden 2013 aikana. 800 NO - N µg/l NO - N µg/l Hakkuutähteet jää Kontrolli Hakkuutähteet kerätty Kontrolli Avohakkuu: Avohakkuu: Kuukausi, vuosi Kuukausi, vuosi Kuva 6. Pohjaveden ravinnepitoisuuden kehitys Hautalan koekentällä avohakkuun ja hakkuutähteen talteenoton jälkeen ajanjaksolla Kuva 7. Vanhojen pohjavesikoekenttien rajaukset Hautalassa (1) ja Pahalouhessa (2). Kantojen noston ja latvusmassan keruun koealueet sijoitetaan olemassaolevien koekenttien yläpuolelle. Alue 3 on toistaiseksi hakkaamatonta metsää, jossa voidaan tutkia hienojakoisilla mailla tehtävän kantojennoston vaikutusta valumaveteen. Alueella 1 ja 3 nostettavat kannot ovat kuusta ja alueella 2 pääasiassa mäntyä. 5
6 3.2.3 Aineistot ja kokeiden käyttösuunnitelma Hankkeessa hyödynnetään pohjatietoina intensiivi- ja valuma-aluekoekentiltä vuosina kerättyjä aineistoja, ja aineiston keruuta jatketaan vaikutusten keston selvittämiseksi samoilta koekentiltä myös vuosina Vesinäytteiden keruuta tehdään myös Kivesvaarassa uudelleen käyttöön otettavilta vanhoilta koealueilta. Vuonna 2016 aineistoa ei enää kerätä, vaan keskitytään pelkästään kertyneiden aineistojen tieteelliseen julkaisemiseen. Valuma-alue- ja pintavesikohteiden tutkimus. Kantojen noston vesistövaikutusten laajuutta tutkitaan Oijusluoman ja Katajavaaran valuma-aluekoekentillä sekä myös Paltamon Kivesvaarassa uuteen tutkimuskäyttöön otettavalla lysimetrikoekentällä. Valuma-alueilla selvitetään metsänuudistamistoimenpiteiden vaikutusta valuman määrään, laatuun ja valuma-aluekohtaisiin ainetaseisiin. Samalla tutkitaan myös suojavyöhykkeiden toimivuutta vesistövaikutusten vähentämisessä. Vedenpinnantason vaihtelua seurataan ympärivuotisesti limnigrafien ja virtaamamittarien avulla. Mittapadoilta kerätään vesinäytteet vähintään kerran kuukaudessa. Pohjavesitutkimus. Intensiivikoekenttien koejäseniltä on poistettu eriasteisesti (taulukko 1) kantoja ja latvusmassaa, ja siten on muodostettu ainutlaatuinen vertailuasetelma ravinnekierron tutkimiseksi. Pohjaveden ravinnepitoisuuksien muutoksia tutkitaan pohjavesikaivoista otettavien näytteiden avulla. Näytteitä kerätään kolme kertaan vuodessa: kevään sulamisvesien aikaan, heinä-elokuun alimman pohjavesitason aikaan ja lokakuussa syyssateiden aikaan. Hautalan ja Pahalouhen koekentillä tehtävässä käytännön mittakaavaisen alueen tutkimuksessa selvitetään, vaikuttako kantojennosto nostoalueen alapuolella pohjaveden laatuun ja sitä kautta laajemminkin vesistöön. Hautalan ja Pahalouhen koealueilla vuosittainen vesinäytteiden keruu voidaan rajoittaa 1-2 kertaan. Kasvipeitteen ja siihen vaikuttavien tekijöiden merkitys ravinnekierrolle. Kasvilajeja ja niiden runsaussuhteiden muutoksia sekä kasvillisuuden palautumista eri menetelmin käsitellyille koealoille seurataan kasvipeiteanalyysimenetelmällä. Vertailualueina käytetään käsittelemätöntä kontrollia. Kullekin intensiivikoealojen käsittelylle on perustettu viisi 1m x 1m kasvillisuusruutua, joista kasvillisuuden peittävyys arvioidaan lajeittain visuaalisena prosenttipeittävyytenä. Kasvillisuuden inventointi on suoritettu ennen (2007) ja jälkeen (2009) käsittelyitä. Intensiivikoealoilla on suoritettu vuoden 2012 aikana myös biomassan määritys, jonka tarkoituksena on yhdessä kasvilajiston selvityksen kanssa antaa tietoa koealueilla olevan orgaanisen aineen määrästä ja laadusta ravinteiden ja hiilen kierron tutkimuksen tueksi. Biomassan määrän selvitys tehdään toisen kerran vuoden 2014 aikana. Taimettuminen. Taimien alkukehitystä seurataan intensiivikoekenttien eri käsittelyillä (taulukko 1) vuosittain tehtävillä taimi-inventoinneilla. Koejäsenille 3, 4, 5 ja 6 on perustettu kullekin kaksi pysyvää 1,5 aarin puustoympyräkoealaa. Taimet kartoitetaan suunnan ja etäisyyden avulla ja inventoidaan taimen elossaolo, kunto, pituuskehitys sekä lähettyvillä kasvavat luontaiset taimet. Ensimmäisellä inventointikerralla on kirjattu ylös myös kunkin taimen mättään koko ja maalajite, sekä myös koealalla olevien kantojen korkeus, läpimitta, suunta ja etäisyys. Aiemmissa tutkimuksissa (mm. Miljöeffekter 2006) metsäbiomassan korjuun on todettu aiheuttavan etenkin kuusen istutustaimikoissa puuston keskipituuden ja pohjapinta-alan kehityksen hidastumista, mutta kasvun taantuma on alkanut näkyä vasta noin 4-5 vuoden kuluttua istutuksesta, joten seurannan jatkaminen on erittäin tärkeää tulosten saavuttamiseksi. Maaperäeliöstötutkimus. Hankkeessa selvitetään myös miten kantojennosto vaikuttaa varhaiskehitysvaiheessa olevien taimien mykorritsalajistoon ja onko lajiston monimuotoisuudella vaikutusta taimien kasvuun ja kehitykseen. Tutkimusta varten on intensiivikoealoille istutettu pottiputkella muokkaamattomaan maanpintaan sekä mättäälle 4 kpl kuusentaimia neljään eri kohtaan. Taimista mitataan kasvuparametrit ja selvitetään juuristosta sieniyhteisön rakenne. Taimien nosto tutkimusta varten on aloitettu syksyllä 2011 ja seuraavat tutkimustaimet nostetaan vuoden 2014 aikana. Koealueille on asetettu vuonna 2009 myös puukiekkoja hajottajayhteisöjen tutkimusta varten. Nämä nostetaan maasta mykorritsatutkimuksen taimien noston yhteydessä vuonna Maaperäeläintutkimusta varten koekenttien eri käsittelyiltä on vuosina 2007, 2008 ja 2011 kerätty myös maaperänäytteitä, joiden avulla selvitetään kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun vaikutusta änkyrimatojen sekä mikro- ja makroniveljalkaisten lajistoon sekä runsaudenvaihteluun. Hiilivuon seuranta. Hiilivuotutkimuksen tarkoituksena on selvittää hakkuutähteiden korjuun ja kantojen noston vaikutusta maasta vapautuvan hiilidioksidin määrään (g CO 2 m 2 h -1 ). Intensiivikoekentillä on ennen ja jälkeen hakkuuta sekä biomassan poistoa tehty vuosittaisia hiilivuomittauksia. Mittauksilla 6
7 selvitetään, miten käsittelyt vaikuttavat maahengityksen määrään hakkuuta ja käsittelyjä seuraavien vuosien aikana. Mittaukset on tehty siirrettävän kammion avulla koejäsenkohtaisesti häiriintymättömältä, häiriintyneeltä ja käännetyltä maalta sekä isoilta ajourilta. Energiapuun korjuussa maaperän varastoon jäävä ja hajoava orgaaninen aines vähenee, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus vapautuvaan hiilivuohon. Tietoja eri intensiteetillä toteutetun metsäenergian korjuun vaikutuksista hiilivuohon voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa laajemmin metsänkäsittelytapojen vaikutuksia hiilitaseeseen. Hiilivuotutkimus painottuu jatkossa kerätyn tiedon analysointiin ja tulosten julkaisemiseen. Mallinnus. Pohjavesikoekentiltä ja valuma-alueilta kertyviä aineistoja hyödynnetään myös mallinnuksessa. Ph. D. student Jiri Kremsa laatii sadantaan ja virtaamaan perustuvia valuma-alue- ja pohjavesimalleja (pareittaisten valuma-alueiden menetelmä, HEC-HMS, HBV) osana väitöskirjatyötään Tsekin teknillisessä yliopistossa. Mallintamisen yhteistyömahdollisuuksia selvitetään myös Oulun SYKE:n sekä Metlan FEMMA- ja MOTTI-mallintajien kanssa Laboratoriopalvelut Veden laatuun liittyvä seuranta toteutetaan samoilla yleisesti vesianalytiikassa käytössä olevilla menetelmillä, joita on pitkään käytetty tähänastisessa vedenlaadun seurannan tutkimuksessa. Alkuainepitoisuudet määritetään atomiabsorptiospektrometrisesti joko liekkimenetelmällä (FAAS) tai liekittömällä menetelmällä (GF-AAS). Elohopea määritetään kylmähöyrymenetelmällä käyttäen atomifluoresenssidetektoria (CV-AFS). Kokonaisfosfori määritetään peroksodisulfaattihajotuksen jälkeen spektrofotometrisesti molybdaattimenetelmällä (SFS 3026). Näytteet analysoidaan välittömästi keruun jälkeen Metlan toimesta Oulun Lynet-laboratoriossa Liittyminen Metlan muuhun koetoimintaan Hankkeen koekentät ovat avoinna myös muulle Metlan tutkimukselle. Hankkeen eteneminen ja tavoitteet ovat nähtävissä Metlan julkisilla www-sivuilla. Kantojennoston intensiivikoekentillä on meneillään myös MMT, erikoistutkija Pekka Tammisen lysimetreillä toteuttamaa maavesitutkimus sekä FT, vanhempi tutkija Antti-Jussi Lindroosin mineraaliaineksen rapautumisarvon määritystutkimus, jota toteutetaan osittain Oulun Lynet-laboratoriossa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. 3.3 Aikataulu Hankkeen onnistuminen edellyttää hyvää hallinnointia siten, että tutkimusryhmä toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa. Tätä varten kokoonnutaan 1-2 kertaa vuodessa käyttäen hyväksi myös videoneuvottelumahdollisuuksia. Hankkeen toteutuksen muu keskeinen sisältö (taulukko 2) on vuosittain jatkuva aineiston keruu, analysointi ja raportointi sekä tutkimusjakson loppupuolella järjestettävät seminaarit. Taulukko 2. Hankkeen keskeisten tehtävien ajoittuminen Työkokous hankkeen tutkijoiden ja muun hankehenkilöstön vastuista ja tehtävien toteuttamisesta Vanhojen pohjavesikoealojen ottaminen uuteen tutkimuskäyttöön Paltamon Kivesvaarassa x x x x Aineiston keruu koekentiltä x x x x Hankkeen www-sivujen ylläpito x x x x x Tulosten tieteellinen raportointi x x x x x Tulosten siirtäminen käytäntöön x x x x x Pohjoismainen seminaari kantojen ja hakkuutähteiden korjuun ympäristövaikutuksista x Hankkeen loppuseminaari x x x 7
8 3.4 Avainhenkilöt Hankkeen tutkijaryhmä koostuu Oulun ja Vantaan yksiköissä toimivista tutkijoista. Vesinäytteiden keruuta hoidetaan yhdessä Oulun yliopiston Oulangan henkilökunnan kanssa. Mallintamisessa ja sen raportoinnissa tehdään yhteistyötä Tšekin teknillisen yliopiston kanssa. Taulukko 3. Hankkeen henkilöstön roolit ja vastuut Henkilö Toimintayksikkö Tehtävä hankkeessa Eero Kubin, FT, MMM Oulu Hankkeen vetäjä, ravinnekierto Anne Tolvanen, FT, Professori Oulu Kasvillisuuden sukkessio Hannu Ilvesniemi, MMT, Professori Vantaa Hiilivuo Oili Tarvainen, FT Oulu Mykorritsatutkimus Juha Piispanen, FT Oulu Kemialliset analyysit Markus Hartman, FM Vantaa Hiilivuo Martti Lindgren, FM Vantaa Maaperäeläintutkimus Eila Tillman-Sutela, FT, MML Oulu Taimettuminen Tanja Murto, MMK Oulu Hankesihteeri, aineistojen hallinta, taimettuminen Jorma Pasanen, Mti Oulu Pohjavesinäytteet, taimettuminen, töiden organisointi Reijo Seppänen, tutkimusavustaja Oulu Valumavesinäytteet, töiden organisointi Seppo Pohjola, Mti Oulu Töiden organisointi Ari Kokko, Mti Oulu Aineistojen laskenta, www-sivut Samuli Kemppainen Oulu Viestintä ja resurssien haku Tuula Aspegren, tutkimusmestari Oulu Avustaminen julkaisujen tuottamisessa Laboratoriohenkilökuntaa Oulu/Vantaa Analyysit Pia Rännänen Oulangan tutk.asema Vesinäytteiden keruu Jiri Kremsa Tsekin tekn. yliopisto Vesistövaikutusten mallintaminen (ulkop. rahoitus) 4. Yhteydet muihin hankkeisiin, koti- ja ulkomainen yhteistoiminta Hanke toteutetaan yhteistyössä UPM Kymmene Oyj:n, Yara Suomi Oy:n ja Metsähallituksen kanssa. Hankkeessa hyödynnettävät intensiivikoekentät sijaitsevat UPM Kymmene Oyj:n ja Yara Suomi Oy:n omistamilla mailla. Koekenttien perustaminen on tehty yhteistyössä UPM Kymmene Oyj:n kanssa hyödyntäen myös GTK:n asiantuntemusta. Valuma-aluekoekentät sijaitsevat Metsähallituksen mailla ja käsiteltyjen valuma-alueiden perustamistyöt on tehty yhteistyössä Metsähallituksen ja Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikön metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman toimijoiden kanssa. Vesinäytteiden keruuta valuma-alueilta tehdään yhteistyössä Oulun Yliopiston Oulangan tutkimusaseman kanssa. Uuteen käyttöön otettavat vanhat koealueet sijaitsevat UPM Kymmene Oyj:n mailla, ja hakkuu ja kantojen nosto tehdään yhteistyössä yhtiön kanssa. Metla vastaa organisoinnista sekä mittaustöistä ja UPM Kymmene Oyj käytännön perustamistöistä. Edellä mainittujen lisäksi muita kotimaisia yhteistyötahoja ovat metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, MMM sekä SYKE Oulu. Lynet-yhteistyötä Oulun ympäristötietotaloon sijoittuvien sektoritutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston Thule-instituutin kanssa kehitetään. Keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista on käyty SYKE:n vesikeskuksen yksikönpäällikkö Seppo Hellstenin kanssa osana jo käynnissä olevaa KORPI-hanketta (Bioenergiakorjuutapojen ekologiset vaikutukset). Myös Tapion Samuli Joensuun kanssa on valmisteltu yhteistyötä Taso-hankkeessa. Tutkimuksessa luodaan kiinteä yhteys Metlan hankkeisiin, joissa tuotetaan täydentävää tietoa kannonnoston vaikutuksista muuttujiin, joita ei tässä hankkeessa ole mahdollista tarkastella. Yhteistyötä tehdään soveltuvin osin Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelman hankkeiden kanssa sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelman kanssa erityisesti pohjavesiselvityksissä. Hankkeen koekentät ovat avoinna myös muiden hankkeiden tutkimuksille ja tutkimustuloksia tarjotaan hyödynnettäväksi myös esimerkiksi lakisääteisissä ympäristöseurannoissa. Tieteellistä yhteistyötä tehdään hankkeessa sekä kotimaisten että ulkomaisten yliopistojen kanssa. Jiri Kremsa Tšekin teknillisestä yliopistosta on jo aloittanut väitöskirjansa osajulkaisujen laatimisen hankkeen aineistoista. Tieteellistä yhteistyötä tehdään soveltuvin osin myös aihealueen ruotsalaisten tutkijoiden kanssa, jolle on jo entuudestaan vahva perusta SLU-Uumajan kanssa mm. väitöskirjayhteistyössä. Yhteistyömahdollisuuksien selvittämisestä hanketasolla on jo sovittu myös SLU Uppsalassa vuosiksi 8
9 suunnitellun hankkeen Impact of stump harvest on soil carbon, nitogen, CO2 emissions and ground vegetation in 5-10 year-old clear-cuts -hankkeen kanssa. Hankkeen vetäjänä toimii Riitta Hyvönen-Olsson. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä soveltuvin osin SYKE:n Life+ -ohjelmaan valmisteilla olevan Kantojen nosto vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla -tutkimuksen kanssa. Hankkeen valmistelussa on koettu tärkeäksi Metlan ja SYKE:n yhteistyö, koska toteutuksessa tarvitaan sekä metsänhoidon että pohjavesiasioiden asiantuntemusta. 5. Odotetut tulokset ja suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja käytäntöön viennistä Hanke lisää tietämystä kantojen noston pitkäaikaisista vaikutuksista vesistöön sekä kasvipeitteen merkityksestä hiilen ja ravinteiden kiertoon. Ajankohtaisuudesta johtuen hankkeeseen kohdistuu suurta mielenkiintoa monelta eri taholta ja saaduille tuloksille on kysyntää sekä päätöksentekijöiden, että alan käytännön toimijoiden keskuudessa. Hanke on ollut toistuvasti esillä eri tiedotusvälineissä, tv-uutisissa, radiossa ja sanomalehdissä. Maa- ja metsätalousministeriö on huomioinut aihealueen tärkeyden sitomattomien yhteistutkimusvarojen käytössä. Edeltävän hankkeen tuloksia on esitelty useilla foorumeilla sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hankesuunnitelma käännettiin jo alkuvaiheessa ruotsalaisten tutkijoiden käyttöön, ja nyt alkavassa hankkeessa jo aloitettua yhteistyötä pyritään syventämään SLU-Uppsalassa käynnissä olevan hankkeen kanssa Hankkeen tieteellinen vaikuttavuus tulee olemaan korkea ja hankkeessa tuotetaan useita tieteellisiä julkaisuja. Hankkeen aineistoja hyödynnetään ainakin kolmessa väitöskirjatyössä, pro-gradu töissä sekä amk -päättötöissä. Tutkimustuloksia viedään eteenpäin päätöksentekijöille sekä tutkijoille (esim. Maa- ja metsätalousministeriö, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, SYKE) ja käytännön toimijoille (esim. UPM Kymmene, metsänomistajat) julkaisujen, esitelmien, tiedotteiden, radio-, televisio- ja lehtihaastatteluiden sekä maastoretkeilyiden avulla. Tuloksia esitellään myös mahdollisimman laajasti osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin kokouksiin sekä konferensseihin. Hankkeelle tehdään myös julkiset www -sivut, joita pidetään ajantasaisina ja informatiivisina. Hankkeen alustava julkaisusuunnitelma vuosille : Kubin, E., Krecek, J., Kremsa, J. & Murto, T Hydrological effects of intensive biomass harvesting and snow melting. In: Kamula, R., Klöve, B. & Arola, H. (eds.). Catchment Restoration and Water Protection. Nordic Water 2012, XXVII Nordic Hydrological Conference, Oulu, Finland August, Abstracts. Oulu. p. 83. Kubin, E., Murto, T. & Kremsa, J Intensive biomass harvesting - leaching of nutrients and hydrological processes. In: Kamula, R., Klöve, B. & Arola, H. (eds.). Catchment Restoration and Water Protection. Nordic Water 2012, XXVII Nordic Hydrological Conference, Oulu, Finland August, Abstracts. Oulu. p. 84. Kubin, E Long-term effects of silvicultural practices on groundwater quality in boreal forest environment. In: Krecek, J., Haigh, M., Hofer, Th., Kubin, E. (eds.) Management of Mountain Watersheds. p ISBN Kubin, E., Hartman, M., Ilvesniemi, H., Kokko, A,. Murto, T., Pasanen, J., Piispanen, J., Pohjola, S., Seppänen, R., Tarvainen, O., Tillman-Sutela, E. ja Tolvanen, A Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset (3475). Koekenttien perustaminen ja tuloksia. Metlan työraportteja -sarja. Kubin, E., Murto, T. & Kremsa, J Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun valumaaluetasoiset vaikutukset. Artikkeli Metlan BIO-ohjelman koosteena julkaistavassa työraportissa. Kubin, E., Hartman, M., Ilvesniemi, H., Kokko, A,. Murto, T., Pasanen, J., Piispanen, J., Pohjola, S., Seppänen, R., Tarvainen, O., Tillman-Sutela, E. ja Tolvanen, A Ecological and silvicultural impacts of stump removal and collecting of logging residue. Establishment and preliminary results. Esitetään Metlan työraportteja sarjaan. Kremsa, J. et al Effects of forest treatment on hydrological processes in the boreal environment. Preliminary manuscript. Huusko, K. et al Impacts of harvesting stumps and logging residues on mycorrhizal fungal communities of spruce (Picea abies) saplings. Preparing the manuscript Kremsa, J., Kubin, E. Krecek J. & Keskitalo, A Snow dynamic in the boreal spruce forests. Will be submitted to the Journal of the American Geophysical Union Water Resources Research Kubin et al Effects of stump uplifting on groundwater quality. Preparing the manuscript 9
10 Hartman, M., Ilvesniemi, H & Murto, T Net carbon loss from mesic boreal forest sites after timber and stump harvest. Preparing the manuscript. Tolvanen, A. et al. Stump and logging residue removal expose soil surface: vegetation recovery and early sapling growth. Preparing the manuscript. 6. Tutkijakoulutus Hankkeen aineistoja hyödynnetään alkuvaiheessa kolmessa väitöskirjatyössä. Suunnitteilla on myös myöhemmin hankkeen edetessä aloitettava neljäs väitöskirjatutkimus, jossa tullaan laaja-alaisesti hyödyntämään hankkeen aineistoja. Alla esitetyt väitöskirjatyöt on jo aloitettu: Musawenkosi Mlambo. Impact of logging residue removal (LRR) on boreal headwater stream communities and drainage area. Väitöskirjatyö, Oulun Yliopisto. Yhteyshenkilö hankkeessa: Eero Kubin (Työn ohjaaja Oulun yliopistolla Riku Paavola) Jiri Kremsa. Effects of forest treatment on hydrological processes in the boreal environment. Väitöskirjatyö, Czech Technical University. Yhteyshenkilö hankkeessa ja väitöskirjatyön ohjaaja: Eero Kubin Karoliina Huusko. Fungal mediated plant-plant interactions in varying resource availability. Väitöskirjatyö, Oulun yliopisto. Yhteistyössä Uumajan yliopisto. Yhteyshenkilö hankkeessa: Oili Tarvainen (Työn ohjaaja Oulun yliopistolla Annamari Markkola) Hankkeen edetessä ja Oulun Lynet-laitosten toiminnan vakiintuessa opinnäyte- ja muu yhteistyö kasvaa erityisesti tutkijakoulutuksen, mutta myös muiden opinnäytetöiden osalta. 7. Hankkeen edellyttämät resurssit Hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden työaikaa on varattu hieman enemmän hankkeen loppuvaiheeseen tutkimustulosten julkaisutyön vuoksi. Muun henkilöstön työpanos vähenee hieman hankkeen loppua kohti kenttätöiden ja laskennan vähetessä. Taulukko 4. Tarkennettu suunnitelma henkilöresurssien käytöstä hankkeessa Henkilö / henkilöstöryhmä Suunniteltu työaika, kk Eero Kubin Anne Tolvanen 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Hannu Ilvesniemi 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Oili Tarvainen Markus Hartman Martti Lindgren Tanja Murto Eila Tillman-Sutela 0,5 Tutkimusta avustava henkilöstö Laboratoriohenkilöstö 9,8 9,8 9,8 9,8 Tekninen henkilöstö Atk-henkilöstö Metlan rahoitus (1000 ) Maastotyöt, sidosryhmäyhteistyö, ostopalvelut (esim. valumavesinäytt. haku), kv-yhteistyö ym. 38 (19) Hinnoitellut analyysipalvelut 10, , ma-palkat Hankkeen kustannukset muodostuvat pääasiassa palkka, matka ja laboratoriokuluista. Vuodelle 2013 arvioidaan tarvittavan noin euroa sitomatonta rahaa maastotöihin, sidosryhmäyhteistyöhön, ostopalveluihin, kv-yhteistyön hoitamiseen sekä laboratorioanalyysi- ja tarvikekuluihin. Hankkeen loppupuolella sitomattoman rahan tarve vähenee ja tutkijatyön osuus kasvaa. Ulkopuolista rahoitusta hankitaan väitöskirja- ja opinnäytetöihin, sekä tarvittaessa myös määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseen. 10
11 Kirjallisuus Kubin, E The effect of clear cutting, waste wood collecting and site preparation on the nitrate nitrogen leaching to groundwater. Julkaisussa: Krecek, J. & Haigh, M.J. (Eds.). Proceedings of the Symposium on Environmental Regeneration in Headwaters. Prague, 1-7 November p a. Site preparation and leaching of nutrients. Proceedings of the Symposium Northern Silviculture and Management, August in Lapland, Finland. Metsäntutkimuslaitos, Research Papers 567: b. The effect of clear cutting, waste wood collecting and site preparation on the nutrient leaching to groundwater. Julkaisussa: Nilsson, L. O., Hüttl, R. F. & Johansson U. T: (eds.). Nutrient uptake and cycling in forest ecosystems, Kluwer Academic Publishers Leaching of nitrate nitrogen into the groundwater after clear felling and site preparation. Boreal Environment Research 3(3): Leaching of nitrogen from upland forest-regeneration sites into wetland areas. In: Krecek, J. & Haigh, M. (eds.). Environmental Role of Wetlands in Headwaters. Springer, p & Krecek, J Impact of forestry practices on groundwater quality in the boreal environment. In: Taniguchi, M., Burnett, W. C., Fukushima, Y, Haigh, M. & Umezawa, Y. From Headwaters to the Ocean. Hydrological changes and management. pp Long-term effects of silvicultural practices on groundwater quality in boreal forest environment. In: Krecek, J., Haigh, M., Hofer, Th., Kubin, E. (eds.) Management of Mountain Watersheds. p ISBN Miljöeffekter av skogsbränsleuttag och askåterföring i Sverige. En syntes av Energimyndighetens forskningsprogram 1997 till Statens energimyndighet. 210 s. 11
*Tunnus Toim. yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi 3475 MU 2007 2011 Eero Kubin TUT
METLA Hankesuunnitelma (Päivitetty 28.10.2009) HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim. yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi 75 MU 2007 2011 Eero Kubin TUT
Lisätiedot10 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun valuma-aluetasoiset vaikutukset koekenttien perustaminen ja alustavia tuloksia
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/214/mwp289.htm Metlan työraportteja 289: 85 96 1 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun
LisätiedotKantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin
Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Eero Kubin Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) loppuseminaari Kulttuuriareena Gloria, Helsinki 19.4.2012 Sisältö 1. Tausta
LisätiedotMetsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotKORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotRaportti koekenttien perustamisvaiheista 2005-2008
Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun ekologiset ja metsänhoidolliset vaikutukset Hanke 3475 Raportti koekenttien perustamisvaiheista 2005-2008 2009 2 3 1. Hankkeen tausta... 5 2. Tavoitteet... 5 3.
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotTuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus
LisätiedotHannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotMONTA-YHTEISTUTKIMUS
MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotIlkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen
HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotKasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI
Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Eero Kubin, Miia Parviainen & Katja Kangas Luke, Oulu Metsätaimitarhapäivät 2015 Laukaa, Peurunka 20. - 21.1.2015 1 Luke/7497/2015/Tuula
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotKestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki
Kestävä bioenergia EU:ssa Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki 30.11.2016 Biopolttoaineiden nolo tarina 7% katto ruokakasvipohjaisille biopolttoaineille 2015 Uusiutuvan energian
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotMetsä pidättää tehokkaasti siihen laskeuman
Sirpa Piirainen Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin Metsän vesi- ja ravinnevirrat Metsä pidättää tehokkaasti siihen laskeuman mukana tulevia ravinteita. Ravinteiden
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotVaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotKannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa
Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja
LisätiedotFighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotACTA FORESTALIA FENNICA
ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotEnergiapuun käytön vaikutukset metsien ravinnetalouteen ja hiilitaseeseen. Hannu Ilvesniemi
Energiapuun käytön vaikutukset metsien ravinnetalouteen ja hiilitaseeseen Hannu Ilvesniemi Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotKestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin
Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotHUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä
ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotPohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotKantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi Kuva: Hannu Jurkkala, 2006 Saana Kataja-aho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi
LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotBiomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Eeva Lehtonen Digitalisaatio maa- ja metsätaloudessa Vaasan yliopiston tiedonvälitystilaisuus Seinäjoella 22.3.2017 Politiikka Biomassa-atlaksen
LisätiedotIlmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuspäivän avaus. Eero Kubin. Layout Tuula aspegren
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Tutkimuspäivän avaus Eero Kubin Layout Tuula aspegren Ympäristötietotalo, Oulun yliopisto 4.12.2014 Metsäntutkimuspäivien pitkä
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotMiten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
Lisätiedot