Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa"

Transkriptio

1 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN HALO-ryhmä: Pentti Kiilholma naistentautien ja synnytysopin dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri (eläkkeellä) Turun yliopisto, TYKS Naistenklinikka Matti Kairaluoma gastroenterologisen kirurgian dosentti, osastonylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala Pirjo Räsänen arviointipäällikkö, dosentti, FT, esh HUS, ulkoisen tarkastuksen yksikkö Jaana Isojärvi YTM, informaatikko THL/Finohta Sirpa-Liisa Hovi FT, tutkimuspäällikkö THL/Finohta LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 34/2012 Vertaisarvioitu VV Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin emättimen kautta asetettavan verkon vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset lantionpohjan primaarisen tai uusiutuneen laskeuman hoidossa verrattuna toimenpiteeseen ilman verkkoa. Vaikuttavuuden arviointi perustuu viiteen satunnaistettuun tutkimukseen. Verkkotoimenpiteellä saavutetaan parempi anatominen lopputulos kuin ilman verkkoa ja laskeuma uusii harvemmin. Verkon käyttöön liittyviä haittoja ovat leikkauksenaikaiset vuoto-ongelmat, verkon esiintulo limakalvon alta, ponnistusvirtsankarkailu ja yhdyntäkipu. Potilaiden arvio lopputuloksesta oli usein parempi kuin anatominen paranemistulos eikä toimenpiteiden välillä ollut eroja. Valmisverkon käyttö ja siihen liittyvät uusintatoimenpiteet nostavat hintaa. Ennen leikkauspäätöstä naiselle on kerrottava toimenpiteisiin liittyvät haitat. Lantionpohjan laskeumat ovat yleisiä synnyttäneillä naisilla. Yhdysvaltalaisessa Women s Health Initiative (WHI) -tutkimuksessa jonkinasteinen laskeuma todettiin 40 %:lla vaihdevuosi-iän ohittaneista naisista (1). Laskeumaleikkaus on toiseksi yleisin gynekologinen leikkaus kohdunpoistojen jälkeen Suomessa (2). Naisilla on %:n todennäköisyys joutua elämänsä aikana laskeumaleikkaukseen (3,4). Laskeumien leikkaushoidossa perinteisten menetelmien tulokset eivät ole kaikilta osin olleet tyydyttäviä, joten apuna on alettu käyttää erilaisia verkkoja. Avoleikkauksessa tai tähystystoimenpiteenä tehtävä emättimen pohjukan kiinnitys ristiluun päällä kulkevaan sidekudosjuosteeseen (sakrokolpopeksia) ja emättimen kautta tapahtuva pohjukan kiinnitys ristiluuistuinkärkisiteeseen (sakrospinaalifiksaatio) ovat jo aiemmin vakiinnuttaneet asemansa (5). Sakrokolpopeksiassa käytetään aina verkkoa. Sen sijaan emättimen kautta tehtävissä etu- ja takaseinämän laskeumien korjauksissa keinoaineita on alettu yleisemmin käyttää vasta 2000-luvulla. Tässä katsauksessa arvioidaan emättimen kautta tehtävän verkkokorjauksen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia lantionpohjan laskeuman hoidossa. Arvioitavan menetelmän kuvaus Perinteisissä etu- ja takaseinämän korjauksissa käytetään potilaan omia kudoksia. Etuseinämän laskeumaa (ent. kystoseele) korjattaessa virtsarakon alla oleva fibromuskulaarinen tukikudos kiristetään ompelein rakon alle, ylimääräinen emättimen limakalvo leikataan pois ja reunat ommellaan keskiviivassa yhteen (kolporrafia anterior) (6). Samalla periaatteella korjataan taka seinämän laskeuma (ent. rektoseele) (kolporrafia posterior). Sen yhteydessä usein esiintyvän enteroseelen (suolityrä) ja vaginan pohjukan laskeuman korjauksessa pohjukka voidaan kiinnittää ompeleiden avulla sakrospinaaliseen ligamenttiin. Usein myös enteroseelepussi avataan ja Douglasin kuoppa suljetaan tupakkapussiompeleella (7). Sulamattoman verkon materiaali on yleensä synteettistä, yksisäikeistä, isoreikäistä (yli 75 µm) polypropyleeniä (8). Verkko asetetaan löysästi etu- ja/tai takaseinämän limakalvon alle käyt täen mukana tulevia neuloja (troakaareja). Neula viedään ihon kautta emättimen puolelle ja sen avulla vedetään verkon sakarat ulos ihoviilloista. Tällöin verkon leveä osa asettuu tukemaan laskeutunutta osaa. Myös itse muotoiltavia verkkoja käytetään. Tällöin lääkäri leikkaa verkkomateriaalista sopivan palan, joka asetetaan löysästi paikalleen emättimen kautta ilman erityis instrumentteja tai ihoviiltoja. Molemmissa tekniikoissa käytetään profylaktista antibiootti hoitoa verkon aiheuttaman lisääntyneen tulehdusriskin takia (9). Nykykäytäntö Suomessa Suomessa vaginaalisia verkkoleikkauksia tehdään kaikissa keskus- ja aluesairaaloissa. Vuon- 2

2 tieteessä taulukko 1. Laskeumien luokittelu POP Q:n (Pelvic Organ Prolapse Quantification) mukaan (10). Aste Kriteeri 0 Ei laskeumaa 1 Laskeuma enintään 1 cm:n päähän immenkalvotasosta 2 Laskeuma immenkalvon tasolle tai 1 cm sen ylä- tai alapuolelle 3 Laskeuma yli 1 cm immenkalvotason ulkopuolelle 4 Emättimen täydellinen ulos kääntyminen tai kohdun täydellinen prolapsi taulukko 2. PICO-muuttujat tutkimuskysymyksen rajaamiseksi. P (potilaat) I (interventio) C (vertailutoimenpide) Primaarinen emättimen etu- ja takaseinämän laskeuma (POP-Q 2 tai suurempi) Uusiutuva emättimen etu- ja/tai takaseinämän laskeuma (POP-Q 2 suurempi), ja/tai niihin liittyvä emättimen pohjukan laskeuma Korjaus sulamattomalla verkolla Perinteiset leikkausmenetelmät (anteriorinen kolporrafia KA, posteriorinen kolporrafia KP) O (tulosmuuttujat) Laskeuman anatominen korjaantuminen (POP-Q alle 2) Pullistumisen tunne Verkon näkyminen epiteelin läpi Uusintaleikkaus a) laskeuman korjaaminen b) verkon näkymisen vuoksi Elämänlaatu ja potilastyytyväisyys Rakon tyhjenemisvaikeus Virtsankarkailu Suolioireet Kivut a) lantion alue b) yhdyntä Fisteli Leikkaukseen liittyvät komplikaatiot: verenvuoto, tulehdus, verenpurkauma, rakon tai suolen puhkeaminen, virtsatietulehdus, rakon tyhjenemisvaikeus na 2009 THL:n hoitoilmoitusrekisterin ( HILMO) mukaan tehtiin vaginaalista laskeumaleikkausta, joista noin 15 % arvioitiin verkkotoimenpiteiksi. Tarkkaa toimenpiteiden määrää ei tiedetä, koska rekisterimerkinnät verkon käytöstä eri toimenpiteissä ovat olleet puutteelliset (2). Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön kohtu- ja emätinlaskeuman leikkauksille uudet toimenpidekoodit (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa, > Sisällysluettelot > 34/2012). Tutkimuskysymys Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin vaginaalisesti asetettavien verkkojen vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset emättimen etu- ja takaseinämän laskeumien ja niihin mahdollisesti liittyvän pohjukan laskeuman leikkaus hoidossa verrattuna toimenpiteeseen, jossa verkkoa ei käytetä. Kohderyhmänä olivat potilaat, joilla oli primaarinen tai uusiutunut emättimen etu- tai takaseinämän laskeuma tai molemmat sekä niihin mahdollisesti liittyvä apikaalinen (emättimen pohjukan) prolapsi POP-Q-luokituksella (Pelvic Organ Prolapse Quantification) arvioituna vähintään astetta 2 (taulukko 1). Tutkimuskysymys rajattiin PICOmäärityksen avulla (taulukko 2). Arviointitutkimuksen menetelmät Kirjallisuushaku tehtiin syyskuussa 2010 ilman aikarajausta Medline-, Cochrane Central-, Cochrane Database of Systematic Reviews-, PsycInfo- ja CRD- (DARE, HTA ja NHS EED) -tietokannoista. Käynnissä olevia tutkimuksia haettiin kliinisten tutkimusten rekisteritietokannasta Clinical Trials.gov. Lisäksi tehtiin erillinen kirjallisuushaku verkkojen haittavaikutuksista. Haku päivitettiin marraskuussa 2010 ja toukokuussa 2011 (Liitetaulukko 2). Mukaan hyväksyttiin satunnaistetut kontrolloidut kokeet, joissa tutkittavien lukumäärä yli 50 ja seuranta-aika vähintään 12 kuukautta. Koko kirjoittajaryhmä kävi haun tulokset läpi. Viitteitä löytyi 144, joista abstraktien luvun jälkeen tarkasteluun valittiin 33 artikkelia. Kliinisen vaikuttavuuden arviointiin löytyi viisi artikkelia satunnaistetuista tutkimuksista, joissa seuranta-aika oli 12 kuukautta (11 15) ja lisäksi yhden tutkimuksen 24 ja 36 kuukauden seurannan tulokset (16,17). Lisäksi mukaan hyväksyttiin yksi taloudellinen tutkimus (18). Erillisessä haittavaikutushaussa löytyi 191 viitettä, joista mukaan otettiin yksi järjestelmällinen katsaus (19) ja yksi kat saus (20). Meta-analyysi tehtiin Review Manager 5.1 -ohjelmalla. Tulokset Mukaan hyväksytyissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa kokeissa (11 15) oli yhteensä 934 3

3 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN Kirjallisuutta 1 Hendrix SL, Clark A, Nygaard I, Aragaki A, Barnabei V, McTiernan A. Pelvic organ prolapse in the women s health initiative: Gravity and gravidity. Am J Obstet Gynecol 2002;186: Toimenpiteelliset hoitojaksot 2009 vårdperioder med åtgärder Tilastoraportti 5/2011. Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Tilastoraportti 5/2011. Suomen virallinen tilasto, Terveys [Luettu ]. fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/ Liitetaulukot/Tr05_11_liitetaulukot. pdf 3 Olsen AL, Smith VJ, Bergstrom JO, Colling JC, Clark AL. Epidemiology of surgically managed pelvic organ prolapse and urinary incontinence. Obstet Gynecol 1997;89: Smith FJ, Holman CD, Moorin RE, Tsokos N. Lifetime risk of undergoing surgery for pelvic organ prolapse. Obstet Gynecol 2010;116: Maher CF, Feiner B, Decuyper EM, Nichlos CJ, Hickey KV, O Rourke P. Laparoscopic sacral colpopexy versus total vaginal mesh for vaginal vault prolapse: a randomized trial. Am J Obstet Gynecol 2011;204:360. e1,360.e7. 6 Kelly H. Incontinence of urine in women. Urol Cutan Rev 1913;1: Doshani A, Teo RE, Mayne CJ, Tincello DG. Uterine prolapse. BMJ 2007;335: Deprest J, Zheng F, Konstantinovic M ym. The biology behind fascial defects and the use of implants in pelvic organ prolapse repair. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2006;17 suppl 1:S Falagas ME, Velakoulis S, Iavazzo C, Athanasiou S. Mesh-related infections after pelvic organ prolapse repair surgery. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2007;134: naista, joilla oli todettu joko vain etuseinämätai myös takaseinämäkorjausta vaativa vaiva. Yhteen (11) tutkimukseen rekrytoitiin naisia, joilla oli vain etuseinämälaskeuma ja toiseen (15) uusintaleikkausta vaativa laskeuma. Tutkimusten laatu vaihteli (Liitetaulukko 3). Vain kahdessa (11,14) tutkimuksessa ryhmä salattiin muilta kuin hoidon antajalta ja tulosten arvioijalta. Yhdessä (11) tutkimuksessa interventiona oli sallittu vain etuseinämäkorjaus ilman samanaikaisia muita toimenpiteitä, muissa samanaikainen takaseinämä- tai pohjukan korjaus ja/tai kohdunpoisto sekä virtsankarkailun korjausleikkaus olivat sallittuja. Laskeuman anatominen korjaantuminen Objektiivisesti laskeuman arvioitiin korjaantuneen, jos POP-Q aste oli 0 tai 1 (taulukko 2). Tutkimusten 12 kuukauden seurannan tulokset yhdistettiin meta-analyysillä, jossa lopputulosmuuttujana oli laskeuman uusiminen. Laskeuman uusimisen riskisuhteeksi (RR) saatiin 0,30 (95 %:n luottamusväli 0,21 0,44). Toisin sanoen verkkokorjaus vähensi laskeuman uusimisen riskiä 70 % suhteessa perinteiseen toimenpiteeseen, jossa ei käytetty verkkoa (taulukko 3). Vaikka objektiivisesti arvioituna laskeuma oli uusiutunut, se ei välttämättä aiheuttanut laskeuman oireita, kuten pullistumisen tai painon tunnetta. Vain yhdessä tutkimuksessa (11) raportoitiin oireet suhteessa laskeuman anatomiseen korjaantumiseen. Laskeuman oireita oli verkkokorjauksen jälkeen vähemmän kuin perinteisen toimenpiteen jälkeen, mutta kaikilla vaivat eivät hävinneet laskeuman anatomisesta korjaantumisesta huolimatta. Toisaalta osa naisista, joilla laskeuma oli uusiutunut (POP-Q yli 2), raportoi oireiden hävinneen (taulukko 4). Naisten oma arvio leikkauksen onnistumisesta Lantionpohjan laskeumiin liittyy useita erityyppisiä vaivoja. Subjektiiviseen arviointiin perustuvien kyselylomakkeiden avulla kartoitettiin emättimen pullistumisen ja lantion alueen painon tunnetta, rakon tai suolen tyhjenemisvaikeuksia, yhdyntöjen säännöllisyyttä, tyytyväisyyttä sukupuolielämään, orgasmin saantia ja yhdyntäkipua. Mittarien käyttö vaihteli eri tutkimuksissa (Liitetaulukko 4A). Kaikki tulokset osoittivat oireiden vähentyneen eikä ryhmien välillä ollut lopputuloksissa eroa vuoden seurannassa lukuun ottamatta eroa ulosteen pidätyskyvyttömyydessä (15), jota DDI-mittarilla (Defecatory Distress Inventory) mitattuna oli vähemmän verkkokorjauksen jälkeen. Tautikohtaisia elämänlaatumittareita käytettiin vain kahdessa tutkimuksessa. Naisten tyytyväisyyttä leikkaustulokseen oli arvioitu VAS-mittarilla ( Visual Analogue Scale) (12) ja PGI-I-mittarilla (Patient Global Impression of Improvement) (15). Uusintaleikkaukset Uusintaleikkaukseen päädyttiin verkon näkymisen, laskeuman uusiutumisen tai virtsanpidätyskyvyttömyyden vuoksi. Verkkokorjauksen jälkeen uusintaleikkaus laskeuman vuoksi tehtiin taulukko 3. Laskeuman uusiutuminen verkkokorjauksen jälkeen verrattuna perinteiseen menetelmään ilman verkkoa (seuranta-aika 12 kk, POP-Q 2 tai suurempi). Tutkimus Verkko Verkko Ei verkkoa Ei verkkoa Riskisuhde Riskisuhde Riskisuhde Riskisuhde potilaita uusiutumia Tapahtumia yhteensä tumia yhteensä potilaita Potilaita uusiutumia Tapah- Potilaita painoarvo, Painoarvo % M-H, (95 Random, %:n LV) 95 % Cl M-H, M-H, Random, Random, 95 % 95 Cl Tutkimus Altman ym ,8 0,34 (0,24 0,47) Carey ym ,9 0,55 (0,30 1,02) Hiltunen ym ,2 0,17 (0,08 0,37) Nguyen ym ,0 0,25 (0,09 0,68) Withagen ym ,0 0,21 (0,11 0,43) Yhteensä ,0 0,30 (0,21 0,44) Heterogeenisyys: Tau 2 = 0,08; c 2 = 7,26, df = 4 (p = 0,12); I 2 = 45 % Kokonaisvaikutus: Z = 6,23 (p < 0,00001) Suosii verkkoa Suosii ei-verkkoa 4

4 tieteessä Yli vuoden seurannan tulokset Ainoastaan Hiltusen ym. (13) tutkimuksesta on 24 ja 36 kuukauden seurannan tulokset (16,17). Laskeuman anatominen lopputulos huononi seuranta-ajan pidentyessä hieman, mutta ero toimenpiteiden välillä säilyi. Perinteisen menetelmän ryhmässä 36 kuukauden seurannassa laskeuma oli uusiutunut (POP-Q yli 1) 51 %:lla ja verkkokorjausryhmässä 29 %:lla, kun mukaan luetaan etu-, takaseinämä ja pohjukkalaskeumat; vastaavat luvut pelkissä etuseinälaskeumissa olivat 43 % ja 12 %. Tuntuma laskeumasta oli 19 %:lla perinteisessä ryhmässä ja 10 %:lla verkkokorjausryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (taulukko 5), kuten ei ollut ero muidenkaan kysyttyjen oireiden kohdalla. Kahdeksalla naisella oli verkko näkyvissä epiteelikudoksen alla 24 kuukauden seurantatutkitaulukko 4. Laskeuman korjaantuminen 12 kuukauden kuluttua vaginaalisen ilman verkkoa tehdyn toimenpiteen tai verkkokorjauksen jälkeen. KA = anteriorinen kolporrafia, KP = posteriorinen kolporrafia. Altman 2011 Hiltunen 2007 Nguyen 2008 Carey 2009 Withagen 2011 KA vs. verkko KA vs. verkko KA vs. verkko KA + KP vs. verkot KA + KP vs. verkot POP-Q < 2, % 48 / / / / / 90 1 POP-Q < 2 ja pullistumisen tunne pois, % 35 / 61 1 Pullistumisen tunne pois, % 62 / / / Ero tilastollisesti merkitsevä 2 Tuntuma laskeumasta 10 Bump RC, Mattiasson A, Bo K ym. The standardization of terminology of female pelvic organ prolapse and pelvic floor dysfunction. Am J Obstet Gynecol 1996;175: Altman D, Väyrynen T, Engh ME, Axelsen S, Falconer C, Nordic Transvaginal Mesh Group. Anterior colporrhaphy versus transvaginal mesh for pelvic-organ prolapse. N Engl J Med 2011;364: Carey M, Higgs P, Goh J ym. Vaginal repair with mesh versus colporrhaphy for prolapse: a randomised controlled trial. BJOG 2009;116: Hiltunen R, Nieminen K, Takala T ym. Low-weight polypropylene mesh for anterior vaginal wall prolapse: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2007;110: Nguyen JN, Burchette RJ. Outcome after anterior vaginal prolapse repair: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2008;111: Withagen MI, Milani AL, den Boon J, Vervest HA, Vierhout ME. Trocar-guided mesh compared with conventional vaginal repair in recurrent prolapse: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2011;117: Nieminen K, Hiltunen R, Heiskanen E ym. Symptom resolution and sexual function after anterior vaginal wall repair with or without polypropylene mesh. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2008;19: Nieminen K, Hiltunen R, Takala T ym. Outcomes after anterior vaginal wall repair with mesh: A randomized, controlled trial with a 3 year follow-up. Am J Obstet Gynecol 2010;203:235.e1,235.e8. 18 Murray S, Haverkorn RM, Lotan Y, Lemack GE. Mesh kits for anterior vaginal prolapse are not cost effective. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2011;22: Diwadkar GB, Barber MD, Feiner B, Maher C, Jelovsek JE. Complication and reoperation rates after apical vaginal prolapse surgical repair: a systematic review. Obstet Gynecol 2009;113: vain yhdelle naiselle ja kahdeksalle perinteisen menetelmän jälkeen. Sen sijaan verkon näkymisen (n = 44/448) vuoksi uusintaleikkaus tehtiin 28 naiselle ja osa hoidettiin konservatiivisesti. Hiltunen ym. (13) tarkastelivat erikseen samanaikaisen kohdunpoiston ja verkon näkymisen yhteyttä. Kaikkiaan verkkoryhmän 104 naisesta 18:lla verkko näkyi vuoden seurannassa, 13:lla jo kahden kuukauden seurannassa ja 8:lla oli edelleen vaivoja vuoden kuluttua toimenpiteestä. Kohdunpoisto (n = 12) ei lisännyt verkon esiintulon riskiä (p = 0,6). Verkon näkymisen vuoksi tehtiin yhteensä 14 uusintatoimenpidettä. Subjektiivisesti arvioidut lopputulosmuuttujat Osalla naisista virtsaamishäiriöt olivat syynä laskeumaleikkaukseen. Seurannassa virtsaamishäiriöitä mitattiin Urogenital Distress Inventory (UDI) -mittarilla (11) ja Short-Form Urogenital Distress Inventory (SUDI) -mittarilla (12). Ryhmien välillä ei todettu eroja. Toimenpiteen jälkeen ilmaantunutta ponnistusvirtsankarkailua mitattiin kolmessa tutkimuksessa (11,13,15). Verkkoleikkauspotilailla sitä esiintyi enemmän kahdessa tutkimuksessa (11,13), vain toisessa tilastollisesti merkitsevästi enemmän (11). Leikkauksenjälkeistä lantion alueen kipua esiintyi harvoin eikä ryhmien välillä todettu eroja. Yhdessä (11) tutkimuksessa viidellä potilaalla (2,5 % p = 0,06) raportoitiin nivusseudun kipua. Seksuaalielämää koskevassa kyselyssä (PISQ-12, Prolapse/Urinary Incontinence Sexual Questionnaire) ei ryhmien välillä ollut eroa, eikä myöskään yhdyntäkipujen esiintymisessä leikkauksen jälkeen (11,12). Yhtään suoli- tai rakkofisteliä ei näissä tutkimuksissa raportoitu. Toimenpiteeseen liittyvät haitat Vain kolmessa tutkimuksessa (n = 781) raportoitiin toimenpiteen aikana ilmenneet haitat. Verkkokorjaus kesti pidempään ja verenvuoto toimenpiteen aikana oli runsaampaa kuin perinteisissä leikkauksissa. Massiivisia vuotoja ( ml) oli kolme, kaikki verkkotoimenpiteissä. Muuten toimenpiteen aikaisissa haitoissa menetelmien välillä ei ollut eroja. Verkkokorjausten jälkeen rakon tyhjenemisvaikeutta oli useammin, mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä vain uusintaleikkauksissa (15). Suolen ja rakon puhkeamiset olivat harvinaisia (Liitetaulukko 4B). 5

5 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN taulukko 5. Laskeuman korjaantuminen kuukauden kuluttua vaginaalisen, ilman verkkoa tehdyn toimenpiteen tai verkkokorjauksen jälkeen. KA = anteriorinen kolporrafia. 20 Bako A, Dhar R. Review of synthetic mesh-related complications in pelvic floor reconstructive surgery. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2009;20: Iglesia CB, Sokol AI, Sokol ER ym. Vaginal mesh for prolapse: A randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2010;116: FDA Center for devices and radiological health. Urogynecologic surgical mesh: update on the safety and effectiveness of transvaginal placement for pelvic organ prolapse. [Luettu ]. MedicalDevices/Safety/Alertsand- Notices/UCM pdf 23 MedWatch: The FDA safety information and adverse event reporting program [Luettu ]. Safety/MedWatch/default.htm 24 Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, 629/2010. [Luettu ]. fi/laki/alkup/2010/ Valvira. Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus. Määräys 4/ 2010). [Luettu ]. valvira.fi/files/maarays_4_2010_ kayttajan_vt_ilmoitus.pdf 26 HUS palveluhinnasto osa 2: Suoriteperusteiset hinnat. [Luettu ]. p?path=1,28,820,823,3018, Barber MD, Brubaker L, Nygaard I ym. Defining success after surgery for pelvic organ prolapse. Obstet Gynecol 2009;114: Freeman RM. Do we really know the outcomes of prolapse surgery? Maturitas 2010;65: Blandon RE, Gebhart JB, Trabuco EC, Klingele CJ. Complications from vaginally placed mesh in pelvic reconstructive surgery. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2009 Feb 10. Hiltunen 2007 Nieminen 2008 Nieminen 2010 Seuranta-aika 12 kk 24 kk 36 kk Asetelma ka vs. verkko KA vs. verkko KA vs. verkko Kokeeseen satunnaistetut 202 (97/105) 202 (97/105) 202 (97/105) POP-Q alle 2, % 61 / / / 88 1 POP-Q alle 2 ja pullistumisen tunne pois, % 55 / 82 1 Pullistumisen tunne pois, % 94 / / / Ero tilastollisesti merkitsevä 2 Tuntuma laskeumasta muksessa (n = 202) (16); näistä yksi oli ilmaantunut 12 kuukautta seurannan jälkeen. Kolmen vuoden aikana verkko näkyi yhteensä 20:llä (19 %) (17), ja kolmen vuoden jälkeen oli vielä viidellä verkkoa näkyvissä. Yhtäkään verkkoa ei ollut poistettu. Turvallisuus Diwadkar ym. (19) vertasivat vuoteen 2008 ulottuvassa järjestelmällisessä katsauksessa emättimen pohjukan laskeuman vuoksi tehtyjen kirurgisten toimenpiteiden jälkeisiä komplikaatioita ja laskeuman uusiutumisen määriä. Perinteinen vaginaalinen toimenpide oli tehty potilaalle, seuranta-aika oli keskimäärin 32,6 kuukautta ja verkkokorjaus oli tehty potilaalle, seuranta-aika 17,1 kk. Uusintaleikkausten kokonaismäärä oli suurin verkkokorjausten ryhmässä. Laskeuman vuoksi uusintaleikkauksia tehtiin vähän, mutta korjauksia tehtiin paljon verkon näkymisen vuoksi; se oli tämän ryhmän tavallisin komplikaatio (taulukko 6). Iglesian ym. (21) satunnaistettu tutkimus keskeytettiin keskimäärin 9,7 kuukauden (2,4 26,7 kk) kuluttua verkon näkymiselle etukäteen määritellyn turvallisuusrajan (15 %) ylityttyä. Verkkokorjausryhmässä oli eniten yhdyntäkipua ja myös enemmän fisteleitä, vaikkakin niitä oli raportoitu hyvin vähän (19). Etuseinämän verkkokorjauksen jälkeen on raportoitu ponnistusvirtsankarkailua ja takaseinämäkorjauksen jälkeen ulosteen pidätyskyvyttömyyttä (20). Todettujen haittojen ilmoittaminen Yhdysvalloissa lääke- ja laiteturvallisuutta valvova viranomainen FDA varoitti jo vuonna 2008 lukuisista verkkoihin liittyvistä ongelmista mm. verkon näkymisestä, infektioista, kivuista, virtsan pidätyskyvyttömyydestä. FDA uudisti varoituksen heinäkuussa 2011, koska haitoista oli tullut lisää ilmoituksia (22). FDA rohkaisee sekä terveydenhuollon ammattilaisia että kuluttajia ilmoittamaan epäillyistä verkkojen aiheuttamista ongelmista MedWatch-sivuston kautta suoraan viranomaiselle (23). Suomessa Valvira ei ole saanut yhtään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (24) mukaista ilmoitusta verkkotoimenpiteisiin liittyvistä vaaratilanteista (25). Johnson & Johnson ilmoitti kesäkuussa 2012 lopettavansa vaginaalisten verkkojen valmistuksen ja myynnin alkuvuonna 2013 mm. tuotteen valmistusmaassa Yhdysvalloissa laadittujen säännösten monimutkaisuuden vuoksi ja keskittyvänsä vatsakirurgiassa (avokirurgia ja laparoskopia) käytettäviin verkkoihin. Epäselvyys säännöksissä liittyy tuotteiden markkinoillepääsyn prosessiin (Johnson & Johnson tiedonanto ). Kustannukset ja kustannusvaikuttavuus Lantionpohjan laskeumien verkkokorjausten kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida, onko käytössä ns. valmisverkkosetti vai käytetäänkö itse muotoiltavaa verkkoa. Suomessa käytetään eniten valmisverkkoja. Etu- tai takaseinämäkorjauksessa käytettävän verkon hinta on euroa. Korjattaessa samanaikaisesti etuja takaseinämän sekä pohjukan laskeuma käytetään totaaliverkkoa, jonka hinta on noin 800 euroa. Itse muotoiltavien polypropyleeniverkkojen hinta on muutama kymmenen euroa (P. Kiilholma, suullinen tiedonanto). Vuonna 2011 ilman verkkoa tehtävän emättimen etu- tai takaseinämän kiristyksen hinta oli euroa ja yhdistetty etu- ja takaseinämän kiristyksen euroa (26). Toimenpideaika on yleensä verkkoa käytettäessä pidempi kuin perinteisessä leikkauksessa. Murray ym. (18) arvioivat päätöspuumallin avulla perinteisen anteriorisen menetelmän kustannusvaikuttavuutta verrattuna itse leikattuun verkkoon tai valmisverkkosettiin. Malli huomioi meta-analyysistä saadut tiedot leikkauk sen kestosta, verkon näkymisestä ja laskeuman uusiutumisesta. Leikkauksen kesto oli 6

6 tieteessä Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pentti Kiilholma: Matkakorvauksia kansainvälisistä koulutustilaisuuksista (Bard, Gynecare, Upviser), konsultointipalkkioita ja luentopalkkioita (Bard, Gynecare, Upviser). Matti Kairaluoma: Matkakorvauksia ja korvaus käsikirjoituksesta (THL), konsultointipalkkio (Johnson & Johnson), asiantuntijalausunto (Potilasvakuutuskeskus), koulutus- ja kongressimatkakustannuksia (Covidien, Johnson & Johnson, Medronic). Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sirpa- Liisa Hovi: Ei sidonnaisuuksia. Lopuksi Laskeuman anatominen korjaantuminen onnistui paremmin verkkoa käyttäen. Naisten omat arviot leikkauksen onnistumisesta olivat paremmat kuin pelkän anatomisen onnistumisen perusteella voi päätellä, eikä eroja verkkokorjauksen ja perinteisen korjauksen välillä ollut. Verkkokorjausten kustannusvaikuttavuuden arviointiin sopisi erityisen hyvin kustannus-utiliteettianalyysi, joka ottaa huomioon naisen oman arvion menetelmän hyödystä muutoksena terveyteen liittyvässä elämänlaadussa. Onnistumista arvioitaessa olisikin käytettävä subjektiivista arviota paranemisesta (27,28), samoin anatominen lopputulos POP-Q:n aste 0 tai 1 voi olla liian tiukka vaatimus (27). Vain kahdessa mukaan valitussa tutkimuksessa oli mukana takaseinämäkorjauksia (12,15). Ulosteen pidätyskyvyttömyyteen leiktaulukko 6. Laskeumien uusiutumisten, uusintaleikkausten ja komplikaatioiden painotetut keskiarvot emättimen kautta tehdyissä toimenpiteissä (19). Perinteinen vaginaalinen toimenpide Vaginaalinen verkkotoimenpide (n = 7 827) (n = 3 425) % (SD) 95 %:n LV % (SD) 95 %:n LV Uusintaleikkausten kokonaismäärä 5,8 (5,3 6,3) 0 29,2 8,5 (7,6 9,4) 0 30,0 Laskeuman uusintaleikkaus 3,9 (3,5 4,4) 0 29,1 1,3 (1,0 1,7) 0 16,0 Verkon näkyminen tai infektio 0,5 (0,3 0,6) 0 20,0 5,8 (5 6,6) 0 21,2 Yhdyntäkipu 1,5 (1,2 1,8) 0 38,9 2,2 (1,7 2,7) 0 23,1 Rakon puhkeaminen 0,4 (0,2 0,5) 0 5,9 0,7 (0,4 1,0) 0 4,3 Virtsaputken vaurio 0,3 (0,2 0,4) 0 3,5 0,1 (0,1 0,1) 0 0,1 Suolen vaurio 0,4 (0,3 0,5) 0 3,1 0,3 (0,1 0,5) 0 0,5 Fisteli 0,1 (0 0,1) 0 1,5 0,2 (0,1 0,4) 0 4,2 English summary > in english Vaginal mesh repairs for pelvic organ prolapses lyhin, kun käytettiin valmisverkkoa (58 min) ja pisin perinteisessä etuseinämän korjauksessa (79 min). Toimenpiteen hinta oli valmisverkkosettiä käytettäessä dollaria (noin euroa), ja perinteisessä toimenpiteessä tai itse muotoiltavaa verkkoa käytettäessä hinta on noin 30 % alempi. Tutkijat päätyivät siihen, ettei valmisverkkosetti ole kustannusvaikuttava verrattuna perinteiseen menetelmään siitä huolimatta, että leikkaussaliaika oli lyhyempi. Suomalaiset kustannusvaikuttavuustiedot puuttuvat, eikä ulkomailla tehtyjen analyysien tulokset välttämättä päde Suomessa mm. hinnoittelun ja resursoinnin erojen takia. kauksilla ei ollut juuri vaikutusta. Emättimen takaseinämän laskeumassa suolioireet tulisi tutkia ennen leikkausta siihen varsin usein liittyvän peräsuolen tuppeuman poissulkemiseksi. Koska tuppeuman hoito emättimen takaseinämän verkkoleikkauksen jälkeen voi olla varsin haasteellista, tulisi verkkoleikkauksiin suhtautua kriittisesti, kunnes on käytettävissä riittävää tutkimusnäyttöä sen hyödystä suolioireiden hoidossa. Verkkotoimenpiteiden kustannuksia nostavat niihin liittyvien haittojen vuoksi tehtävät uusinta toimenpiteet. Koska tietoa haittavaikutuksista ei kerätä järjestelmällisesti, niiden esiintyvyys voi olla aliarvioitu (27,28). Uusia tutkimuksia suunniteltaessa on tärkeää, että tehty toimenpide pidetään salassa tulosten arvioijilta. Lopputulosten arvioinnissa pitää ottaa huomioon naisen oma arvio tuloksesta, ja toimenpiteen haittavaikutusten keräämisen on oltava järjestelmällistä. Tutkimustulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että toimenpiteet ovat riittävän samanlaisia. Vaginaaliset verkkokorjaukset ovat perinteistä tekniikkaa vaativampia toimenpiteitä. Kirurgilta vaaditaan hyvää anatomian tuntemusta ja kokemusta laskeumaleikkauksista (29). Laskeumaan liittyvät vaivat ovat moninaiset, samoin verkkokorjauksiin liittyvät haitat. Siksi naiselle pitää huolellisesti kertoa toimenpiteen mahdolliset haitat, jotta hän voi osallistua päätöksentekoon täysin tietoisena eri vaihtoehtoihin liittyvistä hyödyistä ja haitoista ja valita omaan elämäntilanteeseensa sopivan menetelmän. n 7

7 english summary HALO-group: Pentti Kiilholma, Matti Kairaluoma, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi Sirpa-Liisa Hovi Ph.D., Senior Researcher National Institute for Health and Welfare THL/Finohta Vaginal mesh repairs for pelvic organ prolapses Background Pelvic organ prolapse is a common inconvenience for parous women. In Finland in 2009 pelvic organ prolapse repair was the second most common gynecologic operation after hysterectomy. Aim of the study The aim of the systematic review was to find out the effectiveness, safety and costs of surgery for pelvic organ prolapse and compare traditional colporrhaphy with mesh repair. Patients were women with primary or recurrent pelvic organ prolapse stage 2 or higher according to the Pelvic Organ Prolapse Quantification (POP-Q) system. The main outcome was anatomical cure rate. Methods A literature search was carried out in September 2010 without time limit from Medline, Cochrane CENTRAL, Cochrane Database of Systematic Reviews, PsychInfo and CRD (DARE, HTA and NHS EED) databases. The search was updated in May For the effectiveness assessment the inclusion criteria were a randomised controlled trial (RCT) with at least 50 patients and a follow-up of at least 12 months. Seven studies were identified, including one study with results also for 24- and 36-month follow-ups. One health economic study was included. Results The meta-analysis of the five RCTs with 12-month follow-up showed mesh operations led to less recurrences, RR 0.30 (0.21, 0.44). However, there is moderate risk of bias because of non-blind outcome assessment in the trials. Furthermore, women s assessment was better, and in spite of recurrence (POP-Q > 2), many did not report vaginal bulge or pelvic pressure and only in one of three studies was the difference between mesh and traditional operation statistically significant. In the studies, women s assessments of the outcomes were measured differently, with questionnaires like the Urogenital Distress Inventory (UDI), the Prolapse/Urinary Incontinence Sexual Questionnaire (PISQ-12), the Prolapse Symptom Inventory, the Quality of Life questionnaire (PSI-QoL), and the Defecatory Distress Inventory (DDI). Overall, after one year, women reported less symptoms, while there were no differences between the traditional and mesh operation except in one study, where defecation problems were scored significantly better in the mesh group. Mesh operation carries the risks of intraoperative hemorrhage, reoperations, de novo stress urinary incontinence, and de novo dyspareunia. Reoperations for recurrence were performed in one patient after the mesh operation and for eight patients after the traditional operation. Mesh exposure appeared in 44 cases out of 448, resulting in reoperations in 28 cases. There were no Finnish cost-effectiveness studies, while foreign studies are not applicable to Finland because of different prices and use of resources. Conclusions Transvaginal pelvic organ prolapse repair with mesh produced better anatomic outcome than without mesh. Women experienced better subjective outcomes than anatomic outcomes, with the latter showing no differences between traditional and mesh repair. Primary outcome assessment in transvaginal pelvic organ prolapse operations should include both the measurement of prolapse symptoms and anatomic assessment with POP-Q stage but perhaps not as strict as > 2. For economic evaluation, a cost-utility analysis would be a suitable method because it takes into account woman s own assessment of the benefits that the technology provides as a change in their quality of life. Because of different risks following mesh repair, women should obtain proper information on the transvaginal technique in order to be able make an informed consent about the prolapse operation. 7a

8 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä liitetaulukko 1. Vuoden 2012 alussa voimassa olevat LEF-toimenpidekoodit (Kohtu-/emätinlaskeutuman leikkaukset) ja ZLX-lisäkoodit implantin laadulle. LEF Kohtu-/emätinlaskeutuman leikkaukset Voimassaoloaika LEF01 Emättimen etuseinän korjaus etuseinäverkolla LEF04 Emättimen takaseinän korjaus takaseinäverkolla LEF05 Uusiutuneen emättimen etuseinän laskeuman korjaus ompelein LEF06 Uusiutuneen emättimen etuseinän laskeuman korjaus verkolla LEF08 Uusiutuneen emättimen takaseinän laskeuman korjaus ompelein LEF09 Uusiutuneen emättimen takaseinän laskeuman korjaus verkolla LEF14 Vaginaalinen kohdunpoisto ja laskeumien korjaus verkoilla LEF54 Apikaalisen prolapsin korjaus vaginaalisella verkolla LEF60 Avoin hysteropeksia LEF61 Laparoskooppinen hysteropeksia LEF63 Vaginaalinen hysteropeksia ompelein LEF64 Vaginaalinen hysteropeksia verkolla LEF00 Emättimen etuseinän muovaus LEF03 Emättimen takaseinän muovaus LEF10 Emättimen muovaus ja kohdunkaulan lyhentäminen LEF13 Emättimen/välilihan muovaus+kohdunpoisto LEF20 Osittainen emättimen sulkeminen LEF23 Emättimen sulkeminen LEF40 Enteroseelen korjaus emättimen kautta LEF41 Suolikohjun korjausleikkaus LAP LEF50 Hysterektomian jälkeisen laskeuman korjaus LEF51 Hysterektomian jälkeisen laskeuman korjaus LAP LEF53 Hysterektomian jälkeisen laskeumakorjaus alakautta LEF96 Muu kohtu/emätinlaskeumaleikkaus LEF97 Muu kohtu/emätinlaskeumaleikkaus LAP Lisäkoodit ZLX00 Vaginan kautta suoritettu leikkaus ZLX01 Pervagin yhdistettynä laparatomiaan ZLX20 Biologinen implantti ZLX21 Synteettinen implantti b

9 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN Liitetaulukko 2. Hakustrategia. Centre for Reviews and Dissemination # 1 MeSH Cystocele EXPLODE # 2 MeSH Rectocele EXPLODE 1 1 # 3 cystocele 1 # 4 rectocele 2 # 5 anterior AND vaginal AND wall 8 # 6 posterior AND vaginal AND wall 5 # 7 anterior AND wall 16 # 8 posterior AND wall 16 # 9 vaginal AND wall 19 # 10 MeSH Uterine Prolapse EXPLODE 1 17 # 11 MeSH Prolapse 2 # 12 #1 OR #2 OR #3 OR #4 OR #5 OR #6 OR #7 OR #8 OR #9 OR #10 OR #11 53 # 13 MeSH Surgical Mesh 83 # 14 MeSH Gynecologic Surgical Procedures 76 # 15 MeSH Urologic Surgical Procedures 48 # 16 #13 OR #14 OR # # 17 #12 AND #16 12 (HTA 5, DARE 4, EED 3) Cochrane Database of Systematic Reviews <2005 to August 2010> cystocele.kw. (0) 2 cystocele.mp. [mp=title, short title, abstract, full text, keywords, caption text] (6) 3 rectocele.kw. (0) 4 rectocele.mp. [mp=title, short title, abstract, full text, keywords, caption text] (7) 5 (anterior adj2 wall).ti,ab. (4) 6 (posterior adj2 wall).ti,ab. (2) 7 vaginal wall.ti,ab. (2) 8 anterior vaginal wall.ti,ab. (1) 9 posterior vaginal wall.ti,ab. (1) 10 uterine prolapse.kw. (3) 11 pelvic organ prolapse.kw. (4) 12 or/1 11 (13) 13 surgical mesh.kw. (7) 14 surgery for prolapse.kw. (1) 15 gynecologic surgical procedures.kw. (11) 16 or/13 15 (17) and 16 (2) Cochrane Central Register of Controlled Trials <3rd Quarter 2010> Cystocele/su [Surgery] (5) 2 Rectocele/su [Surgery] (8) 3 cystocele.ti. (10) 4 rectocele.ti. (15) 5 anterior vaginal wall.ti. (18) 6 posterior vaginal wall.ti. (5) 7 (vaginal adj2 wall).ti. (28) 8 vaginal prolapse.ti. (15) 9 Uterine Prolapse/su [Surgery] (68) 10 or/1 9 (126) 11 Surgical Mesh/ (301) 12 mesh.ti. (210) 13 or/11 12 (379) and 13 (32) 7c

10 tieteessä Liitetaulukko 2. Ovid MEDLINE(R) <1950 to August Week > Cystocele/su (129) 2 Rectocele/su (252) 3 anterior vaginal wall.ti. (100) 4 posterior vaginal wall.ti. (30) 5 (anterior wall adj2 prolaps*).ti. (1) 6 (posterior wall adj2 prolaps*).ti. (1) 7 (vaginal wall adj2 prolaps*).ti. (59) 8 cystocele.ti. (197) 9 rectocele.ti. (208) 10 Uterine prolapse/su (2503) 11 or/1 10 (3061) 12 surgical mesh/ (7453) 13 mesh*.ti. (4971) 14 or/12 13 (9746) and 14 (523) 16 Animals/ not (Animals/ and Humans/) ( ) not 16 (519) 18 (news or comment or letter or editorial or interview or historical article).pt. ( ) not 18 (480) 20 limit 19 to systematic reviews (18) 21 limit 19 to meta-analysis (4) 22 (systemat* adj2 review*).ti. (13797) 23 (meta-analys* or metaanalys* or meta analys*).ti. (14536) 24 or/22 23 (26158) and 24 (4) or 21 or 25 (18) 27 limit 19 to randomized controlled trial (29) 28 (random* or rct*).ti. (76335) and 28 (19) or 29 (29) 31 Follow-Up Studies/ (411882) and 31 (130) or 30 or 32 (162) 34 exp Economics/ (427201) 35 quality-adjusted life years/ (4559) 36 or/34 35 (428150) and 36 (3) 7d

11 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN Liitetaulukko 2. Ovid MEDLINE(R) In-Process & Other Non-Indexed Citations <September 14, 2010>, Ovid MEDLINE(R) Daily Update <September 14, 2010> cystocele.ti. (12) 2 cystocele.ab. (19) 3 rectocele.ti. (6) 4 rectocele.ab. (21) 5 anterior vaginal wall.ti. (6) 6 posterior vaginal wall.ti. (4) 7 vaginal prolapse.ti. (9) 8 vaginal prolapse.ti. (9) 9 (vaginal adj2 wall).ti. (18) 10 or/1 9 (66) 11 mesh.ti. (255) and 11 (10) 13 systemat*.ti,ab. (13058) 14 (metaanalys* or meta analys* or meta-analys*).ti,ab. (2209) 15 (random* or rct*).ti,ab. (30247) 16 (follow-up or followup or follow up).ti,ab. (16956) 17 or/13 14 (14536) and 17 (0) and 15 (4) and 16 (7) PubMed pubstatusaheadofprint AND (cystocele OR rectocele OR anterior vaginal wall OR posterior vaginal wall) AND mesh AND (randomized OR rct OR systematic OR meta-analysis OR follow-up OR followup) 3 ClinicalTrials.gov (cystocele OR rectocele OR anterior vaginal wall OR posterior vaginal wall OR vaginal prolapse) AND mesh 33 Ovid MEDLINE(R) <1950 to September Week > surgical mesh/ae (623) 2 (news or comment or letter or editorial or interview or historical article).pt. (805291) 3 1 not 2 (553) 4 animals/ not (animals/ and humans/) ( ) 5 3 not 4 (464) 6 limit 5 to systematic reviews (7) 7 limit 5 to review (51) 8 limit 5 to randomized controlled trial (20) 9 Follow-Up Studies/ (238808) 10 3 and 9 (90) 11 limit 3 to comparative study (92) 12 limit 5 to evaluation studies (14) 13 6 or 7 or 8 or 10 or 11 or 12 (191) 7e

12 tieteessä Liitetaulukko 3. Tutkimusten laatu. Tutkimus Potilaita Harhan riski Satunnaistamismenetelmä asianmukainen Ryhmiin sijoittuminen sattumanvaraista Arvioija sokkoutettu Puuttuva tieto käsitelty asianmukaisesti Raportointi täydellistä Harhan kokonaisriski Altman pieni pieni suuri pieni pieni kohtalainen Carey pieni pieni suuri pieni pieni kohtalainen Hiltunen pieni pieni suuri pieni pieni kohtalainen Nguyen pieni pieni suuri pieni pieni kohtalainen Withagen pieni pieni suuri pieni pieni kohtalainen 7f

13 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN LIITETaulukko 4A. Tutkimusten tulokset. CRAIQ-7 = Colorectal-Anal Impact Questionnaire (max 100, korkeat pisteet ilmaisevat pahaa vaivaa), DDI = Defecatory Distress Inventory (0 100, korkeampi pistemäärä merkitsee su PFIQ-7 = Pelvic Floor Impact Questionnaire (0 300, korkeampi pistemäärä merkitsee suurempaa haittaa), PGI-I = Patient Global Impression of Improvement (0 100), PISQ-12 = Prola merkitsee pahempaa vaivaa, PSI-QoL = Prolapse Symptom Inventory and Quality of Life questionnaire, (0 60, korkeampi pistemäärä merkitsee huonompaa toimintaa), SUDI = Short suurempaa haittaa), VAS = Visual Analog Scale (0 10), Wexner = Ulosteenpidätyskyvyttömyyden luokittelu, (0 20, korkeampi pistemäärä merkitsee suurempaa haittaa). Seurantaaika Tutkimus Asetelma Kokeeseen satunnaistetut TULOKSET POP-Q < 2 POP-Q < 2 ja pullistumisen tunne pois Pullistumisen tunne pois % n % n % n Altman 2011 (Prolift) verkko * 153/200 61* 107/176 75* 135/179 KA / / /183 Hiltunen 2007 (Parietene) itse muotoiltu verkko * 97/ /104 KA / /93 12 kk Nguyen 2008 (Perigee) verkko 38 89* 33/ KA / Carey 2009 (Gynemesh) itse muotoiltu verkot / /61 KA + KP / /62 Withagen 2011 (Prolift) verkot 93 90* 75/ KA + KP / kk Nieminen 2008 (Parietene) itse muotoiltu verkko * 91/ * 99/104 KA / /96 36 kk Nieminen 2010 (Parietene) itse muotoiltu verkko /104 82* 85/ /104 KA / / /96 * p < 0,05 1 Tuntuma laskeumasta 2 Ei merkittävää muutosta 3 Ummetuksessa tai ulostamisvaikeudessa ei eroa, ulosteenpidätyskyvyttömyydessä verkko parempi. 7g

14 tieteessä urempaa haittaa), KA = etuseinämän korjaus, KP = takaseinämän korjaus, PFDI-20 = Pelvic Floor Distress Inventory (0 300, korkeampi pistemäärä merkitsee suurempaa haittaa), pse/urinary Incontinence Sexual Questionnaire (0 48, korkeampi pistemäärä merkitsee parempaa toimintaa), POP-Q = pelvic organ prolapse quantification (0 4 suurempi luku Form Urinary Distress Inventery, (0 100, korkeampi pistemäärä merkitsee suurempaa haittaa), UDI = Urogenital Distress Inventery (0 300, korkeampi pistemäärä merkitsee Tyytyväisyys leikkaukseen Seksuaalitoiminta Urogenitaalihaitta Elämänlaatu Suolioireet VAS > 8 PGI-I (yhteis - pisteet k.a) PISQ-12 (yhteispisteet k.a) UDI (yhteispisteet k.a) SUDI (erotus pre-post k.a) PSI-QoL (erotus pre-post k.a) PFDI-20 (yhteis - pisteet k.a) PFIQ-7 (yhteispisteet k.a) Wexner score (erotus pre-post ka) CRAIQ-7 (yhteis - pisteet k.a) DDI (yhteispisteet k.a) mm ei eroa h

15 HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN liitetaulukko 4B. Seurantaaika Tutkimus Asetelma Kokeeseen satunnaistetut HAITTAVAIKUTUKSET Verkon näkyminen Uusintaleikkaus Toimenpiteen jälkeinen yhdyntäkipu Rakon puhkeaminen verkon näkymisen vuoksi laskeuman korjaaminen virtsankarkailu Altman 2011 Hiltunen 2007 (Prolift ) (Parietene ) itse muotoiltu % n n n n % n % n verkko /200 6/200* 0/200 5/ /200 KA /189 0/ /189 verkko /104 14/104 1/104 4/ KA /96 6/ kk Nguyen 2008 (Perigee ) verkko / KA Carey 2009 (Gynemesh ) itse muotoiltu verkot /69 3/61 0/61 0/ / /61 KA + KP /63 2/63 2/ / /63 Withagen 2011 (Prolift ) verkot /93 5/83 0/81-8 3/ /93 KA + KP / / /97 24 kk Nieminen 2008 (Parietene ) itse muotoiltu verkko / /104 8* 4/ KA / / kk Nieminen 2010 (Parietene ) itse muotoiltu verkko /104 14/20 11/104 5/ KA /96 9/ * p < 0,05 1 seksuaalisesti aktiivisia 7i

16 tieteessä TOIMENPITEESEEN LIITTYVÄT VÄLITTÖMÄT HAITAT Suolen puhkeaminen Rakon tyhjenemisvaikeus Toimenpiteen jälkeinen ponnistusvirtsankarkailu Leikkauksen kesto (min) Tmp aikainen verenvuoto (ml) Tmp aikainen runsas verenvuoto Hematooma Tulehdus, syy epäselvä Virtsatieinfektio Rakon tyhjenemisvaikeus % n % n % n n n n n n n n /200 12* 22/179 52,6* 84,7* 5 (> 500 ml) (> 1000 ml) / /176 33,5 35, / /104 73* 190* 10 (>400 ml) / / / / / / * 5/ /81 53,5* * /97 9 8/ / / / / j

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN HALO-ryhmä: Pentti Kiilholma naistentautien ja synnytysopin dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri (eläkkeellä) Turun yliopisto, TYKS Naistenklinikka Matti Kairaluoma gastroenterologisen

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN

VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN Antti Valpas LT, ylilääkäri Synnytys- ja naistentautien yksikkö Etelä-Karjalan Keskussairaala, EKSOTE GKS 13 14.102011 Biomedicum, Helsinki Sidonnaisuudet Astellas

Lisätiedot

Vaikean laskeuman nykyhoito. Riikka Aaltonen LT, Vastuualuejohtaja Tyks, Gynekologinen hoito

Vaikean laskeuman nykyhoito. Riikka Aaltonen LT, Vastuualuejohtaja Tyks, Gynekologinen hoito Vaikean laskeuman nykyhoito Riikka Aaltonen LT, Vastuualuejohtaja Tyks, Gynekologinen hoito Sidonnaisuudet LT, naistentau:en ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus Vastuualuejohtaja,

Lisätiedot

Gynekologiset laskeumat

Gynekologiset laskeumat Pentti Kiilholma ja Kari Nieminen LANTIONPOHJAN SAIRAUDET Gynekologiset laskeumat Lantionpohjan laskeumat ovat yleisiä synnyttäneillä naisilla, ja ne lisääntyvät edelleen vaihdevuosiiän jälkeen. Laskeumaleikkaus

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Joka toiselle naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Myös sinulle? Tunne itsesi taas ehjäksi! Tietoa lantionpohjan elinten laskeumista ja hoidoista Lantionpohjan elinten laskeumat Lantion

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA Versio- 4 27.1.2014

TUTKIMUSSUUNNITELMA Versio- 4 27.1.2014 TUTKIMUSSUUNNITELMA Versio- 4 27.1.2014 1. Tutkimussuunnitelman nimi FINPOP gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015 2. Tutkijat Päätutkija:

Lisätiedot

Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012

Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012 Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012 Sidonnaisuudet LT, naistentau1en ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus Päätoimi

Lisätiedot

Gynekologisten laskeumien korjaaminen verkkomateriaalilla Taysissa vuosina 2007 2013

Gynekologisten laskeumien korjaaminen verkkomateriaalilla Taysissa vuosina 2007 2013 Gynekologisten laskeumien korjaaminen verkkomateriaalilla Taysissa vuosina 2007 2013 Ida Heinäluoma Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2016 Tampereen

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit

Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit Suvituuli Lehtovirta, LK Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Jorvin sairaala Naistentautien osasto 1.painos Helsinki 6.8.2015 Tutkielma suvituuli.lehtovirta@helsinki.fi

Lisätiedot

Jyrki Jalkanen. LKT, ylilääkäri. Keski-Suomen keskussairaala. Tapio Väyrynen. LL, osastonylilääkäri. Hyvinkään sairaala GKS

Jyrki Jalkanen. LKT, ylilääkäri. Keski-Suomen keskussairaala. Tapio Väyrynen. LL, osastonylilääkäri. Hyvinkään sairaala GKS Vaginaalinen vai laparoskooppinen laskeumaleikkaus? Jyrki Jalkanen LKT, ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GKS 28.9.2012 Biomedicum, Helsinki

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Laparoskooppinen kohdunpoisto

Laparoskooppinen kohdunpoisto Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen

Lisätiedot

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se

Lisätiedot

GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari

GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari Vaginaprolapsin ja enterocelen laparoskooppinen korjaus GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari Sisältö Nykytietämyksen taso Defektin kuvaus Enterocele (kohtu tallella/poistettu)

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät

Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät Stress-inkontinenssin leikkausindikaatiot ja menetelmät Antti Valpas Ylilääkäri, LT E-K.K.S Synnytykset ja naistentaudit GKS, Helsinki 25-26.9.2008 South-Karelian Central Hospital Lappeenranta Finland

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito

Lisätiedot

Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)?

Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)? Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)? Tampereen yliopisto Terveystieteiden osastokirjasto Maritta Tuhkio Erja Kymäläinen

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Onko se näin? Vai kenties näin? Horisontaaliviilto. Miscaw Ladach-tyyliin esteettä vatsaonteloon. Rakkolamboon yläpuolelle hymyapuviilto. Tylpästi

Lisätiedot

TVT-ja TOT-leikkauksiin liittyvät komplikaatiot. LT Eija Laurikainen gynekologisen endoskopian el TYKS, NKL 26.9.2008

TVT-ja TOT-leikkauksiin liittyvät komplikaatiot. LT Eija Laurikainen gynekologisen endoskopian el TYKS, NKL 26.9.2008 TVT-ja TOT-leikkauksiin liittyvät komplikaatiot LT Eija Laurikainen gynekologisen endoskopian el TYKS, NKL 26.9.2008 TOT Outside-in -ja Inside-out-tekniikat Nauha viedään Obturator-aukon kautta eikä retropubisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus

Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus Naisten virtsankarkailun hoito: lantion pohjan lihasten vahvistus Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri, kunoutuksen palveluyksikön johtaja kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Fysiatrian klinikka,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Luotettavaa vaikuttavuustietoa järjestelmällisistä katsauksista

Luotettavaa vaikuttavuustietoa järjestelmällisistä katsauksista Antti Malmivaara ja Jorma Komulainen TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI Luotettavaa vaikuttavuustietoa järjestelmällisistä katsauksista Järjestelmällinen katsaus tuottaa lääketieteelliseen tutkimukseen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta?

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta? Julkaistu 17.10.2012 www.laakarilehti.fi HALO-päivitys VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Kati Ojala LT, naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri OYS Vedran Stefanovic dosentti, naistentautien,

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Laskeuman etiologiasta LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka Sidonnaisuudet Teollisuuden järjestämät koulutustilaisuudet: Olympus, Astellas Laskeuman etiologia Monitekijäinen Eri tekijöiden yhteisvaikutus

Lisätiedot

Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa Julkaistu 19.11.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Jorma Lahtela LKT, dosentti, osastonylilääkäri, sisätaudit TAYS Markku Saraheimo LT, sisätautien erikoislääkäri,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä. Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.

Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä. Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9. Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.2004, Joensuu Systemaattinen tiedonhaku Rajataan ja määritellään tarkasti tiedonhakuongelma.

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Minna Sarelahti, Jaana Isojärvi ja Marjukka Mäkelä: Aivojen sähköhoidon pitkäaikaiset sivuvaikutukset Finohtan nopea vastaus, tammikuu 2013 Tausta

Minna Sarelahti, Jaana Isojärvi ja Marjukka Mäkelä: Aivojen sähköhoidon pitkäaikaiset sivuvaikutukset Finohtan nopea vastaus, tammikuu 2013 Tausta 1(6) Minna Sarelahti, Jaana Isojärvi ja Marjukka Mäkelä: Aivojen sähköhoidon pitkäaikaiset sivuvaikutukset Finohtan nopea vastaus, tammikuu 2013 Tausta Valviran ja aluehallintovirastojen mielenterveys-

Lisätiedot

Waiting times in health care - Finland. Mika Gissler, Pirjo Häkkinen and Petri Matveinen

Waiting times in health care - Finland. Mika Gissler, Pirjo Häkkinen and Petri Matveinen Waiting times in health care - Finland Mika Gissler, Pirjo Häkkinen and Petri Matveinen Health care guarantee Introduced in health care legislation in 2005 Included in the current Health Care Act 2011

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Lantionpohjan toimintaan liittyvät häiriöt ja niiden diagnostiikka

Lantionpohjan toimintaan liittyvät häiriöt ja niiden diagnostiikka Matti V. Kairaluoma, Pauliina Aukee ja Eeva Elomaa LANTIONPOHJAN SAIRAUDET Lantionpohjan toimintaan liittyvät häiriöt ja niiden diagnostiikka Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä, lähinnä naisten

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

Järjestelmällisen katsauksen arviointi

Järjestelmällisen katsauksen arviointi Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset Julkaistu 4.9.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Anna-Maija Tapper LT, MBA, apulaisylilääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö anna-maija.tapper@hus.fi

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013 Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi Jouko Miettunen 2.9.2013 LUENNOT 1. Alustusluento kriittisestä arvioinnista 2. Evidence-Based Medicine (EBM) 3. kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle?

What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle? What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle? Prof. Marjukka Mäkelä, FINOHTA/THL 21.4.2011 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (Cambridge University Press, palkkio

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010. Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Sterilisaatiot Suomessa naiset 25-54v miehet 25-54v kaikki 25-54v koko maa v.1994 koko maa v.2004

Lisätiedot

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

Kohtuvaltimoiden embolisaatio vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon Julkaistu verkossa ensin 27.1.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: MARITTA HIPPELÄINEN dosentti, naistentautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri KYS, Naistentautien ja synnytysklinikka

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot