Kotona hommissa. Malminkartanossa yhdistyy lapsiperheen ja taiteilijan arki s. 10. Homma hanskassa Puhdas autopaikka, s. 8

Transkriptio

1 Homma hanskassa Puhdas autopaikka, s. 8 Hekan huudit Peruskorjausta 20-luvun henkeen, s. 14 Ajassa Pakkaspäivän lämpimät juomat, s. 5 Hekasta asiaa Vuokra nousee maltillisesti, s. 16 HEKAN lehti asukkaille 4/2013 Malminkartanossa yhdistyy lapsiperheen ja taiteilijan arki s. 10 Kotona hommissa

2 2 Hima Päätoimittajalta Mirka Saarholma Kinkkinen kodin kunnossapito rään sanomalehden mielipidepalstalla kehotettiin marraskuun alussa aloittamaan jo jouluvalmis telut siivoamalla kaappeja tunnin pari päivittäin aina joulukuun puoliväliin asti. Näin puhteesta ei tarvitse stressata sitten joulun ollessa ovella, muiden jouluvalmistelujen ohella. Vinkin on ehkä antanut joku, jolla on tuhottomasti kaappeja. Joku toinen on aiemmin vinkannut, että kaappien siivoukseen kannattaa panostaa, jos aikoo viettää joulunsa siellä kaapissa. Kaikki kunnia siisteille kaapeille, mutta olen samaa mieltä. Miksi kaappien pitäisi olla juuri jouluna erityisen siistit? Joulu aiheuttaa paineita kodeissa perinteisesti muillakin tavoin. Se liittynee jouluun kiinteästi kuuluvaan yhdessäoloon sisätiloissa. Monille muuttoa suunnitteleville ja varsinkin taloa rakentaville on tuttu lausahdus jouluksi uuteen kotiin. Se aiheuttaa usein turhaa stressiä miksi juuri jouluksi? Ehkä siksi, että jouluna kuuluu olla rauhassa eikä murehtia turhia. Uudessa kodissa se kenties on helpompaa kuin vanhassa. Työelämässä ja koulunkäynnissä vuoden loppuaika voi tuoda muassaan kovaa puurtamista. On tavoitteita, jotka pitää saavuttaa kyseisen vuoden aikana. Myöhäissyksyllä huomataan monen asian olevan tekemättä ja ei muuta kuin vitosvaihde silmään ja tuplatehoilla aatonaattoon asti. Se johtaa usein kropan väsymiseen ja flunssaisiin hahmoihin joulupöydässä. Monet asettavat jotkut kodin kunnossapitoon tai siisteyteen liittyvät asiat toisia korkeammalle. Minulle on erityisen tärkeää, että keittiössä on siistiä. Makuuhuoneen tasoilla tai sängynpäädyssä itseään kerryttävät vaatekasat eivät häiritse läheskään niin paljon, kuin lieden likaisuus tai keittiötasojen tahma. Sitten on sellaisia asioita, joista pitäisi pitää huoli, mutta joita ei joko muista tai joista ei tiedä, että pitäisi huolehtia. Ja vielä sellaisia asioita, joiden kunnossapito kuuluu jollekin muulle kuin itse asukkaalle, eikä niistä tarvitse enempää huolehtia riittää kun ilmoittaa asiasta huoltoon. Asunnon kunnossapidosta huolehtimisen avuksi olemme koonneet tämän numeron keskiaukeamalle havainnollisesti tiedot siitä, mitkä osat asunnosta pitäisi pitää itse kunnossa ja mitkä voi huoletta jättää huollon haltuun*. Toivon, että siitä on apua monelle. *Seitsemän vastikään muuttaneen alueyhtiön alueiden asukkaat saavat keskiaukeamalla alueyhtiönsä muuttoon liittyvän lehtisen, joka kannattaa ottaa talteen. Näillä alueilla kunnossapitoon liittyvä keskiaukeama julkaistaan ensi vuoden Hima-numeroissa. Vastuunjakoihin liittyvä juliste julkaistaan myös Hekan internet sivuilla Joululahjan voi kääriä vaikka kankaaseen tai sanomalehteen. 4 Ajassa Ennen ne talvetkin olivat kylmempiä vai olivatko? 6 Himassa Joululahjan paketoinnissa vain mielikuvitus on rajana. 7 Energiansäästö Vuoden alusta metalli ja lasi saavat omat jäteastiat. 8 Homma hanskassa Kuka hoitaa liputuksen? 9 Taitava talous Joulu on kulutusjuhlaa, mutta vähemmälläkin pärjää. 10 Mun työ Kun ateljee on kodin alakerrassa, ovat työajat muusta arjesta riippuvaisia. 13 Uutta & vanhaa Yksi asia ei muutu: mäenlasku on kivaa. 14 Hekan huudit Mäkelänkadulla uusitaan vanhaan loistoon. 16 Hekasta asiaa Hekassa on edelleen edullista asua niin helsinkiläisittäin kuin valtakunnallisestikin. 20 Home Hem Briefly in English. Kort på svenska. 22 Aktiivinen asukas Tuore VD-määrärahapäätös yhtenäistää Hekan käytäntöjä. HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkaille Julkaisija Helsingin kaupungin asunnot Oy Päätoimittaja Mirka Saarholma p Toimitus ja taitto MCI Press Oy Mikonkatu 8 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) info@mcipress.fi ulkoasu Suunnittelutoimisto BOTH Oy kansikuva Susa Junnola Paino Sanomapaino Painos kpl Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014

3 Hima Vastaa lukijakyselyyn s. 18 Voit voittaa Lumia 920 -puhelimen! Puhtaan pyykin matka oman kylpyhuoneen koneista vaatekaappiin on lyhyt. Silti voi pitää ylellisyytenä, jos pääsee käyttämään myös [ ] pesutupaa, sen tehokkaita koneita ja mankelia. Päätoimittaja Asko Sirkiä, Kiinteistölehti 8/2013 Heka suosittelee e-laskua tai suoramaksua kuukausittaiseen vuokranmaksuun. Vuokra tulee näin hoidettua ajallaan eikä unohduksista johtuvia viivästysmaksuja pääse kertymään. E-LASKU verkkopankkia käyttävälle maksajalle E-lasku on monipuolisempi kuin suoraveloitus. E-laskun maksutiliä, summaa tai eräpäivää voi muuttaa verkkopankissa ennen laskun maksamista. SUORAMAKSU maksajalle, joka ei käytä verkkopankkia Suoramaksu vastaa maksajan näkökulmasta suoraveloitusta. Suoramaksua ei voi muokata ennen eräpäivää. Maksaja tekee verkkopankissa e-laskusopimuksen Jos Hekan asukkaalla on vuokranmaksusta suoraveloitussopimus ja hän on käyttänyt verkkopankkia vuokran maksuun viimeisen kolmen kuukauden aikana, muuttuu suora veloitus automaattisesti e-laskuksi. Maksaja sopii suoramaksupalvelusta pankin kanssa. Jos Hekan asukkaalla on käytössään suora veloitus, mutta hän ei ole käyttänyt verkkopankkia, suora veloitus muuttuu automaattisesti suoramaksuksi. sähköiset palvelut E-laskun ABC Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä tammikuun loppuun mennessä. Heka alueyhtiöineen ottaa e-laskun käyttöönsä , mistä lähtien myös Hekan asukkaat voivat valita vuokran maksamiseen e-laskun omassa verkkopankissaan. Suoraveloitus korvataan e-laskulla ja suoramaksulla. Muutos on maksajan puolelta helppo, sillä pankki ja laskuttaja huolehtivat muutoksista. Pankki ilmoittaa laskuttajalle e-laskun tilaamisesta Laskuttaja lähettää e-laskun pankkiin Pankki laittaa laskun esille maksajan verkkopankkiin, ja maksaja voi halutessaan tehdä siihen muutoksia. Maksaja voi hyväksyä verkkopankissa maksut yksittäin tai valita automaattisen maksutavan. Pankki veloittaa hyväksytyn maksun eräpäivänä. Maksaja näkee veloituksen tiliotteellaan. Laskut arkistoituvat maksajan verkkopankkiin. Pankki ilmoittaa laskuttajalle suoramaksupalvelun valinnasta Maksajalle perustetaan pankkiin sähköinen laskujen vastaanotto-osoite. Laskuttaja toimittaa maksajalle tiedon laskusta ja lähettää kopion e-laskuna pankkiin. Pankki maksaa suoramaksun maksajan tililtä laskun eräpäivänä. Maksaja näkee veloituksen tiliotteellaan. Lähde: Finanssialan keskusliitto

4 4 Hima Ajassa Joulu tulee kaupunkiin Bockin talon sisäpihalle avataan joulukuussa Torikortteleiden Joulupiha. Tunnelmallisella pihalla on mahdollisuus pistäytyä joulusaunassa tai tehdä jouluherkkuostoksia sekä vierailla viereisessä Bockin talossa, missä voi ihailla ja hankkia jouluisia koristeita ja lahjoja. Torikortteleiden Joulupiha on avoinna ja Lämpenee, lämpenee? ilmastonmuutoksen taustalla on pääasiassa ihmiskunnan synnyttämien kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä. Tästä syystä maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen asteeseen. Ainoa keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen voimakkuuteen on rajoittaa kasvihuonepäästöjä. Viime vuosien runsaslumisuus on saanut epäilemään koko ilmastonmuutosta. TalviSÄÄ Ennen ne talvetkin olivat kylmempiä Viime talven kinokset ja pakkaset eivät ole mitään vuoteen 1941 verrattuna. Kun kohdalle sattuu kolme perättäistä kylmää, runsaslumista talvea, voi epäusko ilmaston lämpenemistä kohtaan herätä. Kinoksissa kahlanneen on vaikea uskoa, että Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan vuosi 2012 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin. Kunkin talven kylmyyteen vaikuttaa monet tekijät, joista ilmastonmuutos on vain yksi. Muutaman talven perusteella ei voi päätellä mitään pitkän aikavälin muutoksista. On paljon tyypillisempää, että Helsingissä talvea vietetään harmaissa ja vetisissä tunnelmissa ainakin joulukuun lopulle saakka. kuva helsingin kaupungin kuva-arkisto Edellisinä talvina Helsinkiin on puhaltanut kylmää ilmaa etelän ja idän suunnalta. Kun meri on lähellä, sattuu tänne usein runsaita sateita. Ja kun ilma on kylmää, sateet tulevat lumena, kertoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitokselta. Tilastoidusti kylmimmät talvet Helsingissä on koettu 1940-luvun alussa ja 1980-luvun puolivälissä. Maan etelä- ja keskiosassa mitattiin vuoden 1987 tammikuussa viiden päivän ajan asteen pakkaslukemia. Samaisena talvena paukahti lasiin myös Helsinki- Vantaan mittaushistorian paukkuvin pakkaslukema: 35,9 astetta. Vaikka viime vuosina talvet ovatkin olleet kylmiä, ei vastaavia lukemia ole Helsingissä hätyytelty kertaakaan. Vuonna 1941 talvea riitti. Lumipeite suli Helsingissä vasta toukokuun alussa, ja uusi pysyvä lumipeite saapui jo lokakuun lopulla. Varhaisin ensilumi Helsinkiin satoi syyskuun 29. päivä vuonna Vuodet eivät ole veljeksiä, tuumaa Hutila. Joskus talvi ei ole meinannut alkaa ollenkaan, kuten talvella Silloin Kaisaniemen keskilämpötila pysytteli nollan alapuolella ja lumi peite maassa pisimmillään vain yhdeksän vuorokauden ajan. Tuon talven keskilämpötila oli 1,4 astetta plussan puolella, ja se olikin kaikkien aikojen lämpimin talvemme. Kylmiä ja lumisia talvia on ollut aina, ja niitä tulee olemaan jatkossakin, mutta vähenevissä määrin. Vuosien väliin lumisia päiviä mahtui keskivertotalveen enemmän kuin nyt ja tulevaisuudessa. Mitä etelämmäksi mennään, sitä epävarmempaa talven saapuminen tulevaisuudessa on. Lämpötilat nousevat ja sadetta tulee enemmän. Jos ilmaston lämpenemistä aiheut tavia päästöjä ei saada hillittyä, ennusteiden mukaan Helsingissä päästään 2060-luvulla hiihtoloman aikaan laduille vain hyvällä tuurilla. Tuolloin lämpötila Stadissa putoaa enää hädin tuskin pakkasen puolelle. Hiihtotunneleille ja Lapin hiihtokeskuksille riittänee asiakkaitta. Mutta onko talvea ollenkaan, jos ei ole lunta ja pakkasta? Meteorologi Hutila kertoo, että talven voi määritellä monella tavalla. Jos talvea ajatellaan kalenterin mukaan, talvikuukausia ovat joulu-, tammi- ja helmikuu. Tähtitieteellisesti tarkasteltuna talvi alkaa talvipäivän seisauksena joulun aikaan ja päättyy kevätpäiväntasaukseen maaliskuun lopulla. Terminen talvi tarkoittaa ajankohtaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle nollan. Tässä mielessä talvi on suuressa osassa maata pisin vuodenaikamme ainakin toistaiseksi. Minna Huuhka

5 Hima Mihin kuuluu kinkkurasva? Pian on taas aika ryhtyä joulukinkun paistoon. Kinkunpaistajalle muistutuksena, ettei kinkkurasva kuulu viemäriin. Viemäriin kaadettu rasva aiheuttaa paitsi hajuongelmia, voi hyytyessään muodostaa rasvatukoksen. Pahimmillaan rasvatukos aiheuttaa vesivahingon, kun se pakottaa jäteveden purkautumaan viemäristä kiinteistöjen tiloihin. Jäähtynyt kinkkurasva lajitellaan oikeaoppisesti bio- tai sekajätteisiin. Sekajätteiden joukkoon menevän rasvan voi pakata kätevästi esimerkiksi tyhjään maitotölkkiin tai kahvipakettiin, ja sulkea sen teipillä. Paistoliemestä sen sijaan saa herkullisen pohjan kastikkeelle tai keitolle. Lisätietoa > vesi > kodinvesiasiat Vanhan perinteen mukaan jouluna pitää mässäillä mielin määrin, jotta seuraavan vuoden sadosta tulisi runsas. Lämmin teehetki voi olla myös makuelämys. lämpimät juomat Pakkaspäivänä kupponen kuumaa Kun kylmä tuuli tunkee luihin ja ytimiin pimeinä talvipäivinä, ajatus lämpimästä juomasta pilkahtaa herkästi mieleen. Itse tehty lämmike on aina parasta. Juomanautinnosta tulee erityisen antoisa, kun juoman tekoon ja tarjoamiseen käyttää omaa aikaa ja luovuutta. Kotitekoinen lämmin juoma ei vaadi osakseen kovin haastavaa valmistusprosessia, eikä aikaakaan kulu kuin vain hetki. Ja mikäs sen mukavampaa kuin istua pehmeän tuolin uumenissa lämpimän kupin ääressä viiman vinkuessa ikkunoiden raoissa? Kuumia juomavaihtoehtoja löytyy joka lähtöön. On kahvia, teetä, marjamehua ja kaakaota tuhansine variaatioineen. Viidakon uumenista ja lähi-idän aavikoilta tänne vilpoiseen härmälään kantautuneet eksoottiset mausteet, marjat, yrtit ja hedelmäjauheet tuovat uudenlaisia makuvivahteita keittiöiden keitoksiin. kuva thinkstock Lämpimän teehetken voi tehtailla tuossa tuokiossa kuumaksi keitetystä vedestä ja valmiista teepussista. Teehen saa mausteisempaa makua lisäämällä afrikkalaiseen tyyliin hyppysellisen kokonaisia neilikoita keitettävän veden sekaan. Uusia elämyksiä haluavat voivat valmistaa mausteista maitoteetä, kuten chai-tee lattea tai vihreää lattea (green latte). Chai latte on mustaa teetä, joka on maustettu neilikoilla, kanelitangolla ja kardemummansydämillä. Vihreä latte valmistetaan hienoksi jauhetusta vihreästä teestä. Suurelle porukalle voi tehtailla mahti pontisemmat teekutsut, mikäli omistaa samovaarin. Venäläiseen tapaan samovaarissa valmistettu musta ja vahva tee maustetaan sokerilla ja sitruunalla ja teen sekaan voi lisäksi tiputtaa hilloa tai marjoja. Herkkusuille maistuu lämmin suklaajuoma, joka haastaa perinteisen maidosta ja kaakaojuomajauheesta valmistetun kaakaojuoman ja vie kielen mennessään. Suklaajuoma valmistetaan sulattamalla esimerkiksi suklaakonvehteja, maitosuklaata tai tummaa suklaata lämpimän maidon sekaan. Mausteisia makuvivahteita saa juomaan lisäämällä esimerkiksi yhden tähtianiksen tai hippusellisen kardemummansiemeniä. Loppusilauksena suklaajuoman päälle voi pudottaa kermavaahtonokareen tai palan vaniljajäätelöä sekä ripotella pinnalle raastettua suklaata. Superfoodeista ja kasvisperäisistä aineksista koottu kaakaojuoma on toinen perinteisen kaakaon haastaja. Tässä juomassa valmiskaakaojauhe korvataan raakakaakaojauheella, joka sekoitetaan esimerkiksi soija- tai kauramaitoon, makeutusaineena käytetään agave-siirappia ja lisähöysteenä makeaa makua tuovaa lucuma-jauhetta. Maukkauden takaavat lämmitettyyn nesteeseen lisätty vaniljatanko, kanelitanko tai chili. Joulun alla tekee mieli glögiä. Tämä perinteinen juoma lämmitti kylmissä asumuksissa asuneita ihmisiä Ruotsi- Suomessa jo keskiajalla. Juoman perusaineksena käytettiin laadultaan vähemmän hyvää viiniä, joka maustettiin kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja appelsiininkuorella. Glögin valmistuksessa on hyvä muistaa muutama perusasia: juoma tulee kuumentaa teräs- tai lasiastiassa, ja juomaa ei saa kiehauttaa. Valmis keitos tarjotaan rusinoiden ja manteleiden kanssa. Glögin kanssa maistuvat myös pienet purtavat. Punaisen glögin oheen sopivat esimerkiksi piparkakut ja pistaasipähkinät. Vaalean glögin kanssa sopivat vaikkapa juustot ja uunissa lämmitetyt sekä sokerissa kieritellyt päärynät tai omenat. Kati Jalagin Tee itse Chai latte (3 4 annosta) kuva thinkstock Ainekset: 5 dl vettä 3 teepussia mustaa teetä 2 kanelitankoa 2 kardemumman siementä (murskattuna) 3 kokonaista neilikkaa 1 kokonainen mustapippuri 1 tl tuoretta inkivääriä (kuorittu ja paloiteltu pieniksi paloiksi) 1 vaniljatanko (halkaistu tanko ja tangosta poistetut siemenet erikseen) 3 dl maitoa 1-2 tl sokeria Pinnalle: 1 dl maitoa jauhettua kanelia maun mukaan 1. Laita vesi, kanelitangot, murskatut kardemumman siemenet, neilikat, mustapippuri, inkiväärin palat, vaniljatanko ja vaniljan siemenet kattilaan. Keitä hiljalleen 10 minuuttia. 2. Ota kattila pois liedeltä. Lisää teepussit veteen. Hauduta kannen alla viisi minuuttia. 3. Poista teepussit kattilasta. Lisää juomaseokseen maito ja sokeri. Lämmitä juoma hitaasti liedellä. Älä keitä! 4. Vaahdota 1 dl maitoa sähkövatkaimella korkeassa ja kapeassa kannussa. 5. Siivilöi seos ja kaada laseihin. Lusikoi juomien päälle maitovaahtoa ja ripottele pinnalle kanelia. Nauti heti.

6 6 Hima Himassa 20 % 10 Vähemmälläkin pärjää Asumisen osuus energian loppu käytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Lämmityskulujen osuus vuokrasta on taas lähes prosenttia. Helppo paketointi Onko paketin teko piinaa? kuva thinkstock peri sopii loistavasti myös lahjanarun korvikkeeksi: leikkaa vain paperista kapeita suikaleita ja liimaa ne paketin ympärille. Kiharat päät saa kätevästi kynän ympärille kierittämällä. Lahjan keksiminen on jokavuotinen päänvaiva, mutta vielä enemmän harmaita hiuksia tuottaa lahjan kääriminen paketinkaltaiseksi. Erityisesti monella miehellä on käsityötunneista vierähtänyt vuosia, ja teipistäkin tulee mieleen vain ilmastointi. Paketoinnin ei kuitenkaan tarvitse olla taistelua papereiden ja nauhan kihartamisen kanssa. Esimerkiksi valmiista lahjapussista tai maalatusta kenkälaatikosta saa vaivattomasti katseita kestävän paketin. Monesta liikkeestä saa vanhoja laatikoita kysy mällä, ja päälle voi liimata valmiin koristeruusukkeen. Todellinen en-tee-sitä-itse-tyyppi miettii pakkaustyötä jo lahjaa valitessaan. Paketointia helpottaa jo valmiiksi kova, suorakulmion muotoinen paketoitava, kuten lautapeli tai hajuvesi. Joulun aikaan markkinoilla on monenlaisia valmiita, kauniita lahjapakkauksia, jotka voi kruunata yksinkertaisesti lahja nauhalla ja pakettikortilla. Lahja kortti kauniissa kirjekuoressa säästää vaivaa ja hermoja. Isot liikkeet ja kauppakeskukset tarjoavat usein paketointipalveluita, mutta niiden jonot venyvät helposti joulun lähestyessä. Paketointiapua voi kysyä myös naapurista tai sukulaislapsilta. Palkaksi voi tarjota vaikka joulutorttuja ja kaakaota. kanssa pitää paketointipikkujoulut. Niissä syntyy ideoita ilman hukkamateriaaleja, kun ylijääneelle materiaalille löytyy käyttäjä läheltä. Keittiön kaapissa odottaa monenlaista hyödyllistä paketointitarpeistoa. Paperipussista saa helpon ja kauniin paketin, jonka voi rullata ja nitoa kiinni. Kuivapakkaukset, kuten muro- ja keksilaatikot, voi avata saumoista, kääntää ympäri ja liimata uudelleen. Kun appelsiini tai omena kuivuu korissa syömäkelvottomaksi, voi sen viipaloida, ja parissa päivässä renkaat kuivuvat kauniiksi somisteiksi ekopakettiin. Niille, jotka haluavat kääriä lahjansa perinteisesti paperiin, sopii käytettäväksi vanhat lehdet ja kirjojen sivut. Isommille lahjoille voi tapetista tai julisteesta askarrella lahjapussin. Paaskartelu Ekopaketti on kaunis ja edullinen Kauniin lahjapakkauksen salaisuus ei ole siihen uponneissa euroissa vaan persoonallisuudessa. Kun paketoinnissa hyödyntää kodin antimia tai kierrätysmateriaaleja, luonto ja lompakko kiittävät. Itse tehty lahjan kääre tekee lahjasta kuin lahjasta erityisen ja omaperäisen. Persoonallinen paketti on paitsi edullinen vaihtoehto myös ympäristöteko valmiiksi kuvioitu lahjapaperihan ei kelpaa kuin energia- tai sekajätteeseen. Ekopaketointi ei vaadi edes taitoa, vähän vain luovuutta. Persoonalliseen lahjakääreeseen kannattaa hakea ideoita kodin kaapeista, luonnosta ja kirpputoreilta. Vain mielikuvitus rajoittaa materiaalien käyttöä luovassa paketoinnissa. Jos oma mielikuvitus ei riitä, voi ystävien Yksinkertaisen paketin kruunaavat koristeelliset yksityiskohdat. Pakkausnaruun voi esimerkiksi pujottaa nappeja tai piparin, johon on kirjoitettu lahjan saajan nimi. Luonnon materiaaleissa, kuten kävyissä ja puunoksissa on perinteistä joulutunnelmaa. Kankaasta saa aikaa kestävän lahjapakkauksen. Siitä voi ommella pussukan tai sen voi kääräistä lahjan ympärille vaikka karkkipaperin tapaan. Tässä kannattaa käyttää esimerkiksi vanhoja jouluverhoja tai vaatteita. Lahjapaketin sisältöä voi myös hyödyntää paketoinnissa. Esimerkiksi pussilakanan voi pakata tyynyliinaan tai suklaarasian keittiöpyyhkeeseen. Moneen kankaaseen soveltuu kaksipuolinen teippi kiinnittäjäksi, ja käärön voi viimeistellä narulla. Perunanpuolikkaasta saa näppärästi kaivertamalla leimasimen, jolla trenditietoinen koristelee tänä jouluna. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että uusiokäytetty pahvi ei kelpaa pahvinkeräykseen, jos se on liimassa ja askartelumaalissa uitettu. Koristelut kannattaa siis pitää helposti irrotettavina, eikä esimerkiksi nitojan niitit haittaa kierrätettävyyttä. Jouluna lahjat kannattaa avata varovasti, sillä lahjapaperin voi säästää tulevia vuosia ajatellen. Laadukasta lahjapaperia voi käyttää monta kertaa, ja revennytkin lahjapaperi sopii pakettien koristeluun ja pakettikortteihin. Selja Tiilikainen Paketointi-ideoita kierrätysmateriaaleista antoi Kädentaitopalvelu Näprän osastovastaava Marja Peltola, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:sta Lisää ideoita ja paperipussin ohje: Oiva-askarteluoppaassa Kierrätyskeskuksen verkkosivuilla www. kierratyskeskus.fi/askarteluopas

7 Hima Energiansäästö Joulu on paitsi lahjojen, myös kotitalouksien jätemäärien kasvun kultaaikaa. Kaukaa viisas voi vähentää jätettä antamalla läheisilleen joululahjaksi elämyksiä, palveluja, aikaa tai hyvää mieltä. Erilaisia lahjaideoita etsivien kannattaakin hakeutua Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tarjoamalle -sivustolle, mistä löytyy lahjavinkkejä niin turhien tavaroiden kaihtajille kuin ympäristön ystäville. kuva sanna hyvärinen jätteidenkeräys Jätehuolto uudistuu lisää pönttöjä katoksiin Lasin ja metallin erilliskeräys tulee pakolliseksi pääkaupunkiseudun kiinteistöissä vuoden alusta. Uudistus koskee yli 20 asunnon taloja, joista moneen on jo ehditty toimittaa tarvittavat keräysastiat. Jo jonkin aikaa yli 20 asunnon kiinteistöissä on pitänyt järjestää kartongin keräys. Vuoden alusta voimaan astuvan uuden jätelain myötä velvoite laajenee koskemaan yli kymmenen asunnon kiinteistöjä. Vuoden alusta myös lasi ja metalli muuttuvat keräysvelvoitteen alaisiksi, ja tämän takia talokohtaisia jätteidenkeräyspisteita saatetaan parhaillaan ajan tasalle. Suurimmassa osassa Hekan talojen jätteidenkeräyspisteitä lasi- ja metallijakeiden keräysastiat on sijoitettu olemassa oleviin jätehuoneisiin. Osassa taloista ne on tilanpuutteen vuoksi jouduttu jättämään jätehuoneiden ulkopuolelle. Taloissa, joissa jätteiden keräys tapahtuu syväkeräysastioihin eli kansankielellä moolokeihin, lasi- ja metallijakeiden keräysastiat sijaitsevat yleensä niiden vieressä ulkotiloissa. Pienessä osassa taloista on syväkeräysastioita, joissa on omat osiot lasille ja metallille. Myös alle 20 asunnon talot voivat halutessaan lähteä mukaan lasin ja metallin keräykseen. Tämä onnistuu vuoden vaihteen jälkeen erityisen helposti niissä tapauksissa, missä talo osuu keräys auton reitille, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristöasiantuntija Seppo Kajaste. Uusi jätelaki ja EU:n jätehuoltodirektiivit pyrkivät merkittävästi vähentämään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Niihin pohjautuvan kansallisen tavoitteen mukaan vuonna 2016 yli 50 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä käsitellään biologisesti tai kierrätetään materiaaleina. Tällä hetkellä kyseisessä pyrkimyksessä ollaan noin 35 prosentin tasolla. Vaikka suuret jätehuollon muutokset eivät välttämättä näy talojen asukkaille, on heillä merkittävä rooli ruohonjuuritasolla tapahtuvassa jätteiden lajittelussa. Ensi vuonna valmistuvan Vantaan jätevoimalan myötä pääkaupunkiseudun sekajätteet päätyvät polttouunien kautta sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Ettei polttouuneihin joutuisi tarpeettomasti kierrätyskelpoista tavaraa, kannattaa asukkaiden olla lajittelussa entistäkin huolellisempia ja noudattaa uusissa keräysastioissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevia ohjeita. Jätevoimalan valmistuminen vain lisää lajittelun tarvetta. Se ei missään tapauksessa poista tai vähennä uusien velvoitteiden asettamia vaatimuksia, Kajaste vahvistaa. Uuden jätelain myötä myös ongelma jätteistä ryhdytään puhumaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisina jätteinä. Niiden oikea paikka on varta vasten osoitetut, HSY:n alueelliset keräyspisteet, Sortti-asemat tai keväisin kiertävät keräysautot. Ari Rytsy

8 8 Hima Homma hanskassa 441 kpl Vuoden 2013 aikana Hekalle on valmistunut 441 uutta asuntoa. Alkuvuonna 2014 valmistuu lisää asuntoja Jätkäsaareen, Maununnevaan ja Myllypuroon. Autopaikan lumityöt kuuluvat asukkaalle Talvi tekee tuloaan, joten autoilijoiden kannattaa taas varautua aamuisiin lapiohommiin. Hekan Laajasalon alueen vuokra-asuntojen isännöinnistä ja huollosta vastaavan Heka- Laajasalon työnjohtaja Pentti Rouvali muistuttaa, että autopaikkojen siistinä ja lumettomana pitäminen on asukkaiden vastuulla. Auton päältä harjattavat lumet jäävät usein autopaikalle. Talven edetessä lumi kasaantuu paakuiksi ja muodostaa aikamoiset Äänisen aallot, Rouvali sanoo. Kiinteistöhuolto ajaa lumet aamuisin parkkialueiden keski väyliltä. Myöhemmin päivällä tehdään tarkempaa lumenajoa; puhdistetaan pihaportaita ja polkuja sekä ajetaan kasaantuneet lumet pihojen sivustoille. Samalla lumet ajetaan myös tyhjänä olevilta autopaikoilta. Koneellinen lumenajo autopaikalta onnistuu kuitenkin vain silloin, kun vierekkäin on vähintään kaksi tyhjää paikkaa. Rouvali neuvoo luomaan pienetkin lumimassat mahdollisimman nopeasti omalta autopaikalta, jos sitä ei päästä päivisin koneellisesti puhdistamaan. Näin lumi ei ennätä tiivistymään. Työtä varten voi lainata kolan ja lapion yhtiön ulkovarastosta. Omaa lumisavottaa helpottamaan voi hankkia myös pienen, peräkonttiin mahtuvan lumilapion. Tuomas Lehtonen Asumispalvelut Liputuksen voi tilata myös henkilökohtaisena merkkipäivänä. Lippu liehumaan Suomen lippu hulmuaa saloissa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä, mutta liputtaa saa myös henkilökohtaisina juhlapäivinä. Suomen lippu nostetaan salkoon vuosittain kuutena virallisena ja 13 vakiintuneena liputuspäivänä, kertoo Heka- Vesalan isännöitsijä Ulla Salo. Lippu nähdään salossa myös silloin, kun toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai koko maata koskeva neuvoa-antava kansanäänestys. Presidentin virkaanastumispäivää juhlistetaan niin ikään siniristilipulla. Hekan asunnoissa asuvien ei tarvitse kantaa huolta liputuksesta, sillä lipun nostaminen ja laskeminen kuuluvat kiinteistöhuollon tehtäviin. Alueen huoltomies käy nostamassa lipun salkoon aamulla noin kahdeksalta, ja päivystäjä laskee lipun auringon laskiessa. Kesällä lippu lasketaan viimeistään iltayhdeksältä. Itsenäisyyspäivänä ja vaalipäivinä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, lippu lasketaan kahdeksaan mennessä. Jos lippu jostain syystä ei ole liputuspäivänä salossa, asiasta voi ilmoittaa puhelimitse asiakaspalveluumme tai päivystysnumeroomme, Salo summaa. kuva thinkstock Juhannus muodostaa kuitenkin poikkeuksen liputussääntöön. Suomen lipun päivänä eli juhannusaattona lippu nostetaan illalla kuudelta ja lasketaan vasta juhannuspäivänä kello 21. Lippu saa siis liehua salossa koko kesäyön. Liputus on mahdollista tilata myös henkilökohtaisina merkkipäivinä tai perheen juhlapäivänä. Salon mukaan esimerkiksi 50- ja 60-vuotispäivien kunniaksi toivotaan silloin tällöin liputusta. Ei liputusta kovin usein tilata, mutta joskus kuitenkin. Tilauksen voi tehdä soittamalla hyvissä ajoin alueyhtiömme asiakaspalveluun tai huollon työnjohtajille. Tällä hetkellä juhlaliputuksen maksu on 40 euroa. Presidentin julistaessa kansallisen surupäivän tai talon asukkaan menehdyttyä lippu vedetään puolitankoon. Salon mukaan liputus järjestetään joko kuolinpäivänä tai sitä seuraavana päivänä ilmoitusajankohdasta ja vainajan omaisten toiveesta riippuen. Myös hautajaispäivänä järjestetään suruliputus. Suomen viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät J.L. Runebergin päivä Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä* Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Kansallinen veteraanipäivä 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä* 9.5. Eurooppa-päivä Äitienpäivä* J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Kaatuneitten muistopäivä 4.6. Puolustusvoimain lippu juhlan päivä* Juhannus, Suomen lipun päivä* 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä YK:n päivä Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen Isänpäivä Itsenäisyyspäivä* Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä *Virallinen liputuspäivä Heka-Vesalan isännöimissä ja huoltamissa Hekan taloissa liput säilytetään huoltotuvassa, jossa ne pystytään kuivattamaan ja säilyttämään asianmukaisella tavalla. Tarvittaessa liput voidaan pestä. Käytöstä poistettu lippu hävitetään polttamalla. Tuomas Lehtonen

9 Hima Taitava talous Suomalaisten keskimääräinen kulutus joulun valmisteluihin ja lahjahankintoihin Lähde: Suomalaisen työn liitto, joulututkimus säästövinkit Joulubudjetti aisoihin Jouluun liittyy paljon tunteita ja joulu - tohinoissa rahankäyttö voi helposti lipsahtaa liiallisuuksiin. Tunnelman voi loihtia niukemmallakin budjetilla, kun suunnittelee hieman etukäteen. Jokaiseen joulupöytään kuuluu omia erityisherkkuja, mutta itse tehtynä joulun perinneruoat ovat melko edullisia. Ruokaa ostetaan kuitenkin helposti liikaa, jolloin sitä myös menee hukkaan. Suunnittelu on tässäkin paikallaan: esimerkiksi laatikot kannattaa tehdä raakoina pakkaseen, josta niitä voi paistaa tarpeen mukaan. Jouluvalot ja joulukoristeet on parasta uusia heti joulun jälkeen. Alennusmyynneistä joulutavaraa saa pilkkahintaan, ja silloin on vielä tuoreessa muistissa, mikä valo ei enää toimi, tai mitkä koristeet ovat ihastuttaneet kaupassa. Fiksu ostaa joululahjoja ympäri vuoden. Tällöin lahjat ovat harkitumpia, ja alennusmyynneistä voi tehdä edullisia löytöjä. Myös kustannukset jakaantuvat pitkin vuotta, eikä kaikki jouluhankinnat osu joulukuulle. Myös joulun budjetti kannattaa päättää etukäteen. Rahanmenoa on helpompi hahmottaa, eikä pakkotilanteessa tule sorruttua kauppaketjujen kalliisiin luottokortteihin. Erityisesti pienille lapsille lahjojen määrä on usein tärkeintä. Siksi kannattaakin satsata yhteen päälahjaan, ja paketoida kaveriksi karkkia ja pieniä arkielämän juttuja, kuten vaikka sukkia tai piirustustarpeita. Isompien lasten kohdalla taas voi sopia, että tarpeelliset hankinnat, kuten käyttövaatteet ja urheiluvälineet, annetaan joululahjana. Myös lahjakortti on helppo ja rahallisesti järkevä lahja. Joulun jälkeisissä alennusmyynneissä lahjakortin arvolla voi saada paljon enemmän kuin ennen joulua, ja itse valittu lahja on takuuvarmasti mieleinen. Lahjatoiveita toteuttaessa kannattaa harkita yhteislahjoja. Kun jokainen osallistuu pienellä summalla, saa yhdessä aikaiseksi enemmän. Pienillä teoilla myös joulun sähkölaskun saa pidettyä kurissa. Esimerkiksi uunia ei tarvitse pitää päällä aamusta iltaan, kun laatikot kuumentaa kinkun jälkilämmöllä. Sitä vastoin jouluvalot kuluttavat sähköä suhteellisen vähän, ja niistä kannattaakin nauttia sydämen pohjasta. Tärkeintä joulussa on kuitenkin tunnelma ja yhdessäolo. Sitä ei voi mitata rahassa. Vinkkejä joulubudjettiin tarjosi Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario

10 Mun työpaikka Taiteilijan elämää

11 Hima teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat SUSA JUNNOLA Puustellinrinteessä Hekan kolmikerroksisessa rivitalossa kotia pitää taiteilijaisä, opiskelijaäiti ja kaksi pientä poikaa. Iltaisin isä suuntaa töihin ateljeelleen kodin alakertaan. Työtilallisia asuntoja löytyy Hekasta vain kymmenkunta. eir Byrkjeland työntää lastenrattaita kotia kohti juuri ennen haastattelun alkua. Toimittajan on helppo tunnistaa nuori taitelija google-kuvahaun perusteella. Veimme juuri Evindin kanssa Rurikin muutamaksi tunniksi kerhoon, Geir kertoo viitaten kolme ja puoli -vuotiaaseen esikoiseensa. Kuopus on veljeään kaksi vuotta nuorempi. Puolenpäivän aikaan teemme matkan toiseen suuntaan ja sitten onkin jo päiväunien aika. Kolmen kerroksen väkeä Geirin avovaimo ja poikien äiti, Annika Nigmann, opiskelee toimintaterapeutiksi ja on töissä lähistöllä sijaitsevassa päiväkodissa. Geir itse valmistui keväällä Vapaasta taidekoulusta kuvataitelijaksi ja samalla aukesivat ovet Kuvataideakatemian viisivuotiseen maisterinohjelmaan. Siirsin aloitusta vuodella, pojat ovat niin pieniä, että haluan olla heidän kanssaan kotona vielä yhden vuoden lisää, Geir kuitenkin toteaa tulevaisuuden suunnitelmistaan. Byrjkeland-Nigmannin perhe on asunut Malminkartanossa vasta muutaman kuukauden. Tilaa kolmessa kerroksessa on yhteensä 113 neliötä. Ja mikä parasta, koti on varta vasten suunniteltu asukkaan mahdollista yritystoimintaa tai kotona työskentelyä varten: sisääntulokerroksessa on olohuone ja keittiö, ylhäällä makuuhuoneet ja alakerrassa omalla sisäänkäynnillä varustettu työskentelytila. Perheen aikaisempi koti löytyi Viikistä ja Geirin työhuone Kaapelitehtaalta. Etsimme edelleen samaa ratkaisua eli pienempää kotia kuin tämä nykyinen, mutta isompaa kuin HOASin asunto Viikissä sekä kodin ulkopuolista työ huonetta. Mutta kun tämä Hekan asunto löytyi, kiinnostuimme tästä heti. Hakemuksen lisäksi kirjoitin kirjeenkin, Geir naurahtaa. Geir Byrkjeland kertoo, että kotona työskentelyn edut ovat sekä ajankäytöllisiä ja taloudellisia, kun lisäksi ei tarvitse vuokrata ulkopuolista ateljeeta. Alakerran työtila on tarpeeksi suuri, mutta tarvikkeita varten lisähyllyille on tilausta.

12 Kuvataiteilijan työ vaatii aikaa ja keskittymistä, joten Geir suuntaa alakerran ateljeehensa mieluiten yksin ja iltaisin, kun pojat ovat menneet nukkumaan. Päivisin mennään Rurikin ja Evindin ehdoilla. Muutto Malminkartanoon tapahtui kuitenkin Viron kautta; perhe asui kahdeksan kuukautta Haapsalussa Geirin ollessa tutkimusharjoittelijana paikallisessa museossa. Työ jatkuu itse asiassa vuoden loppuun asti, mutta loppuvaiheen voin hoitaa täältä kotoa käsin, Geir lisää. Tällä hetkellä Geir pääsee toteuttamaan taiteellista puoltaan iltaisin ja viikonloppuisin, päivät hän on lasten kanssa. Alakertaan eli työhuoneelle hän suuntaa mieluiten yksin eikä pojilla täällä oikein tekemistäkään ole. Minun työvuoroni alkaa yleensä iltaisin klo 19 aikoihin ja kestää puolelle öille. Lasten nukkumaanmeno ei myöskään ole aina taattu tiettyyn kellon aikaan, joten voin auttaa Annikaa ja mennä vasta sitten alas työhuoneelle. Työni vaatii sen verran paljon keskittymistä ja aikaa, että on lähes mahdotonta tehdä sitä silloin, kun pojat ovat kanssani. En voi enkä haluakaan tulla vain sutaisemaan jotain ja jatkaa sitten palapelien kasaamista. Toisaalta, kun hommaan sitten ryhtyy, inspiraatiota on turha jäädä odottelemaan ja sutiin on tartuttava. En halua tulla vain sutaisemaan jotain ja jatkaa sitten palapelien kasaamista. Iso ripaus arjen realismia Epäsuomalaisten nimien takaa löytyy Geirin puolelta norjalaista sukujuurta, Annikan suku on Saksasta. Nuoret vanhemmat ovat kuitenkin itse syntyjään Vaasasta. Siellä asuvat edelleen myös molemmat isovanhemmat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lastenhoito sujuu omin voimin. Arki on kuitenkin hyvin organisoitu ja kummallakin vanhemmalla mahdollisuus toteuttaa itseään. Vanhemmat haluavat, että lapset saavat kasvaa kotona. Olemme tottuneet sopeutumaan. Se, joka ehtii, hoitaa niin lapset kuin kodin työt. Toki tärkeätä on myös järjestää perheen yhteistä aikaa, Geir toteaa. Kotona työskentelemisen hyödyiksi Geir mainitseekin juuri ajan käytön sekä puhtaasti taloudelliset edut; isompikin asunto on edullisempi kuin vuokra-asunto ja kodin ulkopuolinen työhuone. Ulkopuolisen työhuoneen etuna Geir pitää taas siirtymisriittiä. Matka Viikistä Kaapelitehtaalle kesti ennen noin puolisen tuntia, ja koska Geir ei joutunut työskentelyajankohtiensa vuoksi seisomaan liikenneruuhkissa, oli matka arvokasta omaa aikaa. Mutta ehkäpä alakerran työhuoneelle voisi siirtyä ulkokautta? Niin, ehkäpä. Silloin voisi tulla fiilis, että ihan oikeasti siirtyy työpaikalle, Geir tuumii. Jos totta puhutaan, niin itselleni tärkein asia on kuitenkin työrauha, paikalla ei ole niin suurta väliä. Uutta työtilaansa Geir kiittelee tarpeeksi suureksi ja myös kattokorkeus on suurille töille riittävä. Geir on juuri hankkinut ateljeehensa päivänvalovalaisimet ja loisteputket. Edessä on myös tummennusverhojen vaihto häikäisyverhoiksi, jotta valo pääsee läpi, sekä lisähyllytilan rakentaminen. Portaitten alta myös mukavasti säilytystilaa. Ja onneksi vanhempieni luota löytyy lisätilaa, Geir toteaa ja kertoo isänpäivänviikonloppuna juuri vieneensä tauluja säilytykseen. Seuraavan kerran perhe miettinee asunnonvaihtoa sitten, kun pojat lähestyvät kouluikää. Nyt alakerran työhuone sekä kävelymatkan päästä löytyvät palvelut ja puistot ovat ideaaliratkaisu. TÖISSÄ KOTONA Työtilalliset asunnot ovat Hekassa harvinaisuus: asunnosta ainoastaan 12:sta löytyy työtilat. Ensi vuonna Maununnevalle on tulossa kolme lisää, ja niiden haku alkaa heti alkuvuonna. Asuntoa saa käyttää työn tekemiseen ilman virallistakin työtilaa, kunhan asuminen on ensisijaista. Työnteosta ei myöskään saa aiheutua haittaa naapureille.

13 Hima Uutta & vanhaa Mäenlaskun riemua Helsingin Kaivopuistossa on laskettu mäkeä vuodesta toiseen, vain välineet ovat vaihtuneet. Puinen kelkka tai muovinen pulkka väliäkö tuolla kunhan alas pääsee. ENNEN kuva Helsingin kaupunginmuseon arkisto NYT kuva Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki/tim bird Vuosi 1938 oli keskilämpötilaltaan viime vuosisadan lämpimin. Silti talvella riitti lunta ja pakkasta mäenlaskua varten. Ennen vanhaan kelkat olivat puisia, tai mäkeä laskettiin pohjasta jäädytetyillä viljasäkeillä, joilla saatiin hyvät liu ut. Kaivopuisto on ollut suosittu paikka pulkkailuun jo vuosikymmenien ajan. Viime vuosina Helsingissä on saatu nauttia melko monesta runsaslumisesta talvesta, ja mäkeä onkin laskettu ahkerasti. Pulkkailun iloinen tunnelma on säilynyt, mutta välineet ovat matkan varrella muuttuneet: muoviseen stigaan saa nyt lämpötyynyn tai pulkkaan heijastimet, ja liukuriakin löytyy joka lähtöön.

14 14 Hima Mäkelänkatu oli 1920-luvulla ensimmäinen Helsingin rakennuttama kivitalo työväelle. kuva helsingin kaupunki, rakennusvalvontavirasto

15 Hima Hekan huudit teksti HANNA RUSILA Kuvat Heka/ Sara huhtinen Kaupunkimittausosasto, Helsinki 075/2013 Vanhat pinnat esiin Vallilan tunnetuin työläisasuintalo pääsee peruskorjauksessa takaisin oikeuksiinsa lukua henkiviä materiaaleja on etsitty Rakennusapteekkia myöten. Luksusta työläisille un suojeltua asuintaloa lähdetään peruskorjaamaan, kyseessä ei ole ihan tavallinen projekti. Ei myöskään Hekan 86 asuntoa ja neljä liiketilaa käsittävässä kohteessa, Mäkelänkatu 37 43:ssa. Kolmesta talosta koostuva, 160 met riä pitkä rakennuskokonaisuus edustaa 1920-luvun klassismia ja on luokiteltu suomalaisen asuntoarkkitehtuurin parhaimmistoon. Siksi kohteella on suojelumerkintä Sr-1, jonka mukaan sen kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo ja tyyli on säilytettävä. Keväällä alkaneen peruskorjauksen yksityiskohdista on neuvoteltu niin museo- kuin rakennusvalvontaviranomaistenkin kanssa, kertoo hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Kai Lohman. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan säilyttää vanhaa ja palauttaa yksityiskohtia alkuperäiseen 20-luvun asuun. Ja kyllä se niin hieno rakennus on, että työ kannattaa, Lohman tuumaa. Mittava korjausurakka käynnistyi huhtikuun alussa, ja valmista pitäisi tulla kahdessa vuodessa. Ensimmäisenä huputetun keskimmäisen talon asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa vielä ennen vuodenvaihdetta. Heitä odottavat siellä suurennetut ja modernisoidut pesutilat, uusitut keittiöt ja komerot sekä vaalea värimaailma. Sisäkalusteet ja -pinnat valittiin nykyaikaisista mallistoista, mutta yksityiskohdissa säilytetään vanhaa. Esimerkiksi alkuperäiset peiliovet kunnostetaan, samoin jalka- ja ovilistat, Lohman kertoo. Osa vanhasta aineksesta on niin huonokuntoista, että se on pakko uusia. Ajan henkeen sopivia materiaaleja ja osia on metsästetty muun muassa entisöintiin erikoistuneesta Rakennusapteekista. Eniten suojelun vaikutus näkyy ulkopinnoissa ja -yksityiskohdissa. Kunniakkaaseen 87 vuoden ikään ehtinyttä rakennusta on remontoitu monta kertaa, eikä vanhaa ole aina kunnioitettu niin kuin nykyisin. Esimerkiksi 1970-luvun lopulla tehtyyn peruskorjaukseen suojelumääräykset eivät juuri vaikuttaneet. Nyt päällekkäisten maalikerrosten alta on raaputettu esiin vanhimmat. Nämä värit palautetaan esimerkik si porrashuoneisiin ja ulko-oviin, Lohman mainitsee. Tuuletusparvekkeiden 70-luvulla vaihdetut kaiteet puolestaan korvataan alkuperäisen tyylisillä. Alkujaan Mäkelänkatu 37 43:n julkisivu oli harmaa, mutta muuttui vuosien saatossa oranssinkeltaiseksi. Uudesta väristä neuvoteltiin museoväen kanssa. Yhteistuumin päädyttiin vaalennettuun keltaiseen, sillä se sopii harmaata paremmin nykyisen kivi-vallilan henkeen. 70-luvun tummat ikkunankarmit palautetaan uusien ikkunoiden myötä vihertävänharmaiksi, ja mustat venttiilit häviävät. Julkisivu näyttää peruskorjauksen valmistuttua vähemmän kontrastiselta, Lohman kuvaa. Vuodesta 1995 Mäkelänkadulla asunut eläkeläisrouva Kerttu Ruuth pitää uudesta julkisivuvärityksestä, joka näkyy jo keskimmäisessä eli numeron 39 talossa. Hänen talonsa, numero 37, menee sisäremonttiin seuraavaksi. Edessä on vähintään puolen vuoden evakko. Mielenkiintoista on nähdä, millaiseksi koti muuttuu. Pääsin jo hiukan kurkistamaan 39-talon puolelle, ja paljon valoisammalta asunnossa näytti, Ruuth hymyilee. Ruuth on johtanut kaksi vuotta puhetta talotoimikunnassa ja päässyt muun muassa välittämään asukkaiden toiveita ja havaintoja työmaalle. Meitä on kuunneltukin. Lupasivat esimerkiksi selvittää, voitaisiinko toiseen pesu tupaan saada matonpesupaikka, hän kertoo. Ruuthin aikana taloa ei ole remontoitu pikkukorjauksia enempää. Sisältä koti on vielä pitkälti 70-luvun asussa. Nykyisin täällä asuu paljon kaltaisiani eläkeläisiä. Lapsia ei enää ole montakaan, toisin kuin talon työläisaikoina. Nuoria on jonkin verran, Ruuth kertoilee. Kohteen kaikki asunnot käsittävät huoneen, ison keittiön ja pesutilan. Keskikoko on 41 neliömetriä. Täällä minä asustelen kukkieni kanssa, kirjoittelen runoja ja teen käsitöitä. Juttelen näille paljon, ja silittelen. Ja hyvin ovat kukkineetkin, taas on uusia nuppuja tuloillaan! Ruuth esittelee huonekasvejaan. Mäkelänkatu valmistui vuonna 1926 kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin piirustusten mukaan. Asuntopula Helsingissä oli kova ja kunnallinen asuntotuotanto vielä lapsenkengissään. Helsinki rakennutti ensi kertaa työväelle kivisen asuintalon. Siihen asti kunnallisesti tuetuissa kohteissa oli käytetty puuta. Kaikkiin 86 asuntoon rakennettiin erillinen keittiö ja vessa, mikä oli 1920-luvun työväelle harvinaista luksusta. Linnamainen ulkoarkkitehtuuri sai vaikutteita Saksasta, asuntojen mitoitus Ruotsista. Taloa on remontoitu vuosikymmenten aikana paljon. Alkujaan talo oli sävyltään harmaa, mutta vaalennetunkeltainen sopii paremmin kivi-vallilan nykyhenkeen.

16 16 Hima Snadit Heka-Kansanasuntojen asunnonvälitys asunto-osastolle Helsingin Käpylän ympäristössä toimiva Heka-Kansanasunnot on ollut Hekan ainoa alue, jonka asunnonvälitys on tehty Hekan alueyhtiössä. Käytäntö on jatkossa yhtenäinen koko Hekassa, kun Heka-Kansanasuntojen asunnonvälitys siirretään Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asunto-osastolle. Vuodenvaihteesta lähtien siis kaikkien Hekan asuntojen asunnonvälitys tehdään kiinteistöviraston asunto-osastolla. Asuntohakemuksen kaikkiin Hekan asuntoihin voi jättää kätevimmin internetissä osoitteessa Asunnonvälitykseen liittyvissä asioissa voi asioida myös puhelimitse (puh ) tai Ruoholahdessa osoitteessa Itämerenkatu 3 sijaitsevassa palvelupisteessä. Hekasta asiaa vuokranmääritys Vuokra nousee keskimäärin 2,4% Hekan hallitus vahvisti lokakuussa kohdekohtaiset kokonaisvuokrat vuodelle Alue- ja kiinteistökohtaisesti vuokrankorotuksissa on suuriakin eroja. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asuntojen vuokrat ovat ensi vuonna keskimäärin 10,80 euroa per neliö kuukaudessa. Keskimääräinen vuokra vuonna 2013 on ollut 10,55 euroa per neliö kuukaudessa, joten vuokrat nousevat vuodenvaihteessa keskimäärin 2,37 prosentilla. Alue- ja kiinteistökohtaisesti vuokrankorotuksissa on tosin suuriakin eroja. Pienin keskimääräinen vuokrankorotus on Heka-Kannelmäen alueella, 0,38 prosenttia. Keskimäärin suurin vuokrankorotus on Heka-Vallilan alueella, 6,23 prosenttia. Kokonaisvuokra määräytyy omakustannusperiaatteella, jolloin asukkailta peritään vuokrana ne kustannukset, jotka tarvitaan kattamaan kiinteistöjen pääomakulut sekä kiinteistönpidon ja hallinnon menot. Vuokrasta karkeasti puolet on pääomavuokraa eli pääosin kiinteistöjen vanhan lainakannan korkoja ja lyhennyksiä sekä tontinvuokraa. Puolet muodostuu hoitovuokrasta, jonka muodostavat pääosin isännöinti, huollon ja siivouksen kustannukset, hoitokorjaukset sekä lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokulut. Hekan asuntojen pääomavuokria määritettäessä käytetään kohtuullista vuokrientasausta. Tasauksen määrään vaikuttavat eniten Helsingin sisäiset, sijaintiin perustuvat kalleusalueet sekä talojen suurten korjausten kustannusten pysyminen kohtuullisena kullakin alueella ja kussakin talossa. Hekan hallitus vahvisti kohdekohtaiset kokonaisvuokrat lokakuisessa kokouksessaan. Asukkaat ovat osallistuneet vuokranmääritykseen vuokralaisdemokratian kautta. Hekalla on 448 vuokranmääritysyksikköä, joista 59 yksikön talotoimikunta joko esitti muutosehdotuksia esitettyihin laskelmiin tai ei hyväksynyt niitä. Vuokrantasauksesta antoi lausunnon 15 vuokralaistoimikuntaa kaikkiaan 21:sta. Kahdella näistä oli huomautettavaa tasauksen toteutuksesta. Vuokrantarkistusilmoitukset on toimitettu asukkaille lokakuun loppuun mennessä. Vuokranmaksutositteet vuodelle 2014 lähetetään viimeistään joulukuussa. Heka omistaa noin vuokraasuntoa Helsingissä. Hekan asunnoissa asuu yli asukasta eli likimain 15 prosenttia helsinkiläisistä. Vallila Pikku Huopalahti Kantakaupunki Kansanasunnot Vuosaari Laajasalo Suutarila Kumpula Pihlajisto Malminkartano Malmi Siilitie Haaga Jakomäki Kannelmäki Kontula Maunula Puotila Vesala Roihuvuori Myllypuro Keskivuokra /m2/kk 10,77 11,24 11,94 11,33 11,42 11,83 10,96 11,48 11,81 10,67 11,10 11,65 10,43 11,37 11,44 11,08 11,21 11,40 10,95 11,24 11,40 10,70 11,13 11,22 10,47 10,82 11,04 10,04 10,61 10,78 10,25 10,51 10,75 9,96 10,36 10,65 9,86 10,30 10,59 10,21 10,46 10,59 10,31 10,51 10,55 9,82 10,09 10,50 9,93 10,10 10,37 9,63 9,93 10,21 9,29 9,57 9,83 9,31 9,58 9,77 9,17 9,66 9,71 10,21 10,55 10,

17 Hima Uusiin vuokrasopimuksiin yhtenäinen eräpäivä Hekassa tehtävien uusien vuokrasopimusten eräpäivä yhtenäistetään. Jatkossa tehtävissä vuokrasopimuksissa vuokranmaksun eräpäivä on aina kuun neljäs. Aiemmin eräpäivät vaihtelivat hieman Hekan eri alueyhtiöissä. Hekan hallitus päätti eräpäivän yhtenäistämisestä marraskuun kokouksessaan. Vanhojen, jo voimassa olevien vuokrasopimusten eräpäivä ei muutu. Uuteen kotiin? Heka Myllypuro Lallukankujan hakuaika käynnissä Vuokratasot kalleusalueittain Hekan ja Helsingin erot keskimäärin vuonna 2012 ero 59 % ero 54% ero 26 % ero 13 % Käärmetalolle hankesuunnitelma Käpylässä, Mäkelänkadun varrella sijaitsevan Käärmetalon peruskorjauksen pitkään valmisteltu hankesuunnitelma on hyväksytty. Suunnitteluvaihe on siis pääpiirteittäin saatu valmiiksi ja hankkeen valmistelua voidaan edistää. Hekan hallitus hyväksyi hankesuunnitelman marraskuisessa kokouksessaan. Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas Käärmetalo valmistui vuonna asuntoa sisältävä, käärmemaisesti polveileva talo on Olympiastadioninkin suunnitelleen arkkitehti Yrjö Lindegrenin käsialaa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa niin rakennusosiensa, pihansa kuin osittain sisätilojensakin osalta. Käärmetalo oli valmistuessaan ensimmäinen Helsingin kaupungin rakennuttama aravalainoitettu vuokratalo. Hekan omistaman Käärmetalon isännöinnistä ja huollosta vastaa Heka-Kansanasunnot Oy. Ja eikun muuttohommiin! kalleusalueet Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3 Helsinki 4 Kaikki vuokrat keskimäärin alueella Hekan keskimääräiset vuokrat alueella Hekassa on edullista asua Asuntokunnat yhä pienempiä Hekan vuokrataso on edullinen niin helsinkiläisittäin kuin valtakunnallisestikin. Tutkimusten mukaan asuntojen vuokrat ovat keskimääräisesti kaupungin reunaalueilla alhaisempia kuin lähellä keskustaa. Hekassa erot eivät ole kovin suuria. Pääomavuokrissa on viime vuosina tehty lievää alueellista tasausta mukaillen kalleusalueita. Keskimääräisiä vuokria tilastoidaan Helsingissä neljän kalleusalueen mukaan. Yksinkertaistettuna alue Helsinki 1 sisältää lähimpänä keskustaa olevat asuinalueet, Helsinki 4 taas reunimmaiset. Heka noudattaa pääomavuokrien alueellisessa tasauksessa pääsääntöisesti samaa vertailualueluokittelua kuin Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus. Lähde: Tietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokraasunnoista vuodelta 2012 (Hekan vuokrat) ja Tilastokeskus (kaikki vuokrat keskimäärin alueella) Yksin- ja kaksin asuvien määrä on kasvanut Suomessa vuosikymmeniä, kun taas tätä isompien asuntokuntien määrä on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Yksinasuvien määrä vuodenvaihteessa oli , isompi kuin vuotta aiemmin. Asuntokunnan keskikoko Suomessa on nyt 2,06. Asuntokuntien pienenemisen suuntaus on nähtävissä myös Hekalla: asuntojen määrä kasvaa vuosittain, mutta asukkaiden määrä ei lisäänny suhteellisesti yhtä paljon. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

18 18 Hima Snadit 9 % Asumisen energiakulutus sekä nousussa ja laskussa Asumiseen käytettiin vuonna 2012 koko Suomessa yhdeksän prosenttia enemmän energiaa kuin vuotta aiemmin. Lämmitysenergian kulutus kasvoi 11 prosenttia, mutta kotitalouslaitteiden energiankulutus laski kaksi prosenttia. Tosin vuoden 2011 talvi oli poikkeuksellisen leuto ja vuoden 2012 taas tavanomainen lämmitysenergian tarve oli siis vuonna 2011 merkittävästi pienempi kuin vuonna Kotitalouslaitteiden energiankulutuksen pienenemisen takana on erityisesti laite kannan muuttuminen energiatehokkaammaksi. Hekassa lämmitysenergian kulutus vuonna 2012 oli pienentynyt edellisvuodesta 1,7 prosenttia. Hekasta asiaa kuva heidi kähkönen Hekalle Jätkäsaareen pitsipintainen kerrostalo Jätkäsaareen, Saukonpaadenpuiston kupeeseen, valmistuu alkuvuodesta 2014 Hekalle isohko kerrostalokohde, 104-asuntoinen Länsisatamankatu 23. Talo perustuu vuonna 2009 käydyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Talossa on Hekan vuokra-asuntojen lisäksi hitas-omistusasuntoja. Valkoharmaa, osin mansardikattoinen kerrostalo Länsisatamankatu 23 hurmaa erityisesti pitsimäisellä julkisivullaan. Jokaisessa asunnossa on iso, huoneiston levyinen parveke, josta kelpaa ihailla niin U:n muotoisen rakennuksen kaunista julkisivua kuin rakentuvaa Jätkäsaarta ja vastarannan Lauttasaarta sekä tietty nauttia meren läheisyydestä. Aallot liplattavat aivan talon edessä. Merellistä tunnelmaa voi aistia myös kauniilla Crusellin sillalla, joka kaartuu talon kulmalta Kaapelitehtaan nurkille. Keskusta on kivenheiton päässä. Kätevin kulkuväline on raitiovaunu, jonka pysäkki löytyy talon kohdalta. Länsisatamankatu 23:n asukasvalinnat on jo tehty, ja tuleville asukkaille on ilmoitettu tarkempia tietoja helmikuisesta muutosta. Hekalle on valmistunut lähiaikoina runsaasti myös muita uudiskohteita. Mellunmäen metroaseman liepeille, Viitankruununtielle kohosi 58 kaksitasoista rivitaloasuntoa syyskuussa. Osallistu lukijakilpailuun 1. Kirjaudu osoitteeseen 2. Merkitse numerosarja Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Samoihin aikoihin Viikinmäkeen valmistui Hekalle alueen maamerkkitalo, 91-asuntoinen Harjannetie 44. Samoin syys-lokakuussa muutettiin Länsisataman kupeeseen, Heka-Kantakaupungin Juutinraumankadun 62 asuntoon. Marraskuussa valmistu Haagan Laajasuontielle 47-asuntoinen pienkerrostalokohde. Kaiken kaikkiaan Hekalle on vuonna 2013 valmistunut 441 uutta asuntoa. Länsisatamankatu 23:n on suunnitellut arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti- Pakkanen Oy. HEKA LÄNSISATAMANKATU 23 / HELSINKI Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Iso Roobertinkatu 41 Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Hekan laadustaan tunnettu asiakaspalvelu on muuttanut uusiin tiloihin seitsemän alueyhtiön osalta. heka ilmoittaa Hekan alueyhtiöistä kolmasosa muuttanut Peräti seitsemän Hekan alueyhtiön toimisto on muuttanut marras-joulukuussa uusiin toimitiloihin. Näin ollen myös näiden alueiden Heka-asukkaiden ensisijainen asiointipaikka vuokraasumiseensa liittyvissä asioissa on muuttunut. Kukin muuttanut yhtiö on tiedottanut alueidensa asukkaita muutosta asuntokohtaisesti. Lisätietoa löytyy myös muuttaneiden alueyhtiöiden internetsivuilta. Alueiden Heka-asuk kaat saavat tietoa muutosta ja muista Helsinki mail@h-l-p.fi alueensa Heka-kuulumisista myös tämän lehden liitteestä, joka jaetaan vain näiden seitsemän juuri muuttaneen alueyhtiön alueille. Heka-Vallilan ja Heka-Pihlajiston toimistot muuttivat saman katon alle Mäkelänkadun ja Hämeentien risteykseen Mäkelänkatu 2:een. Heka- Kansan asunnot ja Heka-Kumpula ovat muuttaneet Mäkelänkadun ja Koskelantien risteykseen osoitteeseen Mäkelänkatu 91. Toimistonsa ovat yhdistäneet myös Heka-Roihuvuori, Heka-Siilitie ja Heka-Laajasalo, joiden uuden toimiston osoite on Hitsaajankatu 9, B-porras. Yhteistä kaikille uusille toimistoille on mainio sijainti vilkkaiden liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi samoissa tiloissa toimivien alueyhtiöiden asiakaspalvelupisteet ovat aiempia suurempia ja asiakkaiden asioinnin apuna on useita asiakaspalvelun ammattilaisia. Asiakaspalvelupisteistä pyritään myös tekemään asiakkaan asioinnin kannalta informatiivisia ja viihtyisiä. Vuoden 2014 aikana vastaavanlaisia toimistojen yhdistämisiä tapahtuu muissakin Hekan alueyhtiöissä. Näin toteutetaan osaltaan tavoitetta alueyhtiöiden yhtenäisistä toimintatavoista ja toiminnan tehokkuudesta.

19 Hima kuva ikea ja thinkstock Turvallista tunnelmointia Pimeä vuodenaika ja lähestyvä joulu houkuttavat sytyttämään kynttilän jos toisenkin valoa ja iloa tuomaan. Parhaan tunnelman takaamiseksi myös turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ideoita tunnelmallisiin kynttiläasetelmiin on kivaa keksiä itse tai hakea inspiraatiota kaupoista, internetistä ja sisustuslehdistä. Kauneus ei kuitenkaan ole kynttilöissä ja jouluvaloissa välttämättä se paras vaihtoehto. Tulen kanssa toimiessa tulisi ennen kaikkea olla huolellinen se määrätään jo perustuslaissakin. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Stina Hällbergin mielestä niin sanottu terve talonpoikaisjärki on hyvä opas turvalliseen kynttilöiden käyttöön. Elävällä liekillä palavia kynttilöitä tulee polttaa palamattomalla alustalla riittävän etäällä toisistaan, eikä niitä saa koskaan jättää lasten tai kotieläinten valvottaviksi. Kynttilät sammutetaan aina nukkumaan mentäessä, myös tuikku kynttilät, Hällberg muistuttaa. Riittävällä etäisyydellä Hällberg tarkoittaa viiden-kymmenen sentin tilaa kynttilän ympärillä kynttilätyypistä riippuen. Mitä suurempi kynttilä, sitä enemmän se vaatii tilaa palaakseen turvallisesti. Kynttilöiden ympärillä ei saa olla tekstiilejä, kirjoja, vaatteita tai muita herkästi syttyviä materiaaleja. Mansettienkin on paras olla palamatonta materiaalia, kuten metallia tai lasia. Myöskään viattomilta vaikuttavat, omassa kupissaan myytävät tuikkukynttilät eivät ole aivan vaarattomia. Esimerkiksi suosittua asetelmaa, jossa tuikkukynttilät kelluvat vedessä, ei tulisi tehdä lainkaan. Steariini ja vesi ovat vaarallinen yhdistelmä ja voivat keskenään reagoidessaan aiheuttaa rasvaräjähdyksen. Yksittäinenkin tuikkukynttilä on paras asettaa astiaan, Hällberg sanoo. Joulukuusessa poltettavat elävät kynttilät aiheuttavat joka vuosi jonkin asteista vahinkoa. Erityisen tarkkana kannattaa olla joulun jälkeen, kun kuusta ei enää kastella kovin ahkerasti. Kuivat neulaset kahahtavat tuleen herkästi, jos liekki on liian lähellä niitä. Kimaltelevat ja houkuttelevasti säkenöivät tähtisäde tikut eivät kuulu kuuseen eivätkä ylipäätään sisätiloihin. Samoilla ohjeilla pärjää hyvin myös avoimien ulkotulien kanssa, joita ei koskaan saisi polttaa parvekkeella, terasseilla tai minkään muunkaan kiinteän rakennelman läheisyydessä. Ulkotuletkin vaativat valvontaa, ja ne pitäisi käydä sammuttamassa yöksi. Turvallisuuskouluttaja Hällberg kehottaa lukemaan huolellisesti kynttilöiden ja sähkövalojen käyttöohjeet. Ellei valmisteesta sellaisia löydy tai ne ovat vieraalla kielellä, kannattaa jättää tuote kauppaan. Led- ja sähkövaloilla toimivat kynttilät ja koristevalot vaativat myös oman huomionsa. Ulkovaloihin kannattaakin hankkia ajastin, jolloin niitä ei tarvitse itse sammuttaa yöksi. Niiden kanssa pärjää kun noudattaa käyttöohjeita. Ulkona poltettaessa led- ja sähkövalojen on oltava kosteusvarmistettuja ja ulkokäyttöön tarkoitettuja, eikä jatkojohtoja saisi vetää asunnosta ulos, Hällberg huomioi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pyysi marraskuun alussa kuluttajia tarkistamaan aikaisemmin ostamansa jouluvalot ennen niiden käyttöönottoa. Kauppoihin jäi viime vuonna palauttamatta lähes jouluvaloa, jotka oli vaarallisuuden vuoksi määrätty keräämään pois ostajilta. Tarja Ahokas Tukes valvoo tänäkin vuonna jouluvalojen turvallisuutta. Jatkuvasti päivitettäviä tietoja voi seurata Tukesin verkkosivuilta tai viraston twitter-tililtä #jouluvalot

20 20 Hima Home Merry Christmas! Christmas time in the city The Tori Quarters Christmas Yard is open in the Bock house inner yard in December. There is a Christmas sauna and a delicatessen in the idyllic inner yard, and people can also visit the nearby Bock house and its wonderful Christmas decoration and gift shops. The Tori Quarter Christmas Yard is open on December and December. photo heidi kähkönen about heka Small rent increases expected Next year, the average rents of apartments owned by Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) will be about EUR per square metre per month. In 2013, the average rent was EUR per square metre per month, which means the rents will increase by a mean of 2.37 percent. However, the rent increases may vary greatly by area and property. The smallest mean increase of 0.38 percent can be found in the Heka- Kannelmäki area. The greatest mean increase of 6.23 percent can be found in the Heka-Vallila area. The total rent amount is determined on a cost price principle, which means that the rent paid by residents covers the capital costs, property maintenance and administration fees. Around half of the rent is absolute net rent, which consists mainly of the interests and instalments of the old loan portfolio, and of land leases. The other half is maintenance charges, comprising the costs of building management, maintenance, cleaning, renovations, heating, water supply and waste management. Moderate rent adjustment prin ciples are adhered to when determining the absolute net rents of the apartments owned by Heka. The amount of adjustment is primarily affected by the price variation among the different zones of Helsinki, and by the need to keep the costs of major renovations at an acceptable level in all regions and houses. The Heka Board approved the house specific total rent amounts in its meeting in October. The residents have participated in the determination of rent through resident democracy. There are 448 rent determination units in Heka, and in 59 of them, the house committee proposed amendments to the calculations, or rejected them. 15 of the 21 tenant committees commented on the rent adjustment. Two of them expressed complaints on the execution of the adjustment. The rent adjustment notifications are issued to the residents by the end of October. The rent receipts for 2014 will be issued in December, at the latest. There are around 44,000 rented apartments owned by Heka in Helsinki. Over 87,000 people live in Heka apartments, which is around 15 percent of the population in Helsinki. about heka One third of the Heka regional companies have moved The offices of no fewer than seven Heka regional companies have moved to new premises during November December. This means the offices frequented by the Heka residents in these areas have also changed. Each company that has moved to new premises has notified the residents of the change. More information is also available on the web sites of the regional companies. Furthermore, the Heka residents of these areas can read the regional Heka news in the appendix of this magazine, which is only delivered to the areas affected by the seven recently relocated regional companies. The offices of Heka-Vallila and Heka- Pihlajisto moved under the same roof at Mäkelänkatu 2, at the intersection of Mäkelänkatu and Hämeentie. Heka- Kansan-asunnot and Heka-Kumpula have moved to Mäkelänkatu 91, at the intersection of Mäkelänkatu and Koskelantie. Heka-Roihuvuori, Heka Siilitie and Heka-Laajasalo have also combined their offices, and their new address is Hitsaajankatu 9B. What these new offices have in common is an excellent location, serviced by good connections. Furthermore, the customer service points of the new regional company offices are more spacious than before, and there are several customer service professionals helping the customers. The aim is to make the customer service points informative and pleasant for the customers. In 2014, a similar office restructuring will take place in other Heka regional companies, as well. This promotes the aim of unifying the procedures of the regional companies and making their operations more effective.