Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta. Teknologiaohjelmaraportti 4/2002. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta. Teknologiaohjelmaraportti 4/2002. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Loppuraportti

2 Global Project Business Kansainvälinen projektiliiketoiminta Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Vuoden 1998 kesällä käynnistynyt Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta -teknologiaohjelma päättyi vuoden 2001 lopussa, lukuunottamatta eräitä sen tutkimus- ja yrityshankkeita, jotka jatkuvat vielä vuoden 2002 puolella. Viimeinen ohjelman tilaisuus, loppuseminaari, järjestetään maaliskuussa Ohjelman kestoaikana hyväksyttiin GPB-ohjelmaan yhteensä 16 tutkimus- ja 19 yrityshanketta kokonaiskustannuksiltaan n. 12 MEUR (70 MFIM). Tästä Tekesin avustusten rahoitusosuus oli lähes 5 MEUR (30 MFIM). GPB-teknologiaohjelma käynnistettiin vastaamaan suomalaisten, kansainvälisesti orientoituneiden projektiyritysten uusiin kehityshaasteisiin. Liiketoiminnan kannattava kasvattaminen globaaliksi laajenevassa, muuttuvassa ja uusia maa- ja yrityskulttuureja sisältävässä toimintaympäristössä vaatii radikaalejakin muutoksia yritysten perinteisiin liiketoiminnan malleihin ja käytäntöihin. Samoin tietoteknologian nopea kehitys muuttaa paitsi työvälineitä, myös yritysten liiketoimintaprosesseja. Näistä toimintaympäristön uusista haasteista lähtien teknologiaohjelman johtoryhmä määritteli GPB-ohjelman päätavoitteeksi suomalaisen projektiliiketoiminnan kannattavan kasvun toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittämisen keinoin. GPB-ohjelman pääpainotus oli toimintatapojen kehittämisessä kuten muutaman muunkin samaan aikaan päättymässä olevan teknologiaohjelman. Konkreettisten tuotteiden ja työvälineiden kehittämistä sisältyi myös GPB-ohjelman hankkeisiin, mutta vähäisemmässä määrin. Tässäkin teknologiaohjelmassa tärkeäksi osatavoitteeksi asetettiin sekä yritysten keskinäisen että yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Pk-yrityksille kyky toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa on ehdoton edellytys, mikäli ne aikovat osallistua kansainväliseen projektiliiketoimintaan. Teknologiaohjelman johtoryhmän näkemyksen mukaan varsinaisen verkottumisen lisäksi suomalaiset projektiyritykset voisivat hyötyä toisistaan myös tekemällä toisiaan aktiivisemmin tunnetuiksi kansainvälisissä projektitoimituksissa. Tällaisesta kansallisesta myynnin edistämisestä kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset eivät ole olleet erityisesti tunnettuja toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Teknologiaohjelmien vaikutusten ja vaikutusten pysyvyyden arviointi on erittäin tärkeä osa näiden suurelta osin julkisin varoin rahoitettujen ohjelmien päättämistä. GPB:n kaltaisten toimintatapoja kehittävien ohjelmien tapauksessa tehtävä on paitsi tärkeä, myös vaikea: suuri osa taloudellisista vaikutuksista on epäsuoria ja arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluttua ohjelman päättämisestä jos sittenkään.

5 Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle ja sen puheenjohtajalle, DI Jussi Rinnalle. Toivottavasti monien hankkeiden yhteydessä käyty organisaatioiden välinen keskustelu ja tietojenvaihto jatkuu ohjelman päättymisen jälkeenkin. Projektitoiminta tulee yhä tärkeämmäksi osaamisen alueeksi lähes jokaisella toimialalla. Tekes näkee projektitoiminnan jatkuvan kehittämisen erittäin tärkeäksi myös GPB-ohjelman päättymisen jälkeen. Tekesin rahoituskriteerit täyttävät projektitoiminnan jatkohankkeet voivat saada jatkossakin Tekesin rahoitustukea joko erillishankkeina tai toisten teknologiaohjelmien yhteydessä. Tammikuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Global Project Business (GPB)-teknologiaohjelman tavoitteeksi määriteltiin Suomalaisten, kansainvälisillä markkinoilla toimivien projektiyritysten kilpailukyvyn parantaminen ja liiketoiminnan kasvattaminen kannattavasti luomalla toimintatapoja, menetelmiä ja välineitä projektiyritysten liiketoiminnan avainalueille, joiksi rajattiin projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen ja lisäämällä projektiyritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Projektiyritys määriteltiin GPB-ohjelmassa yritykseksi, joka toimittaa projekteja. Projektiyrityksen käsitteeseen voitaisiin sisällyttää myös yritykset, jotka eivät toimita projekteja, mutta joiden liiketoimintaprosessit ja sisäiset toimintatavat ovat pitkälle projektoituneet. Toinen perusmäärittely GPB-ohjelmalle oli, että se kohdistui koko projektiliiketoimintaketjuun, ei pelkästään projektin toteutusvaiheeseen. Näin siis myös projektien markkinointi- ja after sales -toiminnot kuuluivat ohjelmaan rajauksen piiriin. Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laaja-alaisuudesta seurasi myös ohjelman tulosten moninaisuus ja kohdentuminen monelle projektiliiketoiminnan osa-alueelle. Ohjelman viestinnässä käytettiin termejä kohdealue ja aihealue. Kohdealueilla (program focus) tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta (tuotteet ja tuoterakenteet, liiketoimintaprosessit, asiakasrajapinnat, toimittajaverkostot). Aihealueilla (program topic) tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Kohdealueittain tarkasteltuna hankesalkku jakautui melko tasapainoisesti kaikille neljälle kohdealueelle, ehkä lukuunottamatta Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta -aluetta, joka oli jonkin verran aliedustettuna (mm. tämän alueen hyväksytty tutkimushanke peruuntui). Suurin osa ohjelman 16 tutkimus- ja 19 yrityshankkeesta liittyi liiketoimintaprosessien kehittämiseen, usein kuitenkin samalla johonkin toiseenkin kohdealueeseen joissakin tapauksissa kaikkiin neljään. Aihealueista selvimmin painottui projektiliiketoiminnan riskienhallinta. Ohjelman tutkimushankkeista kolme ja yrityshankkeista yksi kohdistui suoraan tälle alueelle. Lisäksi riskienhallinta oli osa-alueena eräissä muissakin hankkeissa. Muita keskeisiä aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Suurin osa yrityshankkeista oli suhteellisen nopeaan liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä, monitahoisia toiminnankehityshankkeita. Verkottumista tai ainakin jonkinasteista yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa sisältyi kaikkiin hankkeisiin. Lukuunottamatta yhtä vierailuprofessuuria ei ohjelman kestoaikana vielä onnistuttu käynnistämään kansainvälistä yhteishanketta muutamasta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.).

7 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB) -teknologiaohjelma Ohjelman tausta ja tavoitteet Ohjelman vaiheet Keskeiset tulokset Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin Ohjelman rakenne ja rahoitus Hanketyypit Ohjelman kohde- ja aihealueet Ohjelman laajuus ja rahoitus Tutkimushankkeet Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset Kansainvälisen projektityömaan hallinta Projektikonsortion luominen ja hallinta Materiaali- ja tietovirtojen hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Riskienhallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Piilevän tiedon hyväksikäyttö projektijohtamisessa Riskien ja kokemustiedon hallinta kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa Riskijatkumot verkostossa Projektiliiketoimintaprosessien suorituskyvyn mittaaminen Projektiportfolion hallinta After-Sales ja logistiikka GPB-vierailuprofessuuri Yrityshankkeet Nextrom Oy: Projektiliiketoimintaa tukevan asiakasryhmäkohtaisen toimintamallin luominen ja jatkuvien asiakkuuksien hoito Pesmel Oy: Toimintatapojen ja -menetelmien kehittäminen kuljetus- ja pakkausjärjestelmien projektiliiketoimintaketjussa Martela Oyj: Liiketoimintaympäristön teknologialähtöinen kehittämisprojekti Lillbacka Oy: Järjestelmätoimittajan projektitoiminnan hallinta (FP-PRO) Elomatic Oy: Laivasuunnittelun kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen...56

8 4.6 Primatel Oy: Kansainvälisen radioverkkotoimitusprojektin kehittäminen Jaakko Pöyry Oy: Esiselvitys liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseksi Jaakko Pöyry Oy: Järjestelmä projektin monenkeskiseen dokumenttien hallintaan ( Dokumenttihotelli ) Ensto Automation Oy: Teknologia-, osaamis- ja verkostoitumiskehitys modulaaristen automaatiojärjestelmien globalisaatiossa Rautaruukki Oy: Teräksisten rakennusosien kaupan kansainvälisen projektiliiketoiminnan kehittäminen Ahlstrom Machinery Oy: Projektikonsortion luominen ja hallinta (GlobePro) Suomen Projekti-Instituutti Oy: PK-yritysten projektinhallinnan osaaminen projektiviennin menestystekijänä Fidaco Logistics Oy: Projektitoimintaverkoston kehittäminen RAMSE Consulting Oy: Oppiminen projektiliiketoiminnassa Neles Automation Oy: Laatujohtaminen projektiliiketoiminnassa Muutostuuli Oy: Hajautettujen projektiliiketoimintaprosessien ohjaus- ja tukipalvelu (HAPOT) Finx Oy: Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (PROM) EC Project Solutions Oy: Kokonaisvaltainen projektien riskienhallintaohjelmisto (EC Risk) LPM-Group Oy: Mitoitusohjelma / tuoterakenteen modularisointi Koordinaatiohanke Ohjelman organisaatio Ohjelman jatkotoimenpiteet...93 Liitteet 1 GPB-hankkeiden kohdistuminen kohde- ja aihealueille GPB-hankkeiden tulosten painottuminen Tutkimushankkeiden opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit ja esitelmät Tilaisuudet Tekesin teknologiaohjelmarapotteja...112

9 1 Kansainvälinen projektiliiketoiminta (GPB)-teknologiaohjelma 1.1 Ohjelman tausta ja tavoitteet Projektimuotoisen liiketoiminnan osuus Suomen talouselämässä kuten muuallakin maailmassa kasvaa nopeasti. Samanaikaisesti projektit ja projektimuotoinen liiketoiminta globalisoituvat: samaan projektiorganisaatioon palkataan henkilökuntaa monista eri maista ja kulttuureista työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi. Tästä aiheutuu suuri joukko uusia vaatimuksia globaalisti toimiville projektiorganisaatioille ja niiden käyttämille toimintatavoille, menetelmille ja työvälineille. Vastatakseen näihin haasteisiin Tekes käynnisti vuonna 1998 laajan, nelivuotisen teknologiaohjelman, Global Project Business (GPB) Kansainvälinen projektiliiketoiminta, varmistaakseen suomalaisten projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun tulevaisuuden globaaleilla markkinoilla. Aloitteen teknologiaohjelman valmistelusta teki silloinen Projektitoimintayhdistys ry (nykyisin Projektiyhdistys ry). GPB-ohjelma määriteltiin avoimeksi kaikille suomalaisille tutkimuslaitoksille ja projektiyrityksille riippumatta toimialasta. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pyrittiin erityisesti saamaan mukaan, koska niiden tulevaisuuden mahdollisuudet globaaleilla markkinoilla riippuvat niiden kyvystä toimia osana kansainvälistä yritysverkkoa. Tärkeä linjaus tehtiin siinä, että ohjelma suunnattiin alusta pitäen kohdistumaan koko projektiliiketoimintaketjuun markkinointivaiheesta jälkitoimitusvaiheeseen ei pelkästään yksittäisen projektin toteutusvaiheen hallintaan (aika/kustannukset/laajuus). Vaikka Tekesin terminologiassa GPB oli ns. kansallinen teknologiaohjelma, ohjelmalla haluttiin myös edistää erityisesti tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä. Projektiliiketoiminnan hallinta Projektinhallinta Projekti Screening Tarjousvalmistelu Tarjous Sopimus (Tilaus) Toteutus Projektin päättäminen Luovutus Käyttöönotto Jälkimarkkinat + takuu suunnittelu rakentaminen asennus Projektin toteutuksen hallinta on vain osa projektiliiketoiminnan hallintaa. 1

10 Tavoitteet GPB-ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin suomalaisten, kansainvälisesti suuntautuneiden projektiyritysten kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun varmistaminen. Projektiyrityksillä tarkoitettiin GPB-ohjelmassa yrityksiä, jotka toimittavat projekteja (projektiyritys-nimeä voitaisiin käyttää myös yrityksistä, jotka soveltavat sisäisiin toimintaprosesseihin ja -malleihin laajalti projekteja, vaikka eivät olisikaan projektitoimittajia). Päätavoitteesta johdetuiksi osatavoitteiksi määriteltiin: 1. Uusien toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehittäminen seuraaville projektimuotoisen liiketoiminnan kohdealueille: Tuotteiden ja tuoterakenteiden hallinta Liiketoimintaprosessien hallinta Asiakasrajapintojen hallinta Toimittajaverkostojen hallinta 2. Projektiyritysten keskinäisen ja tutkimuslaitosten kanssa tapahtuvan yhteistyön ja tietojenvaihdon lisääminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti 3. Suomalaisen projektiliiketoiminnan tutkimuksen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen. GPB-ohjelman tavoitteet olivat väljästi määritellyt. Ohjelman johtoryhmä ei kuitenkaan halunnut rajata tavoitteita tarkemmin, koska toisaalta haettiin aidosti yritysten omista tarpeista lähteviä hankkeita. Näistä ei ohjelmaa käynnistettäessä ollut vielä tarkkaa tietoa. Yrityslähtöisyystavoite ei ole täysin samansuuntainen teknologiaohjelmien synergiatavoitteen kanssa: yritysten omista tarpeista lähtevillä hankkeilla ei laaja-alaisessa ohjelmassa ole välttämättä merkittävää synergiaa. GPB:n tyyppisissä sateenvarjo -ohjelmissa synergiaetuja voidaan saavuttaa lähinnä erityyppisen tietojenvaihdon ja kontaktien kautta. Myös GPB-tutkimushankkeissa korostettiin yritysten tarpeita ja sitoutumista. Mittarit Ohjelman valmisteluprojektin yhteydessä jätettiin mitattavien tavoitteiden määrittely toteutusvaiheeseen. Ohjelman sisäisissä arvioinneissa käytettäviksi mittareiksi päätettiin johtoryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella seuraavat viisi: 1. Osallistuneiden organisaatioiden määrä yritykset (pk-yritysten osuus) yliopistot ja korkeakoulut tutkimuslaitokset 2. Yhteistyösuhteiden määrä kansainväliset linkit tutkimuslaitosten ja yritysten väliset linkit suurten yritysten ja pk-yritysten väliset linkit 3. Tulokset kohdealueittain kaupalliset tuotteet ja palvelut toimintatavat, menetelmät ja työvälineet yleinen tietämys 4. Ohjelmasynergia (osallistujien kokemana/ haastattelu) 5. Liiketoiminnalliset vaikutukset (liikevaihdon/ tuloksen kasvu, joka voidaan kohdistaa kehityshankkeelle). Kolme ensimmäistä voidaan (ainakin periaatteessa) mitata yksikäsitteisesti, kun taas kaksi viimeistä ovat vain subjektiivisesti arvioitavissa. Näitä mittareita käytettiin ohjelman sisäisessä väliarvioinnissa, jonka tarkoituksena oli saada palautetta teknologiaohjelmaan osallistuneilta hankkeilta ja ohjata ohjelman loppuosaa väliarvioinnin tulosten mukaisesti. Väliarviointi teetettiin toukokuussa 2000 TKK:n TAI Tutkimuslaitoksella. Pienestä kohderyhmästä ja joidenkin mittareiden tulkintavaikeuksista johtuen väliarvioinnin perusteella voitiin tehdä vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Teknologiaohjelmien virallisen loppuarvioinnin Tekes teettää ulkopuolisella arvioijalla, GPB:n tapauksessa LTT-Tutkimus Oy:llä. Arviointi tehdään osana kolmen, vuoden 2001 lopussa päättyvän, toimintatapojen kehittämiseen painottuvan ohjelman yhteisarviointia (Laatu verkostotaloudessa, GPB ja ProBuild). Tässä arvioinnissa painotutaan ohjelman vaikutusten ja niiden pysyvyyden arviointiin. Mittarit ja arviointikehyksen laatii arvioija. 2

11 1.2 Ohjelman vaiheet Valmistelu Ennen ohjelman käynnistyspäätöstä toteutettiin vuosina yli vuoden mittainen valmisteluprojekti, jossa kartoitettiin Suomen projektiliiketoiminnan tilaa ja kehitystarpeita. Suomalaisten projektiyritysten ja niiden sidosryhmien näkemyksiä kerättiin muutamissa workshoptilaisuuksissa ja peilattiin näitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin. Tulokseksi saatiin 12 osittain toisiaan leikkaavaa projektiliiketoiminnan kehittämisen avainaluetta (ks. ohjelman rakenne). Valmisteluprojektin tuloksista julkaistiin kirja Projektiliiketoiminta yrityksen menestystekijäksi (saatavana myös englanninkielisenä: Global Project Business and the Dynamics of Change ). Valmisteluprojektin linjausten pohjalta laadittiin ohjelmaesitys Tekesin hallitukselle huhti-toukokuun vaihteessa Toteutus Tekesin hallitus teki ohjelman hyväksymispäätöksen kesäkuussa Toteutusvaiheen ensimmäisinä tehtävinä olivat ohjelman organisointi, fokusointi ja valmiuksien luonti. Ohjelman johtoryhmä koottiin muutamin muutoksin valmisteluprojektia ohjanneesta johtoryhmästä. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin DI Jussi Rinta (JR-Hallintokonsultit Oy), jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus kansainvälisestä projektiliiketoiminnasta. Ohjelman johtoryhmä totesi tarpeen fokusoida ohjelmaa valmisteluvaiheessa tunnistetun 12 kehittämisalueen sijasta 3 4 alueeseen, jotta ohjelman tarkoitus ja tavoitteet olisivat ymmärrettävästi viestittävissä kohderyhmille. Keskustelujen jälkeen johtoryhmä päätyi aiemmin mainittuihin neljään kohdealueeseen: projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden, liiketoimintaprosessien, asiakasrajapintojen ja toimittajaverkostojen hallinnan kehittämiseen. Fokusoinnin jälkeen laadittiin syksyllä 1998 ohjelman perusvalmiudet: säännöt, verkkosivut sekä suomen- ja englanninkielinen esitemateriaali. Ohjelman verkkosivuja ylläpidettiin aluksi TKK:n palvelimella, mutta ne siirrettiin (ja uusittiin) jonkin ajan kuluttua ohjelman koordinaattorin, RAMSE Consultingin, palvelimelle. Ohjelman aloitusseminaari järjestettiin helmikuussa Jo valmisteluvaiheessa oli käyty keskusteluja useiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa GPB-ohjelmaan mahdollisista hankeaihioista, joten melko pian ohjelman virallisen käynnistyspäätöksen jälkeen ohjelmaan hyväksyttiin aloitussalkuksi noin 10 hanketta, puolet näistä yritys-, puolet tutkimushankkeita. Parina ensimmäisenä vuonna osoittautui tarpeelliseksi kohdentaa toiminnan pääpainotus yrityssektorin aktivointiin erityisesti pk-sektorin koska yrityshakemusten määrä ei vastannut ennakkoodotuksia. Suorien yrityskontaktien lisäksi järjestettiin erityyppisiä aktivointiseminaareja eri puolilla maata, tuloksena yhteensä 35 hanketta yhteisvolyymiltään n. 12 MEUR ohjelman päättyessä. Aktivoinnin lisäksi seminaaritilaisuuksissa levitettiin tietoa ohjelman siihenastisista tuloksista ja keskusteltiin projektiliiketoiminnan avainkysymyksistä. Lista pidetyistä tilaisuuksista on liitteenä (liite 4). Päättäminen GPB-ohjelma päättyi virallisesti vuoden 2001 lopussa. Eräitä tiedotukseen (loppuraportti, loppuseminaari, kansainvälinen tulosten esittely) ja ohjelman arviointiin liittyviä tehtäviä jäi vielä vuoden 2002 puolelle. Samoin eräät GPB-hankkeet jatkuvat vielä vuoden 2001 lopun jälkeenkin. Tekes ja ohjelman johtoryhmä näkevät erittäin tärkeäksi, etteivät saavutetut tulokset pääse haihtumaan ohjelman päättyessä, vaan että niitä jatkoke- 3

12 hitetään muissa kehityshankkeissa ja -ohjelmissa. Esimerkiksi vuonna 2000 käynnistynyt Tekesin teknologiaohjelma Uusi teollinen toimintatapa leikkaa monelta osin GPB-ohjelman aihepiiriä ja voisi sisällöllisesti toimia myös projektiliiketoiminnan kehittämisen jatkokehikkona. Ohjelman johtoryhmässä laadittiin GPB-ohjelmalle jälkihoitosuunnitelma, johon kirjattiin tarpeellisiksi nähtyjä toimenpiteitä ohjelman jälkeiselle ajalle (ks. ohjelman jatkotoimenpiteet). 1.3 Keskeiset tulokset Ohjelman tavoitteiden ja rajauksen laveasta määrittelystä johtuen myös ohjelman tulokset ovat monentyyppisiä ja kohdistuvat laajalle alueelle. Pääosa GPB-ohjelman tuloksista liittyy projektiliiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tulokset painottuvat liiketoiminnan tehostamiseen, kustannussäästöihin ja riskienhallintaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin vähäisemmässä määrin. Muutama hanke oli luonteeltaan määrittelyhanke, jonka tarkoituksena oli luoda pohjaa suuremmalle, määrittelyhanketta seuraavalle toteutushankkeelle. GPB-ohjelman hankkeiden aihealueista selvimmin esiin nousee riskienhallinta. Muita keskeisiä, erityisesti tutkimushankkeiden aihealueita olivat tietämyksenhallinta (erityisesti kokemustieto ja ns. hiljainen tieto) ja organisatorinen oppiminen, asiakassuhteen ja monikulttuurisuuden hallinta sekä projektiliiketoimintaprosessien suorituskyky ja mittaaminen. Tutkimushankkeiden tulokset ovat suurimmaksi osaksi uutta tietämystä, uusia toimintamalleja ja -tapoja sekä muutamassa hankkeessa myös uusia työvälineitä. Välittömästi kaupallistettavia tuotteita tai palveluja ei tutkimushankkeissa syntynyt. Opinnäytteitä, julkaisuja, raportteja, artikkeleita ja seminaariesitelmiä syntyi kaikista GPB-tutkimushankkeista (ks. liite 3). Väitöskirjoja syntyi kolme. Poimintoina tutkimushankkeiden yksittäisistä pää- tai oheistuloksista mainittakoon: Prototyyppiohjelmisto konsortionmuodostukseen (GlobePro) Riskien ja menestymisen mahdollisuuksien hallinnan kokonaisratkaisu (KnowRisk) Riskienhallintaa tukeva kokemustietokanta (KnowRisk) Projektiriskienhallinnan analyysimenetelmä PRIMA (KnowRisk) Yritysten nykytila-analyysimenetelmä 3A Workshop (Promes, RCN) Malli jatkuvan asiakassuhteen hoitamiseksi (CCRCC) Malli hiljaisen tiedon hallinnasta projektiliiketoiminnassa (Tacit Knowledge) Raportti kansainvälisen projektiliiketoiminnan kulttuurisista haasteista ja mahdollisuuksista (Procultura) Projektiriskien hallintaan liittyvät kaksi kirjaa (PB-Risk) Projektinhallinnan käytäntöihin liittyvä kirja (FIT-PRO) Projektisalkun hallintaan liittyvä kirja (PPM). Suurin osa yrityshankkeista oli lyhyen tähtäimen liiketoiminnalliseen hyötyyn tähtääviä monitahoisia toiminnankehityshankkeita, jotka kohdistuivat useille GPB-ohjelman kohde- ja aihealueille. Tuloksista suurin osa oli uusia toimintamalleja, menetelmiä ja työvälineitä yritysten itsensä käyttöön. Toimintamallit liittyivät erityisesti asiakassuhteen ja sen jatkuvuuden hallintaan, liiketoimintaprosessien virtaviivaistamiseen ja hallintaan sekä erilaisten yhteistyö- ja toimittajaverkostojen rakentamiseen ja hallintaan. Viidessä yrityshankkeessa päätuloksena oli uusi kaupallinen tuote tai palvelu (tai sen määrittely). Myös muutamissa toiminnankehityshankkeissa syntyi oheistuloksena kaupallisia tuotteita ja palveluja. 4

13 Kaupallisista tuotteista ja palveluista mainittakoon: Kaapelinsuunnitteluohjelmisto ja koulutus-/tietämyksensiirtopalvelut kaapelinvalmistajille (Nextrom) Dokumenttihotelli: monenkeskinen, Internetperustainen projektin dokumenttien hallintajärjestelmä (Jaakko Pöyry) Modulaarinen kokoonpanolinja elektroniikkateollisuudelle (Ensto Automation) Keski-Eurooppaan sopeutettu teräsrakentamisen projektituotteisto (Rautaruukki) Pk-yritysten verkottamismalli konsulttiyritykselle (DONE Logistics; aik. Fidaco Logistics) Hajautettujen projektien ohjaus- ja tukipalvelu (Muutostuuli) Projektinhallinnan multimediapohjainen opetusohjelma (Finx) Kokonaisvaltaisen projektiriskienhallinnan ohjelmiston määrittely (EC Project Solutions). Merkittävämpää verkottumista sisältyi n. puoleen sekä tutkimus- että yrityshankkeista. Kaikki hankkeet sisälsivät kuitenkin jonkinasteista yhteistyötä ulkopuolisen organisaation kanssa. Eräissä tutkimus- ja yrityshankkeissa syntyneet keskustelu- ja benchmarkkausfoorumit ovat jatkaneet kokoontumisia hankkeen jälkeenkin. Kuudessa yrityshankkeessa hankevastaavana oli pk-yritys (= kolmasosa GPB-yrityshankkeista). Tutkimushankkeiden varsinaisina yrityspartnereina ei ollut pk-yrityksiä. Sekä yritys- että tutkimushankkeisiin osallistui kuitenkin useita pk-yrityksiä alihankkijoina. Kansainvälisen yhteistyön osalta ei ohjelman kestoaikana onnistuttu käynnistämään varsinaista kansainvälistä yhteishanketta muutamasta eriasteisesta hankeaihiosta huolimatta. Useampaankin hankkeeseen sisältyi kuitenkin jokin kansainvälinen elementti (ulkomailla tehtyä työtä, ulkomaisia henkilöresursseja, ulkomaista alihankintaa jne.). Merkittävin kansainvälinen ulottuvuus oli prof. David Hawk in (New Jersey Institute of Technology) vuoden mittainen vierailuprofessuuri Teknillisessä korkeakoulussa. Vierailun aikana prof. Hawk tuki eri tavoin GPB-ohjelman toteutusta. 1.4 Liitynnät muihin teknologiaohjelmiin ja sidosryhmiin GPB-teknologiaohjelmalla oli liityntäpintoja ainakin seuraaviin Tekesin teknologiaohjelmiin: Laatu verkostotaloudessa (LAATU), Uusi teollinen toimintatapa (UTT), Kehittyvä rakentamisprosessi (ProBuild), Tietoverkottunut rakennusprosessi (Vera). Näiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä yhteisiä aktivointitilaisuuksia ja tiedonvaihtoseminaareja eri puolilla maata, hyödyntämällä ristiin ohjelmien postituslistoja kutsujen lähettämisessä jne. GPB-ohjelmapäällikkö osallistui myös Tekesin ohjelmapäälliköiden keskinäisiin koulutus- ja kokemustenvaihtotilaisuuksiin. Samoin ohjelmapäällikkö osallistui lukuisiin kansainvälisten projektitoimintajärjestöjen tilaisuuksiin ja konferensseihin (IPMA, NordNet, IRNOP, ICEC, PMI). Näissä solmitut lukuisat henkilökontaktit ja tietojenvaihto loivat pohjaa mahdollisille kansainvälisille jatkohankkeille. Ohjelmapäällikkö osallistui hallituksen jäsenenä Projektiyhdistyksen toimintaan vuoden 1999 alusta. Yhdistyksellä ja GPB-ohjelmalla oli ja on useita synergisiä tavoitteita esim. alueelliseen aktivointiin ja uusien projektialan tutkimushankkeiden käynnistämiseen liittyen. Ohjelmapäällikkö osallistui työryhmän puheenjohtajana PSK Standardisoinnin suunnitteluliiketoiminnan tunnuslukuja määrittelevän standardin (PSK 7503) laadintatyöhön. Standardi valmistui vuoden 2002 alussa. Ohjelmapäällikkö toimi TKK Dipolin uuden projektitoiminnan koulutusohjelman Master of Project Management -koulutusohjelman johtoryhmässä. Koulutusohjelman sisällön suunnittelussa hyödynnettiin myös GPB-ohjelmaa ja sen kontakteja. 5

14 2 Ohjelman rakenne ja rahoitus 2.1 Hanketyypit GPB-ohjelman käynnistysvaiheessa määriteltiin ohjelmaan soveltuviksi hanketyypeiksi seuraavat: Julkiset korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeet (16) Tutkimushankkeisiin liittyvät yrityshankkeet (6) Yritysten keskinäiset verkottumishankkeet (3) Yritysten toimintatapojen, menetelmien ja työvälineiden kehityshankkeet (16) Kansainväliset tiedon ja teknologian siirtoon tähtäävät hankkeet (1). Suluissa on kuhunkin luokkaan kuuluvien toteutuneiden hankkeiden määrä. (Osa hankkeista kuuluu useampaan kuin yhteen luokkaan.) Erityisenä pyrkimyksenä oli kansainväliseen joint venture-hankkeeseen osallistuminen joko hankevastaavana tai partnerina. Huolimatta muutamista vireillä olleista aihioista, ei ohjelman kestoaikana saatu tällaista vielä toteutumaan. 2.2 Ohjelman kohde- ja aihealueet Ohjelman valmisteluhankkeen yhteydessä kartoitettiin suomalaisten projektiyritysten liiketoiminnan kehitystarpeita ja peilattiin niitä tulevaisuuden projektiyrityksen visioituun malliin: tuloksena tunnistettiin 12 projektiliiketoiminnan kehittämisaluetta. Laajempia kehittämisen alueina tunnistettiin: Projektiyrityksen strategia Projektiliiketoiminnan toimintaprosessit Tuotteet, teknologia ja tuoterakenteet Oppiminen ja innovatiivisuus Yhteistyö ja verkottuminen Asiakasrajapinnan hallinta Globaali organisaatio ja ohjausjärjestelmät. Rajatumpina kehittämisalueina tunnistettiin: Riskienhallinta Monikulttuurisen ympäristön hallinta Mittaaminen (Projektiyrityksen ja projektiliiketoiminnan mittarit) Benchmarking Rahoitus. Ohjelman käynnistyttyä johtoryhmässä käydyissä keskusteluissa todettiin, että ohjelman tavoitteiden ja sisällön viestinnän kannalta on tarpeen fokusoida ohjelman tavoitteet 3 4 painopistealueeseen. Johtoryhmä päätyi seuraaviin neljään painopistealueeseen: Projektiyritysten tuotteiden ja tuoterakenteiden liiketoimintaprosessien asiakasrajapintojen toimittajaverkostojen hallinnan kehittäminen. Ohjelman rakenteen kuvaamisessa käytettiin termejä kohdealue (program focus) ja aihealue (program topic). Kohdealueilla tarkoitettiin em. neljää painopistealuetta. Aihealueilla tarkoitettiin ohjelman tutkimushankkeiden teemoja. Aihealueita olivat: Projektiyritysten laadun ja tehokkuuden hallinta riskien ja epävarmuuden hallinta tietämyksen ja oppimisen hallinta monikulttuurisuuden hallinta asiakassuhteen hallinta tuotetiedon hallinta projektiportfolion hallinta. Monet aihealueet ovat paitsi toisiinsa, myös yhteen tai useampaan kohdealueeseen liittyviä. Ohjelman rakenne voidaan karkeasti esittää kohde-/aihealuematriisina (kuva s. 8). Kohde- ja aihealueet yhdessä vastaavat pitkälti valmisteluprojektissa tunnistettuja kehittämisalueita. 7

15 AIHEALUEET: (Program Topics) KOHDEALUEET: (Program Focus) Tuotteet Liiketoimintaprosessit Asiakasrajapinnat Toimittajaverkostot Laadun ja tehokkuuden hallinta Riskien ja epävarmuuden hallinta Tietämyksen ja oppimisen hallinta Monikulttuurisuuden hallinta Asiakassuhteen hallinta Tuotetiedon hallinta Projektiportfolion hallinta GPB-ohjelman kohde- ja aihealueet. 2.3 Ohjelman laajuus ja rahoitus GPB-ohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 35 hanketta (+koordinointihanke), joista 19 yrityshanketta ja 16 tutkimushanketta. Noin kolmasosa yrityshankehakemuksista hylättiin. Hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat 11,84 MEUR (70,4 MFIM), näistä 8,14 MEUR (48,4 MFIM) yrityshankkeita ja 3,70 MEUR (22,0 MFIM) tutkimushankkeita. Ohjelman koordinointihankkeen kustannukset sisältyvät edellä mainittuihin kokonaiskustannuksiin (poislukien ostopalveluna toteutettu viimeinen vaihe ). Ohjelman alkuperäinen suunniteltu laajuus oli 13,45 MEUR (80 MFIM). GPB-yrityshankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli EUR (2,6 MFIM), vaihteluväli EUR EUR. GPB-tutkimushankkeen keskimääräinen kokonaiskustannus oli EUR (1,4 MFIM), vaihteluväli EUR EUR. Keskimääräinen Tekes-avustus oli yrityshankkeissa 30 % ja tutkimushankkeissa 70 %. Avustusten lisäksi joillekin hankkeille myönnettiin lainaa. 8

16 3 Tutkimushankkeet GPB-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 16 soveltavan tutkimuksen hanketta. Seuraavassa on esitelty 14 tutkimushankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset (yksi hyväksytty hanke peruuntui ennen käynnistymistään ja Procultura ja ProculturaNet on katsottu yhdeksi hankkeeksi). Teksti pohjautuu hankkeiden itsensä jättämiin loppu- tai väliraportteihin (muutama hanke jatkuu vielä ohjelman päättymisen jälkeen). Yhdestä huomattavasti alkuperäistä myöhäisempään ajankohtaan siirtyneestä hankkeesta julkaistaan tässä raportissa vain julkinen tiivistelmä (ASL: After-Sales ja logistiikka). 3.1 Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä Hankkeen nimi Continuous Customer Relationship and Customer Care in a Project Company (CCRCC) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Valmet Printing Papers Nokia Telecommunications Kone Elevators Nextrom Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p , Toteutusajankohta 1998/ /08 Tiivistelmä Tutkimushankkeessa kehitettiin malli jatkuvien asiakassuhteiden hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Malli kuvaa asiakassuhteita koskevan tiedon ja kokemuksen keräämistä, käsittelyä, jakamista ja hyväksikäyttöä. Hankkeen tuloksena määriteltiin jatkuvien asiakassuhteiden hoidon kriittiset menestystekijät, joita ovat: asiakasystävälliset rajapinnat projektiyrityksen ja asiakkaan välillä syvällinen ymmärrys yhteistyön tarkoituksesta ja luonteesta jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa tehokas tiedonsiirto projektin vaiheesta toiseen oppiminen aikaisemmista projekteista tehokas tietojärjestelmä asiakas- ja projektitiedon keräämiseen, tallentamiseen ja jakamiseen. Jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskeva malli Mallin keskeisiä sisältöjä ovat: roolien ja vastuiden selkeyttäminen asiakaspäällikön, projektipäällikön ja asiantuntijoiden välillä; tiedon keräämisen ja käsittelyn määrittely ja toteuttaminen sekä tehokas kommunikaatio useita kanavia käyttäen asiakasyritykseen ja projektiyrityksen sisällä. Tutkimushankkeessa kehitettiin yhdessä osallistuvista yrityksistä asiakaspalautejärjestelmä, johon yrityksessä kehitettiin myös tietojärjestelmä. Tavoite Jatkuvia asiakassuhteita kehittämällä yritykset voivat lisätä kilpailukykyään. Projektiyritysten tuotteet ja tuotanto- ja toimitusprosessit ovat tavallisesti asiakas- ja projektikohtaisesti räätälöityjä. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä jatkuvien asiakassuhteiden merkitys korostuu. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa asiakassuhteiden hoidosta, niiden kriittisistä menestystekijöistä ja haasteista sekä käytännöllisiä ratkaisuja asiakassuhteiden hallintaan. 9

17 Jatkuva vuoropuhelu asiakkaan kanssa on eräs asiakassuhteen kriittisistä menestystekijöistä. Tutkimuksen tavoitteet olivat: kehittää malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta projektiyrityksessä määritellä jatkuvan asiakassuhteen kriittiset menestystekijät moniprojektiympäristössä kuvata asiakastiedon käsittelyprosessi asiakkaan ja projektiyrityksen välillä ja projektiyrityksen sisällä määritellä asiakaspalautejärjestelmien rooli jatkuvien asiakassuhteiden hoidossa tuottaa tietoa tietojärjestelmien kehittämiseen. Toteutus Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Kaksi projektiliiketoimintaa harjoittavaa yritystä osallistui tutkimukseen. Lisäksi tutkimukseen osallistui kaksi ns. referenssiyritystä, joiden edustajat osallistuivat workshopeihin. Case-tutkimukset toteutettiin seuraavasti: Toisessa yrityksessä tutkittiin neljä toimitusprojektia, joista kaksi oli tehty suomalaisille ja kaksi keskieurooppalaisille asiakkaille. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla sekä asiakkaan että projektiyrityksen edustajia (yhteensä 39 haastattelua). Lisäksi käytettiin organisaation dokumentteja. Toisessa projektiyrityksessä tutkittiin yksi projektiyrityksen pitkäaikainen asiakassuhde. Tutkimuksessa keskityttiin niihin tiedonkulku- ja vastuuprosesseihin, jotka liittyivät läheisesti ylläpitovaiheeseen ja palvelupäällikkö-konseptiin. Tutkimusaineisto kerättiin syvähaastatteluilla (8 asiakkaan edustajaa ja 9 projektiyrityksen edustajaa). Lisäksi käytettiin organisaatioiden dokumentteja. Workshopeissa jaettiin tietoa ja kokemuksia yritysten välillä, keskusteltiin hankkeen tuloksista ja hankkeessa kehitetystä jatkuvan asiakassuhteen hoitoa koskevasta mallista. Tulokset Tutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa jatkuvien asiakassuhteiden hoidosta. Vaikka tutkimushanke päättyi jo vuonna 1998, ovat sen tulokset vielä erittäin ajankohtaisia. Asiakassuhteiden ja asiakkuuden hoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja tutkimukseen perustuva uusi tieto on erittäin tarpeellista ja hyödyllistä yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa tunnistettiin jatkuvan asiakassuhteen menestystekijät ja kehitettiin malli jatkuvan asiakassuhteen hoidosta. 10

18 Tutkimuksen perusteella kehitettiin yhdessä tutkimukseen osallistuneista yrityksistä tietojärjestelmä asiakaspalautteen käsittelyyn. Toisessa osallistuneista yrityksistä analysoitiin jatkuva, pitkäaikainen asiakassuhde syvällisesti. Yritys sai täten hyödyllistä ja sovellettavissa olevaa tietoa käytössään olevasta asiakassuhdekonseptista sekä uutta tietoa asiakassuhteidensa kehittämiseen. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Tutkijat esittelivät tuloksia kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa. Yhteistyö projektiin osallistuneiden yritysten kanssa on jatkunut muissa TAI Tutkimuslaitoksen hankkeissa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. 3.2 Monikulttuurisuuden haasteet suomalaisissa projektiyrityksissä Hankkeen nimi The Cross-cultural Challenges of Finnish Project Business (Procultura) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fortum Kemira Kone Nokia (useita yksiköitä) Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Eila Järvenpää, p , Toteutusajankohta 2000/ /12 Tiivistelmä Procultura-hankkeen tarkoituksena oli edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja tuottaa uutta tietoa kulttuurien välisten erojen vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten kansainvälistymishaasteisiin. Tutkimuksessa tehtiin tapaustutkimuksia Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, sekä tutkittiin globaalien tiimien toimintaa. Tutkimus tuotti uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja kulttuuritekijöiden huomioon ottamiseen liiketoiminnassa. Tavoite Maailmantalouden globalisoitumisen myötä yhä useammat suomalaiset yritykset kohtaavat liiketoiminnassaan erilaisia kulttuureita. Kulttuurit kohtaavat sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Menestyäkseen kansainvälisessä liiketoiminnassa yritysten on tunnistettava kulttuuriset erot, osattava toimia erilaisissa kulttuureissa ja parhaimmillaan pystyttävä hyödyntämään kulttuurien erilaisuutta. Procultura-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa suomalaisten yritysten globaalin liiketoiminnan kehittämiseen ja parantaa yritysten kykyä kohdata kulttuurien välisiä haasteita liiketoiminnassaan. Projektissa keskityttiin erityisesti kansainvälistä projektiliiketoimintaa harjoittavien yritysten globaaliin liiketoimintaan. Toteutus Procultura-hanke jakautui seuraaviin osaprojekteihin: Procultura Roadmap, Procultura China ja Procultura Net. Procultura Roadmap-projektissa 11

19 keskityttiin tunnistamaan keskeiset kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, joita globalisoituvat ja globaalia liiketoimintaa harjoittavat yritykset kohtaavat. Hankkeessa tehtiin kolme tapaustutkimusta, jotka koskivat globaalisti toimivien virtuaalitiimien kulttuurisia haasteita, sekä monikulttuurisen johtamisen ja kommunikaation haasteita toimitettaessa projekteja yhdessä ulkomaisten partnerien kanssa. Procultura China -projektissa tutkittiin kahden tapaustutkimuksen avulla tiedon ja osaamisen johtamisen sekä henkilöstön johtamisen haasteita, joita suomalaiset yritykset kohtaavat toimiessaan kiinalaisessa kulttuurissa. Procultura Net -projektissa tutkitaan suomalaisten yritysten liiketoiminnan, johtamisen ja kommunikaation haasteita Piilaaksossa, Yhdysvalloissa. Projektissa kartoitettiin myös Suomessa toimivia monikulttuurisen liiketoiminnan asiantuntijoita. Tulokset Tutkimuksen tuloksena esitettiin keskeiset kansainvälisen liiketoiminnan kulttuuriset haasteet ja mahdollisuudet, sekä ohjeita ja suosituksia kulttuurisen ymmärryksen kehittämiseen ja koulutukseen yrityksissä. Hankkeen tulokset raportoitiin sekä yrityskohtaisina raportteina, että yhtenäisenä loppuraporttina. Lisäksi tuloksista kirjoitettiin artikkeleita ja niitä esiteltiin tieteellisissä konferensseissa ja yrityksille tarkoitetuissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Procultura-hankkeen tulokset julkaistiin myös hankkeen www-sivuilla. Opinnäytteet, julkaisut, raportit, artikkelit, esitelmät: ks. liite 3. Verkottuminen Ohjelman aikana tutkijat osallistuivat GPB-ohjelman seminaareihin. Näissä tilaisuuksissa verkostoiduttiin muiden ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden ja yritysten edustajien kanssa. Teknologiaohjelma toimi laajempana viitekehyksenä tutkimukselle. Se auttoi liittämään tutkimuksen laajemmin sekä globaalien projektiyritysten käytännön liiketoiminnan haasteisiin että verkostoitumaan ohjelmaan osallistuneiden yritysten kanssa. Tutkijat ovat esitelleet tuloksia useissa kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa. Piilaaksossa tehdyn tutkimuksen aikana, kesäkuussa 2001, tutkija vieraili Stanfordin yliopistossa, Scancor issa (Scandinavian Consortium for Organizational Research) ja keskusteli useiden professoreiden kanssa Procultura-tutkimuksesta. Artefaktat Artefaktat Käyttäytyminen Käytännöt Käyttäytyminen Käytännöt Arvot Uskomukset Arvot Uskomukset Normit Normit Perusolettamukset Perusolettamukset Kaksi jäävuorta kohtaa: kulttuurien yhteentörmäys. 12

20 3.3 Projektiyritysten projektinhallinnan käytännöt ja sovellukset Hankkeen nimi Developing Project Management Practices and Applications in Project Companies (FIT-PRO) Vastuuorganisaatio Teknillinen korkeakoulu, TAI Tutkimuslaitos Partnerit Fysiikan tutkimuslaitos Nokia Telecommunications (nyk. Nokia Networks) Valmet Paperikoneet (nyk. Metso Paper) Larox Kamewa Finland (nyk. Rolls-Royce) Wartsila Power Yhteystiedot TKK TAI Tutkimuslaitos prof. Karlos A. Artto, p , Toteutusajankohta 1998/ /11 Tiivistelmä FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutkimuslaitoksen sekä viiden teollisuusyrityksen yhteistyöprojektina vuosina Tavoitteena oli kuvata yritysten projektin- ja tuotehallinnan parhaita käytäntöja, levittää ja jakaa tietämystä osallistuvien yritysten ja tutkimuslaitosten välillä sekä koota kehityssuunnitelmat yrityksille. Tutkimushanke jakautui kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä alueessa käsiteltiin yritysten projektitoimitusprosesseja ja toimintatapoja. Hankkeen aikana käytiin läpi yritysten toimitusprosessi ensimmäisestä asiakaskontaktista tuotteen luovutukseen asiakkaalle. Joissain tapauksissa käsittelyä jatkettiin koskemaan myos lopputuotteen huolto- ja kunnossapitoajanjaksoa. Toinen osa-alue käsitteli yritysten tuoteprosesseja lähtien tuotteen suunnittelusta aina huoltoon saakka. Kolmas tutkimusalue keskittyi tuote- ja toimitusprosesseja tukevan informaatiotekniikan selvittämiseen ja kehittämiseen. Hankkeeseen liittyen tehtiin yksi diplomityö, useita kansainvälisissä projektinhallinnan alueen seminaareissa pidettyjä seminaariesityksiä seka loppuraportti, joka julkaistiin kirjana Projektiyhdistyksen sarjassa (ks. liite 3). Näiden lisäksi osallistuvat yritykset saivat yrityskohtaiset toimintatapakartoitukset ja kehitysehdotukset. Konkreettisten tulosten lisäksi hanke toimi akateemisen maailman ja teollisuuden välisenä siltana, joka mahdollisti avoimen tiedonvaihdon eri osapuolten kesken. Osoituksena yhteistyön merkityksestä ovat edelleen jatkuvat epämuodolliset kokoukset kahden osallistuneen yrityksen ja korkeakoulun kesken. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään akateeminen tietämys yritysosaamiseen ja synnyttämään siten käytännönläheisiä uusia toimintatapoja, joita yritykset voivat hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja korkeakoulut opetuksessa. Tämä tavoite saavutettiin varsin hyvin. Tavoite TAI Tutkimuslaitos osallistui GPB-ohjelman valmisteluhankkeeseen. Sen yhteydessä kävi ilmi, että tällaiselle toimintatapojen kehityshankkeelle on tarvetta. Valmisteluhankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella tutkimushankkeelle asetettiin seuraavanlaiset tavoitteet: Kuvata parhaat yrityksissä nykyisin käytössä olevat projektin ja tuotteen hallintamenetelmät ja koostaa niistä käytännönläheinen kirja Jakaa ja levittää projektin ja tuotteen hallinnan tietämystä osallistuvien yritysten keskuudessa Koostaa syntyneestä tietämyksestä tulevaisuuden toimintamalli ja kehityssuunnitelmat yrityksille. Toteutus FIT-PRO-hanke toteutettiin Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen, Fysiikan tutki- 13

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power

Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen kehittämisprojekteissa Case: Finn Power Anne-Maria Aho, KTT Yliopettaja, koulutusohjelmapäällikkö SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Tutkimus-ja kehityshankkeet yrityksen

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Arktiset meret- tutkimushaku 2014

Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Hakuohjeet Tuomas Lehtinen Mitä arvioimme kaikissa projektityypeissä Kehitettävä innovaatio ja osaaminen sekä tulosten hyödyntäminen Käytettävät voimavarat ja hyödynnettävä

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke Kestävää kasvua ympäristönkunnostuksesta Jarno Laitinen Projektipäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Tampere Pilaantuneet maa-alueet Suomessa Maaperän tilan tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot