Osallistujat Luomupäivät Mikkeli. Yritys / Taustaorganisaatio

Transkriptio

1 Osallistujat Luomupäivät Mikkeli Nimi Yritys / Taustaorganisaatio 1 Ahonen Heli Juvan Muumaa Ay 2 Ahonen Seija MMM 3 Alatalo Raija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 4 Anttila Esa Finfood-Suomen Ruokatieto ry 5 Arolaakso Anu Lähikeittiöhanke, Luomukeittiökeskus/Savon ammatti- ja aikuisopisto 6 Asikainen Aila ProAgria Etelä-Savo 7 Auersalmi Marika Finfood Luomu 8 Beshavar Tarig Ravintola Beshavar 9 Blomquist Ulla Portaat Luomuun-valmennusohjelma, Luomukeittiökeskus/ Savon ammatti- ja aikuisopisto 10 Brandstack Nora Mikkelin ammattikorkeakoulu 11 Duus Line Urtekram A/S 12 Elo Jaana Evira 13 Etholen Kari Aduki Oy 14 Flöjt Petri Mikkelin ammattikorkeakoulu 15 Gröhn Pirkko YTI-tutkimuskeskus 16 Haapaniemi Rauni Mikkelin seurakuntayhtymä / Lähemäen srk-koti 17 Haaranen Tarja Ympäristöministeriö 18 Hakkarainen Sirpa Evira 19 Hall Timothy DG Research 20 Halonen Riitta Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 21 Harkki Anu SITRA 22 Hautala Heidi Eduskunta 23 Haverinen Heini Ruokakesko Oy 24 Heikkinen Antero Juvan Lehti 25 Heikkinen Johanna Mikkelin ammattikorkeakoulu 26 Heinonen Mirka Anna 27 Heinonen Sampsa Evira 28 Helander Olli Aduki Oy 29 Hellsten Ira Ekokauppa Ruohonjuuri 30 Henkilö Radisson SAS Oulu 31 Hihnala Raimo Tyngän Myllyn Osuuskunta 32 Hiltunen Mervi Tekes 33 Himanen Eeva Mikkelin seurakuntayhtymä 34 Hirvonen Tanja Mikkelin ammattikorkeakoulu 35 Holma Ulla Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 36 Holopainen Esko Lapin ammattiopisto 37 Hovi Aija Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 38 Huhta Harri MTT Mikkeli 39 Hujanen Pirjo SGS-Fimko Oy 40 Hukkanen Heli Mikkelin ammattikorkeakoulu 41 Huuhtanen Pirjo Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä 42 Hyvönen Minna Imatran Steinerpäiväkoti Koskitonttu 43 Hänninen Riitta Kemin srk / Saarenottan kurssi- ja leirikeskus 44 Iivanainen Juho Pohjois-Savon TE-keskus 45 Jaatinen Matti Sappion Luomutila 46 Jaatinen Merja Sappion Luomutila 47 Johansson Janne Snellman-korkeakoulu 48 Jukkara Tarja Ruokakesko Oy 49 Jämsä Päivi Oulun yliopisto, EcoFocus 50 Järvenpää Markku MMM 51 Kaaretkoski Teija Kaaretkoski edustus ja juhlapalvelu Oy 52 Kahiluoto Helena MTT Mikkeli 53 Kaivola Sini Mikkelin ammattikorkeakoulu 54 Kaksonen Maija Mikkelin ammattikorkeakoulu

2 55 Kantén Minna Finfood Luomu 56 Karja Miia MTT 57 Karppinen Sirpa Tike 58 Karsma Kai KTM 59 Kauppinen Sanna MTT Mikkeli 60 Ketola Tiina Luomulehti 61 Kettunen George Radisson SAS Oulu 62 Kiuru Tuuli Mikkelin ammattikorkeakoulu 63 Kivelä Jukka Honkajoki Oy 64 Kivijärvi Pirjo MTT Mikkeli 65 Kivioja Esa KKK-vihannes Oy 66 Kivioja Johanna Satotukku Oy 67 Knööppi Juha Kylpylähotelli Peurunka / Kuntopolku Oy 68 Koikkalainen Kauko MTT Taloustutkimus 69 Koistinen Markku Rovaniemen AMK 70 Koistinen Riitta MTT Mikkeli 71 Kokko Olli Päijät-Hämeen Keittiömestarit ry 72 Komppa Marja Suomen Mehiläishoitajien Liitto 73 Komulainen Juha Peräniemen Kasino 74 Korhonen Jari Juankosken kaupunki 75 Korhonen Jukka Mikkelin ammattikorkeakoulu 76 Korkalainen Leena Ruokakesko Oy 77 Kosonen Johanna Mikkelin ammattikorkeakoulu 78 Kotimäki Juha-Antti ProAgria Pohjois-Savo 79 Kotro Kalevi Kotron Luomutila 80 Kovakoski Teija Savon ammatti- ja aikuisopisto 81 Kuisma Miia MTT Mikkeli 82 Kuismanen Tiina Mikkelin ammattikorkeakoulu 83 Kujala Jouni Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 84 Kulju Kaisa Kemin srk / Hopealyhty 85 Kuosmanen Leena Lähikeittiöhanke, Luomukeittiökeskus/Savon ammatti- ja aikuisopisto 86 Kuusela Eeva Joensuun yliopisto 87 Kuusinen Ilse IKEA Oy Ruokapalvelut 88 Kämppi Tanja Mikkelin ammattikorkeakoulu 89 Kärkkäinen Irma Lähikeittiöhanke, Luomukeittiökeskus/Savon ammatti- ja aikuisopisto 90 Laamanen Anssi Juvan Luomu Oy 91 Lahdenranta Marketta Savonia AMK 92 Lahtinen Maija Munakunta 93 Laitinen Kalle SGS-Inspection Services Oy 94 Laitinen Taina Vavesaaren Tila 95 Laitinen Toivo Topin Maatilamyymälä 96 Lampainen Sirja Mikkelin ammattikorkeakoulu 97 Lampila Jari Juvan Luomu Oy 98 Lampinen Samuli ProAgria Etelä-Pohjanmaa 99 Lappalainen Hannu Hunajatila Korteniemi 100 Lassila Anna Oma maatila 101 Lassila Aulis Oma maatila 102 Lepoaho Tiina Mikkelin ammattikorkeakoulu 103 Leppänen Markku Polar Shiitake Oy 104 Louhivaara Mervi YTI-tutkimuskeskus 105 Lukkarinen Sami Radisson SAS Espoo 106 Lyyra Pirjo Savon ammatti- ja aikuisopisto / Oppilasravintola Kisälli 107 Lyytinen Teijo Lieksan Laatuherkut Oy 108 Lönnfors Torbjörn Nylands Svenska Lantbrukssällskap 109 Matala Maija Mikkelin seurakuntayhtymä / Rantakylän srk-koti 110 Matilainen Eini Pohjolan Luomu Finland Oy 111 Mattila Hanna MMM 112 Maulavirta Markus Hotelli Klaus Kurki 113 Metiäinen Erikka Lappeenrannan Steinerpäiväkoti Tontuntupa

3 114 Metsälä Päivi IKEA Oy Espoo 115 Miettinen Sanna-Maija Suomen Akatemia 116 Miettinen Tarja Susiniemen leirikeskus 117 Mikkola Minna Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 118 Mikkonen Kari Mikkelin kaupunki, maaseututoimisto 119 Murto-Koivisto Pekka Luomuliitto 120 Mustonen Riitta Maaseudun Tulevaisuus 121 Muukka Eija Lähikeittiöhanke, Luomukeittiökeskus/ Savon ammatti- ja aikuisopisto 122 Myllyvirta Jyrki Mikkelin kaupunki 123 Mähönen Erja Miljöönääri Oy 124 Mäkinen-Hankamäki Sari Ekoneum ry 125 Määttä Irma Juvan Luomu Oy 126 Nieminen Ilkka Päivittäistavarakauppa ry 127 Nikki Markku Sysmän Luomuherkut 128 Nikkilä Jaana ProAgria Etelä-Savo 129 Nuora Marja Kurmakka Organic Food Oy 130 Nuutinen Visa MTT Maaperä- ja kasvinravitsemus 131 Nyholm Steve Österbottens Ekologiska Föreningens ordf. 132 Nykänen Arja MTT Mikkeli 133 Nykänen Arto Väliahon Luomutila 134 Nykänen-Kurki Päivi MTT Mikkeli 135 Okkonen Pirkko Biodynaaminen yhdistys ry 136 Ollikainen Marja-Leena Mikkelin seurakuntayhtymä 137 Orpana Nina Mikkelin ammattikorkeakoulu 138 Otva Jenni Mikkelin ammattikorkeakoulu 139 Paju Eeva Lappeenrannan Steinerkoulu 140 Pakkanen Raimo Tekes 141 Pallari Maarit MTT ja Lapin yliopisto, EcoFocus 142 Partti Indra Mikkelin ammattikorkeakoulu 143 Peltomäki Arja Luomuliitto 144 Penttinen Päivi Mikkelin ammattikorkeakoulu 145 Pitkänen Risto Finfood Luomu 146 Portaankorva Merja SGS-Inspection Services Oy 147 Pulkkinen Marja ProAgria Pohjois-Karjala 148 Pulliainen Hanna SFS Ympäristömerkintä 149 Puolakka Riikka Mikkelin ammattikorkeakoulu 150 Purovirta Seija Mikkelin seurakuntayhtymä / Kirkonmäen srk-koti 151 Puupponen Jonna Mikkelin ammattikorkeakoulu 152 Päivinen Pia-Liisa Mikkelin ammattikorkeakoulu 153 Pönniö-Kanerva Tarja Mikkelin ammattikorkeakoulu 154 Pöytäniemi Erkki Organic Food Finland 155 Rabbett Heidi Mikkelin ammattikorkeakoulu 156 Rahikainen Veli Oma maatila 157 Rahtola Mikko Puutarhaliitto ry 158 Rajala Jukka Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 159 Rantala Katariina Inkilänmäen seurakuntatalo 160 Raussi Satu Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 161 Rautiainen Hanne Mikkelin ammattikorkeakoulu 162 Rehnström Katarina Oma yritys 163 Rimhanen Karoliina Helsingin yliopisto 164 Riska Bertel ProAgria, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap 165 Rissanen Annamari Oy Makrobios Ab 166 Roisko Mari Mikkelin ammattikorkeakoulu 167 Ronkainen Leila Leilan Pannu ja Pata 168 Ropponen Tanja Mikkelin ammattikorkeakoulu 169 Rosi Liisa SITRA 170 Ruhanen Emilia Mikkelin ammattikorkeakoulu 171 Ruokola Hanna Mikkelin ammattikorkeakoulu

4 172 Ruottinen Sirkka-Liisa Tasavallan Presidentin Kanslia 173 Ryynänen Irma Mikkelin ammattikorkeakoulu 174 Räsänen Anita ProAgria Pohjois-Savo 175 Räsänen Satu-Paivikki Mikkelin ammattikorkeakoulu 176 Saarinen Merja Ruokakesko Oy 177 Salmi Marika Pohjolan Luomu Finland Oy 178 Salo Virpi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 179 Schäfer Winfried MTT 180 Siipola Sanna-Kaisa Mikkelin ammattikorkeakoulu 181 Siiskonen Pirjo Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 182 Silfvast Ben Oma maatila 183 Sinkkonen Marko MTT Taloustutkimus 184 Storgårds Leena Tike 185 Suokas Brita MTT Mikkeli 186 Susiluoma Heikki Ekointernet Oy 187 Särkkä-Tirkkonen Marjo Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 188 Tarkiainen Maria Mikkelin ammattikorkeakoulu 189 Taskinen Sirpa Mikkelin yliopistokeskus 190 Taskinen Teija YTI-tutkimuskeskus 191 Teittinen Heikki Juvan Muumaa Ay 192 Teittinen Hillevi Tmi Lystikki makeiset 193 Terhemaa Pekka ProAgria Kymenlaakso 194 Tilkanen Matti Oma maatila 195 Tolonen Kaisa ProAgria Maaseutukeskusten Liitto 196 Tolvanen Tero ProAgria Etelä-Savo 197 Tontti Tiina MTT Mikkeli 198 Torn Sari Mikkelin seurakuntayhtymä / Lehmuskylän srk-koti 199 Tuikkanen Riitta Mikkelin ammattikorkeakoulu 200 Tunkkari Kaija Mesimäen Hunajatarhat 201 Tuominen Riina Ekoneum ry 202 Tuomola Anu Luomuliitto 203 Tuovinen Tiina Mikkelin ammattikorkeakoulu 204 Törmänen Maija Luomutila Olli 205 Valjakka Elena Mikkelin ammattikorkeakoulu 206 Valkonen Timo 207 Walls Mari MTT 208 Valta Päivi Portaat Luomuun-valmennusohjelma, Luomukeittiökeskus, Savon ammatti- ja aikuisopisto 209 Vanhatalo Aila Helsingin yliopisto 210 Vauhkonen Jonna Mikkelin ammattikorkeakoulu 211 Vauhkonen Sirpa Ruokakesko Oy 212 Vepsäläinen Irma Rovaniemen Steinerkoulu 213 Vierimaa Maija Oulun yliopisto, EcoFocus 214 Vihanta Mari Mikkelin ammattikorkeakoulu 215 Virolainen Anu Mikkelin ammattikorkeakoulu 216 Virtaharju Päivi Savon ammatti- ja aikuisopisto 217 Woerner Mikael Oma maatila 218 Vuorela Eija Lapin 4H-piiri 219 Väisänen Hanna-Maija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 220 Väisänen Jaana Elomestari Oy 221 Väänänen Minna-Maija Evira 222 Ylikoski Pirjo Rovaniemen ammattioppilaitos 223 Ylinampa Meeri Portaat Luomuun-valmennusohjelma, Luomukeittiökeskus, Savon ammatti- ja aikuisopisto 224 Ylönen Jarna Mikkelin ammattikorkeakoulu 225 Ylönen Merja Mikkelin seurakuntayhtymä / Laajalammen srk-koti 19 henkilöä Suomen nuoriso-opisto 8 henkilöä Luomuliitto

5 Tiistai KEHITTYVÄ LUOMU -SEMINAARI, Kampussali A, A -rakennus, Patteristonkatu 3 Aamukahvit 9.30 alkaen 9.55 Avaus - Luomupäivät Kansanedustaja Heidi Hautala, luomumarkkinoiden kehittämisen strategiaryhmän puheenjohtaja - Mikkelin kaupungin tervehdys. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sivu Johdatus Suomen luomun tulevaisuuteen: strategiatyö ja tavoitteet - Kansanedustaja Heidi Hautala, luomumarkkinoiden kehittämisen strategiaryhmän puheenjohtaja Luomu maailmalla - Luomun kansainvälinen kehitys. Erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutti, Mikkeli 7 - Urtekram A/S how to grow organic sales! Key account Manager Line Duus, Urtekram A/S 14 - Mahdollisuuksia suomalaisen luomun viennille. Vientipäällikkö Erkki Pöytäniemi, Organic Food Finland 15 Lounas ravintola Talli ja Mikpoli Lainsäädäntö luomun tukena - Luomuvalvonta kilpailuvaltiksi? Tarkastaja Jaana Elo, Evira Ympäristöä säästävät elintarvikehankinnat julkisen sektorin ruokapalveluiden haasteena Ekokouluttaja Irma Kärkkäinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Lähikeittiöhanke Verkostoja hyödyntämään! - Pienet ja keskisuuret elintarvikealan yritykset kaupan tavarantoimittajina. Järjestöpäällikkö Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry ERA pk-yrittäjän tukena. Kehitysjohtaja Liisa Rosi, SITRA 29 - Luomu osana kaupan ja ravintoloiden ympäristömerkintää. Markkinointipäällikkö Hanna Pulliainen, SFS Ympäristömerkintä 34 Iltapäiväkahvi Maali näkyvissä! - Onko luomukuluttaja kummallinen? Minna Kantén, Finfood Luomu 38 - Miksi haluaisin ostaa luomua, mutta käytännössä sitä harvoin ostan. Eli miksi Anna-lehdessä kirjoitetaan ympäristöasioista? Toimittaja Mirka Heinonen, Anna lehti Keskustelua ja päivän yhteenveto Vuoden luomutuote -kisan finalistien esittely -Valintaraadin puheenjohtaja, päätoimittaja Tiina Ketola, Luomuliitto Tiistai klo LUOMU VALLOITTAA JUHLABUFFET, Mikpoli, Patteristonkatu 2 Keskiviikko PALA KERRALLAAN - SEKTORITAPAAMISET, Kampussali A ja ryhmätilat Aamukahvit 8.30 alkaen 9.00 Sektoritapaamiset (katso tarkemmin erilliset ohjelmat) 1. Laatua lautaselle ammattikeittiötapaaminen, luokka A Ideasta tuotteeksi - asiakaslähtöinen tuotekehitysprosessi, luokka A Suomen Luomututkimusohjelma , kampussali A Lisäksi Luomuliiton tapaaminen, luokka 247 Lounas ravintola Talli Sektoritapaamisten puheenjohtajien esitykset alkupäivän annista. Keskustelua. Puheenjohtajana yksikön johtaja Risto Pitkänen, Finfood Luomu - Ammattikeittiöt. Hankevastaava Päivi Valta, Portaat Luomuun -ohjelma - Kauppa. Ympäristöasiantuntija Merja Saarinen, Kesko - Jalostajat. Toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, Ekoneum ry - Viljelijät. Toiminnanjohtaja Arja Peltomäki, Luomuliitto - Tutkimus. Tutkija, FT, Heikki Susiluoma, Ekointernet Oy Lähtökahvit Oikeudet muutoksiin pidätetään.

6 Keskiviikko Laatua lautaselle, ammattikeittiötapaaminen, Luokka A 248 Puheenjohtajana Portaat Luomuun ohjelman projektipäällikkö Päivi Valta, Luomukeittiökeskus 9.00 Tervetuloa. Missä mennään Portaat Luomuun ohjelmassa? Uusi Portaat Luomuun ohjelman rekrytointikilpailu. - Portaat Luomuun ohjelman projektipäällikkö Päivi Valta, Luomukeittiökeskus Miksi kaikki Ikeat käyttävät luomua? - Food Service Manager Ilse Kuusinen, IKEA Oy Miten ammattikeittiöt hakeutuvat viralliseen valvontaan? - tarkastaja Sirpa Hakkarainen, Evira Julkisen sektorin ammattikeittiön luomuraaka-aineiden käyttö, miten se toteutetaan. - ruokapalvelupäällikkö Jari Korhonen, Juankosken kaupunki Ryhmätyöt - Portaat Luomuun -ohjelman kehittämisajatuksia - Ammattikeittiöille suunnattu luomutuotevalikoima - Luomuvalvontaan liittyminen Lounas ja loppupäivän yhteinen ohjelma klo saakka. 2. Ideasta tuotteeksi, asiakaslähtöinen tuotekehitysprosessi, Luokka A 232 Puheenjohtajana toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäki, Ekoneum ry 9.00 Ekoneumin yritysklinikan toiminta ja palvelut - erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, Ekoneum/HY Ruralia Saumaton yhteistyö onnistuneen tuotekehityksen edellytyksenä - yrittäjä Markku Nikki, Sysmän Luomuherkut ja tuotekehittäjä Raija Alatalo, Ekoneum/HY Ruralia Aistinvarainen arviointi tuotekehitysprosessin tukena - elintarviketeknologi Mervi Louhivaara, Ekoneum/YTI tutkimuskeskus Ammattikeittiön vaatimukset tuotekehitykselle - lehtori Tiina Tuovinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Ekomarkkinoinnin rytmiikka ja suunnitteluprosessi, markkinointiargumentit osana ekotuotteistamista - Maarit Pallari, EcoFocus hankkeen ja tutkimustiimin johtaja 64 Lounas ja loppupäivän yhteinen ohjelma klo saakka. 2 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

7 3. Suomen Luomututkimusohjelma , Kampussali A Puheenjohtajana tutkija, FT Heikki Susiluoma, Ekointernet Oy 9.00 Tutkimusta tarpeeseen! MMMn Luomututkimusohjelma ja rahoitusnäkymät tulevaisuudessa -Ohjelmajohtaja Markku Järvenpää, MTT 67 Tutkimus alkutuotannossa ja markkinoinnissa -Luomumaidontuottaja, Heikki Teittinen, Juvan Muumaa Ay Kuinka tutkimus voi edistää luomuvientiä? -Yhteysvientipäällikkö Erkki Pöytäniemi, Organic Food Finland Mitä luomussa pitäisi tutkia? Tärkeimmät tutkimusaiheet, jotka on koottu koko elintarvikeketjun toimijoilta -Koordinaattori Arja Nykänen, Suomen luomututkimusverkko Tutkimusrahoitusta tarjolla? EU FP7 and OFF Research -Head of Unit, Dr. Timothy Hall, DG Research, Unit of Agriculture, Forests, Fisheries and Aquaculture Puiteohjelmahakujen hallinnointi Suomessa ja Tekesin tuki -Teknologiajohtaja Raimo Pakkanen, Tekes Suomen Akatemia tutkimusrahoittajana -Tiedeasiantuntija Sanna-Maija Miettinen, Suomen Akatemia Tekesin tutkimusrahoituksen rakenne ja luomututkimus -Teknologiajohtaja Merja Hiltunen, Tekes Paneelikeskustelu: Luomututkimusohjelma edistämään strategisia tavoitteita. Ohjelmajohtaja Anu Harkki, Sitra Ylitarkastaja Tarja Haaranen, Ympäristöministeriö Ohjelmajohtaja Mari Walls, MTT Johtaja, professori Pirjo Siiskonen, HY Ruralia -instituutti Projektipäällikkö Minna Kanten, Finfood Luomu Ekokouluttaja Irma Kärkkäinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Lähikeittiöhanke Lounas ja loppupäivän yhteinen ohjelma klo saakka. Tervetuloa kuuntelemaan ja vaikuttamaan luomututkimuksen tulevaisuuteen Suomessa! Luomumuliiton tapaaminen Luokka A Oikeudet muutoksiin pidätetään.

8

9 Johdatus Suomen luomun tulevaisuuteen strategiatyö ja tavoitteet Kansanedustaja Heidi Hautala Luomumarkkinoiden kehittämisen strategiaryhmän puheenjohtaja Missio Luomumarkkinoiden kehittäminen: missio, visio, strategiset tavoitteet ja strategiset linjaukset Luomu palvelee kuluttajien hyvinvointia sekä edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta elintarviketaloudessa. Visio Vuonna 2015 Suomi on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan hyvinvoinnin ja modernin elämänrytmin tarpeisiin. Strategiset tavoitteet ovat: Kotimaan vähittäiskaupan myynnissä luomuruuan osuus on 6 %. Kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä käytetään luomutuotteita. Yksityisellä sektorilla luomua käyttävien keittiöiden määrä kasvaa 15 % /v. Suomen elintarvikeviennistä 10 % on luomua. Strategista linjaukset: Asiakaslähtöisyys, tehokas yhteistyö, oppiminen ja innovatiivisuus, kirkas profiili. Syklit luomumarkkinoilla malli! Työn virkamies -lähtökohta MMM:n Luomuyhteistyöryhmän loppuraportin ehdotus (tammikuu 2005): Yhteistyöryhmän mielestä luonnonmukainen elintarviketalous tarvitsee entistä vahvempaa yhteistä markkinalähtöistä strategista ajattelua. Yhteistyöryhmä ehdottaa, että Finfood Luomun ohjausryhmä selvittää mahdollisuudet laatia esim. tuotekohtaiset markkinastrategiat. Toteuttajatahot: MMM, maaseudun yritystoimintaa kehittävät tahot, alan yrittäjät, Finfood Luomu Aikataulu: "Markkinaryhmän" toimintakonseptin kehittäminen vuonna

10 Luomumarkkinoiden kehittämisen strategiaprosessi Mitä tehty Marras-joulukuu 2005 Strategiaryhmän perustaminen > TOIMINTA: tämä, näin, nyt, minä Tammi helmikuu 2006 Maalis-huhtikuu 2006 Touko-kesäkuu 2006 Miten edetään? Workshop ja tulosten purkaminen Mission ja vision hiominen ja päättäminen Syksy 07 -> Kevät 07 TOIMINTASUUNNTELMAT: mitä, miten, milloin, kuka STRATEGIAT: mitä, miten, milloin, kuka Elokuu 2006 Syyskuu 2006 Marras-joulukuu 2006 Tammikuu 2007 Strategiaraportin työstöä Kommenttikierros, päätetään numeeriset tavoitteet Ryhmän kokoonpano tarkistetaan, taustaraporttia valmistellaan. Suunnitelmat vuodelle Työryhmätapaaminen: asiakas- ja toimialaryhmät 2006 Olet tässä STRATEGISET TAVOITTEET VALMIINA MISSIO, VISIO, STRAGISET TAVOITTEET, STRATEGISET LINJAUKSET TARVITAAN VIELÄ STRATEGIA, TOIMENPIDESUUNNITELMAT JA KONKREETTINEN TYÖ Mitä tehdään (alustava suunnitelma) Työn käytännön lähtökohta 1/3 Tammikuu 2007 Helmikuu 2007 Maaliskuu 2007 Huhtikuu 2007 Toukokuu 2007 Syksy 2007 Vuosi 2008 Työryhmäpäivän tulosten purku, Luomupäivät Luonnoksen kirjoittamista Kommentointi, työryhmän uusi tapaaminen? Luonnos päätökseen Kommentointi ja lopullisen version hiomista Toiminnansuunnittelupäivät, tosun rakentamista Ala toimii yhteisen strategian mukaisesti... VÄHITTÄISMARKKINAT 1. Erikoiskauppa ja suoramyynti ok. 2. Luomuun panostavilla marketeilla kauppa käy, mutta määrä vähäinen. 3. Tavalliset marketit, jotka ei panosta luomuun on liian yleinen ostopaikka. -> luomumyynnin takkuamisen paikka Tavoitteena 6 % markkinaosuus: - Kuluttajien keke-kiinnostus. - Riittävän suuri kriittiseen massaan (arvio). - Kanamuna ja öljy on jo 6 % tasolla. - Eurooppalaisia hyviä esimerkkejä (Sveitsi, Tanska, Itävalta) Miksi kauppa lähtisi tarjoamaan luomua? 5

11 Työn käytännön lähtökohta 2/3 AMMATTIKEITTIÖMARKKINAT Julkisella sektorilla keke-boomi aluillaan. Ketjut ostaa määrää ja halpaa, keittiöt satsaisivat laatuun yms. 2. Yksityisellä sektorilla satsataan laatuun. Ääriesimerkki: ravintola PL-ohjelmassa raaka-ainesparrauksen takia mutta ei halua kertoa siitä asiakkailleen. Tavoitteena, että julkisen sektorin kaikissa keittiöissä luomua: - KULTU, Julkisen sektorin vihreät hankinnat, Kokousta vastuullisesti, opetussuunnitelmat - Kv-esimerkkejä julkisista päätöksistä - Asiakaskunnan vihertyminen vs. poliittinen strategia Miksi julkinen sektori lähtisi tarjoamaan luomua? Tavoitteena, että yksityisen sektorin luomua käyttävien keittiöiden määrä +15% - Raaka-aineen laatu, yksilöllinen tarjonta, profiili. Työn käytännön lähtökohta 3/3 VIENTI 1. Kysyntää enemmän kuin tarjontaa. 2. On erikoisosaamista. 3. Kapeiden markkinoiden palveleminen; riittävä volyymi Tavoitteena, että 10 % elintarvikeviennistä on luomua - Suomalaisen maataloustuotannon erikoistumisen mahdollisuus (gmo-vapaus, laatu, lajikkeet yms) - Yrityksen kriittisen massan rakentamista myös kotimaan markkinoille. - Hyvä, puhdas imago? Miksi ulkomainen asiakas ostaisi suomalaista luomua? Miksi yrittäjä lähtisi viemään luomua? Miksi ravintola lähtisi tarjoamaan luomua? 6

12 Luomun kansainvälinen kehitys Jukka Rajala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Luonnonmukaista maataloutta harjoitetaan nykyisin eri puolilla maailmaa sertifioituna myyntituotantona noin 120 maassa ja sen osuus on kasvanut nopeasti. Kasvu on ollut erityisen nopeaa luvun alkupuolelta lähtien. Maailmassa viljeltiin luonnonmukaisesti ja luomuvalvonnan piiriin kuuluen 31,5 miljoonaa peltohehtaaria vuonna Luomuhyväksyttyä keräilytuotealaa oli lisäksi 19,7 miljoonaa hehtaaria. Luomuviljelyala on kasvanut neljänneksellä kahden edellisen vuoden aikana. Maailman luomuviljelty peltoala jakautui seuraavasti: Australia ja Oseania 12,1 milj. ha ja 39 % maailman koko luomuviljelyalasta, Eurooppa 6,5 milj. ha ja 21 %, Latinalainen Amerikka 6,3 milj. ha ja 20 %, Pohjois-Amerikka 1,4 milj. ha ja 4 % sekä Aasia 4,1 milj. ha ja 13 % ja Afrikka 1,0 milj. ha ja 3 % peltoalasta. Noin puolet kokonaisviljelyalasta oli pysyviä laidunmaita (ennen kaikkea Australia, Argentiina ja Uruguai). Maakohtaisesti eniten luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa oli Australiassa 12 milj. ha, Kiinassa 3,5, Argentiinassa 2,8, Italiassa 0,954, USA:ssa 0,889, Brasiliassa 0,887, Saksassa 0,768, Uruguayssa 0,759, Espanjassa 0,733, Isossa Britanniassa 0,69 ja Chilessä 0,639 miljoonaa hehtaaria. Maailman suurin luomutila, ha, sijaitsee Australiassa. Maailman luomuviljelmästä kaksi kolmasosaa on Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tilamäärä lisääntyi tilalla edellisvuodesta. Osuudet jakautuivat eri maanosiin seuraavasti: Latinalainen Amerikka 31 %, Eurooppa 27 %, Aasia 21 %, Afrikka 19 %, Pohjois-Amerikka 2 % ja Oseania 0,5 %. Luomuviljelmiä oli maailmanlaajuisesti eniten Meksikossa kpl, Indonesiassa , Italiassa , Filippiineillä , Ugandassa , Tansaniassa , Keniassa , Etelä- Koreassa , Perussa , Itävallassa , Saksassa , Espanjassa , Brasiliassa , Turkissa , Marokossa ja Ranskassa luomutilaa. Luomutuotannon kasvu on ollut viime vuosina nopeinta Aasiassa, ennen kaikkea Kiinassa. Yleisintä luomumaatalous on EU:ssa (5,8 milj. ha ja 3,4 % viljelyalasta sekä tilaa). Luonnonmukaisesti viljellään maailmassa lähes kaikkia elintarvikkeeksi käytettäviä kasveja sekä kahvia, kaakaota ja viinejä sekä tuotetaan kotieläintuotteita. Luomupuuvillan viljely on laajentunut nopeasti viime vuosina. Luomukalankasvatus on myös yleistymässä. Luomutuotteiden teollinen jalostus on yleistynyt päämarkkina-alueilla erityisesti 1990-luvulta lähtien alkutuotannon kasvun myötä. Kaikista elintarvikeryhmistä tulee jalosteita markkinoille lisääntyvässä määrin. Kansainvälisillä markkinoilla on tarjolla erilaisia viljatuotteita leivistä ja konditoriatuotteista mysleihin ja pastoihin, kuivattuja hedelmiä, hedelmä- ja vihannessäilykkeitä, ruokaöljyjä, maitotaloustuotteita, lihajalosteita, juomia kuten kahvia, kaakaota sekä hedelmä- ja vihannesmehuja, virvoitusjuomia ja alkoholijuomia sekä makeisia. Tuotevalikoima on kasvanut viime vuosina nopeasti. Esim. Keski-Euroopassa on tarjolla noin eri luomutuotetta. Luomutuotteiden myynnin arvo oli maailmanlaajuisesti 23,5 miljardia euroa vuonna Vaikka luomutuotanto laajenee eri puolilla maailmaa, myynti keskittyy teollistuneisiin maihin. Päämarkki- 7

13 na-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, joiden osuus koko markkinoista oli 96 %. Luomumarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien. Kasvu on ollut nopeinta viime vuosina Pohjois-Amerikassa. Kolmansien maiden luomutuotannosta jopa 90 % menee vientiin päämarkkina-alueille. EU:n sisämarkkinoilla luomutuotteiden alueiden välinen kauppa on kasvavaa. Luomutuotteita tehdään tunnetuksi mm. vuosittain järjestettävissä maailmanlaajuisessa BioFachnäyttelyssä ja sen eri maanosanäyttelyissä. Luomutuotantoa edistävät maailmanlaajuisesti esim. Luomualan kattojärjestö IFOAM sekä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO vuodesta 1998 lähtien. Eurooppa Euroopassa oli yli 6,5 milj. ha on luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa vuonna Luomutiloja oli yli kpl. EU-maissa oli noin luomutilaa ja 5,8 milj. ha (3,4 %) luomupeltoa. Luomutuotanto on laajentunut 1990-luvulta lähtien eniten Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Isossa Britanniassa sekä uusissa jäsenmaissa. Eniten luomuviljeltyä peltoa oli Italiassa ha, seuraavina tulevat Saksa , Espanja , Iso-Britannia , Ranska , Itävalta , Tsekki , Kreikka , Ukraina , Ruotsi , Portugali , Suomi ja Tanska hehtaaria. Luonnonmukaisen viljelyalan osuus koko peltoalasta oli suurin Lichtensteinissa 26,4 %, seuraavina Itävalta 13,5 %, Sveitsi 11,3 %, Suomi 7,3 %, Ruotsi 6,8 %, Italia 6,2 %, Tsekki 6,1 %, Tanska 5,8 %, Portugali 5,4 %, Eesti, 5,2 %, Saksa 4,5 %, Britannia 4,4 % ja Norja 4,0 %. Suomessa luomupeltoa oli vuonna hehtaaria, osuus peltoalasta 6,4 % ja luomutiloja oli noin 4000 kpl. Luomupeltoala oli suurimmillaan vuonna 2004, jolloin luomuviljelyssä oli peltoa hehtaaria. Uusia tiloja on luomutuotantoon siirtynyt vuosittain kpl ja vanhoja on luopunut kpl vuodessa, joten tilalukumäärä on ollut laskussa. Monissa vanhoissa EU:n jäsenmaissa luomupinta-ala on äskettäin vakiintunut tai jopa kääntynyt hienoiseen laskuun usean vuoden nousun jälkeen. Tällaisia ovat esim. Suomi ja Britannia. Britanniassa kysynnän kasvu on kuitenkin ollut joka vuosi voimakasta, joten luomutuotantoalan ja kysynnän muutokset eivät aina seuraa toisiaan. Luomutilojen lukumäärä vähenikin koko EU:ssa hieman edellisvuonna erityisesti Italiassa tapahtuneen tilaluvun vähenemisen takia. Luomuviljelyala kasvaa nykyisin voimakkaimmin Itä-Euroopassa. Uusien jäsenmaiden liittyminen EU:hun ja vientimarkkinoiden avautuminen vauhdittavat kasvua. Monissa uusissa jäsenmaissa, kuten esim. Liettuassa ja Puolassa, luomuala on kasvanut % vuodessa. Maatalousvaltaisissa uusissa jäsenmaissa luomu nähdään hyväksi keinoksi turvata maaseudun kehitys, ympäristönhoito ja maatalouden työllisyys. Alkutuotannon osalta siirtyminen luomuun on usein suhteellisen helppoa laajaperäisesti viljellyillä alueilla. Luomun kehittämisen pullonkaulana onkin yleensä jalostuksen ja kaupan kehittäminen. Myös useissa Neuvostoliiton entisissä jäsenmaissa laajennetaan luomutuotantoa aktiivisesti. Euroopassa tuotetaan laajasti erilaisia kasvinviljelytuotteita, kotieläintuotteita ja keräilytuotteita pääasiassa alueen omille markkinoille. Luomutuotteiden jalostus on monipuolista ja laajaa. Se on 8

14 kuitenkin keskittynyt vanhoihin EU:n jäsenmaihin. Elintarvikkeiden lisäksi luomuna valmistetaan myös tekstiileitä ja kauneudenhoitotuotteita. Euroopassa luomumarkkinan arvo oli 11,6 miljardia euroa vuonna 2004 ja kasvu oli keskimäärin 5 %. Saksan luomumarkkina oli Euroopan suurin arvoltaan 3,6 miljardia euroa ja kasvu oli 12 %. Ison Britannian luomumarkkina oli Euroopan toiseksi suurin, arvoltaan 1,6 miljardia euroa ja kasvu oli 10 %. Muita tärkeimpiä Euroopan luomumarkkina-alueita ovat Italia, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti. Joissakin vanhoissa jäsenmaissa markkinat ovat vakiintuneet. Vain Suomessa luomupinta-ala ja luomumarkkinat ovat selvästi pienentyneet muutamana viime vuotena. Kysyntä on lähtenyt jälleen voimakkaaseen kasvuun esim. Tanskassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Luomun kehittämistä Euroopassa tukee luomutuotteiden kasvava kysyntä, aktiivinen järjestötyö sekä yhteiskunnalliset luomun kehittämistoimet, kuten yhtenäiset luomusäädökset, EU:n ympäristöohjelma ja luomutoimintasuunnitelma. Luomua kehittävä tutkimus sekä koulutus js neuvonta on kansainvälisesti huomattavan laajaa. Tärkeimmissä luomumaissa luomuyritykset ja kauppa tekevät aktiivista luomutuotteiden markkinointityötä pitkäjänteisesti. Esimerkkejä eräistä maista ja syitä luomutuotannon kehittymiseen seuraavilla sivuilla! Ruotsi Ruotsissa luomuviljeltyä peltoa oli ha, osuus peltoalasta 6,8 % ja luomuviljelmiä 3138 kpl vuonna Luomumarkkinoiden arvo oli 435 milj. euroa, ja osuus elintarvikemarkkinoista 2,6 %. Menekki kasvoi 40 % verrattuna edellisvuoteen. Eniten lisääntyi luomulihan (94 %) ja luomuvihannesten (77 %) myynti. Luomualaa edistäviä tekijöitä Ruotsissa ovat mm: Luomujärjestöt ovat vahvoja ja aktiivisia. Luomuvalvonnan on käytännössä hoitanut koko elintarvikeketjua edustava KRAV-järjestö, joka tekee lisäksi aktiivisesti monipuolista luomun edistämistyötä. Ruotsin osuuskauppa Coop on pitkään tehnyt määrätietoista työtä kestävän kehityksen ja luomutuotteiden markkinoiden kehittämiseksi. Kuluttajavalistuksen ja mainonnan lisäksi esim. luomutuotteiden ostajille annetaan ostoksistaan myös ympäristökuitti. Myös muut kaupan ryhmittymät tekevät aktiivisesti työtä luomutuotteiden myynnin lisäämiseksi. Luomuruoka nivelletään yleisesti tärkeäksi osaksi kestävän kehityksen edistämistä. Sekä kaupunkien että valtakunnan kestävän kehityksen ohjelmassa luomuruoan käyttöä halutaan lisätä ympäristösyistä. Esim. Tukholman kaupungin ympäristöohjelmassa tavoitteena on luomuelintarvikkeiden käytön nostaminen 20 prosenttiin lastentarhoissa, kouluissa ja vanhainkodeissa. Vastaavanlaisia tavoitteita on monilla muillakin kunnilla. Esim. Göteborgin kaupungissa luomuruuan osuus oli vuonna 2005 jo 9 prosenttia ja luomumaidon osuus oli 80 %. 9

15 Ruotsin hallituksen kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on lisätä luomupeltoala 20 prosenttiin viljelyalasta ja luomuelintarvikkeiden kulutus julkisissa keittiöissä 25 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Ruotsissa mm. kuluttajavirasto on aktiivisesti edistänyt luomutuotteiden käyttöä tekemällä luomua tunnetuksi. Myös kansanterveyslaitos suosittelee luomuruokaa uusimmissa julkaisuissaan osana kestävän kehityksen mukaista SMART-ruokavaliota. Britannia Isossa Britanniassa luomupeltoa oli hehtaaria, osuus peltoalasta 4,4 % ja luomuviljelmiä 4010 kpl vuonna Peltoala ja tilamäärä pysyivät ennallaan. Luomumarkkinoiden arvo oli 2,3 miljardia euroa. Luomutuotteiden markkinat kasvoivat 30 % vuonna Luomumyynnin kasvu kolminkertaistui edellisvuodesta, kun koko elintarvikemarkkinoiden kasvu oli 3 %. Luomun kysynnän kasvua edistäviä tekijöitä olivat mm: Isossa Britanniassa luomuala lähti voimakkaaseen nousuun 1990-puolivälissä ennen kaikkea BSE-kriisin vauhdittamana. Tuotanto ei ole lisääntynyt samassa tahdissa kysynnän kasvun kanssa. Luomutuotteiden tuonti onkin laajaa. Parina viime vuotena peltoa-ala ja tilamäärä eivät ole kasvaneet. Luomutuotteita käyttävien kuluttajien osuus on myös noussut, 65 % kuluttajista valitsee nyt tietoisesti luomutuotteita ostoskoriinsa. Alimmissakin sosiaaliryhmissä luomutuotteita käyttää puolet kuluttajista, joten luomuruuasta on tullut Britanniassa koko kansan ruokaa. Supermarkettien ja erikoismyymälöiden lisäksi suoramyynti ja jakelumyynti asiakkaan kotiin ovat tärkeitä myyntikanavia. Luomumyynnin kasvu oli suunnilleen samansuuruista sekä supermarketeissa että erikoismyymälöissä ja suoramyynnissä. Yli puolet briteistä ostaisi luomuelintarvikkeet mieluiten pienemmiltä paikallisilta toimijoilta. Paikallisen ruokakulttuurin ja ns Slow Foodin arvostus ovat nousussa. Elintarvikeketjut tekevät aktiivista markkinointityötä luomutuotteiden myynnin edistämiseksi. Ne panostavat ympäristöystävällisten, reilun kaupan ja luomutuotteiden markkinointiin pitkäjänteisesti omilla tuotemerkeillä. Esim. Sainsbury s on tehnyt 3-vuotisen sopimuksen luomuteurastamon kanssa kotimaisen luomulihan toimitustensa varmistamiseksi, joka edelleen on tehnyt vastaavat sopimukset lihantuottajien kanssa. Myös meijerit haluavat varmistaa luomumaidon saatavuutta jatkossa, koska luomumaidon kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Esim. vuoden 2007 alussa Sainsbury s mm. siirtyi markkinoimaan yksinomaan reilun kaupan banaaneja. Luomutuotteiden kysynnän kasvua on edesauttanut useiden terveellisyystutkimusten julkaiseminen, jotka puoltavat luomuelintarvikkeiden käyttöä. Lasten altistuminen vierasainejäämille voi lisätä myöhemmällä iällä syöpää aikaisempaa oletettua enemmän, kasvisten ravintoainepitoisuudet ovat laskeneet 50 vuoden aikana huomattavasti, luomuruoka saattaa olla myös mielenterveydelle edullinen vaihtoehto, ja luomumaidon rasvahappokoostumus on tavanomaista parempi. Joukko brittitutkijoita teki ravitsemusneuvonnasta vastaavalle elintarvikevirastolle myös esityksen luomumaidon terveellisyyden tunnustamisesta ravitsemusneuvonnassa. 10

16 Luomutilat myös työllistävät maaseudulla kolmanneksen enemmän kuin tavanomaiset tilat. Luomua ja lähiruokaa pidetään selvästi tavanomaista ympäristöystävällisempänä. Luomu on vahvasti mukana myös ilmastokeskustelussa. Mm. Lontoon kaupunki kampanjoi ilmastosyistä luomuruuan puolesta. Luomujärjestö Soil Associationin kouluruokakampanja Ruokaa elämän hyväksi (Food for Life) on ollut menestys. Tunnetuin TV-kokki Jamie Oliver kävi ohjelmissaan seikkaperäisesti läpi, miten tärkeää kouluissa on siirtyä terveelliseen ruokaan ja luomuruoka on paras vaihtoehto koululaisille tukien luomujärjestön kouluruokakampanjaa käytännöllisesti neuvoen, miten muutos koulussa voidaan toteuttaa. Vanhemmat aktivoituivat ja Britannian hallitus päätti ryhtyä toimiin kouluruuan parantamiseksi. Lihottava ja epäterveellinen roskaruoka kiellettiin kouluista syksyllä Nyt hallituksen tavoitteet ovat varsin samansuuntaiset luomujärjestön kouluruokakampanjan kanssa. Kouluaterioiden tulisi Britanniassa täyttää nykyisin seuraavat tavoitteet: - aterioiden tulee olla ravitsemussuositusten mukaisia - ruuasta vähintään 75 % (painosta) tulisi valmistaa prosessoimattomista raaka-aineista - vähintään 50 % tulisi olla paikallisia elintarvikkeita, alle 75 km päästä - vähintään 30 % tulisi olla luomuelintarvikkeita. - Elintarvikehankinnoissa tulisi ottaa huomioon myös vuodenaika. - Lisäksi oppitunneilla tulee parantaa terveellisen ravitsemuksen opetusta, valmistaa ateriat terveellisiksi ja ravitseviksi ja viedä jokainen oppilas maatilavierailulle vähintään kerran kouluaikana. Luomua tehdään tunnetuksi peruskoululaisille ja siten heidän vanhemmilleen myös luomupuutarhaopetuksen avulla. Peruskoulujen luomupuutarhaviljelyprojektin käynnisti puutarhaneuvontaa tekevä HDRA- säätiö vuosituhannen alussa. Saksa Luomuviljeltyä peltoa Saksassa oli ha, osuus peltoalasta 4,8 % ja luomuviljelmiä oli 9606 kpl vuonna Jatkojalostusta harjoittavia yrityksiä oli 6361 kpl, joista 2300 on maatilajalostajia. Luomumarkkinoiden arvo nousi 3,9 miljardiin euroon vuonna Luomutuotteiden kysyntä kasvoi yli 11 % edellisvuodesta. Saksan luomumarkkinat ovat EU:n suurimmat ollen noin 30 % koko EU:n luomumarkkinoista. Luomumarkkinoiden osuus koko elintarvikemarkkinoista on 3 %. Saksassa tilamyymälät ja erikoiskaupat ovat olleet perinteisiä luomutuotteiden markkinakanavia. Viime vuosina supermarketit ovat kasvattaneet nopeasti luomutuotteiden myyntiään. Luomumarkkinoiden kasvu oli viime vuonna nopeinta supermarketeissa noin 20 %. Esimerkiksi elintarvikeketju Tegutin luomumyynti kasvoi 28 % ja Alnaturan 24 %. Nopeimmin kasvoi tuoretuotteiden myynti. Myös halpaketjut kuten Lidl ja Aldi myyvät nykyisin merkittävästi luomutuotteita selvästi erikoismyymälöitä halvemmin hinnoin. Vuonna 2005 Saksassa avattiin 60 uutta luomusupermarkettia. Niitä on nyt yhteensä jo 300 kappaletta, joiden myynti kasvoi %. Suoramyynnissä kasvu oli vähäistä. Parhaiten suoramyynnissä menestyivät hyvän valikoiman tilamyymälät. 11

17 Saksassa maatalouspoliittinen tilanne on aivan viime vuosina hidastanut uusien viljelijöiden siirtymistä luomutuotantoon. Luomutuotteiden kotimainen tuotanto uhkaakin jäädä kasvavan kysynnän jälkeen. Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa oli 1,4 milj. ha luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa, joka vastasi 0,3 % kokonaisviljelyalasta. Luomutilojen lukumäärä oli kpl vuonna USA:n liittovaltion luomusäädösten voimaansaattaminen vuonna 2002 lisäsi viljelijöiden kiinnostusta siirtyä luomumenetelmien käyttöön ja kauppojen markkinointiaktiivisuutta. Pohjois-Amerikan markkinat ovat maailman suurimmat. Alueen luomutuotanto kulutetaan valtaosin kotimarkkinoilla. Kysyntä on kasvanut tällä alueella nopeimmin maailmassa, noin 20 % vuosivauhtia. Luomutuotteiden tuonti on laajaa. Tärkeimpiä markkinakanavia ovat luomuun erikoistuneet supermarketit, viljelijöiden suoramyynti ja lisääntyvässä määrin tavanomaiset supermarketketjut. Sairaalat ja oppilaitokset ovat siirtymässä lisääntyvässä määrin luomuelintarvikkeiden käyttäjiksi. Yli 2000 sairaalaa edustava hankintaorganisaatio on solminut luomutuotteiden hankintasopimuksen luomutukkuliikkeen kanssa. Sairaaloiden tavoitteena on vähentää sairaaloiden haitallisia ympäristövaikutuksia. USA:n kouluissa on meneillään on terveellisen kouluruuan kampanja. Monet koulut ovat jo uudistaneet peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden kouluruokailun terveelliseksi. Myös yliopistoissa pyritään tarjoamaan terveellisempää ruokaa. Luomuruoka sekä lähiruoka on sisällytetty useissa oppilaitoksissa osaksi terveellistä kouluruokailua. Seattlen seudulla kouluruokailu uudistettiin vuoden 2004 alussa seuraavien periaatteiden mukaiseksi: - Kaikkien tarjottavien lounaiden ja aamupalojen tulee täyttää ravitsemussuositukset Lisäksi kouluruokailussa tulisi tarjota aina kun mahdollista ja kun se kustannusten puolesta on mahdollista, seuraavan tyyppisiä ruokia ja juomia, jotka: - ovat tuoreita ja paikallisesti tuotettuja, luomutuotteita, prosessoimattomia, geenimuunneltuja ainesosia sisältämättömiä ja säteilyttämättömiä. - eivät sisällä synteettisiä lisäaineita eikä säilöntäaineita. - ovat vähärasvaisia sekä vähän tyydyttyneitä rasvahappoja, sokeria ja suolaa sisältäviä. - täyttävät erityisruokavalioiden tarpeet, kuten kasvisruokailu ja vegaaniruokailu. - Tarjolla tulisi olla vaihtoehtoisia valkuaislähteitä. USA:ssa julkaistiin viime vuonna mm merkittävä tutkimus lasten torjunta-ainekuormituksesta ja miten luomuruoalla torjunta-ainealtistus voidaan valtaosin välttää. Luomun laajenemisen merkitystä USA:ssa, kuvastaa mm se, että monet yliopistot ovat alkaneet tarjota tutkintoon johtavaa koulutusta luomualalta. Kanadassa viralliset luomusäädökset tulevat voimaan vuonna 2007, ja luomuvalvonnasta vastaa Elintarvikevirasto. Käyttöön otetaan kansallinen Canada Organic-logo. Statuksen nousun odotetaan vauhdittavan luomumarkkinoiden kasvua kuten USA:ssa on tapahtunut kansallisten luomusäädösten voimaantulon jälkeen vuonna

18 Latinalainen Amerikka Latinalaisessa Amerikassa luomualaa on yhteensä 6,3 milj. ha ja luomuviljelijöitä Argentiinassa luomupeltoa on eniten noin 2,8 milj. ha. Muita suuria luomumaita ovat Brasilia, Uruguai, Chile, Meksiko ja Peru, joissa jokaisessa on yli ha luomupeltoa. Pääosa, noin 90 %, sertifioidusta luomutuotannosta tuotetaan vientimarkkinoille. Vientituotteita ovat naudanlihan lisäksi mm. hedelmät, kahvi ja kaakao sekä soija ja viljat. Vientimahdollisuuksien paraneminen on tärkein syy luomutuotannon kasvuun. Niinpä esim. Perussa koko kahvinviljelyalasta jo noin 30 % viljeltiin luomuna ja Meksikossa 19 %. Lainsäädäntö on parhaiten kehittynyt Argentiinassa ja Costa Ricassa vastaten EU-säädöksiä. Australia ja Oseania Australiassa oli yli 12 milj. ha luomuviljeltyä peltoa ja 1800 luomutilaa vuonna Suuri osa viljelyalasta on laajaperäisessä luomunaudanlihan tuotannossa. Lihan lisäksi viljoja ja vihanneksia viljellään vientimarkkinoille. Erityisesti Uudessa Seelannissa luomuhedelmien viljely vientimarkkinoille on hyvin merkittävää; esim. noin 5 % kiwi-hedelmien tuotannosta oli luomua. Alueen luomuvalvontakäytännöt täyttävät EU-vaatimukset. Aasia Aasiassa luomuviljelty peltoala oli noin 4,1 milj. ha. Luomutiloja oli Ne ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti. Luomun kehitysvaihe vaihtelee maittain melkoisesti - pioneerivaiheesta Japanin hyvin toimiviin markkinoihin. Alueella tuotetaan monipuolisesti mm. vihanneksia ja hedelmiä, mausteita, teetä ja kahvia sekä puuvillaa. Kiinnostus luomua kohtaan on kasvamassa voimakkaimmin Kiinassa. Erityisesti vihannesten ym viljelyä kehitetään monissa maissa (mm. Thaimaa, Vietnam, Kiina). Luomutuotteista suurin osa viedään joko alueen vauraimmille markkinoille mm Taiwaniin, Japaniin ja Etelä-Koreaa sekä Eurooppaan ja USA:aan. Alueen omat markkinat ovat myös kasvussa. Esimerkiksi Israelin maatalousviennistä luomutuotteiden osuus on jo 10 prosenttia. Monissa alueen maissa, kuten Intiassa, Japanissa ja Thaimaassa on äskettäin laadittu EU-säädösten kanssa yhteensopivia luomuvalvontajärjestelmiä. Valmistelussa lainsäädäntö on mm Malesiassa, Kiinassa, Indonesiassa, Vietnamissa ja Hong Kongissa. Afrikka Luomuviljeltyä peltoa oli Afrikassa n. 1 milj. ha ja luomuviljelijöitä Tärkeitä tuotteita ovat tee, kahvi, hedelmät, kuivatut hedelmät ja puuvilla. Afrikassa luomutuotteita viljellään lähinnä vientiin (poikkeuksena Egypti ja Etelä-Afrikka). Useimmiten luomutuotanto on vielä heikosti kehittymässä. Omien luomusäädösten laadinta on pisimmällä Itä-Afrikan alueella. 13

19 NÄIN KASVATAN LUOMUN MYYNTIÄ! Urtekram A/S, key account manager Line Duus Luentotiivistelmä Brita Suokas Tärkeitä menestyksen keinoja: 1. Tarjottava vahva tuotevalikoima korkealaatuisia tuotteita. Urtekramin valikoiman perusteet ovat luomu ja ympäristönhoito, hyvä ravitsemuksellinen laatu, reilun kaupan järjestelmä, kasvisruoka ja veganismi. 2. Oltava tietoinen kulutustrendeistä ja tuotava markkinoille uusia tuotteita, jotka sopivat yrityksen ydinosaamiseen ja tuovat lisäarvoa sekä yrityksen tavoitteille että kuluttajalle. Ydin liiketoiminnassa Urtekram A/S:llä on tuottaa korkealaatuista luomuruokaa ja luonnonmukaisia henkilökohtaisen hygienian tuotteita. Tärkeimpien luomutuotteiden jakaminen kuluttajan saataville on toinen ydintavoite. Tuotteita ihmisille, joilla on allergiaa ja yliherkkyyttä on kolmas ja kasvisruoan valitseminen on neljäs ydintavoite. 3. Rakennettava luotettava luomun tuotemerkki, viestittävä kuluttajalle ja laajennettava asiakaskuntaa. Laajentaminen kohdistuu nykyaikaiseen kuluttajaan, jonka ostomotiivina on tuotteen terveellisyys, maku ja ainutlaatuisuus. 4. Autettava myyntiväyliä saamaan tuotteita kaupaksi. Erikoisliikkeissä ja suurissa vähittäiskauppaketjuissa on omanlaisensa keinot. Urtekram järjestää mm. kauppakampanjoita tuote-esittelijöineen, myyntipisteitä liikkeisiin, tuoteinfoa saa netistä ja yhtiö on myös mukana tanskalaisten ekokoulujen projekteissa. URTEKRAM A/S yhtiö on yhdistelmä Urtekram ja Nutana yhtiöistä. Se on pohjoismaiden suurin toimittaja luomu-kuivatuotteille ja luomupakasteille sekä hygieniatuotteille. Nimen antanut yhtiö on perustettu Nutanan erikoisalaa ovat jatkojalosteet, pakasteina, säilykkeinä ja kuivatuotteina. Yhtiön liikevaihto on 30 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 100. Yhtiössä noudatetaan ISO standardia. Reilun kaupan edistämisessä Urtekram on ollut mukana vsta Line Duus kertoo, että yhtiö on onnistunut nykyaikaistamaan julkisuuskuvansa myös nykyaikaista luomun kuluttajaa houkuttelevaksi. Yhtiö on kasvattanut näkyvyyttään ja myynti on lisääntynyt. 14

20 taustaa Erkki Pöytäniemi, MMM Mahdollisuuksia suomalaisen luomun viennille luomussa vuodesta 1981 Kuusian Leipä / Samsara: luomuleipää uomupäivät L Mikkeli Erkki Pöytäniemi Kurmakka - Organic Food Oy perustettu 1995 luomutuotteiden markkinointi & konsultointi Vienti BioFach 1995/6... Makulaku Lakritsa Oy luomuvientipäällikkö Luomukansainvälistysmisstrategia 2000 (Finpro, Maarit Ahola) Helsingin Mylly Finnamyl Organic Equivalence Technologies Ltd Luomuvientirengas Luomumarkkinat Tuotekategoriat globaali luomumarkkina: n 25 miljardia => ennuste 2012: 55 miljardia Eurooppa 13 miljardia => 28 miljardia P-Amerikka 12 miljardia => 26 miljardia Asia&Oseania 1 miljardia => 2 miljardia Saksa 4 miljardia /kasvu % luomutuotteita myös Lidl, Aldi Iso Britannia 2,4 miljardia /kasvu % Ranska 2 miljardia, Italia 1,8 miljardia korkein luomukulutus ( /hlö): Sveitsi,Tanska, Ruotsi, Itävalta (lähde: Organic Monitor: The Global Market for Organic Food & Drink 2006) 15

21 Suomiluomu maailmalla vienti arviolta 5 M (v 2000 n 2 M ) 1/3 bulkkia = pääasiassa raakakauraa 1/3 teollista vientiä (säkkitavaraa) = pääasiassa kaurahiutaletta, lisäksi vehnäjauho, perunajauho, perunahiutale 1/3 vk tuotteita: hillot, koivumahla, lakritsa, leipomotuotteet, vehnäjauho, yosa Organic Food Finland Finpron hallinoima vientirengas Erkki Pöytäniemi ja Lhassan El Farkoussi toimivat vientirenkaan yritysten ulkoistettuina vientipäällikköinä Vahvuus: luomumarkkinoiden vahva tuntemus ja ymmärtäminen, suhdeverkostot, valmiit asiakaskontaktit: harjoitetaan tarkkuuskivääriammuntaa! yritysten väliset synergiat; tieto-taito, päällekkäiset kohderyhmät, tuoyesynergiat yrityskohtaiset ja yhteiset strategiat asiakkaiden uushankinta, tarjoukset, asiakassuhteiden ylläpito, jatkuva markkinoiden seuranta rutiinit yrityksille, tarkempi työnjako yrityskohtaisesti Finpro hallinnoi ja hakee tuet KTM:ltä Organic Food Finland osallistuvat yritykset Helsingin Mylly Oy: kaurahiutale, vehnäjauho ja -hiutale, ruisjauho, ohrasuurimo jne; teollinen ja vk Laihian Mallas Oy, maltaat ja mallasuutteet Koivulan Leipomo Oy, ruisrouskis Kankaisten Öljykasvit Oy, rypsiöljy Organic Food Finland osallistuvat yritykset Finnamyl Oy: perunajauho Norrgård Oy: perunahiutale Maustaja Oy: hillot, ketsuppi, sinappi Kiantama Oy: luonnonmarjat (IQF, tiivisteet, kuivatut) 16

22 NAPAPIIRI ORGANICS -tuotteet - pohjoisen marjoihin perustuvat hillot - pikakauratuotteet - ruisrouskis + muita putkessa Suomalainen Luomubrandi vientiin CONNECTING WITH NATURE luontaisesti terveellinen luomutuote pohjolasta pohjoinen, suomalainen, myyttinen terveellinen luonnollinen oikeasti ja luotettavasti luomu turvallinen Natural Products - Middle East, Dubai LUOMUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET TAVOITTEET : VIENTI SUOMEN ELINTARVIKEVIENNISTÄ 10% ON LUOMUA TARKOITTAA: N 100 M V 2015 tavoite on vaikea, muttei mahdoton edellyttää yhteen hiileen puhaltamista eli suomalaista luomustrategiaa! 17

23 Viennin jalostusarvo 100M pikapuuroannospusseja = t = ha auppa vähittäis k ras elintar v ike teollisu us tukkupo r r r as tukkupo alkutuo tanto 100M luomukaurahiutaletta = t (kauraa) = ha hankinta (Euroopan markkina t) elintar v ike teollisu us 100M luomukauraa = t = ha raaka aineteo llisuus hankinta NUMEROLEIKKEJÄ raaka aineteo llisuus kohdemarkkina S U O M I TEHOKAS YHTEISTYÖ viennissä toimitusvarmuus on avainkysymys miten hallitaan hankintaketju / raaka-aineiden saatavuus? tuotannon ohjautuminen kysynnän mukaan => sopimusviljely =>STRATEGINEN YHTEISTYÖ ARVOKETJUSSA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ =>=> KANSALLINEN LUOMUSTRATEGIA Suomiluomun vahvuudet 1. viljaketju kauratuotteet: Suomi on maailman suurin luomukauran tuottaja (ainakin tilastojen mukaan) leipomotuotteet, kevätvehnä, maltaat 2. luonnonmarjat: jalosteina myös viljellyt marjat: mustaherukka, tyrni ym! perunajalosteet: perunajauho, perunahiutale; rypsiöljy nichejä: lakritsi, koivumahla, viljellyt sienet rypsi, peruna GMO-vapaus: luomu: luontaisesti terveelliset innovatiivinen Suomen ja pohjoisen mielikuvavahvuudet 18

24 Luomun strategia :VIENTI Suomella on mahdollisuus olla merkittävä luomutuotteiden viejä, mikä mahdollistaa Suomessa enemmän ja kannattavampaa luomuviljelyä. Toimijat koko arvoketjussa sitoutuvat yhteisen Luomuvientistrategian toteuttamiseen. 1) Suomalainen luomu viedään jalostettuina teollisuuden raaka-aineina tai vähittäistuotteina 2) Suomelle strateginen johtoasema vanhan maailman luomukauramarkkinoilla 3) suomalainen luomu tunnetaan ja siihen luotetaan kohdemarkkinoilla 4) merkittävä osa suomalaisista luomuvähittäistuotteista viedään yhteisen suomalaisen brandin alla (Napapiiri Organics) 5) suomalainen luomun vientikenttä on järjestäytynyt tehokkaaseen yhteistyöhön suomalaisen luomuviennin edistämiseksi, johon saadaan myös yhteiskunnan tukea (Organic Food Finland). 19

25 Luomuvalvonta kilpailuvaltiksi? Elintarviketurvallisuusvirasto Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuus ja tuotemarkkinointiyksikkö Jaana Elo Läpinäkyvyys myyntivaltiksi Vuoden 2005 alussa tuli voimaan EU:ssa yleinen jäljitettävyyslainsäädäntö (178/2002/EY 18.artikla), joka edellyttää, että elintarvikealan toimijat tuntevat, kuka heille on toimittanut tuotteisiin käytetyt raaka-aineet sekä kenelle he ovat toimittaneet tuotteita. Vaatimus koskee kaikkia toimijoita alkaen keräilytuotteiden ostosta, tuotannosta ja kaupasta sekä valmistuksesta suurtalouteen ja kauppaan asti. Tuotteet tulee pystyä yksilöimään ja toimitusajankohdat on oltava tiedossa. Tietoja on säilytettävä tuotteen myyntiajasta riippuen kuukausia tai vuosia ja ne pitää pystyä esittämään valvontaviranomaiselle vaadittaessa. Jäljitettävyysvaatimuksen tavoitteena on varmistaa rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuus sekä helpottaa tarvittaessa tuotteiden takaisinvetoa markkinoilta. Luomun jäljitettävyys edelläkävijänä Yleisen jäljitettävyysvaatimuksen tultua voimaan luomussa piti tehdä vain vähän muutoksia toimijoiden systeemeihin, koska se oli jo tuttu asia luomuasetuksen vähimmäisvaatimuksista. Luomuasetus oli jo aiemmin edellyttänyt, että toimijat pitävät kirjaa varastoista ja varoista, jotka pitää pystyä todentamaan eräkohtaisilla kuiteilla ja saateasiakirjoilla. Siis todistaa jäljitettävyys yksi askel taaksepäin ja yksi askel eteenpäin. Lisäksi luomutoimijat laativat neljännesvuosittain luomutaseen, jossa mm. yksilöidään raaka-aineiden alkuperä. Luomutoimijat olivat siis jo valmiimpia uuden lain tultua voimaan. Luomutoiminnan läpinäkyvyys pöydästä peltoon Vuodesta 2003 lähtien on luomuvalvonnassa toteutettu jäljitettävyyshanketta, jossa lopputuotteen raaka-aineiden alkuperää on seurattu tuottajatasolle asti pöydästä peltoon. Mukana on ollut monipuolisesti luomutuotteita kaikista tuoteryhmistä; erilaisista viljatuotteista lihajalosteisiin ja keruutuotteista maitojalosteisiin, pitkälle jalostettuja tuotteita sekä peruselintarvikkeita, luomutuotteita ympäri Suomea. Vuosien myötä jäljitettävyyttä on laajennettu Suomen rajojen ulkopuolelle, mm. Tanskaan ja Ruotsiin. Yhteistyössä muiden maiden valvontaviranomaisten ja valvontajärjestöjen kanssa on rakennettu jäljitettävyysketjuja useille luomutuotteille. Tarkoituksena on vahvistaa luomun luotettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä lisätä asiakkaiden luottoa luomutuotteita kohtaan. Luomutoimijat, joiden tuotteet ovat olleet mukana hankkeessa, ovat saaneet jäljitysketjut käyttöönsä. Paras myyntiargumentti asiakkaille kuten useat ovat sanoneet. Suomessa tuotetut ja valvotut luomutuotteet ovat arvostettuja ja haluttuja luomutuotteita koko EU alueella. Valvontaviranomaiset haluavat myös pitää kiinni läpinäkyvästä luomuvalvonnasta, jossa jäljitettävyys on valvonnan tärkeä työkalu. Valvottu luomutuote on siis kaikkien etu! Luomupäivien 2007 esityksessä mukana Luomumämmin tarina. 20