VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA. Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU 2010. www.vuoriteknikot.fi"

Transkriptio

1 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti VUOSIJULKAISU

2 2

3 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Timo Rajala Toimituskunta Erkki Hinkkanen Jorma Leinonen Kalevi Laakkonen Taito Ahola Timo Rajala Taitto ja toteutus Arkkiset Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Ensilumi, kuvaaja Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Lahdenperänkatu 2 A Tampere Sisältö Miilux Oy Heikki Huhtamäki Pääkirjoitus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Kiviala kaipaa t&k-ohjelmaa Pekka Jauhiainen Kairan kuulumisia Antti M.J. Lahtinen Kaivosteollisuuden tilanne Suomessa 2010 Risto Pietilä Tunnelityömaa Tampereen lähistöllä Kalevi Laakkonen VT 5 Päiväranta-Vuorela Martti Antinjuntti Luonnonkivilouhimon elinkaaren hallinta Olavi Selonen Mainostajat Agnigo-Eagle Finland Arkkiset Arctic Drilling Company Atlas Copco Louhintatekniikka Oy Ab Blastershouse Oy Drillcon - SM Oy Drilltek Oy E. Hartikainen Oy Finnrock Oy Fjäder Yhtiöt Forcit Oy Ab Geomachine Oy Hewix Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Lemminkäinen Infra Oy Louhintavaruste Vihavainen Ky Sandvik toimittaa automaatioteknologiaa Ruotsin kaivoksille Sandvik Haastattelu Kalevi Laakkonen Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Harri Mikkonen Ysitien sillat räjäytettiin Suonenjoella Jorma Leinonen Mitä hihnakuljettimesi tekee, kun kukaan ei ole näkemässä? Mats Nygren Simulaattorit ja porauskoulutus Heikki Räsänen Jokisivun kultakaivos - matkalla maan alle Petteri Tanner, Jarno Säippä Terveiset yhdistyksen hallitukselta Miilux Oy Miranet Oy Orica Finland Oy Outokumpu Tornio Works Palin Granit Oy Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Pora-Agentti Oy Pyhäsalmi Mine Oy Robit Rocktools LTD Rockplan LTD SMC Finland Oy Softcenter Suomen TPP Oy Terramare Oy Tolarock Oy YIT-Rakennus Oy

4 Pääkirjoitus elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen R aaka-aineiden kysyntä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Erityisesti kehittyvien talouksien, ennen kaikkea Kiinan, raaka-aineiden tarve kasvaa voimakkaasti seuraavien vuosikymmenien aikana talouskasvun ja kaupungistumisen vuoksi. Raaka-aineista tulee niukkuutta, mikä merkitsee hintatason nousua ja turvautumista entistä vaikeammin hyödynnettäviin luonnonvarakohteisiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia Suomen kaivostoiminnan kehittämiselle ja sitä kautta työpaikkojen synnylle, erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kaksi suurta kaivosta, Kittilän kultakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos on viime vuonna avattu. Rakenteilla on neljä uutta kaivosta. Myös muutaman muun hankkeen odotetaan lähivuosina etenevän. Metallikaivosten louhintamäärät tulevat tällä vuosikymmenellä moninkertaistumaan. Suomesta on tulossa Ruotsin jälkeen toiseksi merkittävin kaivosmaa Euroopassa. Raaka-aineiden hintojen nousu myös lisää tarvetta kehittää materiaalien kierrätystä. Nykyisin suuri osa käytettävästä materiaalista kierrätetään, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metallien kierrätys on Suomessa ja läntisissä teollisuusmaissa %:n luokkaa. Samoin muista materiaaleista yhä suurempi osa voidaan käyttää uudelleen. Mineraalialan kehitysnäkymiä on kartoitettu vastikään valmistuneessa Suomen mineraalistrategiassa. Siinä myös ehdotetaan toimenpiteitä, joihin sekä alan yritysten että julkisen sektorin tulee ryhtyä mineraalialan kilpailukyvyn, kasvun sekä toiminnan pitkäaikaisen kehittämisen varmistamiseksi. Työssä on otettu huomioon niin Suomen kuin EU-alueen raaka-ainehuollon turvaaminen sekä alan kehittämisen vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen. Keskeistä huomiota on kiinnitetty kaivannaisalaa koskevan tietämyksen ja teknologian kehittämiseen. Paitsi varsinaista kaivannaistoimintaa, alaan liittyvät koneet ja laitteet sekä palvelut ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä vientituotteita. Hallitus valmistelee parhaillaan luonnonvaraselontekoa eduskunnalle. Se sisältö perustuu pääosin SITRAn 2009 julkaistun luonnonvarastrategian sekä tuoreiden biotaloustyöryhmän ja Suomen mineraalistrategian raporttien pohjalle. Selonteon keskeinen sanoma tulee olemaan luonnonvarojen hyödyntämisen tehostaminen taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantamiseksi erityisesti vaikean työttömyyden alueilla. Kestävän kehityksen periaatteet, samoin kuin raaka-aineiden kierrätys ja uusiokäyttö sekä ympäristön suojelu tulevat olemaan sisällön tärkeitä elementtejä. Tavoitteena on koota mahdollisimman hyvät ainekset seuraavaa hallitusohjelmaa varten. 4

5 5

6 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Kiviala kaipaa t&k-ohjelmaa Vuonna 2009 luonnonkiven viennin arvo laski roimasti. Graniittiblokkien vienti väheni 32% ja lopputuotteiden viennin arvo supistui 20%. Kokonaisvienti laski edellisesti vuodesta parikymmentä miljoonaa euroa. Kokonaisviennin supistumista paikkasi kohtalaisena säilynyt kotimaan kysyntä. Vuoteen 2010 lähdettiin huolestuneissa tunnelmissa. Kauhuskenaariot eivät ole toteutuneet. Graniitin vienti lähti jo keväällä voimakkaaseen kasvuun ja kahdeksan ensimmäisen kuukauden vientiluvut osoittavat 42% kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Viennin kasvua on vetänyt nopeasti uudelleen voimistunut Kiinan kivikysyntä. Valitettavasti lopputuotteiden viennissä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä päinvastoin. Lopputuotevienti on laskenut edelleen; laskua on tammielokuussa 11%. Keski-Euroopan markkinat eivät ole vielä heränneet. Lopputuotepuolella on kuitenkin myönteistä varsin hyvä kotimaan kysyntä. Vuonna 2010 kivituotteiden vientikysyntä on siis ollut kaksijakoista; graniittivienti vetää mutta pääasiassa vuolukivituotteista koostuva lopputuotteiden vienti on ollut pettymys. Uskallan ennustaa, että lopputuoteviennin supistuminen ja graniittiblokkien viennin kasvu kompensoivat toisensa ja näin ollen kokonaisviennin arvo vuonna 2010 tulee olemaan jokseenkin sama kuin vuonna 2009 eli n. 62 miljoonaa euroa. Elokuun tuontitilastojen perusteella näyttäisi siltä, että tuonnin arvo kasvaa tänä vuonna noin 20% ja päätyisi vuoden lopussa noin 16 miljoonaan euroon. Tuonnin päätuoteryhmä on ympäristörakentamiseen liittyvät tuotteet. Vientimme arvo on siis lähes nelinkertainen tuonnin arvoon verrattuna. Kiviteollisuus tekee hyvää kansantaloudelle. Kansantaloudelle uskotaan koituvan menestystä koko kaivannaisteollisuudesta; erityisesti metallimalmien louhinnasta. Täydellisestä aallonpohjasta sen harjalle nostettu kaivostoiminta on saanut myös valtiovallan siunauksen ja hyvä niin. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laadittu mineraalistrategia valmistui lokakuussa ja vuoden loppuun mennessä valmistuu laajempi luonnonvarastrategia, jossa myös mineraalisektori on mukana. Mineraalistrategiaa valmisteltiin laajapohjaisesti Geologian tutkimuskeskuksen johdolla. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että strategiapaperissa on huomioitu kaivannaisteollisuuden kaikki osatoimialat: metalli- ja teollisuusmineraalialat, luonnonkiviteollisuus, kiviainesala ja näihin kytkeytyvät teknologia- ja palvelusektorit. Toki mineraalistrategia on vahvasti metallikaivospainotteinen mutta onhan se ymmärrettävää; Suomessa on eurooppalaisittain runsaat ja hyödyntämistä odottavat malmivarannot. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että maamme on myös luonnonkivivaroiltaan rikas ja uusia kiviesiintymiä on löydettävissä kunhan vain etsitään. Erityisen houkuttelevia olisivat uudet uniikit rakennuskivilajit. Kiviesiintymien kartoituksen ja tutkimuksen lisäksi kiviala kaipaa muutakin systemaattista kehitystyötä. Tarvitsemme tuotekehitystä, rakenneteknistä kehitystä, koulutuksen lisäämistä sen kaikilla tasoilla ja ennen kaikkea tiedottamista luonnonkiven ominaisuuksista ja mahdollisuuksista monipuolisena ja ekologisena rakennusmateriaalina. Mineraalistrategian suosituksista yksi koski kaivannaisteollisuuden teknologiaohjelman käynnistämistä. Asian pohjustamiseksi kaivannaisteollisuuden järjestöjen ja Tekesin rahoituksella ETLA onkin laatinut loppuvuodesta valmistuvaa kaivannaisteollisuuden vaikuttavuusarviota, joka antaa pohjatiedot koko alan yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä näkemyksen alan kehittymispotentiaalista - sitä nimittäin on. Toivottavasti jo ensi vuonna käynnistyisi Suomen vuoriklusteri nimellä suunniteltu mittava teknologia- ja kehittämisohjelma. Kiviteollisuusliiton kiviportaali: on portti kiven maailmaan. 6

7 7

8 Vuoriteknikko Antti M. J. Lahtinen Kairan kuulumisia Terhveiset kairasta. Olema siirtynheet ns. vanahaan aikhaan elikkä talaviaikhaan, jo vain. Eipä se taija kait monele muuta tuuva ko, että kellon nuppi kulluupi. Talavi alakaapi tulla ja meilä täälä kairasa ensilumi tuli lokakuun puolela. Sulasi se ja uutta tuli.on se pitäny pakkasiaki, pariakymmentäki on elohopia näyttäny. Hyvä se vain on, ei kastu kinthat. Olema saanhet kokea luonnon ihimeitä tuola ylempänä Tankavaarasa. Meitä on sielä viihyttäny Kultakisojen jäläkheen kesy riekko, Tankavaaran Taneli. Kesy se on ollu, käjestä on syöny leipää. Alako tulla entistä enempi reviiri tietoseksi, ko vaihtoi väriä talaveksi. Alla kuva tovisteeksi. Kevitsan kaivoshanke FQM Kevitsa Mining Oy (First Quantum Minerals Ltd:n tytäryhtiö) Kevitsan kaivosalueella, Sodankylässä, Petkulan kylän läheisyydessä rakentaminen etenee. Rikastamoa rakennetaan, maansiirtotöitä tehdään, tarvekiveä louhitaan ja murskataan sekä murskaamon aluetta louhitaan. Kevitsan malmialueen historiaa : Kevitsan alueelta on jo 1930-luvulta tietoja malmikivistä. Vuonna 1969 alueella tehtiin systemaattista geologista kartoitusta ja 1973 löydettiin nikkeliä sisältäviä kiviaineksia. GTK aloitti 1983 malmiesiintymän tarkempaan paikallistamiseen tähtäävät tutkimukset. Vuotta 1987 voidaan pitää eräänlaisena käännekohtana, jolloin saatiin ensimmäiset tiedot malmiesiintymästä. Viitteet antoivat aihetta jatkotutkimuksiin, vaikka pitoisuuksia pidettiin silloin suhteellisen alhaisina. Alueelle saatiin tie vuonna 1993 ja se mahdollisti ympärivuotisen tutkimustoiminnan. Kevitsan alueen historiassa merkittävä tapahtu- ma liittyy vuoden 1994 kesäkuulle, silloin Geologinen tutkimuskeskus (GTK) sai tutkimuksistaan loppuraportin valmiiksi. Se luovutettiin Kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM), joka laittoi esiintymän myyntiin kansainvälisille markkinoille Tarjouskilpailun voitti Outokumpu Oy. Yhtiö kuitenkin luopui mielestään kannattamattomasta valtauksesta kolme vuotta kestäneiden jatkotutkimusten päätteeksi. Vuonna 2000, ruotsalainen Scandinavian Gold Prospecting AB, jonka emoyhtiö, oli Scandinavian Gold Ldt, myöhemmin nimi muutettiin Scandinavian Minerals Ltd: si. Yritys alkoi tehdä alueella tutkimuksia malmivarantojen koon ja laadun täsmentämiseksi ja rikastusmenetelmien kehittämiseksi. Sandinavian Minerals Ltd. perusti tytäryhtiön Kevitsa Mining Oy:n vuonna Alkoi lupien hakeminen, kaivoksen suunnittelu ja alustavat työt kaivostoiminnan käynnistämiseksi. Kesällä 2008 kanadalainen First Quantum Minerals Ldt. osti Scandiavian Minerals Ltd:n. Yhtiö on listattu Toronton ja Lontoon pörsseissä. Kartta kaivosalueesta alla. Rikastamon rakentaminen käynnissä, viikolla 43,

9 Kevitsan monimetalli esiintymän mineraaleina on : nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium ja kulta. Kaivos tulee tuottamaan kahta rikastetta: nikkeli-platina metalli rikastetta ja kupari-kulta rikastetta. Rikasteiden määränpää on vielä neuvotteluvaiheessa. Malmin louhinta alkaa avolouhintana. Nykyisen tiedon mukaan suunnitellun avolouhoksen mitat ovat: pituus 1,3 km, leveys 1,0 km ja syvyys 0,4 km. Kaivosyhtiö hankkii tarvittavan kaluston ja tekee työt omana työnään. Tämä mallihan on yleinen pitkäaikaisissa kaivoksissa. Kevitsan kaivoksen toimintaaika on vähintään 15 vuotta. Kaivoksen ikä voi vielä muuttua, uusia tutkimuksia tehdään ja laajennusta varten tehdään uutta Ympäristön vaikutusten arviointia (YVA). Malmia louhitaan noin 5 milj. tonnia vuodessa ja sivukiveä huomattavasti enemmän. Kaivos työllistää rakennusvaiheessa parhaimmillaan noin 400 henkilöä ja varsinaisen tuotannon aikana suoraan yli 200 henkilöä. Varsinaisia kaivosalan ammattilaisia yhtiö rekrytoi kaivososastolle syksyllä Kaivoksen johtajana toimii Reijo Uusitalo, kaivososaston päällikkönä Matti Pulkkinen. Kaivosprojektin rakennuspäällikkönä toimii eteläafrikkalainen Willem du Plessis. Laplans Mine News Krister Söderholm on nimetty Laiva-kaivoksen paikallisjohtajaksi. Tämä uutinen tuli lehdistötiedotteen muodossa julkisuuteen. Laiva-kultakaivoksen omistaa ruotsalainen Nordic Mines AB. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Uppsalassa. Yhtiön toimitusjohtaja on Michael Nilsson. Hänellä on kokemusta Lapin kaivostoiminnasta, mm. olemalla yhtäaikaa Pahtavaaran kultakaivoksella allekirjoittaneen ollessa siellä. Söderhomihan toimi aikaisemmin Kevitsan kaivoshankkeen yrityksissä. Laiva kultaesiintymä sijaitsee Pohjanmaalla, lähellä Raahen kaupunkia. Esiintymän löysi harrastelija malminetsijä Kaivososaston päällikkö Matti Pulkkinen osoittaa paikkaa, mistä malminlouhinta avolouhoksena alkaa vuoden 2011 loppupuolella luvun alussa. Kaivosyhtiö Northland Resources kaavailee Pajalan malmien kuljetusta Kaunisvaarasta Svappavaaraan isoilla rekoilla. Tuplaperävaunullisilla malmirekoilla, joiden pituus on 37 m ja paino 170 tonnia. Tällainen kuljetus vaatisi poikkeusluvan. Aikaisemmin myöskin Kemin satama oli kilpailemassa, mutta yhtiö on ilmoittanut, että malmi kuljetetaan Narvikiin junalla Svappavaarasta. Malmirata on jo nyt täynnä, ilmoittaa LKAB ja heillä on meneillään uusien kaivosten avauksia lähiaikoina. Uudet kaivokset ovat: toukokuussa avattu Gruvberget, myöhemmin avattavat Mertainen ja Leveäniemi. Hannukaisen malmit Suomen puolella kuljetettaisiin Kolarin rataa pitkin etelään. Viime toukokuussa yhtiö kertoi,että se todennäköisesti etsii kumppania Hannukaisen hankkeeseen. Hannukaisen esiintymässä on raudan lisäksi kultaa ja kuparia. Ruotsin puolella keskitytään rautaan ja uusia sopimuksia on tehty. Yhtiö on solminut mittavan sopimuksen rautamalmin toimittamiseksi britannialaiselle Ta- ta Steel yhtiölle. Sopimuksen kesto on seitsemän vuotta ja sen aikana toimitetaan kuusi miljoonaa tonnia malmia. Elämme vieläkin mielenkiintoisia aikoja länsirajan tulevien kaivosten kannalta. Minne malmit viedään, millä viedään ja kuka loppupeleissä malmit hyödyntää? Suomen kaivokset työllistävät tällä hetkellä omaa henkilöstöään noin 2100 ja alihankkijoiden noin Neljän vuoden sisällä ylitettäneen 5000 henkilön raja, jopa ylikin. Kaivosinvestointien arvo lähentelee vuosille jo noin miljardi euroa, siinä ovat mukana Kemin kaivos, Tornion ferrokromitehdas ja Kevitsan kaivoshanke. Valmisteilla on hankkeita noin 700 milj. euron edestä. Lappiin odotetaan ennennäkemätöntä investointibuumia vv , yhteensä 12,1 miljardia euroa. Jos mukaan otetaan Oulu-Kainuu, Lappi, Ruotsin Norbotten/Västerbotten, Pohjois-Norja ja Murmanskin alue, niin investointihankkeita on tiedossa yhteensä 114,6 mrd euron arvosta. 9

10 Heikki Huhtamäki, Miilux Oy, Raahe Pohjois-suomalainen Miilux Oy kuuluu tilauskonepaja-, virtausputki- ja kulutusteräsliiketoimintaa sekä sopimusvalmistusta ja rakennustoimintaa harjoittavaan Miilukankaan perheyritykseen. Yhtiöt työllistävät 250 eri alojen ammattilaista. Miilux kulutusteräkset Kulutusteräsliiketoimintaa harjoittava Miilux Oy toimittaa kulutusteräsratkaisuja useisiin kaivoksiin Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kovaa reunasta reunaan olevat louhe- ja kivikauhojen v-kärjet ja huulilevyt, dumppereiden lavansuojaukset sekä muut kulutusteräsosat ovat osoittautuneet ylivoimaisiksi käytössä. Kulutuskestävyyden salaisuus piilee ainutlaatuisessa valmistusprosessissa Erinomainen kulutuskestävyys johtuu siitä, että tuotteiden valmistusprosessissa karkaisu on aina viimeisenä toimenpiteenä, jolloin polttoleikkauksesta aiheutuvaa pehmenemistä ei tapahdu. Tuotteet ovat kovaa reunasta reunaan. Kuvassa oleviin, Sandvikin kaivoskuormaimen kauhoihin ja pulveroihin on käytetty Miilux 400 ja Mii- lux 500 kulutusteräksiä. Miilux koneistetut kulutusosat HB 500 ja varsinkin HB 530 kulutusosien koneistaminen kovana on hyvin työlästä. Miiluxin valmistamat kulutusosat ovat koneistetut valssaustilassa ja karkaistu sen jälkeen, joten koneistaminen on helppoa ja kustannustehokasta. Tuloksena on tasalaatuinen, kauttaaltaan kova tuote. Kuvan Metson Lokotrackien leukamurskainten sivukiilat ovat valmistettu Miilux Crusher 530 laadusta ja ovat juuri oikea valinta niiden materiaaliksi. 10

11 11

12 Risto Pietilä, GTK Kaivosteollisuuden tilanne Suomessa 2010 Muutama vuosi sitten mediassa uutisoitiin Suomen kaivosteollisuuden kasvavasta potentiaalista lähes viikoittain. Tänään tiedämme, että 2000-luvun alun toiveajattelu on toteutumassa. Suomeen on perustettu maailmanluokan kaivoksia, vaikka koko alan luultiin vaipuvan unholaan parikymmentä vuotta sitten.. Kaivosteollisuus on kokenut Suomessa lähes ennennäkemättömän nousun 2000-luvun alusta lähtien. Kaivosprojekteja on kehitetty eri puolilla maata. Vuonna 2008 avattu Talvivaaran kaivos Sotkamossa on maailmanluokan monimetallikaivos. Agnigo-Eagle Kanadasta avasi samana vuonna EU:n suurimman kultakaivoksen Kittilässä. Sodankylän Kevitsaan on nousemassa nikkeli-kupari-platinakaivos. Monia muita kaivosprojekteja on menossa eri puolella Suomea. Tulevaisuus näyttää kaivosalalla positiiviselta. Kuvassa 1 on esitetty Suomen merkittävimmät kaivosprojektit ja ennuste metallisten malmien louhinnan kasvulle vuoteen Kaivosala tulee olemaan merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa. Globaalitasolla väkiluvun kasvu ja teknologian kehitys vaativat lisääntyvää ja monipuolistuvaa kaivannaistoimintaa. Kuvassa 2. on esitetty väkiluvun kasvu ja maailman kaivoksista tuotetun kuparin määrää. Korrelaatio näyttää selvältä. Populaation kasvu on vaatinut ja näyttää vaativan yhä enemmän metallien tuotantoa. Onko tämä kestävää kehitystä pitkällä tähtäimellä? Vastaus löytynee ympäristökysymysten ja Suomen merkittävimmät kaivosprojektit ja ennuste metallisten malmien louhinnalle vuoteen teollisuuden intressien yhteensovittamisella. Mikä täällä pohjoisessa kiinnostaa? Kaiken takana on GEOLOGIA. Suomi ja Ruotsi kuuluvat Fennoskandian kilpialueeseen, jolla on geologisessakin mittakaavassa pitkä ja monivaiheinen historia. Kilven kallioperään on tallentunut merkit useista repeämisvaiheista niihin liittyvine laaja-alaisine magmatismeineen. Kallioperästä on tunnistettavissa merkit useista eri-ikäisistä vuorijonopoimutuksista sekä niihin liittyvistä tulivuoripurkauksista ja syväkivimuodostumista. Kilven geologisen kehityksen aikana on ollut käynnissä useita erityyppisiä malminmuodostusprosesseja, näistä selvimpinä todisteina ovat tietenkin jo tunnetut malmiesiintymät. Fennoskandian kilven geologinen kehitys ja historia on hyvin samankaltainen kuin vastaavan ikäisillä kilpialueilla esimerkiksi Kanadassa, osissa Australiaa, ja Etelä-Afrikkaa alueita, jotka ovat tunnettuja malmikentistään ja maailmanluokan malmiesiintymistään. Kaivosteollisuudella on ollut merkittävää rooli Australian, Kanadan, ja Etelä-Afrikan taloudessa viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden ajan. Fennoskandiassa etenkin Ruotsi on ollut merkittävä kaivosmaa Euroopassa kautta historian. Ruotsin kansantalouden kehitys Kaarle kuninkaiden sotaisista valloitusretkistä, jotka johtivat suurvalta-asemaan Euroopassa perustui kokonaan Ruotsin kupari- ja ho- 12

13 peakaivosten tuomaan vuosisataiseen vaurauteen. Tähän perustuu myös nykyisen Ruotsin kansankodin hyvinvoinnin alku. Vastaavasti Suomessa on koettu aikoja, jolloin mistään muualta kuin maan uumenista ei olisi ollut mahdollista kaivaa kansakunnan eloonjäämisen kannalta tärkeitä voimavaroja. Mikä on Suomen etu? Malmipotentiaalin lisäksi Suomen etuna on helposti saatava, korkeatasoinen ja kattava geotietoaineisto, jota GTK on kerännyt ja järjestänyt jo yli sadan vuoden ajan. Näistä numeerisista aineistoista malminetsijät laativat nykypäivän tietotekniikan avulla ennusteita malmiesiintymisalueista ohjaamaan etsintäalueiden valintaa. GTK:n tietovarastoja hyödyntäen vältytään suurilta investoinneilta perustiedon hankintaan. Tämä on suuri etu pienille yrityksille, jotka aloittavat etsintätyön minimibudjetilla. Moderni paikkatietoteknologia mahdollistaa suurten geotietoaineistojen integroinnin malminetsinnän päätöksenteon tueksi (Kuva 3). Malmiesiintymät ovat usein paksujen maapeitteiden alla piilossa, mutta aiheuttavat olemassaolostaan monenlaisia viitteitä, joita voidaan havaita esimerkiksi geofysikaalisilla mittauksilla tai geokemiallisilla analyysimenetelmillä maaperän muodostumista. Erilaisilla matemaattisilla menetelmillä, jotka hyödyntävät mm. todennäköisyyslaskentaa, sumeaa logiikkaa tai neuroverkkoja voidaan laatia näitä aineistoja ja tunnettuja esiintymiä apuna käyttäen ennusteita uusien malmipotentiaalisten alueiden paikantamiseksi. Suomi sijoitusten kohteena vaikutuksista ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet Suomen maariskiä. Malminetsintäkulttuurimme on kokenut suuren muutoksen sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (1994). Tässä liitoksessa tietyt maanomistukseen liittyvät, ulkomaalaisia koskevat lakipykälät muuttuivat, jolloin investointeihin liittyvät riskit poistuivat. Ennen tätä Suomessa malminetsintää ovat tehneet lähinnä kotimaiset suuret toimijat: Outokumpu Oy, Rautaruukki Oy ja GTK. Esimerkiksi Kanadalle tyypillinen prospektori- ja pienyritystoiminta malminetsinnässä (junioritoiminta) on puuttunut Suomesta lähes kokonaan, lukuun ottamatta kullanhuuhdontaa. Kanadassa 1800-luvulla alkaneelle junioritoiminnalle on ollut tyypillistä valtauksien ja yritysten runsaus malmikentillä. Kilpailu esiintymistä on jalostanut sekä menetelmiä, että malminetsijöitä. Valtauksilla on tehty kauppaa, samaa alue on tutkittu yhä uudestaan ja henkilöstö sekä tieto on vaihtunut yritysten välillä. EU -näkökulma EU:n on hyvin merkittävä globaali metallien jatkojalostaja ja hitech metalleja sisältävien tuotteiden tuottaja. Tämä tuotanto perustuu kuitenkin lähes kokonaan EU:n ulkopuolelta tuotuun raaka-aineeseen. Kiina hallitsee näitä harvinaisten maametallien markkinoita ja voi halutessaan vaikuttaa vientirajoituksillaan muiden maiden hi-tech tuotteiden tuotantoon ja tuotannon sijaintiin. Perusmetalleissa EU:n omavaraisuusaste on vain muutama prosentti eikä hi-tech metalleissa tilanne ole sen parempi. Tilanne on niin huolestuttavaa, että EU on havahtunut ja komissio onkin laatinut mineraalipoliittisen kannanoton. Tämä on hyvä asia, mutta tästä huolimatta tarvitaan jäsenmaiden omia mineraalipoliittisia linjauksia, vaikkapa sitä, että jäsenmaiden lainsäädännön mukaan kaivostoiminnalle olisi realistiset edellytykset. Suomi on ollut EU:n jäsenvaltioista edelläkävijä oman mineraalistrategiansa laatimisessa. Lokakuussa 2010 julkaistu Suomen Mineraalistrategia on saanut paljon kiitosta EU:sta luvulla lanseerattiin ilmaisu post-teollinen aika, jonka tarkoituksena oli luoda yhteiskunta johon teollisuus, mukaanlukien kaivannaistoiminta, ei välttämättä kuulu, vaan hyvinvointi tulee palveluista ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä ja tuotannosta. Samaan aikaan kännyköiden, mikroaaltouunien, navigaattoreiden Suomi on ollut viime vuosina useissa kansainvälisissä riskiarvioissa listan kärjessä noteerattuna hyvin pienen riskin maaksi. Tämä on ollut hyvä signaali sijoittajille. Parin vuoden takainen talousmyllerrys ja epämääräiset tiedot uuden kaivoslain Väkiluvun kasvu versus kuparintuotanto kaivoksista. 13

14 ja muiden hienojen hi-tech-laitteiden kysyntä kansalaisten keskuudessa on kasvanut. Kuinka monelle tulee kuitenkaan mieleen se, että mistä näiden älykkäiden, elämää helpottavien apuvälineiden materiaalit ovat peräisin? Mistä esimerkiksi tuulivoimalan tarvitsema teräs, kupari, tai neodyymi tulevat? Mistä sähköautojen akkujen tarvitsema litium saadaan? Kaikissa näissä esimerkkituotteissa kyseessä ovat kallioperästä tuotetut raaka-aineet. Tulevaisuuden haasteet Huolimatta positiivisista näkymistä meillä on edessämme myös haasteita, joista selviytyminen vaatii taitoa ja menneiden vuosien virheistä oppimista. Teknologioiden kehittämistä ei tule missään vaiheessa unohtaa. Varsinkin köyhempien ja syvällä sijaitsevien esiintymien hyödyntämiseksi on kehitettävä uusia rikastusja louhintamenetelmiä. In-situ liuottaminen on esimerkki siitä, mikä saattaa olla tulevaisuuden louhintamenetelmä. Ympäristölainsäädäntö ja teollisuuden kasvava ympäristövastuu vaativat muun muassa veden ja energiankulutuksen minimoimista. Päästöjen ja jätteiden määrän vähentäminen sekä sivutuotteiden Paikkatietojärjestelmillä voidaan yhdistää eri aineistoja malminetsinnän ennustekartaksi. hyödyntäminen on jo nyt teollisuuden arkipäivää. Lupa-asiat edellyttävät nykyään täydellistä suoritusta, parhaansa yrittäminen ei riitä. Kaivosluvan saamiseen ja toiminnan harjoittamiseen liittyy kytkentöjä moneen eri lakiin, joita kaikkia on noudatettava. Kaivosalueiden jälkihoidon helpottamiseksi olisi jo kaivoksen suunnittelussa kiinnitettävä huomiota koko elinkaareen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää tässäkin paikkansa. Hyvä imago syntyy transparentista toiminnasta ja hyvästä työturvallisuudesta Varsinkin median kannalta avoin tiedottaminen on a ja o. Kirjoittaja on aluejohtaja GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä. Artikkelin asiantuntijoina ja lähteinä ovat olleet samasta yksiköstä lisäksi: FT Laura Lauri, FT Tero Niiranen ja FT Vesa Nykänen sekä tutkimusjohtaja FT Pekka Nurmi GTK/Espoo. 14

15 15

16 Kalevi Laakkonen Tunnelityömaa Tampereen lähistöllä Muistiinpanoja vuodelta 1962 Elovuori Oy, joka oli maamme vanhimpia, ellei vanhin toimiva louhintaliike, oli saanut tunneliurakan Tampereen lähistöltä. Tämän urakan saantiaikaan olin saman yhtiön Silvolassa tunnelipomona ja niinpä yhtiön johto siirsi minut tälle työmaalle pomottelemaan. Tunnelisysteemi oli iso sen aikaiseksi työmaaksi, n m3 ja työaika varsin lyhyt, vain yhdeksän kuukautta. Tunnelit ja hallit oli tarkoitus louhia korkeaan vuoreen, n. 178 m merenpinnasta. Kivilaji pääasiassa gneissigraniittia, mutta kun ollaan Tampereen kivilajialueella, vaihtelut ovat suuria sekä kivilajien, että laadun suhteen ja sen saimme moneen kertaan todeta työn edistyessä. Tunnelityön aloitus Kokonaismäärä oli m3 kiinto m3 ja erikokoista tunnelia tulisi syntymään n. 600 m. Tunnelisysteemiin tuli kaksi sisäänmenoa, liki vastakkaisille puolille, sekä muutamia kuiluja. Työt pyrimme aloittamaan kummaltakin puolelta yhtä aikaa, sillä käytettävä aika oli lyhyt. Kun lähtösuunnat oli saatu, aloitettiin maanpoisto Allis-Chalmerspuskutraktorilla, mutta kun oli talviaika ja maa jäässä, jouduttiin myös ampumaan jäätynyt maa. Aloitus osoittautui visaiseksi puuhaksi, sillä toisessa päässä oli suuria irtokiviä ja välissä jäätynyttä maata. Edettiin kivi kiveltä ampuen ja poistaen. Lopulta päästiin käsiksi kiintokallioon, mutta erittäin risaiseksi ja lustaiseksi se osoittautui. Siinä taistellessa vei aikaa ja tupakkia, ennen kuin päästiin kunnolliseen tunnelintekoon. Tulkoon tähän väliin kerrotuksi tapahtuma työn tästä vaiheesta: Oli surkea ilma, satoi räntää ja tuuli vihmoi. Tunnelia oli saatu sellaiset 5-6 m, mutta kuitenkin lipan alla oltiin. Niinpä eräs porareista, Reijo, iloinen veikko kun oli, totesi: On se hyvä, että on tullut aikanaan opiskeltua, saapi olla sisähommissa! Samainen porari totesi myöhemminkin mieleen jäävästi; siitä kerron tuonnempana. Toisen pään aukon suunnassa oli n. 30 m:n päässä sähkömuuntaja. Tämän vuoksi piti panostus suorittaa tosi huolella ja hyvin täkätä. Tämähän aiheutti sen, ettei kovin suuriin etenemälukuihin päästy. Vastakkaisen puolen vaikeuksina olivat sähkön puute parin ensimmäisen viikon aikana ja ankarat pakkaset. Jouduin ostamaan Tampereelta itselleni turkin taretakseni. Siihen aikaan ei työnantaja pukenut työntekijöitään. Helpotuksena oli taas se, että aukko oli suoraan asumattomaan metsään. Niinpä siellä ammuttiinkin ihan nuoruuden innolla. Kivilaji oli samalla tavalla rikkonaista ja lustaista. Tästä johtuen emme meinanneet saada pysyväistä seinämää, jotta tunneli olisi saatu alkamaan. Näin ollen avoleikkausta piti tehdä enemmän, kuin oli ajateltu. Ammutusta louheesta rakensimme kallion syrjään tien ja kääntöpaikan, kuormauskoneena Cat 955. Kun tunnelia oli ajettu n. 60 m, otettiin koneeksi Eimco-ylikuormaaja. Tunnelin varsinainen louhinta Kummankin sisäänajotunnelin aukaisuna käytettiin kiila-aukaisua, sen omaamme sovellusta, kaksoiskiilaa. Kivilajin ollessa rikkonaista ja hyvin lähtevää, päästiin vähällä reijityksellä. Tunnelien lakikorkeudet olivat 4,5 m, tarvittiin reijitykseen pora-autoa. Pora-autot rakennettiin tavallisten (lue loppuunajettujen) kuorma-autojen rungoille putkista hitsaamalla. Porauslava oli n. 2,3 m korkeudella maasta ja ylitystä sivuille n. 1 m ja takana 1,5 m. Näin maasta porattaessa olivat nämä porarit kohtalaisessa suojassa kiviltä, mutta porausvesi kyllä tuli niskaan. Alaporarit porasivat kiilaa samaan aikaan lavaporareiden kanssa. Kun tunnelin koko kasvoi, levitettiin laitoja vastaavasti. Alalavalla oli ilman ja veden jakokeskukset pienine säiliöineen. Porareiden lukumäärä oli kolme koko louhintavaiheen ajan vuorossa ja kummassakin päässä. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa ja keskeytyivät vain sunnuntaiksi. Pora-auton ylälavalla oli yksi porari poraten kaarireijät ja yläosan apureijät. Alaporarit löivät kiila-aukaisun reijät ja pohja- ja apureijät. Reikien määrä vaihteli jonkun verran johtuen kiven rikkonaisuudesta ja lustaisuudesta. Käsiporauksessa ammattinsa osaava porari osasi taitavasti hyödyntää kiven ominaisuuksia, avaukset vasten lustaa, reijitys ehjään kiveen, varoen mahdollista panoksen katkeamista yms. Toisaalta tällaisessa kivessä rintit ja reikien tukkeutuminen panivat hermot koetukselle. Kukin porari löi reikää pituudeltaan 3,2 m, kiilareijät tietenkin pidempinä, 4-5 m saakka. Dynamiitti oli ainoa rä- 16

17 jähdysaine ja kulutus kg/ katko, vaihtelu johtui kiven laadusta. Kiilareikiä oli 6-9 kpl puolellaan kolmessa rivissä kpl katkossa. Nalleina käytettiin aluksi sekä ½ sek-, että ms-nalleja, mutta jonkun ajan kuluttua siirryttiin yksinomaan käyttämään ms-nalleja. Ammuttu kivi kuormattiin I-puolella Cat 955:llä siten, että se otti kauhallisen ja ajaa kilkutteli kivien kanssa ulos. Aikaa kului hyödyttömään edestakaiseen ajeluun ja porausaikaa oli suhteellisesti vähän. Jonkun ajan kuluttua tapahtui dramaattinen muutos, kun kahvitauon aikana iso komu putosi koneen päälle ja littanaksi meni. Saimme tilalle Eimco-105 ylikuormaajan, kuten IIpuolellakin oli. Vesihuolto ja valaistus Pienenä erikoisuutena saakoon sijansa porausveden hankinta. Tunnelihanke sijaitsi korkealla mäellä, mutta pienenä ihmeenä siellä oli myös suo, jonka pituus oli 150 m, leveys 40 m ja syvyyttä 3-5 m moreenipatjan päällä. Suo oli varsin pehmeä. Kaivoimme suohon kokoojaojan kaivolle, joka tehtiin 2 telinelankusta 2x2 m laajuisena. Lankut painettiin kaivinkoneella, kansi päälle ja sen päälle lämpöeristetty pumppukoppi, jossa painesäiliö ja vesirengaspumppu 4 atg paineella. 1 ½ putkistoon. Kun oli talviaika, piti vesi lämmittää. Se tehtiin rakentamalla putkista laajahko spiraali, jota lämmitettiin avotulella. Lämmittäjän taidoista ja ahkeruudesta riippui, tuliko vesi porareille kylmänä, lämpimänä, kiehuvana vaiko höyrynä. Kesän tullen jouduimme laajentamaan vesiallasta poistamalla suon kiinteää ainetta, sekä vaaka, - että pystysuorassa suunnassa. Syksyllä sateet toivat lisävettä. Tunnelissa työskentelevillä ei ollut henkilökohtaista valaistusta, vaan tunnelissa oli kiinteät valot. Nämähän ammuissa ja ajoneuvojen liikkuessa olivat varsin usein rikki ja aiheuttivat paljon huolta. Työpaikat valaistiin valonheittimillä, joita oli tavallisesti 2-4 kpl á W teholtaan. Valaistus olisi pitänyt olla parempi jo pelkästään työturvallisuuden takia, mutta tämä oli siihen aikaan melko normaalia toimintaa. Onneksemme mitään vakavaa ei sen vuoksi sattunut, vaikka tilanteita oli. Loppukaneetti Louhintatyömaan aikana ilmeni monenlaista ongelmaa, sekä työvoiman, että sopivan kaluston löytämiseksi, eikä kallion laatu ollut omiaan edesauttamaan työn kulkua. Kolmivuorotyö toi monia ongelmia muutenkin hankalaan tilanteeseen. Kolmivuorotyö vaatii erittäin hyvää suunnittelua ja koordinaatiota onnistuakseen ja antaakseen sen taloudellisen tuloksen, mitä sen kautta panostetaan. Tässäkin tapauksessa rutiinien muuttuessa homma klikkasi, miehistö rupesi vaihtumaan, myös pomot vaihtuivat, kuka mistäkin syystä. Työ saatiin kuitenkin valmiiksi ja aikataulussa, sekä kohtalaisella laadulla. Joten sen pituinen se. Tähän loppuun aiemmin lupaamani sattumus ja pieni tarina, joka sai jatkoa muutaman vuoden kuluttua. Tämä porari-reijo, josta jo aiemmin tarinoin, tuli pyytämään kesken vuoron, (katko taisi olla jo porattu), vapaata päästäkseen kaupunkiin. Syytä kyselin ja hän kertoi eilen illalla olleensa paremmassa ravintolassa syömässä ja kalliisti. Nyt oli tullut isompi, sisäinen tarve ja niin kalliita entisiä syömöksiä ei kyllä riu-ulta tehdä. No, pitihän miehen päästä kaupunkiin. Tapasin hänet muutaman vuoden kuluttua Ruotsissa Sandvikenin poratehtaalta, jossa olimme yhdistyksemme exkurssiolla. Taisi olla niin, että hän tarttui hihastani, enhän siellä osannut ajatella tapaavani tuttuja. Reijo oli nyt sisätöissä. 17

18 louhintatarvikkeet kallioporat HEWIX OY Tauskonkatu 25 (PL 92) TAMPERE

19 BLASTERSHOUSE - räjähde- ja louhinta-alan asiantuntijapalvelut ja koulutus Jorma Leinonen Puh

20 Vuoriteknikko, Martti Antinjuntti Haasteellinen louhintakohde VT 5 PÄIVÄRANTA-VUORELA Lehtemme sivuilla on aiemminkin esitelty mielenkiintoisia ja haasteellisia louhintakohteita ja tällä kertaa vuorossa on Kallan siltojen liikennejärjestelyihin liittyvä louhintatyömaa Kuopiossa. Louhinta toteutettiin Kuopio-Iisalmi-sähköradan vielellä, jossa ajojohdot olivat 5-10 metrin etäisyydellä louhittavasta kalliosta. Kun kohde lisäksi on VT 5-tien ja Joensuun rampin välittömässä läheisyydessä ja maantiesillan valutöiden aikana, voidaan todella puhua ammattitaitoa vaativasta louhinnasta. Ympärillä olevat rakennukset, mm. ortodoksinen tsasouna ja Hydrolinen sylinteritehdas aiheuttivat omat haasteensa räjäytystärinöiden suhteen. Louhittava määrä oli kaikkiaan lähes kiintokuutiota keskikorkeudeden ollessa 8 metriä. Työn tilaajana kohteessa oli työyhteenliittymä Kalsium, joka vastaa kokonaisuudessaan Kallan siltojen maanrakennustöistä. Louhintatyön urakoitsijana oli radanvarren louhinnassa Virolahtelainen Kaakon Maanrakennus Oy ja räjäytystyön johtajana toimi pitkän linjan amma ttilainen,vuoriteknikko Martti Antinjuntti. Poraus ja panostus Työmaata aloitettaessa tammikuun pakkaset olivat kovimmillaan ja louhintalupia jouduttiin VR:n puolelta odottamaan noin 3 viikkoa. Porausta aloitettiin ennakkoon, mutta lopulta nämäkin reiät jouduttiin poraamaan uudestaan ennen panostusta reikien jäädyttyä. Reikäkokona kohteessa oli 51-70mm riippuen paikasta ja räjähdysaineena käytettiin Kemix-emulsiopatruunoita. Sähköradan läheisyyden ja tärinahallinnan vuoksi käytössä oli sähkötön Nonel-sytytysjärjestelmä. Kallion rikkonaisuuden vuoksi reikien lähtevyys varmistettiin käyttämällä kahta nalli/reikä ja pidemmissä porarei`issä jouduttiin käyttämään kolmeen osaan jaettua panosta 0,5 0,7 metrin murskevälitäytteellä. Näin toimien saatiin mitatut tärinät pienenemään kolmanneksella. Ominaispanostus kohteessa oli keskimäärin 0,65 kg/kuutio ja räjähteitä kului kaikkiaan siis n. 65 tonnia ja 7000 nallia. Junaradan vieressä reunimmaiset porattiin 51mm kruunuilla. Niihin panostettiin pohjalle patruunaa ja varrelle Kemix-putkipanoksia. Kauempana kenttärei`issä reikäkoko oli 64 mm joihin pohjalle tuli 50 mm ja varrelle 32mm emulsiopatruunat. Etutäytteenä käytettiin mursketta 8-15 mm raekoolla. Vilkas junaliikenne rataosuudella aiheutti työhön omat haasteensa aikataulutuksen suhteen Kiskojen suojaus parruelementeillä ja moninkertaisilla painopeitteillä Pengerkorkeus parhaimmillaan 14 m 20

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Johdanto. Teollisuuden alaa, joka valmistaa luonnonkivituotteita,

Johdanto. Teollisuuden alaa, joka valmistaa luonnonkivituotteita, 2 Johdanto Ihminen on koko historiansa ajan käyttänyt luonnonkiveä. Kivestä on rakennettu asuinpaikkoja ja valmistettu käyttö- ja taide-esineitä. Ihmisen kulttuuriperintö perustuu kiveen. Arkkitehtuurimme

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10. Mineraalialan vaikuttavuusselvitys Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.2010 1 Osanottajat Ohjausryhmä ja rahoitus - Kaivannaisteollisuus ry

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Luonnonkivituotannon ympäristövaikutukset Tutkimus 1999-2003 Rahoittajat: Ympäristöministeriö, Kiviteollisuusliitto ry:n jäsenyritykset, Tekes ja GTK

Luonnonkivituotannon ympäristövaikutukset Tutkimus 1999-2003 Rahoittajat: Ympäristöministeriö, Kiviteollisuusliitto ry:n jäsenyritykset, Tekes ja GTK Luonnonkivituotannon ympäristövaikutukset Tutkimus 1999-2003 Rahoittajat: Ympäristöministeriö, Kiviteollisuusliitto ry:n jäsenyritykset, Tekes ja GTK Tutkimustahot Ympäristö-, terveys- ja tekniikan alan

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Kaivukoneporalaitteet

Kaivukoneporalaitteet Kaivukoneporalaitteet ADVANCED DRILLING TECHNOLOGY ExcaDrill tekee ylittämättömistä esteistä väliaikaisia Tämä on sinun ja kallion välinen asia. Mies vastaan luonnon kovin mahdollinen pinta. Vastustaja

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 Esitelmäni sisältö Kaivospäätös marraskuussa 2009 Malmivarat tilanne Suunniteltu tuotanto Miten kaivoshanke käytännössä etenee:

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

STEIGER Energy and Environment Oy

STEIGER Energy and Environment Oy QUALITY CREATES TRUST STEIGER Energy and Environment Oy Toimisto STEIGER Energia ja Ympäristö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita turveteollisuuteen ja ympäristöön liittyviä konsultointi- ja insinööripalveluja.

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa

Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 2014 Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa YMPÄRISTÖN- SUOJELU Ilona Romu (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 2014 Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviteollisuus

Kaivannais- ja kiviteollisuus Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kaivannais- ja kiviteollisuus investoi kasvualalle. www.josek.fi Investoi kasvavalle kaivosalalle Kaivos- ja kaivannaistoiminnan harjoittajat, kivi-

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus

Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA seminaari, Outokumpu, 16. 17.2.2010 Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus Markku Tykkyläinen, Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta: teknologia ja spatiaalinen rakenne

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot