Tässä loppuraportissa verrataan toteutunutta tilannetta ja lopputulosta hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioihin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20.4.2011. Tässä loppuraportissa verrataan toteutunutta tilannetta ja lopputulosta hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioihin."

Transkriptio

1 1/10 LOPPURAPORTTI UUSIA OSAAJIA ALALLE Vesihuollon alalletulokoulutuksen kehittäminen -projekti Johdanto Hankkeen tarkoitus Tässä loppuraportissa verrataan toteutunutta tilannetta ja lopputulosta hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioihin. Hankesuunnitelman tiedot on esitetty kursiivilla, muun tekstin ollessa varsinaista loppuraporttia. Suomen Ympäristöopisto SYKLI laati Riihimäellä päivätyn hankesuunnitelman Uusia osaajia alalle, Vesihuollon alalletulokoulutuksen kehittäminen. Perinteisesti vesihuollon koulutusta ovat tarjonneet yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Sen sijaan suorittavalle henkilöstölle ei vesihuollon perustutkintoon johtavaa koulutusta ole tarjolla. Parannusta suorittavan henkilöstön koulutustoimintaan toivat opetushallituksen vuonna 2006 antamat vesihuoltoalan ammattitutkinnon perusteet, jotka on kohdennettu jo työssä olevien ammatilliseen pätevöitymiseen. Ammattitutkintoa on lähdetty toteuttamaan muutaman oppilaitoksen voimin, niin valmistavan koulutuksen kuin näyttöjen osalta. Toinen suoraan vesihuoltolalle tullut pakollinen koulutus on vesilaitoshygieeninen osaamistestaus. Tämä ns. vesihygieniapassi tuli olla hyväksytysti suoritettuna mennessä niillä henkilöillä, jotka ovat tekemisissä vesilaitoksen veden tai vesijohtoverkostojen kanssa. Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen vesilaitoksille tehdyn kyselyn mukaan lähimmän kymmenen vuoden aikana jää eläkkeelle puolet henkilöstöstä, mikä asettaa uuden henkilökunnan saamiseksi uusia haasteita. Alalle tulevaa henkilöstöä tulisi kouluttaa ammattiin ja henkilöstön vaihtuvuus tulee olemaan aikaisempaa suurempaa, mikä asettaa omat vaatimukset rekrytoinnissa. Kehittämishankeessa oli tarkoituksena mm. kehittää menetelmiä, joiden avulla mahdollisimman joustavasti saataisiin vesihuoltoalalle osaajia siten, ettei työnantajien tarvitsisi käyttää niukkoja resurssejaan koulutuksen järjestämiseen. Samalla pyrittäisiin kartoittamaan vesihuoltoalan kiinnostavuus työpaikkana ja mahdollisesti pohtia keinoja alan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Samoin koulutusta järjestettäessä tulisi entistä enemmän huomioida työnantajien tarpeet uuden työntekijän osaamisalueesta. Samassa yhteydessä selvitetään vesiosuuskuntien tarpeet koulutusohjelmien osalta.

2 2/10 Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä olivat sekä vesihuoltoalalle tulevat uudet työntekijät että vesihuoltolaitokset. Alalle tulijoita varten saadaan aikaiseksi hyvä koulutusmalli ja vesihuoltolaitokset hyötyvät saadessaan apua perehdytykseen ja ammattitaitoisen uuden työvoiman kouluttamiseen. Kehittämishankkeen aikana oli tarkoituksena perustaa hankkeeseen liittyen erillinen, mutta sitä tukeva pilottikoulutusryhmä, joka olisi noin henkilön suuruinen koostuen alalle tulevista henkilöistä. Henkilöt olisivat vesihuoltolaitosten palkkaamia uusia työntekijöitä, joille on tehty koulutuksen ajaksi määräaikainen työsopimus. Hankkeen aikana kohderyhmiksi muodostuivat vesihuoltolaitosten, osuuskuntien, yksityisten yritysten ja kuntien alalle tulevat työntekijät ja em. organisaatiot. Menetelmät Hankkeen kehittämiseen tarvittiin työelämän tarpeiden mukaista ohjausta niin työnantajakuin työntekijäpuolelta. Hankkeelle perustettiin yhteistyöryhmä, jossa työelämän edustajat toimivat työryhmässä kehittämistarpeiden välittäjinä kentältä ja päinvastoin. Työmenetelmänä käytettiin työryhmätyöskentelyä. Syklin edustajat hankkivat tietoa kentältä ja valmistelevat ehdotuksia työryhmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Tarpeen mukaan kuultiin myös yhteistyöryhmän ulkopuolisia tahoja. Tärkeässä roolissa kehitystyössä oli myös työryhmätyöskentelyyn osallistuvien laitosten muu henkilökunta, jota konsultoitiin tarpeen mukaan. Hankkeen yhteistyöryhmä: Vesihuoltopäällikkö Seppo Väliaho, Keuruun vesilaitos Toimitusjohtaja Sakari Penttinen, Vehniän Vesiosuuskunta Toimitusjohtaja Markku Komulainen, Pohjois-Suomen vesivaliokunta Koulutussuunnittelija Anna-Maija Hallikas, Vesi- ja Viemärilaitosyhdistys Tapani Karonen, Infra Ry Kouluttaja Timo Tolonen, Suomen Ympäristöopisto SYKLI, puheenjohtaja Kouluttaja Tuulia Innala, Suomen Ympäristöopisto SYKLI, sihteeri Kouluttaja Riikka Elo, Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tarvekysely laitoksille/yrityksille Hankkeen aikana työryhmässä päätettiin tehdä kysely vesihuoltolaitoksille ja vesihuoltopalveluja tarjoaville yrityksille. VVY antoi omaa työpanostaan hankkeelle avustamalla kyselyn laatimisessa ja toimimalla kyselyn toteuttajana yhteistyössä Syklin kanssa. Lisäksi kysely oli osa VVY:ssä tehtyä opinnäytetyötä. Hankkeen tarvekysely toteutettiin välisenä aikana. Sen avulla selvitettiin vesihuoltoalan henkilöstön rekrytointiin liittyviä kysymyksiä ja laitoksiin/yrityksiin palkattavien uusien

3 3/10 työntekijöiden koulutustarpeita. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikkiaan 675 vesihuoltoalan toimijalle ja kirjeitse usealle sadalle vesiosuuskunnalle. Vastauksia saatiin 123. Ohessa tarvekyselyn tuloksia: Tässä raportissa on esitetty vain osa kyselyn tuloksista. VVY julkaisee erikseen kyselyn tarkemmat tulokset ja analysoinnin keväällä Seuraavaan taulukkoon on koottu vastaukset viimeisimmän rekrytointiajankohdan perusteella. Taulukon loppuun on lisätty vertailuksi yhteenveto tarpeesta vesihuollon parissa työskentelevien työntekijöiden rekrytointiin seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajien määrä: 96 Rekrytointiajankohta Vastauksien lukumäärä ei ole rekrytoitu 10 laitosta/yritystä jatkuvasti, vuosittain 3 laitosta/yritystä 1980-luku 1 laitosta/yritystä 1990-luku 7 laitosta/yritystä laitosta/yritystä laitosta/yritystä laitosta/yritystä tarve rekrytointiin vuoden sisällä työntekijää tarve rekrytointiin 1-2 vuoden kuluttua työntekijää tarve rekrytointiin 3-5 vuoden kuluttua työntekijää Kyselyn perusteella alan toimijoiden rekrytointi on lisääntynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana ja tarve on kasvava. Uusia työntekijöitä on saatava kiinnostumaan alasta pikaisesti. Mihin tehtäviin?

