Tulevaisuustyöryhmän väliraportti. Hyväksytty tulevaisuustyöryhmässä Johtoryhmä

Transkriptio

1 Hyväksytty tulevaisuustyöryhmässä Johtoryhmä

2 Sisällysluettelo 1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta Mitä on kunnan elinvoima? Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen Luontoarvot Yritykset ja elinkeinoympäristö Kuntien erot elinvoimapanostuksissa Korkeakoulut ja kehittämisverkostot Asukas- ja asiakaslähtöisyys Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö Kehitystarpeet Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Kuntarakenteen vaikutukset Miten uusi kunta vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen? Miten uusi kunta vaikuttaisi elinvoimaan? Linjauksia Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Jatkotyöskentely Jäsenet ja kokoukset

3 1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva Kehityskuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan uuden kunnan vahvuuksista ja erityispiirteistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka perustalle visio uudesta kunnasta myöhemmin rakennetaan. Kehityskuva pohjautuu toisaalta tämän hetken yhä synkkenevään taloustilanteeseen ja kuntien toiminnallisiin haasteisiin. Maailman ja euroalueen taloushaasteet, kolmatta vuosikymmentä käynnissä oleva teollisen yhteiskunnan rakennemuutos, kaupungistuminen, palveluiden digitalisoituminen ja väestön ikääntyminen ovat valtavan kokoluokan muutosilmiöitä, joiden keskellä kuntarakenneselvitystä laaditaan. Väestökehitys ja talous Salpausselän kuntajakoselvitysalueen väestömäärä on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen ajan. Viime vuoden (2013) aikana väestömäärä kääntyi alueella kuitenkin laskuun ja väkimäärä on vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vähentynyt myös Lahden kaupungissa. Uuden kunnan on aktiivisesti tavoiteltava väestönkasvua väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen nopean heikkenemisen vuoksi. Selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on haastava: toimintamenot ovat kasvaneet samaan aikaan investointimenojen kasvun kanssa, mutta valtionosuudet ovat vähentyneet. Verotulokehitys ei ole riittänyt kattamaan investointeja, joten kunnat ovat velkaantuneet viime vuosina. Uuden kunnan tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja tasapainottaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointimenojen kasvun hillitsemistä ja tuottavuuden merkittävää kasvattamista. Mistä voi syntyä uutta yritystoimintaa? Oman yliopiston puute nähdään usein Lahden seudun kehityksen jarruna. Koska alueen kasvua ja kehitystä ei voida rakentaa laajan akateemisen perustutkimuksen varaan, voisi uusi kunta panostaa erityisesti nopean tuotekehitysympäristön luomiseen. Alueella valittaisiin siis strategia, joka panostaa ammattikorkeakouluvetoiseen soveltavaan tutkimukseen, sitä tukevaan erikoistuneeseen yliopistotoimintaan sekä kunnan rooliin erilaisten uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden koekäyttäjänä. Taloushuolistaan huolimatta uuden kunnan kuntakonserni tulee jatkossakin olemaan merkittävän kokoluokan hankkija, jonka julkisia hankintoja ja investointeja voitaisiin hyödyntää uusien ratkaisujen (palveluiden ja tuotteiden) etsimiseen. Nopea kaavoitus ja lupaprosessit auttavat yrityksiä sijoittumaan alueelle. Yritysten, korkeakoulujen, elinkeinoyhtiön, uuden kunnan ja sen asukkaiden välisen yhteistyön on oltava entistä kitkattomampaa, jotta ajatus nopeasta ja innostavasta - tuotekehitysympäristöstä voidaan lunastaa. 3

4 4 Salpausselän kasvualue 2040 Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuva uusi eteläsuomalainen kunta on muodostumishetkellään noin asukkaan nauhamainen kaupunki. Uuden kunnan kasvusuoni, Salpausselän kehityskäytävä, saa pulssinsa tiiviistä liitynnästä Helsingin metropolialueeseen sekä hyvistä liikenneyhteyksistä Pietarin alueelle (kuva 1). Erinomaisen sijainnin lisäksi uuden kunnan vahvuutena on juureva yrittäjyyskulttuuri, monenlaisten asuinmahdollisuuksien kirjo, luonnonläheisyys, erikoistunut ympäristöosaaminen ja muotoilun tuntemus, vahva ja monialainen ammattikorkeakoulu, työpaikkaomavaraisuus ja monenlaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä urheilu- ja musiikkitapahtumat. Uusi kunta on vuonna 2040 tiivistynyt ehyeksi nauhakaupungiksi, jota ympäröi elinvoimaisten kyläkeskusten verkosto. Nauhakaupunkirakenteen eheytyminen ja tiivistyminen lisäisi arjen sujuvuutta koko uuden kunnan alueella mm. liikenneympäristön kehittymismahdollisuuksien kasvaessa. Uuden kunnan tulee samaan aikaan osata vahvistaa kaupunkialueiden kaupunkimaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Haja-asutusalueiden lisääntyvä vapaa-ajan asuminen ja matkailutoiminta voivat kasvattaa maaseutumaisten alueiden elinvoimaa tulevaisuudessa. Esim. lähiruoan tuotanto ja siihen tukeutuvat palvelut sekä elintarviketeollisuus voivat muodostaa näkyvän osan uuden kunnan profiilia. Lahden seutu on kansainvälinen edelläkävijä ja tunnettu esimerkki mm. jätehuollon ja ympäristöteknologian ratkaisuissa. Uusi kunta panostaa erityisesti resurssiviisaiden eli luonnonvaroja ja energiaa säästävien ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on vuoteen 2040 mennessä korvata valtaosa energiantuotannon fossiilista polttoaineista bio- ja jätepohjaisilla polttoaineilla, hyödyntää paikallista hajautettua energiantuotantoa sekä panostaa liikenneympäristön päästöjen vähentämiseen mm. raideliikennettä kehittämällä. Hyvinvoiva asukas ei tarvitse paljon palveluita Asukaslähtöisyys on uuden kunnan kehittämisen tärkeä painopiste. Vaikeitakin ratkaisuja voidaan hakea yhteistyössä asukkaiden kanssa. Asukasosallisuuden kasvattaminen ja paikallisdemokratian hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ei pois sulje mahdollisuutta tai vaatimusta kasvattaa tuottavuutta. Päinvastoin, asukkaiden omavastuun lisääminen mm. terveydestään tulisi olla osa uuden kunnan talouden tasapainottamisen ohjelmaa. Sähköisten palveluiden täysimittainen hyödyntäminen vaatii myös asukkaiden omaa aktiivisuutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta tarpeellinen uudistus On huomattava, että merkittävä osa toiminnallisesta kaupunkiseudusta on jäämässä uuden kunnan ulkopuolelle. Asikkala ja Orimattila kuuluvat selvästi Lahden työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Vahvemman uuden kunnan rakentamiseen eivät siten osallistu kaikki sen tulevaisuuteen vaikuttavat tahot. Vasta julkaistun sote-mallin vaikutukset alueen palveluiden

