MAKSUKIELTOJEN NOUDATTAMISEN SEURANTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSUKIELTOJEN NOUDATTAMISEN SEURANTA"

Transkriptio

1 Elina Vartio MAKSUKIELTOJEN NOUDATTAMISEN SEURANTA Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa Liiketalous ja matkailu 2013

2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Oikeushallinto TIIVISTELMÄ Tekijä Elina Vartio Opinnäytetyön nimi Maksukieltojen noudattamisen seuranta Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa Vuosi 2013 Kieli suomi Sivumäärä 59 Ohjaaja Tuula Hartman Tämän opinnäytetyön aiheena oli työnantajien pidätysten oikeellisuuden tarkastus maksukielloissa. Tutkimusongelmana on ollut selvittää, mikä maksukieltojen noudattamisessa on kaikkein hankalinta, koska se ei toimi aina kuten pitäisi. Onko kyseessä väärinkäsityksiä vai tahallisia laiminlyöntejä, siksi kerron myös hieman harmaasta taloudesta; miten se liittyy palkan maksamiseen. Koska maksukielloista ei löydy erikseen kirjallisuutta, olen opinnäytetyössä kertonut palkan määrittämisestä ja työnantajan velvollisuuksista sekä maksukieltojen seurannasta Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa. Työn lähteenä olen käyttänyt enimmäkseen ulosottokaarta ja oikeuskirjallisuutta. Ulosoton oma sisäinen materiaali on ollut hyvä tietolähde. Olen myös liittänyt mukaan muutaman oikeustapauksen, jotta lukija ymmärtäisi kokonaiskuvan paremmin. Tutkimuksen tulokset perustuvat vuosina tehtyihin havaintoihin sekä ulosottomiesten haastatteluihin. Liittyen työnantajien pidätysten oikeellisuuteen, havaintojen sekä ulosottomiesten haastatteluista ilmenneiden tulosten perusteella maksukieltojen noudattamisessa olisi paljon kehitettävää. Maksukieltoa tulisi selventää, jotta työnantajat ymmärtäisivät sitä entistä paremmin. Työssä kartoitetaan mikä on kaikkein tyypillisin työnantajan tekemä virhe palkan ulosottopidätyksessä ja miten virheitä voisi ennaltaehkäistä. Yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista on maksukiellon ulkoasun kehittäminen selkeämmäksi. Työnantajien velvoitteiden tärkeyttä tulisi korostaa. Avainsanat ulosotto, palkan ulosmittaus, maksukielto, harmaa taloustyönantajien pidätysten seuranta

3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Liiketalous Oikeushallinto ABSTRACT Author Elina Vartio Title Complying with Wage Garnishment in Keski-Pohjanmaa and Pohjanmaa Enforcement Agency Year 2012 Language Finnish Pages 59 Name of Supervisor Tuula Hartman This Thesis studied the control of the employers' withholding notice of wage garnishments. Since there are many cases in which the compliance of the garnishment of wages is not achieved, the research problem was outlined to find out the major problems causing the defects and whether they happen because of misunderstandings or whether there are intentional violations. This thesis also examned some issues in the grey economy since it is associated with employee wages and it can affect the withholding notices. Because there is no literature on withholding notices, the focus was more on the garnishment of wages and on employer obligations. The Enforcement Code in the Finnish law was used as a primary source in this thesis. Other sources for this thesis included, for example, the materials from National Administrative Office for the Enforcement of the Garnishment of Wages, practical examples from the Supreme Court, interviews with the execution officers and personal observations during the years Based on the results of this thesis, there is a lot of room for improvements in the garnishment of wages. The thesis charted the typical mistakes made by employers and discussed the means how the situation could be improved. One of the key improvements would be to make the appearance of the notice clearer and there should also be more emphasis on the obligations of the employer. Keywords distraint, garnishment of wages, withholding notice, grey economy

4 1(59) SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO ULOSOTTO Ulosoton tavoitteet Oikeussuojajärjestelmä ja maksuhäiriöpolitiikka Maksukyvyttömyyden oikeudellinen sääntely ULOSOTON ORGANISAATIO Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Erikoisperintä (ERP) Harmaa talous Harmaan talouden ennaltaehkäiseminen ULOSMITTAUS Yleinen menettely ulosmittauksessa Ulosmittausjärjestys Palkan ulosmittaus Ulosmittauskiellot Tulopohja palkan ulosmittauksessa Muita ulosmittauskeinoja Vapaakuukausi Suojaosuus Suojaosuuden määrä Suojaosuus elatuksen varassa oleva Olennaisesti heikentynyt maksukyky PALKAN MÄÄRITTÄMINEN Palkanlisät Luontoisedut Vähennyksiä palkkatuloista Palkkakortin sisältö MENETTELY PALKAN ULOSMITTAUKSESSA... 30

5 2(59) 6.1 Palkasta ulosmitattava määrä Maksukielto Maksukiellon sisältö Maksukielto ulkomaille Elinkeinotulon ulosmittaus PALKANMAKSAJAN VELVOLLISUUDET Fiktiivinen palkka Periminen maksukiellon saajalta MAKSUKIELTOJEN SEURANTA Työnantajien pidätysten seuranta Seulonta Tarkastuksen kriteerit Vastausten analysoiminen Työnantajien pidätysten tarkastuksen tulokset Ulosottomiesten haastattelu YHTEENVETO LÄHTEET... 57

