Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta. Teknologiaohjelmaraportti 4/2002. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta. Teknologiaohjelmaraportti 4/2002. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Loppuraportti

2 Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Vuoden 1998 kesällä käynnistynyt Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta -teknologiaohjelma päättyi vuoden 2001 lopussa, lukuunottamatta eräitä sen tutkimus- ja yrityshankkeita, jotka jatkuvat vielä vuoden 2002 puolella. Viimeinen ohjelman tilaisuus, loppuseminaari, järjestetään maaliskuussa Ohjelman kestoaikana hyväksyttiin GPB-ohjelmaan yhteensä 16 tutkimus- ja 19 yrityshanketta kokonaiskustannuksiltaan n. 12 MEUR (70 MFIM). Tästä Tekesin avustusten rahoitusosuus oli lähes 5 MEUR (30 MFIM). GPB-teknologiaohjelma käynnistettiin vastaamaan suomalaisten, kansainvälisesti orientoituneiden projektiyritysten uusiin kehityshaasteisiin. Liiketoiminnan kannattava kasvattaminen globaaliksi laajenevassa, muuttuvassa ja uusia maa- ja yrityskulttuureja sisältävässä toimintaympäristössä vaatii radikaalejakin muutoksia yritysten perinteisiin liiketoiminnan malleihin ja käytäntöihin. Samoin tietoteknologian nopea kehitys muuttaa paitsi työvälineitä, myös yritysten liiketoimintaprosesseja. Näistä toimintaympäristön uusista haasteista lähtien teknologiaohjelman johtoryhmä määritteli GPB-ohjelman päätavoitteeksi suomalaisen projektiliiketoiminnan kannattavan kasvun toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittämisen keinoin. GPB-ohjelman pääpainotus oli toimintatapojen kehittämisessä kuten muutaman muunkin samaan aikaan päättymässä olevan teknologiaohjelman. Konkreettisten tuotteiden ja työvälineiden kehittämistä sisältyi myös GPB-ohjelman hankkeisiin, mutta vähäisemmässä määrin. Tässäkin teknologiaohjelmassa tärkeäksi osatavoitteeksi asetettiin sekä yritysten keskinäisen että yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Pk-yrityksille kyky toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa on ehdoton edellytys, mikäli ne aikovat osallistua kansainväliseen projektiliiketoimintaan. Teknologiaohjelman johtoryhmän näkemyksen mukaan varsinaisen verkottumisen lisäksi suomalaiset projektiyritykset voisivat hyötyä toisistaan myös tekemällä toisiaan aktiivisemmin tunnetuiksi kansainvälisissä projektitoimituksissa. Tällaisesta kansallisesta myynnin edistämisestä kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset eivät ole olleet erityisesti tunnettuja toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Teknologiaohjelmien vaikutusten ja vaikutusten pysyvyyden arviointi on erittäin tärkeä osa näiden suurelta osin julkisin varoin rahoitettujen ohjelmien päättämistä. GPB:n kaltaisten toimintatapoja kehittävien ohjelmien tapauksessa tehtävä on paitsi tärkeä, myös vaikea: suuri osa taloudellisista vaikutuksista on epäsuoria ja arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluttua ohjelman päättämisestä jos sittenkään.

5 Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle ja sen puheenjohtajalle, DI Jussi Rinnalle. Toivottavasti monien hankkeiden yhteydessä käyty organisaatioiden välinen keskustelu ja tietojenvaihto jatkuu ohjelman päättymisen jälkeenkin. Projektitoiminta tulee yhä tärkeämmäksi osaamisen alueeksi lähes jokaisella toimialalla. Tekes näkee projektitoiminnan jatkuvan kehittämisen erittäin tärkeäksi myös GPB-ohjelman päättymisen jälkeen. Tekesin rahoituskriteerit täyttävät projektitoiminnan jatkohankkeet voivat saada jatkossakin Tekesin rahoitustukea joko erillishankkeina tai toisten teknologiaohjelmien yhteydessä. Tammikuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Global Project Business (GPB)-teknologiaohjelman tavoitteeksi määriteltiin Suomalaisten, kansainvälisillä markkinoilla toimivien projektiyritysten kilpailukyvyn parantaminen ja liiketoiminnan kasvattaminen kannattavasti luomalla toimintatapoja, menetelmiä ja välineitä projektiyritysten liiketoiminnan avainalueille, joiksi rajattiin projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen ja lisäämällä projektiyritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Projektiyritys määriteltiin GPB-ohjelmassa yritykseksi, joka toimittaa projekteja. Projektiyrityksen käsitteeseen voitaisiin sisällyttää myös yritykset, jotka eivät toimita projekteja, mutta joiden liiketoimintaprosessit ja sisäiset toimintatavat ovat pitkälle projektoituneet. Toinen perusmäärittely GPB-ohjelmalle oli, että se kohdistui koko projektiliiketoimintaketjuun, ei pelkästään projektin toteutusvaiheeseen. Näin siis myös projektien markkinointi- ja after sales -toiminnot kuuluivat ohjelmaan rajauksen piiriin. Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laaja-alaisuudesta seurasi myös ohjelman tulosten moninaisuus ja kohdentuminen monelle projektiliiketoiminnan osa-alueelle. Ohjelman viestinnässä käytettiin termejä kohdealue ja aihealue. Kohdealueilla (program focus) tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta (tuotteet ja tuoterakenteet, liiketoimintaprosessit, asiakasrajapinnat, toimittajaverkostot). Aihealueilla (program topic) tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Kohdealueittain tarkasteltuna hankesalkku jakautui melko tasapainoisesti kaikille neljälle kohdealueelle, ehkä lukuunottamatta Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta -aluetta, joka oli jonkin verran aliedustettuna (mm. tämän alueen hyväksytty tutkimushanke peruuntui). Suurin osa ohjelman 16 tutkimus- ja 19 yrityshankkeesta liittyi liiketoimintaprosessien kehittämiseen, usein kuitenkin samalla johonkin toiseenkin kohdealueeseen joissakin tapauksissa kaikkiin neljään. Aihealueista selvimmin painottui projektiliiketoiminnan riskienhallinta. Ohjelman tutkimushankkeista kolme ja yrityshankkeista yksi kohdistui suoraan tälle alueelle. Lisäksi riskienhallinta oli osa-alueena eräissä muissakin hankkeissa. Muita keskeisiä aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Suurin osa yrityshankkeista oli suhteellisen nopeaan liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä, monitahoisia toiminnankehityshankkeita. Verkottumista tai ainakin jonkinasteista yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa sisältyi kaikkiin hankkeisiin. Lukuunottamatta yhtä vierailuprofessuuria ei ohjelman kestoaikana vielä onnistuttu käynnistämään kansainvälistä yhteishanketta muutamasta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.).

7 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB) -teknologiaohjelma Ohjelman tausta ja tavoitteet Ohjelman vaiheet Keskeiset tulokset Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin Ohjelman rakenne ja rahoitus Hanketyypit Ohjelman kohde- ja aihealueet Ohjelman laajuus ja rahoitus Tutkimushankkeet Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset Kansainvälisen projektityömaan hallinta Projektikonsortion luominen ja hallinta Materiaali- ja tietovirtojen hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Riskienhallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Piilevän tiedon hyväksikäyttö projektijohtamisessa Riskien ja kokemustiedon hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Riskijatkumot verkostossa Projektiliiketoimintaprosessien suorituskyvyn mittaaminen Projektiportfolion hallinta After-Sales ja logistiikka GPB-vierailuprofessuuri Yrityshankkeet Nextrom Oy: Projektiliiketoimintaa tukevan asiakasryhmäkohtaisen toimintamallin luominen ja jatkuvien asiakkuuksien hoito Pesmel Oy: Toimintatapojen ja -menetelmien kehittäminen kuljetus- ja pakkausjärjestelmien projektiliiketoimintaketjussa Martela Oyj: Liiketoimintaympäristön teknologialähtöinen kehittämisprojekti Lillbacka Oy: Järjestelmätoimittajan projektitoiminnan hallinta (FP-PRO) Elomatic Oy: Laivasuunnittelun kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen...56

8 4.6 Primatel Oy: Kansainvälisen radioverkkotoimitusprojektin kehittäminen Jaakko Pöyry Oy: Esiselvitys liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseksi Jaakko Pöyry Oy: Järjestelmä projektin monenkeskiseen dokumenttien hallintaan ( Dokumenttihotelli ) Ensto Automation Oy: Teknologia-, osaamis- ja verkostoitumiskehitys modulaaristen automaatiojärjestelmien globalisaatiossa Rautaruukki Oy: Teräksisten rakennusosien kaupan kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen Ahlstrom Machinery Oy: Projektikonsortion luominen ja hallinta (GlobePro) Suomen Projekti-Instituutti Oy: PK-yritysten projektinhallinnan osaaminen projektiviennin menestystekijänä Fidaco Logistics Oy: Projektitoimintaverkoston kehittäminen RAMSE Consulting Oy: Oppiminen projektiliiketoiminnassa Neles Automation Oy: Laatujohtaminen projektiliiketoiminnassa Muutostuuli Oy: Hajautettujen projektiliiketoimintaprosessien ohjaus- ja tukipalvelu (HAPOT) Finx Oy: Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (PROM) EC Project Solutions Oy: Kokonaisvaltainen projektien riskienhallintaohjelmisto (EC Risk) LPM-Group Oy: Mitoitusohjelma / tuoterakenteen modularisointi Koordinaatiohanke Ohjelman organisaatio Ohjelman jatkotoimenpiteet...93 Liitteet 1 GPB-hankkeiden kohdistuminen kohde- ja aihealueille GPB-hankkeiden tulosten painottuminen Tutkimushankkeiden opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit ja esitelmät Tilaisuudet Tekesin teknologiaohjelmarapotteja...112

9 1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB)-teknologiaohjelma 1.1 Ohjelman tausta ja tavoitteet Projektimuotoisen liiketoiminnan osuus Suomen talouselämässä kuten muuallakin maailmassa kasvaa nopeasti. Samanaikaisesti projektit ja projektimuotoinen liiketoiminta globalisoituvat: samaan projektiorganisaatioon palkataan henkilökuntaa monista eri maista ja kulttuureista työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi. Tästä aiheutuu suuri joukko uusia vaatimuksia globaalisti toimiville projektiorganisaatioille ja niiden käyttämille toimintatavoille, menetelmille ja työvälineille. Vastatakseen näihin haasteisiin Tekes käynnisti vuonna 1998 laajan, nelivuotisen teknologiaohjelman, Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta, varmistaakseen suomalaisten projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tulevaisuuden globaaleilla markkinoilla. Aloitteen teknologiaohjelman valmistelusta teki silloinen Projektitoimintayhdistys ry (nykyisin Projektiyhdistys ry). GPB-ohjelma määriteltiin avoimeksi kaikille suomalaisille tutkimuslaitoksille ja projektiyrityksille riippumatta toimialasta. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pyrittiin erityisesti saamaan mukaan, koska niiden tulevaisuuden mahdollisuudet globaaleilla markkinoilla riippuvat niiden kyvystä toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa. Tärkeä linjaus tehtiin siinä, että ohjelma suunnattiin alusta pitäen kohdistumaan koko projektiliiketoimintaketjuun markkinointivaiheesta jälkitoimitusvaiheeseen ei pelkästään yksittäisen projektin toteutusvaiheen hallintaan (aika/kustannukset/laajuus). Vaikka Tekesin terminologiassa GPB oli ns. kansallinen teknologiaohjelma, ohjelmalla haluttiin myös edistää erityisesti tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä. Projektiliiketoiminnan hallinta Projektinhallinta Projekti Screening Tarjousvalmistelu Tarjous Sopimus (Tilaus) Toteutus Projektin päättäminen Luovutus Käyttöönotto Jälkimarkkinat + takuu suunnittelu rakentaminen asennus Projektin toteutuksen hallinta on vain osa projektiliiketoiminnan hallintaa. 1

10 Tavoitteet GPB-ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin suomalaisten, kansainvälisesti suuntautuneiden projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen. Projektiyrityksillä tarkoitettiin GPB-ohjelmassa yrityksiä, jotka toimittavat projekteja (projektiyritys-nimeä voitaisiin käyttää myös yrityksistä, jotka soveltavat sisäisiin toimintaprosesseihin ja -malleihin laajalti projekteja, vaikka eivät olisikaan projektitoimittajia). Päätavoitteesta johdetuiksi osatavoitteiksi määriteltiin: 1. Uusien toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittäminen seuraaville projektimuotoisen liiketoiminnan kohdealueille: Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta Liiketoimintaprosessien hallinta Asiakasrajapintojen hallinta Toimittajaverkostojen hallinta 2. Projektiyritysten keskinäisen ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon lisääminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti 3. Suomalaisen projektiliiketoiminnan tutkimuksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen. GPB-ohjelman tavoitteet olivat väljästi määritellyt. Ohjelman johtoryhmä ei kuitenkaan halunnut rajata tavoitteita tarkemmin, koska toisaalta haettiin aidosti yritysten omista tarpeista lähteviä hankkeita. Näistä ei ohjelmaa käynnistettäessä ollut vielä tarkkaa tietoa. Yrityslähtöisyystavoite ei ole täysin samansuuntainen teknologiaohjelmien synergiatavoitteen kanssa: yritysten omista tarpeista lähtevillä hankkeilla ei laaja-alaisessa ohjelmassa ole välttämättä merkittävää synergiaa. GPB:n tyyppisissä sateenvarjo -ohjelmissa synergiaetuja voidaan saavuttaa lähinnä erityyppisen tietojenvaihdon ja kontaktien kautta. Myös GPB-tutkimushankkeissa korostettiin yritysten tarpeita ja sitoutumista. Mittarit Ohjelman valmisteluprojektin yhteydessä jätettiin mitattavien tavoitteiden määrittely toteutusvaiheeseen. Ohjelman sisäisissä arvioinneissa käytettäviksi mittareiksi päätettiin johtoryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella seuraavat viisi: 1. Osallistuneiden organisaatioiden määrä yritykset (pk-yritysten osuus) yliopistot ja korkeakoulut tutkimuslaitokset 2. Yhteistyösuhteiden määrä kansainväliset linkit tutkimuslaitosten ja yritysten väliset linkit suurten yritysten ja pk-yritysten väliset linkit 3. Tulokset kohdealueittain kaupalliset tuotteet ja palvelut toimintatavat, menetelmät ja työvälineet yleinen tietämys 4. Ohjelmasynergia (osallistujien kokemana/ haastattelu) 5. Liiketoiminnalliset vaikutukset (liikevaihdon/ tuloksen kasvu, joka voidaan kohdistaa kehityshankkeelle). Kolme ensimmäistä voidaan (ainakin periaatteessa) mitata yksikäsitteisesti, kun taas kaksi viimeistä ovat vain subjektiivisesti arvioitavissa. Näitä mittareita käytettiin ohjelman sisäisessä väliarvioinnissa, jonka tarkoituksena oli saada palautetta teknologiaohjelmaan osallistuneilta hankkeilta ja ohjata ohjelman loppuosaa väliarvioinnin tulosten mukaisesti. Väliarviointi teetettiin toukokuussa 2000 TKK:n TAI Tutkimuslaitoksella. Pienestä kohderyhmästä ja joidenkin mittareiden tulkintavaikeuksista johtuen väliarvioinnin perusteella voitiin tehdä vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Teknologiaohjelmien virallisen loppuarvioinnin Tekes teettää ulkopuolisella arvioijalla, GPB:n tapauksessa LTT-Tutkimus Oy:llä. Arviointi tehdään osana kolmen, vuoden 2001 lopussa päättyvän, toimintatapojen kehittämiseen painottuvan ohjelman yhteisarviointia (Laatu verkostotaloudessa, GPB ja ProBuild). Tässä arvioinnissa painotutaan ohjelman vaikutusten ja niiden pysyvyyden arviointiin. Mittarit ja arviointikehyksen laatii arvioija. 2

11 1.2 Ohjelman vaiheet Valmistelu Ennen ohjelman käynnistyspäätöstä toteutettiin vuosina yli vuoden mittainen valmisteluprojekti, jossa kartoitettiin Suomen projektiliiketoiminnan tilaa ja kehitystarpeita. Suomalaisten projektiyritysten ja niiden sidosryhmien näkemyksiä kerättiin muutamissa workshoptilaisuuksissa ja peilattiin näitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin. Tulokseksi saatiin 12 osittain toisiaan leikkaavaa projektiliiketoiminnan kehittämisen avainaluetta (ks. ohjelman rakenne). Valmisteluprojektin tuloksista julkaistiin kirja Projektiliiketoiminta yrityksen menestystekijäksi (saatavana myös englanninkielisenä: Global Project Business and the Dynamics of Change ). Valmisteluprojektin linjausten pohjalta laadittiin ohjelmaesitys Tekesin hallitukselle huhti-toukokuun vaihteessa Toteutus Tekesin hallitus teki ohjelman hyväksymispäätöksen kesäkuussa Toteutusvaiheen ensimmäisinä tehtävinä olivat ohjelman organisointi, fokusointi ja valmiuksien luonti. Ohjelman johtoryhmä koottiin muutamin muutoksin valmisteluprojektia ohjanneesta johtoryhmästä. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin DI Jussi Rinta (JR-Hallintokonsultit Oy), jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus kansainvälisestä projektiliiketoiminnasta. Ohjelman johtoryhmä totesi tarpeen fokusoida ohjelmaa valmisteluvaiheessa tunnistetun 12 kehittämisalueen sijasta 3 4 alueeseen, jotta ohjelman tarkoitus ja tavoitteet olisivat ymmärrettävästi viestittävissä kohderyhmille. Keskustelujen jälkeen johtoryhmä päätyi aiemmin mainittuihin neljään kohdealueeseen: projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittämiseen. Fokusoinnin jälkeen laadittiin syksyllä 1998 ohjelman perusvalmiudet: säännöt, verkkosivut sekä suomen- ja englanninkielinen esitemateriaali. Ohjelman verkkosivuja ylläpidettiin aluksi TKK:n palvelimella, mutta ne siirrettiin (ja uusittiin) jonkin ajan kuluttua ohjelman koordinaattorin, RAMSE Consultingin, palvelimelle. Ohjelman aloitusseminaari järjestettiin helmikuussa Jo valmisteluvaiheessa oli käyty keskusteluja useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa GPB-ohjelmaan mahdollisista hankeaihioista, joten melko pian ohjelman virallisen käynnistyspäätöksen jälkeen ohjelmaan hyväksyttiin aloitussalkuksi noin 10 hanketta, puolet näistä yritys-, puolet tutkimushankkeita. Parina ensimmäisenä vuonna osoittautui tarpeelliseksi kohdentaa toiminnan pääpainotus yrityssektorin aktivointiin erityisesti pk-sektorin koska yrityshakemusten määrä ei vastannut ennakkoodotuksia. Suorien yrityskontaktien lisäksi järjestettiin erityyppisiä aktivointiseminaareja eri puolilla maata, tuloksena yhteensä 35 hanketta yhteisvolyymiltään n. 12 MEUR ohjelman päättyessä. Aktivoinnin lisäksi seminaaritilaisuuksissa levitettiin tietoa ohjelman siihenastisista tuloksista ja keskusteltiin projektiliiketoiminnan avainkysymyksistä. Lista pidetyistä tilaisuuksista on liitteenä (liite 4). Päättäminen GPB-ohjelma päättyi virallisesti vuoden 2001 lopussa. Eräitä tiedotukseen (loppuraportti, loppuseminaari, kansainvälinen tulosten esittely) ja ohjelman arviointiin liittyviä tehtäviä jäi vielä vuoden 2002 puolelle. Samoin eräät GPB-hankkeet jatkuvat vielä vuoden 2001 lopun jälkeenkin. Tekes ja ohjelman johtoryhmä näkevät erittäin tärkeäksi, etteivät saavutetut tulokset pääse haihtumaan ohjelman päättyessä, vaan että niitä jatkoke- 3

12 hitetään muissa kehityshankkeissa ja -ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2000 käynnistynyt Tekesin teknologiaohjelma Uusi teollinen toimintatapa leikkaa monelta osin GPB-ohjelman aihepiiriä ja voisi sisällöllisesti toimia myös projektiliiketoiminnan kehittämisen jatkokehikkona. Ohjelman johtoryhmässä laadittiin GPB-ohjelmalle jälkihoitosuunnitelma, johon kirjattiin tarpeellisiksi nähtyjä toimenpiteitä ohjelman jälkeiselle ajalle (ks. ohjelman jatkotoimenpiteet). 1.3 Keskeiset tulokset Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laveasta määrittelystä johtuen myös ohjelman tulokset ovat monentyyppisiä ja kohdistuvat laajalle alueelle. Pääosa GPB-ohjelman tuloksista liittyy projektiliiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tulokset painottuvat liiketoiminnan tehostamiseen, kustannussäästöihin ja riskienhallintaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin vähäisemmässä määrin. Muutama hanke oli luonteeltaan määrittelyhanke, jonka tarkoituksena oli luoda pohjaa suuremmalle, määrittelyhanketta seuraavalle toteutushankkeelle. GPB-ohjelman hankkeiden aihealueista selvimmin esiin nousee riskienhallinta. Muita keskeisiä, erityisesti tutkimushankkeiden aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Tutkimushankkeiden tulokset ovat suurimmaksi osaksi uutta tietämystä, uusia toimintamalleja ja -tapoja sekä muutamassa hankkeessa myös uusia työvälineitä. Välittömästi kaupallistettavia tuotteita tai palveluja ei tutkimushankkeissa syntynyt. Opinnäytteitä, julkaisuja, raportteja, artikkeleita ja seminaariesitelmiä syntyi kaikista GPB-tutkimushankkeista (ks. liite 3). Väitöskirjoja syntyi kolme. Poimintoina tutkimushankkeiden yksittäisistä pää- tai oheistuloksista mainittakoon: Prototyyppiohjelmisto konsortionmuodostukseen (GlobePro) Riskien ja menestymisen mahdollisuuksien hallinnan kokonaisratkaisu (KnowRisk) Riskienhallintaa tukeva kokemustietokanta (KnowRisk) Projektiriskienhallinnan analyysimenetelmä PRIMA (KnowRisk) Yritysten nykytila-analyysimenetelmä 3A Workshop (Promes, RCN) Malli jatkuvan asiakassuhteen hoitamiseksi (CCRCC) Malli hiljaisen tiedon hallinnasta projektiliiketoiminnassa (Tacit Knowledge) Raportti kansainvälisen projektiliiketoiminnan kulttuurisista haasteista ja mahdollisuuksista (Procultura) Projektiriskien hallintaan liittyvät kaksi kirjaa (PB-Risk) Projektinhallinnan käytäntöihin liittyvä kirja (FIT-PRO) Projektisalkun hallintaan liittyvä kirja (PPM). Suurin osa yrityshankkeista oli lyhyen tähtäimen liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä monitahoisia toiminnankehityshankkeita, jotka kohdistuivat useille GPB-ohjelman kohde- ja aihealueille. Tuloksista suurin osa oli uusia toimintamalleja, menetelmiä ja työvälineitä yritysten itsensä käyttöön. Toimintamallit liittyivät erityisesti asiakassuhteen ja sen jatkuvuuden hallintaan, liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseen ja hallintaan sekä erilaisten yhteistyö- ja toimittajaverkostojen rakentamiseen ja hallintaan. Viidessä yrityshankkeessa päätuloksena oli uusi kaupallinen tuote tai palvelu (tai sen määrittely). Myös muutamissa toiminnankehityshankkeissa syntyi oheistuloksena kaupallisia tuotteita ja palveluja. 4

13 Kaupallisista tuotteista ja palveluista mainittakoon: Kaapelinsuunnitteluohjelmisto ja koulutus-/tietämyksensiirtopalvelut kaapelinvalmistajille (Nextrom) Dokumenttihotelli: monenkeskinen, Internetperustainen projektin dokumenttien hallintajärjestelmä (Jaakko Pöyry) Modulaarinen kokoonpanolinja elektroniikkateollisuudelle (Ensto Automation) Keski-Eurooppaan sopeutettu teräsrakentamisen projektituotteisto (Rautaruukki) Pk-yritysten verkottamismalli konsulttiyritykselle (DONE Logistics; aik. Fidaco Logistics) Hajautettujen projektien ohjaus- ja tukipalvelu (Muutostuuli) Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (Finx) Kokonaisvaltaisen projektiriskienhallinnan ohjelmiston määrittely (EC Project Solutions). Merkittävämpää verkottumista sisältyi n. puoleen sekä tutkimus- että yrityshankkeista. Kaikki hankkeet sisälsivät kuitenkin jonkinasteista yhteistyötä ulkopuolisen organisaation kanssa. Eräissä tutkimus- ja yrityshankkeissa syntyneet keskustelu- ja benchmarkkausfoorumit ovat jatkaneet kokoontumisia hankkeen jälkeenkin. Kuudessa yrityshankkeessa hankevastaavana oli pk-yritys (= kolmasosa GPB-yrityshankkeista). Tutkimushankkeiden varsinaisina yrityspartnereina ei ollut pk-yrityksiä. Sekä yritys- että tutkimushankkeisiin osallistui kuitenkin useita pk-yrityksiä alihankkijoina. Kansainvälisen yhteistyön osalta ei ohjelman kestoaikana onnistuttu käynnistämään varsinaista kansainvälistä yhteishanketta muutamasta eriasteisesta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.). Merkittävin kansainvälinen ulottuvuus oli prof. David Hawk in (New Jersey Institute of Technology) vuoden mittainen vierailuprofessuuri Teknillisessä korkeakoulussa. Vierailun aikana prof. Hawk tuki eri tavoin GPB-ohjelman toteutusta. 1.4 Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin GPB-teknologiaohjelmalla oli liityntäpintoja ainakin seuraaviin Tekesin teknologiaohjelmiin: Laatu verkostotaloudessa (LAATU), Uusi teollinen toimintatapa (UTT), Kehittyvä rakentamisprosessi (ProBuild), Tietoverkottunut rakennusprosessi (Vera). Näiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä yhteisiä aktivointitilaisuuksia ja tiedonvaihtoseminaareja eri puolilla maata, hyödyntämällä ristiin ohjelmien postituslistoja kutsujen lähettämisessä jne. GPB-ohjelmapäällikkö osallistui myös Tekesin ohjelmapäälliköiden keskinäisiin koulutus- ja kokemustenvaihtotilaisuuksiin. Samoin ohjelmapäällikkö osallistui lukuisiin kansainvälisten projektitoimintajärjestöjen tilaisuuksiin ja konferensseihin (IPMA, NordNet, IRNOP, ICEC, PMI). Näissä solmitut lukuisat henkilökontaktit ja tietojenvaihto loivat pohjaa mahdollisille kansainvälisille jatkohankkeille. Ohjelmapäällikkö osallistui hallituksen jäsenenä Projektiyhdistyksen toimintaan vuoden 1999 alusta. Yhdistyksellä ja GPB-ohjelmalla oli ja on useita synergisiä tavoitteita esim. alueelliseen aktivointiin ja uusien projektialan tutkimushankkeiden käynnistämiseen liittyen. Ohjelmapäällikkö osallistui työryhmän puheenjohtajana PSK Standardisoinnin suunnitteluliiketoiminnan tunnuslukuja määrittelevän standardin (PSK 7503) laadintatyöhön. Standardi valmistui vuoden 2002 alussa. Ohjelmapäällikkö toimi TKK Dipolin uuden projektitoiminnan koulutusohjelman Master of Project Management -koulutusohjelman johtoryhmässä. Koulutusohjelman sisällön suunnittelussa hyödynnettiin myös GPB-ohjelmaa ja sen kontakteja. 5

14 2 Ohjelman rakenne ja rahoitus 2.1 Hanketyypit GPB-ohjelman käynnistysvaiheessa määriteltiin ohjelmaan soveltuviksi hanketyypeiksi seuraavat: Julkiset korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeet (16) Tutkimushankkeisiin liittyvät yrityshankkeet (6) Yritysten keskinäiset verkottumishankkeet (3) Yritysten toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehityshankkeet (16) Kansainväliset tiedon ja teknologian siirtoon tähtäävät hankkeet (1). Suluissa on kuhunkin luokkaan kuuluvien toteutuneiden hankkeiden määrä. (Osa hankkeista kuuluu useampaan kuin yhteen luokkaan.) Erityisenä pyrkimyksenä oli kansainväliseen joint venture-hankkeeseen osallistuminen joko hankevastaavana tai partnerina. Huolimatta muutamista vireillä olleista aihioista, ei ohjelman kestoaikana saatu tällaista vielä toteutumaan. 2.2 Ohjelman kohde- ja aihealueet Ohjelman valmisteluhankkeen yhteydessä kartoitettiin suomalaisten projektiyritysten liiketoiminnan kehitystarpeita ja peilattiin niitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin: tuloksena tunnistettiin 12 projektiliiketoiminnan kehittämisaluetta. Laajempia kehittämisen alueina tunnistettiin: Projektiyrityksen strategia Projektiliiketoiminnan toimintaprosessit Tuotteet, teknologia ja tuoterakenteet Oppiminen ja innovatiivisuus Yhteistyö ja verkottuminen Asiakasrajapinnan hallinta Globaali organisaatio ja ohjausjärjestelmät. Rajatumpina kehittämisalueina tunnistettiin: Riskienhallinta Monikulttuurisen ympäristön hallinta Mittaaminen (Projektiyrityksen ja projektiliiketoiminnan mittarit) Benchmarking Rahoitus. Ohjelman käynnistyttyä johtoryhmässä käydyissä keskusteluissa todettiin, että ohjelman tavoitteiden ja sisällön viestinnän kannalta on tarpeen fokusoida ohjelman tavoitteet 3 4 painopistealueeseen. Johtoryhmä päätyi seuraaviin neljään painopistealueeseen: Projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden liiketoimintaprosessien asiakasrajapintojen toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen. Ohjelman rakenteen kuvaamisessa käytettiin termejä kohdealue (program focus) ja aihealue (program topic). Kohdealueilla tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta. Aihealueilla tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Aihealueita olivat: Projektiyritysten laadun ja tehokkuuden hallinta riskien ja epävarmuuden hallinta tietämyksen ja oppimisen hallinta monikulttuurisuuden hallinta asiakassuhteen hallinta tuotetiedon hallinta projektiportfolion hallinta. Monet aihealueet ovat paitsi toisiinsa, myös yhteen tai useampaan kohdealueeseen liittyviä. Ohjelman rakenne voidaan karkeasti esittää kohde-/aihealuematriisina (kuva s. 8). Kohde- ja aihealueet yhdessä vastaavat pitkälti valmisteluprojektissa tunnistettuja kehittämisalueita. 7

15 AIHEALUEET: (Program Topics) KOHDEALUEET: (Program Focus) Tuotteet Liiketoimintaprosessit Asiakasrajapinnat Toimittajaverkostot Laadun ja tehokkuuden hallinta Riskien ja epävarmuuden hallinta Tietämyksen ja oppimisen hallinta Monikulttuurisuuden hallinta Asiakassuhteen hallinta Tuotetiedon hallinta Projektiportfolion hallinta GPB-ohjelman kohde- ja aihealueet. 2.3 Ohjelman laajuus ja rahoitus GPB-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 35 hanketta (+koordinointihanke), joista 19 yrityshanketta ja 16 tutkimushanketta. Noin kolmasosa yrityshankehakemuksista hylättiin. Hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat 11,84 MEUR (70,4 MFIM), näistä 8,14 MEUR (48,4 MFIM) yrityshankkeita ja 3,70 MEUR (22,0 MFIM) tutkimushankkeita. Ohjelman koordinointihankkeen kustannukset sisältyvät edellä mainittuihin kokonaiskustannuksiin (poislukien ostopalveluna toteutettu viimeinen vaihe ). Ohjelman alkuperäinen suunniteltu laajuus oli 13,45 MEUR (80 MFIM). GPB-yrityshankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli EUR (2,6 MFIM), vaihteluväli EUR EUR. GPB-tutkimushankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli EUR (1,4 MFIM), vaihteluväli EUR EUR. Keskimääräinen Tekes-avustus oli yrityshankkeissa 30 % ja tutkimushankkeissa 70 %. Avustusten lisäksi joillekin hankkeille myönnettiin lainaa. 8

16 3 Tutkimushankkeet GPB-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 16 soveltavan tutkimuksen hanketta. Seuraavassa on esitelty 14 tutkimushankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset (yksi hyväksytty hanke peruuntui ennen käynnistymistään ja Procultura ja ProculturaNet on katsottu yhdeksi hankkeeksi). Teksti pohjautuu hankkeiden itsensä jättämiin loppu- tai väliraportteihin (muutama hanke jatkuu vielä ohjelman päättymisen jälkeen). Yhdestä huomattavasti alkuperäistä myöhäisempään ajankohtaan siirtyneestä hankkeesta julkaistaan tässä raportissa vain julkinen tiivistelmä (ASL: After-Sales ja logistiikka). 3.1 Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä Hankkeen nimi Continuous Customer Relationship and Customer Care in a Project Company (CCRCC) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Valmet Printing Papers Nokia Telecommunications Kone Elevators Nextrom Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p , Toteutusajankohta 1998/ /08 Tiivistelmä Tutkimushankkeessa kehitettiin malli jatkuvien asiakassuhteiden hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Malli kuvaa asiakassuhteita koskevan tiedon ja kokemuksen keräämistä, käsittelyä, jakamista ja hyväksikäyttöä. Hankkeen tuloksena määriteltiin jatkuvien asiakassuhteiden hoidon kriittiset menestystekijät, joita ovat: asiakasystävälliset rajapinnat projektiyrityksen ja asiakkaan välillä syvällinen ymmärrys yhteistyön tarkoituksesta ja luonteesta jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa tehokas tiedonsiirto projektin vaiheesta toiseen oppiminen aikaisemmista projekteista tehokas tietojärjestelmä asiakas- ja projektitiedon keräämiseen, tallentamiseen ja jakamiseen. Jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskeva malli Mallin keskeisiä sisältöjä ovat: roolien ja vastuiden selkeyttäminen asiakaspäällikön, projektipäällikön ja asiantuntijoiden välillä; tiedon keräämisen ja käsittelyn määrittely ja toteuttaminen sekä tehokas kommunikaatio useita kanavia käyttäen asiakasyritykseen ja projektiyrityksen sisällä. Tutkimushankkeessa kehitettiin yhdessä osallistuvista yrityksistä asiakaspalautejärjestelmä, johon yrityksessä kehitettiin myös tietojärjestelmä. Tavoite Jatkuvia asiakassuhteita kehittämällä yritykset voivat lisätä kilpailukykyään. Projektiyritysten tuotteet ja tuotanto- ja toimitusprosessit ovat tavallisesti asiakas- ja projektikohtaisesti räätälöityjä. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä jatkuvien asiakassuhteiden merkitys korostuu. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa asiakassuhteiden hoidosta, niiden kriittisistä menestystekijöistä ja haasteista sekä käytännöllisiä ratkaisuja asiakassuhteiden hallintaan. 9

17 Jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa on eräs asiakassuhteen kriittisistä menestystekijöistä. Tutkimuksen tavoitteet olivat: kehittää malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta projektiyrityksessä määritellä jatkuvan asiakassuhteen kriittiset menestystekijät moniprojektiympäristössä kuvata asiakastiedon käsittelyprosessi asiakkaan ja projektiyrityksen välillä ja projektiyrityksen sisällä määritellä asiakaspalautejärjestelmien rooli jatkuvien asiakassuhteiden hoidossa tuottaa tietoa tietojärjestelmien kehittämiseen. Toteutus Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Kaksi projektiliiketoimintaa harjoittavaa yritystä osallistui tutkimukseen. Lisäksi tutkimukseen osallistui kaksi ns. referenssiyritystä, joiden edustajat osallistuivat workshopeihin. Case-tutkimukset toteutettiin seuraavasti: Toisessa yrityksessä tutkittiin neljä toimitusprojektia, joista kaksi oli tehty suomalaisille ja kaksi keskieurooppalaisille asiakkaille. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla sekä asiakkaan että projektiyrityksen edustajia (yhteensä 39 haastattelua). Lisäksi käytettiin organisaation dokumentteja. Toisessa projektiyrityksessä tutkittiin yksi projektiyrityksen pitkäaikainen asiakassuhde. Tutkimuksessa keskityttiin niihin tiedonkulku- ja vastuuprosesseihin, jotka liittyivät läheisesti ylläpitovaiheeseen ja palvelupäällikkö-konseptiin. Tutkimusaineisto kerättiin syvähaastatteluilla (8 asiakkaan edustajaa ja 9 projektiyrityksen edustajaa). Lisäksi käytettiin organisaatioiden dokumentteja. Workshopeissa jaettiin tietoa ja kokemuksia yritysten välillä, keskusteltiin hankkeen tuloksista ja hankkeessa kehitetystä jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskevasta mallista. Tulokset Tutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa jatkuvien asiakassuhteiden hoidosta. Vaikka tutkimushanke päättyi jo vuonna 1998, ovat sen tulokset vielä erittäin ajankohtaisia. Asiakassuhteiden ja asiakkuuden hoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja tutkimukseen perustuva uusi tieto on erittäin tarpeellista ja hyödyllistä yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa tunnistettiin jatkuvan asiakassuhteen menestystekijät ja kehitettiin malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta. 10

18 Tutkimuksen perusteella kehitettiin yhdessä tutkimukseen osallistuneista yrityksistä tietojärjestelmä asiakaspalautteen käsittelyyn. Toisessa osallistuneista yrityksistä analysoitiin jatkuva, pitkäaikainen asiakassuhde syvällisesti. Yritys sai täten hyödyllistä ja sovellettavissa olevaa tietoa käytössään olevasta asiakassuhdekonseptista sekä uutta tietoa asiakassuhteidensa kehittämiseen. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Tutkijat esittelivät tuloksia kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa. Yhteistyö projektiin osallistuneiden yritysten kanssa on jatkunut muissa TAI Tutkimuslaitoksen hankkeissa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. 3.2 Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä Hankkeen nimi The Cross-cultural Challenges of Finnish Project Business (Procultura) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fortum Kemira Kone Nokia (useita yksiköitä) Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p , Toteutusajankohta 2000/ /12 Tiivistelmä Procultura-hankkeen tarkoituksena oli edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja tuottaa uutta tietoa kulttuurien välisten erojen vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten kansainvälistymishaasteisiin. Tutkimuksessa tehtiin tapaustutkimuksia Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, sekä tutkittiin globaalien tiimien toimintaa. Tutkimus tuotti uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja kulttuuritekijöiden huomioon ottamiseen liiketoiminnassa. Tavoite Maailmantalouden globalisoitumisen myötä yhä useammat suomalaiset yritykset kohtaavat liiketoiminnassaan erilaisia kulttuureita. Kulttuurit kohtaavat sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Menestyäkseen kansainvälisessä liiketoiminnassa yritysten on tunnistettava kulttuuriset erot, osattava toimia erilaisissa kulttuureissa ja parhaimmillaan pystyttävä hyödyntämään kulttuurien erilaisuutta. Procultura-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja parantaa yritysten kykyä kohdata kulttuurien välisiä haasteita liiketoiminnassaan. Projektissa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten globaaliin liiketoimintaan. Toteutus Procultura-hanke jakautui seuraaviin osaprojekteihin: Procultura Roadmap, Procultura China ja Procultura Net. Procultura Roadmap-projektissa 11

19 keskityttiin tunnistamaan keskeiset kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, joita globalisoituvat ja globaalia liiketoimintaa harjoittavat yritykset kohtaavat. Hankkeessa tehtiin kolme tapaustutkimusta, jotka koskivat globaalisti toimivien virtuaalitiimien kulttuurisia haasteita, sekä monikulttuurisen johtamisen ja kommunikaation haasteita toimitettaessa projekteja yhdessä ulkomaisten partnerien kanssa. Procultura China -projektissa tutkittiin kahden tapaustutkimuksen avulla tiedon ja osaamisen johtamisen sekä henkilöstön johtamisen haasteita, joita suomalaiset yritykset kohtaavat toimiessaan kiinalaisessa kulttuurissa. Procultura Net -projektissa tutkitaan suomalaisten yritysten liiketoiminnan, johtamisen ja kommunikaation haasteita Piilaaksossa, Yhdysvalloissa. Projektissa kartoitettiin myös Suomessa toimivia monikulttuurisen liiketoiminnan asiantuntijoita. Tulokset Tutkimuksen tuloksena esitettiin keskeiset kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, sekä ohjeita ja suosituksia kulttuurisen ymmärryksen kehittämiseen ja koulutukseen yrityksissä. Hankkeen tulokset raportoitiin sekä yrityskohtaisina raportteina, että yhtenäisenä loppuraporttina. Lisäksi tuloksista kirjoitettiin artikkeleita ja niitä esiteltiin tieteellisissä konferensseissa ja yrityksille tarkoitetuissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Procultura-hankkeen tulokset julkaistiin myös hankkeen www-sivuilla. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. Tutkijat ovat esitelleet tuloksia useissa kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa. Piilaaksossa tehdyn tutkimuksen aikana, kesäkuussa 2001, tutkija vieraili Stanfordin yliopistossa, Scancor issa (Scandinavian Consortium for Organizational Research) ja keskusteli useiden professoreiden kanssa Procultura-tutkimuksesta. Artefaktat Artefaktat Käyttäytyminen Käytännöt Käyttäytyminen Käytännöt Arvot Uskomukset Arvot Uskomukset Normit Normit Perusolettamukset Perusolettamukset Kaksi jäävuorta kohtaa: kulttuurien yhteentörmäys. 12

20 3.3 Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset Hankkeen nimi Developing Project Management Practices and Applications in Project Companies (FIT-PRO) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fysiikan tutkimuslaitos Nokia Telecommunications (nyk. Nokia Networks) Valmet Paperikoneet (nyk. Metso Paper) Larox Kamewa Finland (nyk. Rolls-Royce) Wartsila Power Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Karlos A. Artto, p , Toteutusajankohta 1998/ /11 Tiivistelmä FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutkimuslaitoksen sekä viiden teollisuusyrityksen yhteistyöprojektina vuosina Tavoitteena oli kuvata yritysten projektin- ja tuotehallinnan parhaita käytäntöja, levittää ja jakaa tietämystä osallistuvien yritysten ja tutkimuslaitosten välillä sekä koota kehityssuunnitelmat yrityksille. Tutkimushanke jakautui kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä alueessa käsiteltiin yritysten projektitoimitusprosesseja ja toimintatapoja. Hankkeen aikana käytiin läpi yritysten toimitusprosessi ensimmäisestä asiakaskontaktista tuotteen luovutukseen asiakkaalle. Joissain tapauksissa käsittelyä jatkettiin koskemaan myos lopputuotteen huolto- ja kunnossapitoajanjaksoa. Toinen osa-alue käsitteli yritysten tuoteprosesseja lähtien tuotteen suunnittelusta aina huoltoon saakka. Kolmas tutkimusalue keskittyi tuote- ja toimitusprosesseja tukevan informaatiotekniikan selvittämiseen ja kehittämiseen. Hankkeeseen liittyen tehtiin yksi diplomityö, useita kansainvälisissä projektinhallinnan alueen seminaareissa pidettyjä seminaariesityksiä seka loppuraportti, joka julkaistiin kirjana Projektiyhdistyksen sarjassa (ks. liite 3). Näiden lisäksi osallistuvat yritykset saivat yrityskohtaiset toimintatapakartoitukset ja kehitysehdotukset. Konkreettisten tulosten lisäksi hanke toimi akateemisen maailman ja teollisuuden välisenä siltana, joka mahdollisti avoimen tiedonvaihdon eri osapuolten kesken. Osoituksena yhteistyön merkityksestä ovat edelleen jatkuvat epämuodolliset kokoukset kahden osallistuneen yrityksen ja korkeakoulun kesken. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään akateeminen tietämys yritysosaamiseen ja synnyttämään siten käytännönläheisiä uusia toimintatapoja, joita yritykset voivat hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja korkeakoulut opetuksessa. Tämä tavoite saavutettiin varsin hyvin. Tavoite TAI Tutkimuslaitos osallistui GPB-ohjelman valmisteluhankkeeseen. Sen yhteydessä kävi ilmi, että tällaiselle toimintatapojen kehityshankkeelle on tarvetta. Valmisteluhankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella tutkimushankkeelle asetettiin seuraavanlaiset tavoitteet: Kuvata parhaat yrityksissä nykyisin käytössä olevat projektin ja tuotteen hallintamenetelmät ja koostaa niistä käytännönläheinen kirja Jakaa ja levittää projektin ja tuotteen hallinnan tietämystä osallistuvien yritysten keskuudessa Koostaa syntyneestä tietämyksestä tulevaisuuden toimintamalli ja kehityssuunnitelmat yrityksille. Toteutus FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutki- 13

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit

SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit ÄlykäsVesi hankkeessa löydetyt kehittämisen kanavat Aninka Urho 1.11.2017 Aninka Urho 1 Mikä kehittämisyhteistyö? Visiona resurssiviisaampi vesihuolto Yhteistyön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakennusprosessi

Tietoverkottunut rakennusprosessi Tietoverkottunut rakennusprosessi Tilaisuuden avaus Ari Kaikkonen, TE-keskus/Teknologiayksikkö, Seinäjoki Miksi ohjelma käynnistettiin? Vera ohjelman tavoitteet, sisältö ja hyödyt Käynnissä olevien projektien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot