Nimi Diplomi. Koulu. Kunta
|
|
- Väinö Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsävisa 009 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 80 p. Haapaa voi hyvällä syyllä kutsua kangasmetsien avainlajiksi, sillä siitä riippuvaisten lajien lukumäärä on suuri puun elinkaaren eri vaiheissa. Haapa on kaksikotinen eli puuyksilössä on joko hede- tai emikukintoja. a) Nimeä haavan seuralaislajeja. Kirjoita lajien nimet mustille viivoille. Haavan nimikkoperhosen haavan eminorkko () Rungolla helottaa kautta vuoden toukka syö lehtiä. () lahottaa haapaa. Pehmeään puuhun tekee kolon tuttu () () 5 Saman kolon seuraava vuokralainen voi olla (5) 8 6 Tämän rungon (6) kaatoi 9 Symbioosikumppani on (8) 7 (7) syö haavan oksia ja kuorta. b) Tämä haavan juurivesa (9) tuottaa aikanaan (rengasta oikea vaihtoehto) a) siitepölyä b) siemeniä c) siitepölyä ja siemeniä. 9 p
2 . Mustikka on terveellinen marja. Ihmisten lisäksi sitä syövät myös sadat muut eläimet. Marjastajat seuraavat kiinnostuneina marjasatoon vaikuttavia tekijöitä. Viime kesänä mustikkasato oli monin paikoin keskimääräistä huonompi. Mustikka on yksikotinen ja sen kukat ovat kaksineuvoisia eli heteet ja emit ovat samassa kukassa. Marjan synty edellyttää ristipölytyksen. a) Nimeä mustikan kukan osat ja. b) Mustikan pölyttäjät ovat useimmiten pistiäisiä. Sijoita seuraavat pistiäislajiryhmät kuvaan oikein: mehiläinen, kimalainen, ampiainen. c) Miten seuraavat tekijät vaikuttavat mustikkasatoon? Rastita oikea vaihtoehto. a. kukkimisaikaiset hallayöt b. suuri pölyttäjähyönteisten määrä kukinta-aikana parantaa heikentää ei vaikutusta c. tuuleton sää pölytysaikana d. karhujen määrä p. Puu on monipuolinen raaka-aine: puuta käytetään sekä sellaisenaan että erottamalla siitä kuituja tai kemikaaleja. Siten puuta voi tulla vastaan elämässämme hyvin monenlaisissa tilanteissa. Ryhmittele viereisestä listasta ne tuotteet, joissa ei ole puuta missään muodossa, sekä tuotteet, jotka sisältävät puuta jossain muodossa. Kirjoita tuotteen numero ympyrään. Ympyröitä on yhtä monta kuin ryhmään kuuluvaa tuotetta. a) Tuotteet eivät sisällä puuta b) Tuotteet sisältävät puuta - Kodin rakennusaineet ja sisustus - Ruoka - Energianlähde ja -tuotanto - Liikenneväylät ja -välineet - Harrastus ja vapaa-ajan välineet, asusteet - Kemikaalit. keittiökaapit. jäätelö. linja-auto. tuulivoimalan siivet 5. vanilliinisokeri 6. nojatuoli 7. silta 8. pelletti 9. kaurahiutale 0. margariini. purukumi. jääkiekkomaila. pyykkipulveri. lauteet 5. tärpätti 6. MP-soitin 7. karjalanpiirakka 8. viskoosipusero 9. skeittilauta 0. tiili Huom! Minkään tuotteen kohdalla ei tarkoiteta sen pakkausta vaan itse tuotetta. 0 p
3 . Cajanderin metsätyyppiteoria täyttää sata vuotta. Suomalainen metsänhoitotieteen professori A. K. Cajander esitti vuonna 909 teorian, jonka mukaan metsän aluskasvillisuus kertoo parhaiten metsän kasvupaikan laadun. Kasvupaikkatekijöiltään samankaltaisille kasvupaikoille kehittyy samankaltainen kasvusto. a) Luettele kasvupaikkatekijät. b) Opettaja pyysi oppilaita keräämään kasvioonsa koulun lähimaastosta Havukkarannasta alla mainitut lajit. Hän antoi avuksi alueen pinnanmuoto- ja maalajikartat. Päättele karttojen avulla, miltä kartan kohdalta - lajit todennäköisimmin löytyvät. Laita kohdan numero laatikkoon. Kuiva kangasmetsä Tuore kangasmetsä Lehto Räme - kanerva - mustikka - kotkansiipi - suopursu - puolukka - oravanmarja - metsäkurjenpolvi - rahkasammal - poronjäkälä - käenkaali - mesiangervo - vaivaiskoivu Havukkarannan pinnanmuodot Havukkarannan maalajit järvi turve savi/multa hieta sora hiekka moreeni p 5. Ympyröi kuhunkin kysymykseen yksi oikea vastaus. Mikä Suomen metsätasetta koskeva väittämä on tällä hetkellä oikein? a) puuta hakataan paljon kasvua vähemmän b) puuta hakataan yhtä paljon kuin se kasvaa c) puuta hakataan hiukan kasvua enemmän Millä mittayksiköllä ilmoitetaan puun tilavuus? a) metreinä b) kuutiometreinä c) barometreinä d) neliömetreinä Mitä puutavaralajia saadaan päätehakkuusta eniten? a) kuitupuuta b) tukkipuuta c) polttopuuta d) kelopuuta Mitä puita uudistusalalle jätetään keinollisessa uudistamisessa? a) säästöpuita b) pitkospuita c) suojuspuita Mitä uudistusalalle jätetään luontaisessa uudistamisessa? a) siemenpuita b) kangaspuita c) ei mitään Minkälaiset puut jätetään metsään harvennushakkuussa? a) havupuut b) pienet puut c) suurimmat, parhaat puut 6 p
4 6. Suomi on selviytynyt monista vaikeista ajoista turvautumalla metsiin. 800-luvulla metsien käyttö kasvoi enti- sestään. Huoli metsien riittävyydestä johti tuolloin, 50 vuotta sitten, Metsähallituksen perustamiseen. Metsähallitus hallinnoi valtion omistamia metsiä, rantoja, vesiä ja maa-alueita yhteensä kolmasosaa Suomen pintaalasta luonnonvaroineen. a) Yhteiskunnan murrokset ovat aina vaikuttaneet myös metsien käyttöön. Mihin aikakauteen seuraavat tapahtumat (-7) sijoittuvat? Merkitse tapahtumien numerot ruutuihin aikajanalle. v ja tk ja ita lv 99- Pu u til n k ap äy äi ttö se y st lit i k tä as ä H uo vu li n ym pä ris tö M n et til as ko sie ta ro n lis st mo uu n ää ik nt äy yy ttö os ot a ty y en äi s ts 900 Su om ii H uo m li m is te est ets rv ä ie m an ka n v a p s ä vu lm olto kea he ok in n m ne si jalo ja ise st rau n, uk t se an. Evakoille annetaan asutustiloja valtion mailta. Sotakorvauksista / maksetaan metsäteollisuuden tuotteilla.. Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen perustaminen vilkastuu valtionmailla.. Metsähallitus perustetaan.. Puuston määrää ja kasvua lisätään mm. soita ojittamalla ja metsiä lannoittamalla. 5. Valtion maaomaisuus pienenee alueluovutuksissa Neuvostoliitolle. 6. Tuulipuistot ja luontomatkailu lisääntyvät valtionmailla. 7. Torppareille lohkotaan tiloja mm. valtionmaista b) Missä sijaitsee suurin osa valtion metsistä? c) Valtion laajoilla metsäalueilla on suuri merkitys puuntuotannon ja -jalostuksen parissa työskenteleville. On muitakin elinkeinonharjoittajia, jotka saavat elantonsa näistä metsistä. Luettele näitä muita valtion metsäalueista hyötyviä elinkeinoja. c Metsähallitus km Karttamerkit Suojelualueet valtion mailla Valtion talousmetsät Yksityisten ihmisten, yhtiöiden, seurakuntien ja kuntien maaomaisuus Metsähallituksen ylläpitämät 5 kansallispuistoa tarjoavat mainiot retkeilymahdollisuudet 9 XXpp
5 Metsävisa 009 vastausmallit Nämä vastausmallit ovat Opettaja Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että Koulu koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Kunta Nimi Diplomi Pisteet yhteensä 80 p 80 p. Haapaa voi hyvällä syyllä kutsua kangasmetsien avainlajiksi, sillä siitä riippuvaisten lajien lukumäärä on suuri puun elinkaaren eri vaiheissa. Haapa on kaksikotinen eli puuyksilössä on joko hede- tai emikukintoja. a) Nimeä haavan seuralaislajeja. Kirjoita lajien nimet mustille viivoille. Haavan nimikkoperhosen haavan eminorkko haapaperhosen p () Rungolla helottaa kautta vuoden toukka syö lehtiä. haavan keltajäkälä p / jäkälä p () Haavankääpä p / kääpä p lahottaa haapaa. Pehmeään puuhun tekee kolon tuttu käpytikka p / tikka p () () 5 Saman kolon seuraava vuokralainen voi olla liito-orava p (5) 8 6 Tämän rungon (6) kaatoi 9 majava p Symbioosikumppani on haavan punikkitatti p / punikkitatti p / tatti p (8) 7 Metsäjänis/rusakko p / jänis p (7) syö haavan oksia ja kuorta. b) Tämä haavan juurivesa (9) tuottaa aikanaan (rengasta oikea vaihtoehto) a) siitepölyä b) siemeniä c) siitepölyä ja siemeniä. p 9 p 9 p
6 . Mustikka on terveellinen marja. Ihmisten lisäksi sitä syövät myös sadat muut eläimet. Marjastajat seuraavat kiinnostuneina marjasatoon vaikuttavia tekijöitä. Viime kesänä mustikkasato oli monin paikoin keskimääräistä huonompi. Mustikka on yksikotinen ja sen kukat ovat kaksineuvoisia eli heteet ja emit ovat samassa kukassa. Marjan synty edellyttää ristipölytyksen. a) Nimeä mustikan kukan osat ja. emi p hede p b) Mustikan pölyttäjät ovat useimmiten pistiäisiä. Sijoita seuraavat pistiäislajiryhmät kuvaan oikein: mehiläinen, kimalainen, ampiainen. ampiainen p mehiläinen p kimalainen p c) Miten seuraavat tekijät vaikuttavat mustikkasatoon? Rastita oikea vaihtoehto. parantaa heikentää ei vaikutusta a. kukkimisaikaiset hallayöt X p b. suuri pölyttäjähyönteisten määrä kukinta-aikana X p c. tuuleton sää pölytysaikana d. karhujen määrä X X p p p p. Puu on monipuolinen raaka-aine: puuta käytetään sekä sellaisenaan että erottamalla siitä kuituja tai kemikaaleja. Siten puuta voi tulla vastaan elämässämme hyvin monenlaisissa tilanteissa. Ryhmittele viereisestä listasta ne tuotteet, joissa ei ole puuta missään muodossa, sekä tuotteet, jotka sisältävät puuta jossain muodossa. Kirjoita tuotteen numero ympyrään. Ympyröitä on yhtä monta kuin ryhmään kuuluvaa tuotetta. a) Tuotteet eivät sisällä puuta b) Tuotteet sisältävät puuta - Kodin rakennusaineet ja sisustus - Ruoka - Energianlähde ja -tuotanto - Liikenneväylät ja -välineet - Harrastus ja vapaa-ajan välineet, asusteet - Kemikaalit 5 0 p 5 p p/tuote enint. p 6 p 8 p 7 p 8 9 p. keittiökaapit. jäätelö. linja-auto. tuulivoimalan siivet Opettajalle: 5. vanilliinisokeri Koivu- 6. nojatuoli ja kuusiselluloosaasta saadaan 7. silta arvokasta karboksimetyyliselluloosaa, 8. pelletti CMC:tä. Pyykkipulverissa 9. kaurahiutale CMC imee lian, 0. margariini ilman sitä pyykki jää laikukkaaksi.. purukumi Jäätelössä se estää. jääkiekkomaila kiteytymisen. Viskoosi eli tekosilkki. pyykkipulveri valmistetaan selluloosasta.. lauteet Männystä sellunkeiton 5. tärpätti yhteydessä eristetty kasvisteroli 6. MP-soitin alentaa kolesterolia. 7. Sitä karjalanpiirakka käytetään margariineissa. 8. Sellunkeiton viskoosipusero sivutuotteena saadaan 9. skeittilauta tärpättiä. Vanilliini on puun 0. tiili ligniinin hajoamistuote. Katso Huom! lisää Minkään Puusta tuotteen jalosteeksi -vihko. kohdalla ei tarkoiteta sen pakkausta vaan itse tuotetta. 0 p 0 p
7 . Cajanderin metsätyyppiteoria täyttää sata vuotta. Suomalainen Opettajalle: metsänhoitotieteen professori A. K. Cajander esitti vuonna 909 teorian, jonka mukaan metsän aluskasvillisuus Cajanderin kertoo metsätyyppiteoria parhaiten metsän sovelluksineen kasvupaikan laadun. on Kasvupaikkatekijöiltään samankaltaisille kasvupaikoille edelleen kehittyy metsänhoidon, samankaltainen metsäluonnon kasvusto. suojelun ja maisemanhoidon ekologinen työkalu, jota on a) Luettele kasvupaikkatekijät. osattu arvostaa ulkomaillakin: lukuisat Cajanvesi p valo p derin oppilaat osallistuivat metsätyyppijärjestelmien laatimiseen mm. Virossa, Liettuassa, lämpö p maaperä p Keski-Euroopan alppiseuduilla, Puolassa, Pohjois-Amerikassa ja jopa Argentiinassa. b) Opettaja pyysi oppilaita keräämään kasvioonsa koulun lähimaastosta Havukkarannasta alla mainitut lajit. Hän antoi avuksi alueen pinnanmuoto- ja maalajikartat. Päättele karttojen avulla, miltä kartan kohdalta - lajit todennäköisimmin löytyvät. Laita kohdan numero laatikkoon. Kuiva kangasmetsä p Tuore kangasmetsä p Lehto p Räme p - kanerva - mustikka - kotkansiipi - suopursu - puolukka - oravanmarja - metsäkurjenpolvi - rahkasammal - poronjäkälä - käenkaali - mesiangervo - vaivaiskoivu Havukkarannan pinnanmuodot Havukkarannan maalajit järvi turve savi/multa hieta sora hiekka moreeni p p 5. Ympyröi kuhunkin kysymykseen yksi oikea vastaus. Mikä Suomen metsätasetta koskeva väittämä on tällä hetkellä oikein? a) puuta hakataan paljon kasvua vähemmän b) puuta hakataan yhtä paljon kuin se kasvaa c) puuta hakataan hiukan kasvua enemmän p Opettajalle: Puuston kasvu on 99 milj. m ja hakkuut 6 milj. m. Millä mittayksiköllä ilmoitetaan puun tilavuus? a) metreinä b) kuutiometreinä c) barometreinä d) neliömetreinä p Mitä puutavaralajia saadaan päätehakkuusta eniten? a) kuitupuuta b) tukkipuuta c) polttopuuta d) kelopuuta p Mitä puita uudistusalalle jätetään keinollisessa uudistamisessa? a) säästöpuita b) pitkospuita c) suojuspuita p Mitä uudistusalalle jätetään luontaisessa uudistamisessa? a) siemenpuita b) kangaspuita c) ei mitään p Minkälaiset puut jätetään metsään harvennushakkuussa? a) havupuut b) pienet puut c) suurimmat, parhaat puut p 6 p 6 p
8 6. Suomi on selviytynyt monista vaikeista ajoista turvautumalla metsiin. 800-luvulla metsien käyttö kasvoi enti- sestään. Huoli metsien riittävyydestä johti tuolloin, 50 vuotta sitten, Metsähallituksen perustamiseen. Metsähallitus hallinnoi valtion omistamia metsiä, rantoja, vesiä ja maa-alueita yhteensä kolmasosaa Suomen pintaalasta luonnonvaroineen. a) Yhteiskunnan murrokset ovat aina vaikuttaneet myös metsien käyttöön. Mihin aikakauteen seuraavat tapahtumat (-7) sijoittuvat? Merkitse tapahtumien numerot ruutuihin aikajanalle. v p p ja tk ja ita lv 99-5/ /5 p p Pu u til n k ap äy äi ttö se y st lit i k tä as ä H uo vu li n ym pä ris tö M n et til as ko sie ta ro n lis st mo uu n ää ik nt äy yy ttö os ot a ty y en äi s ts 900 Su om ii H uo m li m is te est ets rv ä ie m an ka n v a p s ä vu lm olto kea he ok in n m ne si jalo ja ise st rau n, uk t se an. Evakoille annetaan asutustiloja valtion mailta. Sotakorvauksista / maksetaan metsäteollisuuden tuotteilla.. Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen perustaminen vilkastuu valtionmailla.. Metsähallitus perustetaan.. Puuston määrää ja kasvua lisätään mm. soita ojittamalla ja metsiä lannoittamalla. 5. Valtion maaomaisuus pienenee alueluovutuksissa Neuvostoliitolle. 6. Tuulipuistot ja luontomatkailu lisääntyvät valtionmailla. 7. Torppareille lohkotaan tiloja mm. valtionmaista p p p b) Missä sijaitsee suurin osa valtion metsistä? Pohjois-Suomessa p c) Valtion laajoilla metsäalueilla on suuri merkitys puuntuotannon ja -jalostuksen parissa työskenteleville. On muitakin elinkeinonharjoittajia, jotka saavat elantonsa näistä metsistä. Luettele näitä muita valtion metsäalueista hyötyviä elinkeinoja. Poroelinkeino, matkailu, keruutuoteala, energiatuotanto p Jos oppilas on keksinyt enemmän sopivia elinkeinoja, voit antaa yhden lisäpisteen. c Metsähallitus km Karttamerkit Suojelualueet valtion mailla Valtion talousmetsät Yksityisten ihmisten, yhtiöiden, seurakuntien ja kuntien maaomaisuus Metsähallituksen ylläpitämät 5 kansallispuistoa tarjoavat mainiot retkeilymahdollisuudet 9 p 9 XXpp
METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotSisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotA BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?
Nimi 3 vuotta miljoona osallistujaa Koulu 26 Kunta MAINIOT MARJAT Noux nationalpark Pisteet 8 p 6 Hiidenkirnu 3 4 2 Mustalampi 9. Saarilampi a) Nimeä kuvien - marjakasvit. Lehtimäk b) Mikä merkitys marjalla
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotMetsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p
Metsävisa 2006 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 50 p 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Seuralaislaji keväisin Kansallispuumme Syömäkuvio Mykoritsa Luettele kolme ominaisuutta, joista
Lisätiedot16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.
Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis
LisätiedotSuomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos
Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos Esityksen jäsentely Suomen metsien käyttömuotojen kehitys Suomen metsien käytön tulevaisuus Loppuhuipennus Metsien käyttö
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
Lisätiedot1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotPS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.
Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotMetsät ja metsätalous Evolla
Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotNimi Diplomi. Koulu. Kunta
Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMETSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS
Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion Käsikirjasia N:o 15. METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS ESITTÄNYT ARVID BORG. TAPIO Metsänomistaja, jolla ei ole TAPIO-lehteä, on ajastaan aivan takapajulla. Jos haluat tietoja metsäsi
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 51 Taulasalo Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Anne Tuoinen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotSisäpiirintiedon syntyminen
Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotKTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta
Lisätiedot2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi
LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotUHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä
Lisätiedotkuivahko kangasmetsä
1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotYli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille
Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotMetsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotVenäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti
Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotMatti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino
Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen
LisätiedotMetsäbiomassa, biotalous ja metsät
Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
Lisätiedot4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa
4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa Heikki Henttonen, Otso Huitu, Hannu Ilvesniemi, Juho Matala, Michael Müller, Raisa Mäkipää, Seppo Neuvonen,Timo Saksa, Maija Salemaa, Juha Siitonen, Tiina
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Lisätiedot