6 3(59) KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Suojaosuuden määrät vuonna 2013 s. 32 Kuvio 2. Työnantajien pidätysten tulokset s. 48

7 4(59) 1 JOHDANTO Ensimmäisenä opiskeluvuotenani sain toimistosihteerin viran Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastosta. Yksi työtehtävistäni on työnantajien pidätysten oikeellisuuden tarkastus, eli toisin sanoen maksukieltojen noudattamisen seuranta. Palkan ulosmittaus on oikeusjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla sekä yleisin tapa ulosmitata velallisen varoja. Maksukielto on niin sanottu ulosottomiehen käsi ja kaikista yleisin ulosmittauskeino. Maksukiellon noudattaminen on erittäin tärkeää, ja taas noudattamatta jättäminen tuottaa hankaluuksia. Aihe oli suhteellisen helppo valita, halusin tehdä itselleni tietopaketin siitä, mitä työnantajien pidättämisen seurantaan liittyy, antaa ulosottovirastolle kokonaiskuva tämän hetkisestä tilanteesta maksukieltoihin liittyen sekä mahdollisesti työnantajille tietoa siitä, miten palkan pidätyksiä seurataan ja miten väärinkäytöksiä ennaltaehkäistään ja väärinkäsityksiä korjataan. Opinnäytetyö rajoittuu palkan ulosmittaukseen enkä siksi käsittele muita ulosmittaustapoja sen enempää. Työtehtävässäni tarkistan ainoastaan maksukieltojen työnantajien pidätysten oikeellisuuden osalta, en toimimattomia maksukieltoja. Työnantajien pidätysten seurannasta ei suoranaisesti ole kirjallisuutta vaan tämän opinnäytetyön sisältö työnantajien pidätysten seurannasta on työelämälähtöistä ja materiaalin sisältö koostuu enimmäkseen palkan ulosmittauksesta ja maksukielloista yleisesti. Opinnäytetyössäni kerron ensin yleistä ulosotosta, harmaasta taloudesta sekä lakiin perustuvaa teoriaa palkan ulosmittauksesta ja siitä miten palkka määritellään. Näin on helpompi ymmärtää tutkimuksen tuloksia. Tutkimusmenetelminä käytän enimmäkseen ulosottokaarta, joka astui voimaan vuonna 2007 ja kumosi aiemmin olleen ulosottolain. Käytän myös ulosottokaaren ympärille kirjoitettua oikeuskirjallisuutta, sekä Valtakunnanvoudinviraston kihlakunnanulosottomiehille tarkoitettua palkan ulosmittauksen materiaalia. Jotta lukija saisi selkeämmän kuvan, käytän korkeimman oikeuden päätöksiä antamaan kuvan asiasta käytännössä. Opinnäytetyön konkreettinen tulos teorian rinnalla tulee perustumaan vuosina tekemiini havaintoihin sekä ulosottomiesten haastatteluihin.

8 5(59)

9 6(59) 2 ULOSOTTO Ulosotto on osa Suomen oikeuslaitosta, se on ensisijaisesti siviilitäytäntöönpanoa. Ulosottoa säätelee ulosottokaari (705/2007). Myös muilla lailla ja asetuksilla on vaikutusta ulosoton toimintaan. Oikeuslaitoksen tarkoitus on antaa oikeusturvaa. Oikeusturva, eli oikeutta saada asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti, kuuluu jokaisen perusoikeuksiin (Perustuslaki 2:21). Ulosotto on laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa, joka on tavallisesti pakkotäytäntöönpanoa ja koskee maksusaatavia. Oikeudenkäynnissä määrätään velallisen maksuvelvollisuus. Jos oikeuden tuomiota ei noudateta vapaaehtoisesti, voidaan se panna täytäntöönpanoon ulosotossa. Esimerkiksi verot ja vakuutusmaksut voidaan periä ilman oikeuden päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahasaatavat kuten sakot tai rikesakot voidaan periä ulosotossa. Tämän lisäksi ulosottoviranomaiset hoitavat myös esimerkiksi häätöjen, takavarikkojen ja lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpanoa. Ulosottovirastossa tehdään myös osamaksuesineiden, kuten autojen, tilityksiä ja osamaksutilityspöytäkirjan perusteella voidaan perintään ryhtyä ulosottotoimin. (Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011; Ulosotto 2012) 2.1 Ulosoton tavoitteet Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velallisen että velkojan etua. Ulosotto pyrkii siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Mikäli maksua ei saada, voidaan täytäntöönpanokeinoina käyttää palkan, eläkkeen, päivärahan, elinkeinotulon, sekä irtaimen tai kiinteän omaisuuden ulosmittausta. Ulosmitattu omaisuus voidaan realisoida ja myydä. (Etelä- Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011; Ulosotto 2012) Ulosoton päätehtävä on tehokas täytäntöönpano, suorittaa täytäntöönpanotehtävät joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, eli pyrkiä tuloksekkaaseen täytäntöönpanoon mahdollisimman joutuisasti, yksinkertaisesti ja edullisesti. Perimmiltään ulosoton tehokkuudessa on kyse hakijan oikeussuojasta. Toisaalta tehokas

10 7(59) ulosotto antaa yhteiskunnalle viestin uskottavasta ulosotosta, toisin sanoen viestin siitä, ettei velvoitteiden välttely kannata. (Leppänen, Linna 2003, 18 19) Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkoitetaan hyvää oikeussuojan tasoa, yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa, laiminlyöntien ennaltaehkäisyä ja hyvää maksumoraalia. Yhteiskunnan vaikuttavuustavoitteita ovat rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen, luottotappioiden torjuminen, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen. Toiminnan arvoina pidetään oikeudenmukaisuutta ja oikeusvarmuutta, tehokkuutta, prosessitaloudellisuutta, sekä palvelukykyä. Velvoitteet toteutetaan lainmukaisesti. (Tervetuloa ulosottoon 2012) Ulosoton yleiset periaatteet ovat hyvä ulosottotapa ts. perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen ennakoivilla toimilla, eikä vasta ulosottovalituksen tai muun jälkikäteisen oikeussuojakeinon avulla. (Leppänen ym. 2003, 11) Tavoitteena on nykyaikainen, tarkoituksenmukainen ulosotto, jolla on hyväksyttävät toimintaperiaatteet ja yhteneväiset toimintatavat. (Tervetuloa ulosottoon 2012) 2.2 Oikeussuojajärjestelmä ja maksuhäiriöpolitiikka Oikeussuojajärjestelmässä annetaan oikeussuojaa prosessin osapuolille. Täytäntöönpano yhdessä oikeudenkäynnin kanssa muodostavat oikeussuojajärjestelmän. Ulosotto on osa maksuhäiriöpolitiikkaa. Maksuhäiriöpolitiikalla tarkoitetaan niitä oikeuspolitiikan keinoja, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden riittävän tehokas täytäntöönpano sekä velkaantumista johtuvien ongelmien ja niiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten hallinta. (Tervetuloa ulosottoon 2011) Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnalliset tavoitteet ovat velkojen tehokas perintä, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviytymisen edistäminen sekä kohtuulliset perimiskustannukset. (Ulosottolaitoksen tulossopimus vuodelle 2013) Tehokkaalla ulosotolla on ennalta ehkäisevä vaikutus ja ulosoton toimivuus on merkityksellistä talouselämän sekä luottoyhteiskunnan kannalta (Tervetuloa ulosottoon 2012). Samalla tulee turvata velallisen toimeentulo ja mahdollisuuksien mukaan tukea velallisen taloudellisen toimintakyvyn palautumista.

11 8(59) Luottotietolainsäädännöllä vaikutetaan kaikkeen luotonantoon; luottotiedoilla on huomattava vaikutus maksumoraaliin, koska velalliset tietävät, että luottokelpoisuuden menettäminen estää uuden luotonsaannin. Tämä on tehokkaampi kannustin velanmaksuun kuin ulosoton uhka. Kuluttajaluottojen sääntelyllä vaikutetaan kulutusluottojen markkinointiin ja luoton ehtoihin. Velkaneuvonta taas parantaa velallisen kykyä selviytyä veloistaan, ja erilaisilla luottovakuutuksilla velallinen saa turvaa yllättävän maksukyvyttömyyden varalta. Velkojien perintää sääntelemällä ohjataan ulosoton ulkopuolista velkojen takaisinperintää. Oikeusministeriön maksuhäiriöpolitiikka on ottanut tavoitteekseen velkaongelmien ennaltaehkäisemisen. Myös jotkut velkaongelmat yritetään hoitaa velkajärjestelyn kautta. Ennen velkajärjestelyn aloittamista henkilön tulisi neuvotella velkojiensa kanssa vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, jos ei päästä sopimukseen tulee velkajärjestelyä hakea tuomioistuimesta. Velkajärjestelyssä sovitaan henkilön velkasuhteet hänen maksukykyynsä sopiviksi. (Koulu, Lindfors 2009, 9-10; Velkajärjestely 2013) 2.3 Maksukyvyttömyyden oikeudellinen sääntely Tyypillisesti maksujen laiminlyönnin syynä on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että maksuvelvollisella eli velallisella ei ole käytettävissään velkojen maksuun tarvittavia varoja, eikä myöskään mahdollisuutta saada sitä varten uutta luottoa, tällöin laiminlyönti on tavallaan tahaton. Toisinaan maksukykyinen velallinen jättää tahallaan velkansa maksamatta, hän on tällöin maksuhaluton. Pääsääntöisesti maksukyvyttömyyden ja maksuhaluttomuuden välille ei oikeudellisesti tehdä eroa, vaan maksun laiminlyönti saa samat oikeudelliset seuraamukset, johtui se kummasta syystä tahansa. (Koulu, Lindfors 2010a 23 ) Ulosotto pyritään hoitamaan sovinnollisesti. Ulosottomies pyrkii yhteistoimintaan velallisen kanssa, koska velkojen maksaminen on myös velallisen intressissä, jotta korot ja ulosottokustannukset eivät pääse kasaantumaan. Ulosottomies voi myös ohjata velallisen velkaneuvontaan tai kehottaa häntä hakeutumaan yksityishenkilön velkajärjestelyyn. (Koulu ym. 2010a, 57)

12 9(59) 3 ULOSOTON ORGANISAATIO Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan ja muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista. Valtakunnanvoudinvirasto on Turussa sijaitseva ulosoton keskushallintovirasto. Se hoitaa pääasiassa ulosoton hallintotehtäviä kuten tulosohjausta, koulutusta, henkilöstöhallintoa, ulosoton tietojärjestelmän ylläpitoa ja tarkastusta. Tehtäviä hoitaa kolme yksikköä, hallinnollinen, oikeudellinen sekä kehittämis- ja ohjausyksikkö. Valtakunnanvoudinvirasto käsittelee ulosottoviranomaisten toiminnasta tehdyt kantelut sekä edustaa valtiota vahingonkorvausasioissa, jotka koskevat ulosottoviranomaisen toimintaa. Viraston päällikkönä toimii valtakunnanvouti. (Valtakunnanvoudinvirasto 2012) Ulosottopiirejä on Suomessa kaiken kaikkiaan 22. Ulosottopiirit ovat ulosottovirastoja ja niiden toimialueena on yleensä yksi tai useampi kihlakunta. Jokaisessa ulosottopiirissä on johtava kihlakunnanvouti sekä kihlakunnanvouti, joiden alaisena toimivat avustavat kihlakunnanulosottomiehet, toimistopäällikkö, apulaistoimistopäällikkö sekä toimistovirkamiehet. Kansliahenkilökunta hoitaa toimistotehtävät, pääsääntöisesti tehtävänään hakemusten ja muutosten kirjaukset, mutta kansliahenkilökuntaakin on eri tehtäville, esimerkiksi erikseen ovat realisointisihteerit. Ulosoton lainkäyttöorganisaatio muodostuu ulosottomiehistä, jotka ovat itsenäisiä lainkäyttöviranomaisia, ja yleisestä tuomioistuimista, jotka tekevät lainkäyttöpäätöksiä. Ulosottomiehen päätöksiin haetaan muutosta tuomioistuimessa. (Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011) 3.1 Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto on yksi suomen 22 ulosottopiiristä. Pääpaikka sijaitsee Vaasassa, missä työskentelee n. 33 henkilöä, sisältäen voudit, ulosottomiehet, kansliahenkilökunnan sekä erikoisperinnän. Toimialueena on koko Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, missä työskentelee kaiken kaikkiaan noin 60 henkilöä. (Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto 2012) Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastot on yhdistetty vuonna 2007, jolloin yhdistettiin ulosottopiirejä. Aikaisemmin viraston nimi oli Vaasan kihla-

13 10(59) kunnanulosottovirasto. Vaikka pääpaikka sijaitsee Vaasassa, sivutoimipaikkoja on Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa. Lakkautettavia sivutoimipaikkoja on Närpiö, Kannus, Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Laihia. Osa on jo nyt ns. kylmäasemia, toisin sanoen toimipaikassa ei ole päivystystä, vaan ulosotolla on vastaanottohuone muun viraston tiloissa, joihin kihlakunnanulosottomies voi tulla sopimuksen mukaisesti. 3.2 Erikoisperintä (ERP) Erikoisperintä on vuonna 2011 laajentunut koko maan kattavaksi. Erikoisperinnällä on yhdenmukainen menetelmä koko maassa. Tarkoituksena on puuttua velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa sekä parantaa perimistulosta vaikeasti selvitettävissä ulosottoasioissa. Erikoisperinnän tehtävä on myös vaikuttaa ennaltaehkäisevästi harmaaseen talouteen sekä ylläpitää yleistä maksumoraalia. ERP on mukana harmaa-talous kampanjassa. ERP:in ydintarkoitus on puuttua kaikista hankalimpiin, vaativimpiin ja aikaa vievimpiin tapauksiin, jotta ne eivät jäisi selvittämättä. Suuri osa erikoisperinnän toimeksiannoista liittyy henkilöihin, jotka ovat samaan aikaan usean viranomaisen toimenpiteiden kohteena. Erikoisperintäalueiden tulee huolehtia siitä, että viranomaisyhteistyö on toimivaa. Erikoisperintä tekee keskitetysti enemmän yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kuten verottajan ja poliisin. Kyse on yleensä siitä, että ulosottoa pyritään tarkoituksellisesti välttämään. (Ajankohtaista ulosotossa 2010; Tulossopimus 2013) Vaasan erikoisperintäosaston toimialue ulottuu Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaan ja Raahen seutuun. Muita keskuspaikkoja ovat; Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Tällä hetkellä erikoisperintä työllistää Vaasassa yhteensä seitsemän henkilöä; yksi vouti, neljä ulosottomiestä, yksi ylitarkastaja ja yksi toimistosihteeri. Erikoisperinnän toiminta vakiinnutetaan ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen (Ulosottolaitoksen tulossopimus 2013)

14 11(59) 3.3 Harmaa talous Harmaata taloutta on torjuttu Suomessa jo vuodesta 1996, mutta tammikuussa 2012 hallitus hyväksyi torjuntaohjelman harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi. Torjuntaohjelma on eräs hallituksen päähankkeista, se on tehty vuosille Kampanjassa on mukana myös oikeusministeriö. Vuonna 2012 on kohdennettu 4,6 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan, josta ulosottolaitoksen osuus 1,2 miljoonaa euroa, joka on kohdistettu erikoisperinnän vahvistamiseen. (Musta tulevaisuus 2012) Harmaan talouden vastainen Harmaa talous musta tulevaisuus kampanja on osa torjuntaohjelmaa. Sen tarkoitus on antaa tietoa erityisesti työelämään siirtymässä oleville nuorille ja nuorille aikuisille harmaan talouden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Halutaan myös muistuttaa, mitä seurauksia harmaalla taloudella on yksittäisten ihmisten elämään ja miten sitä voi torjua omassa arjessa. Siinä muistutetaan etenkin kirjallisen työsopimuksen, verokortin sekä palkkalaskelman tärkeydestä. Yrittäjiä kehotetaan huolehtimaan mm. veroista, eläke- ja tapaturmavakuutuksista. (Musta tulevaisuus 2012) Kampanjan tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta sekä tukea laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua. Keskeisinä keinoina ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on muun muassa vähentää rikoksentekomahdollisuuksia, korottaa kiinnijäämisriskiä ja lisätä viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. (Oikeusministeriön Harmaan talouden torjunta 2012) Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat yhteiskunnalle suuria tappioita mm. saamatta jäävinä verotuloina ja muina maksuina. 3.4 Harmaan talouden ennaltaehkäiseminen Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta, mutta jos talousongelmien synnyttyä suurenee kiusaus pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työantajavelvoitteiden laiminlyöntiin. Tyypillisiä talousrikoksia ovat veropetokset, kirjanpitorikokset, velallisen epärehellisyys sekä petokset. Ulosottomiehellä on

15 12(59) lain mukaan laajat tiedonsaantioikeudet velallisen omaisuuden selvittämiseksi, vaikka oikeastaan velallisen velvollisuus on antaa oikeat tiedot, sillä tietojen salaaminen ja omaisuuden piilottaminen on rangaistavaa. Silloin puhutaan velallisen epärehellisyydestä tai velallisen petoksesta. (Musta tulevaisuus 2012) Harmaa talous vahingoittaa jokaista sekä koko yhteiskuntaa, sillä jos jättää verot maksamatta ja velvoitteet hoitamatta, jäävät verosaatavat pieneksi mikä lisää muiden veronmaksuvelvollisuutta. Tämä näkyy esimerkiksi teiden kunnossapidossa, terveydenhoitopalveluissa ja koulujen toiminnassa sekä myös tarjolla olevien työpaikkojen määrässä, eli yhteiskunnalle tärkeistä asioista. Pimeää työtä tekevälle ei kerry eläkettä eikä työntekijällä myöskään ole työnantajan tapaturmavakuutusta tai oikeutta sairauspäivärahaan tai työttömyyskorvaukseen. Jotta välttyisi harmaalta taloudelta ja talousrikollisuudelta, on tärkeää pitää huolta oikeuksistaan. Tulisi muistaa tehdä töitä ainoastaan verokortilla, muistaa vaatia aina myös palkkalaskelma ja tarkistaa, että siihen on kirjattu kaikki pakolliset maksut, sillä esimerkiksi kaikesta palkkatyöstä kuuluu kertyä eläkettä. Jokaisen tulisi tarkistaa myös joka vuosi työeläkeote. Kun palkka maksetaan, tulisi se maksaa aina pankkitilille, eikä suoraan käteen, sillä silloin ei voi olla varma, että siitä on vähennetty kaikki vaadittavat maksut. Työt aloittaessaan on tärkeää aina vaatia kirjallinen työsopimus, sillä jos ei ole kirjallista työsopimusta ja tulee ongelmia, on hankala saada oikeuksiaan läpi. Kun ostaa kotitalous- tai remontointipalveluja tulisi tarkistaa osoitteesta että yritys on ennakkoperintä- ja alv rekisterissä. Yrittäjänä tulisi huolehtia veroista, eläke- ja tapaturmavakuutuksista, koska esimerkiksi pelkästään työeläkevakuutusmaksupetoksesta voi työnantaja saada jopa neljä vuotta vankeutta, sillä se on rikos. Yrittäjä on itse vastuussa vakuutuksen ottamisesta. Kyse on lakisääteisestä velvollisuudesta, jota viranomaiset valvovat. Asiakkaan tulisi myös ottaa jokaisesta ostoksesta kuitti, pyytää sitä jos ei sitä saa. (Musta tulevaisuus 2012) Jokaisella on oikeus ylityökorvaukseen ja työaikaraportointiin, koska työaikakirjanpidon ulkopuolinen ylityö on laitonta, tämä merkitsee ansiomenetyksiä työntekijälle ja verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle. Ylitöiden korvaamatta jättämi-

16 13(59) nen ei saa koskaan olla yrityksen ns. vakiintunut tapa ja siten sallittua. Pimeästi palkattu työntekijä ei välttämättä tiedä olevansa osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, sillä urakoitsijat kehittävät jatkuvasti hienostuneempia tapoja peittää epärehelliset toimintansa. Tällaisia aloja ovat yleensä rakennus-, siivous- kuljetusajoneuvokauppa- ja ravintola-ala. Kaikki tämä on tärkeää, sillä harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on yleensä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja silloin ansaitut tulot voivat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa. Yrittäjää joka on syyllistynyt talousrikollisuuteen, voidaan rangaista kieltämällä uusien yritysten perustaminen pisimillään seitsemän vuoden ajaksi, tätä kutsutaan liiketoimintakielloksi. (Musta tulevaisuus 2012)

17 14(59) 4 ULOSMITTAUS 4.1 Yleinen menettely ulosmittauksessa Omaisuus ulosmitataan ulosottomiehen tekemällä ulosmittauspäätöksellä. Päätös on merkittävä asiakirjaan joko välittömästi tai viipymättä päätöksen tekemisen jälkeen. Ulosmitattu omaisuus on yksilöitävä ulosmittauspäätöksessä. Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen nähden ulosmittauspäätöksellä, vaikka siihen haettaisiin muutosta ja riippumatta siitä, oliko velallinen tietoinen ulosmittauksesta vai saiko hän tiedon siitä vasta jälkikäteen. (UK4:26) Saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvollisuuden nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti. Ulosmittauksen oikeusvaikutukset päättyvät vasta, kun ulosottomies peruuttaa ulosmittauksen tai jos ulosmittaus kumotaan. (UK 4:27) 4.2 Ulosmittausjärjestys Ulosottokaari säätelee ulosmittausjärjestystä ja ensimmäisellä sijalla on raha tai rahasaatava tai palkka, eläke tai muu toistuvaistulo, tähän kuuluvat myös veronpalautukset. Saatavan hakija voi ulosottohakemuksen yhteydessä valita joko suppean tai normaalin ulosoton väliltä. Suppeassa ulosotossa velalliselta voidaan ulosmitata ainoastaan ensimmäisellä sijalla ulosmittausjärjestyksessä olevat varat. Hakijan valitessa ulosmittaustavaksi normaalin ulosoton, ulosmittaus kattaa ensimmäisenä rahan tai muun toistuvaistulon kuten suppeassa ulosotossa, jos tämä ulosmittaus ei tuota tuloksia, siirrytään toiseen ulosmittausjärjestyksessä olevaan ulosmittaukseen, joka on irtain omaisuus. Irtain omaisuus voi olla esimerkiksi arvokas taulu, moottoripyörä, asunto-osake, tai vaikkapa peräkärry mutta tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata. Kolmannella sijalla on kiinteä omaisuus kuten kiinteistöt, maatilat ja tontit. Viimeisenä ulosmittausjärjestyksessä on omaisuus, jota velallinen tarvitsee

18 15(59) vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloa varten, sekä velallisen liike tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi välttämättömät tuotantovälineet. Perussääntö suppean ja normaalin ulosmittauksen välillä on se, että normaalin ulosmittauksessa olevat voidaan muuttaa rahaksi (realisoida), kun taas suppea sisältää itsessään vain rahasaatavia. (UK 4:24). 4.3 Palkan ulosmittaus Ulosottotilastot kertovat, että palkkatuloista kertyy suurin osa velkojille tilitettävistä suorituksista. Vuonna 2010 kohdistui 54 % ulosmittauksista velallisen palkkaan tai eläkkeeseen. Vuonna 2012 oli koko Suomessa ulosmittausta joista oli palkan ulosmittausta. (Koulu ym. 2010a; Tilastot kertovat; Vola s.17) Ulosottokaaren palkan käsite on laaja ja vastaa hyvin pitkälti ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :n palkan määritelmää. Ennakkoperintälain palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, provisiota, luontaisetua sekä muuta etuutta, joka saadaan työ tai virkasuhteessa. Muuta etuutta voi olla mm. kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelinten jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta. Nimikkeellä ei ole merkitystä myös esim. edustajanpalkka, lomaraha, lomakorvaus, omaishoidontuen hoitopalkkio, työsuhteen laittoman purkamisen vahingonkorvaus, luontoisedut mm. auto- ja asuntoetu ovat palkkaa. (Junkkari 2011, 4) Kohtuullinen kustannusten korvaus ei ole palkkaa, eikä sitä voi ulosmitata. Ulosmittaamatta jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista. Kohtuullisen tason ylittävä korvaus ulosmitataan palkkana. (Junkkari 2011, 4) Työnantajan myöntämä etuus, jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan, työsuhdeoptio tai vastaava, joka on sidottu koko yhtiön tulokseen, saadaan ulosmitata kokonaan. (Junkkari 2011, 4 ; UK 4:2) Palkkaa sovelletaan myös eläkkeeseen sekä sairauspäivärahaan ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty, kuten esimerkiksi työeläke, sairauspäiväraha,

19 16(59) äitiyspäiväraha, isyys ja vanhempainpäiväraha, työttömyyden ja työkyvyttömyyden perusteella maksettava lainaturva. Etuuden tai korvauksen on oltava palkan sijasta maksettavaa, jotta se olisi ulosmittauskelpoista, kuten esimerkiksi vakuutus ja vahingonkorvaus, jota maksetaan tulojen vähentymisestä. Palkkaa sovelletaan myös korvaukseen, jota maksetaan luonnolliselle henkilölle patenttia koskevan oikeuden, tekijänoikeuden ja muun vastaavan oikeuden luovutuksesta ja käyttämisestä, sekä apurahaan ja muihin vastaaviin varoihin, joita yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle. (UK 4:2; HE 13/2005) 4.4 Ulosmittauskiellot Ulosmittauskiellot perustuvat ennen kaikkea pyrkimykseen suojata velallista. Ulosmittauskielto on voimassa, jos velallinen on pitänyt alla olevat varat erillään, sillä varojen tulee olla yksilöitävissä, eikä sekoittuneena velallisen muihin varoihin. (Koulu ym. 2009; Junkkari 2011, 6) UK 4:19 mukaan ulosmitata ei saa: 1. Avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen; 2. Korvausta, joka suoritetaan kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai muista henkilövahingoista aiheutuneista kuluista; 3. Valtiolta saatua korvausta, joka suoritetaan vapauden menetyksen johdosta kärsimyksestä tai kuluista; 4. Lapselle tulevaa elatusapua tai korvausta, joka suoritetaan elatusvelvollisen kuoleman johdosta; 5. Omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa; 6. Sellaisia varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle käytettäväksi, esim. opiskeluun,

20 17(59) tutkimuksen tai muun niihin verrattavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin Ei koske varoja jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin, edellyttää myös sitä että velallinen on tilintekovelvollinen varojen myöntäjälle 7. Varoja, jotka lain mukaisesti kerätty yleisöltä 6 kohdan mukaiseen tarkoitukseen. Ei kuitenkaan koske varoja, jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin. Yllä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, koska tietynlaisen omaisuuden ulosmittaus on voitu kieltää myös muussa laissa kuin ulosottolaissa. Esimerkiksi eläke- ja sosiaalilainsäädännössä on lukuisia ulosmittauskieltoja, ne määrätään kansaneläkelaissa ja työttömän peruspäivärahan työttömyysturvalaissa. Vaikka eläke tai muu toimeentuloetuus on ulosmittauskelvotonta, se otetaan huomioon palkan ulosmittauksen tulopohjassa, koska etuus maksetaan palkan sijasta eikä määrätarkoitukseen. (Junkkari 2011, 6; Linna 2008, 116) Ulosmittauskelvottomia ovat esimerkiksi toimeentulotuki, elatustuki, asumistuki ja lapsilisä, sairaanhoito, vammaistuki, raskaus ja synnytyskustannukset, äitiysavustus ja sotilasavustus. Ne on tarkoitettu määrättyyn tarkoitukseen, eivätkä menetettyjen tai puuttuvien tulojen tilalle. Näissä tapauksissa ulosmittauskielto on hyvin tärkeä. Ne jäävät kokonaan ulosoton ulkopuolelle eikä siksi lasketa mukaan palkan ulosmittauksen tulopohjaan. (Junkkari 2011, 6; Linna 2008) KKO 2013:3 Kuntayhtymän omaishoitajalle omaishoidon tuesta annetun lain mukaan maksama hoitopalkkio ei ollut sellaista ulosottokaaren 4 luvun 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka oli myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Hoitopalkkio voitiin ottaa tulona huomioon ulosmitattaessa omaishoitajan eläketuloa. Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies ulosmittasi velkojilla A:lta olevien saamisten perimiseksi osuuden A:n tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä siten, että koko ulosmitattu määrä oli pidätettävä eläkevakuutusyhtiön A:lle maksamasta tulosta. Mainitun tulon lisäksi ulosmittauksessa otettiin A:n tu-

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Ulosoton pääpiirteet Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Aiheet Ulosotosta yleisesti Ulosoton organisaatio Ulosottomenettelystä Tilastoja Yleisesti Ikäryhmittäin Velkaantumisen syyt Mahdollisuudet vaikuttaa

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Toistuvaistulon maksukieltojen toimivuus - Case: Helsingin ulosottovirasto

Toistuvaistulon maksukieltojen toimivuus - Case: Helsingin ulosottovirasto Toistuvaistulon maksukieltojen toimivuus - Case: Helsingin ulosottovirasto Aro, Marko 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Toistuvaistulon maksukieltojen toimivuus - Case: Helsingin ulosottovirasto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 469. Laki. ulosottolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 469. Laki. ulosottolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 469 473 SISÄLLYS N:o Sivu 469 Laki ulosottolain muuttamisesta... 1373 470 Laki ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta...

Lisätiedot

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015 ULOSOTTO Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta Oulussa 25.2.2015 Reijo Junkkari johtava kihlakunnanvouti Oulun seudun ulosottovirasto SISÄLTÖ Ulosotto osana oikeussuojajärjestelmää

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

JULKAISU 2013:1. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2012. Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet

JULKAISU 2013:1. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2012. Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2013:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2012 Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet I SISÄLLYSLUETTELO SIVU

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Laki. ulosottolain muuttamisesta

Laki. ulosottolain muuttamisesta 41 Lakiehdotukset 1. Laki ulosottolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain (37/1895) 1 luvun 5 :n 1 ja 5-8 kohta, 4, 5 ja 6 luku, 8 luvun

Lisätiedot

Asiakirjatyyppi Ohje. Ulosotto. Ulosoton laskenta 21.9.2012 1 (24)

Asiakirjatyyppi Ohje. Ulosotto. Ulosoton laskenta 21.9.2012 1 (24) Ulosotto Ulosoton laskenta 2012 21.9.2012 1 (24) SISÄLLYSLUETTELO 1 ULOSOTTO 3 1.1 _ Yleistä... 3 1.2 _ Ulosotettava määrä 1.1.2012 alkaen... 3 2 LASKENTAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT 8 2.1 _ Ohjaukset... 8 2.1.1

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa Oikeus 2009 Ulosottoasiat 2008 Ulosottovelallisia lähes 233 000 vuoden 2008 lopussa Vuoden 2008 lopussa lähes 233 000 ulosottovelallisella oli vireillä olevia ulosottoasioita. Heidän ulosotossa olevien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

TÖIHIN KANNUSTAMINEN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKELU

TÖIHIN KANNUSTAMINEN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKELU TÖIHIN KANNUSTAMINEN TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKELU TYÖNTEKO ON AINA KANNATTAVAA! Moni työtön voi pohtia sitä, kannattaako taloudellisesti lähteä töihin. Yleisesti voi sanoa, että aina kannattaa, sillä saadulla

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten henkilöiden kiinteistöverojen perintä Case: Helsingin ulosottovirasto

Ulkomaalaisten henkilöiden kiinteistöverojen perintä Case: Helsingin ulosottovirasto Ulkomaalaisten henkilöiden kiinteistöverojen perintä Case: Helsingin ulosottovirasto Kainulainen, Mimmi-Stina 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Ulkomaalaisten henkilöiden kiinteistöverojen

Lisätiedot

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. "17 artikla

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. 17 artikla JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1 1. Käsiteltävänä oleva asia koskee Suomen kansalaista, joka saa Suomesta työkyvyttömyyseläkettä mutta asuu Espanjassa ja maksaa

Lisätiedot

Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa

Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa Oikeus 2012 Ulosottoasiat 2011 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2011 lopussa Ulosottovelallisia oli kaikkiaan 242 996 vuoden 2011 lopussa. Edellisvuoteen verrattuna ulosottovelallisten määrä oli noussut

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

PALKAN ULOSMITTAUKSEN VAIKUTUKSET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ

PALKAN ULOSMITTAUKSEN VAIKUTUKSET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ 1 Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2015 Joni Paatonen PALKAN ULOSMITTAUKSEN VAIKUTUKSET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1(7) PL 1, 00131 HELSINKI Puhelin (09) 18 251 28.10.1998 3268/36/98 OM OHJEKOKOELMA

OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1(7) PL 1, 00131 HELSINKI Puhelin (09) 18 251 28.10.1998 3268/36/98 OM OHJEKOKOELMA OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1(7) PL 1, 00131 HELSINKI Puhelin (09) 18 251 28.10.1998 3268/36/98 OM OHJEKOKOELMA LAPSEN ELATUSAVUN PERINTÄOHJE Toimivalta Voimassa Kumoaa Voimaantulosäännös laissa lapsen elatuksesta

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 201 :1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2010:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2013. Julkaisu 2014:1

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2013. Julkaisu 2014:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 213 Julkaisu 214:1 JULKAISU 214:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 213 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa Oikeus 2010 Ulosottoasiat 2009 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2009 lopussa Vuoden 2009 lopussa ulosottovelallisia oli 243 470. Ulosottovelallisia oli lähes 11 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1321 1325. Valtioneuvoston asetus. N:o 1321. ulosottotoimen hallinnosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1321 1325. Valtioneuvoston asetus. N:o 1321. ulosottotoimen hallinnosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1321 1325 SISÄLLYS N:o Sivu 1321 Valtioneuvoston asetus ulosottotoimen hallinnosta... 5139 1322 Valtioneuvoston asetus ulosottomenettelystä...

Lisätiedot

Tapio Yli-Kovero 10.12.2008 Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 040146-501D

Tapio Yli-Kovero 10.12.2008 Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 040146-501D 1 Tapio Yli-Kovero 10.12.2008 Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 040146-501D TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUDELLE Valitus koskien Kanta-Hämeen ulosottoviraston päätöstä 1933/6090/08 koskien palkan arviointia. VAATIMUS

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / Julkishallinto ja juridiikka TOISTUVAISTULON ULOSMITTAUKSEN MÄÄRÄN RAJOITTAMINEN

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / Julkishallinto ja juridiikka TOISTUVAISTULON ULOSMITTAUKSEN MÄÄRÄN RAJOITTAMINEN KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / Julkishallinto ja juridiikka Tytti Koskinen TOISTUVAISTULON ULOSMITTAUKSEN MÄÄRÄN RAJOITTAMINEN Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2015. Julkaisu 2016:1

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2015. Julkaisu 2016:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 215 Julkaisu 216:1 JULKAISU 216:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 215 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN Pirkkalan kunta Sivistysosasto Varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN 1. KOKOPÄIVÄHOITO... 2 2. HOITOMAKSU USEASTA LAPSESTA... 3 3.

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Henna-Leena Lehtinen. Kiinteistön realisointi ulosotossa

Henna-Leena Lehtinen. Kiinteistön realisointi ulosotossa Henna-Leena Lehtinen Kiinteistön realisointi ulosotossa Liiketalous ja matkailu 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Henna-Leena Lehtinen Opinnäytetyön nimi Kiinteistön

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Ulosottolaitoksen talouden tasapainottaminen. Timo Heikkinen 24.3.2015

Ulosottolaitoksen talouden tasapainottaminen. Timo Heikkinen 24.3.2015 Ulosottolaitoksen talouden tasapainottaminen Timo Heikkinen 24.3.2015 1 Vaihtoehtoinen suunnitelma ulosottolaitoksen talouden tasapainottamiseksi 16.1.2015 Säilytetään oikeusturvan ja tuloksellisuuden

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 5b: Henkilöstömenot KIRJANPITO 22C00100 Luento 5b: Henkilöstömenot KULULAJIKOHTAINEN KAAVA (KPA 1:1 ) LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Päivähoidon kuukausimaksu määräytyy perheen koon mukaan prosenttiosuutena perheen bruttotuloista.

Päivähoidon kuukausimaksu määräytyy perheen koon mukaan prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. PÄIVÄHOITOMAKSUT 1.8.2012 alkaen Päivähoidon kuukausimaksu määräytyy perheen koon mukaan prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Kokopäivähoidon maksu Perheen nuorimmasta lapsesta maksun enimmäismäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ

SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ Helsingin ulosottovirasto 2016-1-14 SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ 1. TAVOITE Selvityksen tarkoituksena on antaa

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot