3/2015. Tanhuvies 3/2015 1

Transkriptio

1 3/2015 Tanhuvies 3/2015 1

2 Sisällys Tässä lehdessä Pääkirjoitus Rieväkylän Rimppa, kiitoksia ja kuvia NORDLEK 2015 Viborgissa, kuulumisia ja kuvia Järjestöjen toimintaa Kansantanssin Remuvuosi 2016 ja GraniFolk Pia Pyykkisen kolumni: Rohkeas rumbaa Pohjan vuosiohjelmistokurssit Aukus Unetus Kierrokas Pärnussa Uusmaalaiset tanssivat, soi vat ja lauloivat Kaus sella Kansallispukujen tuuletuksen kuvasatoa Kansallispukujen naisten päähineitä, osa 2 Lavansaaren huntu Suomen Kansallispukukeskuksen kuulumisia Kansallispuvun päivän avoimet ovet puvustolla Pappi Variksen pakina: Vastuutonta menoa Lasten nurkka Kansantanssia kirjallisuudessa Tietovakka 1, osa 3 Ohjelmiston laa minen NORDRING Suomessa Hollo ja Mar a fes vaalit Kansallispukupörssi Tapahtumakalenteri vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Lii o ry Päätoimi aja: Teemu Perheentupa Toimitus: Anni Aalto, Pirkko Elo, Risto Elo, Ju a Jaakkola, Annuli Perheentupa, Kuvankäsi ely: Pirkko Elo Kannen kuva : Leena Pen nen Tanhuvies /Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai , ke ja to klo ISSN-L ISSN Tanhuvies 3/2015

3 Pääkirjoitus Yhteistyö alkanut toden teolla Perinteinen suomalainen kansantanssi on hiipumassa ja jäämässä jalkoihin uusien trendien vyöryessä sen päälle. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien vuosikokous keväällä vahvis tulevaisuuden strategian vuoteen Siinä tuo in esiin, e ä perinteisen kansantanssin elävänä pitäminen ja tunnetuksi tekeminen suomalaisille tarvitsee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhdessä saamme asiamme esiin varmas paremmin kuin erikseen toimiessamme. Ensi vuosi on Kansantanssin riemuvuosi, jolloin kansantanssin toivotaan näkyvän eri paikoissa ja mediassa koko vuoden ajan. Riemuvuoteen ovat perinteisen kansantanssin järjestöt o aneet jo ensimmäisen askeleen yhteisellä Pohjan kurssilla, jossa oli lähes sata ohjaajaa ja tanssijaa ope elemassa ensi vuoden kesäjuhlien ohjelmistoa. Kesäjuhlat, GraniFolk, on perinteisen kansantanssin voimannäyte, sillä neljä valtakunnallista järjestöä, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, Finlands Svenska Fokdansring, Karjalainen Nuorisolii o ja Kansantanssinuorten Lii o, ovat yhdessä tasavertaisina järjestämässä juhlia. Kansantanssia on tarjolla länsirannikon suomenruotsalaisesta alueesta yleissuomalaisen kau a karjalaiseen perinteeseen siis kaikki Suomen perinnealueet. Tavoi eena on riemuvuoden jälkeen jatkaa yhteistyötä. Tähän mennessä yhteistyö on sujunut ilman moi eita, joten jatkossakin on odote avissa hedelmällistä yhteistyötä näin toivon. Risto Elo SKY, puheenjohtaja Kiitokset! Kansantanssinuorten Lii o kii ää Tampereen Työväenopiston Tanhuajia hienos järjestetystä ja lämminhenkisestä kesäjuhlasta. Rieväkylän Rimpassa oli sydämellinen ja kiireetön tunnelma, ja kaikki sujui kuin tanssi. Hyväntuulinen ja avulias talkooväki ja lähellä toisiaan sijaitsevat tapahtumapaikat tekivät Rimpasta erityisen nau avan kokemuksen. Tanhuvies 3/2015 3

4 Kansantanssi Rieväkylän Rimpan kiitokset osallistuneille Tampereen Työväenopiston Tanhuajilla oli jo toisen kerran kunnia järjestää KTNL:n ja SKY:n kesäjuhlat Tampereella. Koska edellisestä kerrasta oli 16 vuo a, järjestelyporukka oli suurelta osalta ensimmäistä kertaa juhlia tekemässä, mu a se ei näkynyt oikeastaan kuin siinä, e ä ilmoi autuminen saa in käyn in paljon luva ua myöhemmin. Pahoi elut tästä, toivo avas kovin moni ei jäänyt juhlistamme pois sen takia. Muuten kaikki saa in sujumaan aivan loistavas, ja tunnen suurta ylpey ä talkoojoukoistani, jotka saivat asiat luistamaan kuin itsestään. Rieväkylän Rimppa toki oli osallistujamäärältään paljon pienempi, kuin olimme toivoneet, mu a sekin osoi autui posi iviseksi asiaksi, kun säiden hal jat toivat rankkasateet Tampereelle juuri sille viikonlopulle. Tätä isommalle joukolle meillä ei olisi löytynyt sisä laa pääjuhlan pitämiseen, mu a Tammelan koulun palloilusali oli juuri sopivan kokoinen, eikä väkimäärä siellä tuntunut lainkaan pieneltä. Alle kouluikäisiä ei saatu paikalle niin paljoa, e ä heidän oma ohjelmansa olisi voitu esi ää, mu a Anna-Kris ina taitavas osasi hyödyntää nämä kaikkein pienimmät juhlijat, he kun toivat kouluikäiset ja nuoret Nyssellä esitykseensä. 4 Tanhuvies 3/2015

5 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Erityisen suuret kiitokset haluan lähe ää rapakon taakse, josta yllä äen ja pyytämä ä jo tun a ennen ilmoi autumisen avautumista Scandinavian Folkdancers of Houston kyseli mahdollisuu a osallistua Rieväkylän Rimppaan. Koska olimme jo he alkuvaiheessa karsineet kaksipäiväisten juhlien takia ulkomaalaiset kutsuvieraat, olimme enemmän kuin iloisia heidän tulostaan. Järjes mme ryhmälle heidän toivomansa perhemajoituksen juhlien ajaksi, ja muutenkin pyrimme pitämään heistä erityisen hyvää huolta. Ilmeises myös siinä onnistuimme, koskapa kiitoksia ryhmältä tuli niin juhlien aikaan kuin pitkään nii en jälkeenkin. Ja vielä kerran kiitokset kaikille teille, jotka kesäkuun toisen viikonlopun monista eri tapahtumapaikoista valitsi e juuri Tampereen. Teitä oli juuri sopiva määrä tekemään Rieväkylän Rimpasta ikimuistoinen juhla. Kiitokset myös kaikille Sampolan konser- ssa ja Tammelan koulun palloilusalin tapahtumissa esiintyneille ryhmille upeista esityksistä, teitä oli todella ilo katsella ja kuunnella. Erkki Leh mäki Rieväkylän Rimpan juhlatoimikunnan pj. Tanhuvies 3/2015 5

6 Kansantanssi Vieressä: Rieväkylän Pojat viihdy vät väsymä ä juhlayleisöä letkeällä ja hyväntuulisella soitollaan koko viikonlopun, jopa ruokailujen aikana. Alla: Scandinavian Folkdancers of Houston teki Rimpasta kansainvälisen tapahtuman. Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast 6 Tanhuvies 3/2015 Kuva: Pekka Tawast Yllä: Illanvieton riemua Tammelan koululla. Vieressä: Erja Askolin KTNL:stä julkis vuoden ohjaajapariksi Silva Järvisen ja Ulla Rautasen, jotka eivät päässeet paikalle. Heidän puolestaan palkinnot kävivät niiaamassa aiempina vuosina palkitut Niina Kallioinen ja Tuija Heikkinen. Vieressä myhäilee koulutustoimikunnan puheenjohtaja Rii a Kangas.

7 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Kuva: Annuli Perheentupa Yllä: Jussi Kaijankangas vetää huutokatrillia. Yläoikealla: Hulmuavia helmoja illanvietossa. Vieressä: Valmistaudutaan sankarihaudoille. Alla: Suloiset airuet eivät antaneet hyytävän vesisateen häiritä tehtävänsä arvokkuu a. Kuva: Pekka Tawast Kuvankäsi ely Pirkko Elo Tanhuvies 3/2015 7

8 Kansantanssi Kuva: Pekka Tawast Yllä: Rongankodin kansantanssiryhmä Riemukkaat keräsi hurjat aplodit. Kuva: Pekka Tawast Vieressä: Sunnuntain rankan sateen takia pääjuhla siirre in Tammelan koulun palloiluhalliin. Tila oli kuin tehty Rieväkylän Rimpan kokoiselle tapahtumalle. Alla: Pääjuhlan ken äkuvioita Kuva: Pekka Tawast 8 Tanhuvies 3/2015

9 Kansantanssi Yllä: Risto Elo, Heidi Palmu ja Erkki Leh mäki siirtävät kesäjuhlakapulan GraniFolkille. Alla: Pääjuhlan lippulinna ja houstonilaisten ohimarssi. Kuva: Pekka Tawast Kuva: Pekka Tawast Tanhuvies 3/2015 9

10 Kansantanssi Pekka Komsa Lohjalaiset Viborgin kesässä Iloiset lasten laulut sekä riemukkaat nuorten ja aikuisten tanssiesitykset valloi vat lähes viikoksi tanskalaisen Viborgin kaupungin kadut, kujat, torit ja liikuntahallit. Bussilas llinen Lohjanseudun ja Nummi-Pusulan Tanhuujia matkasi 300 muun suomalaisen ohella Tanskaan, missä he osallistuivat järjeste yyn yhteispohjoismaiseen kansanmusiikki- ja kansantanssitapahtumaan. NORDLEK tapahtumaan saapui liki 3000 osano ajaa kaikista Pohjoismaista. Yksi äisiä ryhmiä tuli myös Färsaarilta ja Grönlannista. Mukana oli myös ns. VI -KAN -tanssijoita. Kaikki osano ajat esiintyivät kaupungin turuilla ja toreilla omine joukkoineen. Esi elimme Lohjalaista kansantanssiperinne ä eri puolilla kaupunkia pitkin viikkoa. Lauantaisessa paraa ssa sekä Kuninkaiden kaupungin tanssi- ja musiikkitapahtumassa molemmat Lohjan alueen tanssiryhmät herä vät ansai ua ihastusta. Nummi-Pusulan Tanhuujien nuorista neitosista muodoste u Tanhuhamsterit tanssi Silva Järvisen ja Ulla Rautasen ohjauksessa. Hieman var uneemmista tossujen kulu ajista kooste ua Lohjanseudun Tanhuujien Leikinvarjolla -ryhmää luotsasi Eila Ulenius, joka toimi myös matkan johtajana. 10 Tanhuvies 3/2015 Kuva: Pekka Komsa Erillisissä tanssitupajaksoissa ohjaajina ansioituivat Seija Ulenius ja Erja Askolin. Ohjelmaa jokaiseen makuun Kirjoi aja vaimonsa Silja Koivusen kanssa Viborgin torilla. NORDLEKissa viikot täy yvät yleensä aamuvarhaisesta yömyöhään erilaisilla ak viteeteilla. Näin tälläkin kertaa. Tarjolla oli pohjoismaista laulukahvilaa, pelimannikonser a ja - messua sekä historialliset tanssiaiset. Lauantaisessa Pohjolan lapset Viborgissa -tapahtumassa eri maista saapuneet 8 16-vuo aat lapset saivat toteu aa taiteellisia taipumuksiaan loih malla upean monipuolisen esityksen lauantaisiin päätös laisuuksiin. Musiikin, tanssin ja tu ujen tapaamisen ohella kaikilla halukkailla oli mahdollisuus kokeilla taitojaan työpajoissa, tehdä taide a, ihailla kankaita ja kansallispukuja näy elyissä tai kilpailla tansseissa tai peleissä. Järjestäjät olivat laa neet fes vaaliohjelman nouda aen kiite ävää tasapuolisuu a. Yksi äin, parin kanssa tai ryhmän mukana saapuneiden juhlijoiden ohella huomioi in niin lapset, nuoret kuin vammai-

11 Kansantanssi setkin. Erityises tanssi- ja laululeikkityöpajat kiinnos vat. Stomp-työpajassa ämpäreiden, luudanvarsien, vesitonkkien ja muiden esineiden avulla luo in yhtenäisiä musiikillisia rytmejä. Lähinnä yli 6 -vuo aille lapsille ja lapsiperheille tarkoitetulla jäätelöretkellä osallistujat saivat itse tehdä jäätelöä sekä halutessaan rapsu aa vaikkapa vasikkaa korvan takaa. Tapahtuman ei ämä ä hauskin ak vitee oli tanssiminen ja leikkiminen kentälle loihditun vaahtokylvyn keskellä. Osa ohjelma- ja retkitarjonnasta Viborgissa sekä ympäristössä oli lisämaksullista. Yri mme varata muutamia retkiä ennakkoon, mu a paikkojen niukkuuden ja runsaan kiinnostuksen vuoksi saimme liput vain Pohjoismaiseen Folklore -iltaan. Veteraanitapaamisessa pitkän linjan NORDLEKosallistujat saivat verestää vanhoja muistojaan sekä tavata tu ujaan. Saukkolassa asuva, hiljan 85 vuo a täy änyt Pen Ulenius lukeutuu varmas ahkerimpiin ja arvostetuimpiin veteraaneihin Suomessa. - Näitä tapahtumia on järjeste y jo 50-luvulta läh en. Itselleni tämä lienee 19. kerta. Vain kolmes olen joutunut pätevän syyn takia juhlan jä ämään väliin, Pen kertoo. Ikinuori pelimanni Pen viihdy ää kanssamatkustajiaan usein joko huuliharpun tai kaksirivisen haitarin soitolla. Jos soi o lan koko sallii, hän näppäilee yleensä isoa, pitkäkaulaista bassoa. Järjestelyt kohdallaan Suuresta osallistujamäärästä huolima a tanskalaiset suoriutuivat tapahtuman järjestelyistä pääsääntöises hyvin. Pientä viila avaa jäi aamupala- ja majoitusjärjestelyihin. Asukasmäärältään liki Lohjan kokoinen Viborg näy vieraille parhaat kesäiset puolensa myös siisteydellään. Erityises hautausmaa istutuksineen pysäy kulkijan rauhoi umaan ja ihailemaan tanskalaisten huolellisuu a ympäristönsä hoidosta. Enkä usko, e ä kaikki oli vain silmälume a tai vieraskoreu a. Tänä vuonna Nordlek-organisaa o juhli 40- vuo späiväänsä siitä, kun sopimus laisuuksien järjestämisestä ja pohjoismainen yhteistyö kansantanssin, -musiikin ja -kul uurin alalla solmi in. Seuraava NORDLEK-tapahtuma järjestetään Ruotsin Falunissa vuonna Grönlan laisryhmän vauhdikas ja värikäs esitys herä paljon ihastusta. Kuva: Pekka Komsa Tanhuvies 3/

12 Kansantanssi Risto Elon otoksia Viborgista 12 Tanhuvies 3/2015

13 Kansantanssi Tanhuvies 3/

14 14 Tanhuvies 3/2015 Kansantanssi

15 Kansantanssi Mervi Lahtonen NORDLEK 2015 joskus on hankalaa päästä ko in Iloiset lasten laulut sekä riemukkaat nuorten ja aikuisten tanssiesitykset valloi vat lähes viikoksi tanskalaisen Viborgin kaupungin kadut, kujat, torit ja liikuntahallit. Turkulaisten NORDLEK ko matka osoi autui varsin tapahtumarikkaaksi. Se kuuluu niihin tarinoihin, jotka ovat jälkeenpäin hauskempia kuin tapahtumahetkellä. Kaikesta huolima a iloa ja hyväntuulisuu a rii vastoinkäymisissäkin. Aikamoiset, muutama Fa ja yksi Seniori sekä nuoria, yhteensä parisenkymmentä, reissasi Turun Kansantanssin Ystävistä Nordlekiin Tanskan Viborgiin. Kaikki sujui Tanskassa osaltamme hyvin. Snapsiretki oli tunnelmallinen, majoituskoulu kävelymatkan päässä tapahtumapaikoilta, ken äharjoitukset sujuivat hallissa, yhteisesiintyminen kaltevalla torilla kivetyksen päällä oli kokemus ja nuorten Turun poppoon musiikkiesitykset loistavia. Tanssitupien tunnelmaakin kävimme nuuhkimassa ja tutustumassa paikallisiin ruokaravintoloihin. Ei tässä tarinassa niistä enempää. Laiva haverissa Paluumatkan alkoi sunnuntaiaamuna viideltä. Meillä oli liput kahdeksalta Fredrikshamnista lähtevään lau aan. Bussin saapuessa koululle kuskimme kertoi, e ä lau a oli yöllä kolaroinut tankkerin kanssa. Meillä ei siis luultavas kaan ollut laivaa. Lähdimme sil satamaan katsomaan lanne a. Terminaali oli täynnä väkeä ja ihme elyä. Muitakin suomalaisia Nordlek-matkalaisia oli kyselemässä lanne a. Joku autoista läh ajamaan sillan kau a Ruotsiin. Me saimme liput yhdeltätoista aamupäivällä lähtevään laivaan. Odo elimme siis satamassa muutaman tunnin. Joku kävi kävelyllä, osa (kuten allekirjoi anut) vie ajan bussissa nuokkuen. Lau amatka sujui hitaammin kuin toivoimme. Pääsimme matkaan myöhässä ja olimme myös myöhässä Göteborgissa. Pää mme sil yri ää, josko eh simme Tukholmaan ja iltalaivaan. Kuski huristeli menemään, ja väki oli hyvällä tuulella. Bussi epäkuntoon Päivän kuluessa alkoi olla selvää, e emme ehdi iltalaivaan. Asia varmistui, kun auton kojetaulussa rupesi vilkkumaan varoitusvalot, koska moo orin lämpö nousi. Ajelimme Linköpingin liepeillä olevan huoltoaseman parkkipaikalle. Kuskimme yri sin- Menomatkalla treena in parkkipaikalla. Pelimanneina Ilmari Hunsa, Sanni Lassy, Elena Kiuru ja Anniina Kiuru Kuva: Pauli Keskikastari Tanhuvies 3/

16 Kansantanssi nikkääs saada huoltomiehen paikalle. Meidän ei au anut kuin odotella. Onneksi olimme pysähtyneet paikkaan, josta saimme ostaa syötävää ja jossa oli vessa. Anniina ja Ilmari kaivoivat soi opelit ja nuo t esiin, ja väki viihtyi. Istuimme nurmikolla ja lauloimme äänemme käheiksi. Poliisitkin kurvasivat ohitse, mu eivät sentään tulleet huomau amaan metelistä. kuitenkaan ollut kyse. Ko in pääsimme maanantaiillalla yhtä seikkailua rikkaampana. Edelleen olen hämmentynyt ja todella onnellinen siitä, miten hyvin kaikki suhtautuivat ko inpaluun viivästymiseen. Oli mahtavaa olla tällaisen joukon kanssa reissussa! Mersun huoltomies saapui lähes viiden tunnin odo amisen jälkeen. Puolenyön paikkeilla lähdimme ajelemaan koh Tukholmaa. Emme yri äneetkään saada hotellia, koska aamulla pi mennä satamaan odo amaan etoa siitä, mahdummeko laivaan. Allekirjoi anut ei pysty matkasta Tukholmaan kertomaan enempää, koska laitoin korvatulpat korviin ja silmät kiinni. Onneksi mukana oli myös pirteämpiä, jotka jutu vat pitkän päivän tehny ä kuskia. Jännitystä satamassa Auringonnousu Tukholman satamassa oli kuulemma kaunis. Minut heräte in siinä vaiheessa, kun matkanjohtajaa tarvi in lippuja kyselemään. Jännitys säilyi ilmassa ihan viime hetkiin. Ensin olisi bussi mahtunut mukaan, ja noin kolme minuu a ennen laivan lähtöä mekin saimme luvan nousta laivaan. Lupa tuli sellaisena yllätyksenä, e ä kaikki eivät eh neet o aa minkäänmoista varustekassia mukaan. Juoksimme käytävää pitkin laivaan. Turvamies juoksi perässämme matkalippuja tuomaan. Olimme vie äneet yli vuorokauden bussissa tai bussin läheisyydessä. Hy, suihku ja sänky kutsuivat useimpia. Huoltakin meillä edelleen rii, sillä olimme lähe äneet yhden matkustajan ambulanssilla satamasta sairaalaan, saa aja kaverina. Onneksi saimme nopeas etoomme, e ei sydänkohtauksesta 16 Tanhuvies 3/2015

17 Järjestoasiat Annuli Perheentupa Järjestöjen toimintaa Vuosiohjelmistot 2016 Ensi vuoden ohjelmisto on tehty yhteistyönä Grani- Folkiin osallistuvien järjestöjen kesken. Aikuisilla on sekä yhteistä e ä järjestöjen omaa ohjelmaa. FSF:n ja KTNL:n lapset esi ävät yhteisen ohjelman. Kaikki ohjelmat sisältävät ohjeet nuo eineen maksavat 10. Tulossa on myös ohjelmisto-cd, jonka hinta on 25. Ohjeita ja CD-levyä voi lata toimistosta. Marrastanssit ja vaalikokoukset Hyvinkää SKY:n ja KTNL:n vaalikokoukset pidetään Hyvinkään Kansantanssijoiden järjestämien Marrastanssien yhteydessä Hyvinkään Järjestötalolla. KTNL:n kokous alkaa klo 15 ja SKY:n klo 16. Kokouksissa valitaan hallituksiin jäsenet erovuoroisten lalle. Kummankin järjestön hallitukseen mahtuu uusia toimijoita. Mie kää jo valmiiksi, olisiko teidän yhdistyksessänne mahdollisia ehdokkaita! Hallituksen kokouksiin voi osallistua ne n välityksellä myös kauempaa Suomesta, joten pitkä välimatka ei ole este. Facebook sivut myös SKY:lle SKY:lle on peruste u omat Facebook-sivut, jotka löytyvät osoi eesta: h p:// kansantanssi KTNL:n sivut ovat olleet jo pari vuo a osoi eessa: h p:// Tanhuvies 3/

18 Järjestöasiat Annuli Perheentupa Jokainen meistä on osa Kansantanssin Riemuvuo a 2016 Kansantanssin Riemuvuosi ei ole mikään yksi äinen tapahtuma, vaan vuonna 2016 kaikki kansantanssiin lii yvä on osa 150 vuo sjuhlintaa. Kun osallistut kansan tans sitoimin taan, olipa se si en esiintyjänä, katsojana, pelimannina, ohjaajana, lipunmyyjänä tai kahvinkei äjänä, rakennat omalta osaltasi Riemuvuo a. Kansantanssin Riemuvuo a 2016 varten on julkaistu oma logo, jota saa vapaas käy ää kaikessa kansantanssiin lii yvässä toiminnassa. Vuoden aikana Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) edo aa kaikkien alan järjestöjen kaikista tapahtumista keskitetys. Siksi on tärkeää e ä ensi vuonna eto jokaisesta yleisölle avoimesta tapahtumasta kulkee KEK:lle as. Vaikket itse olisikaan vastuussa oman seurasi edotuksesta, voit sil pitää huolta siitä, e ä kuulu e ja näy e Kansantanssin Riemuvuonna! Riemuvuoden Suurjuhlat GraniFolk ja Pispalan So isi Kansantanssin Riemuvuonna 2016 neljä perinteisen kansantanssin järjestöä SKY, KTNL, Finlands Svenska Folkdansring (FSF) ja Karjalainen Nuorisolii o (KN) järjestävät yhteisen kesäjuhlan Kauniaisissa Suurtapahtuma GraniFolkiin odotetaan satoja kansantanssijoita vauvasta vaariin. Tämä on ainutlaatuinen laisuus kokea perinteisen suomalaisen kansantanssiperinteen koko alueellinen kirjo ja kohdata tanssijoita yli kielirajojen. Suurtapahtuman onnistumiseksi tarvitaan paljon talkooväkeä pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Viikkoa aikaisemmin järjestetään Tampereella Pispalan So isi, jonne Suomen Nuorisoseurat toivo aa kaikki tervetulleeksi joko osallistumaan tai katsomaan. Ohjelmassa on vanhempaa ja uudempaa kansantanssia sekä tanssitea eria. 18 Tanhuvies 3/2015

19 S K kl(o) F B Kaivohuone/Brunnshuset 1870-luvulla/-talet Foto: Eugen Hoffer. Helsingin kaupunginmuseo, Helsingfors stadsmuseum 150 vuotta sitten, Runebergin päivänä 1866, esitettiin kansantansseja ensimmäistä kertaa näyttämöllä Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlassa. Siksi vuonna 2016 vietetään Kansantanssin riemuvuotta. För 150 år sedan, på Runebergsdagen 1866, dansades folkdanser för första gången på scen på Konstnärsgillet i Finlands årsfest. Därför firas Folkdansens jubelår Tule Runebergin päivänä Helsingin Kaivohuoneelle kokemaan uudestaan ensimmäinen kansantanssiesitys ja Kom till Brunnshuset i Helsingfors på Runebergsdagen för att återuppleva den första folkdansuppvisningen och Sisäänpääsy: 37, sisältäen tervetuliaisdrinkin, tanssiesityksiä, pientä purtavaa sekä yleisötanssit orkesterin säestyksellä. Ohjelma: Vuonna 1866 esitetyt kansantanssit Kansantanssia näyttämöllä vuonna 2016 Yleisötanssit Tumma puku (ei kansallispuku) Inträde: 37, vilket inkluderar en välkomstdryck, dansuppvisning, snacks och dans till orkester. Biljetter endast i förköp senast , rune- Program: Folkdanserna som framfördes år 1866 Folkdans på scen år 2016 Allmän dans Klädsel: Mörk kostym (ej folkdräkt) Järjestäjät/Arrangörer: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Finlands Svenska Folkdansring rf Tanhuvies 3/

20 Kolumni: Pia Pyykkinen Rohkeas rumbaa Kun kansalaistorilla osoite in mieltä monikul uurillisen Suomen puolesta, minä menin suomalaisiin lavatansseihin. Ne oli ihan tavallisen mukavat tanssit, joissa monta kertaa aiemminkin on tullut pyörähde yä. Me naiset seisoimme hakurivissä ja miehet hakivat. Orkesteri soi tahdikasta musiikkia, ja la a oli sopivan liukas. Tavallisissa suomalaisissa tansseissa ihan tavallinen suomalainen mies haki minut tanssiin, rumballe. Ei menty mitään hidasta foksailua, vaan ihan rumbana veiva in lan o keinuen. Tämä tanssi aja tuntui hallitsevan hyvin kuviot, sujuvas näy tanssi avan niin cha-chata, fuskua, salsaakin. Sellainen keskitasoa taitavamman tanssi ajan oloinen oli hän. Naistenhaulla kävin minä si en niiaamassa hänelle. Hyvä tapahan on hakea kiitokseksi, eikös? En jäänyt odo amaan kappaleen alkua. Ei siinä naistenhaulla voi jäädä valitsemaan sopivaa tanssilajia, vaan lennosta vaihdossa ote ava mies mukaan, muuten jää ilman. Sa ui olemaan sellainen tavallinen hidas foxi, eli lähikosketuksessa tanssio eessa men in. Minä en yleensä tanssiessa kamalas ju ele, mu a tämä oli selkeäs puheliaampaa sor a. Siinä yri n si en vastailla, kun toinen porisee korvan juuressa. Hetken rupateltuaan niitä näitä tanssi ajani kysyi, mitä mieltä minä olen niistä sen päiväisistä mielenosoituksista. E ä eikös ne vähän lyökin yli. Ja kehui minua, e ä fiksus olen valinnut, kun ihan supisuomalaisiin lavatansseihin olin lähtenyt. Minähän siinä ihan hämmennyin keskustelun saamasta sävystä ja ympäripyöreäs siitä jotenkin pelas n itseni. Kappalekin loppui. Mitä enemmän hänen jutusteluaan siinä ehdin sulatella, niin sitä enemmän näräs ja sisuksissa kuohui. Toisen kappaleen aikana rohkaisin mieleni ja edustelin via omas tanssi ajani lempitanssia. Sa ui olemaan kuulema juurikin se rumba, mitä vähän aiemmin olimme tanssineet yhdessä. Kehuin, kuinka hyvin hän vei sitä, siinä oli helppo tanssia. Jatkoin si en sujuvas, e ä on mukavaa, kun näitä uusia tanssilajeja on tullut lavoille. Ja kuinka suomalaiset ovat o aneet ne omikseen, rumban, salsan, jenkkitanssit ja mitä noita nyt onkaan. Tanssi ajani oli innokkaas kanssani samaa mieltä, hänkin tykkää tanssia juurikin näitä uusia tuulia. Minä si en jatkoin, e ä minusta on hienoa, kuinka hienos muista maista tulleet vaikutukset ovat solahtaneet perisuomalaiseen tanssilavakul uuriin ihan ilman vastustusta. Oikeastaan toisin päin, imua on ollut. Nykyäänhän näkee lavalla paljon vähemmän sellaisia tavallisen suomalaisen hyppyhumpan tanssijoita, kuin ruotsalaista buggaa pyöri eleviä pareja. Minä si en vielä jatkoin ja vähän kuin ääneen aja elin, e ä mitäköhän me suomalaiset oikeastaan tanssisimme, jos emme koskaan olisi saaneet vaiku eita muualta maailmasta. Valssikin taisi tulla sieltä Euroopasta, polkkaa ei keksi y meidän rajojen sisällä. Eikös se tangokin ole ihan alun perin kotoisin muualta kuin meiltä. Ja vielä siihen päälle nämä lämpimämmistä maista tulleet la arit. Kysyin vielä lopuksi tanssi ajaltani, e ä mitkä hänestä ovat sellaisia oikeita suomalaisia tansseja. Tanssi ajani ei vastannut minulle mitään. Hiljaa tanssimme sen loppuun ja hän vei minut takaisin riviin. Ei kyllä kii änyt tanssista, eikä enää hakenut tanssimaan. Minä kyllä haen häntä uudemmankin kerran rumballe, jos samoihin tansseihin satutaan. Se on minun mielenosoitukseni monikul uurillisen Suomen puolesta. 20 Tanhuvies 3/2015

21 Järjestöasiat Annuli Perheentupa Pohjan vuosiohjelmistokurssit Pohjan Kisakeskuksessa opetel in Riemuvuoden ohjelmistoja Kaksikielinen kurssi sai kiitoksia hyvistä järjestelyistä ja mukavasta tunnelmasta. Lähes satapäinen suomen- ja ruotsinkielisten ohjaajien ja tanssijoiden joukko pääsi tutustumaan oppitun en ja illanvieton aikana paitsi kuvioihin ja askelikkoihin myös toisiinsa. Kurssille osallistuneen SKY:n puheenjohtaja Risto Elon mukaan yhteistyö oli kokonai suu-dessaan aitoa ja innokasta. Ohjaajina toimivat Marcus Blomberg, Pe er Broström ja Heidi Palmu. Kurssilla tanssi in elävän musiikin tahdissa; sekä FSF e ä SKY olivat järjestäneet paikalle useita pelimanneja. Kuva: Risto Elo Tanhuvies 3/

22 Kansantanssi Marja Nick Aukus Unetus Kierrokas Pärnussa Helsingin Kansantanssin Ystävien Kierrokas ryhmä teki elokuisen viikonloppuretken Pärnuun. Varapaidat olivat tarpeen, kun yhteen helteiseen lauantaihin mahtui viisi esitystä! Taivas oli seesteinen ja Pärnu pursusi tapahtumia, kun Kierrokkaan kuusi paria vahvistuksenaan seitsemäs pari Purpurista esiintyi lauantaina Itämeren kauniissa rantakaupungissa. Ohjaaja Ou Rinta-Filppula oli harjoitu anut ohjelmistoa pitkän talven aikana. Säestäjänä harjoituksissa ja matkalla toimi Tapani Luhtaranta. Pärnun inkerinsuomalaisten kul uuriseura oli kutsunut meidät esiintymään seuran järjestämään Aukus unetus- tapahtumaan. Tapasimme seuran puheenjohtajan Hillar Talvikin isän en tarjoamalla lounaalla. Käytännön järjestelyistä oli huoleh nut etukäteen Tuula Kärkkäinen, itsekin aikanaan HKY:ssa tanssinut "pärnulaistunut" puuhanainen. Hän toimi erinomaisena oppaanamme myös paikan päällä. Lisäväriä päivään antoi Pärnun taiteiden yö, jota viete in samaisena lauantai-iltana. Päivän ensimmäinen esiintyminen tapahtui he puolenpäivän jälkeen Pärnu-hotellin edessä olevalla aukiolla, jossa esi mme Repolan katrillin. Si en suuntasimme Pärnun inkerinsuomalaisten talolle, jonka pihapiiriin oli rakenne u in imi esiintymisalue ja katsomo. Saimme kunnian aloi aa Aukus unetus-tapahtuman, teimme sen vauhdikkaas Talkootanssien polkkapitoisella sikermällä. Lukuisat muiden esiintyjien monenlaiset esitykset seurasivat lavalla toisiaan koko iltapäivän. Tapahtuman lopetus oli myös meidän tehtävämme kello puoli yhdeltätoista illalla, jolloin tanssimme Pohjalaisen neliön, Å a man engelin ja Kasareikan Salmista. Näiden esitysten välilä kävimme keikkailemassa kaksi lyhy ä esitystä taiteiden yössä Pärnun Suomiseuran esi elykatoksen edessä rantapuistossa. Puistoon oli noussut lauantaiaamuna kuin taikaiskusta lukuisia esiintymisalueita ja esi ely- ja ruokatel oja. Koko puisto raikui eri puolilta kuuluvista musiikeista, väkeä parveili kaikkialla. Tunnelma oli kodikas kuin kyläjuhlassa ja Suomi-seuran tarjoamat letut ja makkarat maistuivat kesäillassa. Sunnuntaina lepuu mme tanssijalkoja hiekkarannalla ja meressä, ihailimme käsityökauppojen tarjontaa ja kirpputoreja. Louna-hotelli tarjosi hyvän majoituksen. Tallinnan satamasta onnistuimme saamaan pikkubussin joka toi ja vei meidät ovelta ovelle. Tälläkin matkalla ohjaaja joutui muokkaamaan esityksien kokonaisuuksia paikan päällä ilmenneiden muutosten takia, joten varaparijärjestely osoi autui kullan arvoiseksi. Lyhyt viikonloppuretki antoi iloa yhdessä tanssimiselle ja puh a alkavan syksyn harjoi elulle. 22 Tanhuvies 3/2015

23 Kansantanssi Uusmaalaiset tanssivat, soi vat ja lauloivat Kaus sella Tänä vuonna Kaus sen Kansanmusiikkifes vaalien teemamaakuntana oli Uusimaa. Upea Uusimaa juhlakavalkadissa esiintyi 15 uusimaalaista kansantanssiryhmää yhdessä ja erikseen. Täysi katsomo seurasi uusmaalaisten kaksitun sta juhlakavalkadia. Reippaan alkupoloneesin jälkeen ryhmät esi vät Kuninkaan etä edeten omat toisiinsa nivoutuvat ohjelmansa pää äen tanssiosuuden yhdessä arvokkaaseen menue in. Loppuhuipennukseksi tanssijat, kuoro ja orkesteri kajau vat komeas Sibeliuksen Uusmaalaisten laulun. Konser n suunni elusta ja toteutuksesta vastasi Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen työryhmä Anja Hinkkasen johdolla. Yhteistanssien koreografiasta ja ohjauksesta huoleh An Savilampi, ja musiikin ohjauksesta Jari Komulainen. Annuli ja Teemu Perheentupa Kevenne y versio kavalkadista on nähtävissä Aleksin Syyssoitossa kul uurikeskus Stoassa Helsingin Itäkeskuksessa. Kuva: Kaus nen.net Kuva: Timo Hukkanen Tanhuvies 3/

24 Kansallispuvut Kansallispukujen tuuletuksen kuvasatoa Kuva: Leena Pen nen Kuva: Leena Pen nen 24 Tanhuvies 3/2015

25 Kansallispuvut Kuva: Eila Peura Kansallispukuja tuulete in ympäri Suomea ainakin 5., 8. ja 9.8. Tanhuvies n haaviin tar ui kuvia sekä Helsingin Seurasaaresta (vasen sivu sekä alhaalla) e ä Saarijärveltä (ylhäällä). Pukujaan tuule amassa näy ää tänä vuonna olleen runsaas väkeä. Tanhuvies n toimitus tuule omia pukujaan tekemällä 5.8. piknikin rai ovaunulla Fazerin kahvilaan. Kuva: Leena Pen nen Tanhuvies 3/

26 Kuva: Ju a Jaakkola 26 Tanhuvies 3/2015

27 Kansallispuvut Ju a Jaakkola Kansallispukujen naisten päähineitä, osa 2 Lavansaarelainen huntu Viime lehdessä aloite in kansallispukujen päähineitä esi elevä ju usarja, jonka tarkoituksena on löytää vaihtoehtoja naisten yleisimmälle päähineelle eli päänauhoille ja osoi aa, kuinka helppokäy öisiä ja vaiva omia useimmat aikuisten naisten päähineistä vastoin ennakkokäsityksiä ovat. Hiukset ka ava valkoinen pääliina eli huntu on ollut Karjalassa luterilaisten äyrämöisvaimojen päähine. Huntuja oli monenlaisia ja -kokoisia. Pienimmät olivat otsalle kiinnite äviä napintapaisia, suurimmat roikkuivat pitkälle selkään. Lavansaarella ja Seiskarilla oli käytössä huivimainen huntu. Valkoinen neliskan nen pellavapal na oli reunoistaan käänne y kapealle päärmeelle. Sitä käyte in niin, e ä neliskan nen kangas taite in ensin kolmioksi, jonka pitkä sivu asete in otsalle hiussykeröiden päälle. Vastakkaiset kulmat sido in niskaan, ja har oille laskeutuvista kulmista ylempi oikais in pei ämään alempaa kulmaa. U.T. Sireliuksen Suomen Kansallispukujen historia -kirjan lopun kuvalii eissä on monta yksityiskohtaista kuvaa sykeröistä ja hunnuista mm. Lavansaarella. Sykeröt eivät saarilla olleet korkeiksi kaariksi noste uja hiuslai eita, vaan otsalla hiusrajassa kulkevia hiuspiiskoja. Vaimot käy vät saaristolaispitäjissä perinteistä huntua pitkään, 1900-luvun alkuun saakka. Lavansaaren ja Seiskarin kansallispukuihin se liite in juuri esikuviensa mukaises sido una. Omien hiusten puu uessa sykerön voi korvata sormenpaksuisella kan nauhalla päällystetyllä pötkylällä, joka sidotaan hunnun alle hiusrajaan. Huntuja tarkasteltaessa tulee mieleen luonnehdinta, e ä neitojen päänauhojen oli tarkoitus koristaa kantajansa hiuksia, kun taas vaimojen päähineiden tuli pei ää pää mahdollisimman tarkkaan. Erotuksena ortodoksivaimojen kirjavista ja värikkäistä säpsistä ja sorokoista huntu on aina ollut valkoinen. Kansanomaisten päähineiden tarkastelussa mielenkiintoista onkin se, kuinka päähineiden perusteella on ollut helppo luokitella naiset eri ikä- ja sosiaaliryhmiin luvun lopulla Karjalassa matkustellut August Ahlqvist sanoo huntua äyrämöisyyden kruunuksi, jonka muodosta ja koosta pystyi pää elemään, mistä pitäjästä vaimo oli kotoisin. Kansallispuvun nykykäy äjälle lavansaarelais- tai seiskarilaishuntu on helpoimmasta päästä. Se pei ää lyhyetkin hiukset, ei vaadi kampauksia pysyäkseen tukevas päässä ja on helppo pukea. Se suojaa auringolta, lämmi ää kylmällä eikä ole arka sadekeleille. Ja mikä tärkeintä, huntu pysyy todistetus päässä kipakammassakin polkassa, jos tanssimaan aikoo. Tanhuvies 3/

28 Kansallispuvut Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksen kuulumisia Kansallispukukonsul Taina Kangas kertoo kansallispukualan tapahtumista. Kaus sen kansanmusiikkifes vaali Heinäkuussa Suomen kansallispukukeskus ja Bragen pukutoimisto olivat jälleen mukana Kaus sella kansanmusiikkifes vaaleilla. Yhteisosastolla kansallispukukonsul t esi elivät toimintojaan ja tulevia tapahtumia sekä jakoivat kansallispuku etou a kiinnostuneelle yleisölle. Osasto oli somiste u Suomalaisen kansallispuvun 130-vuo sjuhlavuoden kunniaksi kansallispukuisilla nukeilla ja niiden puvuilla. Yleisöä rii ihastelemaan taidokkaas valmiste uja nukkeja sekä värikkäitä ja kekseliääs pieneen kokoon toteute uja kansallispukuja. Esillä oli Suomen ruotsinkielisen alueen pukuihin pue uja nukkeja sekä suomenkielisen alueen pukuja henkareissa. Ne kiinnos vat kaikenikäistä yleisöä lähes vauvasta vaariin. Nuket ja puvut kuuluvat kokoelmaan, jonka ovat valmistaneet helsinkiläiset Tawas n sisarukset vuosikymmenien saatossa. He lahjoi vat kokoelman ruotsinkieliset puvut ja nuket Bragen pukumuseon kokoelmiin sekä suomenkieliset puvut Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin. Folkedrakt i for d og sam d seremoni, form og bruk seminaari Norjassa Elokuun toisella viikolla kokoontuivat Pohjoismaiden kansallispukualan asiantun jat Norjaan. Joka kolmas vuosi järjeste ävän Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin vetovastuu oli tällä kertaa norjalaisilla. Viikon mi aiseen seminaariin osallistui yhteensä kuu senkymmentä osallistujaa. Eduste uina olivat kaikki Pohjoismaat. Seminaari alkoi sunnuntaina 9.8. Bergenissä, josta seuraavana aamuna jatkoimme katamaraanialuksella vesitse matkaa Sognevuonoa pitkin. Laivamatkalla ihastelimme Norjan jylhiä vuonomaisemia ja jäänkirkkaita vesiputouksia. Matkaohjelmaan sisältyi kaksi esitelmää johdantona varsinaiseen seminaarin teemaan eli symboleihin kansan- ja kansallispuvuissa. Flåmin satamasta jatkoimme matkaa bussilla vuorten yli Fagernesin, jossa varsinainen seminaaripaikka sijaitsi. Norsk ins tu for bunad og folkedragt eli Suomen kansallispukukeskusta vastaava organisaa o sijaitsee Valdresin ulkoilmamuseoalueella, joka toimi seminaaripaikkana. Kuva: Taina Kangas 28 Tanhuvies 3/2015 Viikon aikana kuulimme jokaisen maan seminaarin teemaan lii yvät kaksi asiantun ja- Tawas n sisarusten valmistamat nuket kansallispukuineen ihastu vat Kaus sella.

29 Kansallispuvut Kuva: Taina Kangas Pohjoismaisen kansallispukuseminaarin osano ajia Reinli Stavskyrkjen edustalla. luentoa. Lisäksi ohjelmassa oli useita lyhyitä ajankohtaisia puheenvuoroja eli speakers cornereita, joissa esitel in mm. alan kirjauutuuksia. Seminaarin ohjelmaan kuuluu perinteises viimeisenä iltana järjeste ävä juhlapäivällinen ohjelmineen. Tähän laisuuteen jokainen pukeutuu omaan kansallispukuunsa. Suomen kansallispukukeskus järjestää vuoden alussa tammi helmikuussa kaikille avoimen seurantaseminaarin, jossa kuullaan Suomen esitelmät sekä selostus kuvaesityksineen seminaarisisällöstä. Tarkempi ajankohta edotetaan lähempänä. Suomen Perinneteks ilit Oy Viime syksynä ja vuodenvaihteessa seurasimme hieman pelonsekaisin tuntein, mitä seuraa suomalaisen perinteikkään kansallispukuvalmistajan Helmi Vuorelma Oy:n konkurssiin hakeutumisesta. Kevään korvalla saimme edon, e ä mahdollinen toiminnan jatkaja si enkin löytynee. Kesäkuusta 2015 läh en on uusi yritys aloi anut liiketoiminnan. Suomen Perinneteks ilit Oy jatkaa en sessä paikassa Järvelässä, mu a aiempaa pienemmissä loissa. Tuotevalikoimiin kuuluvat pääasiallisina ryhminä kansallispuvut ja ryijyt. Verkkosivut palvelevat osoi eessa h p:// josta löytyvät myös tarkemmat edot verkkokaupasta, toimipisteen aukioloajoista, yhteys edoista yms. Nyt Helmi Vuorelman tuotemerkin tuo eita on jälleen asiakkaiden saatavilla. Kansallispuvun 130 vuo sjuhlapäivä Kansallispukukeskuksen Kujalla YHTÄ JUHLAA Kansallispuku 130 vuo a. Juhlavuoden näy ely valo aa suomalaisen kansallispuvun tarinaa. Kansallispuvun juhlapäivä la klo Suomen käsityön museon loissa Kauppakatu 25, Jyväskylä. Tule juhlimaan kanssamme 130- vuo asta suomalaista kansallispukua! Katso päivän ohjelma: h p:// museum.fi/ edo eet/15_kansallispuvun_juhlapaiva.htm Tanhuvies 3/

30 Kansallispuvut Ju a Jaakkola Kansallispuvun päivän avoimet ovet SKY:n puvustolla Elokuun viidentenä vuonna 1885 Venäjän keisari Aleksanteri III puolisoineen oli vierailulla Lappeenrannassa. Vuonna 2015 on tullut kuluneeksi 130 vuo a keisariparin vierailusta, ja kansallispuku juhlii 130 vuo ssyntymäpäiviään. Keisarinna Maria Feodorovnalle oli pääte y lahjoi aa nelihankainen, keuruulaistyyppinen soutuvene. Vene ä soutamaan oli vali u kahdeksan kansallispukuista neitoa, yhdeksäs, rouvasihminen, oli peränpitäjänä. He edus vat Suomen eri maakun a ja säätyjä. Mantereella keisariparia oli vastaano amassa kymmenien kansallispukuisten nuorten naisten kunniakuja. Tämä tapahtuma oli ensimmäisiä tapahtumia, jossa kansallispukuja oli esillä näin paljon samanaikaises. Se lisäsi ihmisten mielenkiintoa kansallispukuja kohtaan. Vuosikymmeniä myöhemmin samainen elokuun viides nime in kansal- Kuva: Ju a Jaakkola Kuva: Ju a Jaakkola 30 Tanhuvies 3/2015

31 Kansallispuvut lispuvun päiväksi. SKY:n puvustolla on perinteises pide y jonkinlainen avoimien ovien tapahtuma kansallispuvun päivänä. Kaksi vuo a si en avoimissa järjeste in kansallispukukuvaukset, joihin kuka tahansa sai osallistua. Tänä vuonna teemaksi muodostui kansallispukujen historia. SKY:llä on hallussaan sekä joitakin alkuperäisten kansanpukujen osia e ä joitakin ensimmäisiä valmiste uja kansallispukuja vuosisadan vaihteesta. Tällä kertaa esille ote in vanhojen kansallispukujen osia. Pukuarkistosta löytyi mm. Tuusulan kansallispuku, joka lahjoite in puvustolle vuonna 1910 ja todennäköises- samalta aikakaudelta peräisin olevat Asikkalan ja Säkylän puvut. Paikalle tulikin ihan mukavas ihmisiä. Ensimmäiset innokkaat soi vat ovikelloa jo 45 minuu a ennen avaamista. Ehkä tästä syystä avoimet ovet aloite inkin taha omalla kansallispukuun pukeutumisen näytöksellä. Harvinaiset aarteet ihastu vat paikalle tulleita. Esille oli noste u pukujen ohella Oskar Nupposen alkuperäisakvarelleja SKY:n ensimmäiseen kansallispukujulkaisuun. Rii a Paavolainen tuli paikalle leh -ilmoituksen houku elemana mukanaan miehensä sukulaisen vanhat kansanpuvun osat. Hänellä oli hallussaan kirjailija ja kul uuripersoona Olavi Paavolaisen Mar a-serkulle kuuluneet äyrämöiskansanpuvun kirjailut, joita käyte in malleina Kivennavan naisen äyrämöispukua tarkiste aessa. Millimetrin mi aiset ris pistot rekoissa ja kauluksissa aiheu vat huokailua läsnäolijoissa. Kuva: Ju a Jaakkola Ps. Kansallispukujen tuuletuspiknikeillä ja sosiaalisessa mediassa näkee kaikenlaista kansallispuvun käy öä. Osia yhdistellään rohkeas arkivaatetukseen, ja vanhoista kankaista tehdään vaa eita ja asusteita. Ihmiset ovat vihdoinkin innostuneet kaivamaan perintönä saamansa puvut kaapista ja esi elevät ihastuneina kuvia itsestään perintöpuvuissa ja kirpputorilöydöissä. Kuvia katsellessaan alkaa kyseenalaistaa omaa kansallispuvun käy öään. Minä nimi äin satun olemaan sitä lajia, joka pyrkii näy ämään auten selta 1700 ja 1800 luvun kansanihmiseltä kansallispuvussani. Pasteeraan mielelläni pukukokonaisuudessani julkisella paikalla oli si en kansallispuvun päivä tai ei. Kokisin ehkä itseni vieraaksi farkuissa ja kansallispuvun liivissä. Se ei ole minun ju uni. Mu a si enkin ihailen sitä tatuoitua ty öä, joka julkaisee itsestään kuvia ihanissa kansallispuvun osista ja muista vaa eista kootuissa asukokonaisuuksissa. Ja sitä vanhempaa rouvaa, jonka julkaisusta voi lukea suunna oman peri yyn, vähän ehkä nukkavieruun kansallispukuun sisältyvän tunnearvon. Meitä yhdistää kuitenkin rakkaus kansallispukuihin. Näinä suomalaisuudesta ja monikul uurisuudesta keskustelevina aikoina toivonkin, e ei kansallispuvusta koskaan tulisi suvaitsema oman ja ahdasmielisen suomalaisuuden tunnusta, e ä sen voisi pukea päällensä kuka tahansa, joka haluaa. Tanhuvies 3/

32 Pakina: Pappi Varis Vastuutonta menoa Kansantanhu on hilpeä harrastus, suoranaista karkeloin a ajoi ain, mu a iloisen oman elämänsä tanhu elijan vastuun o aminen tekemisestään tuntuu välillä olevan lähes alakoulutasoa. Vastuun nyt jotenkin kuvi elisi olevan jokaiselle tanhuajalle peruskauraa sen ollessa ylieduste una perinteisissä tanhuissa, mu a todellisuus on toinen. Tanhutouhu on usein melko hol tonta, ja tanhuaja on kuin kultakala maljassaan: jokainen kierros piirissä myötäpäivään on aina yhtä uusi ja ihmeellinen. Ohjaaja aloi aa harjoitukset edellisellä kerralla opetetun, ei niinkään opitun, kertaamisella. Viikkotolkulla on harjoiteltu uuden tanhun vuoroja, vaan ei ota tar uakseen. Vastuu, karkelo, vastuu. Kumpi tuli ensin, karkelo vai vastuu? Ai, kenen vastuu? Ai, mikä tanssi? En minä enää muista mitään. En voi muistaa, kun en ollut viimeksi paikalla. Voidaanko mennä vuoro kerrallaan? Aina voidaan. Ohjaajan seli äessä vastuuta ja läpikäyn ä tanhuajat käyvät kyllä huolella läpi kaikenlaista: päivän poli ikkaa, ruokalistaa, Suomen tanhupolii sta lanne a ja jopa sitä nimenomaista läpikäyn ä, osa hiljaa mielessään, osa avoimes ääneen. Ai, mikä läpikäyn? Voidaanko kuitenkin vielä läpikäydä läpikäyn? Näy öpari näy ää läpikäynnin. Voisiko näy öpari näy ää vielä kerran? Näy öpari näy ää vielä kuudennen kerran. Kummalla jalalla lähtee? Ai, mikä vastuu? Ei varmas ainakaan minun vastuu. Varmaan pääparin tai ykköspojan. Tai yläpuolen tai alapuolen. Tai ohjaajan. Tuskin ainakaan minun. Rivit ovat kieroja ja muutenkin kuviot killissä. Katsokaa rivejä. Katsotaan. Kieroja ovat. Mistä ojennetaan? Missä on yleisö? Missä on pääparit? Kummalla jalalla lähtee? Missä on kädet? Myötä- vai vastapäivään? Koska syödään? Kenen vastuu? Ai, mikä vastuu? Kun perustreeni ei näytä rii ävän, järjestetään ylimääräiset viikonloppuharjoitukset. Ai, mitkä harjoitukset? Pakollisetko? Minullekinko? Eikö riitä, e ä tulen keikalle? Huolima a täydellisen puu eellisesta läpikäynnistä keikka on vääjäämä ä edessä. Missä keikka? Koska pitää olla paikalla? Mikä puku? Mitä tanssitaan? Voitaisiinko käydä vielä vuorot läpi ennen keikkaa? Ai, mikä keikka? En minä pääsekään. Keikka menee, miten menee, mu a tanhuaja putoaa aina jaloilleen. Kansallispuku pei ää pahimman taha oman improvisaa on, ja makse u yleisö tapu aa tyytyväisenä karvaisia käsiään. Ilman vastuuta ei varmas olisi kansantanssia, mu a sil sen puute on lähes oireellista. Onneksi huolellisella läpikäynnillä voidaan paikata paljon. Ja karkelolla, sillä pääasiahan kuitenkin on, e ä kaikilla on hyvä fiilis.? Mennään ensin varmuuden vuoksi laskun mukaan. Mennään musiikilla. Mennään laskun mukaan musiikilla. Voiko joku kuitenkin huutaa vuoroja? Voidaanko mennä vielä kerran? 32 Tanhuvies 3/2015

33 Lastennurkka Maija on opetellut kutomaan itselleen kansallispuvun hamekangasta. Mu a malliohjeen seuraaminen onkin yllä ävän vaikeaa. Vaa monta yritystä ja erehdystä, ennen kuin Maija onnistui tekemään raidat mallin mukaises oikein. Löydätkö virheellisten kangas lkkujen joukosta oikean? Tiedätkö vielä mitä kansallispukua Maija tekee itselleen? Annuli Perheentupa Etsi oikea kangas lkku Vastaus sivulla 42. Mallikappale Maijan kutomat kankaat Tanhuvies 3/

34 Kansantanssia kirjallisuudessa Esko Kannusmäki Kansantanssia kirjallisuudessa 17 Tahkon lause elähdy ää yhä: Jos jaksaa tanssia illasta aamuun, jaksaa hiihtää aamusta iltaan. Pekka Aarnivala: 60 vuo a Pirkan hiihtoa Sinä et etenkään istu kotona vaan kiiruhdat tansseihin ja ennen kuin huomaatkaan, saat keskenmenon 105:nnellä rapulla tsaarin portaikossa. Rakkaani, vaimoni, enkelini, pidä huolta itsestäsi. Jos menetkin tanssiaisiin, katso e et tanssi muita kuin katrilleja. Hannu Mäkelä: Pushkinin enkeli Kaivopuiston kauniissa Reginassa opin tanssimaan masurkkaa. Unkarilaisia tansseja olin joutunut tea erissa paljonkin harjoi elemaan, puolalainen masurkka oli jäänyt oppima a. Toivo Niskanen sen nyt minulle ope, ja minusta tuli masurkan ystävä.... Jussin osa pis koetukselle sekä henkiset e ä fyysiset voimavarat. Ja hengitystekniikan oli pela ava. Esimerkiksi saunakohtauksessa, missä Jussi innostuu pistämään pikkuryssäksi, tulee tanssin jälkeen pitkä monologi. Jos hengitys ei toimi, yleisö ei kuule muuta kuin puuskutusta. Pikkuryssän tanssiminen ei minulle esityskertojen loppuaikoina ollut niin riemukasta kuin miltä se ehkä katsomoon näy. Eräässä esityksessä hypähdellessäni tuntui kuin jotakin olisi selässä ratkennut. Kuva: Wikimedia Commons Vasenta jalkaa alkoi pistellä. Sanoin veljeksille, e ä nyt tapahtui jotain merkillistä. Ja niin alkoi jatkuva särky. En mennyt lääkäriin. Seitsemän veljestä oli pysyväs ohjelmistossa ja tuntui hankalalta pyytää keskey ämään näytännöt. Söin särkytable eja tuubei ain, jo a en tun si kipua ja näy elin melkoisessa helteessä. Eräänä aamuna heräsin niin kovaan tuskaan, e en päässyt enää ylös vuoteesta. Silloin Kirs -vaimoni ei enää antanut periksi, vaan soi serkulleen professori Järviselle: 34 Tanhuvies 3/2015

35 Kansantanssia kirjallisuudessa - Täällä on mies, jolla ei tee enää mitään, hän ei pääse edes sängystä ylös, mitäs minä sille teen? - Passita oi s Punaiseen Ris in. Kymmenvuo aana hän oli ollut piirissä, kun häntä tul in o amaan. Hän muis vieläkin sen värssyn: Apilan kukka se kaunis kukka, nelihaarallinen poik oli tytölle illan huvi, mu a samas oli vaarallinen. Sen laulun sävel oli samalla saksanpolkan sävel, ja yhtenä pyhänä, kun ei ketään muuta ollut kotona, Saima sillä kovas ope elikin tuota tanssia. F. E. Sillanpää: Kerron ja kuvailen/voi anut puoli Voimakas tahto vie miehen vaikka leikkauspöydälle. Olihan sitä nyt tutkimuksiin mentävä, enää en uskaltanut luo aa särkylääkkeisiin. Röntgenkuvat osoi vat selkärangan nikaman välilevyn työntyneen ulos, ja tämä aiheu tuon piinallisen kivun. Kun si en näytäntökausi pää yi, menin kesällä sairaalaan. Selkäni leika in, ja se tuli täysin terveeksi. Tauno Palo: Käsi sydämellä - Tiedätkö, mikä on wieniläinen katrilli? Se menee näin. Vankityrmästä haetaan viisikymmentä miestä ja kuljetetaan kuorma-auton lavalla teloituspaikalle. Teloituspaikalla ne komennetaan riviin. Annetaan vaikkapa luku kahdeksan. Siis joka kahdeksas ammutaan, ja loput viedään takaisin tyrmään odo amaan seuraavaa yötä. Mu a, mu a. Katrilli tulee siitä, e ä ennen kuin joka kahdeksas ammutaan vaihdetaan vankien paikka jonossa vaikkapa kuusi kertaa. Ensin oli kolmas, si en viides, si en ensimmäinen ja niin edelleen. Rosa Liksom: Hy nro 6 Tanhuvies 3/

36 Kansantanssi Tietovakka 1 Osa 3 - Ohjelmiston laa minen Ohjelmiston valinta on tanhunope ajalle eniten ennakkovalmisteluja aiheu ava tehtävä. Hänen on laadi ava vuosiohjelmisto, joka taas jakaantuu harjoituskerrat käsi äviksi pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavallises syksyllä suunnitellaan vuoden ohjelmisto seuraavaan syksyyn kestävää harjoitus- ja esityskau a varten. Aina kanna aa tehdä suunnitelma, sillä se helpo aa ja selkey ää työskentelyä niin tanhunope ajan, pelimannin kuin ryhmänkin kannalta. Seuraavassa käsitellään asioita, jotka tanhunope ajan on muiste ava ohjelmiston suunni elussa. Yhdistyksen toimintaperiaa eet Tanhunope ajan tulee olla etoinen yhdistyksen tarkoituksesta ja toimintaperiaa eista, sillä ohjelmiston tulee toteu aa yhdistyksen tarkoitusta. Jos esimerkiksi on kysymyksessä perinnejärjestö, jonka tarkoituksena on kansantanssien, -laulujen, - musiikin ja -pukujen käytön elvy äminen ja aidon perinteen säily äminen, poiketaan tästä vain sen verran kuin muiden tarkoitusten ja resurssien kannalta on väl ämätöntä. Poikkeamia voivat aiheu aa mm. esiintymis la, ryhmän taso ja ikä. Yhdistyksen toimintasuunnitelma Yhdistyksen toimintasuunnitelma saa aa ase aa tanhutoiminnalle tavoi eita ja velvoi eita. Näitä voivat olla mm. illanvie ojen ja näytösten järjestäminen, ko - ja ulkomaisten esiintymismatkojen tekeminen, esiintymisvierailut tai yleensä tanhuryhmän suori ama ohjelmapalvelu. Värikkäät ja vauhdikkaat tanhuesitykset ovat nykyään hyvin kysy yjä erilaisiin laisuuksiin. Tanhuryhmää saatetaan pyytää myös yleisön tanssi ajiksi ja leiki äjiksi erilaisiin illanistujaisiin, juhliin ja pikkujouluihin. Tanhuryhmän ase amat tavoi eet ja toivomukset Ryhmän yhdessä viihtymisen kannalta on merkitystä myös retkillä, tutustumiskäynneillä ja illanvietoilla. Useita vuosia tanhuharrastuksessa mukana olleet esi ävät ehdotuksia myös tanssiohjelmistosta. Ryhmän taholta tulee toivomuksia myös harjoitusajan ja harjoituksen keston suhteen. Tarvi avien lisäharjoituskertojen ja viikonloppuharjoitusten tai -kurssien ajan ja luonteen voi määritellä jo toimintakauden alussa. Yhdessä päätetään siitä ovatko nämä uuden ope amista vai vanhan hiomista varten. Ryhmän kanssa tavoi eista keskusteleminen au aa tanhunope ajaa ohjelmiston suunni elussa ja yhteisen tavoi een saavu amisessa. Ikä ja tasoryhmien mo iveista Ohjelmistosuunnitelmaa tehdessään on tanhunope ajan kysy ävä itseltään ja myös ryhmältä, miksi tanhuajat tulevat mukaan tanhuryhmien ja - järjestöjen toimintaan. Iästä ja harrastusvuosista johtuen mo ivit ovat hyvin erilaisia. Jäljempänä mainitut vaiku met esiintyvät kaikissa ikä- ja tasoryhmissä, mu a tulevat korostunees esille seuraavas. 36 Tanhuvies 3/2015

37 Kansantanssi Lapset tulevat usein vanhempiensa nimenomaisesta toivomuksesta ja tuomina, sillä vanhemmat haluavat lapselleen ns. hyvän harrastuksen. Lapset saa avat tulla myös hyvän ystävän mukana ja innostamina. Nuorille on yhdessäolo tärkeätä ja tällöin on tarve kuulua johonkin toveripiiriin, jengiin, mu a epävarmuus omasta itsestään saa aa vaikeu aa kontak en luomista. Tanssin ja piirileikin yhteydessä ja varjolla se saa aa käydä huomaama a. Myös perustanssitaidon saavu aminen on monille nuorille tanhuryhmään tulon kimmokkeena. Aikuistanssijat tulevat liikunnan ja itsensä kehi ämisen vuoksi. He haluavat oppia uu a. Perustanssitaidon oppiminen koetaan tärkeäksi. Toisten samanhenkisten ihmisten tunteminen ja ystävien löytäminen näy elee myös merki ävää osaa. Mikä si en saa eläkeikäiset pitkän päivätyön tehneinä vielä aloi amaan uuden harrastuksen tai innokkaas kehi ämään aiemmin hanki ua taitoa? Suoritetun kyselyn perusteella ovat eläkeläistanssijat itse ilmoi aneet tärkeimmäksi vaiku meksi liikunnan tarpeen. Seuraavaksi tärkeintä on heidän mielestään toisten ihmisten tapaaminen sillä monet ovat jääneet yksin. Ilon ja mielen virkistyksen saaminen merkitsevät hyvin paljon. Harrastusvuosien vaikutus mo iveihin Aloi elevilla henkilöillä on perustanssitaidon oppiminen tärkeintä. Vähän aikaa mukana ollut haluaa taas oppia yhä uusia tanhuja, vaikka tanssitaito ei vielä riitäkään niiden täydelliseen omaksumiseen. Perustanssitaidon myötä on mielenkiinto itse tanhuihin herännyt, ja ohjelmiston on pysty ävä vastaamaan siihen. Pitemmän aikaa mukana olleille tulee yleensä vaihe, jolloin herää mielenkiinto perinne etouteen. Tanhujen, musiikin ja kansallispukujen tausta etous alkaa kiinnostaa. Itsensä kehi äminen tulee etualalle ja tanhutaitoa halutaan hioa. Ulkomaanmatkat ja kansainvälinen tanhuryhmien vaihtovierailutoiminta innostaa jatkamaan. Ryhmä vertailee tanssitaitoaan toisten ryhmien taitoon, ja menestyminen ko maisissa laisuuksissa ja näytöksissä koetaan tärkeäksi. Juuri tällainen ryhmä vaa i tanhunope ajalta paljon työtä ja jatkuvaa itsensä kehi ämistä. Lähdeaineistojen käy ö Tanhunope ajan tulee jatkuvas kehi ää itseään. Usein tuntuu siltä, e ei siihen riitä aikaa koska tämän alan toiminta on pääasiassa harrastusluontoista. Jatkuva tanhualan kursseille osallistuminen on yksi parhaita kehityksen edistäjiä. Toisten ryhmien esitysten ja näytösten seuraaminen sekä ohjaajien kanssa keskusteleminen ovat myös monipuolisia etolähteitä. Kaikki alan tutkimuksen ja kehityksen seuraaminen avartaa ja antaa virikkeitä. Yleises käytetään vain tanhuohjekirjoja, mu a muustakin perinnekirjallisuudesta voi saada tausta etoja ja ajankuvauksia. Ohjekirjan ohella on käyte ävä myös nuo kirjojaa ja tarkiste ava ennakolta pitävätkö ohjekirjan ja nuo kirjan merkinnät yhtä. Jos eroavaisuuksia löytyy, on hyvä yhdessä pelimannin kanssa tarkistaa ja korjata asia ennen opetus lanne a. Nykyään on myös saatavissa monenlaisia kansanlaulukirjoja, joissa on runsaas piirileikkilaulujen toisintoja ja jopa leikkiselostuksia. Eri järjestöjen vuosiohjelmistot käyvät hyvin perusrungoksi ja ohjelmakokonaisuuksien pohjaksi. Lisäksi ne ovat helpos ja vähin kustannuksin jokaisen tanhunope ajan hanki avissa. Alan järjestöjen julkaisemat lehdet sisältävät paljon ajankuvauksia, nuo eja, tanssiselostuksiakin, henkilökuvauksia, ym. Vuosikertamaksut ovat alhaiset ja leh ä voivat lata järjestöön kuuluma omatkin. Tanhuvies 3/