4 4/10 Vastaukset pyrittiin jaottelemaan vastaaviin luokkiin kuin kysymyksessä Mihin vesihuollon tehtäviin rekrytointitarve kohdistuu. Osa vastauksista oli sen verran epätarkkoja, ettei täysin varmaa ryhmittelyä voinut tehdä. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto vastauksista. Vastaajien määrä: 89 Seuraavien kuvaajien vastauksesta on suodatettu alle yhden työntekijän laitokset/yritykset sekä ne vastaajat, joilla ei ole tarvetta vesihuollon parissa työskentelevien työntekijöiden rekrytointiin seuraavien viiden vuoden aikana. Rekrytointi on kohdistunut erityisesti käyttöhenkilöstöön. Sen osuus on yli puolet kaikista rekrytoiduista. Muut tehtävät kattoivat mm. maanrakennustöitä ja rakennusapumiehiä, rakennustyöryhmän mittamiehen, huoltopäällikön, kunnallistekniikan työt ja sähkötöitä. Tarve uusien työntekijöiden kouluttamiseen laitoksessa/yrityksessä Tarve uusien työntekijöiden kouluttamiseen laitoksessa/yrityksessä on yli 96 %:lla vastanneista. Suodattamattomissa vastauksissa vastaava luku on 71%.

5 5/10 Hyötyisikö laitos/yritys uudelle käyttöhenkilöstölle suunnatusta, ulkopuolisen kouluttajan tarjoamasta vesihuoltoalaan perehdyttävästä koulutuksesta, johon sisältyisi koulutuksen lisäksi työssäoppimisen opastus ja ohjaus? Lähes 82 % vastaajista ilmoitti hyötyvänsä käyttöhenkilöstölle suunnatusta perehdyttävästä koulutuksesta. Kaikkien vastaajien osalta vastaava osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Olisiko laitos/yritys valmis kouluttamaan alalle tulevaa käyttöhenkilöstöä, jos vesihuoltoalaan perehdyttävää koulutusta olisi tarjolla? 80 % vastaajista olisi valmis kouluttamaan alalle tulevaa käyttöhenkilöstöä. Suodattamattomissa vastauksissa kouluttamiseen oli valmis 63 % vastaajista. Kannustaako laitos/yritys käyttöhenkilöstöä vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamiseen? 81 % vastaajista kannustaa käyttöhenkilöstöä vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamiseen. Suodattamattomissa vastauksissakin kannustusta löytyy 66 %:ssa laitosia/yrityksiä. Hankkeen aikataulu

6 6/10 Hankkeen suunniteltu toteutumisaikataulu oli 1/2009 6/2010, eli kesto noin 1,5 vuotta. Hanke käynnistettiin talvella 2009 ja saatiin valmiiksi joulukuun aikana Hankkeen valmistumisen viivästymiseen oli syynä tarvekyselyyn liittyvä ennakoitua suurempi työmäärä ja osuuskuntien yhteystietojen hankkimisen hankaluus ja projektia hoitaneiden henkilöiden muut työkiireet. Limittäin kehittämishankkeen kanssa toteutettavan opetusryhmän (pilottiryhmä) koulutuksen kesto oli ajateltu noin 24 kk. Pilottiryhmän koulutus oli ajateltu toteutettavaksi hankkeesta erillisenä opetusministeriön rahoituksella mitä todennäköisimmin oppisopimuskoulutuksena. Koulutus oli tarkoitus saada käyntiin keväällä Pilottiryhmän osalta hankkeen toteutuksen viivästyminen viivästytti myös pilottiryhmän koulutuksen toteuttamista. Pilottiryhmän koulutukseen käytettävä rahoitus ei vastannut hankesuunnitelmassa esitettyä, vaan hankkeen loppupuolella käynnistettiin vesihuollon alalletulokoulutus Uudenmaan ELY keskuksen rahoittamana työvoimapoliittisena koulutuksena. Toisaalta hankesuunnitelmassa rahoitusmuoto ei ollut lukkoon lyöty, vaan hankkeen aikana tarkasteltiin monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, joista työvoimapoliittinen rahoitus oli yksi mukana ollut vaihtoehto. Helsingin Itäkeskuksen TE toimisto toimii pilottikoulutuksen valvojana ja pilottikoulutus jatkuu aina huhtikuun loppupuolelle 2011 saakka. Tämä hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja lähti liikkeelle SYKLI:n esityksestä. ELY keskus kilpailutti koulutushankkeen, jonka SYKLI voitti. Koulutukseen haki miltei 60 henkilöä, haastateltiin 37 hakijaa ja valittiin 20. Koulutus kestää 6 kk ja siihen sisältyy 3 kk teoriakoulutusta monimuotokoulutuksena ja 3 kk harjoittelua työpaikoilla. Koulutus on käynnistynyt hyvin ja tähän mennessä asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Toinen samankaltainen hanke on käynnistymässä vuoden 2011 lopulla Siilinjärvellä alueella toimivan ELY-keskuksen rahoittamana. Toimintamuoto on siis ainakin työvoimapoliittisella puolella nähty tarpeellisena. Kehittämishankkeen rahoitus Alla kehittämishankkeen arvioidut kustannukset ja hankkeen rahoitusesitys. Kustannus Rahoitus Palkat VVY Asiantuntijat Vesihuoltolaitokset Matkat Maa- ja vesitekn. tuki Materiaali SYKLI Yhteensä Yhteensä Alla hankkeen toteutuneet kustannukset ja rahoitus

7 7/10 Kustannus Rahoitus Palkat VVY Asiantuntijat Vesihuoltolaitokset Matkat 988 Maa- ja vesitekn. tuki Materiaali 1085 SYKLI Yhteensä Yhteensä Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Joustavasti osaajia alalle. Hankkeen aikana käynnistettiin ALKU-koulutus, jossa on tarkoituksena tutustuttaa nuoria ja alan vaihtajia alalle ja saada mahdollisuuksien mukaan työllistymään työpaikoille. Tavoitteena on saada kokemuksia ja selvittää uusia toimintatapoja alalle työllistymisen tueksi. Vesihuoltoalan kiinnostavuus työpaikkana. Hankkeen aikana kävi selväksi, ettei ole helppoa saada tiettäväksi vesihuollon kiinnostavuutta työpaikkana. Positiivisia asioita vesihuollon työpaikoista: Työpaikat pysyvät Suomessa, työtä ei voi siirtää ulkomaille Työpaikat ovat paikallisia Työmäärä vesihuollossa ei vähene Uusia tekijöitä alalle kaivataan nopeasti Työnantajien tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön osaamistasoon, palkkaukseen ja motivaatioon, jotta ala voi kilpailla osaajista muiden alojen kanssa. Alan kiinnostavuuden lisäämiseksi olisi alan määrätietoinen saattaminen suuren yleisön tietoisuuteen. Em. voitaisiin toteuttaa esimerkiksi järjestämällä mainoskampanjoita tiedotusvälineisiin ja korostamalla vesihuoltopalvelujen hienoutta, helppoutta, edullisuutta suhteessa esimerkiksi pulloveteen. Työelämän ja etujärjestöjen tarpeet. Vesihuollon kenttä on hajanainen; vesihuollon palvelut ja tehtävät ovat jakautuneet vesihuoltolaitoksiin, vesiosuuskuntiin, kuntien teknisille osastoille ja yksityiselle sektorille. Osittain ollaan erikoistuttu esimerkiksi verkostosaneerauksiin, jolloin tarpeet eri sektoreilla ovat hyvin erilaiset. Erikoistuminen ja hajanaisuus tuovat omat haasteensa alalletulokoulutuksen koulutussisältöihin. Käynnissä oleva pilot-koulutus keskittyy vesihuoltolaitosten yleisosaamiseen antaen perustietoa eri sektoreista ja tuottaen työntekijöitä pääsääntöisesti laitosten tarpeisiin. Myös muut vaihtoehdot koulutussisällöissä tulevat kysymykseen ja on mietittävä tapauskohtaisesti kokemuksen karttuessa pilotista. Koulutuksen sisältö ja laajuudet sekä koulutusohjelma.

8 8/10 Projektin aikana ja muutoinkin on huomattu kuinka erilaisia tarpeita eri kokoisilla ja erilaisilla työpaikoilla on, jolloin koulutuksen järjestäminen on haastavaa jopa vaikeaa siten, että se kohtaisi hyvin kaikkien työpaikkojen vaatimukset. Olisi tarkoituksenmukaista yhdistää osia eri koulutuksista esim. vesihuollosta ja maanrakentamisesta palvelemaan kuntien teknisiä osastoja ja yksityisiä palvelun tarjoajia. Tämä asia vaatiikin jatkossa enemmän pohtimista ja mahdollisia neuvonpitoja opetushallituksen suuntaan. On tietenkin selvää, että koulutuksia voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeen mukaan milloin vaan, mutta rahallinen panostus on aika suuri ilman koulutukseen liittyviä tukia. Koulutusohjelmaa laadittiin projektin loppuvaiheessa alalletulokoulutuksen yhteydessä. Henkilökohtaistaminen ja perehdytys. Uuden opiskelijan lähtötason kartoitus ja ammattitaidon itsearvio tulee käydä läpi aina kun uusi henkilö tutustuu/kouluttautuu alalle. Aikaisemmalla koulutuspohjalla on selvä positiivinen merkitys valitessa henkilöitä uusiin tehtäviin. Parhaiten sopivia aloja ovat LVI-, prosessi-, laboratorio-, kone-, sähkö-, ja automaatioala. Opiskelijan ja vastuukouluttajan välisessä HOPS -keskustelussa, jonka perusteella tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja sen osana henkilökohtaisen näyttösuunnitelman sekä oppimissuunnitelman. Tässä vaiheessa selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen ja muut lähtökohdat. Selvitetään kieli- ja kulttuuritaustojen tai muiden mahdollisten erityishuomiota vaatimat toimenpiteet koulutuksen suorittamiseksi. Työpaikan rooli heti ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista on tärkeä, koska työpaikan edustajat voivat vaikuttaa uusien henkilöiden valintaan, henkilökohtaistamiseen ja perehdytykseen yhdessä oppilaitosten kanssa. Koulutuksen rahoitus. Koulutuksen rahoitukseen löydettiin tämän hetken tilanteen mukaan kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka kukin palvelisi erityyppisten työnantajien koulutustarpeita. A. Tätä vaihtoehtoa työryhmässä pidettiin hyvänä ja nyt käynnistynyt alalletulokulutus on alkua tähän. Ammattitutkintoon johtava koulutus voidaan yhdistää alalletulokoulutukseen tarpeen mukaan jatkokoulutuksena riippuen henkilökohtaisista työllistymismahdollisuuksista alalle. B.

9 9/10 Tässä vaihtoehtoa jo sovelletaan käytännössä ammattitutkintokoulutukseen hakeutuneiden vasta alalle tulleiden kohdalla, tosin esim. maksimi oppisopimusaika on ollut kaksi vuotta. Tässä mallissa lähdettiin kolmen vuoden ajasta liikkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kokemusta kartutetaan työpaikalla ja koulutuksella tarpeeksi laajaksi, jotta tutkinto voidaan suorittaa hyväksytysti. C. Tämä vaihtoehto tulee kysymykseen silloin, kun tarvitaan nopeasti suoraan työpaikalle räätälöityä koulutusta. Koulutuksen sisällöstä ja saatavasta ulkopuolisesta rahoituksesta riippuen koulutuksen kustannus vaihtelee muutamasta sadasta tuhanteen euroon. Kehittämishankkeen yhteenveto

10 10/10 Kokonaisuudessaan projekti onnistui hyvin. Muutoksia suunniteltuun tuli niin kuin uusia toimintamalleja luodessa tapahtuu. Uskomme jo tässä vaiheessa, että tämä kehittämisprojekti on jo tuonut uutta alalle ja saa vielä liikkeelle muita yhteistyökuvioita työelämän ja oppilaitoksen välille, esimerkkinä eri tutkintojen osakokonaisuuksien yhdistäminen. Kehittämishankkeen aikana tehtiin vesihuoltolaitoksille ja alan yrityksille kysely henkilökunnan rekrytoinnista ja koulutustarpeista. Kyselyn tulos osoitti, että vesihuoltoalalle rekrytointitarve kiihtyy nopealla aikataululla ja tarve koulutukseen on suuri. Koulutuksen pilottiryhmä toteutui. Kokemuksesta voi jo tässä vaiheessa sanoa, että työnantajat tulee sitouttaa varhaisessa vaiheessa mukaan hankkeeseen, mieluiten jo koulutusta suunniteltaessa tai viimeistään opiskelijavalintoja tehtäessä. Hankkeen aikana tehtävää koulutusmateriaalin tekoa ei voitu sitoa projektiin, vaan se on kytkeytynyt luontevasti pilottikoulutukseen. Koulutuksen jälkeen Syklissä arvioidaan koko koulutus ja kootaan materiaalista sopiva koulutuspaketti tarpeellisin käytännön kokemuksista opituin muutoksin. Riihimäki Esa Leinonen Vararehtori Suomen ympäristöopisto SYKLI Timo Tolonen Kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLI

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK O S A A M I S P E R U S T E I S U U S J A A S I A K A S L Ä H T Ö I S Y Y S - Y K S I L Ö L L I S E T O P I N T O P O L U T J A E R I L A I S I L L E A S I A K K A I L L E T U O T E T TAVAT PA LV E L U

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen toteuttamaan ryhmämuotoisena?

1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen toteuttamaan ryhmämuotoisena? Tarjouspyyntö UUDELY/5434/2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJOUSPYYNTÖ UUSIMAA KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1. KYSYMYS Taloushallinnon koulutus on volyymihankintapyyntö. Tiedustelisin pystyykö tämän koulutuksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli)

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli) Opiskelijan palaute ammatillis peruskoulutuks toteutuksesta oppisopimuskoulutuksa (2+1-malli) 1. Perustutkinto/koulutusohjelma 2. Oppisopimusaika 3. Oppisopimuspaikan hankinta * nmlkj hankin paikan itse

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien meri

Mahdollisuuksien meri Mahdollisuuksien meri 23 suositusta meriklusterin koulutuksen kehittämiseksi Tomi Oravasaari, projektipäällikkö Älykäs satama seminaari 8.3.2016 Mahdollisuuksien meri selvityksen tausta Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajat/opiskelijat Koulutussihteerit

Tutkinnon suorittajat/opiskelijat Koulutussihteerit HENKILÖKOHTAISTAMISEN JUURRUTTAMISEN MALLI JA VÄLINEET 1. Roolin mukaiset perehdytykset prosesseihin prosessikuvausten mukaisesti aikuispedagogisessa päivässä Tutkinnon suorittajat/opiskelijat t t t t

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Eläintenhoidon tutkintotoimikunta 8018 hyväksytty kokouksessa 16.5.2008

Eläintenhoidon tutkintotoimikunta 8018 hyväksytty kokouksessa 16.5.2008 Eläinhoitolan pito 1.1 Eläintenhoitajan, eläinhoitolan pito, ammattitutkinto ja eläinhoitola-alan työkokemus 5 v 1.2 Eläintenhoitajan ammattitutkinto (muut osaamisalat) ja oman alan työkokemus 5 v 1.3

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot