Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU)

Transkriptio

1 Opetusministeriö Dnro 244/44/ Viitteet: Maakuntahallitus Lausuntopyyntönne /500/2007 Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) Kehittämissuunnitelma luo perustan koulutuksen uudistumiselle. Se liittää tavoitteet yhteiskunnan merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin sekä kilpailukyvyn kehittämiseen. Siinä on tunnistettu koulutuksen osuvuuteen ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät kriittiset pisteet. Koulutuksen mitoituksen perustana ovat laaja ja myös alueelliset tarpeet tunnistava yhteistyö. Tämän työn tulokset tulisi näkyä selkeämmin kehittämissuunnitelma sisällössä. Yhteiskunnalliset rakennemuutokset edellyttävät kansallisesti tuloshakuista sitoutumista tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Toimintaympäristön muutokset ja koulutuksen haasteet Toimintaympäristön kuvatut muutokset luovat selkeän perustan koulutuksen kehittämiselle sekä tarvittaville määrillisille ja laadullisille muutoksille. Keski-Suomi on kasvava maakunta ja Jyväskylä yksi kasvukeskuksista. Ikäluokkien kokojen muutokset on tunnistettu. Keskeiseksi tavoitteeksi asettuu kulloisenkin koko ikäluokan koulutuksesta huolehtiminen. Ikäluokat eivät riitä koko työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Tämä puolestaan asettaa haasteen koulutusjärjestelmän tehokkuudelle eri koulutusasteilla. Tarvitaan huomiota koulutuksen alueelliseen osuvuuteen, läpäisyyn ja päällekkäisyyksiin, työperäistä maahanmuuttoa tukevaa koulutusta sekä vahvaa ja monipuolistuvaa aikuiskoulutusta. Lausunnossa painotetaan yksilöllisyyden merkitystä. Tämä on tärkeää osaamista rakennettaessa. Yksilöllisyys ei kuitenkaan saa ylikorostua yhteisöllisyyden ja työyhteisöjen osaamispääoman kehittämisen kustannuksella. Koulutuksen haasteeksi muotoutuukin tasapainoinen kehitys ja vaikuttavuus huomioiden eriasteinen huippuosaaminen, työyhteisöjen muutospaineet, yksilöiden henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuudet sekä alueiden talouden tasapainoinen kehittyminen. Tässä yhteydessä on painotettava oikean korkeakouluopetuksen ja ammatillisen koulutuksen mitoituksen merkitystä. Mitoitukselle muodostavat perustellun perustan maakunnittain laaditut Mitenna laskelmat. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen ovat tässä voimavaroja. On hyvä suunnitelman tapaan painottaa sivistyksellistä perustaa ja koulutustasoa, koulutuksen laadun kehittämistä, eriasteilla tapahtuvaa ohjausta (PK- yritystenkin tarpeet huomioiden), koulutusor-

2 2 ganisaatioiden työnjakoa kehittävää yhteistyötä sekä työelämäyhteyksiä. Tällöin tärkeäksi muotoutuu yrittäjyyden, osaamisperustaisen kehittämisen, luovuuden ja erilaisten opetuksen- ja oppimisen muotojen merkitys. Kehittämisen kohdistaminen Koulutuksen kehittämisen osalta on hyvä korostaa järjestelmän tehokkuutta. Tämä näkyy kehittämistoimenpiteiden linjauksissa nivelvaiheiden kehittämisenä, läpäisyn tehostamisena, päällekkäisen koulutuksen karsimisena, työllistymisen vahvistamisena sekä koulutuksen sisällön ja laadun kehittämisenä. Korkeakoulujen itsenäisyyden lisääminen, ammattimaisen johtajuuden edellytysten vahvistaminen, kansainvälistymisen vahvistaminen sekä mahdollisuudet myös kaupallisen koulutustoiminnan kehittämiseen suuntaavat kehitystyötä. Vahva korkeakoulujen aluestrategian mukainen yhteistyö kasvattaa osaltaan myös Keski-Suomen kilpailukykyä. Tätä tukee myös sekä koulutuksen tarpeisiin että koulutusorganisaatioiden vahvuusalueisiin perustuva ylimaakunnallinen yhteistyö. Tässä tulee näyttäytyä myös osaamiskeskusalojen ja elinkeinolähtöisten klusterien osaamisen vahvistamisen tarpeet. Tutkimus tukee näiden innovatiivista kehittämistä. Tutkimuksen osuuden lisääminen kansantaloudessa (4 %) vastaa työelämän muutoksia koskeviin haasteisiin. Perustutkimuksen osalta tulee kuitenkin turvata sekä henkilö- että talousresurssit siten, että se luo edellytykset tutkimustoiminnan tavoitteiden mukaisiin muutoksiin ja kilpailukyvyn kasvattamiseen. Soveltavan tutkimuksen osalta tavoitteena painotetaan alueellisen vaikuttavuuden lisäämistä sekä elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan kasvattamista. Tutkimustoiminnassa tulee lisätä kansainvälistä yhteistyö ja erityisesti kilpailukykyä hyödyntää EU:n 7. puiteohjelmaa. Ammatillisen koulutuksen asemaa tulee vahvistaa. Ammattiopistostrategia luo tälle hyvän perustan. Keski-Suomi painottaa osaltaan vahvan ja yhtenäisen maakunnallisen koulutuksen järjestäjien verkoston merkitystä. Tähän sisältyy koulutuksen toteutukseen liittyvä maakunnan kattava oppimispaikkaverkosto ja opetuksen palveluverkosto. Epäselväksi jää mitä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen koordinoitu ohjaus. Esi- ja perusopetuksen yhteyttä sivistystoimessa tulee vahvistaa. Opetuksen laadun parantamisen tavoite tukee sivistyksellisiä tavoitteita. Yleissivistävän koulutuksen ja kouluverkon tarkastelu tapahtuu kuntien PARAS hankkeessa asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tässä työssä huomioidaan ikärakenteen muutokset sekä alueellinen tasapainoinen kehitys. Kriittiseksi voivat muodostua vaihtuvuus huomioiden opetusresurssit, erityisopetuksen ja ohjauksen tarpeet syrjäytymisen ehkäisemiseksi, koulutuksen nivelvaihe sekä oppimisympäristön ja elinympäristön luova yhteistyö. Lukiokoulutuksen tarjonnan tulee kattaa koko maakunta. Kehitettäessä oppilaitosverkostoa tulee hyödyntää tietotekniikan ja erilaisen koulutusyhteistyön sekä työelämän yhteyksien mahdollisuudet. Oppilaitosverkostoon sisältyy myös aikuislukiotoiminta. Aloituspaikkoja mitoitettaessa huomioidaan yleissivistävän koulutuksen ja korkeakoulutuksen tavoitteet, toisen asteen koulutuskysynnän muutokset sekä eritavoin tapahtuva resurssiyhteistyö. Lukioverkostoa voidaan tiivistää, sen yhteyttä jatkopintoihin vahvistaa, mutta sen roolia sivistyksen ja jatko-opintojen perustana tulee vahvistaa. Mahdolliset ikäluokkakehityksestä ja nuorten suuntautumisesta johtuvat resurssisäästöt tulisi ohjata ensisijaisesti koulutuk-

3 3 sen laadun kehittämiseen, työelämän ja elinympäristön yhteyksien vahvistamiseen ja koulutuksellisen yhteistyön monipuolistamiseen. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa elinkeinorakenteiden muuttuessa ja klusterien kehittyessä. Työelämässä tapahtuva merkittävä ikä- ja ammattirakenteen muutos tarvitsee tuekseen jatkuvaa ja nopeasti reagoivaa aikuiskoulutusta. Erityisesti ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta aikuiskoulutustarve kasvaa. Kansalaisen näkökulmasta aikuiskoulutustarjonta tulee olla helposti hyödynnettävissä sekä hänelle tulee olla henkilökohtaista kehittymistä tukevat ja ohjaavat palvelut selkeästi esillä. Aikuiskoulutuksen osalta eriasteisen koulutuksen tulee tehdä yhteistyötä. Resursseja tulee merkittävästi lisätä ja nähdä kokonaisuutena. Ne eivät saa olla joustavuutta haitaten sidoksissa perusopetuksen rahoitukseen tai erilaisten rahoituslähteiden käyttöön. Työperäinen maahanmuutto asettaa erityisesti maahanmuuttajien koulutukselle haasteita. Näiltä osin korostuvat erilaiset ja uudet koulutukselliset ratkaisut sekä vahva yhteys työelämän ja alueen tarpeisiin. Ohjauksessa voidaan lisätä tulosperusteisuutta, jossa näyttäytyy myös selkeämmin aluevaikuttavuuden merkitys. Korkeakouluopetuksen osalta on hyvä, että tavoitteena on autonomisuuden vahvistaminen sekä erilaisten rahoituksellisten mahdollisuuksien lisääminen. Ammattikorkeakoulutuksen osalta tulee erityisesti turvata kasvava T&K toiminta ja sen resursointi. Ammatillisen koulutuksen osalta epäselväksi jää mitä tarkoitetaan kannanotolla ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmä kokonaisuutena koordinoituu. Keski-Suomen liitto korostaa kuitenkin ammatillisen koulutuksen (sisältäen aikuiskoulutuksen) alueellista merkitystä. Maakunnassa tulee olla selkeä työvoiman kysyntään sidottu tarjonta, erityisosaamiseen perustuvat valtakunnalliset koulutustehtävät sekä maakunnan kattava koulutuksen palveluverkko. Koordinaatio tarkoittaa siis alue- ja asiakaslähtöisyyden korostumista alueella sekä vahvistuvaa kansallista vuoropuhelua valtakunnan tasolla koulutuksen tehokkuuden lisäämiseksi. Opetuksen kehittämisen osalta kehittämissuunnitelmassa esitetään poikkeuksellisen yksityiskohtaisia kannanottoja. Kannanotot ovat sinänsä perusteltuja. On kuitenkin syytä painottaa yhteiskunnallisessa muutoksessa koulutuksen osalta myös luovuutta, innovatiivisuutta, verkostojen vahvistumista ja joustavuutta erilaisia ratkaisuja tuotettaessa. Tähän liittyy huomio opetushenkilöstön kehittämiseen ja sen mahdollisuuksiin täydentää omaa osaamistaan. Yhteys työelämään ja elinympäristön toimijoihin kasvaa. Tähän liittyy myös median kasvatuksellisen merkityksen kasvu. Tietoverkot ja mobiilipalvelut tarjoavat niin ikään mahdollisuuden tukea opetuksen kehittymistä. Erityisen haasteen opetuksen ja sen sisällön kehittämiseen asettavat yrittäjyys ja kansainvälisyys. Näiltä osin kysymys on erityisesti oikeanlaisten kokemuksellisten valmiuksien lisäämisestä. Opetuksen kehittämisen perustana on oikein organisoitu sekä laajaa kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta hyödyntävä arviointitoiminta. Tälle perustellun ja monipuolisen ihmistieteisiin ja koulutuksen tutkimukseen perustuvan ympäristön tarjoaa Jyväskylän yliopisto. Vapaan sivistystyön organisaatioilla on keskeinen merkitys sivistyksen rakentajana ja koulutuksen tarjonnan monipuolistajana. On hyvä, että kehittämissuunnitelma mukaisesti näiden organisaatioiden roolia ja merkitystä selvitetään. Keski-Suomi osaltaan arvioi ja selvittää maakunnan toimijoiden toimintaa. On ilmeistä kuitenkin, että näillä organisaatiolla voi olla suuriarvoinen merkitys nuorten vaihtoehtoisena kasvun väylänä, eri ikäryhmien oppimisen ja osaamisen aktivaattorina tai ikääntyvän väestön aktiviteetin ylläpitäjänä. Selkeä työnjaon perustalta on näille organisaatioille turvattava kasvavat resurssit.

4 4 Alueelliset tavoitteet Maakunnat ovat kattavan, perusteellisen ja hyvin perustellun prosessin tuloksena tuottaneet alueelliset koulutustarpeen mitoitukset sekä määrittäneet opetusministeriön pyynnöstä koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Keski-Suomen osalta tavoitteet näyttäytyvät myös Länsi-Suomen lääninhallituksen tuottamassa ennakointikatsauksessa. Tavoitteet ja mitoitus perustuu maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Keski- Suomen liiton näkemyksen mukaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2012 tulee sisällyttää soveltuvin osin myös nämä maakuntien ydintavoitteet. Niin ikään suunnitelmaan tulisi sisällyttää ne perustelut, joilla KESU:n liitteen 2 aloittajatavoitteiden osalta kuvataan alustavan laskelman ja määritellyn tavoitteen perusteltuja eroja. Keski-Suomi asettaa vuoden 2012 nuorten ikäluokkaan ja koulutustarjonnan kehittämiseen sovitettuna tavoitteeksi perusopetuksen osalta yhteensä 6362 aloittajapaikkaa. Näistä kohdistuu ammatilliseen koulutukseen 3000, ammattikorkeakoulutukseen 1329 ja yliopistokoulutukseen Ammatillisen koulutuksen osuutta kasvatetaan työvoiman tarpeen ja jo tehtyjen muutosten mukaisesti. Korkeakoulutuksen mitoituksen osalta korostuu oppilaitosten profiloituminen ja kansalliset erityistehtävät. Aloittajatarve on seuraavassa kohdistettu koulutusaloille. Taulukon muuhun koulutukseen sisältyy ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajakoulutus ja valmentava koulutus. Aikuiskoulutuksen osalta on koulutustarpeen alueellisten tavoitteiden 2012 esityksessä määritetty maakunnan aikuiskoulutuksen tavoitteellinen koulutusalajakauma. Aikuiskoulutuksen resursseja tulee lisätä. Erityisesti korostuu tässä yhteydessä ammatillisen koulutuksen tarpeet. Maakunnallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö Alueellisten tavoitteiden mitoituksessa sekä KESU lausunnon valmistelussa on huomioitu maakunnallisen yhteistyön lisäksi opetusministeriön edellyttämä maakuntien välinen yhteistyö sekä laajempi työvoiman ja opiskelijoiden rekrytointialue. Väli-Suomea koskevat tarkastelut Keski-Suomen liitto on tehnyt yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton kanssa. Alueellinen jako Väli-Suomeen soveltuu huonosti varsinaisen korkeakoulujen opiskelijamäärien mitoituksen perustaksi. Alueellisesti yhteistyötarkasteluissa on tunnistettu sekä työvoima- ja koulutustarpeen että korkeakoulujen profiloitumisen osalta selkeitä alueiden strategista kehittämistä tukevia elementtejä. Korkeakoulutuksen osalta mitoituksen ja kehittämisen lähtökohtana ovat korkeakoulujen kansallinen ja kansainvälinen rooli ja tehtävä. Oppilaitosten yhteistyö määrittyy ensisijaisesti tieteellisen yhteistyön, korkeakoulujen vahvuusalojen ja kehittyvän työnjaon perustalta. Alueellinen yhteistyö puolestaan rakentuu alueilla tunnistettujen erityisten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan täydentävyyden perustalta. Tällaisiksi Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat tunnistaneet yliopistotasoisen teknisen koulutuksen, yhteiskuntatieteiden, kasvatuksen, matemaattis-luonnontieteellisten sekä liikunnan ja terveystieteiden alan koulutuksen. Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut tekevät näiltä osin ylimaakunnallista koulutuksen kilpailukykyä ja tehokkuutta kasvattavaa yhteistyötä.

5 5 Maakunnat ovat tehneet perusteellisen ennakointityön yhteistyössä opetushallinnon kanssa. Tämä on myös näyttäytynyt vuoropuheluna opetusministeriön kanssa. Maakuntien liitot ovat vastuullisia alueen strategisesta suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta. Osaamisella ja koulutuksella on tässä merkittävä asema. On luontevaa, että jatkossakin koulutustarpeen ennakointi näiltä osin kytkeytyy vahvasti strategiseen suunnitteluun maakuntien liittojen kautta. Ammatillisen koulutuksen osalta selkeä alueellinen tavoite on järjestäjäverkon alueellinen vahvistaminen. Koulutuksen osalta tehdään myös ylimaakunnallista yhteistyötä, joka näyttäytyy erityisesti Keuruun seudulla sekä aikuiskoulutusta kehitettäessä. Elinkeinolähtöinen kehittäminen korostaa erityisesti klusterien merkitystä. Tähän liittyy klusterien osaavan työvoiman tarve, työnkuvien muutokset sekä koulutusorganisaatioiden tarjonnan kehittäminen. Opetusministeriölle esitetään, että käynnistetään valtakunnallinen klusteriperustaisen ennakoinnin kehittämishankkeen valmistelu. Tavoitteena on tuottaa elinkeinopolitiikan lähtökohdista aluekehitystyön työvälineitä klusterilähtöisesti koulutuksen nykyistä mitoitusta kehittäen. KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja TIEDOKSI: Hannele Salminen, Suomen kuntaliitto Lausuntoluonnoksen on valmistellut koulutuspäällikkö Rauli Sorvari