A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?"

Transkriptio

1 Nimi 3 vuotta miljoona osallistujaa Koulu 26 Kunta MAINIOT MARJAT Noux nationalpark Pisteet 8 p 6 Hiidenkirnu Mustalampi 9. Saarilampi a) Nimeä kuvien - marjakasvit. Lehtimäk b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?.9 Vähä Saarilampi. Kurjolampi.4 Haukkalamminkallio 8. Vähä-Holma Tikankolo Vakkalampi Tynnyrilampi Kelkkala Kurssihotelli. 6. Ahvenistonsuo G 9. Vähä Haukkalampi c) Marjakasvien runsas kukinta alkukesästä ennustaa hyvää 62.4 marjasatoa. Mistä kasvin osasta marja kehittyy? Rastita. Valklampi Silmusta A Iso-Holma Sarvilampi Vuosikasvaimesta 86. Kukan emistä 8.4 Kukan heteestä. Haukka 9.4 Ahvenisto d) Yhdistä kukat marjoihin. Kirjoita Sikoilamminkalliot kukan kirjain (B-F) punaiseen ruutuun. e) Marjojen terveysvaikutuksia Niemelänlampi tutkitaan paljon. Yhdistä terveysväittä89. mät marjoihin. Kirjoita väittämän numero (-) siniseen ruutuun. Sikoilampi 88. Heinässuo B Raatosuo 28 Mustakorpi. esilitra riittää päivittäiseen -vitamiinin tarpeeseen. Sie menöljy sopii 84.6 ihonhoitoon. Esiintyy erityisesti pohjoisen soilla. 2. Kolme kertaa enemmän -vitamiinia kuin appelsiinissa. Piikit hankaloittavat keräämistä. Mustalampi Hyväksi virtsateiden terveydelle. Kannattaa poimia Kolmikulmalampi ensipakkasten jälkeen.. Ympyrkäinenlampi 4. Tämä kaarnikaksikin kutsuttu marja sisältää marjois- 84. Holma-Saarijärvi Kolperinkangas tamme eniten elimistöä suojaavia antioksidantteja. 8. Laavu. Runsaskuituinen ja hyvä E-vitamiinin lähde. Marjojen 9.9 Kolperinlampi Palokalliotsäilyvyyttä. bentsoehappo parantaa Kuivan kankaan varpu. Rajaka Kolmoislamminkalliot Nuuksion kansallispuisto 6. Superruuaksikin sanottu marja sisältää sinisiä anto syaaneja, jotka auttavat ikääntymisen tuomiin ongelmiin Noux nationalpark ja ovat hyväksi silmien terveydelle. Kukkoilampi. Hyväntuoksuinen ja makea marja sisältää paljon kuituja.6 ja antioksidantteja. Hakkuuaukeiden pensas. Poro-Kolmoislampi 9 Pitkä Saarijärvi A E F Kelinsuo G 63.6 Mustakorpi Miilukangas Alho 69.3 allbacka.6 Lövkulla f) Mistä kartan Högberg Porolampi alueelta todennäköisesti saat mar- joista parhaat saaliit? Merkitse kasvupaikan Simolampi kirjain (A-) ruutuun. Suopelto 28 Mustikka 8 Puolukka Korkiamäki Lakka 2 3 m Kolmoislammit 69. Kämppäkangas 6. Karpalo Paskalampi 9..6 Soidinsuo A BMaanmittauslaitos 4/24 2 p

2 2 VALKOSELKÄTIKKA on Suomen uhanalaisin metsälintulaji. Se suosii valoisia lehtipuuvaltaisia metsiä. Tiheissä havumetsissä se ei menesty. Valkoselkätikka hakkaa lahoja lehtipuita hyönteisravintoa etsiessään. Tällöin rungoille ilmestyy suppilomaisia koloja. a) Tunnista kuvien tikat. Merkitse ruutuihin oikeat kirjaimet V, K ja P. V = valkoselkätikka K = käpytikka P = palokärki b) Kuvaile diagrammin ja karttojen avulla valkoselkätikan kannan ja levinneisyyden kehitystä. Valkoselkätikan pesintä eri lintulaskennoissa Varma Todennäköinen Mahdollinen Laskennat ja Laskennat 26 2 Valkoselkätikan pesintä Pesiviä pareja V. Valkoselkätikan luokitus uhanalaiskartoituksissa: Vuonna 2 erittäin uhanalainen Vuonna 2 äärimmäisen uhanalainen Luonnontieteellinen keskusmuseo c) Valkoselkätikan elinympäristövaatimuksista tiedetään entistä enemmän. Se talvehtii Suomessa ja kriittisintä selviämisen kannalta on talviruoan löytyminen. Talvella tikka tarvitsee puita, joista se saalistaa hyönteisten toukkia. Sen elinympäristöjä on suojeltu. Lisäksi metsänhoitoon on laadittu suositukset, joita noudattamalla parannetaan valkoselkätikan elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Rastita metsänhoitotoimet, joilla metsänomistaja voi edistää valkoselkätikan kannan kasvua. Jätä säästöpuiksi taloudellisestikin arvokkaita koivuja Suunnittele tulevaisuuden säästöpuut lehtipuista Säästä rauduskoivuja havupuutaimikoissa Säästä maahan kaatuneet lahopuut Korjaa pois maahan kaatuneet lahopuut Lisää kuusten määrää Säästä kaikki laho lehtipuu Uudista sopivia kohteita koivulle Poista haavat, raidat ja lepät Suosi lehtipuustoa rannoilla 2 p

3 3 PUURAKENTAMINEN ON TAAS IN! Vanha Rauma ja Petäjäveden vanha kirkko ovat Unescon maailmanperintökohteita. Ne edustavat hirsirakentamista ajalta, jolloin melkein kaikki tehtiin puusta. Kaupunkipalojen takia yli kaksikerroksisten puutalojen rakentaminen kiellettiin -luvun lopulla. Vanhentuneet määräykset purettiin vasta 99-luvulla. Suomalaisesta puurakentamisesta halutaan kansainvälinen brändi, jossa korkeatasoinen arkkitehtuuri yhdistyy ympäristötietoisuuteen. Näyttäviä puurakennuksia on jo ympäri maata. a) Yhdistä puurakennukset oikeisiin kuviin ja paikkakuntiin. Kirjoita numerot -8 sekä kuvien että kartan ruutuihin.. Vanha Rauma ( -luvut), Pohjoismaiden laajin historiallinen puutaloalue 2. Petäjäveden vanha kirkko (64), Jyväskylän länsipuolella 3. Sibeliustalo (2), yksi maailman parhaista konserttisaleista, Lahti 4. Joensuun areena (24), Suomen suurin puurakennus. Pilke (2), tiedekeskus ja toimisto, Rovaniemi 6. Suomen luontokeskus Haltia (23), Espoo. Puukuokka (24), Arkkitehtuurin Finlandia -voittaja 2, kerrostalo, Jyväskylä 8. Pudasjärven koulukampus (26, rakenteilla), maailman suurin hirsirakennus b) Perustele seuraavia väittämiä. Puurakentaminen on... ekologisesti kestävää, koska Suomen taloudelle tärkeää, koska c) Yksi kuutiometri puuta varastoi noin tonnin hiilidioksidia. Hiili säilyy rakenteissa jopa satoja vuosia. Pudasjärven kouluun käytetään puuta 3 6 m 3. Kuinka paljon rakennukseen on sitoutunut hiilidioksidia? d) Henkilöauton O 2 -päästöt ovat noin kolme tonnia vuodessa. Kuinka monen auton vuotuisia päästöjä Pudasjärven kouluun sitoutuneen hiilidioksidin määrä vastaa? tonnia auton 28 p

4 4 MULLISTAVA LASERKEILAUS Metsänomistaja tarvitsee tietoa metsästään metsänhoitotoimenpiteitä varten. Tiedon tulee olla mahdollisimman tarkkaa, jotta metsänomistaja pystyy tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Laserkeilaukseen perustuva mittausmenetelmä on helpottanut, tarkentanut ja nopeuttanut tiedon saantia metsistä. Suomi on edelläkävijämaita laserkeilauksella saadun tiedon hyödyntämisessä metsätaloudessa. Lentokoneesta lähetetään laserpulssi kohti maanpintaa. Pulssin kulkuajan perusteella mitataan etäisyys kohteeseen, johon pulssi osuu. a) Tarkastele alla olevia kuvia. Rastita tiedot, jotka laserkeilauksella tuotetuista malleista saadaan. Eri puulajit Puiden pituus Kuinka tiheässä puut kasvavat Puiden ikä Puuntaimien lukumäärä Liian jyrkät rinteet puunkorjuuseen Latvuston korkeutta kuvaava malli Maanpinnan korkeutta kuvaava malli Laserkeilauksella löydetään myös kulttuuriperintökohteita eli merkkejä menneistä elämäntavoista. Vieressä on maanpinnan korkeusvaihtelua kuvaava malli ja kartta samalta alueelta. b) Mitä valmistettiin punaisilla neliöillä merkityissä kohteissa? _ c) Mistä sitä valmistettiin? Kuusesta Männystä Haavasta d) Tämä musta kulta oli maamme tärkein vientituote 2 vuoden ajan. Mihin sitä käytettiin eniten vientimaissa? _ Tervahauta Tervahauta _ Maanmittauslaitos 4/24 p KESÄTÖIHIN METSÄALALLE Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, mielelläni. En tällä kertaa, kiitos. p

5 Mallivastaukset Nimi Nämä mallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen Opettaja Koulu tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää Kunta kuitenkin on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. 3 vuotta miljoona osallistujaa 26 MAINIOT MARJAT Noux nationalpark Pisteet enint. 8 p 8 p 6 Hiidenkirnu Mustalampi 9. Nimet: p/kohta, enint. p Saarilampi a) Nimeä kuvien - marjakasvit. mustikka. Kurjolampi.4 lakka/hilla/suomuurain tms. 2. Tikankolo puolukka 3. vadelma/vattu tms. 4. Kelkkala Kurssihotelli tyrni. E 6 F eläinten avulla ( p) Yhteensä enintään 3 p Vakkalampi 88.2 Tynnyrilampi A 4 karpalo 3 Ahvenistonsuo 88.9 Silmusta Iso-Holma Sarvilampi Vuosikasvaimesta 86. X Kukan emistä 8.4 p Kukan heteestä d) Yhdistä kukat marjoihin. Kirjoita Sikoilamminkalliot kukan kirjain (B-F) punaiseen ruutuun. 88. Raatosuo 28 Mustakorpi. esilitra riittää päivittäiseen -vitamiinin tarpeeseen. Sie menöljy sopii 84.6 ihonhoitoon. Esiintyy erityisesti pohjoisen soilla. 2. Kolme kertaa enemmän Jos oppilas-vitamiinia nimeää kuin appelsiinissa. Piikit hankaloittavat keräämistä. Mustalampi kuvan väärin, mutta Hyväksi virtsateiden Kannattaa poimia yhdistääterveydelle. oikean kukan Kolmikulmalampi ensipakkasten jälkeen.. Ympyrkäinenlampi ja terveysväittämän 4. Tämä kaarnikaksikin kutsuttu marja sisältää marjois- 84. marjan oikeaan nimeen, Holma-Saarijärvi Kolperinkangas tamme eniten elimistöä suojaavia antioksidantteja. 8. annetaan kukasta ja Laavu. Runsaskuituinen ja hyvä E-vitamiinin lähde. Marjojen 9.9 Kolperinlampi terveysväittämästä pisteet. Palokalliotsäilyvyyttä. bentsoehappo parantaa Kuivan kankaan varpu. Rajaka Kolmoislamminkalliot Nuuksion kansallispuisto 6. Superruuaksikin sanottu marja sisältää sinisiä anto syaaneja, jotka auttavat ikääntymisen tuomiin ongelmiin Noux nationalpark ja ovat hyväksi silmien terveydelle. Kukkoilampi. Hyväntuoksuinen ja makea marja sisältää paljon kuituja.6 ja antioksidantteja. Hakkuuaukeiden pensas. Poro-Kolmoislampi 9 B E F Kelinsuo G 63.6 Mustakorpi Miilukangas Alho 69.3 allbacka.6 Lövkulla f) Mistä kartan Högberg Porolampi alueelta todennäköisesti saat mar- joista parhaat saaliit? Merkitse kasvupaikan Simolampi kirjain (A-) ruutuun. Suopelto Mustikka p A/B Lakka 2 3 m 6. e) Marjojen terveysvaikutuksia Niemelänlampi tutkitaan paljon. Yhdistä terveysväittä89. mät marjoihin. Kirjoita väittämän numero (-) siniseen ruutuun. Sikoilampi Pitkä Saarijärvi Heinässuo Haukka 9.4 Terveysväittämät: p/kohta, enint. Ahvenisto p Kukat: p/kohta, enint. p A Vähä Haukkalampi c) Marjakasvien runsas kukinta alkukesästä ennustaa hyvää 62.4 marjasatoa. Mistä kasvin osasta marja kehittyy? Rastita. 2 variksenmarja. lisääntyminen siemenen avulla (2 p) Haukkalamminkallio 8. leviämistä marjoja syövien - Edistää Vähä-Holma Valklampi Lisääntyminen ( p) / suvullinen Vähä Saarilampi 8.9 B G Lehtimäk b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?.9 p 28 p Puolukka 8 Korkiamäki A/B 69. Kolmoislammit 69. Kämppäkangas 69.2 Karpalo Paskalampi 9. p.6 Soidinsuo A BMaanmittauslaitos 4/ p

6 2 VALKOSELKÄTIKKA on Suomen uhanalaisin metsälintulaji. Se suosii valoisia lehtipuuvaltaisia metsiä. Tiheissä havumetsissä se ei menesty. Valkoselkätikka hakkaa lahoja lehtipuita hyönteisravintoa etsiessään. Tällöin rungoille ilmestyy suppilomaisia koloja. a) Tunnista kuvien tikat. Merkitse ruutuihin oikeat kirjaimet V, K ja P. V = valkoselkätikka K = käpytikka P = palokärki K p V p P p b) Kuvaile diagrammin ja karttojen avulla valkoselkätikan kannan ja levinneisyyden kehitystä. iagrammin ajanjaksolla kanta oli vähimmillään 99-luvulla ( p). Lintujen määrä on noussut 2-luvulla ( p). Pesintämäärä oli alimmillaan noin pesintää (noin 993) ja ylimmillään lähes 2 pesintää (2) ( p). Uhanalaisluokitus on lieventynyt äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi / uhanalaisuus on lieventynyt ( p). Levinneisyys painottuu kartan mukaan Kaakkois- ja Keski-Suomeen ( p). Levinneisyysalue on laajentunut kaikkiin ilmansuuntiin ( p). Muuta paikallista tietämystä tai ajankohtaista lisätietoa, esimerkiksi syksyllä 2 uutisoidusta idästä tulevasta vaelluksesta Valkoselkätikan pesintä ja 26 2 Laskennat Laskennat (2 p). Maks. 8 p. eri lintulaskennoissa Jos koulun parhailla oppilailla on tasapisteitä, voittajan voi ratkaista tämän tai tehtävän 3b Varma vastausten paremmuuden perusteella. Todennäköinen Mahdollinen Valkoselkätikan pesintä 2 Pesiviä pareja V. Valkoselkätikan luokitus uhanalaiskartoituksissa: Vuonna 2 erittäin uhanalainen Vuonna 2 äärimmäisen uhanalainen Luonnontieteellinen keskusmuseo c) Valkoselkätikan elinympäristövaatimuksista tiedetään entistä enemmän. Se talvehtii Suomessa ja kriittisintä selviämisen kannalta on talviruoan löytyminen. Talvella tikka tarvitsee puita, joista se saalistaa hyönteisten toukkia. Sen elinympäristöjä on suojeltu. Lisäksi metsänhoitoon on laadittu suositukset, joita noudattamalla parannetaan valkoselkätikan elinmahdollisuuksia talousmetsissä. Rastita metsänhoitotoimet, joilla metsänomistaja voi edistää valkoselkätikan kannan kasvua. X Jätä p säästöpuiksi taloudellisestikin arvokkaita koivuja X Suunnittele p tulevaisuuden säästöpuut lehtipuista X Säästä p rauduskoivuja havupuutaimikoissa X Säästä p maahan kaatuneet lahopuut Korjaa p pois maahan kaatuneet lahopuut Lisää p kuusten määrää X Säästä p kaikki laho lehtipuu X Uudista p sopivia kohteita koivulle Poista p haavat, raidat ja lepät X Suosi p lehtipuustoa rannoilla 2 p 2 p

7 3 PUURAKENTAMINEN ON TAAS IN! Vanha Rauma ja Petäjäveden vanha kirkko ovat Unescon maailmanperintökohteita. Ne edustavat hirsirakentamista ajalta, jolloin melkein kaikki tehtiin puusta. Kaupunkipalojen takia yli kaksikerroksisten puutalojen rakentaminen kiellettiin -luvun lopulla. Vanhentuneet määräykset purettiin vasta 99-luvulla. Suomalaisesta puurakentamisesta halutaan kansainvälinen brändi, jossa korkeatasoinen arkkitehtuuri yhdistyy ympäristötietoisuuteen. Näyttäviä puurakennuksia on jo ympäri maata. a) Yhdistä puurakennukset oikeisiin kuviin ja paikkakuntiin. Kirjoita numerot -8 sekä kuvien että kartan ruutuihin.. Vanha Rauma ( -luvut), Pohjoismaiden laajin historiallinen puutaloalue 2. Petäjäveden vanha kirkko (64), Jyväskylän länsipuolella 3. Sibeliustalo (2), yksi maailman parhaista konserttisaleista, Lahti 4. Joensuun areena (24), Suomen suurin puurakennus. Pilke (2), tiedekeskus ja toimisto, Rovaniemi 6. Suomen luontokeskus Haltia (23), Espoo. Puukuokka (24), Arkkitehtuurin Finlandia -voittaja 2, kerrostalo, Jyväskylä 8. Pudasjärven koulukampus (26, rakenteilla), maailman suurin hirsirakennus Kartta: p/kohta 8 2 Kuvat: p/kohta b) Perustele seuraavia väittämiä. Puurakentaminen on... ekologisesti kestävää, koska Puu sitoo hiiltä/ehkäisee ilmastonmuutosta ( p). Materiaali uusiutuva ( p) ja kierrätettävä ( p). Lopuksi voi hyödyntää energiaksi ( p). Muut mahdolliset vastaukset, kuten säästää energiaa/materiaalia, on kevyt ja kestävä tms. ( p). Suomen taloudelle tärkeää, koska Kotimainen raaka-aine/ei tarvitse tuoda ulkomailta ( p). Työllistää ( p). Aluetaloudelle tärkeä tulon- lähde ( p). Hyvä vientituote ( p). Ei lopu eli on uusiutuva ( p). Eli A- ja B -kohdat yht. maks. p Jos koulun parhailla oppilailla on tasapisteitä, voittajan voi ratkaista tämän tai tehtävän 2b vastausten paremmuuden perusteella. c) Yksi kuutiometri puuta varastoi noin tonnin hiilidioksidia. Hiili säilyy rakenteissa jopa satoja vuosia. Pudasjärven kouluun käytetään puuta 3 6 m 3. Kuinka paljon rakennukseen on sitoutunut hiilidioksidia? d) Henkilöauton O 2 -päästöt ovat noin kolme tonnia vuodessa. Kuinka monen auton vuotuisia päästöjä Pudasjärven kouluun sitoutuneen hiilidioksidin määrä vastaa? 3 6 tonnia p 2 auton p 28 p 28 p

8 4 MULLISTAVA LASERKEILAUS Metsänomistaja tarvitsee tietoa metsästään metsänhoitotoimenpiteitä varten. Tiedon tulee olla mahdollisimman tarkkaa, jotta metsänomistaja pystyy tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Laserkeilaukseen perustuva mittausmenetelmä on helpottanut, tarkentanut ja nopeuttanut tiedon saantia metsistä. Suomi on edelläkävijämaita laserkeilauksella saadun tiedon hyödyntämisessä metsätaloudessa. Lentokoneesta lähetetään laserpulssi kohti maanpintaa. Pulssin kulkuajan perusteella mitataan etäisyys kohteeseen, johon pulssi osuu. a) Tarkastele alla olevia kuvia. Rastita tiedot, jotka laserkeilauksella tuotetuista malleista saadaan. X Eri puulajit p Puiden pituus p X Kuinka tiheässä puut kasvavat p Puiden ikä p X Puuntaimien lukumäärä p Liian jyrkät rinteet puunkorjuuseen p Latvuston korkeutta kuvaava malli Oikeasta rastitetusta tai oikeasta tyhjästä annetaan siis p. Maanpinnan korkeutta Jos oppilas ei ole kuvaava rastittanut yhtään kohtaa, annetaan pistettä. malli Laserkeilauksella löydetään myös kulttuuriperintökohteita eli merkkejä menneistä elämäntavoista. Vieressä on maanpinnan korkeusvaihtelua kuvaava malli ja kartta samalta alueelta. b) Mitä valmistettiin punaisilla neliöillä merkityissä kohteissa? Tervaa p _ c) Mistä sitä valmistettiin? Kuusesta X Männystä Haavasta p d) Tämä musta kulta oli maamme tärkein vientituote 2 vuoden ajan. Mihin sitä käytettiin eniten vientimaissa? _ Laivat/purjelaivat (2 p). (Jos vain puunsuojaus on mainittu, p.) Maks. 2 p. _ Tervahauta Tervahauta Maanmittauslaitos 4/24 p p KESÄTÖIHIN METSÄALALLE Haluaisitko tutustua metsäalaan ja työskennellä kaksi viikkoa alan kesätöissä? Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan kesätyöpaikkoja koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista väliseksi ajaksi. Osallistutko kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, mielelläni. En tällä kertaa, kiitos. Rasti kummassa tahansa vastauksessa = p p p

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille.

a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. Metsävisa 30 v Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä / 67 p a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. b) Merkitse ruutuihin kasviin sopiva kuvaus kirjaimella (A I). A. Suomalaisista luonnonmarjoista

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016 Marsi 216 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 216 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ Viimeisen, noin 10 000 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden aikana koko Suomi peittyi kaksi kolme kilometriä paksun mannerjäätikön alle, joka laajimmillaan ulottui Berliinin eteläpuolelle.

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017 Marsi 217 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 217 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä 2 Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 009 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 80 p. Haapaa voi hyvällä syyllä kutsua kangasmetsien avainlajiksi, sillä siitä riippuvaisten lajien lukumäärä on suuri puun elinkaaren eri vaiheissa.

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa- Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista,

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta

Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta 4.11.2014 Metla-talo 10 vuotta Nouseeko puurakentaminen siivilleen? Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Asiakkaan näkökulma julkisesta puurakentamisesta Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala Mikä Metsähallitus?

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset: Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn

Lisätiedot

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.

Lisätiedot

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen? Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen Kolin kansallispuiston luontopolut PAIMENEN POLKU OPETTAJAN OPAS Kaikki kouluasteet Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen 3 TERVETULOA KOLIN KANSALLISPUISTOON! Vuonna 1991 perustettu, noin 30 neliökilometrin

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa

Lisätiedot

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat

Lisätiedot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019 Tatu Hokkanen MESIKE-projektin ohjausryhmän kokous Jyväskylä 16.1.2019 Tavoitteet kehittää kuusen siemenviljelmille menetelmä, jonka avulla voidaan laatia

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa

Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjupolku - metsätalouden oppimispolku Harjumetsässä sijaitseva metsätalouden oppimispolku alkaa ja päättyy Uudenmaankadun kevyen liikenteen väylän sekä Uudenmaan maaseutuopiston läheisyydestä. Polku

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

kuivahko kangasmetsä

kuivahko kangasmetsä 1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1. Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen

Lisätiedot