Energiapuun käytön vaikutukset metsien ravinnetalouteen ja hiilitaseeseen. Hannu Ilvesniemi
|
|
- Marjut Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiapuun käytön vaikutukset metsien ravinnetalouteen ja hiilitaseeseen Hannu Ilvesniemi
2 Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät reagoimisajat monimutkaistavat vaikutusten havaitsemista metsissä, ja asettavat suuria haasteita koejärjestelyjen toteuttamiselle ja ylläpidolle
3 Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet
4 BioSoil Level-I kohteet Suomessa Hannu Ilvesniemi
5 Hakkuutähteiden korjuun ja kantojen noston vaikutuksia tutkivat kokeet Sijaittava kasvimaantieteellisesti erilaisilla alueilla Täyttävät kantojen nostolle asetetut kriteerit Kuusivaltaisia uudistuskypsiä tuoreen kankaan metsiä Sovelluttava ravinnekierron tutkimukseen pohjaveden avulla Koealueiden maantieteellinen sijainti: 1. Pohjois-Suomi, 2. Keski-Suomi ja 3. Etelä-Suomi Hannu Ilvesniemi
6 Valuma-aluetutkimus aloitettiin 2010 Oijusluoma Hakkuu ja kantojen nosto 2010, maanmuokkaus ja viljely 2011 Katajavaara
7 Kantojennostokokeet Hannu Ilvesniemi
8
9 Hannu Ilvesniemi
10 Hannu Ilvesniemi
11 Hannu Ilvesniemi
12 Typical boreal wetlands are large biomass reserves
13 Puusto Tilavuus, m3/ha Growing stock, m3/ha Turvetuotanto Peat production Pilvi Cloud Rakennettu maa Build-up land Vesi Water Pelto Arable land
14 Kivennäismailla kasvavien metsien maaperän hiilivarasto
15 Kaskeaminen Suomessa vuosina 1860 ja 1913
16 > 2,3 kg C m -2 < 1,7 kg C m Hannu Ilvesniemi
17 Suomen metsien kasvun viimeisten vuosikymmenien aikana
18 Metsävarat Suomessa Elävän puuston biomassa Puuston kuorellinen runkotilavuus yhteensä 2306 miljoonaa kuutiometriä Elävän puuston biomassa yhteensä 1,7 mrd tonnia kuiva-ainetta runkopuu 57 %, lehvästö 22 %, kannot ja juuret 21 % mänty 45 %, kuusi 33 %, koivu 19 %, muut lehtipuut 4 % Suopuustot 23 % kokonaistilavuudesta Puuston vuotuinen kasvu 104 milj. m 3 Puuston poistuma 70,9 milj. m 3 (v. 2011) (Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012) Hannu Ilvesniemi
19 Kittilä Sodankylä Pelkosenniemi Salla
20 Kivennäismailla kasvavien metsien hiilivarasto
21 12,0 10,0 8,0 6,0 Trees Humus Litter Ground vegetation Biomass, kg m -2 4,0 2,0 0,0 OMaT OMT MT VT CT Kallio Rich Rich Moist Dryish Dry Rock Hannu Ilvesniemi
22 Humuskerroksen paksuus orgaanisen aineksen mukaan luokiteltuna Type N Mean Min Max Missing Mor Moder Mull Peat Peatmull Total
23 Kivisyyden osuus maassa, eli yli 2cm kivien tilavuusosuus
24 Savisuuden osuus
25 Keskimääräinen C/N suhde kerroksittain ja kasvupaikan mukaan luokiteltuna Kerros OMT (OMaT) MT VT CT OFH H H H M M M M
26 Maaperän hiilivaraston mitattu muutos 20 (10) vuoden aikana
27 Maan hiilivaraston muutos, virheet poistettu Humuskerroksen sekä 40 cm mineraalimaakerroksen hiilen määrän muutos. Keskiarvo +42,2 g m -2 v -1 ja mediaani +34,4 g m -2 v Hannu Ilvesniemi
28 Maan hiilivaraston muutos Etelä-Pohjois gradientilla Humus Mineraalimaa Hannu Ilvesniemi
29 Maan hiilivaraston muutos ikäluokittain Hannu Ilvesniemi
30 Hiilivuomittaukset
31 2,0 Maahengitys (g CO 2 m 3 h -1 ) 1,5 1,0 0,5 40 Maan lämpötila C (- 5 cm) = Anjalankoski, 2 = Längelmäki, 3 = Paltamo Maanpinnan laatu Häiriintymätön Häiriintynyt Käännetty Kontrolli
32 Anjalankoski Längelmäki Paltamo a b Uncut forest (control); Clear-cut, no soil preparation and no planting;(not measured for CO2) Clear-cutting, patch mounding, spruce plantation; Clear-cutting, 70% harvest residue removal, patch mounding, spruce plantation; Clear-cutting, 70% harvest residue removal, stump removal (25 stumps/ha left), patch mounding, spruce plantation; Clear-cutting, 100% harvest residue removal, 100% stump removal (25 stumps/ha left), patch mounding, spruce plantation. 1. Undisturbed microsites (resembling ground vegetation and humus before treatment) 2. Disturbed microsites (ground vegetation and humus clearly affected by harvesting operation), 3. Mounded microsites (soil preparation leaving no vegetation or humus) 4. Undisturbed microsites in Fig 3. Differences (± SE) in soil CO 2 respiration (g m 2 h -1 uncut control forest ) between the controls and the different treatments (a) and the differen microsites (b) during the monitoring years was a calibration year. The different treatments in figures (a) and (b) are described in the text.
33 Typen mineralisaatio neljällä hakkuutähdekokeella WTH = kokopuunkorjuu SOH = runkopuun korjuu
34 Metsät uudistuvat myös kokopuukorjuukohteilla
35 Aika on ilmiöiden vaikutusten ja kestävyyden toteutumisen tarkastelun kannalta keskeinen elementti Erään metsän historia. Kuvat on otettu samalta paikalta kaskeamisen jälkeen vuonna 1918, kun metsä on harvennettu 1954 ja pari vuotta sitten (2010).
36 Palanut luonnonmetsä, jossa suuriläpimittaista lahpuuta on n. 300 m 3 /ha Avohakkuuala, jolle on jäänyt kannot ja suurempikokoista hakkuutähdettä n. 15 m 3 /ha 36
37 Kuvapari kantojen noston koealalta Anjalankoskelta Avohakkuu, laikkumätästys, hakkuutähteestä 70 % kerätty, kantojen nosto (jätetty 25 kpl/ha), kuusen istutus Syyskuu 2008 Heinäkuu 2010
38 Intensiivikoealoille asennettiin yhteensä 249 pohjavesikaivoa Vesinäytteitä kerätty vuodesta 2006 lähtien 4 kertaa vuodessa, analysoituja näytteitä yhteensä 3370 kpl Näytteistä määritetty sähkönjohtokyky, ph, väri, kiintoaine, NH 4 -N, N0 3 -N, PO 4 -P, P-tot, Na, K, Ca, Mg, Fe, Mn, Zn, Cu ja Al
39 Kokopuun korjuun vaikutus pohjaveteen Kubin ym Hannu Ilvesniemi.
40 Nitraattitypen huuhtoutumisessa havaittavissa edelleen kohoava trendi NO3-N µg/l Keski-Suomi, Längelmäki Kontrolli Ei kantojen ja hakkuutähteiden korjuuta 70 % hakkuutähteistä kerätty, ei kantojen nostoa 70 % hakkuutähteistä kerätty, kantoja jätetty 25 kpl/ha Kaikki kannot ja hakkuutähteet kerätty
41 Valuma-aluetutkimus aloitettiin 2010 Oijusluoma Hakkuu ja kantojen nosto 2010, maanmuokkaus ja viljely 2011 Katajavaara
42 Oijusluoma, valuma-alue 10 Biomassan talteenotto tehty käytännön metsänhoitosuositusten mukaisesti Katajavaara, valuma-alue 1 Kaikki kannot ja hakkuutähteet korjattu
43 Valuma-alueiden ravinnekierrosta ja virtaamasta Tausta-aineistoa vuodesta 2007 lähtien
44 Myös valuma-aluekokeilla nitraattihuuhtouma erottuu muusta aineistosta Hakkuu ja kantojen nosto 2010, maanmuokkaus ja viljely 2011 Näytteiden määrä: 2007: n = 4, 2008: n = 13, 2009: n = 13, 2010: n = 12, 2011: n = 14 Hannu Ilvesniemi
45 Hannu Ilvesniemi
46 Lapinjärvi NO 3 -N (mg/l) 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 0 kg/m2 10 kg/m2 40 kg/m Hannu Ilvesniemi
47 Rapautumisen merkitys hakkuutähteiden korjuun vaikutusten kompensoijana Mg, kg/ha Utti - MgO, % E B BC 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 60 Mg kg ha Laskeuma Rapautuminen C 0 Rap+lask (70 v) Puusto/Runkopuu (Ukonmaanaho et al. 2008) Puusto/Totaali (Ukonmaanaho et al. 2008)
48 Hakkuutähteiden mukana poistuvien ravinteiden suhde maaperän ravinnevarastojen kokoon
49 m 3 /ha/a Kokopuun korjuun vaikutus jäljelle jäävän puuston kasvuun, harvennushakkuu 0 x HT 1 x HT 2 x HT 20 Harvennus 1 Harvennus I II III viisivuotisjakso Hannu Ilvesniemi Kukkola, M. & Mälkönen, E. 1997
50 N (kg/ha) puustossa harvennus- ja päätehakkuussa Needles Branches Stem Stump Coarse roots Fine roots yr., 58 m3/ha 100yr., 258 m3/ha 30 yr., 192 m3/ha 62 yr., 342 m3/ha Pine Spruce Hannu Ilvesniemi Helmisaari et al. (2008)
51 Respiration (g CO2, g m -2 h -1 ) Respiration g (CO2 m -2 h -1 ) Respiration (g CO2 m -2 h -1 ) Respiration (g CO2 m -2 h -1 ) (a) y = e x R 2 = (b) Eri maahorisonttien respiraation lämpötilariippuvuus Temp. ( o C) Temp. ( o C) Miten eri maakerrokset huomioidaan lämpövastetta kuvattaessa? Pumpanen et. al y = e x R 2 = (c) 0.4 y = e x R 2 = (d) Temp. ( o C) Temp. ( o C)
52 Suomalaiset metsät ovat pienipiirteistä mosaiikkia
53 Energiahuollon ja puun käytön uudet ratkaisut eivät ole harkinnassa aivan ensimmäistä kertaa
54 Kiitos
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus hiili- ja ravinnetaseisiin
Energiapuun korjuun vaikutus hiili- ja ravinnetaseisiin Hannu Ilvesniemi, Luke 7.10.2015 1 Ilmaston muutos johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotKantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin
Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Eero Kubin Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) loppuseminaari Kulttuuriareena Gloria, Helsinki 19.4.2012 Sisältö 1. Tausta
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotEtelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia
LisätiedotVaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotMetsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman
Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotKestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin
Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMaaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi
Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman maat ovat erilaisia, ja maata on paljon, esim. pohjoisten
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Lisätiedot2.2 Energiapuun korjuun vaikutukset metsiin ja vesistöihin
2.2 Energiapuun korjuun vaikutukset metsiin ja vesistöihin Hannu Ilvesniemi, Markus Hartman, Jyrki Hytönen, Ari Lauren, Annu Kaila, Marjatta Kantola, Oili Kiikkilä, Jiri Kremsa, Eero Kubin, Martti Lindgren,
Lisätiedot10 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun valuma-aluetasoiset vaikutukset koekenttien perustaminen ja alustavia tuloksia
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/214/mwp289.htm Metlan työraportteja 289: 85 96 1 Kantojen noston ja hakkuutähteiden keruun
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Lisätiedot*Name in English Long term effects of stump harvesting on nutrient and carbon balances
1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 3588-01 2012 2016 Eero Kubin TUT *Nimi Kantojen noston pitkäaikaisvaikutukset ravinne- ja hiilitaseisiin *Name
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotBiohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1 & Jukka Pumpanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
Lisätiedot*Tunnus Toim. yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi 3475 MU 2007 2011 Eero Kubin TUT
METLA Hankesuunnitelma (Päivitetty 28.10.2009) HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim. yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi 75 MU 2007 2011 Eero Kubin TUT
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotLAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ
LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotKehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsätalous
Ilmastonmuutos ja metsätalous Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Metsäkeskus, Keski-Suomi Alueneuvottelukunnan kokous 26.11.2014 Jyväskylä Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy 70-vuotisen mittausjakson
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotRaakapuun käyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2011 Raakapuun käyttö 2010 Raakapuun käyttö 72 miljoonaa kuutiometriä 31.5.2011 Veli Suihkonen Muutettu 6.9.2011 Vuonna 2010
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotHakkuutähteitä hyödynnetään biopolttoaineena
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander ja Pekka Tamminen Hakkuutähteiden korjuu muuttuuko typen saatavuus? e
LisätiedotMaahiilen laskenta MELA2012:ssa. Kari Härkönen MELA ryhmä
Maahiilen laskenta MELA2012:ssa Kari Härkönen MELA ryhmä Vantaa 27.11.2012 Sisällys Maahiilen laskenta Hiilen virrat ja varastot MELA:ssa Yasso07 vuokaavio Maahiilen tulosmuuttujat Maahiilen laskennan
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotTerveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen
Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotUudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotViljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla
Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotMETLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä
Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta
LisätiedotKantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi Kuva: Hannu Jurkkala, 2006 Saana Kataja-aho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotAvoin datapolitiikka ja avoimen lähdekoodin toimintamalli- Metsäva
Avoin datapolitiikka ja avoimen lähdekoodin toimintamalli Metsävarakartat Metsäntutkimuslaitos, Vantaa PL 18, 01301 VANTAA email: erkki.tomppo@metla.fi http://www.metla.fi/pp/etom/index-en.htm Metsävarakartat
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
Lisätiedot