VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU 2010. www.vuoriteknikot.fi"

Transkriptio

1 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU

2 2

3 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Timo Rajala Toimituskunta Erkki Hinkkanen Jorma Leinonen Kalevi Laakkonen Taito Ahola Timo Rajala Taitto ja toteutus Arkkiset Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Ensilumi, kuvaaja Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Lahdenperänkatu 2 A Tampere Sisältö Miilux Oy Heikki Huhtamäki Pääkirjoitus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Kiviala kaipaa t&k-ohjelmaa Pekka Jauhiainen Kairan kuulumisia Antti M.J. Lahtinen Kaivosteollisuuden tilanne Suomessa 2010 Risto Pietilä Tunnelityömaa Tampereen lähistöllä Kalevi Laakkonen VT 5 Päiväranta-Vuorela Martti Antinjuntti Luonnonkivilouhimon elinkaaren hallinta Olavi Selonen Mainostajat Agnigo-Eagle Finland Arkkiset Arctic Drilling Company Atlas Copco Louhintatekniikka Oy Ab Blastershouse Oy Drillcon - SM Oy Drilltek Oy E. Hartikainen Oy Finnrock Oy Fjäder Yhtiöt Forcit Oy Ab Geomachine Oy Hewix Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Lemminkäinen Infra Oy Louhintavaruste Vihavainen Ky Sandvik toimittaa automaatioteknologiaa Ruotsin kaivoksille Sandvik Haastattelu Kalevi Laakkonen Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Harri Mikkonen Ysitien sillat räjäytettiin Suonenjoella Jorma Leinonen Mitä hihnakuljettimesi tekee, kun kukaan ei ole näkemässä? Mats Nygren Simulaattorit ja porauskoulutus Heikki Räsänen Jokisivun kultakaivos - matkalla maan alle Petteri Tanner, Jarno Säippä Terveiset yhdistyksen hallitukselta Miilux Oy Miranet Oy Orica Finland Oy Outokumpu Tornio Works Palin Granit Oy Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Pora-Agentti Oy Pyhäsalmi Mine Oy Robit Rocktools LTD Rockplan LTD SMC Finland Oy Softcenter Suomen TPP Oy Terramare Oy Tolarock Oy YIT-Rakennus Oy

4 Pääkirjoitus elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen R aaka-aineiden kysyntä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Erityisesti kehittyvien talouksien, ennen kaikkea Kiinan, raaka-aineiden tarve kasvaa voimakkaasti seuraavien vuosikymmenien aikana talouskasvun ja kaupungistumisen vuoksi. Raaka-aineista tulee niukkuutta, mikä merkitsee hintatason nousua ja turvautumista entistä vaikeammin hyödynnettäviin luonnonvarakohteisiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia Suomen kaivostoiminnan kehittämiselle ja sitä kautta työpaikkojen synnylle, erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kaksi suurta kaivosta, Kittilän kultakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos on viime vuonna avattu. Rakenteilla on neljä uutta kaivosta. Myös muutaman muun hankkeen odotetaan lähivuosina etenevän. Metallikaivosten louhintamäärät tulevat tällä vuosikymmenellä moninkertaistumaan. Suomesta on tulossa Ruotsin jälkeen toiseksi merkittävin kaivosmaa Euroopassa. Raaka-aineiden hintojen nousu myös lisää tarvetta kehittää materiaalien kierrätystä. Nykyisin suuri osa käytettävästä materiaalista kierrätetään, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metallien kierrätys on Suomessa ja läntisissä teollisuusmaissa %:n luokkaa. Samoin muista materiaaleista yhä suurempi osa voidaan käyttää uudelleen. Mineraalialan kehitysnäkymiä on kartoitettu vastikään valmistuneessa Suomen mineraalistrategiassa. Siinä myös ehdotetaan toimenpiteitä, joihin sekä alan yritysten että julkisen sektorin tulee ryhtyä mineraalialan kilpailukyvyn, kasvun sekä toiminnan pitkäaikaisen kehittämisen varmistamiseksi. Työssä on otettu huomioon niin Suomen kuin EU-alueen raaka-ainehuollon turvaaminen sekä alan kehittämisen vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen. Keskeistä huomiota on kiinnitetty kaivannaisalaa koskevan tietämyksen ja teknologian kehittämiseen. Paitsi varsinaista kaivannaistoimintaa, alaan liittyvät koneet ja laitteet sekä palvelut ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä vientituotteita. Hallitus valmistelee parhaillaan luonnonvaraselontekoa eduskunnalle. Se sisältö perustuu pääosin SITRAn 2009 julkaistun luonnonvarastrategian sekä tuoreiden biotaloustyöryhmän ja Suomen mineraalistrategian raporttien pohjalle. Selonteon keskeinen sanoma tulee olemaan luonnonvarojen hyödyntämisen tehostaminen taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantamiseksi erityisesti vaikean työttömyyden alueilla. Kestävän kehityksen periaatteet, samoin kuin raaka-aineiden kierrätys ja uusiokäyttö sekä ympäristön suojelu tulevat olemaan sisällön tärkeitä elementtejä. Tavoitteena on koota mahdollisimman hyvät ainekset seuraavaa hallitusohjelmaa varten. 4

5 5

6 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Kiviala kaipaa t&k-ohjelmaa Vuonna 2009 luonnonkiven viennin arvo laski roimasti. Graniittiblokkien vienti väheni 32% ja lopputuotteiden viennin arvo supistui 20%. Kokonaisvienti laski edellisesti vuodesta parikymmentä miljoonaa euroa. Kokonaisviennin supistumista paikkasi kohtalaisena säilynyt kotimaan kysyntä. Vuoteen 2010 lähdettiin huolestuneissa tunnelmissa. Kauhuskenaariot eivät ole toteutuneet. Graniitin vienti lähti jo keväällä voimakkaaseen kasvuun ja kahdeksan ensimmäisen kuukauden vientiluvut osoittavat 42% kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Viennin kasvua on vetänyt nopeasti uudelleen voimistunut Kiinan kivikysyntä. Valitettavasti lopputuotteiden viennissä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä päinvastoin. Lopputuotevienti on laskenut edelleen; laskua on tammielokuussa 11%. Keski-Euroopan markkinat eivät ole vielä heränneet. Lopputuotepuolella on kuitenkin myönteistä varsin hyvä kotimaan kysyntä. Vuonna 2010 kivituotteiden vientikysyntä on siis ollut kaksijakoista; graniittivienti vetää mutta pääasiassa vuolukivituotteista koostuva lopputuotteiden vienti on ollut pettymys. Uskallan ennustaa, että lopputuoteviennin supistuminen ja graniittiblokkien viennin kasvu kompensoivat toisensa ja näin ollen kokonaisviennin arvo vuonna 2010 tulee olemaan jokseenkin sama kuin vuonna 2009 eli n. 62 miljoonaa euroa. Elokuun tuontitilastojen perusteella näyttäisi siltä, että tuonnin arvo kasvaa tänä vuonna noin 20% ja päätyisi vuoden lopussa noin 16 miljoonaan euroon. Tuonnin päätuoteryhmä on ympäristörakentamiseen liittyvät tuotteet. Vientimme arvo on siis lähes nelinkertainen tuonnin arvoon verrattuna. Kiviteollisuus tekee hyvää kansantaloudelle. Kansantaloudelle uskotaan koituvan menestystä koko kaivannaisteollisuudesta; erityisesti metallimalmien louhinnasta. Täydellisestä aallonpohjasta sen harjalle nostettu kaivostoiminta on saanut myös valtiovallan siunauksen ja hyvä niin. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laadittu mineraalistrategia valmistui lokakuussa ja vuoden loppuun mennessä valmistuu laajempi luonnonvarastrategia, jossa myös mineraalisektori on mukana. Mineraalistrategiaa valmisteltiin laajapohjaisesti Geologian tutkimuskeskuksen johdolla. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että strategiapaperissa on huomioitu kaivannaisteollisuuden kaikki osatoimialat: metalli- ja teollisuusmineraalialat, luonnonkiviteollisuus, kiviainesala ja näihin kytkeytyvät teknologia- ja palvelusektorit. Toki mineraalistrategia on vahvasti metallikaivospainotteinen mutta onhan se ymmärrettävää; Suomessa on eurooppalaisittain runsaat ja hyödyntämistä odottavat malmivarannot. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että maamme on myös luonnonkivivaroiltaan rikas ja uusia kiviesiintymiä on löydettävissä kunhan vain etsitään. Erityisen houkuttelevia olisivat uudet uniikit rakennuskivilajit. Kiviesiintymien kartoituksen ja tutkimuksen lisäksi kiviala kaipaa muutakin systemaattista kehitystyötä. Tarvitsemme tuotekehitystä, rakenneteknistä kehitystä, koulutuksen lisäämistä sen kaikilla tasoilla ja ennen kaikkea tiedottamista luonnonkiven ominaisuuksista ja mahdollisuuksista monipuolisena ja ekologisena rakennusmateriaalina. Mineraalistrategian suosituksista yksi koski kaivannaisteollisuuden teknologiaohjelman käynnistämistä. Asian pohjustamiseksi kaivannaisteollisuuden järjestöjen ja Tekesin rahoituksella ETLA onkin laatinut loppuvuodesta valmistuvaa kaivannaisteollisuuden vaikuttavuusarviota, joka antaa pohjatiedot koko alan yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä näkemyksen alan kehittymispotentiaalista - sitä nimittäin on. Toivottavasti jo ensi vuonna käynnistyisi Suomen vuoriklusteri nimellä suunniteltu mittava teknologia- ja kehittämisohjelma. Kiviteollisuusliiton kiviportaali: on portti kiven maailmaan. 6

7 7

8 Vuoriteknikko Antti M. J. Lahtinen Kairan kuulumisia Terhveiset kairasta. Olema siirtynheet ns. vanahaan aikhaan elikkä talaviaikhaan, jo vain. Eipä se taija kait monele muuta tuuva ko, että kellon nuppi kulluupi. Talavi alakaapi tulla ja meilä täälä kairasa ensilumi tuli lokakuun puolela. Sulasi se ja uutta tuli.on se pitäny pakkasiaki, pariakymmentäki on elohopia näyttäny. Hyvä se vain on, ei kastu kinthat. Olema saanhet kokea luonnon ihimeitä tuola ylempänä Tankavaarasa. Meitä on sielä viihyttäny Kultakisojen jäläkheen kesy riekko, Tankavaaran Taneli. Kesy se on ollu, käjestä on syöny leipää. Alako tulla entistä enempi reviiri tietoseksi, ko vaihtoi väriä talaveksi. Alla kuva tovisteeksi. Kevitsan kaivoshanke FQM Kevitsa Mining Oy (First Quantum Minerals Ltd:n tytäryhtiö) Kevitsan kaivosalueella, Sodankylässä, Petkulan kylän läheisyydessä rakentaminen etenee. Rikastamoa rakennetaan, maansiirtotöitä tehdään, tarvekiveä louhitaan ja murskataan sekä murskaamon aluetta louhitaan. Kevitsan malmialueen historiaa : Kevitsan alueelta on jo 1930-luvulta tietoja malmikivistä. Vuonna 1969 alueella tehtiin systemaattista geologista kartoitusta ja 1973 löydettiin nikkeliä sisältäviä kiviaineksia. GTK aloitti 1983 malmiesiintymän tarkempaan paikallistamiseen tähtäävät tutkimukset. Vuotta 1987 voidaan pitää eräänlaisena käännekohtana, jolloin saatiin ensimmäiset tiedot malmiesiintymästä. Viitteet antoivat aihetta jatkotutkimuksiin, vaikka pitoisuuksia pidettiin silloin suhteellisen alhaisina. Alueelle saatiin tie vuonna 1993 ja se mahdollisti ympärivuotisen tutkimustoiminnan. Kevitsan alueen historiassa merkittävä tapahtu- ma liittyy vuoden 1994 kesäkuulle, silloin Geologinen tutkimuskeskus (GTK) sai tutkimuksistaan loppuraportin valmiiksi. Se luovutettiin Kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM), joka laittoi esiintymän myyntiin kansainvälisille markkinoille Tarjouskilpailun voitti Outokumpu Oy. Yhtiö kuitenkin luopui mielestään kannattamattomasta valtauksesta kolme vuotta kestäneiden jatkotutkimusten päätteeksi. Vuonna 2000, ruotsalainen Scandinavian Gold Prospecting AB, jonka emoyhtiö, oli Scandinavian Gold Ldt, myöhemmin nimi muutettiin Scandinavian Minerals Ltd: si. Yritys alkoi tehdä alueella tutkimuksia malmivarantojen koon ja laadun täsmentämiseksi ja rikastusmenetelmien kehittämiseksi. Sandinavian Minerals Ltd. perusti tytäryhtiön Kevitsa Mining Oy:n vuonna Alkoi lupien hakeminen, kaivoksen suunnittelu ja alustavat työt kaivostoiminnan käynnistämiseksi. Kesällä 2008 kanadalainen First Quantum Minerals Ldt. osti Scandiavian Minerals Ltd:n. Yhtiö on listattu Toronton ja Lontoon pörsseissä. Kartta kaivosalueesta alla. Rikastamon rakentaminen käynnissä, viikolla 43,

9 Kevitsan monimetalli esiintymän mineraaleina on : nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium ja kulta. Kaivos tulee tuottamaan kahta rikastetta: nikkeli-platina metalli rikastetta ja kupari-kulta rikastetta. Rikasteiden määränpää on vielä neuvotteluvaiheessa. Malmin louhinta alkaa avolouhintana. Nykyisen tiedon mukaan suunnitellun avolouhoksen mitat ovat: pituus 1,3 km, leveys 1,0 km ja syvyys 0,4 km. Kaivosyhtiö hankkii tarvittavan kaluston ja tekee työt omana työnään. Tämä mallihan on yleinen pitkäaikaisissa kaivoksissa. Kevitsan kaivoksen toimintaaika on vähintään 15 vuotta. Kaivoksen ikä voi vielä muuttua, uusia tutkimuksia tehdään ja laajennusta varten tehdään uutta Ympäristön vaikutusten arviointia (YVA). Malmia louhitaan noin 5 milj. tonnia vuodessa ja sivukiveä huomattavasti enemmän. Kaivos työllistää rakennusvaiheessa parhaimmillaan noin 400 henkilöä ja varsinaisen tuotannon aikana suoraan yli 200 henkilöä. Varsinaisia kaivosalan ammattilaisia yhtiö rekrytoi kaivososastolle syksyllä Kaivoksen johtajana toimii Reijo Uusitalo, kaivososaston päällikkönä Matti Pulkkinen. Kaivosprojektin rakennuspäällikkönä toimii eteläafrikkalainen Willem du Plessis. Laplans Mine News Krister Söderholm on nimetty Laiva-kaivoksen paikallisjohtajaksi. Tämä uutinen tuli lehdistötiedotteen muodossa julkisuuteen. Laiva-kultakaivoksen omistaa ruotsalainen Nordic Mines AB. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Uppsalassa. Yhtiön toimitusjohtaja on Michael Nilsson. Hänellä on kokemusta Lapin kaivostoiminnasta, mm. olemalla yhtäaikaa Pahtavaaran kultakaivoksella allekirjoittaneen ollessa siellä. Söderhomihan toimi aikaisemmin Kevitsan kaivoshankkeen yrityksissä. Laiva kultaesiintymä sijaitsee Pohjanmaalla, lähellä Raahen kaupunkia. Esiintymän löysi harrastelija malminetsijä Kaivososaston päällikkö Matti Pulkkinen osoittaa paikkaa, mistä malminlouhinta avolouhoksena alkaa vuoden 2011 loppupuolella luvun alussa. Kaivosyhtiö Northland Resources kaavailee Pajalan malmien kuljetusta Kaunisvaarasta Svappavaaraan isoilla rekoilla. Tuplaperävaunullisilla malmirekoilla, joiden pituus on 37 m ja paino 170 tonnia. Tällainen kuljetus vaatisi poikkeusluvan. Aikaisemmin myöskin Kemin satama oli kilpailemassa, mutta yhtiö on ilmoittanut, että malmi kuljetetaan Narvikiin junalla Svappavaarasta. Malmirata on jo nyt täynnä, ilmoittaa LKAB ja heillä on meneillään uusien kaivosten avauksia lähiaikoina. Uudet kaivokset ovat: toukokuussa avattu Gruvberget, myöhemmin avattavat Mertainen ja Leveäniemi. Hannukaisen malmit Suomen puolella kuljetettaisiin Kolarin rataa pitkin etelään. Viime toukokuussa yhtiö kertoi,että se todennäköisesti etsii kumppania Hannukaisen hankkeeseen. Hannukaisen esiintymässä on raudan lisäksi kultaa ja kuparia. Ruotsin puolella keskitytään rautaan ja uusia sopimuksia on tehty. Yhtiö on solminut mittavan sopimuksen rautamalmin toimittamiseksi britannialaiselle Ta- ta Steel yhtiölle. Sopimuksen kesto on seitsemän vuotta ja sen aikana toimitetaan kuusi miljoonaa tonnia malmia. Elämme vieläkin mielenkiintoisia aikoja länsirajan tulevien kaivosten kannalta. Minne malmit viedään, millä viedään ja kuka loppupeleissä malmit hyödyntää? Suomen kaivokset työllistävät tällä hetkellä omaa henkilöstöään noin 2100 ja alihankkijoiden noin Neljän vuoden sisällä ylitettäneen 5000 henkilön raja, jopa ylikin. Kaivosinvestointien arvo lähentelee vuosille jo noin miljardi euroa, siinä ovat mukana Kemin kaivos, Tornion ferrokromitehdas ja Kevitsan kaivoshanke. Valmisteilla on hankkeita noin 700 milj. euron edestä. Lappiin odotetaan ennennäkemätöntä investointibuumia vv , yhteensä 12,1 miljardia euroa. Jos mukaan otetaan Oulu-Kainuu, Lappi, Ruotsin Norbotten/Västerbotten, Pohjois-Norja ja Murmanskin alue, niin investointihankkeita on tiedossa yhteensä 114,6 mrd euron arvosta. 9

10 Heikki Huhtamäki, Miilux Oy, Raahe Pohjois-suomalainen Miilux Oy kuuluu tilauskonepaja-, virtausputki- ja kulutusteräsliiketoimintaa sekä sopimusvalmistusta ja rakennustoimintaa harjoittavaan Miilukankaan perheyritykseen. Yhtiöt työllistävät 250 eri alojen ammattilaista. Miilux kulutusteräkset Kulutusteräsliiketoimintaa harjoittava Miilux Oy toimittaa kulutusteräsratkaisuja useisiin kaivoksiin Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kovaa reunasta reunaan olevat louhe- ja kivikauhojen v-kärjet ja huulilevyt, dumppereiden lavansuojaukset sekä muut kulutusteräsosat ovat osoittautuneet ylivoimaisiksi käytössä. Kulutuskestävyyden salaisuus piilee ainutlaatuisessa valmistusprosessissa Erinomainen kulutuskestävyys johtuu siitä, että tuotteiden valmistusprosessissa karkaisu on aina viimeisenä toimenpiteenä, jolloin polttoleikkauksesta aiheutuvaa pehmenemistä ei tapahdu. Tuotteet ovat kovaa reunasta reunaan. Kuvassa oleviin, Sandvikin kaivoskuormaimen kauhoihin ja pulveroihin on käytetty Miilux 400 ja Mii- lux 500 kulutusteräksiä. Miilux koneistetut kulutusosat HB 500 ja varsinkin HB 530 kulutusosien koneistaminen kovana on hyvin työlästä. Miiluxin valmistamat kulutusosat ovat koneistetut valssaustilassa ja karkaistu sen jälkeen, joten koneistaminen on helppoa ja kustannustehokasta. Tuloksena on tasalaatuinen, kauttaaltaan kova tuote. Kuvan Metson Lokotrackien leukamurskainten sivukiilat ovat valmistettu Miilux Crusher 530 laadusta ja ovat juuri oikea valinta niiden materiaaliksi. 10

11 11

12 Risto Pietilä, GTK Kaivosteollisuuden tilanne Suomessa 2010 Muutama vuosi sitten mediassa uutisoitiin Suomen kaivosteollisuuden kasvavasta potentiaalista lähes viikoittain. Tänään tiedämme, että 2000-luvun alun toiveajattelu on toteutumassa. Suomeen on perustettu maailmanluokan kaivoksia, vaikka koko alan luultiin vaipuvan unholaan parikymmentä vuotta sitten.. Kaivosteollisuus on kokenut Suomessa lähes ennennäkemättömän nousun 2000-luvun alusta lähtien. Kaivosprojekteja on kehitetty eri puolilla maata. Vuonna 2008 avattu Talvivaaran kaivos Sotkamossa on maailmanluokan monimetallikaivos. Agnigo-Eagle Kanadasta avasi samana vuonna EU:n suurimman kultakaivoksen Kittilässä. Sodankylän Kevitsaan on nousemassa nikkeli-kupari-platinakaivos. Monia muita kaivosprojekteja on menossa eri puolella Suomea. Tulevaisuus näyttää kaivosalalla positiiviselta. Kuvassa 1 on esitetty Suomen merkittävimmät kaivosprojektit ja ennuste metallisten malmien louhinnan kasvulle vuoteen Kaivosala tulee olemaan merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa. Globaalitasolla väkiluvun kasvu ja teknologian kehitys vaativat lisääntyvää ja monipuolistuvaa kaivannaistoimintaa. Kuvassa 2. on esitetty väkiluvun kasvu ja maailman kaivoksista tuotetun kuparin määrää. Korrelaatio näyttää selvältä. Populaation kasvu on vaatinut ja näyttää vaativan yhä enemmän metallien tuotantoa. Onko tämä kestävää kehitystä pitkällä tähtäimellä? Vastaus löytynee ympäristökysymysten ja Suomen merkittävimmät kaivosprojektit ja ennuste metallisten malmien louhinnalle vuoteen teollisuuden intressien yhteensovittamisella. Mikä täällä pohjoisessa kiinnostaa? Kaiken takana on GEOLOGIA. Suomi ja Ruotsi kuuluvat Fennoskandian kilpialueeseen, jolla on geologisessakin mittakaavassa pitkä ja monivaiheinen historia. Kilven kallioperään on tallentunut merkit useista repeämisvaiheista niihin liittyvine laaja-alaisine magmatismeineen. Kallioperästä on tunnistettavissa merkit useista eri-ikäisistä vuorijonopoimutuksista sekä niihin liittyvistä tulivuoripurkauksista ja syväkivimuodostumista. Kilven geologisen kehityksen aikana on ollut käynnissä useita erityyppisiä malminmuodostusprosesseja, näistä selvimpinä todisteina ovat tietenkin jo tunnetut malmiesiintymät. Fennoskandian kilven geologinen kehitys ja historia on hyvin samankaltainen kuin vastaavan ikäisillä kilpialueilla esimerkiksi Kanadassa, osissa Australiaa, ja Etelä-Afrikkaa alueita, jotka ovat tunnettuja malmikentistään ja maailmanluokan malmiesiintymistään. Kaivosteollisuudella on ollut merkittävää rooli Australian, Kanadan, ja Etelä-Afrikan taloudessa viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden ajan. Fennoskandiassa etenkin Ruotsi on ollut merkittävä kaivosmaa Euroopassa kautta historian. Ruotsin kansantalouden kehitys Kaarle kuninkaiden sotaisista valloitusretkistä, jotka johtivat suurvalta-asemaan Euroopassa perustui kokonaan Ruotsin kupari- ja ho- 12

13 peakaivosten tuomaan vuosisataiseen vaurauteen. Tähän perustuu myös nykyisen Ruotsin kansankodin hyvinvoinnin alku. Vastaavasti Suomessa on koettu aikoja, jolloin mistään muualta kuin maan uumenista ei olisi ollut mahdollista kaivaa kansakunnan eloonjäämisen kannalta tärkeitä voimavaroja. Mikä on Suomen etu? Malmipotentiaalin lisäksi Suomen etuna on helposti saatava, korkeatasoinen ja kattava geotietoaineisto, jota GTK on kerännyt ja järjestänyt jo yli sadan vuoden ajan. Näistä numeerisista aineistoista malminetsijät laativat nykypäivän tietotekniikan avulla ennusteita malmiesiintymisalueista ohjaamaan etsintäalueiden valintaa. GTK:n tietovarastoja hyödyntäen vältytään suurilta investoinneilta perustiedon hankintaan. Tämä on suuri etu pienille yrityksille, jotka aloittavat etsintätyön minimibudjetilla. Moderni paikkatietoteknologia mahdollistaa suurten geotietoaineistojen integroinnin malminetsinnän päätöksenteon tueksi (Kuva 3). Malmiesiintymät ovat usein paksujen maapeitteiden alla piilossa, mutta aiheuttavat olemassaolostaan monenlaisia viitteitä, joita voidaan havaita esimerkiksi geofysikaalisilla mittauksilla tai geokemiallisilla analyysimenetelmillä maaperän muodostumista. Erilaisilla matemaattisilla menetelmillä, jotka hyödyntävät mm. todennäköisyyslaskentaa, sumeaa logiikkaa tai neuroverkkoja voidaan laatia näitä aineistoja ja tunnettuja esiintymiä apuna käyttäen ennusteita uusien malmipotentiaalisten alueiden paikantamiseksi. Suomi sijoitusten kohteena vaikutuksista ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet Suomen maariskiä. Malminetsintäkulttuurimme on kokenut suuren muutoksen sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (1994). Tässä liitoksessa tietyt maanomistukseen liittyvät, ulkomaalaisia koskevat lakipykälät muuttuivat, jolloin investointeihin liittyvät riskit poistuivat. Ennen tätä Suomessa malminetsintää ovat tehneet lähinnä kotimaiset suuret toimijat: Outokumpu Oy, Rautaruukki Oy ja GTK. Esimerkiksi Kanadalle tyypillinen prospektori- ja pienyritystoiminta malminetsinnässä (junioritoiminta) on puuttunut Suomesta lähes kokonaan, lukuun ottamatta kullanhuuhdontaa. Kanadassa 1800-luvulla alkaneelle junioritoiminnalle on ollut tyypillistä valtauksien ja yritysten runsaus malmikentillä. Kilpailu esiintymistä on jalostanut sekä menetelmiä, että malminetsijöitä. Valtauksilla on tehty kauppaa, samaa alue on tutkittu yhä uudestaan ja henkilöstö sekä tieto on vaihtunut yritysten välillä. EU -näkökulma EU:n on hyvin merkittävä globaali metallien jatkojalostaja ja hitech metalleja sisältävien tuotteiden tuottaja. Tämä tuotanto perustuu kuitenkin lähes kokonaan EU:n ulkopuolelta tuotuun raaka-aineeseen. Kiina hallitsee näitä harvinaisten maametallien markkinoita ja voi halutessaan vaikuttaa vientirajoituksillaan muiden maiden hi-tech tuotteiden tuotantoon ja tuotannon sijaintiin. Perusmetalleissa EU:n omavaraisuusaste on vain muutama prosentti eikä hi-tech metalleissa tilanne ole sen parempi. Tilanne on niin huolestuttavaa, että EU on havahtunut ja komissio onkin laatinut mineraalipoliittisen kannanoton. Tämä on hyvä asia, mutta tästä huolimatta tarvitaan jäsenmaiden omia mineraalipoliittisia linjauksia, vaikkapa sitä, että jäsenmaiden lainsäädännön mukaan kaivostoiminnalle olisi realistiset edellytykset. Suomi on ollut EU:n jäsenvaltioista edelläkävijä oman mineraalistrategiansa laatimisessa. Lokakuussa 2010 julkaistu Suomen Mineraalistrategia on saanut paljon kiitosta EU:sta luvulla lanseerattiin ilmaisu post-teollinen aika, jonka tarkoituksena oli luoda yhteiskunta johon teollisuus, mukaanlukien kaivannaistoiminta, ei välttämättä kuulu, vaan hyvinvointi tulee palveluista ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä ja tuotannosta. Samaan aikaan kännyköiden, mikroaaltouunien, navigaattoreiden Suomi on ollut viime vuosina useissa kansainvälisissä riskiarvioissa listan kärjessä noteerattuna hyvin pienen riskin maaksi. Tämä on ollut hyvä signaali sijoittajille. Parin vuoden takainen talousmyllerrys ja epämääräiset tiedot uuden kaivoslain Väkiluvun kasvu versus kuparintuotanto kaivoksista. 13

14 ja muiden hienojen hi-tech-laitteiden kysyntä kansalaisten keskuudessa on kasvanut. Kuinka monelle tulee kuitenkaan mieleen se, että mistä näiden älykkäiden, elämää helpottavien apuvälineiden materiaalit ovat peräisin? Mistä esimerkiksi tuulivoimalan tarvitsema teräs, kupari, tai neodyymi tulevat? Mistä sähköautojen akkujen tarvitsema litium saadaan? Kaikissa näissä esimerkkituotteissa kyseessä ovat kallioperästä tuotetut raaka-aineet. Tulevaisuuden haasteet Huolimatta positiivisista näkymistä meillä on edessämme myös haasteita, joista selviytyminen vaatii taitoa ja menneiden vuosien virheistä oppimista. Teknologioiden kehittämistä ei tule missään vaiheessa unohtaa. Varsinkin köyhempien ja syvällä sijaitsevien esiintymien hyödyntämiseksi on kehitettävä uusia rikastusja louhintamenetelmiä. In-situ liuottaminen on esimerkki siitä, mikä saattaa olla tulevaisuuden louhintamenetelmä. Ympäristölainsäädäntö ja teollisuuden kasvava ympäristövastuu vaativat muun muassa veden ja energiankulutuksen minimoimista. Päästöjen ja jätteiden määrän vähentäminen sekä sivutuotteiden Paikkatietojärjestelmillä voidaan yhdistää eri aineistoja malminetsinnän ennustekartaksi. hyödyntäminen on jo nyt teollisuuden arkipäivää. Lupa-asiat edellyttävät nykyään täydellistä suoritusta, parhaansa yrittäminen ei riitä. Kaivosluvan saamiseen ja toiminnan harjoittamiseen liittyy kytkentöjä moneen eri lakiin, joita kaikkia on noudatettava. Kaivosalueiden jälkihoidon helpottamiseksi olisi jo kaivoksen suunnittelussa kiinnitettävä huomiota koko elinkaareen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää tässäkin paikkansa. Hyvä imago syntyy transparentista toiminnasta ja hyvästä työturvallisuudesta Varsinkin median kannalta avoin tiedottaminen on a ja o. Kirjoittaja on aluejohtaja GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä. Artikkelin asiantuntijoina ja lähteinä ovat olleet samasta yksiköstä lisäksi: FT Laura Lauri, FT Tero Niiranen ja FT Vesa Nykänen sekä tutkimusjohtaja FT Pekka Nurmi GTK/Espoo. 14

15 15

16 Kalevi Laakkonen Tunnelityömaa Tampereen lähistöllä Muistiinpanoja vuodelta 1962 Elovuori Oy, joka oli maamme vanhimpia, ellei vanhin toimiva louhintaliike, oli saanut tunneliurakan Tampereen lähistöltä. Tämän urakan saantiaikaan olin saman yhtiön Silvolassa tunnelipomona ja niinpä yhtiön johto siirsi minut tälle työmaalle pomottelemaan. Tunnelisysteemi oli iso sen aikaiseksi työmaaksi, n m3 ja työaika varsin lyhyt, vain yhdeksän kuukautta. Tunnelit ja hallit oli tarkoitus louhia korkeaan vuoreen, n. 178 m merenpinnasta. Kivilaji pääasiassa gneissigraniittia, mutta kun ollaan Tampereen kivilajialueella, vaihtelut ovat suuria sekä kivilajien, että laadun suhteen ja sen saimme moneen kertaan todeta työn edistyessä. Tunnelityön aloitus Kokonaismäärä oli m3 kiinto m3 ja erikokoista tunnelia tulisi syntymään n. 600 m. Tunnelisysteemiin tuli kaksi sisäänmenoa, liki vastakkaisille puolille, sekä muutamia kuiluja. Työt pyrimme aloittamaan kummaltakin puolelta yhtä aikaa, sillä käytettävä aika oli lyhyt. Kun lähtösuunnat oli saatu, aloitettiin maanpoisto Allis-Chalmerspuskutraktorilla, mutta kun oli talviaika ja maa jäässä, jouduttiin myös ampumaan jäätynyt maa. Aloitus osoittautui visaiseksi puuhaksi, sillä toisessa päässä oli suuria irtokiviä ja välissä jäätynyttä maata. Edettiin kivi kiveltä ampuen ja poistaen. Lopulta päästiin käsiksi kiintokallioon, mutta erittäin risaiseksi ja lustaiseksi se osoittautui. Siinä taistellessa vei aikaa ja tupakkia, ennen kuin päästiin kunnolliseen tunnelintekoon. Tulkoon tähän väliin kerrotuksi tapahtuma työn tästä vaiheesta: Oli surkea ilma, satoi räntää ja tuuli vihmoi. Tunnelia oli saatu sellaiset 5-6 m, mutta kuitenkin lipan alla oltiin. Niinpä eräs porareista, Reijo, iloinen veikko kun oli, totesi: On se hyvä, että on tullut aikanaan opiskeltua, saapi olla sisähommissa! Samainen porari totesi myöhemminkin mieleen jäävästi; siitä kerron tuonnempana. Toisen pään aukon suunnassa oli n. 30 m:n päässä sähkömuuntaja. Tämän vuoksi piti panostus suorittaa tosi huolella ja hyvin täkätä. Tämähän aiheutti sen, ettei kovin suuriin etenemälukuihin päästy. Vastakkaisen puolen vaikeuksina olivat sähkön puute parin ensimmäisen viikon aikana ja ankarat pakkaset. Jouduin ostamaan Tampereelta itselleni turkin taretakseni. Siihen aikaan ei työnantaja pukenut työntekijöitään. Helpotuksena oli taas se, että aukko oli suoraan asumattomaan metsään. Niinpä siellä ammuttiinkin ihan nuoruuden innolla. Kivilaji oli samalla tavalla rikkonaista ja lustaista. Tästä johtuen emme meinanneet saada pysyväistä seinämää, jotta tunneli olisi saatu alkamaan. Näin ollen avoleikkausta piti tehdä enemmän, kuin oli ajateltu. Ammutusta louheesta rakensimme kallion syrjään tien ja kääntöpaikan, kuormauskoneena Cat 955. Kun tunnelia oli ajettu n. 60 m, otettiin koneeksi Eimco-ylikuormaaja. Tunnelin varsinainen louhinta Kummankin sisäänajotunnelin aukaisuna käytettiin kiila-aukaisua, sen omaamme sovellusta, kaksoiskiilaa. Kivilajin ollessa rikkonaista ja hyvin lähtevää, päästiin vähällä reijityksellä. Tunnelien lakikorkeudet olivat 4,5 m, tarvittiin reijitykseen pora-autoa. Pora-autot rakennettiin tavallisten (lue loppuunajettujen) kuorma-autojen rungoille putkista hitsaamalla. Porauslava oli n. 2,3 m korkeudella maasta ja ylitystä sivuille n. 1 m ja takana 1,5 m. Näin maasta porattaessa olivat nämä porarit kohtalaisessa suojassa kiviltä, mutta porausvesi kyllä tuli niskaan. Alaporarit porasivat kiilaa samaan aikaan lavaporareiden kanssa. Kun tunnelin koko kasvoi, levitettiin laitoja vastaavasti. Alalavalla oli ilman ja veden jakokeskukset pienine säiliöineen. Porareiden lukumäärä oli kolme koko louhintavaiheen ajan vuorossa ja kummassakin päässä. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa ja keskeytyivät vain sunnuntaiksi. Pora-auton ylälavalla oli yksi porari poraten kaarireijät ja yläosan apureijät. Alaporarit löivät kiila-aukaisun reijät ja pohja- ja apureijät. Reikien määrä vaihteli jonkun verran johtuen kiven rikkonaisuudesta ja lustaisuudesta. Käsiporauksessa ammattinsa osaava porari osasi taitavasti hyödyntää kiven ominaisuuksia, avaukset vasten lustaa, reijitys ehjään kiveen, varoen mahdollista panoksen katkeamista yms. Toisaalta tällaisessa kivessä rintit ja reikien tukkeutuminen panivat hermot koetukselle. Kukin porari löi reikää pituudeltaan 3,2 m, kiilareijät tietenkin pidempinä, 4-5 m saakka. Dynamiitti oli ainoa rä- 16

17 jähdysaine ja kulutus kg/ katko, vaihtelu johtui kiven laadusta. Kiilareikiä oli 6-9 kpl puolellaan kolmessa rivissä kpl katkossa. Nalleina käytettiin aluksi sekä ½ sek-, että ms-nalleja, mutta jonkun ajan kuluttua siirryttiin yksinomaan käyttämään ms-nalleja. Ammuttu kivi kuormattiin I-puolella Cat 955:llä siten, että se otti kauhallisen ja ajaa kilkutteli kivien kanssa ulos. Aikaa kului hyödyttömään edestakaiseen ajeluun ja porausaikaa oli suhteellisesti vähän. Jonkun ajan kuluttua tapahtui dramaattinen muutos, kun kahvitauon aikana iso komu putosi koneen päälle ja littanaksi meni. Saimme tilalle Eimco-105 ylikuormaajan, kuten IIpuolellakin oli. Vesihuolto ja valaistus Pienenä erikoisuutena saakoon sijansa porausveden hankinta. Tunnelihanke sijaitsi korkealla mäellä, mutta pienenä ihmeenä siellä oli myös suo, jonka pituus oli 150 m, leveys 40 m ja syvyyttä 3-5 m moreenipatjan päällä. Suo oli varsin pehmeä. Kaivoimme suohon kokoojaojan kaivolle, joka tehtiin 2 telinelankusta 2x2 m laajuisena. Lankut painettiin kaivinkoneella, kansi päälle ja sen päälle lämpöeristetty pumppukoppi, jossa painesäiliö ja vesirengaspumppu 4 atg paineella. 1 ½ putkistoon. Kun oli talviaika, piti vesi lämmittää. Se tehtiin rakentamalla putkista laajahko spiraali, jota lämmitettiin avotulella. Lämmittäjän taidoista ja ahkeruudesta riippui, tuliko vesi porareille kylmänä, lämpimänä, kiehuvana vaiko höyrynä. Kesän tullen jouduimme laajentamaan vesiallasta poistamalla suon kiinteää ainetta, sekä vaaka, - että pystysuorassa suunnassa. Syksyllä sateet toivat lisävettä. Tunnelissa työskentelevillä ei ollut henkilökohtaista valaistusta, vaan tunnelissa oli kiinteät valot. Nämähän ammuissa ja ajoneuvojen liikkuessa olivat varsin usein rikki ja aiheuttivat paljon huolta. Työpaikat valaistiin valonheittimillä, joita oli tavallisesti 2-4 kpl á W teholtaan. Valaistus olisi pitänyt olla parempi jo pelkästään työturvallisuuden takia, mutta tämä oli siihen aikaan melko normaalia toimintaa. Onneksemme mitään vakavaa ei sen vuoksi sattunut, vaikka tilanteita oli. Loppukaneetti Louhintatyömaan aikana ilmeni monenlaista ongelmaa, sekä työvoiman, että sopivan kaluston löytämiseksi, eikä kallion laatu ollut omiaan edesauttamaan työn kulkua. Kolmivuorotyö toi monia ongelmia muutenkin hankalaan tilanteeseen. Kolmivuorotyö vaatii erittäin hyvää suunnittelua ja koordinaatiota onnistuakseen ja antaakseen sen taloudellisen tuloksen, mitä sen kautta panostetaan. Tässäkin tapauksessa rutiinien muuttuessa homma klikkasi, miehistö rupesi vaihtumaan, myös pomot vaihtuivat, kuka mistäkin syystä. Työ saatiin kuitenkin valmiiksi ja aikataulussa, sekä kohtalaisella laadulla. Joten sen pituinen se. Tähän loppuun aiemmin lupaamani sattumus ja pieni tarina, joka sai jatkoa muutaman vuoden kuluttua. Tämä porari-reijo, josta jo aiemmin tarinoin, tuli pyytämään kesken vuoron, (katko taisi olla jo porattu), vapaata päästäkseen kaupunkiin. Syytä kyselin ja hän kertoi eilen illalla olleensa paremmassa ravintolassa syömässä ja kalliisti. Nyt oli tullut isompi, sisäinen tarve ja niin kalliita entisiä syömöksiä ei kyllä riu-ulta tehdä. No, pitihän miehen päästä kaupunkiin. Tapasin hänet muutaman vuoden kuluttua Ruotsissa Sandvikenin poratehtaalta, jossa olimme yhdistyksemme exkurssiolla. Taisi olla niin, että hän tarttui hihastani, enhän siellä osannut ajatella tapaavani tuttuja. Reijo oli nyt sisätöissä. 17

18 louhintatarvikkeet kallioporat HEWIX OY Tauskonkatu 25 (PL 92) TAMPERE

19 BLASTERSHOUSE - räjähde- ja louhinta-alan asiantuntijapalvelut ja koulutus Jorma Leinonen Puh

20 Vuoriteknikko, Martti Antinjuntti Haasteellinen louhintakohde VT 5 PÄIVÄRANTA-VUORELA Lehtemme sivuilla on aiemminkin esitelty mielenkiintoisia ja haasteellisia louhintakohteita ja tällä kertaa vuorossa on Kallan siltojen liikennejärjestelyihin liittyvä louhintatyömaa Kuopiossa. Louhinta toteutettiin Kuopio-Iisalmi-sähköradan vielellä, jossa ajojohdot olivat 5-10 metrin etäisyydellä louhittavasta kalliosta. Kun kohde lisäksi on VT 5-tien ja Joensuun rampin välittömässä läheisyydessä ja maantiesillan valutöiden aikana, voidaan todella puhua ammattitaitoa vaativasta louhinnasta. Ympärillä olevat rakennukset, mm. ortodoksinen tsasouna ja Hydrolinen sylinteritehdas aiheuttivat omat haasteensa räjäytystärinöiden suhteen. Louhittava määrä oli kaikkiaan lähes kiintokuutiota keskikorkeudeden ollessa 8 metriä. Työn tilaajana kohteessa oli työyhteenliittymä Kalsium, joka vastaa kokonaisuudessaan Kallan siltojen maanrakennustöistä. Louhintatyön urakoitsijana oli radanvarren louhinnassa Virolahtelainen Kaakon Maanrakennus Oy ja räjäytystyön johtajana toimi pitkän linjan amma ttilainen,vuoriteknikko Martti Antinjuntti. Poraus ja panostus Työmaata aloitettaessa tammikuun pakkaset olivat kovimmillaan ja louhintalupia jouduttiin VR:n puolelta odottamaan noin 3 viikkoa. Porausta aloitettiin ennakkoon, mutta lopulta nämäkin reiät jouduttiin poraamaan uudestaan ennen panostusta reikien jäädyttyä. Reikäkokona kohteessa oli 51-70mm riippuen paikasta ja räjähdysaineena käytettiin Kemix-emulsiopatruunoita. Sähköradan läheisyyden ja tärinahallinnan vuoksi käytössä oli sähkötön Nonel-sytytysjärjestelmä. Kallion rikkonaisuuden vuoksi reikien lähtevyys varmistettiin käyttämällä kahta nalli/reikä ja pidemmissä porarei`issä jouduttiin käyttämään kolmeen osaan jaettua panosta 0,5 0,7 metrin murskevälitäytteellä. Näin toimien saatiin mitatut tärinät pienenemään kolmanneksella. Ominaispanostus kohteessa oli keskimäärin 0,65 kg/kuutio ja räjähteitä kului kaikkiaan siis n. 65 tonnia ja 7000 nallia. Junaradan vieressä reunimmaiset porattiin 51mm kruunuilla. Niihin panostettiin pohjalle patruunaa ja varrelle Kemix-putkipanoksia. Kauempana kenttärei`issä reikäkoko oli 64 mm joihin pohjalle tuli 50 mm ja varrelle 32mm emulsiopatruunat. Etutäytteenä käytettiin mursketta 8-15 mm raekoolla. Vilkas junaliikenne rataosuudella aiheutti työhön omat haasteensa aikataulutuksen suhteen Kiskojen suojaus parruelementeillä ja moninkertaisilla painopeitteillä Pengerkorkeus parhaimmillaan 14 m 20

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hannukainen Mining Oy

Hannukainen Mining Oy 1 Hannukainen Mining Oy Perustettiin keväällä 2015 Tapojärvi Oy:n tytäryhtiö Tällä hetkellä lupa-asioiden hoitamista ja ympäristöteknistä suunnittelua Muutama syvä kairareikä 5-6/-17 Koeirrotus ja täydentävät

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes Tekes Green Mining ohjelma Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes 1199270 28.11.2013 Esityksen sisältö Ohjelman projektit Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tavoite Osatavoitteet (5 kpl) Kuinka onnistuttiin

Lisätiedot

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.

Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä. Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1. Seutuimago ja kaivosteollisuus: havaintoja lähimenneisyydestä Esa Tommila, ympäristöneuvos Kuusamon luonto, imago ja elinkeinot seminaari 29.1.2014 Kaivosseudun imago riippuu monesta seikasta 1/2 Raija

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC BUSINESS CONCEPT Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot