TALVIVAARA SOTKAMO OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARA SOTKAMO OY"

Transkriptio

1 JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET 3 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI 8 5 LIUKOISUUDET 8 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 13 7 VIITTEET 15 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, osastopäällikkö, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

4

5 1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden YM 1129/2001 mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines * Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet * Kipsi- ja välineutralointisakka Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailu on alkanut vuoden 2010 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 2008). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin 0,22%, sinkin 0,50 % kuparin 0,13 % ja koboltin 0,02 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (n. 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toisen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisul-

6 2 fidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. ( 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 2011 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla haluttiin selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) Tammikuu 2011 x x x x x x x (1 Helmikuu 2011 x x - x x Maaliskuu 2011 x x x x x x x - x x (1 Huhtikuu 2011 x - x x - x x - x x (1 Toukokuu 2011 x x x x x x x x x x (1 Kesäkuu 2011 x - x x - x - - x x (1 Heinäkuu 2011 x x x x x x - x x x (1 Elokuu 2011 x x x x x x - - x x (1 Syyskuu x x - x x - - x x (1 Lokakuu 2011 x x x x x x x x x x (1 Marraskuu 2011 x x x x x x x - x x (1 Joulukuu 2011 x x x x x x x x x x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS ) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty. Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä tutkittiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 14405). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten.

7 3 CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritetään CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (Dahlbo 2002). Keräilynäytteiden pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet olivat vuonna 2011 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa välillä mg/kg ja esineutralointisakassa välillä mg/kg (kuva 1) mg/kg Nikkeli, Ni 2000 mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 150 mg/kg lukuun ottamatta esineutralointisakkanäytettä syyskuussa. Ongelmajäterajaarvo nikkelille on mg/kg, joten se alittuu. Pitoisuustasot ovat olleet tarkkailun

8 4 alusta lähtien lievässä laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg ( Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa (645) 7,7-75 mg/kg ja esineutralointisakassa (653) mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 400 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Sinkkipitoisuudessa on ollut voimakasta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ylempi ohjearvo ylittyi elokuun ja lokakuun näytteissä ja kynnysarvotaso touko- ja kesäkuun näytteissä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat pieniä ja esimerkiksi kynnysarvotaso alittui kaikissa kuukausinäytteissä mg/kg Sinkki, Zn mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kadmiumpitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,7-44,7 mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun kohonnutta pitoisuutta 470 mg/kg. Maaliskuun ja tammikuun pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon 20 mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,3-1,5 mg/kg välillä ja raudan sakeuttimen alitteessa pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<0,3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,8-120 mg/kg välillä. Toukokuun pitoisuus ylitti alemman ohjearvon 100 mg/kg. Kynnysarvon 20 mg/kg ylityksiä oli tammi-, maalis- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa pitoisuudet olivat pieniä ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso. Kuparin pitoisuus oli esineutralointisakassa mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun selvästi poikkeavaa pitoisuutta 6900 mg/kg. Maaliskuun pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin huhti-, touko- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat hyvin alhaisia (<2-8 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 100 mg/kg.

9 5 Vanadiinin pitoisuus oli raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä. Syys-, loka- ja joulukuun näytteissä ylittyi alempi ohjearvotaso 150 mg/kg, muina kuukausina ylittyi kynnysarvo 100 mg/kg. Vanadiinin keskimääräiset pitoisuudet olivat lievästi kohonneet. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat hyvin pieniä (2,5-9,7 mg/kg) eikä niissä ollut havaittavissa muutoksia. Uraanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 5-44 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa 0,8-15 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 500 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 50 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 0 30 ppm keskiarvon ollessa noin 20 ppm (mg/kg). ( Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). Uraani, U mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet ovat olleet kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakka näytettä joulukuussa, jolloin havaittiin lievästi analyysitarkkuusrajan ylittänyt pitoisuus (3,5 mg/kg). Kromin osalta pitoisuudet ovat olleet myös pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa kuitenkin hieman suurempia (22-44 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotason 100 mg/kg alittavia. Elohopeapitoisuus on ollut kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan lukuun ottamatta esineutralointisakan tammikuun näytettä, jossa pitoisuus ylitti lievästi analyysitarkkuusrajan. Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on 0,5 mg/kg.

10 6 Lyijyn pitoisuus on vaihdellut <3-8,6 mg/kg välillä eli kaikissa jätejakeissa pitoisuus on alittunut esimerkiksi kynnysarvotason 60 mg/kg. Mangaanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 500 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa alenemistrendi. Mangaani, Mn mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, seleenin, tinan pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuusrajojen. Antimonin pitoisuus oli jätejakeissa välillä <1-2,9 mg/kg. Rikkipitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 5). Rikki, S mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

11 Arvot ovat koholla kaikissa näytteissä. Rikkipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kalsiumille ei ole viitearvoja. 7 Kalsium, Ca mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä 8,5-9,6, raudan sakeuttimen alitteessa 5,5-7,3, nauhasuotimelta otetussa esineutralointisakassa 2,9-4,5 (kuva 7). Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkkailujakson aikana. ph kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

12 8 Orgaanisen hiilien kokonaismäärä (TOC) oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-12, raudan sakeuttimen alitteessa 4-14 g/kg ja esineutralointisakassa <1-2 g/kg välillä. TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle TOC-pitoisuuden viitearvo on 3 % (= 30 g/kg). Hehkutushäviö oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 6,4-13,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 1,8-12,8 % ja esineutralointisakassa 2,6-11,1 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Siten jäteaineksen orgaanisen aineksen määrä on vähäinen. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. *) CEN/TS (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Vuonna 2010 esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti saatiin määrittyä vain kesäkuussa. Tulosten mukaan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä ph-muutoksille (puskurikapasiteetti on huono). Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. 5 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 14405:2004) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN ). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin.

13 Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä mg/kg ja kolonnikokeessa 91, mg/kg välillä (kuva 8). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 10 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat 0,14-29,1 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,41 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat keskimäärin hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa, josta ovat tulokset molemmilla testillä lähes joka kuukaudelta (10 kk), ravistelutestissä nikkelin liukoisuuden keskiarvo oli 571 mg/kg ja kolonnikokeessa 540 mg/kg. Kuvassa 9 on esitetty pitoisuudet molemmilla testeillä ja kuvassa 10 on testitulosten keskinäinen suhde. Tuloksista nähdään, että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. 9 Nikkeli, Ni mg/kg 1000 mg/kg TJKP OJKP kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 8 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Nikkelin liukoisuudet esineutralointisakka (653) mg/kg Ravistelu Kolonni kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 9 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa.

14 10 Nikkeli:ravistelutesti/kolonnitesti mg/kg (kolonni) mg/kg (ravistelu) Kuva 10 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuuksien suhde ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuudet ylittävät molemmissa kokeissa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 200 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,1-0,6 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,17 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sinkin liukoisuuden keskiarvo oli 5158 mg/kg ja kolonnikokeessa 4695 mg/kg. Sinkki, Zn mg/kg TJKP OJKP kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <0, mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <0, mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalisheinäkuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 5 mg/kg. Loppuvuodesta (syys-joulukuu) em. liukoisuusraja-arvot alittuivat molemmissa kokeissa. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet (ravistelu- ja kolonnitesti) olivat <0,015-0,42 mg/kg välillä ja loppuneutra-

15 11 loinnin sakeuttimen alitteessa <0,015 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman korkeampia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä kadmiumin liukoisuuden keskiarvo oli 48 mg/kg ja kolonnikokeessa 53 mg/kg. Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <0,1-326 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <0, mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalistoukokuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 100 mg/kg. Loppuvuodesta (elojoulukuu) liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa ravistelutestissä kuparin liukoisuuden keskiarvo oli 126 mg/kg ja kolonnikokeessa 82 mg/kg. Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutesteissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä (kuva 12). Pitoisuudet ylittävät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat ravistelutesteissä mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ravistelutesteissä mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Em. pitoisuudet ylittivät kaikki tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteenkaatopaikalle asetetun viitearvon mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sulfaatin liukoisuuden keskiarvo oli mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg. Sulfaatti, SO mg/kg TJKP OJKP kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 12 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakan (653) ravistelutestissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg (kuva 13). Maalis-kesäkuussa pitoisuudet esineutralointisakan pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon Heinä-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4000 mg/kg.

16 12 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS mg/kg TJKP OJKP kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 13 TDS keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Raudan sakeuttimen alitteen (645) ravistelutesteissä TDS-pitoisuudet vaihtelivat mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Molemmissa kokeissa ylittyi ongelmajätekaatopaikan viitearvo mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen (646) ravistelutesteissä pitoisuudet vaihtelivat mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Tammielokuun näytteissä ylittyi tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo mg/kg. Loka-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4000 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa tai alempia kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä TDS:n keskiarvo oli mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg. Vastaavat keskiarvot raudan sakeuttimen alitteelle olivat mg/kg ja mg/kg sekä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteelle mg/kg ja mg/kg. On kuitenkin huomattava, että näissä jälkimmäisissä tapauksissa kolonnikokeita oli tehty vähemmän kuin ravistelukokeita, jolloin keskiarvotulokset eivät ole vertailukelpoisia. Liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat pieniä (<1-91 mg/kg) lukuun ottamatta raudan sakeuttimen alitetta, jossa tammikuussa havaittiin kohonnut arvo 1700 mg/kg. Ko. arvo ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan arvon 800 mg/kg ja myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvon 1000 mg/kg. Kloridin ja fluoridin liukoisuudet alittivat kaikilta osin esimerkiksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot. Ainoastaan fluorin pitoisuus ylitti lievästi pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon (10 mg/kg). Ylitykset havaittiin pääosin esineutralointisakassa. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin ylittyvät myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit.

17 13 Suodosten ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) 8,5-9,9 välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 6,0-7,6 välillä ja esineutralointisakassa 2,4-4,9 välillä. Suodosten sähkönjohtavuuden arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) ms/m välillä, raudan sakeuttimen alitteessa ms/m välillä ja esineutralointisakassa ms/m välillä. Uraanin liukoisuus oli ravistelutestissä esineutralointisakassa 0,44-5,73 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 0,18-5,3 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 0,008-0,84 mg/kg välillä (kuva 14). Vastaavat arvot kolonnikokeessa olivat 0,03-5,44 mg/kg, 0,2-1,57 mg/kg ja 0,01-0,91 mg/kg. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä uraanin keskiarvo oli 2,28 mg/kg ja kolonnikokeessa 2,27 mg/kg. Uraani, U 6 5 mg/kg kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 touko.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 marras.11 joulu.11 Kuva 14 Uraanin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS Vuonna 2011 jätejakeiden seurantaa on toteutettu kuten vuonna 2010 eli kuukausittaisista keräilynäytteistä (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) on määritetty kokonaispitoisuuksia ja liukoisuusominaisuuksia. Kokonaispitoisuudet. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) nikkelin pitoisuus ylitti kaikissa kuukausinäytteissä esimerkiksi valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg. Sinkin osalta ylempi ohjearvotaso ylittyi kahdessa kuukausinäytteessä (646). Esineutralointisakassa (653) ylittyy lähes kaikissa näytteissä nikkelin ylempi ohjearvo ja sinkin osalta kaikissa näytteissä ylempi ohjearvo 400 mg/kg sekä ongelmajäteraja-arvo 2500 mg/kg. Tammija maaliskuussa kadmiumin ja kuparin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvotasot. Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASEohje- ja raja-arvojen perusteella pitoisuustaso ei ole korkea.

18 14 Kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Pitoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tai osin alemmalla tasolla (Ni, Zn, Mn). Liukoisuudet. Liukoisuuskokeiden perusteella loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot (VNa 202/2006). Esineutralointisakan osalta kohonneita liukoisuuksia havaittiin nikkelin ja sinkin osalta, mutta osin myös kadmiumin, kuparin ja sulfaatin osalta. Näiden osalta ylittyi enimmillään ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot ja TDS:n osalta enimmillään tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo. Muutamien yksittäisten aineiden osalta (pääosin fluoridi esineutralointisakassa) ylittyivät pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot. Uraanin liukoisuus oli suurin esineutralointisakassa ja raudan sakeuttimen alitteessa (5,7 ja 5,3 mg/kg), loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa arvot olivat hyvin pieniä. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Vuoden 2011 tulokset ovat vahvistaneet aikaisemman vuoden pitoisuustasot. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit ylittyvät. Kaivannaisjätteisiin ei kuitenkaan suoraan sovelleta kaatopaikka-asetuksen mukaisia normeja vaan kaivostoiminnan sivutuotteisiin sovelletaan annettua kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevaa direktiiviä (2006/21/EY) ja sen perusteella annettua asetusta kaivannaisjätteistä (379/2008) sekä em. asetuksen muuttamisesta (717/2009). ANC. Esineutralisointisakasta (653) tulee tarkkailuohjelman mukaan määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakkaaltaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Jatkotoimenpiteet Jätejakeiden tarkkailutulosten perusteella seurantaa voitaisiin tarkistaa. Näytteenottoa jatketaan nykyiseen tapaan eli keräilynäytteet (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) otetaan kuukausittain. Vuoden 2012 tammi-maaliskuussa kuukausittaisten keräilynäytteiden analysointia on toteutettu nykyiseen tapaan, mutta siitä eteenpäin esitämme että kuukausittaisista näytteistä määritetään alkuaineiden kokonaispitoisuudet nykyiseen tapaansa (myös uraani) ja liukoisuusominaisuuksien määritys tehtäisiin pääosin 2-vaiheisella ravistelukokeella (SFS- EN ), koska nykyisen tarkkailutulosten perusteella pitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Kolonnikokeita tehtäisiin vain kolme kertaa vuodessa, esimerkiksi vuonna 2012 toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa. Tarkkailun jatkosta päättää Kainuun ELY-keskus.

19 15 7 VIITTEET Dahlbo Helena Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi, arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Heikkinen Päivi M., Aatos Soile, Nikkarinen Maria ja Taipale Riikka Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden testaaminen. S/49/0000/2007/ Geologian tutkimuskeskus. Itä- Suomen yksikkö. Kuopio. Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen taustapitoisuusrekisteri ( Kauppila, P., Räisänen, M.L. ja Myllyoja, S Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29/2011. Suomen ympäeristökeskus. Koljonen, T (toim.). Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. Pöyry Environment Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M607140, , täyd Talvivaara Projekti Oy. Reinikainen Jussi Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. Räisänen, M.L., Nikkarinen, M., Lehto, O. ja Aatos, S Liukoisuustesti- ja heikkouuttomenetelmät kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä. Raportti S44/0000/1/2002. Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö. Valtioneuvoston asetus (202/2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Valtioneuvoston asetus (379/2008) kaivannaisjätteistä. Valtioneuvoston asetus (717/2009) kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Wahlström, M. ym ja Mroueh. U-M. ym Sivutuotteet maarakenteissa. Käyttökelpoisuuden osoittaminen. TEKES. Helsinki Wahlström Margareta, Laine-Ylijoki Jutta, Kaartinen Tommi, Hjelmar Ole och Bendz David Acid neutralization capacity of waste specification of requirement stated in landfill regulations. TemaNord 2009:580. Ympäristöministeriö Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Muistio 5/1994.

20 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte Kesä 2010 <3 5 1, <2 <0, < < <2 < ,3 9 Heinä 2010 <3 7 0, <0, < < <2 < < ,9 Syys 2010 <3 10 <0, <0, < <1 <4 130 <2 < <10-6 7,3 8,7 Loka 2010 <3 8 <0,3 4 <2 2 <0, < , <2 < < ,7 Marras 2010 <3 7 <1,5 7 4 <2 <0, < <4 <4 14 <2 < < ,7 Joulu 2010 <3 7 <0,3 5 <2 2 <0, < < <20 63 <1 7,7 8,6 Tammi 2011 <3 6,1 <0,3 3,5 <2 <2 <0, < ,6 2,9 7,6 11 <3 2, <20-9 8,6 8,8 Helmi 2011 <3 7,6 <0,3 4,5 <2 2,1 <0, < ,1 1,8 6,1 8 <3 3, ,5 8,8 Maalis 2011 <3 7,7 <0,3 12 3,3 3 <0, < ,3 <1 <3 18 <3 4, ,5 8,9 Huhti 2011 <3 9 0,63 5,4 2,7 7,8 <0, < ,9 <1 7,5 19 <3 3, ,2 9,2 Touko2011 <3 6,2 1,1 9,3 <2 7,8 <0, < <1 <3 268 <3 6, ,9 8,9 Kesä2011 <3 3,3 1,5 12 <2 5,4 <0, < ,9 < <3 8, ,2 9,3 Heinä2011 <3 1,8 <0,3 12 <2 <2 <0, < ,3 < <3 2, < ,4 8,5 Elo2011 <3 3 0,61 16 <2 8 <0, < ,9 <1 <3 732 < < ,2 9,6 Loka2011 <3 4,2 0,67 9,5 5,1 <2 <0, < ,6 <3 <3 500 <3 4, <2 7,6 9,3 Marras2011 <3 8,1 0,33 7 3,2 <2 <0, < ,2 <1 5,3 109 <3 2, <20 22,8 <2 6,4 9,3 Joulu2011 <3 1,7 <0,3 4,2 3,2 <2 <0, <1 340 <3 <3 <3 25 <3 6, <2 6,9 8,7 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

21 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte Kesä 2010 <3 3 0, <2 <0, < <4 <4 37 < ,9 7,1 Heinä 2010 <3 2 0, <2 <0, < < < ,4 5,6 Syys 2010 <3 7 <0, <2 <0, < <1 <4 26 < ,2 5,6 Loka 2010 <3 5 <0, <2 <0, < <1 <4 14 < ,9 5,6 Marras 2010 <3 11 <0, <0, <1 660 <3 <4 <4 89 < ,6 5,8 Joulu 2010 <3 5 <0, <2 <0, < <1 <4 22 < <1 9,5 6,1 Tammi 2011 <3 19 <0,3 3,4 22 2,1 <0, < <3 <3 11 < ,4 6,6 Helmi 2011 <3 8,7 <0,3 6,8 24 <2 <0, < ,7 <1 <3 14 < ,8 5,7 Maalis 2011 <3 3,5 <0, <2 <0, < ,9 <1 <3 20 < ,4 5,5 Touko2011 <3 15 <0, <2 <0, < <1 4,1 40 < ,1 7 Heinä2011 <3 6,5 <0, <2 <0, < ,8 < < ,9 7,2 Elo2011 <3 5,5 0, <2 <0, < ,5 <1 <3 75 < ,8 6,4 Syys2011 <3 7,4 <0,3 3,7 31 <2 <0, < <1 5,4 8,6 < ,8 6,6 Loka2011 <3 3,9 <0, <2 <0, <1 674 <3 <3 <3 31 < ,8 7,3 Marras2011 <3 4,4 <0,3 6,6 27 <2 <0, < ,2 <1 <3 7,7 < ,1 7,3 Joulu2011 <3 5,3 <0, <2 <0, <1 430 <3 <1 <3 29 < ,2 6,1 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

22 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/2002). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (50) 1 Ylempi oa (500) 1 Ongelmajäte Kesä 2010 < <2 630 <0, <1 970 <3 5 < <2 < ,9 1 7,8 6 Heinä 2010 <3 5 2,9 61 <2 12 <0, < <4 < < ,9 1 4,7 3,3 Syys 2010 <3 12 2, <0, < <3 <4 < < ,2 3,3 Loka 2010 <3 7 2,3 37 <2 11 <0, < <3 <4 < < <1 1,6 3,8 Marras 2010 <3 31 4, <0, < <3 <4 < < ,8 4 Joulu 2010 <3 7 8, <0, <1 690 <3 <1 < < <1 1,7 3,9 Tammi 2011 < ,7 29 2, , <1 280 <3 <3 < <3 3, <20 - <1 3,1 4,1 Maalis 2011 <3 8, , <0, < ,5 <1 < <3 7, ,6 4,4 4,2 Huhti 2011 < ,3 156 <0, < ,2 <1 < <3 7, ,1 <2 2,6 2,9 Touko2011 < , ,9 175 <0, < <1 < <3 5, <2 7,7 4,1 Kesä2011 <3 5,8 10,6 24,7 2,5 95 <0, < ,8 <1 < <3 9, ,3 2 7,9 4,2 Heinä2011 < ,4 66 <0, <1 590 <3 <3 < <3 8, ,1 <2 3,6 4 Elo2011 < ,5 7,4 3,3 61 <0, <1 227 <3 <3 < <3 6, ,8 <2 2,7 4,1 Syys2011 <3 14 3,7 3,8 3,2 17 <0, <1 106 <3 <3 < <3 6, <2 11,1 4,5 Loka2011 <3 7,4 13,4 10 2,8 74 <0, <1 330 <3 <3 < <3 5, ,1 <2 4 4,1 Marras2011 <3 5,4 9,6 23 2,3 158 <0, <1 705 <3 <1 < <3 5, ,4 <2 3,2 4,3 Joulu2011 3, ,2 46 <0, < <1 < <3 4, <2 2,7 4,2 1) Pima-asetuksessa 214/2007 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

23 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN ), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 4 DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0, Tavanomainen jäte ( , ,7 0, >6 - - Ongelmajäte >6 - - Kesä2010 <0,15 0,31 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,24 <0,15 <0,05 <0,075 0,16 <0,15 <0, < ,7 480 <0,002 Kesä2010 <0,15 0,54 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 52 < , <0,001 Syys2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 72 < <0, ,9 600 Loka2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 0,34 <0,1 <0,15 <0,05 80 < , , ,12 Marras2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,10 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , Joulu2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 1,95 <0,15 <0,05 70 < , , ,3 Joulu2010 <0,15 0,062 <0,03 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,11 <0,15 <0,05 <50 9, , ,77 Tammi2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 84,6 18, < , Helmi2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 0,15 <0,15 <0,05 65,2 9, < , ,05 Maalis2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,18 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, ,5 800 Maalis2011 <0,15 0,083 <0,015 <0,03 <0,1 0,07 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , < ,91 Huhti2011 <0,15 0,1 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,17 <0,15 <0, , , ,008 Huhti2011 <0,15 0,11 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,91 Touko2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,03 Touko2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 0,16 <0,005 <0,05 0,66 <0,15 <0,05 <0,075 5,11 <0,15 <0,05 60,2 < , ,1 Kesä2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,03 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, < , ,02 Kesä2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, < , ,04 Heinä2011 <0,15 0,06 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,41 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , ,84 Elo2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,08 Loka2011 <0,15 0,068 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 76,2 < , ,08 Loka2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 69, , ,07 Marras2011 <0,15 0,16 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 75 < , ,02 Marras2011 <0,15 0,13 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0,05 72,3 < , ,01 Joulu2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,1 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, ,6 260 <0,005 Joulu2011 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , <0,005 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

24 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN ), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0, Tavanomainen jäte ( , ,7 0, >6 - - Ongelmajäte >6 - - Kesä2010 <0,15 0,08 <0,015 0,057 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 9,12 0,73 <0,05 <0,075 0,23 <0,15 0, < , , ,33 Kesä2010 <0,15 0,09 <0,015 0,067 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 4,19 0,77 <0,05 <0,075 1,13 <0,15 0, < , ,3 Syys2010 <0,15 0,078 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 6,53 <0,15 <0,05 <0,075 0,23 <0,15 0, < < , Loka2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5,97 <0,15 <0,05 0,16 2,9 <0,15 0, < , , ,83 Marras2010 <0,15 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 9,68 <0,15 <0,05 0,12 <0,1 <0,15 0,07 83 < < , Joulu2010 <0,15 0,075 0,033 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5,09 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,29 <50 8, , ,2 Joulu2010 <0,15 0,11 0,043 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,99 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, < , ,29 Tammi2011 <0,15 0,1 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 5 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0,091 70,8 < , Helmi2011 0,16 <0,05 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 3,72 <0,15 <0,05 0,13 <0,1 <0,15 0, < < , ,13 Maalis2011 <0,15 <0,05 0,047 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 29,1 1,51 0,16 0,27 <0,1 <0,15 0, < , , ,3 Touko2011 <0,15 <0,05 0,036 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 2,55 0,66 0,16 0,27 <0,1 <0,15 0, , , , ,2 Touko2011 <0,15 <0,05 0,033 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,38 0,91 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0, < ,57 Heinä2011 <0,15 0,09 0,03 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,27 0,68 <0,05 <0,075 0,60 <0,15 0, , , ,18 Heinä2011 <0,15 0,1 0,036 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,06 0,9 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,2 Elo2011 <0,15 0,15 0,042 0,069 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 2,53 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0, , , , ,84 Syys2011 <0,15 0,12 0,04 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,76 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 0, < , ,53 Loka2011 0,15 0,2 0,024 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,16 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,31 Loka2011 0,18 0,2 0,028 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,075 0,1 <0,15 <0, , , ,42 Marras2011 <0,15 0,16 <0,015 <0,05 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,14 <0,15 <0,05 <0,075 <0,1 <0,15 <0, , , ,45 Joulu2011 <0,15 0,069 0,042 0,077 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,97 <0,15 <0,05 0,082 0,11 <0,15 0, , , ,22 Joulu2011 <0,15 0,069 0,039 0,058 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 0,38 <0,15 <0,05 0,085 0,1 <0,15 0, , ,31 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

25 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN ), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 14405:2004) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte 0,5 20 0,04-0,5 2 0,01 0,5 0,4 0,5 0,06 0, Tavanomainen jäte ( , ,7 0, >6 - - Ongelmajäte >6 - - Kesä2010 <0,15 0,1 0,044 22,7 <0,1 <0,1 <0,001 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 81 < , , ,044 Kesä2010 <0,15 0,21 0,016 17,7 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 35 < , ,098 Loka2010 <0,15 0,086 0,27 32 <0,1 <0,1 <0,001 <0, ,52 <0,05 <0, <0,15 0,11 <50 < , , ,8 Marras2010 <0,15 0,2 3,79 40 <0,1 18,5 <0,001 <0, ,09 <0,05 <0, <0,15 <0,05 <50 < , , Joulu2010 0,21 0,071 7,65 25,1 0,19 15,6 <0,005 <0, ,77 <0,075 <0, <0,15 1,05 <50 8, , , ,2 Joulu2010 <0,15 0,091 3,07 25,4 0,15 1,51 <0,005 <0, ,35 <0,05 <0, <0,15 0,87 <50 < ,63 Tammi2011 <0,15 0,1 0,56 26,4 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,075 <0, <0,15 1,05 <50 8, , Maalis2011 <0,15 0, <0,1 326 <0,005 <0, <0,15 <0,075 <0, <0,15 <0,05 < ,2 300 Maalis2011 0,06 0, ,8 0, <0,005 <0, ,081 <0,05 <0, <0,15 0,04 <50 27, ,2 Huhti2011 0,51 0,13 11,1 11,8 <0,1 115 <0,005 <0, ,36 0,061 <0, <0,15 4,74 < , ,02 Huhti2011 0,59 0,15 8,67 8,55 0,76 77,6 <0,005 <0, ,37 <0,05 <0, <0,15 3,13 <50 38, , ,94 Touko2011 <0,15 0,087 15,3 111 <0,2 118 <0,005 <0, ,31 <0,05 <0, <0,15 0,35 < , ,73 Touko2011 <0,15 0,071 13, , <0,005 <0, ,3 <0,05 <0, <0,15 0,32 <50 15, , ,44 Kesä2011 <0,15 0,1 9,74 24,7 <0,1 48,5 <0,005 <0, ,32 <0,05 <0, <0,15 <0, , ,93 Kesä2011 <0,15 0,11 6,78 24,7 <0,1 30,9 <0,005 <0, ,23 <0,05 <0, <0,15 <0, ,45 Heinä2011 <0,15 <0,05 10,4 11,3 <0,1 21 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 < , ,6 Heinä2011 <0,15 0,052 9,18 9,32 <0,1 20,6 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,1 21,8 26, ,36 Elo2011 <0,15 0,1 1,25 5,68 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 < , ,44 Elo2011 <0,15 0,1 0,2 4,23 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,1 <50 11, , ,2 Syys2011 <0,15 0,1 <0,015 3,46 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 < , ,48 Syys2011 <0,15 0,11 <0,015 2,78 <0,1 <0,1 <0,005 <0,05 91,4 <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,1 <50 < , ,03 Loka2011 0,16 0,093 0,062 9,72 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 <0, <0,15 <0,05 <50 21, , ,1 Loka2011 <0,15 0,11 0,039 8,42 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 0, <0,15 <0,1 <50 11, , ,82 Marras2011 <0,15 0,11 0,19 11,9 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 0, <0,15 <0,05 < , ,62 Marras2011 <0,15 0,11 0,12 9,11 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 0, <0,15 <0,1 < , ,1 Joulu2011 0,2 0,1 0,032 11,8 <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 0, <0,15 <0,05 < , ,6 Joulu2011 <0,15 0,088 0, <0,1 <0,1 <0,005 <0, <0,15 <0,05 0, <0,15 <0,1 < ,2 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5 8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 800 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

26 YHTEENVETO Talvivaaran kaivoksen tarkkailu toteutettiin vuonna 2011 tarkkailusuunnitelman ja valvovan viranomaisen vaatimien täydennysten mukaisesti. Vesistökuormitusta syntyi ensisijaisesti prosessivesistä. Prosessivesiä johdettiin lähes luvan mukainen enimmäismäärä kutakuinkin saman verran Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueiden suuntaan. Oulujoen vesistöalueelle johdettiin lisäksi rakentamisenaikaisia vesiä sekä Kuusilammen kuivatusvesiä. Prosessivesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2011 marraskuun alkuun asti lähes yhtäjaksoisesti ja tämän jälkeen kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille johdettavan prosessin ylijäämäveden ph ylitti ylemmän raja-arvon useissa yksittäisissä näytteissä helmi-elokuussa, mutta nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat yksittäiselle näytteelle annettuja raja-arvoja pienempiä konsultin kerran viikossa ottamien näytteiden perusteella. Kiintoaineelle asetettua tavoitearvoa ei pääosin saavutettu. Prosessivedessä oli runsaasti mm. sulfaattia, mangaania ja natriumia, mutta pitoisuudet laskivat selvästi loppuvuotta kohden ja kuormitus pieneni edellisvuodesta. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös pieneni selvästi loppuvuotta kohden siten, että neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo saavutettiin neljännellä vuosineljänneksellä molemmilla käsittely-yksiköillä. Eteläisen Kortelammen jälkikäsittely-yksikön kautta tulee huomattava määrä myös prosessin ulkopuolisia vesiä. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdetut vedet eivät olleet toukokuussa 2011 otettujen näytteiden perusteella akuutisti toksisia. Saniteettijätevedenpuhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti vuonna Ilmapäästömittauksissa metallien talteenottolaitoksella rikkivetypitoisuus ylitti rajaarvon viidessä mittauksessa pääasiassa linjalla 1 nauhasuodin poistohöngät pesurin jälkeen. Metallien talteenoton poistokaasut sisältävät myös muita rikkiyhdisteitä kuin rikkivetyä. Metallien talteenoton päästökohteiden raskasmetallipitoisuudet (As, Co, Cu, Ni, Zn) alittivat päästöraja-arvon kaikissa kohteissa. Malminkäsittelyssä seulahallin poistokaasun kiintoainepitoisuus ylitti päästöraja-arvon. Talvivaaran kaivos sijaitsee mustaliuskealueella, mistä johtuen alueen vedet ovat luontaisesti happamia ja niissä on kohonneita sulfaatin ja metallien pitoisuuksia. Kaivoksen jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa vuodesta 2010 lähtien Salmisen-Kalliojärven- Kolmisopen-Jormajärven-Jormaslahden alueella Oulujoen suunnalla ja Ylä-Lumijärven- Kivijärven-Laakajärven-Kiltuanjärven alueella Vuoksen suunnalla sähkönjohtavuuden sekä sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuuksien kasvuna selvimmin lähivesissä. Sulfaattipitoisuuksien kasvu johtui sekä malmista että prosessissa käytetyistä kemikaaleista, natriumpitoisuuksien kasvu ph:n säätöön käytetystä lipeästä, ja mangaani liukenee malmista prosessin sivutuotteena. Vuoden 2011 aikana em. pitoisuudet laskivat Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven päällysvedessä ja Ylä-Lumijärvessä kuormituksen pienentymisen johdosta, mutta järvien alusvedessä pitoisuudet pienenivät vain vähän tai eivät lainkaan. Kolmisopessa, Jormasjärvessä ja Laakajärvessä pitoisuudet tasaantuivat, mutta eivät juuri laskeneet vuoden 2011 aikana. Mangaanipitoisuuksissa oli havaittavissa laskua. Loppuvuodesta 2011 mangaanipitoisuus ylitti vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven alusvedessä. Happitilanteen heikentymistä ja alusveden hapettomuutta on esiintynyt etenkin Salmisessa ja Kalliojärvessä ja lievemmin mm. Kolmisopessa ja Kivijärven alusvedessä. Kalastolle haitallisen alhaisia ph-arvoja on siintynyt ajoittain vielä vuonan 2011 Salmisessa ja Kalliojärvessä joko päällys- tai alusvedessä. Jälkikäsittely-yksiköille syötetyn 1 Copyright Pöyry Finland Oy

27 kalkkimaidon seurauksena ph on noussut etenkin Salmisen alusvedessä ja Kalliojärven päällysvedessä sekä Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä Lumijoen edustalla vuonna Kaivosvedet ovat lisänneet lähivesien typpipitoisuutta etenkin järvien alusvedessä. Fosforia kaivosvedet eivät ole suoranaisesti lisänneet, ja välillisesti fosforia on paikoin saostunut pois vesifaasista happamuuden seurauksena. Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on laskenut Salmisessa ja Kalliojärvessä vuonna 2010 ilmeisesti happamuuden seurauksena, mutta palasi Kalliojärvessä edellisvuosien tasolle vuonna Mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutuksesta metallipitoisuudet kasvavat Kalliojoen kohdalla. Vuonna 2011 nikkelin ja sinkin pitoisuudet laskivat edellisvuoteen verrattuna Kalliojoen ja Jormasjärven välillä, mutta nousivat hieman Jormasjärven alusvedessä. Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärven alusvedessä nikkelin ja sinkin pitoisuudet nousivat. Nikkelin pitoisuudet ylittivät eräiden tutkimusten mukaan kirjolohelle haitallisena pidettävän tason muutamissa näytteissä pääasiassa talvella Kalliojoessa, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa tammikuussa sekä Ylä-Lumijärven ja Lumijoen useissa näytteissä, Kivijärvessä Lumijoen edustalla talvella sekä Kivijärven alusvedessä. Eliöstölle haitallista tasoa olevia sinkkipitoisuuksia esiintyi muutamissa näytteissä pääasiassa talvella Kalliojoessa, Kolmisopessa, Kolmisopesta lähtevässä vedessä ja Tuhkajoessa tammikuussa sekä muutamissa näytteissä Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista nikkelipitoisuus ylitti raja-arvon (tausta+eqs) Kalliojoessa, Kolmisopessa, Tuhkajoessa ja ajoittain Jormasjärven alusvedessä sekä Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä. Jormasjärven kalastuskirjanpidon tärkeimmät saalislajit ovat olleet kuha ja hauki. Näiden lisäksi on saatu merkittävästi siikaa ja madetta. Harvoilla verkoilla saadun kuhan yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä, ja yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Hauen, siian ja mateen yksikkösaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan. Vetouistelulla on saatu kuhaa ja haukea hyvin. Sähkökoekalastusten mukaan Tuhkajoen alaosan koskikalasto oli pääasiassa taimenta, joka on joessa luonnonkantaa. Taimentiheydet olivat Tuhkajoella vuonna 2011 aiempaa suurempia. Kalastuskirjanpito- ja sähkökoekalastustulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei ole ollut havaittavaa vaikutusta Tuhkajoen tai Jormasjärven kalastoon. Kalastus Kolmisopella on kuitenkin lähes loppunut ranta-asutuksen häviämisen myötä. Vuonna 2011 pohjaveden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla lukuun ottamatta tehdasalueen pistettä P1, jossa mm. sulfaatin, mangaanin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Tehtaan havaintoputki P1 on ollut kevään 2011 näytteenottokerrasta alkaen poikki maan tasalta, joten valumavedet ja pöly ovat voineet vaikuttaa 2011 veden laatuun. Kaivosalueen ulkopuolisissa tarkkailupisteissä ei ole havaittavissa kaivostoiminnan vaikutuksia. Kaivosalueella todettiin kaivostoiminnasta johtuvaa pölylaskeuman lisääntymistä. Jossain määrin laskeuma lisääntyi myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivostoimintojen itä-koillispuolella. Epäorgaanisen aineksen laskeumissa ei tarkkailun aikana vuosina ole todettu selviä kehityssuuntia lukuun ottamatta liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12 havaittavaa lievää laskusuuntaa. Nikkelin, kuparin, sinkin ja koboltin sekä loppukesästä 2011 lähtien määritettyjen rikin ja raudan laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia tehdasalueella kuin sen ulkopuolella. Ajoittain kohonneita metallilaskeumia todettiin myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivostoiminnoista itään, länteen, pohjoiseen ja koilliseen sijaitsevissa keräimissä. Usein pääosa keräimiin kertyneestä aineksesta oli orgaanista alkuperää, kun kaivostoiminnan suorat päästöt ovat 2 Copyright Pöyry Finland Oy

28 epäorgaanista ainesta. Nikkeli- ja sinkkilaskeumat olivat monin paikoin kasvaneet edellisvuodesta, sen sijaan kuparilaskeumat sekä kaivosalueen ulkopuoliset sinkkilaskeumat olivat samaa tasoa tai alhaisempia kuin yhtenä tai kahtena edellisvuonna. Kobolttilaskeumat ovat pääosin pysyneet samalla tasolla tarkkailun ajan. Rikkilaskeumat olivat korkeimmillaan tarkkailun alussa loppukesällä 2011, mistä ne laskivat loppuvuotta kohti. Kaivosalueen ulkopuolella loppuvuodesta rikkilaskeumat olivat pääosin Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaiden rikkilaskeumalle asetetun pitkänajan keskimääräisen tavoitearvon 0,3 g/m 2 /v (0,0275 g/m 2 /kk) mukaisia, sen sijaan loppukesällä ja alkusyksystä tavoitetaso usein ylittyi. Melumittausten perusteella vuonna 2011 kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylittänyt päiväajan eikä todennäköisesti yöajankaan ohjearvoja missään pisteessä ottaen huomioon mittausepävarmuus. Mittauspisteessä Taattola (ranta, P3) yhden mittauksen yöajan tulos oli epävarmuuden sisällä. Häiritsevää melua on koettu aiheutuvan primääriliuotuskasan 1 ilmastuspuhaltimista, avolouhosräjäytyksistä ja sekä paikoin tieliikenteen lisääntymisestä. Taustamelun vähäisyydestä johtuen kaivostoiminnan aiheuttama melu voidaan kuulla kaukana matalataajuisena. Kaivoksen louhintatärinäarvot alittivat selvästi rakennusten vauriovaaran raja-arvot. Tärinä voi kuitenkin aiheuttaa häiriötä herkimmille ihmisille ja alentaa asumisviihtyvyyttä kaivoksen lähiympäristössä. Jätejakeiden (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) keräilynäytteiden kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Kokonaispitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin osalta. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Vuoden 2011 tarkkailutulokset ovat vahvistaneet aikaisemman vuoden pitoisuustasot. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakka-altaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

29 SUMMARY WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN MINE MONITORING 2011 SUMMARY

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 211 16WWE993 27.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2013 16X170605 28.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010

Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

28/16/Aku (9)

28/16/Aku (9) VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)

Lisätiedot

Vastaanottaja. Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi. Vuosiraportti Päivämäärä TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2017

Vastaanottaja. Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi. Vuosiraportti Päivämäärä TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2017 astaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi uosiraportti 2017 Päivämäärä 11.4.2018 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU UONNA 2017 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU UONNA 2017 Päivämäärä 11/04/2018

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017

Lisätiedot

51/17/AKu (9)

51/17/AKu (9) 51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb 11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33

Lisätiedot

36/18/AKu (7)

36/18/AKu (7) 36/18/AKu 22.1.2018 1 (7) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2017 36/18/AKu 22.1.2018 2 (7) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET

Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016

TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2016 Päivämäärä 18.5.2017 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 TERRAFAME OY OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2016 Päivämäärä

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

52/17/Aku (11)

52/17/Aku (11) 52/17/Aku 23.1.2017 1 (11) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 52/17/Aku 23.1.2017 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016

YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016 LIITE 13a Vastaanottaja Yara Suomi Oy Miika Tomma PL 5 23500 Uusikaupunki Päivämäärä 30.11.2016 Viite 1510029928/1 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN SA- KAN KAATOPAIKKAKELPOI- SUUS 2016 YARA SUOMI OY RAAKAVESILAITOKSEN

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2014 Päivämäärä 6.5.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2014, OSA X: JÄTEJAKEIDEN

Lisätiedot

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012 Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden

Lisätiedot

Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi. Jan Österbacka

Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi. Jan Österbacka Pilaantuneen maan kaatopaikkakelpoisuuden arviointi Jan Österbacka Kaatopaikkaluokat Kaatopaikat on jaettu kolmeen pääluokkaan ja jätteen ominaisuudet ja kaatopaikkasijoituksessa syntyvät haitat ympäristölle

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT KOKOEKO Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus, Kuopio 03.10.2007 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännöllistä taustaa Kelpoisuuden

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015

TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti 2015 Päivämäärä 25.5.2016 TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA XI: JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU VUONNA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt

Lisätiedot

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS

METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA LAPIN VESITUTKIMUS OY i Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma TALVIVAARA

Lisätiedot

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä

Lisätiedot

Kaatopaikalle sijoittaminen

Kaatopaikalle sijoittaminen Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

27/16/AKu 28.1.2016 1 (8)

27/16/AKu 28.1.2016 1 (8) 27/16/AKu 28.1.2016 1 (8) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 27/16/AKu 28.1.2016 2 (8) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS P843 PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 Finnsementti Oy Purettu sementtiterminaali, Pitkänmöljäntie 23, Oulu MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN TARKISTUS 16ILS0059 4.9.2012 1(6) Copyright Pöyry Finland

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

Tammervoima Oy:n pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Näyte 2/2018.

Tammervoima Oy:n pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Näyte 2/2018. Tammervoima Oy:n pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Näyte 2/2018. Marika Kaasalainen RAPORTTI 2019 nro 19-5 Tammervoima Oy:n pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136

Lisätiedot

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus

Lisätiedot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa- HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön

Lisätiedot

Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan Päiväys Datum Nro Nr 8.5.2017 17-6984 UPM PAPER ENA OY KAIPOLA PENA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 283853 Viite / Hänvisning UPM PAPER ENA OY:N KAIPOLA PENA:N VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä

Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Sisällysluettelo 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Laadunvalvontatutkimukset... 1 2.1 Näytteenotto... 1 2.2 Näytteiden valmistus ja analysointi...

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikkakelpoisuus. vastaavuustestaus

Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikkakelpoisuus. vastaavuustestaus Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikka vastaavuustestaus 2015 Envitop Oy Riihiraitti 5, 90240 Oulu +358 8 375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 STORA ENSO OYJ, OULUN TEHDAS

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N POHJATUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVAL- VONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE PT 6/2016.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N POHJATUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVAL- VONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE PT 6/2016. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY MARKO KNUUTTILA/MARKKU KORPELA LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 9.8.2016 16-10887 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-13742 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit 1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ASIA Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittaminen Turun Topinojan kaatopaikalle.

ASIA Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittaminen Turun Topinojan kaatopaikalle. 1(5) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 48 YLO LOS-2002-Y-155-124 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2004 ASIA Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittaminen Turun Topinojan kaatopaikalle. LUVAN

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot