Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet 2012"

Transkriptio

1 1 Opetusministeriö Dnro 185/44/2007 Viitteet: Maakuntahallitus Lausuntopyyntönne /5/500/2007 Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Lähtökohdat Keski-Suomen esitys koulutustarpeen alueellisista tavoitteista 2012 perustuu maakunnalliseen ennakointiin sekä maakuntien ja opetushallituksen Mitenna ennakoinnin yhteistyöhön. Keväällä 2007 Länsi-Suomen lääninhallitus kokosi yhteenvedon koulutuksen kysynnästä ja tarjonnasta sekä ennakointikatsauksen. Näihin liittyvät tiedot ja kannanotot ovat olleet yhteisesti laaditun esityksen perustana. Maakunnan työpaikkakehitys perustuu maakuntaohjelmassa hyväksyttyyn ennakointiin toimiala- ja työpaikkarakenteiden muutoksista. Esityksessä on huomioitu maakuntaohjelman työllisyyttä, koulutustasoa sekä koulutuksen kehittämistä koskevat tavoitteet. Keski- Suomi on suunnitellut tulevaisuuttaan vahvasti klusteripohjaiseen ajatteluun perustuen. Keskeisimmät klusterit on kevään 2007 aikana kuvattu. Niihin liittyvät erityiset työvoiman ja koulutuksen tarpeet ovat klustereissa selvitysten kohteena. Tässä esityksessä on kuitenkin pyritty huomioimaan merkittävimmät haasteet koulutustarpeissa. Toisen asteen koulutuksen osalta maakunnassa on seudullisesti tarkasteltu eri koulutuksen ja oppilaitosten yhteistyötä. Kullakin seudulla on laadittu asiaa koskevia selvityksiä. Samalla on tarkasteltu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen organisaatioiden yhteistyötä ja sen kehittämistä. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti väestöennusteen mukainen ikäluokkakehitys sekä alueen työvoiman muutostarpeet sekä koulutustason noston tarpeet. Aikuiskoulutuksen osalta on laadittu tausta-aineistossa mainittu erillinen asiantuntijaselvitys. Aikuiskoulutuksen suuntaamisessa sekä määrällisen kehityksen tarpeissa on ammatillisen koulutuksen osalta huomioitu selvityksessä mainitut kannanotot. Korkeakoulutukseen liittyvän aikuiskoulutuksen tarpeet on huomioitu vastaavalla tavoin kuin OPM:n KE- SU- esityksessä koulutusalojen painoarvoja määrittäen. Vapaan sivistystyön osalta Keski- Suomi haluaa korostaa maakuntaohjelman mukaisesti sen keskeistä roolia väestön eri ikäryhmien sivistyksellisen pohjan rakentajana.

2 2 Opetusministeriön edellyttämällä tavalla esityksessä on huomioitu Tilastokeskuksen väestö-ennusteen (2007) muutokset sekä Mitenna- ennakoinnin uuden väestöennusteen mukaiset täsmennykset. Keskimääräinen ikäluokan koko on Keski-Suomessa Keski-Suomen ennakoinnin perustana on jatkuva ennakointiyhteistyö, johon ovat osallistuneett koulutusorganisaatiot, Länsi-Suomen lääninhallitus, TE-keskus sekä Keski- Suomen liitto. Keski-Suomessa on toiminut osaamisjaosto ja osaamisfoorumi. Edellä mainittujen tahojen edustajat ovat muodostaneet myös ennakoinnin asiantuntijaryhmän, joka on osaltaan informoinut organi-saatioiden johtoa. Koulutustarpeen ennakoinnin perustaksi ovat muotoutuneet maakuntavaltuuston ja - hallituksen hyväksymät maakuntaohjelman kehittämislinjaukset, klusterien analysointi sekä valtakunnalliseen Työvoima 2025 selvitykseen liittyvät toimialojen työpaikkaennusteet. Maakunnan määrittämä tavoitteellinen työpaikka-kehitys on ollut perustana laadittaessa OPH:n Mitennan koulutustarpeen ennakointia. Ennakointi on tapahtunut tiiviinä maakunnan ja OPH:n yhteistyönä. Länsi-Suomen lääninhallitus on samaan aikaan laatinut ennakointikatsauksen sekä koulutuksen kysyntää ja tarjontaa kuvaavat selvitykset. Nämä on käsitelty ennakointiryhmässä ja koulutuksen muutoksia koskevat linjaukset on huomioitu Mitenna laskelmia viimeisteltäessä sekä tätä esitystä laadit-taessa. Keski-Suomen liitto on huomioinut myös ylimaakunnallisen yhteistyön tarpeet. Keski-Suomen liiton esitys on hyväksytty maakuntahallituksessa. Esitys perustuu tehtyihin Mitenna- mitoitukseen. Esityksessä on huomioitu maakunnan näkemykset luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU). Keski-Suomen liitto korostaa, että maakunnista koottavat aluetavoitteet tulee sisällyttää soveltuvin osin KESU- suunnitelmaan.

3 3 2. Osaavan työvoiman tarve ja koulutustarjonta Osaavan työvoiman mitoituksen perustan on ollut seuraavan taulukon mukainen tavoitteellinen toi-mialarakenne (Mitenna-toimialarakenne). 1 Toimialaennusteet TAULU 1.1 Työllisten määrät Toimialat Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous ja -teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metallien ja metallituotteiden valmistus Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Muu teollisuus Sähkö, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Vähittäiskauppa Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus Posti- ja teleliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto Liike-elämän tekniset palvelut Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta Maanpuolustus ja järjestystoimi Koulutus ja tutkimus Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Järjestötoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Uuden osaavan työvoiman tarve on ennakoinnin mukaan vuosittain 3274 ja arvioitu ikäluokan koko Uutta työvoimaa tarvitaan vuosittain ammatillisen koulutuksen omaavia noin 1700 (1714), ammattikorkeakoulutuksen omaavia noin 860 (861), yliopistokoulutuksen omaavia noin 610 (614) ja työnantajien erikseen erityiskoulutettuja noin 80 (84). Haasteen asettaa koulutuksen osuvuus, läpäisy sekä opiskelijarekrytointi kaikilla koulutustasoilla ja -aloilla. Keski-Suomessa on toimialoja ja ammatteja, joihin ei maakunta selkeästi tarjoa koulutusta. Näiltä osin kriittiseksi muodostuu klusterien ja toimialojen yritysten sekä Keski-Suomen ja työyhteisöjen vetovoimaisuus. Näitä koulutusaloja ovat mm. tekniset alat yliopistokoulutuksen osalta sekä lääketieteellinen ja oikeustieteellinen koulutus. Muilta osin Keski-Suomi on vahvasti omavarainen ja omaa valmiudet koulutuksen osuvaan toteutukseen. Tarvitaan kuitenkin laajempaa alueyhteistyötä sekä erityisesti työelämää tukevan aikuiskoulutuksen vahvistamista. Kaikkien koulutusasteiden osalta huomioidaan koulutuksen toteutuksessa, oppilashankinnassa sekä maakuntien yhteistyössä koulutusorganisaatioiden jäljempänä kuvattu profiloituminen. Yliopistokoulutuksen osalta Jyväskylän yliopisto luo valtakunnallisen vetovoimansa profiloitumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulutustarjonnassa korostuu erityisesti humanistisiin aloihin, kasvatukseen ja luonnontieteisiin liittyvä koulutus. Tähän perustuen kaksi kolmannesta opiskelijoista on selkeästi kansalliseen koulutustarpeeseen ja toimialojen ke-

4 4 hitykseen sidostuneita. Yksi kolmannes tarjonnasta vastaa vahvasti alueen korkeakoulutuksen tarpeeseen ja luo perustaa koulutustason nostolle. Ammattikorkeakoulutuksen osalta koulutustarjonta vastaa monimuotoisesti alueen työvoiman tarpeita. Koulutuksen vetovoimaisuus on hyvä / maan neljänneksi paras. Koska koulutustarjonta on attraktiivista laatunsa takia alueen ulkopuolisille hakijoille, maakunnasta hakeutuu ammattikorkeakoulutukseen maakunnan ulkopuolelle enemmän nuoria kuin maakuntaan hakeutuu. Ammattikorkeakoulutuksessa on koulutusohjelmia, jotka vastaavat Väli-Suomea laajempaan valtakunnalliseen tarjontaan, kuten esim. hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, kuntoutuksen ohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma, toimintaterapian koulutusohjelma, Music and Media Management. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut tekevät monilta keskeisiltä osin tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö näkyy myös Keski-Suomelle valittujen klusterien osaamisen vahvistamisena. Ammatillisen koulutuksen organisaatiot tekevät tiivistyvää maakunnallista yhteistyötä. Osaavan työvoiman kannalta kriittisiä kehittämiskohteita ovat oikein mitoitetun maakunnallisen tarjonnan turvaaminen sekä koulutuksen alueellisesti kattava ja seudullista kehitystä tukeva toteutus. Ammattityövoiman tarve ja merkitys korostuu kriittisillä teollisilla aloilla sekä toimialarakenteen isoilla rakennemuutosaloilla. Ammatillisen koulutuksen kapasiteetti on lisääntynyt, mutta se vaatii erityisesti klusterien kasvua ajatellen selvää lisäpanostusta ja ajantasaista koulutuksen kohdistamista. Tässä kohdentamisessa tulee huomioida eri koulutuksen muodot, resurssit sekä aikuiskoulutuksen mahdollisuudet. Ammatillinen koulutus omaa myös Keski-Suomessa valtakunnallisesti merkittäviä erikoistumisen aloja. Klusterivalinnat vaikuttavat osaavan työvoiman ja koulutuksen tarpeisiin käytännön kehittämisen yhteydessä. Keski-Suomi on osallisena SHOK alojen kansallisessa yhteistyössä. Näistä voimakkaimpana Metsäklusteri asettaa koulutuksellisia tavoitteita. Keski-Suomi on erityisesti painottanut klustereita kehitettäessä teemoja; Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa, Kehittyvä asuminen, CIBS (Creative intensive business services), Hyvinvointi (liikunta, toimintakyky ja terveys), Matkailu sekä Koulutusklusteri (Edu- Cluster Finland). Osaavan työvoiman kysynnän näkökulmasta klusterikehittäminen vaatii eriasteisen koulutuksen tiivistä yhteistyötä, ammatillisesti kriittisen osaamisen turvaamista, jatkuvaa nopeasti reagoivaa aikuiskoulutusta sekä innovaatiotoimintaa tukevaa korkeaa osaamista. Nämä haasteet on pyritty ottamaan huomioon myös koulutuksen tavoitteita asetettaessa. Maakunnan tavoitteena on koulutuksellisesti huolehtia kulloisestakin nuorten koko ikäluokasta. Koulutuksessa kiinnitetään erityinen huomio nivelvaiheisiin sekä eriasteilla tapahtuvaan ohjaukseen. Koulutuksen mitoituksen esityksillä on turvattu ikäluokille aloituspaikka sekä toisen asteen että korkean asteen koulutukseen. Koulutuksen toteutuksessa kiinnitetään erityisen huomio koulutuksen läpäisyyn, työllistymiseen, yrittäjyyteen kasvattamiseen sekä dynaamiseen alueellisen ohjaukseen. Tarvitaan vahvaa ja vetovoimaista alueellista koulutusta ja oppilaiden rekrytointia. Maakuntaohjelman tavoitteita (2010) noudattaen tavoitteena on nostaa maakunnan väestön koulutustasoa. Tavoitteeksi asetetaan, että tutkinnon suorittaneita on 70,0 % ja korkean aste tutkinnon suorittaneita 28,0 %. Työelämän kehittäminen edellyttää kasvavaa ja oikein kohdistettua aikuiskoulutus koulutuksen eri tasoilla. Näiltä osin kehitetään alueellista yhteisyötä ja elinikäiseen oppimisen liittyviä palveluita.

5 5 Korkeakoulutus vahvistaa sekä alueellista että kansallista yhteistyötä huippuosaamiseensa ja profiloituneeseen koulutustarjontaansa perustuen Keski-Suomen korkeakoulujen aluekehitys-strategian sekä valmisteilla olevan alianssi-yhteistyön mukaisesti. Ammatillista koulutusta kehitetään järjestäjäverkoltaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja samalla vahvistetaan maakunnallista oppimispaikkaverkostoa. Monimuotoisella aikuiskoulutuksella tuetaan työelämän uudistumista ja erityisesti työvoimarakenteen muutoksia. Työvoiman rekrytoinnissa ja koulutuksessa huomioidaan erityisesti myös työvoimareservin tehostuva käyttö. Tämä edellyttää uudenlaisia koulutuksellisia ratkaisuja sekä vahvaa yhteyttä sekä työelämään että koulutusorganisaatioihin. Nämä toimet voivat olla osa aikuiskoulutuksen kehittämistä ja alueellisen vaikuttavuuden tehostamista. 3. Maakunnalliset tavoitteet, koulutuksen rakenne ja painopisteet Keski-Suomi profiloituu vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen maakunnaksi. Toimialan työvoima muodostaa noin 10 % osuuden maakunnan koko työvoimasta. Koulutuksen merkitys painottuu klustereita kehitettäessä sekä uuden osaavan työvoiman turvaajana että aikuiskoulutuksen kautta rakennemuutosten tukijana. Koulutus muodostaa Keski-Suomessa mahdollisuuden oman klusterin muodostamiseen. Koulutus nähdään eriasteisen koulutuksen muodostamana alueellisena kokonaisuutena. Se rakentaa eri muodossaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kansallista erityisaloihin ja profiloitumiseen perustuvaa yhteistyötä. Koulutus tarjoaa näin erilaisia väyliä koulutustasojen välillä työyhteisöjen ja yksilön osaamisen vahvistamiseksi. 3.1 Keski-Suomen eriasteisen koulutuksen ja koulutusorganisaatioiden profiloituminen ja alueellisesti kriittiset muutostarpeet Ammatillinen toisen asteen koulutus Ammatillinen koulutus luo perustan osaavan työvoiman tyydyttämiselle. Keski-Suomessa on ensisijaisten hakijoiden määrä merkittävästi suurempi kuin aloittajatarve. Se osoittaa jo nyt lisätarvetta. Samaa viestii myös hakeutuminen alueelta ulos hakemaan tarvittavaa koulutusta. opiskelijoiden nettovirran tavoitteeksi tulee asettaa positiivinen kehitys. Ammatillinen koulutus sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksen osalta tarjoaa alueellisesti monipuolisen ja tulosmittarein laadukkaan tarjonnan. Alueellista yhteistyötä sekä organisoitumista on kuitenkin edelleen vahvistaa tavoitteena tehokas, alueellisesti kattava ja muutoksiin reagoiva ammatillinen koulutus. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen - metsäkoneen kuljettajakoulutus - bioenergiaan liittyvä koulutus - prosessi, kemian- ja materiaalitekniikkaan kuuluva muovi-kumituotealan koulutus (erityisesti komposiitti), - uudet avaukset lentokenttätyöskentely, turvallisuusala - urheilijoiden ammatillinen koulutus

6 6 Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - teollisuuden kriittisten alojen ja ammattiryhmien koulutus teknologiateollisuus - logistiikan alan koulutus - rakentamisen toimialan (klusterina asuminen) uudet koulutustarpeet - hyvinvoinnin kasvavan palvelutarpeen edellyttämä sosiaali- ja terveysalan sekä henkilökohtaisten palvelujen ammatillisen osaamisen tarve - uudistuva kaupan ja matkailun alojen palveluosaamisen kehittäminen Korkeakoulutus-ammattikorkeakoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ainoa KKA:n auditoima korkeakoulu Keski-Suomessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa kuudella koulutusalalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa työelämäläheistä opetusta. Ammattikorkeakoulun opinnot koostuvat yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä edistävistä yhteisistä opinnoista sekä laajoista harjoitteluun ja työelämän kehittämishankkeisiin kytkeytyvistä ammattialaan liittyvistä opinnoista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloja ovat liiketalous ja yrittäjyys, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne sekä ammatillinen opettajankoulutus. Koko ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan volyymi tunnetaan ja tunnustetaan tasaisesta koko ammattikorkeakoulun tehtävän kattavuudesta. Keski-Suomen ammattikorkeakoulusta kattavuutta täydentävät Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun tarjonnat. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen Ammattikorkeakoulun pitkäjänteinen ja ammattimaisesti johdettu kehitys pohjaavat vahvasti Keski-Suomen teollisuuden ja palvelualojen yritysten sekä julkisen sektorin kehittämisen tarpeisiin. Tekniikan alan keskeisiä vahvuuksia ovat logistiikka alan, paperikoneteknologian, hyvinvointiteknologian, automaation sekä ohjelmoinnin alueet. Ammattikorkeakoululla on erittäin korkeatasoiset uudet teollisuuden kanssa yhteishankkeissa kehitetyt tekniikan laboratorioympäristöt niin pääkampuksen kuin Informaatioteknologian instituutin tiloissa. Näiden tilojen yhteiskäytöstä on sovittu Jyväskylän yliopiston kanssa. Bioenergia alan tutkimus- ja kehittämistoiminta on tässä vaiheessa jo kaksi kertaa laajempaa euromääräisesti ja henkilöstömäärältään kuin koulutustoiminta. Tällä alueella koulutustarpeet tulevat vain kasvamaan tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on erikoituminen koulutustehtävässä tapahtunut erityisesti terveyden edistämisen ja kuntouttavan hoidon alueille, jossa väestön omavastuisen terveyskäyttäytymisen edistämisen sekä kuntouttavan työotteen kautta voidaan saada suurimpia hyötyjä. Kuntien terveydenhuollon johtamisen osaamiseen niin strategisen suunnittelun kuin lähityönjohdon koulutukeen osalta on otettu valtakunnallista vastuuta esimerkiksi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin menetelmän käytössä. Yrittäjyyden kehittämisessä erityisesti tiimiakatemian vuosia jatkunut kehittämistyö on vahvuus, jota nykyään laajennetaan kaikille aloille yrittäjyysopintojen ja esihautomotoiminnan avulla. Luovan alan yrittäjyyden edistämiseksi on räätälöity profiililtaan ainutlaatuinen Music and Media Management koulutusohjelma. Valtakunnallista erityisosaamista liiketaloudenkoulutusohjelmassa osoittavat oikeustradenomien kouluttaminen sekä myynti ja markkinointipainotteiset suuntautumiset. Opetusalan merkittäväksi kokonaisuudeksi on osaamiseensa perustuen muotoutunut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ammatillinen opettajakoulutus. Tämä koulutus on jatkossakin luonteva osa Keski- Suomen koulutusklusterin vahvuuksia ja kansainvälisestikin korkeatasoista tarjontaa.

7 7 Laatiessaan T&K strategian vuonna 2004 Jyväskylän ammattikorkeakoulu on nimennyt joukon osaamiskeskittymiä, jotka ovat sekä volyymiltaan ammattikorkeakoulukentässä huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin alueellisiin haasteisiin. Osaamiskeskittymät ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksikkörajat ylittäviä monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka ovat kytkeytyneet aktiivisesti sekä alueellisiin, kansallisiin että kansainvälisiin toimialakohtaisiin innovaatio- ja kehittäjäverkostoihin. Osaamiskeskittymiä ovat Bioenergian-, Hyvinvointi-teknologian-, Hyvinvointia tukeva palvelujärjestelmäosaamisen-, Maantieliikenteen-, Paperiteollisuuden-, Elintarvikealan-, Hyvinvointimatkailun-, Luovan toimialan- ja Tietoverkkotekniikan osaamiskeskittymä. Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - teollisuuden kriittisten alojen ja ammattiryhmien koulutus teknologiateollisuus - teknologisen ja liiketoiminnallisen osaamisen ja yhteyden vahvistuminen - rakentamisen toimialan (klusterina asuminen) uudet koulutustarpeet: korjausrakentaminen ja rakennusmestari - hyvinvoinnin kasvavan palvelutarpeen edellyttämä sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutuksen ja liikunnan osaamisen tarve - bioyhteiskunnan kehitys ja siihen liittyvät maakunnalliset mahdollisuudet ja osaaminen - nuorisotyöhön liittyvän osaamisen yhteisön kehittäminen ja kehittyminen - ammatillisten opettajien opettajakoulutus Korkeakoulutus yliopistokoulutus Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopiston painoaloja ovat luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. Näiden alojen tutkimus- ja koulutusosaamisesta yliopisto tunnetaan ja tunnustetaan. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen Yliopiston kehitys ja vahvuudet rakentuvat tutkimuksellisesti moniin kansainvälisesti johtaviin ja merkittäviin aloihin. Tällaisia on mm. ydinfysiikka, nanotieteet, ihmisen kehitys, oppiminen ja motivaatio, terveystieteet, koulutuksen tutkimus ja erityispedagogiikka. Yliopisto rakentaa uudenlaisia tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjä, joissa tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. Yliopiston teknologia-alueita ovat mm. ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia, paperinvalmistusteknologia, nanoteknologia, kiihdytinpohjainen teknologia, ympäristöteknologia, hyvinvointiteknologia, koulutusteknologia sekä musiikkiteknologia.

8 8 Monitieteisten teknologia-alueiden lisäksi yliopisto on nimennyt joukon monitieteisiä osaamiskeskittymiä, jotka ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin uudentyyppisenä yliopistotoiminnan organisoitumisena. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Näitä ovat mm. ihmistieteiden tutkimusmetodologia, lasten ja nuorten kasvamisen ympäristöt, monikulttuurisuus ja vuorovaikutus, ikääntyminen ja hyvinvointi sekä ympäristö ja energia. Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - klusterien korkean osaamisen turvaaminen ja innovaatiotoiminta - opetuksen ja kasvatuksen kansallinen ja kansainvälinen painoarvo - teknologisen ja liiketoiminnallisen osaamisen ja yhteyden vahvistuminen - hyvinvointiin ja ikääntymisen liittyvä osaaminen - tutkimustoimintaan liittyvien asiantuntijoiden tarve Kulttuuriin liittyen (esim. musiikki) eri koulutusasteet tekevät merkittävää yhteyttä, joka osaltaan näkyy eriasteiden koulutuksen tarjonnassa. Näiltä osin kasvavat myös yritysmäisesti ja teollisesti rakentuvan toimintaympäristön vaatimukset. 3.2 Määrällinen koulutuksen aloittajatarve Keski-Suomessa 2012 Koulutuksen tavoitteiden perustana on edellä oleva osaavan työvoiman tarve 3274/vuosi. Kun huomioidaan koulutuksen läpäisy, keskeyttäminen ja suuntautuminen edelleen koulutukseen tarvitaan Keski-Suomessa koulutukseen aloittajia Maakunnan ennakoidun tarpeen mukaan ammatilliseen koulutukseen tarvitaan 2804 opiskelijaa (vuonna 2006 paikkoja 2769/ensisijaisia hakijoita 3479) ammattikorkeakoulutukseen 1172 (JAMK 2007 nuorten aloituspaikkoja 1092/ ensisijaisia hakijoita 4908) ja yliopistokoulutukseen 804. Vahvasti koulutukseen profiloituneessa Keski-Suomessa on tarjoutunut koulutuspaikka 6120 aloittajalle (viimeisen vuoden aikana). Opiskelijavirrat eri koulutusasteilla ovat maakunnan osalta seuraavat: Opiskelijavirrat (2006) nettovirta aloittajat K-S:sta (maakuntaan/ muihin maakuntiin) Ammatillinen peruskoulutus /516 Ammattikorkeakoulu /787 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto /516 Koulutus ja tutkimus ovat selkeästi maakunnan vahvuusalue. Koulutusorganisaatiot rakentavat yhteistyössä koulutusklusteria ja turvaavat eri klusterien ja toimialojen osaavan työvoiman saantia. Keski-Suomen eriasteisen koulutuksen koulutustarjontaa kuvaavat jäljempänä olevan taulukon koulutusalakohtaiset jakaumat. Peruskoulutustarjonnassa korostuu valtakunnallisestikin humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä luonnontieteiden ala. Työvoiman rekrytointi ja alueelliset muutokset huomioiden haasteeksi muodostuu tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala. Keski-Suomi asettaa vuoden 2012 nuorten ikäluokkaan ja koulutustarjonnan kehittämiseen sovitettuna tavoitteeksi perusopetuksen osalta yhteensä 6362 aloittajapaikkaa. Näistä kohdistuu ammatilliseen koulutukseen 3000, ammattikorkeakoulutukseen 1329 ja yliopistokoulutukseen Ammatillisen koulutuksen osuutta kasvatetaan työvoiman tarpeen ja jo tehtyjen muutosten mukaisesti. Korkeakoulutuksen mitoituksen osalta korostuu oppilai-

9 9 tosten profiloituminen ja kansalliset erityistehtävät. Aloittajatarve on seuraavassa kohdistettu koulutusaloille. Mitoituksessa tulee huomioida myös opiskelijavirrat ja siitä johtuva maakunnan opiskelijoiden mahdollisuudet. Ammatillisen koulutuksen kasvua perustelee myös tämä ikäluokkaan kohdistuva alimitoitus. Taulukon kohtaan muu koulutus sisältyy ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajakoulutus ja valmentava koulutus. Alueellinen aloittajatarve koulutusasteittain ja aloittain (peruskoulutus) (Tavoiteura oph:n tarkistettu laskelma) Koulutusala / Koulutusaste Uuden työvoiman kokonaistarve Alottaneet viimeinen vuosi Koulutettavat K-S Laskennallinen aloittaja-tarve Aloittajatavoite 2012 K-S 1 Humanistinen ja kasvatusala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kulttuuriala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yht.tieteiden, liiketal&hallinnon ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnontieteiden ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä Ammatillinen koulutus

10 10 Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lukio 3.3 Alueellisen aikuiskoulutustarpeen painopistealueita Aikuiskoulutuksen osalta opetusministeriön KESU:ssa on määritelty aikuiskoulutuksen tarpeen suuntautuminen eri koulutusaloille vuonna 2012 (%). Keski-Suomen osalta on koulutuksen suuntautumisen tavoite eri koulutusaloille määritelty vastaavalla tavalla. Tällöin on huomioitu erityisesti työvoiman tarpeet, työelämän muutostarpeet, peruskoulutuksen tarjonnan rakenne eri koulutustasoilla sekä maakunnan koulutusorganisaatioiden profiloituminen koulutuksen tarjoajina. Ammatillisen koulutuksen osalta maakunnallista tarvetta on selvitetty erillisessä työryhmässä. Työryhmän selvitysten mukaan aikuiskoulutustarve kasvaa vuoteen 2015 mennessä 1,7 kertaiseksi. Aikuiskoulutukseen opiskeluhalukkuus on myös kasvanut vahvasti. Ammatillisen aikuiskoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä vastaamaan syntynyttä tarvetta. Korkean asteen aikuiskoulutuksen osalta ei vastaavaa maakunnallista selvitystä ole tehty. Aikuiskoulutuksen ennakoitu koulutusalakohtainen rakenne Koulutusalojen painottuminen ja koulutustarjonnan profiloituminen (sisältää yliopistokoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen) Peruskoulutus tarjonta K-S % ** OPM Peruskoulutus tarjonta % * Aikuiskoulutus tarjonta K-S % *** OPM Aikuiskoulutus % * Uuden työvoiman tarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 12,4 5,8 6 5,3 6,7 2 Kulttuuriala 7,4 5,6 4 4,3 4,0 3 Yht.tieteiden, liiketal.&hallinnon 13,2 15, ,1 15,5 ala 4 Luonnontieteiden ala 12,1 6,0 5 4,3 3,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 25,4 35, ,5 30,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 4,3 4,2 5 3,9 4,5 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 16,4 19, ,7 23,0 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8,8 8,1 8 9,2 8,9 9 Muu koulutus 4 3,8 3,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 *Esitys Valtakunta OPM KESU ** Maakunnan keskimääräisten aloittajamäärien mukainen jakauma *** Tavoitteellinen esitys Opetusministeriö pyytää maakunnan liittoja arvioimaan, mikä osa uuden koulutetun työvoiman tarpeesta on nuorison koulutuskysynnän riittämättömyyden takia tyydytettävä aikuiskoulutuksella. Edellä mainitun aikuiskoulutuksen tarpeen osalta Keski-Suomen liitto määrittää tällaiseksi koulutukseksi seuraavat alat

11 11 - puhtauspalvelualan ammatillinen koulutus - sukupolven vaihdoksiin liittyvä yrittäjyys- ja ammatillinen koulutus - klusterien kehittämiseen liittyvien kasvuyritysten kriittisten ammattien koulutus - työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien erityisryhmien ammatillinen koulutus - hoitotyö ja sen johto; vanhustyö, lähihoitajat, kotipalvelutyö - talonrakennusala, maanrakennusala; työnjohtotyö, rakennusmestarikoulutus - kuljettajakoulutus Maakunnan aikuiskoulutuksessa vapaalla sivistystyöllä on sekä ammatillista osaamista että kansalaisen sivistyksellistä aktiviteettia kohottava merkitys. Oppilaitokset kehittävät vahvuuksiaan ja omaleimaisuuttaan. 3.4 Lukiokoulutus Lukiokoulutus luo perustan korkeaan asteen koulutukseen suuntautumiselle. Keski-Suomi on kehittänyt yhteyttä ja yhteistyötä sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Seudullisten toisen asteen selvitysten perusteella on myös syntynyt strategioita seudullisen yhteistyön kehittämiseksi ja koulutuksen tarjonnan uudistamiseksi. Lukioverkosto on kehittynyt ja tiivistynyt. Lukiot ovat tarjonneet koulutuspaikan (2006) 2242 opiskelijalle. Ensisijaisia hakijoita oli tällöin koulutukseen Lukiokoulutuksen tarjonnan tulee kattaa koko maakunnan. Kehitettäessä oppilaitosverkostoa hyödynnetään tietotekniikan, erilaisen koulutusyhteistyön sekä työelämän yhteyksien mahdollisuudet. Verkostoon sisältyy myös aikuislukiotoiminta. Aloituspaikkoja mitoitettaessa huomioidaan yleissivistävän koulutuksen tavoitteet, toisen asteen koulutuskysynnän muutokset sekä eritavoin tapahtuva resurssiyhteistyö. Mahdolliset mitoitukset johtuvat resurssisäästöt tulisi ohjata ensisijaisesti koulutuksen laadun kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja koulutuksellisen yhteistyön monipuolistamiseen. 4. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaukset Koulutuksen tavoitteiden 2012 asettelussa on huomioitu myös maakunnalliset kannanotot koskien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä lausuntokannanotto toimitetaan opetusministeriölle erillisellä kirjeellä. KESU:ssa todetaan, että alueelliset tavoitteet on maakuntien liittojen valmisteltavana. Perusteltua on, että nämä tavoitteet maakunnallisesti näkyvät lopullisessa KE- SU:ssa alueellisina tarkasteluina. 5. Maakunnallinen ja kansallinen yhteistyö Valmistelussa on huomioitu maakunnallisen yhteistyön lisäksi opetusministeriön edellyttämä maakuntien välinen yhteistyö sekä laajempi työvoiman ja opiskelijoiden rekrytointialue.

12 12 Väli-Suomea koskevat tarkastelut Keski-Suomen liitto on tehnyt yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton kanssa. Alueellinen jako Väli-Suomeen soveltuu huonosti varsinaisen korkeakoulujen opiskelijamäärien mitoituksen perustaksi. Alueellisesti yhteistyötarkasteluissa on tunnistettu sekä työvoiman- ja koulutustarpeen että korkeakoulujen profiloitumisen osalta selkeitä alueiden strategista kehittämistä tukevia elementtejä. Korkeakoulutuksen osalta mitoituksen ja kehittämisen lähtökohtana ovat korkeakoulujen kansallinen ja kansainvälinen rooli ja tehtävä. Oppilaitosten yhteistyö määrittyy ensisijaisesti tieteellisen yhteistyön, korkeakoulujen vahvuusalojen ja kehittyvän työnjaon perustalta. Alueellinen yhteistyö puolestaan rakentuu alueilla tunnistettujen erityisten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan täydentävyyden perustalta. Tällaisiksi Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat tunnistaneet yliopistotasoisen teknisen koulutuksen, yhteiskuntatieteiden, kasvatuksen, matemaattis-luonnontieteellisten sekä liikunnan ja terveystieteiden alan koulutuksen. Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut tekevät näiltä osin ylimaakunnallista koulutuksen kilpailukykyä ja tehokkuutta kasvattavaa yhteistyötä. Maakunnat ovat tehneet perusteellisen ennakointityön yhteistyössä opetushallinnon kanssa. Tämä on myös näyttäytynyt vuoropuheluna opetusministeriön kanssa. Maakuntien liitot ovat vastuullisia alueen strategisesta suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta. Osaamisella ja koulutuksella on tässä merkittävä asema. On luontevaa, että jatkossakin koulutustarpeen ennakointi näiltä osin kytkeytyy vahvasti strategiseen suunnitteluun maakuntien liittojen kautta. Ammatillisen koulutuksen osalta selkeä alueellinen tavoite on järjestäjäverkon alueellinen vahvistaminen. Koulutuksen osalta tehdään myös ylimaakunnallista yhteistyötä, joka näyttäytyy erityisesti Keuruun seudulla sekä aikuiskoulutusta kehitettäessä. Elinkeinolähtöinen kehittäminen korostaa erityisesti klusterien merkitystä. Tähän liittyy klusterien osaavan työvoiman tarve, työnkuvien muutokset sekä koulutusorganisaatioiden tarjonnan kehittäminen. Opetusministeriölle esitetään, että käynnistetään valtakunnallisen klusteriperustaisen ennakoinnin kehittämishankkeen valmistelu. Tavoitteena on tuottaa elinkeinopolitiikan lähtökohdista aluekehitystyön työvälineitä klusterilähtöisesti koulutuksen nykyistä mitoitusta kehittäen. ESITYKSEN PERUSTANA OLEVA TAUSTA-AINEISTO 1. Luonnos koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU), Opetusministeriö sekä Keski-Suomen liiton lausunto tekstiin 2. Työvoima 2025, Työvoimaministeriö 3. Keski-Suomen Mitenna ennakoinnin aineisto ja laskelmat, Opetushallitus 4. Keski-Suomen maakunnan työpaikkaennakointi, muistio, Keski-Suomen liitto 5. Keski-Suomen ammattirakenteen ennakointi ja koulutustarve (OPH Mitenna), muistio Keski-Suomen liitto 6. Keski-Suomen klusterikehitys, rakennemuutos ja koulutustarpeet 2020, Keski- Suomen liitto 7. Nuorten ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Länsi-Suomen läänissä 8. Ennakointikatsaus, Länsi-Suomen lääninhallitus

13 9. Tilastokeskus, väestöennuste Ammatillinen aikuiskoulutus maakunnan kehityksen aktivaattori, selvitys, Keski- Suomen liitto 11. Koulutuksen järjestäjien esitykset ja lausunnot 13

14 14 Liite Maakuntahallitus :ERÄITÄ ESITTELYN PERUSTANA OLE- VIA TAULUKOITA Väestö seutukunnittain ikäluokissa ja vuosina Lähde: Tilastokeskus Keski-Suomi Joutsan seutukunta Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Uuden työvoiman vuosittainen tarve koulutusaloittain ja asteittain Koulutusala Avautuvat työpaikat Työttömien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve 1 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.tieteiden, liiketal.&hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä

15 15 Työllisten poistuman määrät ammattiryhmittäin Yhteensä Vuotta kohden Ammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

16 16 Avautuvat työpaikat koulutusaloittain ja -asteittain Koulutusala / Koulutusaste Muutos Poistuma Yhteensä Muutos Poistuma Yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala ,86 % 39,04 % 58,90 % Ammatillinen koulutus ,05 % 44,57 % 66,63 % Ammattikorkeakoulututkinto ,21 % 45,05 % 71,27 % Yliopistotutkinto ,15 % 37,86 % 57,01 % 2 Kulttuuriala ,16 % 39,15 % 59,31 % Ammatillinen koulutus ,89 % 40,96 % 52,84 % Ammattikorkeakoulututkinto ,11 % 37,97 % 61,08 % Yliopistotutkinto ,67 % 37,99 % 65,65 % 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,26 % 40,48 % 47,74 % Ammatillinen koulutus ,86 % 38,83 % 37,97 % Ammattikorkeakoulututkinto ,62 % 41,38 % 49,00 % Yliopistotutkinto ,37 % 42,85 % 71,22 % 4 Luonnontieteiden ala ,72 % 32,60 % 40,32 % Ammatillinen koulutus ,61 % 35,46 % 24,85 % Ammattikorkeakoulututkinto ,54 % 27,90 % 36,44 % Yliopistotutkinto ,34 % 34,14 % 51,48 % 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,82 % 40,53 % 42,35 % Ammatillinen koulutus ,16 % 41,65 % 40,49 % Ammattikorkeakoulututkinto ,62 % 37,72 % 46,34 % Yliopistotutkinto ,21 % 36,15 % 51,36 % 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,72 % 50,53 % 37,81 % Ammatillinen koulutus ,74 % 51,07 % 36,33 % Ammattikorkeakoulututkinto ,23 % 49,87 % 39,64 % Yliopistotutkinto ,66 % 46,64 % 48,29 % 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,31 % 40,58 % 72,89 % Ammatillinen koulutus ,84 % 42,44 % 74,28 % Ammattikorkeakoulututkinto ,17 % 38,64 % 70,81 % Yliopistotutkinto ,70 % 39,02 % 73,72 % 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,82 % 40,77 % 48,59 % Ammatillinen koulutus ,67 % 40,96 % 47,63 % Ammattikorkeakoulututkinto ,56 % 39,21 % 57,77 % Yliopistotutkinto ,92 % 37,41 % 54,33 % 9 Muu koulutus ,62 % 41,39 % 45,01 % Ammatillinen koulutus ,37 % 40,29 % 42,67 % Ammattikorkeakoulututkinto ,19 % 48,03 % 52,22 % Yliopistotutkinto ,67 % 50,90 % 56,56 % Muu koulutus tai ei tutkintoa ,68 % 39,99 % 43,68 % Yhteensä ,01 % 40,75 % 49,76 %

17 17 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kilpailukyky ja aluevaikuttavuus Vahvuudet Keski-Suomen osuus ja painoarvo kansallisessa aikuiskoulutustarjonnassa on merkittävä Hakeutuminen koulutukseen (oppilaslähtöinen kysyntä) on laajaa, ja ylittää tarjonnan Näyttötukintojen antamisen ja tutkintojen suorittamisen mahdollisuudet ovat laajat Kehittämishankkeilla on rakennettu tuloksellisesti ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä aikuiskoulutusta Koulutustarjontaa on aktiivisesti monipuolistettu Koulutusta toteutetaan eri tavoin ja erilaisissa oppimisympäristöissä Aikuisten oppimishalukkuus on lisääntynyt Oppivan alueen ajattelu on luonut pohjaa yhteiselle oppimiselle ja koulutuksen merkityksen ymmärtämiselle aluekehityksessä Keski-Suomen korkea osaaminen ja tutkimus opettamisen ja oppimisen alueella sekä vahva koulutussektori luovat kehittämisperustaa aikuiskoulutukseenkin Heikkoudet Aikuiskoulutuksessa on opettajaresurssien niukkuutta, kasvavaa vaihtuvuutta sekä kilpailua opettajaresursseista Oppilaitossidonnainen työyhteisökulttuuri ja vielä kehittymässä oleva verkostoituminen hidastavat yhteistyötä Ammatillisen koulutuksen sisäinen nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen välinen kilpailu rahoituksesta ja resursseita ohjaa toteutusta Erilaisten rahoitusinstrumenttien käyttö ei suuntaa koulutusta riittävästi kysyntälähtöisesti Eri koulutusmuotojen eritasoiset opiskelijaetuisuudet johtavat epätarkoituksenmukaiseen kilpailuun koulutukseen hakeutumisessa Työelämän palvelutehtävä ei tule esille riittävästi palvelutarjonnassa Aikuiskoulutus reagoi liian hitaasti yritysten ja rakennemuutosten haasteisiin ja yrittäjyysajattelun kehitys on vielä kesken Nykyinen koulutuksen toteutustapa sitoo resurssit opetukseen ja hankerahoituksesta huolimatta resurssit monimuotoisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen ovat vähäiset Aktiiviset ja monipuoliset kehittämistä tukevat työelämäyhteydet ovat niukat. Koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen HR- prosessiajattelu on liian vähäistä PK- yrityksissä Mahdollisuudet Ammatillisen koulutuksen kasvanut vetovoima ja painoarvo luovat pohjan strategisille ratkaisuille ja kehittämispanostuksille Elinkeino- ja työelämän selkeä kasvava kysyntä ja tarve muodostavat kestävän perustan työelämälähtöiselle tarjonnan kehittämiselle Kasvava aikuiskoulutustarve ja kysyntä antavat mahdollisuuden uudistua sekä kehittää uusia tuotteita ja palveluita Aikuiskoulutukseen liittyvä elinikäisen oppimisen ajattelu luo potentiaalin yksilön ja organisaatioiden osaamisen vahvistamiselle Aluekehittämisen resurssien kohdentamisen reunaehdot ovat myönteiset aikuiskoulutuksen kehittämiselle ja työelämälähtöiselle innovatiiviselle kehittämiselle Keski-Suomessa toteutettava yhteistyö koulutusorganisaatioiden kesken luo hyvän pohjan myös yhtenäiselle aikuiskoulutuspalvelulle (koulutusklusteri ja Optiimi - toimintamalli) Innovatiivisuuden vahvistaminen (luovuus), ammatillinen huippuosaaminen ja eri toimijoiden erikoistuminen luovat kehittämiselle hyvät puitteet Alueellisen yhteisen tahdon hyödyntäminen ja johtajuus generoivat kilpailukykyä aikuiskoulutuksen muutoksissa ja kehityksessä Alueelle rakentuu tasapainoinen ajattelu aikuiskoulutuksen yksilölähtöisen ja yrityslähtöisen kehittämisen ja tarjonnan kesken Uhkat Kansalliseen ikäluokkakehitykseen ja alueiden väliseen kilpailuun perustuva ammatillisen koulutuksen kokonaisresurssien mitoitus johtaa resurssien virheelliseen vähentämiseen Nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen suhde ja väärä kytkentä rajoittavat sisäisen kilpailun kautta aikuiskoulutuksen kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia Hajanaisen ja sektoroituneen rahoitusjärjestelmän liiallinen ohjausvaikutus koulutukseen johtaa koulutuksen tarjonnan ja kysynnän väliseen epätasapainoon Alueellisesti yhtenäinen ja yhteiseen tulevaisuuden kuvaan perustuva ennakointi on puutteellinen Alueen kehittämiseen pyrkivän ja muutoksia hallitsevan yhteisen päätöksentekoon perustuvan järjestelmän rakentaminen epäonnistuu (alueajattelu) Tilaaja-tuottajajärjestelmä ei toimi sekä tilaajan ja tuottajan roolit ovat hämärtyneet Kilpailu ja kilpailuttaminen eivät toimi eivätkä edistä uusien tuotteiden ja palveluiden generoitumista Tarjontaan vaikuttaa negatiivisesti aikuiskouluttajien resurssien vähäisyys sekä puutteellinen maakunnan vetovoima opetusosaamista hankittaessa. Maakunnan aikuiskoulutuksen vetovoima ja kyky vastata kasvavaan kysyntään ehtyy ja kehittämistyö jää vähäiseksi PK- sektori ei investoi koulutukseen eikä koe aikuiskoulutuksen organisaatioita työelämää uudistaviksi kumppaneiksi. Näin ei myöskään synny mahdollisuutta lisäresursseihin ja uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin

18 18 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja TIEDOKSI: Hannele Salminen, Suomen kuntaliitto Lausuntoluonnoksen on valmistellut koulutuspäällikkö Rauli Sorvari

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012

Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU) 2007 2012 Opetusministeriö 22.8.2007 Dnro 244/44/2007 5.7.2007 Viitteet: Maakuntahallitus 22.8.2007 Lausuntopyyntönne 29.6. 7/500/2007 Lausunto luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi (KESU)

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011)

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011) 1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 6.3.2013 Anu Tokila Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 Työllisyys ja koulutus 1 Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 %

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012

SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 SeAMK Etelä- Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tarveselvitys 2012 Raportti 21.2.2012 Mikko Kesä Juuso Heinisuo INNOLINK RESEARCH OY 2O12 INNOLINK RESEARCH OY SeAMK TARVESELVITYS 2012 2 (43) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot