MAKSUKIELTOJEN NOUDATTAMISEN SEURANTA

Transkriptio

1 Elina Vartio MAKSUKIELTOJEN NOUDATTAMISEN SEURANTA Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa Liiketalous ja matkailu 2013

2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Oikeushallinto TIIVISTELMÄ Tekijä Elina Vartio Opinnäytetyön nimi Maksukieltojen noudattamisen seuranta Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa Vuosi 2013 Kieli suomi Sivumäärä 59 Ohjaaja Tuula Hartman Tämän opinnäytetyön aiheena oli työnantajien pidätysten oikeellisuuden tarkastus maksukielloissa. Tutkimusongelmana on ollut selvittää, mikä maksukieltojen noudattamisessa on kaikkein hankalinta, koska se ei toimi aina kuten pitäisi. Onko kyseessä väärinkäsityksiä vai tahallisia laiminlyöntejä, siksi kerron myös hieman harmaasta taloudesta; miten se liittyy palkan maksamiseen. Koska maksukielloista ei löydy erikseen kirjallisuutta, olen opinnäytetyössä kertonut palkan määrittämisestä ja työnantajan velvollisuuksista sekä maksukieltojen seurannasta Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastossa. Työn lähteenä olen käyttänyt enimmäkseen ulosottokaarta ja oikeuskirjallisuutta. Ulosoton oma sisäinen materiaali on ollut hyvä tietolähde. Olen myös liittänyt mukaan muutaman oikeustapauksen, jotta lukija ymmärtäisi kokonaiskuvan paremmin. Tutkimuksen tulokset perustuvat vuosina tehtyihin havaintoihin sekä ulosottomiesten haastatteluihin. Liittyen työnantajien pidätysten oikeellisuuteen, havaintojen sekä ulosottomiesten haastatteluista ilmenneiden tulosten perusteella maksukieltojen noudattamisessa olisi paljon kehitettävää. Maksukieltoa tulisi selventää, jotta työnantajat ymmärtäisivät sitä entistä paremmin. Työssä kartoitetaan mikä on kaikkein tyypillisin työnantajan tekemä virhe palkan ulosottopidätyksessä ja miten virheitä voisi ennaltaehkäistä. Yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista on maksukiellon ulkoasun kehittäminen selkeämmäksi. Työnantajien velvoitteiden tärkeyttä tulisi korostaa. Avainsanat ulosotto, palkan ulosmittaus, maksukielto, harmaa taloustyönantajien pidätysten seuranta

3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Liiketalous Oikeushallinto ABSTRACT Author Elina Vartio Title Complying with Wage Garnishment in Keski-Pohjanmaa and Pohjanmaa Enforcement Agency Year 2012 Language Finnish Pages 59 Name of Supervisor Tuula Hartman This Thesis studied the control of the employers' withholding notice of wage garnishments. Since there are many cases in which the compliance of the garnishment of wages is not achieved, the research problem was outlined to find out the major problems causing the defects and whether they happen because of misunderstandings or whether there are intentional violations. This thesis also examned some issues in the grey economy since it is associated with employee wages and it can affect the withholding notices. Because there is no literature on withholding notices, the focus was more on the garnishment of wages and on employer obligations. The Enforcement Code in the Finnish law was used as a primary source in this thesis. Other sources for this thesis included, for example, the materials from National Administrative Office for the Enforcement of the Garnishment of Wages, practical examples from the Supreme Court, interviews with the execution officers and personal observations during the years Based on the results of this thesis, there is a lot of room for improvements in the garnishment of wages. The thesis charted the typical mistakes made by employers and discussed the means how the situation could be improved. One of the key improvements would be to make the appearance of the notice clearer and there should also be more emphasis on the obligations of the employer. Keywords distraint, garnishment of wages, withholding notice, grey economy

4 1(59) SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO ULOSOTTO Ulosoton tavoitteet Oikeussuojajärjestelmä ja maksuhäiriöpolitiikka Maksukyvyttömyyden oikeudellinen sääntely ULOSOTON ORGANISAATIO Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Erikoisperintä (ERP) Harmaa talous Harmaan talouden ennaltaehkäiseminen ULOSMITTAUS Yleinen menettely ulosmittauksessa Ulosmittausjärjestys Palkan ulosmittaus Ulosmittauskiellot Tulopohja palkan ulosmittauksessa Muita ulosmittauskeinoja Vapaakuukausi Suojaosuus Suojaosuuden määrä Suojaosuus elatuksen varassa oleva Olennaisesti heikentynyt maksukyky PALKAN MÄÄRITTÄMINEN Palkanlisät Luontoisedut Vähennyksiä palkkatuloista Palkkakortin sisältö MENETTELY PALKAN ULOSMITTAUKSESSA... 30

5 2(59) 6.1 Palkasta ulosmitattava määrä Maksukielto Maksukiellon sisältö Maksukielto ulkomaille Elinkeinotulon ulosmittaus PALKANMAKSAJAN VELVOLLISUUDET Fiktiivinen palkka Periminen maksukiellon saajalta MAKSUKIELTOJEN SEURANTA Työnantajien pidätysten seuranta Seulonta Tarkastuksen kriteerit Vastausten analysoiminen Työnantajien pidätysten tarkastuksen tulokset Ulosottomiesten haastattelu YHTEENVETO LÄHTEET... 57

6 3(59) KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Suojaosuuden määrät vuonna 2013 s. 32 Kuvio 2. Työnantajien pidätysten tulokset s. 48

7 4(59) 1 JOHDANTO Ensimmäisenä opiskeluvuotenani sain toimistosihteerin viran Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastosta. Yksi työtehtävistäni on työnantajien pidätysten oikeellisuuden tarkastus, eli toisin sanoen maksukieltojen noudattamisen seuranta. Palkan ulosmittaus on oikeusjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla sekä yleisin tapa ulosmitata velallisen varoja. Maksukielto on niin sanottu ulosottomiehen käsi ja kaikista yleisin ulosmittauskeino. Maksukiellon noudattaminen on erittäin tärkeää, ja taas noudattamatta jättäminen tuottaa hankaluuksia. Aihe oli suhteellisen helppo valita, halusin tehdä itselleni tietopaketin siitä, mitä työnantajien pidättämisen seurantaan liittyy, antaa ulosottovirastolle kokonaiskuva tämän hetkisestä tilanteesta maksukieltoihin liittyen sekä mahdollisesti työnantajille tietoa siitä, miten palkan pidätyksiä seurataan ja miten väärinkäytöksiä ennaltaehkäistään ja väärinkäsityksiä korjataan. Opinnäytetyö rajoittuu palkan ulosmittaukseen enkä siksi käsittele muita ulosmittaustapoja sen enempää. Työtehtävässäni tarkistan ainoastaan maksukieltojen työnantajien pidätysten oikeellisuuden osalta, en toimimattomia maksukieltoja. Työnantajien pidätysten seurannasta ei suoranaisesti ole kirjallisuutta vaan tämän opinnäytetyön sisältö työnantajien pidätysten seurannasta on työelämälähtöistä ja materiaalin sisältö koostuu enimmäkseen palkan ulosmittauksesta ja maksukielloista yleisesti. Opinnäytetyössäni kerron ensin yleistä ulosotosta, harmaasta taloudesta sekä lakiin perustuvaa teoriaa palkan ulosmittauksesta ja siitä miten palkka määritellään. Näin on helpompi ymmärtää tutkimuksen tuloksia. Tutkimusmenetelminä käytän enimmäkseen ulosottokaarta, joka astui voimaan vuonna 2007 ja kumosi aiemmin olleen ulosottolain. Käytän myös ulosottokaaren ympärille kirjoitettua oikeuskirjallisuutta, sekä Valtakunnanvoudinviraston kihlakunnanulosottomiehille tarkoitettua palkan ulosmittauksen materiaalia. Jotta lukija saisi selkeämmän kuvan, käytän korkeimman oikeuden päätöksiä antamaan kuvan asiasta käytännössä. Opinnäytetyön konkreettinen tulos teorian rinnalla tulee perustumaan vuosina tekemiini havaintoihin sekä ulosottomiesten haastatteluihin.

8 5(59)

9 6(59) 2 ULOSOTTO Ulosotto on osa Suomen oikeuslaitosta, se on ensisijaisesti siviilitäytäntöönpanoa. Ulosottoa säätelee ulosottokaari (705/2007). Myös muilla lailla ja asetuksilla on vaikutusta ulosoton toimintaan. Oikeuslaitoksen tarkoitus on antaa oikeusturvaa. Oikeusturva, eli oikeutta saada asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti, kuuluu jokaisen perusoikeuksiin (Perustuslaki 2:21). Ulosotto on laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa, joka on tavallisesti pakkotäytäntöönpanoa ja koskee maksusaatavia. Oikeudenkäynnissä määrätään velallisen maksuvelvollisuus. Jos oikeuden tuomiota ei noudateta vapaaehtoisesti, voidaan se panna täytäntöönpanoon ulosotossa. Esimerkiksi verot ja vakuutusmaksut voidaan periä ilman oikeuden päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahasaatavat kuten sakot tai rikesakot voidaan periä ulosotossa. Tämän lisäksi ulosottoviranomaiset hoitavat myös esimerkiksi häätöjen, takavarikkojen ja lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpanoa. Ulosottovirastossa tehdään myös osamaksuesineiden, kuten autojen, tilityksiä ja osamaksutilityspöytäkirjan perusteella voidaan perintään ryhtyä ulosottotoimin. (Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011; Ulosotto 2012) 2.1 Ulosoton tavoitteet Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velallisen että velkojan etua. Ulosotto pyrkii siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Mikäli maksua ei saada, voidaan täytäntöönpanokeinoina käyttää palkan, eläkkeen, päivärahan, elinkeinotulon, sekä irtaimen tai kiinteän omaisuuden ulosmittausta. Ulosmitattu omaisuus voidaan realisoida ja myydä. (Etelä- Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011; Ulosotto 2012) Ulosoton päätehtävä on tehokas täytäntöönpano, suorittaa täytäntöönpanotehtävät joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, eli pyrkiä tuloksekkaaseen täytäntöönpanoon mahdollisimman joutuisasti, yksinkertaisesti ja edullisesti. Perimmiltään ulosoton tehokkuudessa on kyse hakijan oikeussuojasta. Toisaalta tehokas

10 7(59) ulosotto antaa yhteiskunnalle viestin uskottavasta ulosotosta, toisin sanoen viestin siitä, ettei velvoitteiden välttely kannata. (Leppänen, Linna 2003, 18 19) Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkoitetaan hyvää oikeussuojan tasoa, yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa, laiminlyöntien ennaltaehkäisyä ja hyvää maksumoraalia. Yhteiskunnan vaikuttavuustavoitteita ovat rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen, luottotappioiden torjuminen, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen. Toiminnan arvoina pidetään oikeudenmukaisuutta ja oikeusvarmuutta, tehokkuutta, prosessitaloudellisuutta, sekä palvelukykyä. Velvoitteet toteutetaan lainmukaisesti. (Tervetuloa ulosottoon 2012) Ulosoton yleiset periaatteet ovat hyvä ulosottotapa ts. perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen ennakoivilla toimilla, eikä vasta ulosottovalituksen tai muun jälkikäteisen oikeussuojakeinon avulla. (Leppänen ym. 2003, 11) Tavoitteena on nykyaikainen, tarkoituksenmukainen ulosotto, jolla on hyväksyttävät toimintaperiaatteet ja yhteneväiset toimintatavat. (Tervetuloa ulosottoon 2012) 2.2 Oikeussuojajärjestelmä ja maksuhäiriöpolitiikka Oikeussuojajärjestelmässä annetaan oikeussuojaa prosessin osapuolille. Täytäntöönpano yhdessä oikeudenkäynnin kanssa muodostavat oikeussuojajärjestelmän. Ulosotto on osa maksuhäiriöpolitiikkaa. Maksuhäiriöpolitiikalla tarkoitetaan niitä oikeuspolitiikan keinoja, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden riittävän tehokas täytäntöönpano sekä velkaantumista johtuvien ongelmien ja niiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten hallinta. (Tervetuloa ulosottoon 2011) Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnalliset tavoitteet ovat velkojen tehokas perintä, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviytymisen edistäminen sekä kohtuulliset perimiskustannukset. (Ulosottolaitoksen tulossopimus vuodelle 2013) Tehokkaalla ulosotolla on ennalta ehkäisevä vaikutus ja ulosoton toimivuus on merkityksellistä talouselämän sekä luottoyhteiskunnan kannalta (Tervetuloa ulosottoon 2012). Samalla tulee turvata velallisen toimeentulo ja mahdollisuuksien mukaan tukea velallisen taloudellisen toimintakyvyn palautumista.

11 8(59) Luottotietolainsäädännöllä vaikutetaan kaikkeen luotonantoon; luottotiedoilla on huomattava vaikutus maksumoraaliin, koska velalliset tietävät, että luottokelpoisuuden menettäminen estää uuden luotonsaannin. Tämä on tehokkaampi kannustin velanmaksuun kuin ulosoton uhka. Kuluttajaluottojen sääntelyllä vaikutetaan kulutusluottojen markkinointiin ja luoton ehtoihin. Velkaneuvonta taas parantaa velallisen kykyä selviytyä veloistaan, ja erilaisilla luottovakuutuksilla velallinen saa turvaa yllättävän maksukyvyttömyyden varalta. Velkojien perintää sääntelemällä ohjataan ulosoton ulkopuolista velkojen takaisinperintää. Oikeusministeriön maksuhäiriöpolitiikka on ottanut tavoitteekseen velkaongelmien ennaltaehkäisemisen. Myös jotkut velkaongelmat yritetään hoitaa velkajärjestelyn kautta. Ennen velkajärjestelyn aloittamista henkilön tulisi neuvotella velkojiensa kanssa vapaaehtoisesta velkajärjestelystä, jos ei päästä sopimukseen tulee velkajärjestelyä hakea tuomioistuimesta. Velkajärjestelyssä sovitaan henkilön velkasuhteet hänen maksukykyynsä sopiviksi. (Koulu, Lindfors 2009, 9-10; Velkajärjestely 2013) 2.3 Maksukyvyttömyyden oikeudellinen sääntely Tyypillisesti maksujen laiminlyönnin syynä on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että maksuvelvollisella eli velallisella ei ole käytettävissään velkojen maksuun tarvittavia varoja, eikä myöskään mahdollisuutta saada sitä varten uutta luottoa, tällöin laiminlyönti on tavallaan tahaton. Toisinaan maksukykyinen velallinen jättää tahallaan velkansa maksamatta, hän on tällöin maksuhaluton. Pääsääntöisesti maksukyvyttömyyden ja maksuhaluttomuuden välille ei oikeudellisesti tehdä eroa, vaan maksun laiminlyönti saa samat oikeudelliset seuraamukset, johtui se kummasta syystä tahansa. (Koulu, Lindfors 2010a 23 ) Ulosotto pyritään hoitamaan sovinnollisesti. Ulosottomies pyrkii yhteistoimintaan velallisen kanssa, koska velkojen maksaminen on myös velallisen intressissä, jotta korot ja ulosottokustannukset eivät pääse kasaantumaan. Ulosottomies voi myös ohjata velallisen velkaneuvontaan tai kehottaa häntä hakeutumaan yksityishenkilön velkajärjestelyyn. (Koulu ym. 2010a, 57)

12 9(59) 3 ULOSOTON ORGANISAATIO Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan ja muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista. Valtakunnanvoudinvirasto on Turussa sijaitseva ulosoton keskushallintovirasto. Se hoitaa pääasiassa ulosoton hallintotehtäviä kuten tulosohjausta, koulutusta, henkilöstöhallintoa, ulosoton tietojärjestelmän ylläpitoa ja tarkastusta. Tehtäviä hoitaa kolme yksikköä, hallinnollinen, oikeudellinen sekä kehittämis- ja ohjausyksikkö. Valtakunnanvoudinvirasto käsittelee ulosottoviranomaisten toiminnasta tehdyt kantelut sekä edustaa valtiota vahingonkorvausasioissa, jotka koskevat ulosottoviranomaisen toimintaa. Viraston päällikkönä toimii valtakunnanvouti. (Valtakunnanvoudinvirasto 2012) Ulosottopiirejä on Suomessa kaiken kaikkiaan 22. Ulosottopiirit ovat ulosottovirastoja ja niiden toimialueena on yleensä yksi tai useampi kihlakunta. Jokaisessa ulosottopiirissä on johtava kihlakunnanvouti sekä kihlakunnanvouti, joiden alaisena toimivat avustavat kihlakunnanulosottomiehet, toimistopäällikkö, apulaistoimistopäällikkö sekä toimistovirkamiehet. Kansliahenkilökunta hoitaa toimistotehtävät, pääsääntöisesti tehtävänään hakemusten ja muutosten kirjaukset, mutta kansliahenkilökuntaakin on eri tehtäville, esimerkiksi erikseen ovat realisointisihteerit. Ulosoton lainkäyttöorganisaatio muodostuu ulosottomiehistä, jotka ovat itsenäisiä lainkäyttöviranomaisia, ja yleisestä tuomioistuimista, jotka tekevät lainkäyttöpäätöksiä. Ulosottomiehen päätöksiin haetaan muutosta tuomioistuimessa. (Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston infopaketti 2011) 3.1 Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto on yksi suomen 22 ulosottopiiristä. Pääpaikka sijaitsee Vaasassa, missä työskentelee n. 33 henkilöä, sisältäen voudit, ulosottomiehet, kansliahenkilökunnan sekä erikoisperinnän. Toimialueena on koko Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, missä työskentelee kaiken kaikkiaan noin 60 henkilöä. (Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto 2012) Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirastot on yhdistetty vuonna 2007, jolloin yhdistettiin ulosottopiirejä. Aikaisemmin viraston nimi oli Vaasan kihla-

13 10(59) kunnanulosottovirasto. Vaikka pääpaikka sijaitsee Vaasassa, sivutoimipaikkoja on Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa. Lakkautettavia sivutoimipaikkoja on Närpiö, Kannus, Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Laihia. Osa on jo nyt ns. kylmäasemia, toisin sanoen toimipaikassa ei ole päivystystä, vaan ulosotolla on vastaanottohuone muun viraston tiloissa, joihin kihlakunnanulosottomies voi tulla sopimuksen mukaisesti. 3.2 Erikoisperintä (ERP) Erikoisperintä on vuonna 2011 laajentunut koko maan kattavaksi. Erikoisperinnällä on yhdenmukainen menetelmä koko maassa. Tarkoituksena on puuttua velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa sekä parantaa perimistulosta vaikeasti selvitettävissä ulosottoasioissa. Erikoisperinnän tehtävä on myös vaikuttaa ennaltaehkäisevästi harmaaseen talouteen sekä ylläpitää yleistä maksumoraalia. ERP on mukana harmaa-talous kampanjassa. ERP:in ydintarkoitus on puuttua kaikista hankalimpiin, vaativimpiin ja aikaa vievimpiin tapauksiin, jotta ne eivät jäisi selvittämättä. Suuri osa erikoisperinnän toimeksiannoista liittyy henkilöihin, jotka ovat samaan aikaan usean viranomaisen toimenpiteiden kohteena. Erikoisperintäalueiden tulee huolehtia siitä, että viranomaisyhteistyö on toimivaa. Erikoisperintä tekee keskitetysti enemmän yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kuten verottajan ja poliisin. Kyse on yleensä siitä, että ulosottoa pyritään tarkoituksellisesti välttämään. (Ajankohtaista ulosotossa 2010; Tulossopimus 2013) Vaasan erikoisperintäosaston toimialue ulottuu Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaan ja Raahen seutuun. Muita keskuspaikkoja ovat; Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Tällä hetkellä erikoisperintä työllistää Vaasassa yhteensä seitsemän henkilöä; yksi vouti, neljä ulosottomiestä, yksi ylitarkastaja ja yksi toimistosihteeri. Erikoisperinnän toiminta vakiinnutetaan ja siihen liittyvää viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen (Ulosottolaitoksen tulossopimus 2013)

14 11(59) 3.3 Harmaa talous Harmaata taloutta on torjuttu Suomessa jo vuodesta 1996, mutta tammikuussa 2012 hallitus hyväksyi torjuntaohjelman harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi. Torjuntaohjelma on eräs hallituksen päähankkeista, se on tehty vuosille Kampanjassa on mukana myös oikeusministeriö. Vuonna 2012 on kohdennettu 4,6 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan, josta ulosottolaitoksen osuus 1,2 miljoonaa euroa, joka on kohdistettu erikoisperinnän vahvistamiseen. (Musta tulevaisuus 2012) Harmaan talouden vastainen Harmaa talous musta tulevaisuus kampanja on osa torjuntaohjelmaa. Sen tarkoitus on antaa tietoa erityisesti työelämään siirtymässä oleville nuorille ja nuorille aikuisille harmaan talouden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Halutaan myös muistuttaa, mitä seurauksia harmaalla taloudella on yksittäisten ihmisten elämään ja miten sitä voi torjua omassa arjessa. Siinä muistutetaan etenkin kirjallisen työsopimuksen, verokortin sekä palkkalaskelman tärkeydestä. Yrittäjiä kehotetaan huolehtimaan mm. veroista, eläke- ja tapaturmavakuutuksista. (Musta tulevaisuus 2012) Kampanjan tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta sekä tukea laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua. Keskeisinä keinoina ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on muun muassa vähentää rikoksentekomahdollisuuksia, korottaa kiinnijäämisriskiä ja lisätä viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. (Oikeusministeriön Harmaan talouden torjunta 2012) Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat yhteiskunnalle suuria tappioita mm. saamatta jäävinä verotuloina ja muina maksuina. 3.4 Harmaan talouden ennaltaehkäiseminen Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta, mutta jos talousongelmien synnyttyä suurenee kiusaus pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työantajavelvoitteiden laiminlyöntiin. Tyypillisiä talousrikoksia ovat veropetokset, kirjanpitorikokset, velallisen epärehellisyys sekä petokset. Ulosottomiehellä on

15 12(59) lain mukaan laajat tiedonsaantioikeudet velallisen omaisuuden selvittämiseksi, vaikka oikeastaan velallisen velvollisuus on antaa oikeat tiedot, sillä tietojen salaaminen ja omaisuuden piilottaminen on rangaistavaa. Silloin puhutaan velallisen epärehellisyydestä tai velallisen petoksesta. (Musta tulevaisuus 2012) Harmaa talous vahingoittaa jokaista sekä koko yhteiskuntaa, sillä jos jättää verot maksamatta ja velvoitteet hoitamatta, jäävät verosaatavat pieneksi mikä lisää muiden veronmaksuvelvollisuutta. Tämä näkyy esimerkiksi teiden kunnossapidossa, terveydenhoitopalveluissa ja koulujen toiminnassa sekä myös tarjolla olevien työpaikkojen määrässä, eli yhteiskunnalle tärkeistä asioista. Pimeää työtä tekevälle ei kerry eläkettä eikä työntekijällä myöskään ole työnantajan tapaturmavakuutusta tai oikeutta sairauspäivärahaan tai työttömyyskorvaukseen. Jotta välttyisi harmaalta taloudelta ja talousrikollisuudelta, on tärkeää pitää huolta oikeuksistaan. Tulisi muistaa tehdä töitä ainoastaan verokortilla, muistaa vaatia aina myös palkkalaskelma ja tarkistaa, että siihen on kirjattu kaikki pakolliset maksut, sillä esimerkiksi kaikesta palkkatyöstä kuuluu kertyä eläkettä. Jokaisen tulisi tarkistaa myös joka vuosi työeläkeote. Kun palkka maksetaan, tulisi se maksaa aina pankkitilille, eikä suoraan käteen, sillä silloin ei voi olla varma, että siitä on vähennetty kaikki vaadittavat maksut. Työt aloittaessaan on tärkeää aina vaatia kirjallinen työsopimus, sillä jos ei ole kirjallista työsopimusta ja tulee ongelmia, on hankala saada oikeuksiaan läpi. Kun ostaa kotitalous- tai remontointipalveluja tulisi tarkistaa osoitteesta että yritys on ennakkoperintä- ja alv rekisterissä. Yrittäjänä tulisi huolehtia veroista, eläke- ja tapaturmavakuutuksista, koska esimerkiksi pelkästään työeläkevakuutusmaksupetoksesta voi työnantaja saada jopa neljä vuotta vankeutta, sillä se on rikos. Yrittäjä on itse vastuussa vakuutuksen ottamisesta. Kyse on lakisääteisestä velvollisuudesta, jota viranomaiset valvovat. Asiakkaan tulisi myös ottaa jokaisesta ostoksesta kuitti, pyytää sitä jos ei sitä saa. (Musta tulevaisuus 2012) Jokaisella on oikeus ylityökorvaukseen ja työaikaraportointiin, koska työaikakirjanpidon ulkopuolinen ylityö on laitonta, tämä merkitsee ansiomenetyksiä työntekijälle ja verotulojen menetyksiä yhteiskunnalle. Ylitöiden korvaamatta jättämi-

16 13(59) nen ei saa koskaan olla yrityksen ns. vakiintunut tapa ja siten sallittua. Pimeästi palkattu työntekijä ei välttämättä tiedä olevansa osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, sillä urakoitsijat kehittävät jatkuvasti hienostuneempia tapoja peittää epärehelliset toimintansa. Tällaisia aloja ovat yleensä rakennus-, siivous- kuljetusajoneuvokauppa- ja ravintola-ala. Kaikki tämä on tärkeää, sillä harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on yleensä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja silloin ansaitut tulot voivat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa. Yrittäjää joka on syyllistynyt talousrikollisuuteen, voidaan rangaista kieltämällä uusien yritysten perustaminen pisimillään seitsemän vuoden ajaksi, tätä kutsutaan liiketoimintakielloksi. (Musta tulevaisuus 2012)

17 14(59) 4 ULOSMITTAUS 4.1 Yleinen menettely ulosmittauksessa Omaisuus ulosmitataan ulosottomiehen tekemällä ulosmittauspäätöksellä. Päätös on merkittävä asiakirjaan joko välittömästi tai viipymättä päätöksen tekemisen jälkeen. Ulosmitattu omaisuus on yksilöitävä ulosmittauspäätöksessä. Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen nähden ulosmittauspäätöksellä, vaikka siihen haettaisiin muutosta ja riippumatta siitä, oliko velallinen tietoinen ulosmittauksesta vai saiko hän tiedon siitä vasta jälkikäteen. (UK4:26) Saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvollisuuden nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti. Ulosmittauksen oikeusvaikutukset päättyvät vasta, kun ulosottomies peruuttaa ulosmittauksen tai jos ulosmittaus kumotaan. (UK 4:27) 4.2 Ulosmittausjärjestys Ulosottokaari säätelee ulosmittausjärjestystä ja ensimmäisellä sijalla on raha tai rahasaatava tai palkka, eläke tai muu toistuvaistulo, tähän kuuluvat myös veronpalautukset. Saatavan hakija voi ulosottohakemuksen yhteydessä valita joko suppean tai normaalin ulosoton väliltä. Suppeassa ulosotossa velalliselta voidaan ulosmitata ainoastaan ensimmäisellä sijalla ulosmittausjärjestyksessä olevat varat. Hakijan valitessa ulosmittaustavaksi normaalin ulosoton, ulosmittaus kattaa ensimmäisenä rahan tai muun toistuvaistulon kuten suppeassa ulosotossa, jos tämä ulosmittaus ei tuota tuloksia, siirrytään toiseen ulosmittausjärjestyksessä olevaan ulosmittaukseen, joka on irtain omaisuus. Irtain omaisuus voi olla esimerkiksi arvokas taulu, moottoripyörä, asunto-osake, tai vaikkapa peräkärry mutta tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata. Kolmannella sijalla on kiinteä omaisuus kuten kiinteistöt, maatilat ja tontit. Viimeisenä ulosmittausjärjestyksessä on omaisuus, jota velallinen tarvitsee

18 15(59) vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloa varten, sekä velallisen liike tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi välttämättömät tuotantovälineet. Perussääntö suppean ja normaalin ulosmittauksen välillä on se, että normaalin ulosmittauksessa olevat voidaan muuttaa rahaksi (realisoida), kun taas suppea sisältää itsessään vain rahasaatavia. (UK 4:24). 4.3 Palkan ulosmittaus Ulosottotilastot kertovat, että palkkatuloista kertyy suurin osa velkojille tilitettävistä suorituksista. Vuonna 2010 kohdistui 54 % ulosmittauksista velallisen palkkaan tai eläkkeeseen. Vuonna 2012 oli koko Suomessa ulosmittausta joista oli palkan ulosmittausta. (Koulu ym. 2010a; Tilastot kertovat; Vola s.17) Ulosottokaaren palkan käsite on laaja ja vastaa hyvin pitkälti ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :n palkan määritelmää. Ennakkoperintälain palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, provisiota, luontaisetua sekä muuta etuutta, joka saadaan työ tai virkasuhteessa. Muuta etuutta voi olla mm. kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelinten jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta. Nimikkeellä ei ole merkitystä myös esim. edustajanpalkka, lomaraha, lomakorvaus, omaishoidontuen hoitopalkkio, työsuhteen laittoman purkamisen vahingonkorvaus, luontoisedut mm. auto- ja asuntoetu ovat palkkaa. (Junkkari 2011, 4) Kohtuullinen kustannusten korvaus ei ole palkkaa, eikä sitä voi ulosmitata. Ulosmittaamatta jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista. Kohtuullisen tason ylittävä korvaus ulosmitataan palkkana. (Junkkari 2011, 4) Työnantajan myöntämä etuus, jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan, työsuhdeoptio tai vastaava, joka on sidottu koko yhtiön tulokseen, saadaan ulosmitata kokonaan. (Junkkari 2011, 4 ; UK 4:2) Palkkaa sovelletaan myös eläkkeeseen sekä sairauspäivärahaan ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty, kuten esimerkiksi työeläke, sairauspäiväraha,

19 16(59) äitiyspäiväraha, isyys ja vanhempainpäiväraha, työttömyyden ja työkyvyttömyyden perusteella maksettava lainaturva. Etuuden tai korvauksen on oltava palkan sijasta maksettavaa, jotta se olisi ulosmittauskelpoista, kuten esimerkiksi vakuutus ja vahingonkorvaus, jota maksetaan tulojen vähentymisestä. Palkkaa sovelletaan myös korvaukseen, jota maksetaan luonnolliselle henkilölle patenttia koskevan oikeuden, tekijänoikeuden ja muun vastaavan oikeuden luovutuksesta ja käyttämisestä, sekä apurahaan ja muihin vastaaviin varoihin, joita yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle. (UK 4:2; HE 13/2005) 4.4 Ulosmittauskiellot Ulosmittauskiellot perustuvat ennen kaikkea pyrkimykseen suojata velallista. Ulosmittauskielto on voimassa, jos velallinen on pitänyt alla olevat varat erillään, sillä varojen tulee olla yksilöitävissä, eikä sekoittuneena velallisen muihin varoihin. (Koulu ym. 2009; Junkkari 2011, 6) UK 4:19 mukaan ulosmitata ei saa: 1. Avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen; 2. Korvausta, joka suoritetaan kivusta, särystä tai muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai muista henkilövahingoista aiheutuneista kuluista; 3. Valtiolta saatua korvausta, joka suoritetaan vapauden menetyksen johdosta kärsimyksestä tai kuluista; 4. Lapselle tulevaa elatusapua tai korvausta, joka suoritetaan elatusvelvollisen kuoleman johdosta; 5. Omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa; 6. Sellaisia varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt luonnolliselle henkilölle käytettäväksi, esim. opiskeluun,

20 17(59) tutkimuksen tai muun niihin verrattavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin Ei koske varoja jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin, edellyttää myös sitä että velallinen on tilintekovelvollinen varojen myöntäjälle 7. Varoja, jotka lain mukaisesti kerätty yleisöltä 6 kohdan mukaiseen tarkoitukseen. Ei kuitenkaan koske varoja, jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin. Yllä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, koska tietynlaisen omaisuuden ulosmittaus on voitu kieltää myös muussa laissa kuin ulosottolaissa. Esimerkiksi eläke- ja sosiaalilainsäädännössä on lukuisia ulosmittauskieltoja, ne määrätään kansaneläkelaissa ja työttömän peruspäivärahan työttömyysturvalaissa. Vaikka eläke tai muu toimeentuloetuus on ulosmittauskelvotonta, se otetaan huomioon palkan ulosmittauksen tulopohjassa, koska etuus maksetaan palkan sijasta eikä määrätarkoitukseen. (Junkkari 2011, 6; Linna 2008, 116) Ulosmittauskelvottomia ovat esimerkiksi toimeentulotuki, elatustuki, asumistuki ja lapsilisä, sairaanhoito, vammaistuki, raskaus ja synnytyskustannukset, äitiysavustus ja sotilasavustus. Ne on tarkoitettu määrättyyn tarkoitukseen, eivätkä menetettyjen tai puuttuvien tulojen tilalle. Näissä tapauksissa ulosmittauskielto on hyvin tärkeä. Ne jäävät kokonaan ulosoton ulkopuolelle eikä siksi lasketa mukaan palkan ulosmittauksen tulopohjaan. (Junkkari 2011, 6; Linna 2008) KKO 2013:3 Kuntayhtymän omaishoitajalle omaishoidon tuesta annetun lain mukaan maksama hoitopalkkio ei ollut sellaista ulosottokaaren 4 luvun 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka oli myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Hoitopalkkio voitiin ottaa tulona huomioon ulosmitattaessa omaishoitajan eläketuloa. Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies ulosmittasi velkojilla A:lta olevien saamisten perimiseksi osuuden A:n tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä siten, että koko ulosmitattu määrä oli pidätettävä eläkevakuutusyhtiön A:lle maksamasta tulosta. Mainitun tulon lisäksi ulosmittauksessa otettiin A:n tu-