5 järjestämiseen, talouteen ja elinvoimaan eivät myöskään ole selvitysvaiheessa riittävästi ennakoitavissa. Merkittävistä epävarmuuksista huolimatta voimien yhdistäminen Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa parantaa niiden mahdollisuutta selvitä käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista paremmin kuin itsenäisinä kuntina. Arvio perustuu suuremman kunnan vahvistuvaan edunvalvonnalliseen rooliin mm. sote -ratkaisuissa sekä taloudellisen pohjan kasvattamiseen. Voimien yhdistäminen nostaisi koko selvitysalueen yhteisen elinvoiman kunnan tärkeimmäksi kehittämisen kysymykseksi. 5 Kuva 1. Salpausselän uuden kunnan elinvoiman ydinkysymyksiä on, miten suurempi kunta kykenee vahvistamaan Helsingin metropolialueen, Lahden ja Pietarin välistä kehityskäytävää suhteessa muihin Etelä- Suomen kasvualueisiin (Helsinki-Hämeenlinna-Turku tai Turku - Helsinki). Sijainti ja liikenteelliset yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat kunnossa, mutta poikittaisliikenne kaipaa kehittämistä. Valtatie 12 parantaminen (Lahden eteläinen ohitie ja Lahti-Kouvola väli) sekä alueen raideyhteyksien nykyistä parempi hyödyntäminen alueen sisäisessä henkilöliikenteessä ja logistiikassa kehittäisivät merkittävästi yhdyskuntarakennetta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Kuva: (Ahonen, 2014)

6 2. Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet Salpausselän kuntajakoselvitys Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Selvityskausi alkoi ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Kuntajakoselvittäjänä toimivat varatuomari Seppo Huldén sekä FK, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin. Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmät avustavat selvittäjää selvitystyössä ja esittävät kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on tuottaa: Selvitys maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella Selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta Ehdotus uuden kunnan visiosta Työryhmän työssä on kaksi erilaista tehtävää: 1) maankäytön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan kuvaus ja kuntajaon vaikutukset selvitysalueella ja 2) uusien kunnan elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen sekä kuntarakenteen vaikutusten analysointi (kuva 2.). Lopputuloksena työryhmä tavoittelee strategiamaista otetta uuteen kuntaan. Maankäyttö, yhdyskuntarakenne (sis. maapolitiikka, kunnallistekniikka, rakentaminen, joukkoliikenne ja ympäristöasiat) Nykytilan kuvaus painottuu: olemassa oleva kaavoitusaineisto, kunnallistekniset suunnitelmat, vesienhuoltosuunnitelmat jne. Muutokset tapahtuvat hitaasti perusteltua tarkastella pidempää aikajännettä eli vuoteen 2040 asti Uudet elinvoiman mahdollisuudet ja tulevaisuus Työ suuntautuu tulevaisuuteen Muutoksia tapahtuu yritysten toimintakentässä nopeasti Uusien aihioiden löytäminen aidosti haastavaa Työssä hyödynnetään korkeakoulujen sekä yritysten näkemyksiä 6 Kuva 2. Tulevaisuustyöryhmän työnä on selvittää kuntarakenteen muutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen elinvoimaan.

7 3. Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta 3.1. Mitä on kunnan elinvoima? Kuntarakenneuudistuksessa tavoitellaan elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta (Kuntarakennelaki 2 ). Kunnan elinvoima on saippuamainen käsite, johon sisältyy niin kuntatalouden tasapainoisuus, palveluiden järjestämisen mahdollisuudet, toimiva yhdyskuntarakenne kuin alueen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja yritysympäristöön liittyvät asiat (kuva 3). Parhaimmillaan eri tekijät vahvistavat toisiaan ja samalla myös alueen mainetta. Tulevaisuustyöryhmän väliraportissa ja sen liitteessä on selvitetty elinvoimatekijöiden nykytilan ja kehitystarpeiden osalta seuraavia tekijöitä: liikenneympäristö maankäyttö ja maapolitiikka luontoarvot yritykset ja elinkeinoympäristö (ks. myös tilastotiedot väliraportin liite 1) korkeakoulut ja kehittämisverkostot asukas- ja asiakaslähtöisyys muut vetovoimaan vaikuttavat toiminnalliset tekijät 7 Kuva 3. Alueen elinvoimaisuuteen vaikuttavat sen alueella toimivat yritykset ja yrittäjyyskulttuuri, uusien innovaatioiden synnyttämisen kannalta olennaiset kehittäjäverkostot ja instituutiot, käytettävissä olevat taloudelliset ja inhimilliset voimavarat sekä fyysinen ja toiminnallinen infrastruktuuri (Sotarauta, 2001). Kunnan imago ja kokemus vetovoimasta syntyvät yhden tai yleensä useamman tekijän vaikutuksesta.

8 3.2. Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot Salpausselän kuntajakoselvitysalue kiinnittyy yhdyskuntarakenteellisesti yhä selvemmin osaksi Helsingin metropolialuetta. Alue sijaitsee Suomen pohjois-etelä ja itä-länsi-suuntaisten pääväylien risteyksessä ja on eteläisen Suomen väestö- ja liiketoimintakeskuksiin nähden ihanteellisella paikalla. Salpauskunnan alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa sekä raide-, tie- että lentoliikenteellä. Alueen liikenneyhteyksien kehitys (moottoritie, oikorata) on selvästi lisännyt pendelöintiä pääkaupunkiseudulle ja muualle työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Selvitysalueelta yli 2500 henkeä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun liikenteelliset suunnitelmat (pisararata, kehärata) parantavat tulevaisuudessa entisestään alueen saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta. Ratayhteydet tarjoavat selvitysalueelle kansainvälisen kasvukäytävän Pietarin ja lentoaseman hyvän saavutettavuuden avulla. Kuva 4. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Iitti, Lahti ja Nastola) liikenteellinen sijainti. Kuva: Päijät-Hämeen liitto. Hollolan, Lahden ja Nastolan kuntien kaikesta asiointiliikenteestä yli puolet suuntautuu Lahteen (kuva 4). Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Lahden työssäkäynti- ja asiointialueeseen kuuluvat lisäksi Asikkala ja Orimattila. Kuva 5. Asiointimatkojen suuntautuminen Lahteen (%) kaikista kunnan alueen asioinneista vuonna Lähde: TNS Gallup Oy 8

9 Päijät-Hämeen maakuntakaavan yhteydessä laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014) kartoitettiin päättäjien, valtion ja kunnan viranomaisten sekä elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä maakunnan liikennejärjestelmän nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Vastaajat olivat tyytyväisiä joukkoliikenteen yhteyksiin pääkaupunkiseudulle ja lentoasemalle sekä melko tyytyväisiä autoilun olosuhteisiin ja sujuvuuteen. Eniten kehittämisen tarvetta nähtiin hajaasutusalueiden julkisen liikenteen, julkisen liikenteen matkaketjujen toimivuuden sekä liikennejärjestelmän rahoituksen ja rahoitusmallien osalta (Päijät-Hämeen liitto, 2014). Sama huomio ja kehittämisen toive on esitetty myös tulevaisuustyöryhmän kokouksissa mm. Hämeenkosken toimesta. Jatkossa onkin entistä tärkeämpää kehittää selvitysalueen sisällä tapahtuvan liikenteen olosuhteita. Henkilöautoliikenteellä tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli alueen liikenteessä. Tiivistyvissä keskustoissa tulee entistä enemmän mahdollisuuksia myös hyvälle kävely- ja pyöräily-ympäristölle lyhyiden asiointietäisyyksien vuoksi. Lahden vuonna 2015 valmistuva matkakeskus palvelee logistisena solmukohtana koko maakunnan liikennettä. Kuva 6. Lahden seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen jakautuminen kuntien sisäisiin, kuntien välisiin ja seudun ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin (arkivuorokausi) vuonna Yli puolet kuntien sisäisestä sekä Salpauskunta-alueen eri kuntien välisestä liikenteestä tapahtuu henkilöautoilla. (Kalenoja;Lintusaari;& Pajarre, 2010) Iittiä lukuun ottamatta selvitysalueen kunnat ovat mukana Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toiminnassa. Heinäkuussa 2014 voimaan astuva uusi Lahden seudun joukkoliikennejärjestelmä muuttaa joukkoliikenteen järjestämismallia kaupunkiseudulla. Lahden kaupungin sisäinen linja-autoliikenne siirtyy bruttomalliin, kun selvitysalueen kuntien (pl. Iitti) välinen ja Hollolan sekä Nastolan sisäinen linja-autoliikenne ovat nettomallisessa joukkoliikenteessä. Bruttomallissa matkustajien maksamat lipputulot tulevat liikenteen tilaajalle, ja nettomallissa liikenteenharjoittaja saa pitää matkustajilta saadut lipputulot. 9

10 Joukkoliikenteen palvelutaso selvitysalueella vaihtelee voimakkaasti eri alueilla (kuva 6.). Joukkoliikenteen käyttäjämäärien merkittävimmät kasvumahdollisuudet ovat Lahden kaupungin sisäisessä sekä Lahden ja lähimpien kuntakeskusten välisessä joukkoliikenteessä (Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011). Uusi joukkoliikenteen järjestämismalli lähtien lisää Lahden kaupungin sisäisen liikenteen vuorotarjontaa 40 %, mutta pitää muilta osin palvelutarjonnan nykytasolla. Junavuorojen määrään ei ole näillä näkymin tulossa muutoksia. Kuva 7. Keskusten ja kylätaajamien välisen joukkoliikenteen nykytarjonta (ennen ) Päijät- Hämeessä. Bussivuorot on esitetty luokittain väreillä, junavuorojen määrä numeroina. Kuva: (Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011) Salpauskunnan läpi kulkee merkittävä määrä läpikulkuliikennettä ja raskasta liikennettä. Alueen liikenteellisenä pullonkaulana on valtatie 12. Eteläisen kehätien toteuttaminen sekä Lahti- Kouvola välin uudistaminen on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden, alueen elinvoimaisuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. 10

11 Kuva 8. Lahden seudulle saapuvat ja seudulta lähtevät tavaraliikennevirrat sekä läpimenevä liikenne (ajoneuvoa/vrk, molemmat suunnat yhteensä). (Niinikoski;Haapamäki;& Berg, 2010) 3.3. Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen Kuntien maankäyttöpolitiikan perimmäisenä tavoitteena on menestyä kilpailussa, jossa tavoitellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Maankäyttöratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia koko yhdyskunnan toimintaan. Oikea-aikainen vastaaminen eri alueiden palvelutarpeisiin, yhdyskunnan liikennemäärien hallinta, asukkaiden kokema viihtyisyys ja turvallisuus sekä luontoarvojen säilyminen ovat sidoksissa onnistuneisiin MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) - ratkaisuihin. Kunnat ovat tähän asti kilpailleet keskenään hyvistä veronmaksajista, asukkaista ja yrityksistä, jonka vuoksi kaikkien kuntien on ollut tarpeellista tarjota mm. samankaltaisia asumisen ratkaisuja. Suurin asumisen paine on kohdistunut Lahden kaupungin kehysalueelle eli välittömään kaupungin läheisyyteen, hyvien liikenneyhteyksien päähän (taulukko 1, s. 9). Asumisväljyyden kasvun myötä Lahden keskustan asukasmäärä vähentyi 1990-luvun loppupuolelle asti. Kehitys on lisännyt liikenteen määrää ja autoistumista kaupunkiseudulla. 11

12 Lahden kaupunki ja Hollolan kunta kehittävät tällä hetkellä voimakkaasti keskustaympäristöjään, joiden myötä kaupunkirakenne tiivistyy tulevina vuosikymmeninä. Myös Nastolan Villähteen alue täydentyy. Haasteena on muuttaa taajamarakenteen hajautumista suosinut kehitys taajamarakennetta eheyttäväksi (Päijät- Hämeen liitto, 2014). Ydinkaupunkiseudun kehitys näyttää kuitenkin kulkevan tähän suuntaan, sillä Lahdessa keskustan väestömäärä on kasvanut 50 % vuoden 1990-tasosta (Toivonen, 2014). Tiiviin yhdyskuntarakenteen on todettu olevan yhteydessä kuntien saamaan nettomuuttohyötyyn myös maaseutumaisemmissa kunnissa (Kytö & Kral-Leszczynska, 2013). Maaseudun asutuksen ohjaaminen kyläkeskuksiin ei tarkoita sitä, että hajarakentaminen kiellettäisiin uudessa kunnassa. Kuva 9. Väestömäärän muutokset Päijät-Hämeessä vuosien aikana. Punaiset pallot kuvaavat väestömäärän kasvua, siniset vähentymistä. Lahden taajaman asumisväljyys on kasvanut selvästi (vuonna 1980: 11 asukasta / ha, vuonna 2005: 8 asukasta / ha). Hollolan ja Nastolan taajamien väestöntiheys vuonna 2005 oli alle 6 asukasta hehtaarilla (Hirvonen & Niemi, 2010). Kuva: (Päijät-Hämeen liitto, 2014) Kaavoituksen ja rakentamisen volyymi vaihtelee paljon kuntajakoselvitysalueen kunnissa (taulukko 1). Alueen selvästi kasvavissa kunnissa (Lahti, Hollola ja Nastola) luovutetaan 90 % alueen omakotitalotonteista ja 95 % rivi- ja kerrostalotonteista. Hämeenkosken ja Kärkölän alueella valtaosa rakentamisesta tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella. Nastolan ja Hollolan kunnissa asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen osuus on % rakentamisesta. Lahden, Nastolan ja Kärkölän alueella rakentamista ohjaa yhteinen rakennusjärjestys (2013). 12

13 Taulukko 1. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien panokset kaavoitukseen ja maankäyttöön, rakentamisen volyymit kunnissa sekä kaavoitus- ja raakamaavarannon määrät. Kaavoitukseen ja maapolitiikkaan käytetyt resurssit, tuhatta euroa/v Luovutettujen omakotitonttien määrä, kpl/ vuosi Luovutettu kerros- ja rivitalorakennusoikeuden määrä, km-2 / vuosi Rakentaminen asemakaavaalueella, % Työpaikka-alueiden kaavoitusvaranto, vuosina Asumisen kaavoitusvaranto, vuosina Raakamaavaranto, vuosina Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola , alle alle Kuva 10. Kuntien kaavoitetut alueet. Violetilla viivoituksella asemakaavoitettu alue.

14 14 Kuva 11. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet vuosina 1990 ja 2010 (SYKE, 2013). Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Autoriippuvan yhdyskuntarakenteen palveluiden ja liikenneympäristön kehittäminen on tärkeää erityisesti pientaloissa asuvien lapsiperheiden kannalta.

15 3.4. Luontoarvot Kuntajakoselvitysaluetta halkova ensimmäinen Salpausselkä jakaa selvitysalueen luonnonympäristön etelän peltomaisema-alueeseen ja pohjoiseen järvialueeseen. Alueen luonnonympäristöt ovat monimuotoisia. Salpausselän harjualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat pohjavesivarannot. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa on 30 vedenoton kannalta tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. Hollolan, Lahden ja Nastolan vedenottamoilta otetaan vettä yhteensä noin 100 miljoonaa m 3 vuodessa eli noin m 3 vuorokaudessa (Lahden seudun ympäristöpalvelut, verkkosivu ). Yritystoimintaa sijoittuu tällä hetkellä runsaasti pohjavesialueelle. Yritystoiminnan kehittäminen ja investoinnit ko. alueilla ovat tulleet aiempaa haasteellisemmaksi pohjaveden suojeluvaatimusten kasvun myötä. 15 Kuva 12. Kuntajakoselvitysalueen kuntien luonnonarvot. Pohjavesialueet näkyvät kartassa tummansinisellä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto, Pintavesien ekologinen tila selvitysalueella on pääosin tyydyttävä, mutta Kymijärven osalta välttävä ja muutamien Salpausselän harjujen pohjoispuolella olevien pienjärvien osalta hyvä (Suomen ympäristökeskus, 2013). Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä tulee kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin ja ekologiseen verkostoon, joilla on suuri merkitys vetovoiman ja viihtyvyyden kannalta. Uuden kunnan alueella on merkittävä määrä erilaisia virkistysmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös matkailutoiminnan kehittämisessä. Rakentaminen Lahden seudun ympäristössä aiheuttaa paineita viheralueille ja taajaman reuna-alueille. Uusien tieyhteyksien aiheuttama estevaikutus

16 16 Salpausselän kuntajakoselvitys saattaa sulkea sekä Salpausselän suuntaisia että etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia yhteyksiä tiealueen poikki (Päijät-Hämeen liitto, 2013) Yritykset ja elinkeinoympäristö Salpausselän kuntajakoselvitysalue, kuten koko Suomi ja Eurooppa, on läpikäynyt pitkäaikaista rakennemuutosta, jossa teollisuuden valmistavia työpaikkoja on vähentynyt, mutta toisaalta uutta työtä on syntynyt palvelualoille. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yritysympäristön tämän hetken tilasta ja muutoksista kerrotaan tilastojen valossa väliraportin liitteessä 1. Palveluyhteiskuntaan siirtyminen, digitalisoituminen, automatiikan kehitys ja sosiaalinen media myllertävät jälkiteollistunutta yhteiskuntaamme vauhdilla. Suomessa on käynnissä yhtä iso muutos kuin lähes 700 vuoden takaisen ruttopandemian jälkeen, väitti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen YLE:n haastattelussa ETLAn arvion mukaan automatisoituminen syö noin kolmasosan nykyisistä työpaikoista Suomessa (Pajarinen & Rouvinen, 2014). Ei ole aivan yhdentekevää, millaisella strategialla kaupunkiseudut vastaavat näihin muutoksiin. Kaupunkien sisäisen toimivuuden ja kaupunkirakenteen lisäksi on olennaista rakentaa toimivia kytköksiä globaaleihin arvovirtoihin ja sitä kautta parantaa kaupunkien vetovoimaisuutta ja asemaa kaupunkihierarkiassa. (Anttiroiko, Sente-julkaisu 32/ 2010) Netti, sosiaalinen media, robotiikka ja automatisaatio toimivat kuin musta surma. Kivijalkakaupat tyhjentyvät, vanha teollisuus kuolee. Se mikä kasvaa tilalle, on jotain uutta. (Hietanen, 2014) Lahden kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyön ja kehittämisen strategisena perustana toimii Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Strategian tavoitteena on nostaa alueen osaamistasoa, verkottaa toimintaa kansainvälisesti ja vahvistaa yritysten korkean tuottavuuden ja jalostusasteen toimintaa. Lahden seudun osaamiskärjiksi ovat valikoituneet toimialarajoja rikkovat osaamisen alueet: ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot (Lahden seudun elinkeino- ja kilpailukykystrategia, päivitys 2011). Näiden osaamisalueiden tutkimusta ja kehittämistä edistetään yhteistyössä alueen korkeakoulujen kanssa. Elinkeino- ja kilpailukykystrategian toteuttamisen koordinoinnista vastaa Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan kuntien yhdessä omistama Lahden seudun kehitys LADEC Oy. Elinkeinopolitiikan nykytilannetta arvioitaessa on olennaista pohtia, ovatko strategiset valinnat olleet oikeita ja kyetäänkö toiminnan tuloksellisuutta osoittamaan syntyneinä työpaikkoina, yritysten sijoittumispäätöksinä, olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvyn parantumisena ja tutkimus- sekä tuotekehitysrahoituksen lisääntymisenä. Yritysten nettomuutoksen (aloittaneet - lopettaneet yritykset), yritysten tuottavuuskehityksen, yritysten t&k

17 menojen tai teollisuusyritysten suhteellisen osuuden (Vähäsantanen, 2014) perusteella ei voida osoittaa, että alueen elinkeino- ja kilpailukykystrategia olisi voimassaoloaikanaan kyennyt kääntämään Lahden seudun kilpailukykyä merkittävästi aiempaa parempaan suuntaan. Lahden seudun sijoitus oli vertailun 22. sija yhteensä 70 kaupunkiseudun kilpailukykyä mittaavassa SataMittari -vertailussa. Lahden kaupunkiseudun paras osa-alue oli innovatiivisuus (yritysten t&k menojen suhde liikevaihtoon), jossa kaupunkiseutu sijoittui 20. parhaaksi. Lahden kaupunkiseudun elinkeinopoliittiset kärjet kuvaavat pitkän aikavälin valintoja, joilla alueen yritysten voidaan olettaa kasvattavan kilpailukykyään. Ympäristöteknologisten ratkaisujen (cleantech) markkinoiden on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan tulevan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana (Clean Edge, 2013). Esim. energiatehokkaiden ratkaisujen globaalit markkinat olivat vuonna 2010 n. 600 mrd. euroa, kun ne vuonna 2020 arvioidaan olevan yli 1000 miljardia euroa. (Clean Edge, 2013; Roland Berger, 2012). Muotoilun ja designin merkitys suomalaisten yritysten kilpailukykytekijänä ja osana strategista kehittämisympäristöä on myös selvässä kasvussa (Suomalaisen työn liitto, 2013). Myös päijäthämäläiset teollisuusyritykset suunnittelevat hyödyntävänsä muotoilua tulevaisuudessa nykyistä enemmän (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Yleinen globalisaatiokehitys lisää yksittäisten toimijoiden sijasta verkostojen roolia kyvyssä kilpailla markkinoilla, kotimaisilla ja kansainvälisillä. Nämä trendit tukevat näkemystä siitä, että Lahden seudun elinkeinostrategian peruspainotukset ovat edelleen oikeita ja että innovaatiokyky on keskeinen uuden kunnan menestyksen kannalta. Päijät-Hämeen verkkotietokeskus on koonnut 22 eri toimialan arvonlisäyskehityksen kehityksen ja ennusteet vuodesta 2000 vuoteen 2017 (Päijät-Hämeen liitto, 2013). Etlan ennusteisiin pohjautuva aineisto ennakoi, että Päijät-Hämeen yrityksissä suurimmat arvonlisäykset lähivuosina tapahtuvat elektroniikka-, kone- ja paperiteollisuudessa sekä toisaalta palvelualoilla, etenkin liikeelämää palvelevan toiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Alueen elinkeinopoliittisten kärkien (ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot) tulisi pureutua vahvasti alueen kasvavien toimialojen kehittämiseen, jotta samalla voitaisiin synnyttää ympäristövaikutuksiltaan kevyempiä ja paremmin käyttäjien tarpeet huomioivia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita tulevia kansainvälisiä menestystarinoita. Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Ladec -alueen (Hollola, Lahti ja Nastola) kuntien johdon näkemys nykyisten elinkeinopalveluiden tasosta suhteessa kunnan alueen palvelutarpeeseen ei eronnut Ladec -alueen ulkopuolisten kuntien (Kärkölä, Hämeenkoski, Iitti) näkemyksistä (taulukko 2, s. 21). Pienempien kuntien johto koki siis, että elinkeinoelämän kehittämisen tämänhetkinen palvelutaso on kunnan tarpeisiin nähden yhtä hyvällä tasolla kuin Ladec Oy:n omistajakunnissa. Eri kuntien palvelutarpeet epäilemättä eroavat yritysten määrän ja yrityskentän rakenteellisten erojen (liite 1, kuva 12) vuoksi merkittävällä tavalla toisistaan. 17

18 Yritysten tyytyväisyys kunnan toimintaan on havaittu Päijät-Hämeessä olevan sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013), joka voi kieliä erikokoisten yritysten erilaisesta kohtelusta kunnan toimesta. Viimeinen pk-yritysbarometri syksyltä 2013 paljastaa, että yleinen elinkeinoilmasto sekä yrityksen ja kunnan välinen yhteistyö ja julkiset yrityspalvelut koetaan maakunnassa negatiivisena (Suomen yrittäjät, 2013, syksy). Yritysten kannalta merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi nähdään kuitenkin yleinen taloudellinen tilanne, kilpailutilanne, rahoitusvaikeudet sekä yritystoiminnan sääntely (Suomen yrittäjät, 2013, syksy). Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kehittämisverkostoissa ja yhteistyösuhteissa on paranneltavaa myös yritysten välillä. Päijäthämäläisten teollisuusyritysten koetaan toimivan yhä melko sisäänpäin lämpiävästi, jonka vuoksi mm. pienten yritysten yhteistyömahdollisuudet ja innovaatiot voivat jäädä huomaamatta (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Alueen yritysklusterit, suurimpana mekatroniikkaklusteri, tähtäävät yhteiseen innovointiin, verkottumiseen, kansainvälistymiseen ja avoimempaan tuotekehitykseen ja niitä tulisi osata hyödyntää vielä nykyistä enemmän (taulukko 2, s. 20) Kuntien erot elinvoimapanostuksissa Yritysten toimintaympäristön kehittämistä ei voida täysin ulkoistaa elinkeinoyhtiöille. Kunnilla ja kaupunkiseudulla on maankäyttöratkaisujen lisäksi muitakin vaikutusmahdollisuuksia yritysten elinkeinoympäristöön (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014; Holstila, 2013). Voidaan olettaa, että suuremmalla kunnalla on paremmat valmiudet vastata elinkeinoympäristön kehittämiseen, vaikka tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksesta elinkeinopolitiikkaan on vielä varsin vähän (Koski;Kyösti;& Halonen, 2013). Kaupungit ovat mm. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman myötä nousemassa innovaatiotoiminnan polttopisteeseen, osin varsin vajavaisin resurssein ja toimintamallein. Julkisten hankintojen sekä investointien tarkastelu osana yritysten arvoverkostojen kehittämistä on yhä varsin vieras lähestymistapa kuntaorganisaatioille. Kuntatalouden kriisiytyessä on vaarana, että ajatusta uudenlaisesta innovaatioympäristöstä ei saada riittävästi vietyä toteuttamiseen asti. Riittääkö kunnilla resursseja tulevien kehitysmahdollisuuksien tunnistamiseen, analysointiin ja toteuttamiseen, kun valtaosa energiasta kohdentuu lakisääteisistä tehtävistä suoriutumiseen? 18 Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen kuvasi Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmälle pitämässään esityksessä kuntien vastaavan toimintaympäristön muutoksiin pääpiirteissään kahdella erilaisella strategialla: 1) pienentämällä kuntaorganisaation mahdollisimman kevyeksi, eli luomalla ns. riisutun peruskuntamallin tai 2) resursoimalla kehittämiskykyiseen kuntakonserniin. Käytännössä isot kaupungit rakentuvat erilaisten järjestämisvastuiden ja Yksi Vellamon kunnan suuria haasteita on luoda hallinto, joka on toimintatavaltaan ympäristömyönteinen, innovatiivinen, yrittäjyysmyönteinen ja samalla kansalaisille avoin. Tämä edellyttää koko koulutusjärjestelmän läpi ulottuvaa luovaa toimintatapaa eli oivaltavaa ja uusia asioita käyttöön ottavaa hallintoa kaikissa kunnan yksiköissä. (Halme & Kuukasjärvi, 2010)

19 kuntayhteisöjen vuoksi monialaisiksi kuntakonserneiksi. Uuden kunnan tulisi suhtautua vakavasti toimintaympäristön kehittämiseen osana yhä tuottavampaa ja tehokkaampaa toimintakokonaisuutta. Ulkopuolisen hankerahoituksen (rakennerahastot, TEKES, kansainväliset rahoitushaut) hyödyntäminen on keino kasvattaa strategialähtöisen kehittämistoiminnan rahoitusta. Toisaalta kunnan toimintaympäristön sääntelyn purkaminen voi luoda tilaa uusille ratkaisuille. Esim. Hattulan, Hollolan, Kalajoen, Kuusamon, Lapuan ja Pudasjärven aloite vapaakuntakokeilusta (2014-) tähtää kuntien ja aluehallintoviranomaisten päällekkäisen toiminnan karsimiseen sekä uusien yrityslähtöisten innovaatioiden toteuttamiseen kunnan säännösympäristöä väljentämällä. Salpausselän uusi kunta voisi ammentaa oppia ja ideoita näistä kokeiluista. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen virkamiesjohdon mielestä elinkeinopolitiikassa tulisi jatkossa: lisätä alueen yritystunnettavuutta, jotta yritykset pitäisivät Lahden seutua aitona sijoittumisvaihtoehtona. huomioida omaa kuntaa laajemman alueen kehitys. keskittyä enemmän tuotantoverkostojen /klusterien rakentamiseen ja osaamisen/tutkimuksen tukemiseen. keskittyä enemmän markkinointiin ja "ketterämpiin" ratkaisuihin. edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja luoda yrittäjille selkeät palvelukokonaisuudet. Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 2) on koottu kuntien panokset elinvoiman kehittämiseen pitäen sisällään sisäisen kehittämisen resurssit, elinkeinoelämän kehittämispanokset, korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tukemisen, kuntamarkkinoinnin panostukset sekä kuntien edunvalvonnan järjestämisen. Taulukon tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia eri kuntien välillä, vaan niitä on tulkittava suuntaa-antavina tietoina. Kaikkiaan voidaan havaita, että Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa on käytössään varsin erilaiset ulkoisen ja sisäisen elinvoiman kehittämisen resurssit. Kuntien näkökulma elinvoimaan ja sen kehittämistarpeisiin on riippuvainen kuntakoosta: Lahden kaupunki painii isojen kaupunkien elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisemisessa, kun selvitysalueen muut kunnat tarkastelevat elinvoimaa pienemmän kunnan näkökulmista käsin. Kaikki selvitysalueen kunnat kokevat, että resurssit oman toiminnan kehittämiseen ovat edelleen tyydyttävällä tasolla. 19

20 Taulukko 2. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittämisen resurssit. Tulevaisuustyöryhmä toteutti kyselyn kuntien viranhaltijoille maaliskuussa Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Sisäisen kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/työntekijä = Johtamisen ja prosessien kehittäminen, henkilöstön koulutukset, kaupungin omat kehityshankkeet Kunnan panos oman toiminnan kehittämiseen suhteessa tarpeisiin on tällä hetkellä Elinkeinoelämän kehittämisen resurssit, eur/v = Ladec Oy:n rahoitusosuus, Etpähä ry:n kuntarahoitusosuus, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kuntarahoitusosuus 1-2 milj. 3000, vaihtelee ei kehittämis hankkeita, koulutuskulut pienet tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä 1-2 milj ,285 milj Elinkeinoelämän kehittämisen palvelutaso on tarpeisiin nähden tällä hetkellä Kunnan investoinnit elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen, eur /v Keskimääräinen panos alueen korkeakouluopetukseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen, euroa/ v Kunnan panos kuntamarkkinointiin, eur/v = Lahti Region Oy rahoitusosuus, kuntamarkkinointikampanjat ja -tapahtumat, kuntaa markkinoivat esitteet, matkailumarkkinointi sekä näyttävät rekrytointiilmoitukset hyvä tyydyttävä tyydyttävä hyvä välttävä 1-2 milj. - 0,350 milj milj.? milj milj milj milj milj tyydyttävä tyydyttävä 2.9 milj. 0.3 milj tyydyttävä yritystontit ja - kiinteistöt 3.7 milj milj

21 Hollola Hämeenkoski Salpausselän kuntajakoselvitys Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuvaus kunnan edunvalvonnan organisoimisesta vuonna 2014 Kunnan edunvalvonnan nykytaso on JORY JORY, yhteistyö maakuntaliiton ja muiden kuntien kanssa JORY, keskeiset luottamus henkilöt, edunvalvonnan yhteistyöryhmä Yhteistyö Lahti Regionin kanssa, hlötyövuosia 0,2 Johtavat virkamie het, yhteistyö maakunt aliiton kanssa, LADEC tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä huono Lahti Region tyydyttävä 3.7. Korkeakoulut ja kehittämisverkostot Erilaisten kehittäjäverkostojen ja koulutusinstituutioiden merkitys elinvoimalle on suuri ja tulee edelleen kasvamaan osana kilpailukykyisen yhteiskunnan olemusta. Lahden seudun vääjäämättömänä Akilleen kantapäänä on oman tiedekorkeakoulun puute, jota kuitenkin paikataan vahvistuvan ammattikorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun erillislaitosten turvin. Lahden seudulla tapahtuvan tutkimustoiminnan vahvistumisen ongelmana voi edelleen olla kriittisen massan puute: sattuman merkitys voi kasvaa suureksi tutkimusrahoituksen saamisen, tutkimusaiheiden valikoitumisen ja yksilöiden kiinnostuskohteiden osalta. Hyvä yhteistyö alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen välillä ja toisaalta tutkimusryhmien vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti on täysin välttämätöntä tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Verkottumisella on tärkeä merkitys myös opetustarjonnan laajentamisessa (Niiniluoto, 2011). Lahden ammattikorkeakoululla (LAMK) on jo kokonsakin vuoksi hyvin tärkeä rooli alueen elinvoimaisuuden kannalta. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 5000 opiskelijaa. FUAS -liittouman myötä opiskelija voi valita kursseja myös Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Laureaammattikorkeakoulusta. LAMK on sitoutunut mm. opiskelijayrittäjyyden sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Opiskelijoiden omaa kiinnostusta yritysten t&k toimintaan kuvaa hyvin se, että n. 40 % Lahden Protomotoimintaan osallistuvista henkilöistä on ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kun puhutaan tutkimuksen edistämisestä, käytetään usein ilmausta kriittinen massa. Sillä viitataan voimavaroiltaan ja henkilöstöltään riittävän suureen yksikköön, joka voi rikastavan vuorovaikutuksen ja ajanmukaisen infrastruktuurin avulla tarjota uuden tiedon etsijöille luovan toimintaympäristön. Koulutuksen yhteydessä vastaavaksi avainkäsitteeksi sopii kriittinen diversiteetti, joka tarkoittaa opiskelijoiden mahdollisuutta valita tutkintoonsa monipuolisia aineyhdistelmiä. (Niiniluoto, 2011) 21. (Anttiroiko, Sente-julkaisu 32/ 2010)

22 Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Salpausselän selvityksen kuntien virkamiesjohto toi esille, että alueen elinvoiman kannalta korkeakoulujen voisi jatkossa olla tarpeen tuottaa tietoa erityisesti: niiden toimintojen osalta, jotka ovat strategisesti merkittäviä; siitä, miten voimme parantaa kilpailuasemaamme yritysten osaamispääoman ja tuotekehityksen tukemisesta pohjavesien ja ympäristön tilan huomioimisesta konkreettisten työpaikkojen luomisesta (yrittäjyyteen liittyvä osaaminen ja kielitaito) tukemaan yritystoimintaa ja julkista sektoria toimintaympäristön muuttuessa sekä isojen ongelmien ratkaisemiseksi. Oheisessa taulukossa on esitetty erilaisia Lahden seudun alueella vaikuttavia kehittämisverkostoja, joilla voisi olla vielä nykyistäkin enemmän annettavaa uuden kunnan innovaatioympäristön rakentamiseen. Taulukko 3. Kuntajakoselvitysalueella vaikuttavia kehittämisverkostoja. 22 Kehittämisverkosto Efektilastenkulttuurikeskus Lahden alueen mekatroniikkaklusteri ja LMN Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys ja päihdetyö PETE Päijät-Hämeen LUMA keskus Lyhyt kuvaus Mukana www Päijät-hämäläisen lastenkulttuurin edistäminen. Lastenkulttuurikeskuksen kautta järjestetään kulttuuritarjontaa suoraan alueen päiväkoteihin ja kouluihin. Lahti Mechatronics Network (LMN) on mekatroniikkaklusterin aktiivisista jäsenyrityksistä koostuva ydinjoukko, jonka yhteisenä tavoitteena on verkostoyritysten kilpailukyvyn parantaminen, liiketoiminnan edellytysten kehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen verkostoyhteistyötä vahvistamalla. Ehkäisevää mielenterveys ja päihdetyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuntajohdon, nuoriso- ja sivistystoimen, järjestöjen, vähittäiskaupan ja asukasyhteisöjen kanssa. PH LUMA tukee ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista sekä harrastuneisuutta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Uusina kuntina vuoden 2013 alusta mukaan ovat liittyneet Heinola ja Orimattila mekatroniikkaa liiketoiminnassaan hyödyntävää yritystä Lahden seudulta, Ladec Oy koordinoi. Osaamisalueita: puutuoteteknologia, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, materiaalinkäsittely, ympäristö ja asuminen, kuljetusvälineet. Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat Varhaiskasvatus, Peruskoulu, Lukio ja muu peruskoulun jälkeinen opetus, Yliopisto ja korkeakoulu, Alueen LUMA-toimijat, Kerhot s.nsf/pages/33e2d6ed30ce2 707C225780D00412DB3 s.fi/fi/etusivu/?id=2 ks.com/w/page/ /te RVETULOA! ampus.fi/fi/ph_lumakeskus/etusivu

23 Päijät-Hämeen viljaklusteri Protomo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Työelämä hanke, Hämeen alueverkosto Tavoitteena on esimerkiksi tutkimuksen kehittämine n, työvoiman saatavuuden parantaminen sekä tunnettavuuden lisääminen. Klusteri toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa oppilaitosten kanssa. Tuotekehityksestä ja uudesta yritystoiminnasta kiinnostuneiden ammattilaisten, yritysten ja opiskelijoiden verkosto, Verso on sosiaalialan ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden kohtaamispaikka Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Tehtävänä mm. sosiaalialan asiantuntemuksen kehittäminen ja välittäminen. Koordinoi erilaisia teemaverkostoja. Työelämä hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan. Sen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Alueverkoston tehtävänä on varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkoston toimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi elintarviketeollisuuden yritystä, MTK Häme ja Ladec Oy. Yrityksiä, opiskelijoita, Ladec Oy koordinoi Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat ELY, TE-keskus, Ladec, Päijät-Hämeen liitto, kauppakamari jne. etusivu/?id=288 /tule-mukaan-protomolahteen t/sivu.php?id=31283&vy=1 0016&ryhma=800 tyoelama_2020_- hanke/yhteistyoverkostot/alu everkostot/hameen_alueverk osto Asukas- ja asiakaslähtöisyys Tulevaisuustyöryhmän useassa tapaamisessa on nostettu esille pienempien kuntien hyvät käytännöt ja pelko niiden häviämisestä kuntien yhdistyessä ja byrokratian lisääntyessä. Osa näistä selvityskuntien hyvistä käytännöistä on luonteeltaan sellaisia, jotka perustuvat paikallisten inhimillisten voimavarojen, olosuhteiden ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Tästä hiljaisesta tiedosta on kuntarakenteen myllerryksessä syytä pitää kiinni sekä isommissa että pienemmissä kunnissa. Kuntajakoselvitysalueella on kuitenkin onnistuneita esimerkkejä yhteisen palveluntuotannon toimivuudesta. Esim. Lahden, Nastolan ja Kärkölän yhteinen rakennusvalvonta on saatu toimimaan onnistuneesti pienten alkukankeuksien jälkeen. Asiakasta voidaan palvella nyt isossa yksikössä tehokkaammin ja useamman asiantuntijan voimin kuin pienessä. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa on erilaisia asiakaslähtöisiä ja osallisuutta kasvattavia Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet (mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa (Demokratiatyöryhmä, 2014)

24 toimintatapoja. Esim. Hollolassa nuorisovaltuusto jakaa tsemppirahaa hollolalaisten lasten ja nuorten tapahtumiin ja tekemiseen. Nastolassa taas Hyvän Olon Nastola tapahtumat kannustavat kuntalaista ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Iitissä toimiva kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien kuulemiskanavana päätöksenteon ja kylien välillä. Uuden kunnan asiakaslähtöinen kehittäminen ei voi pois sulkea tarvetta muuttaa ja usein myös karsia nykyistä palveluverkkoa. Asukkaan ja asiakkaan osallisuuden kasvattaminen näihin tarvittaviin muutoksiin on perin haasteellinen tehtävä. Demokratiatyöryhmä selvittää erilaisten aluedemokratiamallien mahdollisuuksia uudessa kunnassa Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan uuden kunnan vahvuudeksi on tunnistettu erilaisten asumisen ja yritystoiminnan alueiden tarjoaminen (Tulevaisuustyöryhmän SWOT ). Kuntajakoselvitysalueen fyysisenä erityispiirteenä on metropolialueen läheisyys ja erittäin hyvä saavutettavuus, tiivis kaupunkikeskusta sekä siihen kytkeytyvä elinvoimainen maaseutu. Luonnonympäristöillä on myös merkittävä painotus alueen luonteessa: Salpausselkä luo maisemaan viehättävää vaihtelua ja omaleimaisuutta. Suomen suuret järvialueet alkavat Lahden kaupunkiseudulta ja ovat houkutelleet runsaasti vapaa-ajan asumista alueelle. Salpauskunta olisi oikea kaupunki ja samalla oikeaa, tulevaisuudessakin menestyvää maaseutua. Uuden kunnan tulisi löytää vetovoimatekijöitä, jotka tuovat näiden eri alueiden synergiat esille. Esim. lähiruoan tuotantomahdollisuudet ja niiden tuomat palvelualan työpaikat voivat olla tällaisia. Myös matkailutoiminnan verkottaminen ja arvoverkostojen rakentaminen koko alueelle olisi hyödyllistä. Alueelliseen kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea lisää haastetta ja jännitettä. Parhaimmillaan paradoksien puristuksessa syntyy olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit haastava jännite; se voima, jonka varassa kilpailukyvyn elementit elävät ja uudistuvat. Ja jos jännite saa aikaiseksi jotain uutta, se on luonteeltaan luovaa. (Sotarauta, 2001) 24 Lahden kaupunkiseudun hyvän sijainnin tuomia etuja ei ole kyetty riittävästi hyödyntämään mm. liikenneympäristön puutteiden (VT12) vuoksi. Liikenneyhteyksien kehittämisen ohella tulevaisuudessa tulee panostaa myös nopeisiin ja luotettaviin tietoliikenneyhteyksiin. Jopa 70 % maakunnan teollisuusyrityksistä katsoo, että tietoliikenneyhteyksien nykytaso ei vastaa tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeita (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Nykyistä kehittyneemmät tietoliikenneyhteyden ovat erittäin tärkeitä myös etätyömahdollisuuksien sekä sähköisten palveluiden kehittämisen kannalta. Lahden kaupunkiseudun profiloituminen urheilu- ja musiikkikaupunkina ja näiden ympärille syntynyt tapahtumatuotanto on tärkeä osa alueen vetovoimaa. Terveellisten elämäntapojen, urheilun ja ravinnon tämänhetkinen vahva noste luo paljon uusia mahdollisuuksia kehittää alueelle

25 uutta yritystoimintaa. Lahden seudun asema kulttuurikaupunkina ei ole aivan yhtä selvä, vaikka kulttuuritapahtumien järjestäminen onkin 2000-luvulla kasvanut selvästi Hämeessä muuta maata nopeammin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, politiikka-analyysi, 2011). Musiikin osalta Lahden kaupunkiseutu kuitenkin tunnetaan: vierailija voi nauttia arvostetun Sinfonia Lahden konserteista Sibeliustalon huipputasoisessa salissa, riemastua kansantanssista ja musiikista Hollo ja Martta festivaaleilla, kuunnella juurevaa rokkia ja pieniä bändejä Torvessa tai osallistua urbaanin rytmimusiikin Suomen suurimpaan festivaaliin, Summer up -tapahtumaan Mukkulan kesäisessä kartanomiljöössä. Nämä kokemukset ovat monille tapahtumavieraille ensimmäinen todellinen kosketus Lahteen. Uuden kunnan markkinoinnille on vaikea keksiä otollisempia ympäristöjä. 4. Kehitystarpeet uudessa kunnassa 4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yhdyskuntarakenteen merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1. Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen Edistetään Lahden eteläisen kehätien toteuttamista sekä Lahti-Kouvola välin perusparantamista edunvalvontaa kohdentamalla. hyödyntämällä valtion ja Lahden kaupunkiseudun kasvusopimusta. 2. Kuntakeskustaajamien kehittäminen Pidetään yllä jo alkanutta kuntien keskustaajamien kehitystä, asumisen tiivistymistä keskusta-alueille ja liiketoimintaympäristöjen virkistymistä kanavoimalla asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. luomalla sisäisen raideliikenteen kehittämisen tavoitteet uudelle kunnalle. 3. Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi Kehitetään olemassa olevia autoriippuvaisia asuinalueita lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi ympäristöksi tuottamalla peruspalvelut mahdollisimman lähellä. tarjoamalla liikkuvia palveluita lähipalveluiden tueksi/sijasta. 25

26 4. Kaupunkiseudun maankäytön tarkastelu kokonaisuutena Siirrytään maankäytön selkeisiin työnjakoihin uuden kunnan erilaisten alueiden välillä. Varmistetaan, että asumisen ja työpaikkatoimintojen alueet voivat kehittyä eivätkä häiritse toisiaan. Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. Hyödynnetään alueen ympäristöteknologista osaamista uusien ratkaisujen etsimiseen (pinta- ja pohjavesien suojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja varautuminen) Turvataan laajojen yhtenäisten viheralueiden säilyminen sekä asukkaiden lähivirkistysmahdollisuudet. 5. Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenteellinen elinvoimaisuus Huolehditaan maaseudun elinvoimaisuudesta maankäytön sekä elinkeinopolitiikan keinoin. Tuetaan hyvien tietoliikenneyhteyksien kehittämistä uuden kunnan alueella. Hyödynnetään alueen runsasta vapaa-ajan asumista maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1) Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen Hyödynnetään täysimittaisesti Salpauskunnan alueen sijaintia sekä logistista asemaa yritystoiminnan, matkailun ja asumisen ympäristönä kohdentamalla edunvalvonnan resursseja kehityskäytävän luomiseen tarvittavien investointien hankkimiseen. yhdenmukaistamalla sijoittumisen, asumisen ja matkailun markkinointia sekä investointisuunnitelmia vahvaksi kokonaisuudeksi. kehittämällä luonto- ja liikuntamatkailu yhdeksi elinkeinotoiminnan kärjeksi. 26 2) Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen Tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja nopeaa tuotekehitystoimintaa tarjoamalla elinkeinoyhtiön kautta tapahtuvaa rahoitus- ja hautomotoimintaa yrityksen koosta riippumatta. tarjoamalla julkisissa hankinnoissa referenssikohteita ja -ympäristöjä pk-yrityksille sekä ympäristöteknologiaa ja muotoilua hyödyntäville yrityksille.