Osaamispalvelujen lähtökohdat...4 Arvot...4 Oppiminen ja osaaminen...6. Osaamispalvelujen suunnittelu...7 Suunnittelujärjestelmä...7 Rahoitus...

Transkriptio

1 Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma

2 Johdanto osaamispalvelujen strategiseen suunnitelmaan Osaamispalveluilla tarkoitetaan kaikkia Edupolin palveluja, jotka liittyvät henkilön tai työorganisaation osaamisen kehittämiseen tai ohjaamiseen. Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma on kuvaus siitä, miten saavutamme Edupolin strategiassa asetetut tavoitteet tuottamalla osaamispalveluja. Kuvaamme ne keinot ja tavat, joilla toimialat ja kouluttajat tuottavat osaamispalveluja. Osaamispalvelujen strategisen suunnitelman voidaan myös sanoa olevan käsikirjoitus, ohjausväline osaamispalvelujen prosessille, joka syntyy kun osaamispalveluja tuotetaan. Katsomme suunnitelman olevan prosessin ohjauksen perusta. Osaamispalvelujen strategisen suunnitelman laativat Oppimistiimi ja Laaturyhmä syksyllä 2009 Edupolin strategian ja pedagogisen auditoinnin tulosten pohjalta. Henkilökunnalta on pyydetty lausuntoja luonnoksesta. Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma päivitetään joka toinen vuosi. Tämä on strategisen suunnitelman seitsemäs painos. Viiden ensimmäisen painoksen nimenä oli Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman yhteinen osa, koska aikaisemmin palvelut keskittyivät lähes kokonaan koulutuksen järjestämiseen. Viime vuosina palvelutarjonta on laajentunut käsittämään myös erilaisia kartoituksia, osaavan työvoiman rekrytointimalleja ja työnhakuohjelmia. Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi erityisesti sen jälkeen, kun Edupoli vuonna 2006 sai tehtäväkseen työelämän kehittämisen ja palvelujen tuottamisen. Uusimmassa päivityksessä toimintajärjestelmä kytkeytyy kiinteästi osaamispalvelujen strategiseen suunnitelmaan, jolloin laadun jatkuva kehittäminen tulee korostetummin esille. Osaamispalvelutiimi 2010 Sisällys Johdanto osaamispalvelujen strategiseen suunnitelmaan...3 Osaamispalvelujen lähtökohdat...4 Arvot...4 Oppiminen ja osaaminen...6 Osaamispalvelujen suunnittelu...7 Suunnittelujärjestelmä...7 Rahoitus...8 Osaamispalvelujen toteutus...10 Ulkopuoliset oppimispaikat...10 Tilat...10 Oppimisilmapiiri Opetusteknologia Didaktis-pedagogiset valinnat Henkilökohtaistaminen ja ohjaus...12 Asiakasyhteistyö...14 Asiakkaat...14 Asiakasyhteistyön muodot...15 Markkinointi ja viestintä...18 Osaamispalveluprosessin laadun jatkuva kehittäminen...20 Kehittämistarpeen selvittäminen...21 Kehittämisen keinot...21 Osaamispalveluprosessi on Edupolin ydinprosessi. Koska osaamispalvelut syntyvät yhteistyössä asiakkaan kanssa, olemme kuvanneet osaamispalvelujen tuottamista resurssien ja asiakkaiden näkökulmasta. Meillä tulee olla riittävässä määrin osaamista, menetelmiä, toimintamalleja, välineitä, yhteistyökumppaneita, rahoituskanavia jne., jotta voimme joustavasti ratkaista asiakkaan ongelmia asiakasläheisellä tavalla. Esimerkiksi tuotekehitys, asiakashallinta ja osaamispalvelujen toteutus sulautuvat yhteen yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, johon tarvitaan niin Edupolin resursseja kuin asiakkaiden panosta. Osaamispalvelujen strategisen suunnitelman sisältöä on jäsennetty siten, että palvelujen toteuttamiseen käytettävät resurssit on kuvattu kappaleissa Osaamispalvelujen tuottamisen lähtökohdat, Osaamispalvelujen suunnittelu ja Osaamispalvelujen toteutus. Kappaleessa Asiakasyhteistyö osaamispalvelujen toteutus on kuvattu asiakkaiden näkökulmasta erilaisina palveluina, jotka on tuotettu niillä resursseilla, joita on edellisessä kappaleessa kuvattu. Kappaleessa Osaamispalveluprosessin kehittäminen kuvataan, kuinka varmistamme resurssien riittävyyden ja laadun sekä asiakastyytyväisyyden. Strategista suunnitelmaa käytetään toiminnan linjaamiseen ja henkilökunnan perehdyttämiseen. Myös oppijat, tutkinnon suorittajat, osaamispalvelujen hankkijat ja muut osaamispalveluista kiinnostuneet saavat siitä tietoa toiminnastamme. Koulutuskuntayhtymän strategia Edupolin strategia Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma Toimialan ja tiimin toiminta Osaamispalveluprosessi Kuvio 1: Osaamispalvelujen strategisen suunnitelman sijoittuminen osaamispalveluprosessiin VAIKUTTAVUUS TYÖELÄMÄÄN JA YHTEISKUNTAAN ASIAKASTYYTYVÄISYYS Tutkinnot / Osaaminen / Elämänhallinta Tukiprosessit Edupolissa Johtamisprosessi Yleishallintoprosessi Ympäristönhallintaprosessi Turvallisuudenhallintaprosessi OSAAMISPALVELU- PROSESSI - Osaamispalvelujen tuottamiseen vaadittavat resurssit - Osaamispalvelujen tuottamiseen osallistuvat asiakkaat ELINKEINOELÄMÄN JA YHTEISKUNNAN KEHITYS ASIAKASTARPEET Opiskelijat / Yritykset / Yhteisöt Kuvio 2: Edupolin prosessikartta ja Osaamispalveluprosessi osaprosesseineen Asiakkaan kohtaama palvelu Tukiprosessit Konsernipalveluissa Henkilöstöhallintoprosessi,Taloushallintoprosessi, Hallintopalveluprosessi, Tietotekniikkaprosessi, Kiinteistön huolto- ja hoitoprosessi 2 3

3 Arvostamme yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Tämä näkyy siinä, että teemme yhteistyötä yhä enemmän niin alueellisella kuin kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. Teemme yhteistyötä hankkeiden muodossa mm. muiden oppilaitosten, työmarkkinajärjestöjen, viranomaisten ja yritysten kanssa. Ulkoisella verkostoitumisella parannamme osaamispalvelujemme laatua. Sisäisellä yhteistyöllä varmistamme sen, että asiakas saa eri toimialojen koulutus- ja tukipalveluista itselleen sopiviksi räätälöidyt palvelut. Keräämme aktiivisesti palautteita eri asiakasryhmiltä ja kehitämme toimintaamme niiden perusteella. Yhteiskunnallinen vastuu tarkoittaa osaltamme sitä, että toimintamme tukee ja edistää yhteiskunnallisia tavoitteita. Esimerkkinä tästä on Edupolin Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ohjelma, jonka tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan laadukasta ja pedagogisesti perusteltua käyttöä palvelutoiminnassa ja siten antaa opiskelijoille tietoyhteiskunnan edellyttämiä tietotekniikan valmiuksia ja mediataitoja. Osaamispalvelujen lähtökohdat Sosiaalisen vastuun toimintaa on mm. työllisyyden edistäminen, ikääntyvien työssä jaksamisen tukeminen ja työhyvinvoinnin ja laadukkaan työelämän Edupolin tehtävänä on järjestää ammatillista perus- ja lisäkoulutusta toimialueensa Arvot edistäminen. Sosiaaliseen vastuullisuu- Pyrimme vaikuttamaan siihen, että opsaatioiden työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä tuottaa osaamispalveluja työorganiteen kuuluu myös se, että pyrimme ohpijat ottavat ympäristön huomioon toi- osaamisen kehittämiseksi. Tehtävä perustuu opetusministeriön myöntämiin ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen sekä työelämän kehitvelujen tuottamisen perustana. Ar vommään kansalaisten syrjäytymisriskiä ja kehitystä työpaikallaan ja laajemmin- Edupolin arvot toimivat osaamispaljauksen ja koulutuksen avulla vähentäminnassaan ja täten edistävät kestävää tämis- ja palvelutehtävän järjestämislupiin. Luvat on myönnetty Itä-Uudenmaan me ovat asiakasläheisyys ja kump panuus, yhteiskunnallinen vastuu ml. palvelujen tarjonnan. Lisäksi olemme ympäristöasiat kaikkiin pitkäkestoisiin turvaamaan tasa-arvoisten koulutuskin. Sisällytämme ammattiin liittyvät koulutuskuntayhtymälle, joka puolestaan on jakanut tehtävät seuraavasti: - aikuiskoulutus ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Edupolille ympäristövastuullisuus sekä henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. en kotouttamisessa tarjoamalla heilleja oppijoille noudattamalla ympäris- aktiivisesti mukana maahanmuuttaji- koulutuksiin ja annamme toimintamal- - nuorisoasteen ammatillinen koulutus Porvoon ammattioppilaitokselle - oppisopimuskoulutus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskukselle. Asiakasläheisyydellä ja kumppanuudella tarkoitamme aktiivista osaamia tasavertaisina jäseninä suomalai- Edupolissa panostetaan henkilöstön ja opiskelijoiden ympäristövastuullisuuden ja le koulutuksen avulla valmiuksia toi- Edupolin asiakkaita ovat henkilöt, yhteisöt ja yritykset. Jäljempänä puhutaan henkilöistä ja työorganisaatioista. misen kehittämistä yhdessä asiakkaan sessa yhteiskunnassa. Tarjoamme aikuisille ohjausta ja neuvontaa opintoi- -tietoisuuden lisäämiseen niin työssä kuin vapaa-aikana. kanssa hänen yksilölliset tarpeensa Edupolin toiminta keskittyy ensisijaisesti Itä-Uudellemaalle ja metropolialueelle. huomioiden. Laadimme oppijan kanssa hänelle soveltuvan oppimisympä- toiminnalla pyrimme antamaan opishin hakeutumisessa. Kansainvälisellä Edupolin alueellisia tavoitteita ovat - vahvistaa työvoiman osaamisen tasoa vastaamaan toimialueen elinkeino- ristön. Suunnittelemme ja toteutamme kelijoille valmiudet toimia globaalissa elämän tarpeita asiakasorganisaation osaamisen kehittämisen yhteistyössä sen edustaji- toimintaympäristössä. - kouluttaa ammattitaitoista henkilö kuntaa aloille, joissa esiintyy työ voi matarvetten kanssa. Selvitämme työorganisaation tarpeet ja toivomukset keskusteluvertaisuussuunnitelmaa, jolla pyrim- Noudatamme Tasa-arvo- ja yhden- - tarjota palveluja työvoiman saannin ja työpaikkojen turvaamiseksi yhteistyössä viranomaisten ja työnantajien kanssa. jen ja mahdollisten kartoitusten avulla. Integroimme kehittämistoimenpiteilirooliajattelua sekä edistämään ja turme vähentämään perinteistä sukupuo- Huomioimme osaamispalveluissamme toimialueemme alueelliset piirteet, kuten den toteutuksen asiakkaan toimintoihin sovitulla tavalla ja räätälöimme situmisen työ- ja oppimisympäristöisvaamaan yhdenvertaisuuden toteu- ympäristön, alueen historian ja kulttuurin, kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden, alueen teollisuuden, pk-sektorin, valtatie E 18:n ja pääkaupunkiläheisyyden. sällön asiakkaan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme pitkiin kumpsuussuunnitelman tavoitteena on nossämme. Tasa-arvo- ja yhdenvertai- Alueelliset piirteet eroavat suuresti toisistaan toimialueen eri osissa. panuussuhteisiin, jolloin asiakastuntemuksemme kasvaa ja palvelumme laaden tietoisuutta tasa-arvon ja yhdentaa sekä henkilöstön että opiskelijoitu paranee. vertaisuuden merkityksestä työyhtei- 4 5 sössä. Edupolissa kaikkien työntekijöiden työsuhteen luonne määräytyy samoin perustein ja kaikilla työntekijöillä on sama asema työsuhteensa luonteen mukaisesti. Myös kaikilla opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on keskenään sama asema ja heidän on kyettävä hyötymään samanarvoisesti kaikista koulutuksen osana olevista toiminnoista ja järjestelyistä. Ympäristövastuullisuuden tavoitteena on oman toiminnan ympäristökuormituksen vähentäminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen henkilöstön, oppijoiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Edupolilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka sisältää toimintamme ympäristövaikutusten arvioinnin ja turvallisuuteen liittyvät toiminnot. Laadimme tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi toimintamme ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta. Keskeisenä ohjausvälineenä ympäristöasioiden kehittämisessä ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on Edupolin ympäristöohjelma, jossa esitämme käytännön toimenpiteet, aikataulut ja vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi. Laadimme ympäristöohjelman ja asetamme ympäristötavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Seuraamme ympäristöohjelman toteutumista määriteltyjen mittareiden avulla vuosittain. töä säästäviä käytäntöjä esim. jätteiden käsittelyssä. Koulutuksen ja ympäristötiedotuksen avulla oppijat ja työntekijät tuntevat ja toimivat ympäristöperiaatteiden mukaisesti. Ammatillisessa opetuksessa otamme huomioon myös tuotteiden ja palvelujen tuottamisen ympäristövaikutukset sekä kestävän kehityksen periaatteet. Opetamme esimerkiksi rakennusalalla, kylmätekniikkaalalla sekä puhdistuspalvelu- ja kotitalousalalla toimintatapoja, jotka mahdollistavat kestävän kehityksen mukaisen asumisen. Turvallisuusohjelmassa on määritelty Edupolin turvallisuusjärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Turvallisuusohjelman tavoitteiden seuranta ja kehittäminen tapahtuu vastaavasti kuin ympäristöasioissa. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on tuloksellisten palvelujen paras tae. Henkilöstöstrategiamme mukaisesti pyrimme siihen, että henkilöstö on motivoitunutta ja kykenee mahdollisimman hyvin ohjaamaan oppijaa hänen oppimisprosessissaan ja paneutumaan asiakasorganisaation tilanteeseen ja tarpeisiin. Perehdytämme uuden työntekijän perehdytysohjelman mukaisesti ja tuemme henkilökuntaa osaamisen jatkuvassa kehittämisessä. Edupolissa jokainen osallistuu osaltaan oppimista ja innovatiivisuutta edistävän työilmapiirin rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Jokainen on työsuojeluvastuussa omasta työstään. Henkilöstön kehittymistä, työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä seurataan osana toiminnan kehittämistä.

4 Osaamispalvelujen suunnittelu Edupolilla on resursseja yli 60 työelämän tutkinnon järjestämiseen 24 osaamisalueella, joilla voimme nopeasti toteuttaa asiakkaan toivomia palveluja. Osaamisalueemme ovat seuraavat: - Catering-ala - Muovitekniikka - Johtaminen - Ohjaava koulutus ja työhönvalmennus - Kemian tekniikka - Puhdistuspalveluala - Kielet ja kulttuuri - Rakentaminen ja talotekniikka - Kiinteistönhoito - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Kotityöpalvelut - Sähköala - Kylmätekniikka - Sähköinen talotekniikka - Liiketalous - Tieto- ja viestintätekniikka - Logistiikka - Tietoliikenne- ja tietokonetekniikka - Maahanmuuttajakoulutus - Turvallisuusalat - Matkailu - Ympäristöosaaminen ja -kehittäminen - Metallitekniikka - Yrittäjyys Edupolilla on laaja kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö- ja alihankkijaverkosto, jonka ansiosta voimme myös toteuttaa muiden kuin em. osaamisalueiden palveluja. Edupolin kilpailuetuna on sen henkilöstön monialainen osaaminen, joka mahdollistaa asiakkaan osaamisen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Prosessiin kuuluvat mm. palvelun suunnittelu yhteistyössä rahoittajien, työpaikkojen ja osallistujien kanssa, opiskelusta kiinnostuneiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien neuvonta ja ohjaus, palvelun toteutuksen organisointi, tutkintotilaisuuksien järjestäminen ja arvioitsijoiden perehdytys sekä opettaminen ja työssä oppimisen järjestäminen. Ylläpidämme ja nostamme henkilöstön osaamista mm. kansallisten ja kansainvälisten projektien avulla. Oppiminen ja osaaminen Osaamispalvelujen tuottaminen perustuu sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen ja elinikäiseen oppimiseen. Sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys pohjautuu kognitiiviseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan tieto muodostuu yksilön konstruoimista tulkinnoista ja havainnoista. Oppimista syntyy erilaisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös elinikäisen oppimisen ajatusmallin mukaan ihminen kehittää valmiuksiaan ja taitojaan sekä omaksuu uutta tietoa läpi elämän arvioimalla jatkuvasti suorituksiaan ja osaamistarpeitaan. Korostamme oppijan yhteistoiminnallisuutta, keskustelua ja merkitysten rakentamista yhdessä toisten ihmisten kanssa erilaisissa kulttuureissa ja erilaisissa ympäristöissä. Kannustamme häntä vastuulliseen toimintaan ja osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Kouluttajan suhde oppijaan perustuu siihen, että oppimista ohja- taan ja ihmisenä kasvamista tuetaan jokaisen arvot ja yksilöllisyys huomioon ottaen. Organisaation oppiminen voidaan katsoa prosessiksi, jossa organisaatio kollektiivisesti oppii jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lisäksi työyhteisön jäsenet oppivat työtilanteissa toisiltaan ja työyhteisön kulttuurista. Tiedostamatonta oppimista tapahtuu yleensä päivittäisessä työssä, tietoista oppimista taas eri kehittämistoimenpiteissä. Edupoli tukee työorganisaation oppimisprosesseja eri opetusjärjestelyillä, kuten lähi-, etä- ja verkko-opiskelulla sekä työssä oppimisella ja erilaisin pedagogisin keinoin, joita ovat esimerkiksi konsultointi, projektityöskentely, mentorointi ja perehdyttäminen. Tavoitteena on yhteistoimin auttaa työorganisaatiota saavuttamaan päämääränsä. Edupolissa osaamisen käsitettä käytetään sekä henkilön että työorganisaation osaamisen yhteydessä. Yksilön Helsingin toimpisteen uusi opetuskeittiö toimii mm. ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden oppimisympäristönä. osaamisella tarkoitetaan sitä osaamista, joka syntyy, kun yksilön potentiaalinen toimintakyky ja työtehtävien vaatimukset yksilön osaamiselle kohtaavat työprosessissa. Työorganisaation osaaminen tarkoittaa organisaation kykyä jatkuvasti koordinoida resurssien hyväksikäyttöä organisaation päämäärien saavuttamiseksi, kun resursseihin sisältyy ryhmien koordinoima yksilöiden osaaminen. Osaamispalvelujen suunnittelu perustuu asiakkaiden tarpeisiin, jotka tulevat esille keskusteluissa asiakkaiden kanssa esim. hakeutumisvaiheen, kartoituksen, neuvottelun tai työssäoppimiskäynnin yhteydessä. Hankimme myös tietoa ja osaamista alueellisten ja kansainvälisten pysyvien ja hankekohtaisten verkostojen kautta. Toimialojen suunnittelun tuloksena saattaa olla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdelle opiskelijalle, pajatoimintakonsepti erityisryhmälle, suunnitelma työttömän osallistumisesta omaehtoiseen koulutukseen tai toteutussuunnitelma RekryKoulutukselle. Kuviossa 9 sivulla 19 on esitetty luettelo toimialojen luomista osaamispalveluista. Alla kuvattu osaamispalvelujen suunnittelujärjestelmä luo raamit tuotekehitykselle. Suunnittelujärjestelmä Osaamispalvelujen toteutusta säätelevät ammatillisen koulutuksen lait, asetukset sekä opetusviranomaisten määräykset ja ohjeet. Ammatillista peruskoulutusta säätelee laki (L630/98) ja asetus (A 811/98) ammatillisesta koulutuksesta. Tutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta säätelee laki (L631/98) ja asetus (A812/98) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Työvoimakoulutusta säätelee valtioneuvoston asetus (1344/02) julkisesta työvoimapalvelusta ja työministeriön asetus (1334/02) työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankintaehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä. Osaamispalvelujen suunnittelujärjestelmä kuvaa Edupolin osaamisen ja muiden resurssien muuttamista tuotteeksi (ks. kuvio 3, s. 8). Sisällöt ovat seuraavat: * Suunnittelun perustana on osaamispalvelujen strateginen suunnitelma, joka määrittelee yleiset toimintalinjat kaikille osaamispalveluille. Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma on johdettu Edupolin strategiasta ja laadittu asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Johtokunta hyväksyy suunnitelman. Tutkintotavoitteista koulutusta ohjaa myös Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti laadittu Näyttötutkintotoiminnan strateginen suunnitelma. Se linjaa sen, kuinka näyttötutkintoja ja tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestetään Edupolissa. Osaamispalvelutiimi päivittää suunnitelman tarpeen mukaan ja johtoryhmä hyväksyy sen. * Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa esitetään, miten tietyn näyttötutkinnon tutkintotilaisuudet järjestetään. Näyttötutkintoon valmistavan peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa kuvataan, miten perustutkintoon tai sen osiin valmistavaa koulutusta järjestetään. Molemmat asiakirjat pohjautuvat Opetushallituksen laatimiin näyttötutkinnon perusteisiin, joissa on kuvattu mm. tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Koulutustiimi laatii opetussuunnitelman aloittaessaan uuden perustutkinnon järjestämisen tai perustutkinnon perusteiden muuttuessa. Rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat. * Toteutussuunnitelmia on neljänlaisia. Teemme niitä ensinnäkin omaehtoisen koulutuksen näyttötutkintoja, toiseksi työvoimapoliittista koulutusta, kolmanneksi oppisopimuskoulutusta ja neljänneksi muita osaamispalveluja varten. Koulutustiimi laatii toteutussuunnitelman ja toimialajohtaja hyväksyy sen. Toteutussuunnitelmassa kuvataan, kuinka osaamispalvelu aiotaan toteuttaa. Toteutussuunnitelma saattaa myös toimia tarjouksen tai rahoitushakemuksen liitteenä. Toteutussuunnitelmat perustuvat aina hankintasopimukseen tai rahoituspäätökseen ja sen lisäksi osaamispalvelusta riippuen erilaisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Osaamispalvelutiimi arvioi tehtyjä toteutussuunnitelmia yhdessä koulutustiimien kanssa. * Henkilökohtaistamissuunnitelma laaditaan tutkinnon suorittajalle ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oppijalle, joka osallistuu yli 2 opintoviikon laajuiseen ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Henkilökohtaistamissuunnitelmaan kirjataan hakeutumisvaiheen johtopäätökset, tutkinnon suorittamisen suunnitelma ja oppimissuunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää lähtötilanteen kartoituksen ja oppimissuunnitelman. * Asiakaspalautekyselyjä tehdään asiakasryhmittäin. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytössä OPAL-palautejärjestelmä, jonka mukaan kaikki työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistujat antavat palautteensa. Opetusministeriöllä on vastaavanlainen järjestelmä, AIPAL Näyttötutkintojen palautejärjestelmä, joka on tarkoitettu omaehtoiseen tutkintoon johtavaan koulukseen osallistuville henkilöille. Lisäksi Edupolilla on oma asiakaspalautekyselynsä, joka on suunnattu muille kuin em. rahoitusmuotojen puitteissa osallistuville, yritysten henkilöstökoulutukseen osallistuville sekä koulutusta ostaville organisaatioille. Edupolilla on käytössä myös opintojaksokohtainen palaute kouluttajan työn arviointiin. ProPajassa parannetaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia yksilöllisten työllistymispolkujen avulla. Toiminta on käytännönläheistä. Kuvassa ProPajan opiskelija on työn touhussa Wanhassa Wara Parempi tapahtumassa Loviisassa elokuussa

5 Ympäristön tarpeet ja niistä johdettu Edupolin strategia OSAAMISPALVELUJEN STRATEGINEN SUUNNITELMA Hankintamuoto VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVA KOULUTUS (VOS) Osaamispalvelu Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Henkilökohtaistamismääräys, OPH Näyttötutkintojen perusteet, OPH Näyttötutkintotoiminnan strateginen suunnitelma Perustutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma Näyttötutkinnon toteutussuunnitelma Hakeutumisvaihe Tutkinnon suorittamis vaihe Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe Osaamispalvelun hankintasopimus tai rahoituspäätös Valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelma Pätevyystodistusten ja lupien viranomaismääräykset Muun osaamispalvelun toteutussuunnitelma Omaehtoinen koulutus = Työnantajasta riippumaton henkilön osaamisen kehittäminen. Valtionosuus on perustutkinnossa yksikköhinta, lisäkoulutuksessa 85,6 % yksikköhinnasta (v. 2010). Henkilöstökoulutus = Henkilön osaamisen kehittäminen, joka on osa organisaation osaamisen kehittämistä. Valtionosuus on 47,23 % (v. 2010). VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVA KOULUTUS (Oppisopimus) Oppisopimuskoulutuksen teoriaosuus Ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto sekä siihen liittyvä valmistava koulutus Tutkinto tai tutkinnon osa ilman valmistavaa koulutusta Muu kuin tutkintoon valmistava koulutus Ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto ja siihen liittyvä valmistava koulutus Tutkinto tai tutkinnon osa ilman valmistavaa koulutusta Muu kuin tutkintoon valmistava koulutus Ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto sekä siihen liittyvä valmistava koulutus Muu kuin tutkintoon valmistava koulutus Henkilökohtaistamissuunnitelma (HEKSU) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/ kehittämisohjelma (HOPS) TYÖVOIMAPOLIITTINEN KOULUTUS Yksittäinen opiskelijapaikka Yksittäinen koulutusohjelma - Räätälöity henkilön mukaan - Integroituna omaehtoiseen koulutukseen Rintamakoulutus tietylle ryhmälle AIPAL-, OPAL- ja Edupolin asiakaspalautekyselyt Kuvio 3: Edupolin osaamispalvelujen suunnittelujärjestelmän osat ja niihin vaikuttavat ulkoiset lähteet. Yhteishankinta Non-stopkoulutus tietyille henkilöille FEC-koulutus Further Educated with Companies TäsmäKoulutus työpaikan turvaaminen RekryKoulutus työllistyminen tavoitteena MuutosKoulutus uuden työpaikan saaminen Vaihtovalmennus Täsmä- ja Rekrykoulutuksen yhdistelmä Rahoitus Rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeä vaihe tuotekehityksessä, koska ostajan tarpeet ja vaatimukset vaikuttavat palvelun lopulliseen muotoutumiseen. Julkishallinnon rahoittamat palvelut (kuvio 4, s. 9) painottuvat pääasiallisesti henkilön koulutustason nostamiseen tai työllistämiseen. Opetusministeriö rahoittaa lähinnä tutkintotavoitteista ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Omaehtoiseen ammatilliseen perusja lisäkoulutukseen oppilaitos valitsee opiskelijat hakumenettelyn kautta. Oppisopimuskoulutuksen osalta OPM:n rahoitus ohjautuu oppisopimustoimistoille, jotka tarjouksen perusteella tekevät hankintasopimuksen Edupolin kanssa teoriaopetuksen järjestämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama koulutus on työvoimapoliittista ammatillista tai valmentavaa koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on työllistäminen. Koulutuksen hankkija on pääsääntöisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) tai alueellinen työ- ja elinkeinotoimisto. Hankintasopimus perustuu tarjoukseen ja lopullinen rahoitus määräytyy ensisijaisesti toteutuneiden opiskelijatyöpäivien perusteella. Työvoimapoliittinen koulutus voi olla myös työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä rahoittamaa, jolloin puhutaan yhteishankintana toteutettavasta koulutuksesta. Yhteishankinta voi kohdistua esimerkiksi työvoiman hankintaan, henkilöstön osaamistason nostamiseen, lomautuskoulutukseen tai työvoiman vähentämiseen. Tällöin on ensisijaisesti kyse työntekijän valmiuksien kehittämisestä, mistä myös työnantaja hyötyy. Lisäksi henkilöstökoulutusta voidaan tietyin edellytyksin tukea opetusministeriön myöntämällä valtionosuudella. ELY-keskus voi myös hankkia koulutusta volyymihankintana tai puitejärjestelynä, jolloin tehdään varaus nopeasti tuleviin koulutustarpeisiin. Koska resursseja on jo varattu, koulutus voidaan aloittaa hyvinkin nopeasti tarvittaessa. Sivuilla on tarkemmin kuvattu osaamispalvelut, jotka toteutamme yhdessä eri rahoittajien ja/tai heidän asiakkaittensa kanssa. Volyymi- eli kapasiteettihankinta Puitejärjestely Lupatyyppinen koulutus Muutosturva Kuvio 4: Julkishallinnon rahoittamat palvelut hankintamuotoineen ja tuotteineen Yksityinen rahoitus kohdistuu yleensä työorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen, jonka tavoitteena on toiminnan kehittäminen. Palvelu räätälöidään ostajan tarpeiden mukaan ja se kohdistuu työorganisaation henkilökuntaan (esim. henkilöstökoulutus). Palvelun ostaja maksaa kaikki kulut sopimuksen mukaisesti. Myös yksityinen henkilö voi itse maksaa osallistumisensa esim. pätevyystesteihin tai kokeisiin saadakseen vaadittavan pätevyystodistuksen. Kaikki em. tuotteet mahdollisia Kaikki em. hankintamuodot mahdollisia Pääsääntöisesti integroidaan em. tuotteisiin Kaikki em. tuotteet mahdollisia Uusien palvelujen tai menetelmien luomista tai edelleen kehittämistä rahoitetaan huomattavassa määrin myös kansallisilla ja EU-projektituilla. Koulutusta voidaan järjestää projektin tavoitteista riippuen. Esimerkiksi työpajatoimintaa Porvoossa ylläpidetään ESR-rahoituksella. 8 9

6 Osaamispalvelujen toteutus OPPIMISILMAPIIRI Ilmapiiri motivoi oppimiseen ja innovointeihin. TILAT Tilaratkaisut tukevat oppimista ja tarjoavat mahdollisuuksia käyttää oppimismenetelmiä monipuolisesti. Ulkopuoliset oppimispaikat Oppilaitoksen ulkopuolisia paikkoja hyödynnetään oppimisessa monin tavoin. Oppijat tekevät tutustumis- ja opintokäyntejä lähiympäristön yrityksiin ja muihin organisaatioihin (muut oppilaitokset, kirjastot, virastot jne.). Lähiympäristön yritysten asiantuntijat toimivat luennoitsijoina opiskelijaryhmille. Yritykset ja yhteisöt toimivat myös työssäoppimispaikkoina opiskelijoillemme. Järjestämme näyttötutkintojen tutkintotilaisuudet työpaikoilla aidossa työympäristössä. Meillä on eri alojen työnantajien kanssa laajoja yhteistyöverkostoja, joita voimme hyödyntää työssäoppimis- ja tutkintotilaisuuksien järjestämispaikkojen hankinnassa (ks. Asiakkaat s.14 ja Didaktispedagogiset valinnat s.11). DIDAKTIS-PEDAGOGISET VALINNAT Oppimisprosessin keskeiset tavoitteet ovat opitun ymmärtäminen ja soveltaminen käytäntöön, muutosvalmius sekä kyky luovaan ongelmaratkaisuun ja kehittämiseen. Osaamispalvelujen toteutuksessa räätälöimme henkilön ja/tai työorganisaation kehittämispalveluista asiakkaalle sellaisen kokonaisuuden, joka vastaa hänen tarpeitaan ja antaa hänelle mahdollisuuden saavuttaa tavoitteitaan. Rakennamme oppijalle oppimisympäristön, jossa hän voi hankkia tarvitsemaansa osaamista tai osoittaa aikaisemmin oppimaansa. Vastaavasti rakennamme työorganisaatiolle sille soveltuvan oppimisympäristön osaamisen kehittämiseen. Oppimisympäristö voi myös antaa virikkeitä ja motivoida opiskelun aloittamiseen. Se ei ole rajattu vain oppilaitoksen tiloihin, vaan se käsittää oppijan koko lähiympäristön. Kuviossa 5 on kuvattu näkökulmat, joiden pohjalta valitsemme keinot ja välineet, joilla luomme kullekin asiakkaalle edellytykset osaamisen kehittämiseen. Asiakkaan tilanteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa ASIAKKAAN TILANNE OPETUSTEKNOLOGIA Tieto- ja viestintäteknologia monipuolistaa oppimismahdollisuuksia ja tarjoaa puitteet yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen. ULKOISET OPPIMISPAIKAT Ulkoiset oppimispaikat mahdollistavat aidoissa tilanteissa oppimisen ja opitun soveltamisen sekä edistävät oppijoiden verkostoitumista. Oppijan työpaikan tai työssäoppimispaikan merkitys oppimisympäristönä kasvaa jatkuvasti. Henkilöstökoulutuksessa varsinainen oppimisympäristö on usein työpaikka. Painotamme opetuksessa oppijan kykyä toimia itseohjautuvasti työssään ja sen vuoksi on tärkeää, että hän saa mahdollisimman realistisen kuvan toimialasta ja sen toiminnasta. Työelämässä jo olevalle oppijalle on puolestaan tärkeää voida soveltaa oppimaansa heti työhönsä. Varsinkin poolityyppisissä koulutuksissa tätä toimintatapaa on korostettu. henkilön oppiminen tai työorganisaation osaamisen kehittäminen tapahtuu. Sen huomioonottaminen oppimisympäristön rakentamisessa vaikuttaa ratkaisevasti osaamispalvelun laatuun. Kuvio 5: Nykyaikainen oppimisympäristö rakentuu viidestä näkökulmasta oppijan tai asiakasorganisaation tilanteen pohjalta. Kansainvälisyyden huomioonottaminen nostaa osaamispalvelujemme laatua. Edupolilla on opiskelija- ja henkilöstövaihtoa mm. Venäjällä sijaitsevien partneri- ja yhteistyökoulujen kanssa. Opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisen muualla kuin Suomessa. Opiskelijamme osallistuvat yhdessä kouluttajiemme kanssa mm. alansa kansainvälisille messuille. Tilat Tilat ja erilaiset tilaratkaisut on suunniteltu niin, että ne tukevat oppimista monipuolisesti. Eri tutkintoihin valmistavien koulutusten oppijoilla on ajanmukaiset oppimistilat. Hoitoalan opiskelijoilla on käytössään asianmukaisesti varustettu hoitotyön luokka. Hierojaopiskelijat opiskelevat ja ottavat vastaan asiakkaita hierojaluokassa. Tekniikan toimialalla on käytössä esim. kylmätekniikan sekä sähkö- ja televerkostoasentajien käytännönläheiset oppimisympäristöt Vantaalla ja kemian pienoistehdas ja metalli- ja LVIalan työsalit Porvoossa. Café Edupoli, matkailuluokka ja opetuskeittiö toimivat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Harjoitusyrityksissä teoriaopinnot liitetään aktiiviseen käytännön toimintaan ja työelämään. Monipuolisuutensa, muunneltavuutensa ja työelämälähtöisyytensä ansiosta harjoitusyritys palvelee hyvin aikuista oppijaa. Opiskelijoilla on tilat itsenäiselle opiskelulle, ryhmätöille ja keskusteluille. Yksilöohjaustilat mahdollistavat luottamuksellisen ohjauksen ja neuvonnan antamisen koulutukseen hakeutujille, opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille. Opiskelijoilla on asianmukaiset taukotilat ruokailuun ja hiljentymiseen. Kirjastot Porvoon, Helsingin ja Vantaan toimipisteissä antavat opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää ammattikirjallisuutta ja -lehtiä oppimisprosessissa. Auditoriossa voimme järjestää asiantuntijaluentoja ja muita tilaisuuksia suurelle osallistujajoukolle. Tilat on suunniteltu siten, että myös liikuntarajoitteisilla ja muilla erityisryhmillä on esteetön pääsy tiloihin. Oppimisilmapiiri Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppimisilmapiiri ovat olennaisessa asemassa myös aikuisten oppimisessa. Oppimisen kannalta keskeisiä elementtejä ovat oppimisympäristön mahdollistamat ja tukemat ryhmäprosessit, yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutus, kommunikaatio ja dialogi. Korostamme avoimuutta ja jatkuvaa vuorovaikutusta oppijan, kouluttajan ja ympäröivän työelämän edustajien välillä sekä oppijoiden keskuudessa. Pyrimme luomaan oppimiseen motivoivan ja luovuutta tukevan oppimisilmapiirin Edupolissa ja mahdollisuuksien mukaan oppijan työpaikalla tai työssäoppimispaikalla. Oppijat työskentelevät usein monimuotoisina työryhminä yhteisissä projekteissa. Kannustamme opiskelijoita yhteistoiminnallisuuteen ja keskinäisten suhdeverkostojen luomiseen. Vertaisryhmät toimivat tukena tutkinnon suorittamisessa, opiskelussa ja oman oppimisen arvioinnissa. Edupolin ohjaus- ja tukihenkilöstö (oppimisvalmentaja, kuraattori) tukee kannustavan oppimisilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä sekä ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Opetusteknologia Hyödynnämme monipuolisesti nykyaikaista opetusteknologiaa palvelujen toteutuksessa. Edupolin oma verkko-oppimisalusta estudio on yhteistoiminnallisen oppimisen kanava, jonka kautta opiskelija, kouluttaja ja työpaikkaohjaaja toteuttavat työpaikan tehtävistä nousevaa yhteisöllistä tiedonrakentamista vuorovaikutteisen oppimisen ympäristössä. Kehitämme alustaa jatkuvasti päivittäisessä työssä yhdessä käyttäjien kanssa. Sosiaalisen median prosessin myötä estudiossa opiskelijasta tulee tiedon kuluttajasta tiedon aktiivinen tuottaja. Tämä toteutetaan hyödyntämällä estudiossa uusimpia web 2.0 teknologioiden mukaisia työkaluja. Olemme laatineet kouluttajien työn tueksi estudion pedagogisen ohjeiston. Luokissa, opintolukusalissa ja kirjastossa on käytettävissä tietokoneita itsenäiseen työskentelyyn. Edupolin opiskelijoilla ja kouluttajilla on käytössään monipuolinen ekirjasto. Opiskelijat saavat käyttöönsä koulutukseen liittyvää materiaalia muistitikuilla. Opiskelijat voivat myös hyödyntää mobiilitekniikan antamia mahdollisuuksia oppimisessa. Auditorion videoneuvottelutekniikka mahdollistaa opetuksen ja muiden tilaisuuksien yhdistämisen eri toimipisteiden välillä. Webkameroiden ansiosta opiskelijat voivat osallistua online-ohjaukseen, opetukseen tai tutkinnon suorittamiseen toisesta toimipisteestä, työpaikalta tai kotoa käsin. Dokumenttikameroiden ja elektronisten liitutaulujen avulla monipuolistamme opetusta ja lisäämme sen vuorovaikutteisuutta. Didaktis-pedagogiset valinnat Kouluttajat valitsevat opetuksen järjestämismuodot ja menetelmät niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla edistävät opetusta ja oppimista sekä antavat kaikille oppijoille tasa-arvoisen mahdollisuuden oppimiseen. Lähiopiskelu voi olla luokassa tapahtuvaa opiskelua, ryhmätyöskentelyä tai seminaarityöskentelyä päivällä, illalla tai viikonloppuisin. Etäopiskelu on ohjattua paikasta riippumatonta opiskelua, jossa voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Se voi olla reflektoivaa lähiopetuksessa käsiteltyjen kysymysten pohdintaa, tehtävien itsenäistä tekemistä tai oppimisalustalla tapahtuvaa ajatusten vaihtoa opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Opetustilanteissa ja oppimateriaalin valinnassa huomioidaan, miten eri aistit tukevat oppimista ja miten oppimistyylit eri oppijoilla vaihtelevat. Taukotilassa opiskelijat voivat muun muassa lukea lehtiä, selata internetiä, ruokailla ja hiljentyä

7 Työssäoppimisessa opiskelija hankkii tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikkaohjaajan ohjauksessa sellaista osaamista, joka edistää hänen oppimis- ja työllistymistavoitteittensa toteutumista. Hän osallistuu aktiivisesti oman työssäoppimispaikkansa hankintaan. Työssäoppimisjaksosta tehdään työssäoppimissuunnitelma ja -sopimus. Kouluttaja on säännöllisesti yhteydessä sekä opiskelijaan että työpaikkaohjaajaan ja antaa tarvittaessa ohjausta kummallekin. Organisaation osaamisen kehittämisessä voimme käyttää edellä mainittujen keinojen lisäksi mm. toimintaoppimista, konsultointia, mentorointia ja perehdyttämistä. Voimme järjestää työnkiertoa tai benchmarking-tilaisuuksia, kerätä metaforia ja tarinoita sekä johtaa ja organisoida kehittämisprojekteja. Organisaation osaamista voidaan kehittää myös nykyaikaisilla työn organisointimalleilla, kuten tiimityöskentelyllä. Keskeistä oppimisessa on ymmärtäminen, luova ongelmanratkaisu ja opitun soveltaminen käytäntöön. Oppimista edistävät oppijan ja kouluttajan sekä oppijoiden välinen vuorovaikutus ja oppimisen ohjaus. Oppiminen on yhteisöllistä ja toimintaympäristöön sidottua ja jokainen kantaa vastuun omasta oppimisestaan. Arvioinnin tarkoituksena on mitata opiskelun tavoitteiden toteutumista ja koulutuksen vaikuttavuutta. Sen tehtävänä on myös kannustaa oppimiseen ja opiskeluun sekä tukea opiskelijan itsearviointia ja monipuolista kehittymistä. Oppija ja kouluttaja käyvät palautekeskusteluja ja arvioivat yhdessä opiskelutavoitteiden toteutumista. Oppimisprosessin etenemistä voidaan seurata myös oppimispäiväkirjan avulla. Muita arviointimenetelmiä ovat mm. kokeet, testit, erilaiset oppimistehtävät, projektit ja työssäoppimisen arvioinnit. Oppimisympäristön rakenne vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan. Yllä kuvattuja viittä näkökulmaa painotetaan eri tavoin hankintasopimuksesta riippuen. Palvelun tavoitteet, asiakkaan tarpeet ja valmiudet, ammatilliset näkökulmat, rahoitusmuoto ja mahdollisuudet lähiympäristössä vaikuttavat siihen, miten oppimisympäristöä päätetään rakentaa. Luvussa Asiakasyhteistyö on kuvattu, millaisia palvelumuotoja on käytössä yhteistyössä rahoittajien ja asiakkaiden kanssa. Henkilökohtaistaminen ja ohjaus Toteutamme henkilökohtaistamista antamalla asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta ja muuta tukea näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistetun näyttötutkinnon toteuttaminen on selvitetty tarkemmin Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän näyttötutkintotoiminnan strategisessa suunnitelmassa. Ohjaus on olennainen ja monitahoinen elementti osaamispalvelujen toteutuksessa. Se käsittää oppimisen ohjauksen, ammatillisen kehityksen ohjauksen, uraohjauksen ja henkilökohtaisen elämäntilanteen ohjauksen. Kuviossa 6 sivulla 13 on kuvattu ohjauksen osa-alueet, menetelmät ja toimijat Edupolissa. OHJAUKSEN MENETELMÄT OPIS KELIJA OHJA U S RYHMÄ Pääkouluttaja Oppimisvalmentaja Erityisopettaja Pääkouluttaja Kouluttajat Työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat Tutkintosuoritusten arvioijat Pääkouluttaja Oppimisvalmentaja Työhönvalmentaja Opintoneuvoja HENKILÖKOHTA I S ET JA RYHMÄKES KUS TELUT OPPIMISEN OHJAUS Opiskeluvalmiuksien testaus Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Ryhmäytymisen vahvistaminen Oppimistaitojen valmennus Lukiopetus Tukiopetus vieraiden kielten ja matematiikan oppimisvaikeuksissa Oppimisprosessin ylläpitäminen AMMATILLISEN KEHITYKSEN OHJAUS Aiemman osaamisen tunnistaminen Heksun/HOPSin laadinta Henkilökohtaisen oppimispolun rakentaminen Opintotarjottimen hyödyntäminen Monipuoliset oppimisympäristöt Verkko-ohjaus estudiossa Vertaisryhmän tuki Työssäoppimisen ohjaus Palautekeskustelut ja arvioinnit Itseohjautuvuuden vahvistaminen Tutkintotilaisuudet URAOHJAUS Koulutukseen ja tutkintoihin ohjaus Työelämävalmiuksien ja työnhaun valmennus Työtori (estudio) Yhteistyö työvoima- ja oppisopimusviranomaisten sekä työpaikan kanssa Jatko- ja urasuunnitelman laadinta Pajatoiminta, poolit, kotoutumiskoulutus HENKILÖKOHTAISEN ELÄMÄNTILANTEEN OHJAUS Psykososiaalinen ohjaus Kuraattori Terveydenhoitaja Työhönvalmentaja Terveyden ja opiskelukyvyn turvaaminen Yhteistyö Edupolin sisällä ja ulkopuolisten verkostojen kanssa Palveluohjaus Hoitoonohjaus Kuvio 6: Ohjauksen osa-alueet, menetelmät ja ohjaajat 12 13

8 Edupolin opiskelijoista viidennes on maahanmuuttajia. Eri kansallisuuksia on yli 80. OhjausPiste tukee ja opastaa aikuisia ja organisaatioita koulutustiedon haussa sekä opintojen ja koulutusten suunnittelussa. Asiakasyhteistyö Asiakkaat ovat voimakkaasti läsnä osaamis palvelujen tuottamisen kaikissa vaiheissa osaamispalvelujen suunnittelusta vaikuttavuuden arviointiin. Siksi Edupolin strategiassa korostetaan asiakasyhteistyötä ja asiakasläheisyyttä. Asiakkaat osallistuvat Edupolin toimintaan eri rooleissa: osaamispalvelun tilaajana, rahoittajana, tutkinnon suorittajana, oppijana, työnhakijana, arvioitsijana, työnantajana työharjoittelijalle esim. poolitoiminnan yhteydessä, työnohjaajana, työpaikan yhteyshenkilönä, ohjausryhmän jäsenenä, kouluttajana, konsulttina, partnerina hankkeissa, kummina ja neuvonantajana. Usein asiakkaat toimivat useissa rooleissa eri aikoina tai jopa samanaikaisesti esim. oppijana, ohjausryhmän jäsenenä ja partnerina hankkeessa. Asiakkaiksi käsitämme niin osaamispalvelun hankkijan, käyttäjän kuin yhteistyökumppanin. Seuraavassa kuvataan tarkemmin henkilöasiakkaat ja organisaatioasiakkaat, jotka voivat olla yrityksiä ja yhteisöjä sekä viranomaisia. Asiakkaat Henkilöasiakkaat voidaan ryhmitellä hakeutumissyyn mukaan seuraavasti: opiskelija tutkinnon suorittaja työnhakija urasuunnittelija, työkokeiluun osallistuva ohjaus- ja neuvontapalveluja tarvitseva työharjoittelija osallistumisesta maksava. Tyypillinen Edupolin henkilöasiakas on iältään vuotias. Miesten ja naisten osuus on noin puolet ja puolet. Henkilöasiakkaat ovat koulutustasoltaan valtaosin toisen asteen koulutuksen suorittaneita, vaikka joukossa on myös henkilöitä, joilla ei ole perustai kansakoulun jälkeistä tutkintoa tai joilla on korkeakoulututkinto. Opiskelijat ovat tyypillisesti kotoisin itäiseltä Uudeltamaalta, lähinnä Porvoosta, tai pääkaupunkiseudulta, ensisijaisesti Helsingistä. Erityisesti teknisten alojen ammatillisiin tutkintoihin opiskelijoita osallistuu myös muualta Suomesta aina Pohjois-Suomea myöten. Henkilöasiakkaita oli noin henkilöä vuonna Yritys- ja yhteisöasiakkaiden tarpeet voidaan luokitella esim. seuraavasti: puute moniosaajista puute erityisammattiosaamisesta tarve lomauttaa ja/tai irtisanoa henkilöstöä tarve rekrytoida osaavaa henkilöstöä tarve suorittaa laajempi toimintajärjestelmän kehittämishanke (esim. laatu, työhyvinvointi, monikulttuurisuus, prosessit) velvollisuus kouluttaa omia asiakkaitaan. Yritys- ja yhteisöasiakkaat koostuvat ensisijaisesti pk-yrityksistä ja kuntien laitoksista esim. sosiaali- ja terveyssektorilla. Pyrimme yritys- ja yhteisöasiakkaiden kanssa pitkäkestoisiin asiakas- ja kumppanuussuhteisiin. Tavoitteena on toimia organisaation kehittämiskumppanina. Tuotamme palveluja usein kolmikantaisesti yrityksen tai yhteisön ja viranomaisen kanssa. Yrityksellä voi olla esimerkiksi tarve rekrytoida tai lomauttaa henkilökuntaa ja, koska viranomaisen tehtäviin kuuluu työvoimaresurssien hoitaminen, se osallistuu järjestettävän koulutuksen rahoitukseen yhdessä työnantajan kanssa. Koulutusta hankkivat viranomaiset ovat ensisijaisesti opetusministeriö ja Opetushallitus; työministeriö, ELY-keskukset ja TE-toimistot; oppisopimuskeskukset ja -toimistot. Viranomaisten hankkima koulutus on kuvattu palvelujen rahoituksen yhteydessä sivuilla 8-9. Asiakasyhteistyön muodot Olemme jakaneet Edupolin osaamispalvelut kahteen ryhmään: osaamisen kehittämispalveluihin ja neuvonta- ja informaatiopalveluihin. Ne puolestaan jakautuvat henkilöille suunnattuihin osaamispalveluihin ja työorganisaatioille suunnattuihin osaamispalveluihin. Yhteistä kaikille palveluille on, että ne kehittävät työ- ja elinkeinoelämää joko työorganisaatioiden osaamista kehittämällä tai parantamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja nostamalla aikuis- väestön osaamistasoa. Toteutamme työelämän kehittämis- ja palvelutehtäväämme (TYKE) työorganisaatioille suunnatuilla palveluilla. Rakennamme jokaisen oppijan kanssa hänelle sopivan oppimisympäristön oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilön osaamisen kehittämispalvelujen tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen ja henkilökohtaistamisen periaatteiden mukaisesti henkilön valmiuksia toimia menestyksellisesti työelämässä ja yhteiskunnassa. Henkilöt Kehittämispalvelut ovat pääsääntöisesti tutkintoja ja koulutusohjelmia, joiden suorittamisesta osallistuja, kouluttaja ja mahdollisesti työnantaja tai koulutuksen hankkija laativat yhdessä henkilökohtaisen suunnitelman. Kuvio 7: Osaamispalvelujen luokittelu Työorganisaatiot Osaamisen Näyttötutkintopalvelut Henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut Opetustoiminnan kehittämispalvelut palvelut Neuvonta- ja Info- ja ohjauspalvelut Neuvonta- ja informaatiopalvelut kartoituspalvelut 14 15

9 Näyttötutkintopalvelut kohdistuvat kaikille niille henkilöille, joilla on osaamista, joka vastaa tutkinnon perusteissa määriteltyä ammattitaitoa ja jotka haluavat tutkintotodistuksen siitä. Palvelu koostuu - tutkintotilaisuuksien järjestämisestä - tutkintosuoritusten arvioinnista - näyttötutkintojen suorittamista koskevasta tiedottamisesta - neuvonnasta ja ohjauksesta tutkintotoimikunnan kanssa solmitun järjestämissopimuksen mukaisesti. Jos tutkinnon suorittajalta puuttuu koko tutkinnon suorittamiseen tarvittavaa osaamista, hän voi hankkia tarvitsemansa ammattitaidon valmistavassa koulutuksessa (ks. Tutkintoon valmistava koulutus alla). Kuvio 8: Näyttötutkinnot Suomen koulutusjärjestelmässä Yliopistotutkinnot Lukio Ylioppilastutkinto Perusopetus Työelämä Henkilön ja työorganisaation neuvonta- ja ohjauspalvelut on uusi palvelumuoto, jonka tarjonta on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Informoimme aikuisia ja työorganisaatioita tutkinto- ja opiskelumahdolli- Ammattikorkeakoulututkinnot Ammatilliset perustutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Aikuisten näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja (ks. kuvio 8). Eurooppalaisessa tutkintojen ja osaamisen viitekehyksessä (EQF) perustutkinnot ja ammattitutkinnot on rinnastettu lukioon ja ylioppilastutkintoon ja ne sijoittuvat tasolle 4. Erikoisammattitutkinnot ovat pääsääntöisesti tasolla 5, mutta vaativimmat, kuten johtamisen erikoisammattitutkinto ovat tasolla 6, jossa ovat myös ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Yhteensä tasoja on kahdeksan. Laaja-alainen perustutkinto on sekä nuorten että aikuisten tutkinto ja pääsääntöisesti se toimii alalletulotutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot järjestetään vain aikuisten tutkintoina. Ammattitutkinnon suorittanut toimii alalla ammattityöntekijän tehtävissä, kun taas erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Arvioijakoulutus on osa näyttötutkintotoimintaa. Kouluttaja pätevöityy arvioijaksi näyttötutkintomestarikoulutuksen avulla. Työpaikalla toimivat työnantajan ja työntekijän edustajat saavat arvioijavalmennuksensa tutkinnonjärjestäjältä. He voivat valita luentoihin osallistumisen, e-oppimisen tai työpaikalla tapahtuvan konsultoinnin välillä. Opetustoiminnan palveluiden tavoitteena on saada aikaan muutoksia osallistujan ammatillisessa käyttäytymisessä eli opettaa hänelle uutta tiettyä tarkoitusta varten. Uuden oppiminen saattaa myös tarkoittaa vanhan poisoppimista. Lisäksi oppija saa valmiuksia arvioida ja kehittää omaa työtään tai työyhteisönsä työtä. Opetustoiminnan osaamispalvelutarjonta on kuvattu seuraavassa. Tutkintoon valmistava koulutus on tarkoitettu henkilöille, joiden tarkoituksena on suorittaa ammatillinen tutkinto, mutta jotka puuttuvan ammattitaidon takia tarvitsevat koulutusta ennen tutkinnon suorittamista. Koulutuksen sisältö rakentuu ko. tutkinnon perusteiden mukaan. Oppija voi hankkia tarvittavan ammattitaidon opiskelemalla oppilaitoksessa ja/tai työssä oppimalla työpaikalla. Pääkouluttaja ohjaa oppijaa hänelle soveltuvan henkilökohtaisen oppimispolun suunnittelussa. Koulutuksen aikana oppija perehtyy myös mm. alaan ja kehittää oppimisvalmiuksiaan ja itseohjautuvuuttaan yhdessä kouluttajan kanssa Tasot Toteutamme työtehtävään valmistavaa koulutusta pääosin samoilla periaatteilla kuin tutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen sisältö, opetusmenetelmät ja toteutuspaikka määräytyvät koulutuksen hankkijan toivomusten mukaan. Yleisesti koulutuksen tavoitteena on antaa oppijalle valmiudet tiettyihin työtehtäviin. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on työllistää oppija parantamalla hänen kilpailukykyään työmarkkinoilla ammatillisella koulutuksella ja ohjaamalla häntä aktiivisesti työnhakuun. Koulutuksiin sisältyy henkilökohtaisesti suunniteltu ja toteutettu tuki ja ohjaus oppimisessa, ammatillisessa kehityksessä, uraohjauk sessa ja henkilökohtaisessa elä män tilanteessa. Koulutus ammattitaidon päivittämiseen ja lisäämiseen on jo ammattitaidon hankkineille oppijoille tarkoitettua täydennyskoulutusta. Oppija haluaa ehkä hankkia todistuksen kielitaidostaan osallistumalla Yleisiin kielitutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen tai ehkä hän tarvitsee Tietokonekäyttäjän A-kortin osoittaakseen tietotekniikkataitojaan. Koulutustarvetta voi myös syntyä esimerkiksi laki- tai määräysmuutosten vuoksi tai henkilön siirtyessä uusiin työtehtäviin. Silloin osallistujan tavoitteena saattaa olla tietyn pätevyystodistuksen tai luvan hankkiminen. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa puhutaan lupatyyppisestä koulutuksesta. Valmentavassa koulutuksessa autamme oppijaa löytämään sopivan koulutus- tai työpaikan. Koulutus sisältää varsinaisen opetuksen lisäksi yksilöohjausta, tutustumista eri työ- ja opiskelupaikkoihin sekä harjoittelua työpaikoilla. Keskeistä on oppijan oman urasuunnitelman tekeminen. Maahanmuuttajien kieli- ja työelämävalmennus on kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen perustavoitteena on aikuisen maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen. Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa hankkimaan sellaiset kielelliset, tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että hän voi opiskella uuden ammatin Suomessa, saattaa tutkintonsa suomalaisen työelämän vaatimusten tasalle tai hakeutua lisä- ja täydennyskoulutukseen. Työorganisaation osaamisen kehittämispalvelujen tavoitteena on lisätä työorganisaation menestymismahdollisuuksia kehittämällä sen osaamista. Toimimme henkilöstön valmentajana ja osaamisen kehittäjänä työorganisaatioissa yhdessä henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työntekijöiden sekä julkishallinnon rahoittajien kanssa. Räätälöimme kehittämistoimenpiteet usein henkilön osaamisen kehittämispalveluista työorganisaatiolle sopivaksi kokonaisuudeksi, sillä työntekijän osaaminen on yksi niistä resursseista, joita organisaatio käyttää välineenä päämääriensä saavuttamisessa. Henkilöstön osaamisen kehittämispalveluja ovat henkilöstökoulutukset, joiden tavoitteena on saada aikaan välittömiä muutoksia työsuorituksessa mm. uuden työmenetelmän käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteena voi myös olla pyrkimys nostaa työntekijän osaamistasoa tulevia tehtäviä varten. Silloin voidaan yhdistää formaali koulutus (esim. ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittaminen) ulkoisen ja sisäisen täydennyskoulutuksen kanssa. Henkilöstökoulutuksen yhtenä muotona on oppisopimuskoulutus. Työorganisaatiot voivat myös käyttää ELY-keskuksen yhteishankintaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön osaamista voidaan kehittää myös järjestämällä non-formaalisia ja informaalisia oppimistilanteita kehittämisprojektin puitteissa. Kehit tämisprojektin avulla pyritään saamaan aikaan yleinen ja pitkäkestoinen kehitys organisaatiotasolla. Tavoitteena voi olla uusien toimintamallien luominen sekä henkilöstön valmentaminen uusien ajatusmallien omaksumiseen ja muutoksen hallitsemiseen. Konsultointi liittyy usein kehittämisprojektiin, mutta sen tavoitteena saattaa olla myös ajankohtaisen ongelman ratkaiseminen, esimerkiksi toimintatavat tietyn kohteen puhtaanapidossa. Henkilöstökoulutus voi myös tähdätä - uuden työvoiman rekrytointiin - sesonkityöntekijöiden palkkaamiseen ruuhkahuippujen tasoittamiseksi - sijaisten käyttöön - nykyisen henkilökunnan lomau tukseen - irtisanottujen henkilöiden muutos valmennukseen. Työnantaja voi yhteishankintana ELYkeskuksen kanssa rekrytoida uutta työvoimaa työttömien RekryKoulutuksen avulla. Toinen rekrytointikanava on ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan oppijan ottaminen työssäoppimisjaksolle, jolloin työssäoppiminen muodostuu eräänlaiseksi koeajaksi. Oppisopimuksen solmiminen työnhakijan kanssa on myös suosittu rekrytointikeino. Lisäksi aloilla, joilla esiintyy työvoimapulaa, työantajat voivat rekrytoida työvoimaa ulkomailta siten, että koulutus alkaa jo työntekijöiden kotimaassa ja jatkuu työnantajan luona Suomessa. Palvelut voivat kohdistua yhden tai useamman työorganisaation tarpeisiin. Organisaatiot voivat myös saada sesonkityöntekijöitä ja sijaisia poolikoulutusten kautta. Työnhakijat opiskelevat poolikoulutuksessa tiettyyn tehtävään tai tutkintoon, jonka lisäksi he tekevät lyhyitä työjaksoja poolitoiminnassa mukana olevissa organisaatioissa. Tavoitteena on auttaa työvoimapulasta kärsiviä organisaatioita ja tukea työttömiä henkilöitä riittävän ammattitaidon hankkimisessa, jotta he voisivat työllistyä pysyvästi. Hyviä esimerkkejä poolikoulutuksista on pääkaupunkiseudulla toimiva Hyvinvointipalvelujen pooli ja Itä-Uudellamaalla toimiva Itä- Uudenmaan Hyvinvointipooli. Työnantajat voivat myös saada apua henkilöstön lomautus- ja irtisanomistilanteissa ELY-keskuksen yhteishankinnoista. TäsmäKoulutuksella henkilöstön osaamista voidaan päivittää paremmin vastaamaan nykyisiä tai tulevia tarpeita ja siten välttämään lomautuksia tai irtisanomisia. Jos irtisanominen kuitenkin tapahtuu, työnantaja voi auttaa irtisanottuja työntekijöitä löytämään uuden ammatin tai työpaikan hankkimalla MuutosKoulutusta

10 Palvelut Näyttötutkintopalvelut Opetustoiminnan palvelut Tarkoitus OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELUT HENKILÖILLE - Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. - Arvioijakoulutus antaa valmiudet toimia tutkintosuoritusten työelämän arvioijana. - Tutkintoon valmistavan koulutuksen avulla tutkinnon suorittaja voi hankkia näyttötutkinnon suorittamiseksi tarvittavaa ammattitaitoa. - Työtehtävään valmistava koulutus antaa osallistujalle valmiudet tietyn tehtävän suorittamiseen, mikä parantaa hänen kilpailukykyään työmarkkinoilla. - Täydennyskoulutus ylläpitää osallistujan jo olemassa olevaa ammattitaitoa tai täydentää sitä uudella osaamisella esim. pätevyystodistuksen tai luvan muodossa. - Valmentava koulutus ohjaa osallistujaa löytämään sopivan koulutus- tai työpaikan. - Maahanmuuttajien kieli- ja työelämävalmennuksessa osallistuja voi oppia suomen kieltä ja perehtyä suomalaiseen yhteiskuntaan. OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELUT TYÖORGANISAATIOILLE Asiakkaat - Aikuiset, joilla on osaamista, joka vastaa tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista ja jotka haluavat nostaa koulutustasoaan - Organisaatiot, jotka haluavat varmistaa henkilöstönsä osaamistason - Aikuiset, jotka puuttuvan osaamisen takia eivät voi suorittaa näyttötutkintoa tai osaa siitä - Ammatinvaihtajat, työttömät, työttömyysuhanalaiset, ammattiosaamistaan laajentavat henkilöt - Henkilöt, joiden työtehtävät tai toimintaympäristö ovat muuttuneet tai jotka haluavat edetä urallaan - Asiakkailleen koulutusta hankkiva julkishallinto - Suomen kielen opetusta tarvitsevat maahanmuuttajat Verkostoasentajat harjoittelevat asentamista sähkövoiman työsalissa. suuksista. Annamme osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta ennen opiskelun alkua. Toimialojen henkilökunta informoi yksittäisistä tutkinnoista ja koulutuksista. Opintoneuvoja ohjaa yksittäisiä hakeutujia sopivaan koulutukseen ja tutkintoon. Ohjausta annetaan internetin välityksellä, sähköpostilla ja puhelimitse sekä henkilökohtaisesti Edupolissa, alueellisen Opi Ovihankkeen OhjausPisteessä ja työpaikoilla. Perehdytämme työyhteisöjä työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen. Järjestämme esimerkiksi työpaikkaohjaajille koulutuspäiviä ja välitämme tietoa työpaikkaohjaamisesta mm. projektien avulla. Lisäksi selvitämme työorganisaatioiden kehittämistarvetta esimerkiksi osaamiskartoitusten avulla. Kartoitusten ja opintoja suunnitteleville annettavien palvelujen tavoitteena on selvittää ennen opintojen alkamista asiakkaan motivaatio, soveltuvuus alalle sekä osaaminen suhteessa kyseessä olevan tutkinnon tai ammatin ammattitaitovaatimuksiin. Erityistarpeiden selvittäminen ja niihin liittyvän tuen antaminen kuuluvat myös palveluihimme. Selvitämme erityistarpeet tunnistamalla mahdolliset oppimisvaikeudet ja testaamalla opiskeluvalmiudet. Erityisopettajamme antavat tukea todetuissa lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, tietotekniikan ja vieraiden kielten oppimisvaikeuksissa. Oppimisvalmentajat ja erityisopettajat antavat oppimistaitojen valmennusta. Työnhaku- ja työvalmennuksella tuemme asiakkaamme työnhakua, työllistymistä ja urasuunnittelua. Valmennus voi olla sekä ryhmä- että yksilökohtaista. Kehittämistarveanalyysien ja osaamiskartoitusten avulla voidaan selvittää osaaminen, jota tietyssä tehtävässä tai kehittämisen kohteena olevassa toiminnossa tarvitaan sekä tunnistaa jo olemassa oleva osaaminen. Kun osaaminen ja sen tarve on kartoitettu, on helpompaa ryhtyä toimenpiteisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseksi. Kehittämispalveluihin kuuluu myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työkyvyn säilyttämiseen liittyvät palvelut, joita toteutamme kehittämisprojektien tai konsultoinnin avulla. Markkinointi ja viestintä Viestintä ja mainonta eri medioissa ovat henkilökohtaisen myyntityön ja suhdemarkkinoinnin ohella Edupolin tärkeitä markkinointikeinoja. Markkinointiviestinnän tehtävänä on välittää informaatiota, vaikuttaa mielikuvien, mielipiteiden ja asenteiden muodostumiseen ja vahvistamiseen sekä vaikuttaa opiskeluaikomuksen syntymiseen tai opiskelun aloittamiseen. Suhdemarkkinoinnilla syvennetään pitkäaikaisia kumppanuussuhteita ja kasvatetaan asiakkuuden arvoa. Onnistunut kokonaisvaltainen markkinointi kasvattaa myönteistä imagoa ja tunnettavuutta, jolloin osaamispalveluiden myynti on helpompaa ja tuloksekkaampaa. Viestitämme osaamisestamme ja markkinoimme sitä tiedotteilla, asiantuntija-artikkeleilla ja mainonnalla eri medioissa (esim. lehdet, internet, sähköposti, radio, tv); osallistumalla messuille ja erilaisiin tapahtumiin; suhdemarkkinoinnin keinoin sekä internet-sivustomme ja siihen liittyvien toimintojen kuten koulutuskalenterin ja opintotarjottimen avulla. Edupolin koko henkilökunta osallistuu osaamispalvelujen markkinointiin ja myyntiin sekä yhteisökuvan vahvistamiseen olemalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja eri intressiryhmien kanssa. Henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut Informaatio- ja ohjauspalvelut henkilöille Neuvonta- ja kartoituspalvelut työorganisaatioille - Uuden työvoiman rekrytointi sisältää toimintamalleja työorganisaation tarvitseman henkilöstön hankkimiseen koulutuksen keinoilla. - Työpoolit tarjoavat harjoitusjaksolla olevia henkilöitä sijaisja sesonkityöntekijän tehtäviin. - Työperusteinen maahanmuuttovalmennus tukee koulutuksen keinoin ulkomaalaisen työvoiman siirtymistä suomalaiseen työorganisaatioon töihin. - TäsmäKoulutus päivittää henkilöstön osaamista lomautusten tai irtisanomisen estämiseksi (yhteishankinta ELY-keskuksen kanssa). - MuutosKoulutus auttaa irtisanottuja hankkimaan uuden työpaikan tai ammatin (yhteishankinta ELY-keskuksen kanssa). - Henkilöstökoulutus kehittää henkilöstön osaamista organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tukee työorganisaation pyrkimyksiä kehittää henkilöstön psyykkisiä ja fyysisiä valmiuksia. - Konsultointi neuvoo ja ohjaa työorganisaatiota henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. - Työpaikkakouluttajan koulutus antaa valmiudet hakijoiden ja työntekijöiden osaamisen arviointiin sekä työssäoppijoiden ja työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaamiseen. - Kehittämisprojektit antavat uusia toimintamalleja ja työkaluja organisaation osaamisen kehittämiseen sekä valmentavat henkilöstöä omaksumaan uusia ajatusmalleja ja hallitsemaan muutosta. NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT - Tutkinto- ja opiskeluinformaatio ennen tutkinnon suorittamista ja opintojen alkua. - Kartoitus selvittää koulutukseen hakijan/osallistujan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle sekä aikaisemmin hankittua osaamista. - Työhakuvalmennus ohjaa ja tukee osallistujan työnhakua sekä edistää hänen työllistymistään. - Neuvontapalvelut työorganisaatioille, jotka selvittävät erilaisia mahdollisuuksia henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. - Osaamiskartoitus selvittää työorganisaation osaamistarpeen vertaamalla ko. työtehtävän osaamisvaatimuksia työntekijöiden osaamiseen. Kuvio 9: Yhteenveto palveluryhmistä palveluineen ja asiakkaineen (Vrt. kuvio 4, s. 8 julkishallinnon rahoittamat palvelut ) - Työttömät työnhakijat - Työtä Suomesta hakevat maahanmuuttajat - Koulutettua työvoimaa hakevat yritykset ja julkisyhteisöt - Työttömyysuhanalaiset ja irtisanotut työntekijät - Työorganisaatiot, joilla on lomautustarve - Organisaation henkilöstön jäsenet, joiden ammattitaito tarvitsee päivittämistä, parantamista tai laajentamista uusille alueille - Muutostilanteessa olevat työntekijät - Ikääntyvät työntekijät - Organisaation henkilöstön jäsenet, jotka tarvitsevat uusia toimintamalleja tai työkaluja organisaation osaamisen kehittämisessä - Organisaatiot, jotka pyrkivät lisäämään työssä pysymistä ja yhteisöllisyyttä työyhteisössään ja tukemaan henkilöstön oppimista - Aikuiset, jotka aikovat kehittää omaa osaamistaan - Ammatinvaihtajat, työttömät, työttömyysuhanalaiset, ammattitaidottomat - Työttömät, työttömyysuhanalaiset - Työorganisaatiot, jotka aikovat kehittää henkilöstönsä osaamista - Henkilö, joka tarvitsee tukea urasuunnitelman laatimisessa 18 19

11 Osaamispalveluprosessin laadun jatkuva kehittäminen Laadun kehittämisen tarkoituksena on varmistaa tavoiteltu vaikuttavuus, joka voi henkilön kohdalla olla työllistyminen, uralla eteneminen tai ammatinvalinnan selkeyttäminen. Työorganisaation kohdalla tavoitteena on työntekijän ammattitaidon kehittäminen tai henkilöstön määrän ja osaamisen sovittaminen organisaation tarpeiden mukaan. Laadun varmentamiseksi seuraamme ja kehitämme osaamispalvelujen laatua jatkuvasti toimintajärjestelmän mukaisesti (ks. kuvio 10). Seuraamme laatua sisäisellä auditoinnilla (pedagoginen auditiointi) ja ulkoisella auditoinnilla sekä EFQM-kriteeristön mukaisella itsearvoinnilla. Toimintajärjestelmä on sertifioitu ISO-SFS 9001:2008 laadunhallintajärjestelmästandardin ja ISO-SFS 14001:2004 ympäristöjärjestelmästandardin mukaan. Kuvio 10: Jatkuvan kehittämisen periaate Toiminnan tavoitteet Toimintajärjestelmän ja prosessien kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen Johtamisprosessi Yleishallinto Ympäristön hallinta Turvallisuuden hallinta Osaamispalveluprosessin toteutus Henkilöstöhallinto Taloushallinto Hallintopalvelut Tietotekniikka Kiinteistön huolto ja hoito Strateginen suunnittelu (esim. Osaamispalvelujen strateginen suunnitelma) Arviointi Pedagoginen auditointi Itsearviointi Ulkoinen arviointi Asiakastulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Liiketoiminnan tulokset Ennakointi Osaamispalveluprosessin päämääränä on, että tuotamme kannattavasti ja luovasti asiakkaille sellaisia osaamispalveluja, jotka edistävät heidän tavoitteidensa saavuttamista ja joissa yhdistyvät tarkoituksenmukaisella tavalla Edupolin, mahdollisen kumppanin ja asiakkaan osaaminen ja muut resurssit. Asetamme vuosittain Osaamispalveluprosessille ja sen osaprosesseille tavoitteet ja mittarit, joiden toteutumista arvioimme johdon katselmuksissa. Osaprosessit ovat osaamispalvelujen tuottamiseen vaadittavat resurssit ja asiakkaat (ks. s. 3 kuvio 2 Edupolin prosessikartta). Osaamispalveluprosessin kehittämisen tarkoituksena on osaamispalvelujen tuottaminen yhteisesti sovittujen normien mukaisesti tavoitellun vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Se edellyttää henkilöstön tehokasta perehdyttämistä ja asiakaspalautteista oppimista sekä ennakointia ja heikkojen signaalien tulkintaa. Kehittämisen lähtökohtana on jatkuva itsearviointi. Selvitämme vaikuttavuutta mm. asiakaspalautekyselyillä, pedagogisessa auditoinnissa, koulutuksen hankkijoiden kanssa keskustelemalla ja yksittäisten kehittämishankkeiden avulla. Kehittämistarpeen selvittäminen Ympäröivästä yhteiskunnasta tulevat muutostarpeista kertovat signaalit ohjaavat Edupolin osaamispalvelujen tuottamista ja kehittämistä. Seuraamme jatkuvasti lainsäädäntöä ja politiikkaa, talous- ja markkinatilannetta, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia sekä tekniikkaa ja ympäristön tilaa. Keräämme ennakointitietoa monissa asiayhteyksissä. Vuodesta 2010 lähtien käytämme sosiaalista mediaa tiedon koostamiseen ja tiedon välittämiseen oikeille tahoille. Saamme tietoa muutostarpeista myös monipuoliselta ja laajalta kumppanuusverkostoltamme. Osaamispalveluprosessia arvioidaan sekä oppilaitos- että toimialatasolla vuosittaisella pedagogisella auditoinnilla, joka koostuu keskusteluista kouluttajien, oppijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa (ks. kuvio 11). Kouluttajat, oppijat ja sidosryhmien edustajat keskustelevat omissa ryhmissään etukäteen annettujen kysymysten tai teemojen pohjalta. Teemme keskusteluista muistion ja tiivistelmän, jotka jaamme koko henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmien edustajille. Osaamispalvelutiimi vastaa pedagogisen auditoinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Pedagogisen auditoinnin tuloksia käytetään osaamispalvelujen strategisen suunnitelman päivittämiseen ja prosessin kehittämistavoitteiden asettamiseen. Myös ulkoinen arviointi ja EFQM-itsearviointi antavat tietoa kehittämistarpeesta. Keräämme koulutus- ja opintojaksokohtaiset asiakaspalautteet (ks. asiakaspalautekyselyt s. 7) pääsääntöisesti koulutuksen loputtua ja pitkissä koulutuksissa koulutuksen keskivaiheilla. Arvioimme tuloksia toiminnan kehityspäivillä ja keskustelemme mahdolli sista kehittämistoimenpiteistä. Osaamispalvelutiimi ja koulutustiimit analysoivat tuloksia ja käyttävät analyyseista saatuja tuloksia oman toimintansa kehittämiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn avulla saamme opiskelijoilta ja henkilöstöltä palautetta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumisesta toiminnan kehittämiseksi. Kuvio 11. Vuosittaisen pedagogisen auditoinnin tulos ohjaa osaamispalvelujen kehittämistä. Myös osaamispalveluja koskevat laatupalautteet ja muut osaamispalvelun laatuun liittyvät kysymykset käsitellään Osaamispalvelu- ja koulutustiimien kokouksissa. Koulutustiimi tekee laatupalautteen kohteena olevaan asiaan korjaustoimenpide-ehdotuksen ja johtoryhmä hyväksyy sen. Kehittämisen keinot Keskeiset käytössä olevat keinot kehittää osaamispalveluprosessin toimintaa ovat perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, projektitoiminta ja tekemällä oppiminen. Laatupäällikkö luo toimintamallit prosessien kehittämiselle. Pedagoginen johtaja ja opetuspäällikkö yhdessä Osaamispalvelutiimin kanssa ohjaavat Osaamispalveluprosessia ja kehittävät sen strategista suunnitelmaa ja ohjeistusta. Toimialojen koulutustiimit kehittävät Osaamispalveluprosessin käytännön toimintaa strategisen suunnitelman ja ohjeistuksen pohjalta. Käyttötarkoitus Osaamispalvelutiimin toimenpiteet Käyttötarkoitus Osaamispalvelujen strategisen suunnitelman päivittäminen joka 2. vuosi Kouluttajien, oppijoiden ja sidosryhmien haastattelut Toimialakohtainen tilannearviointi Oppilaitoskohtainen tilannearviointi Osaamispalvelutiimin ja haastateltavien välinen tiedonvaihto Toimialan palvelujen kehittäminen Edupolin palvelujen kehittäminen 20 21

12 Osaamispalvelutiimin tehtävänä on osallistua - osaamispalveluprosessin kehittämiseen - pedagogiseen ohjaukseen - osaamispalvelujen laadun seurantaan (asiakaspalautteet, auditointi- ja itsearviointitulokset) - osaamispalvelujen strategisen suunnitelman luomiseen - pedagogisen kehityksen seuraamiseen ja soveltamiseen. Tiimin alaisuudessa toimivat myös kansainvälisen toiminnan kehittämisryhmä ja kansallisten projektien kehittämisryhmä. Lisäksi tiimi voi asettaa määräaikaisia työryhmiä suorittamaan erityistehtäviä. Tiimissä on kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja, jotka on valittu kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet toimivat myös välittäjinä toimialansa ja osaamispalvelutiimin välillä. Järjestämme sisäistä koulutusta henkilöstölle tai lähetämme henkilöstön jäseniä ulkoiseen koulutukseen. Koulutuksen painopiste on pedagogisen pätevyyden ja ohjausvalmiuksien hankkimisessa ja näyttötutkintomestarin pätevyyden suorittamisessa. Lisäksi edellytämme kouluttajilta jatkuvaa oman alan ammattitaidon kehittämistä henkilöstön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tulevaisuudessa tulemme painottamaan yhä enemmän työelämäosaamista ja kouluttajien valmiuksia toimia osaamisen kehittäjänä työorganisaatiossa. Kouluttajamme kehittävät työelämäjaksojen avulla ammatillista osaamistaan, työssäoppimisen ohjausta ja työelämäyhteistyötä. Kansainvälisyysosaamista henkilöstömme hankkii ulkomaille suuntaavilla opintomatkoilla, asiantuntijavaihdoilla ja työharjoittelulla sekä osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin ja messuihin. Huomattava osa kehittämisestä tapahtuu projektien avulla. ESR-rahoituksen turvin kehitämme nyt ja lähivuosina aikuisten neuvontaa ja ohjausta osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa Porvoossa sijaitsevan OhjausPisteen puitteissa. Hankimme myös valmiuksia edistää monikulttuurisuusosaamista työ- ja oppimisympäristössä. Eri kansallisten rahoittajien avustuksella kehitämme välineitä ja menetelmiä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän suorittamisen edistämiseksi. Projektien kautta voimme myös hankkia tarvittavaa osaamista henkilöstölle. Esimerkiksi yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoiman hankkeen avulla olemme voineet kehittää valmiuksiamme käyttää mm. sosiaalista mediaa. Lisäksi kehitämme jatkuvasti opetusteknologiaa, varsinkin digitaalitekniikkaa sekä kunnostamme tilojamme. Tietolähteitä internetissä Ammatilliset näyttötutkinnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus OhjausPiste Opettajan verkkopalvelu Opetushallitus Opetusministeriö Opintoluotsi Oppisopimuskoulutus Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinotoimisto

13 Lämmittäjänkatu 2 A, 0880 Helsinki Ammattitie 1, Porvoo Virnatie 5 A, Vantaa Puh info@edupoli.fi Internet: