Salpausselän kuntajakoselvitys. Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä

Transkriptio

1 Salpausselän kuntajakoselvitys Työryhmien loppuraporttien tiivistelmä S a l pau ss e l ä n k u n ta ja ko s e lv i t ys T yö r y h m i e n lo p p u r a p o r t t i e n t i i v i s t e l m ä

2 Kuuden kunnan yhteistyötä Hollola asukkaita omanarvontuntoinen emäpitäjä taloudeltaan kuusikon kärkeä edessä isoja investointeja päättänyt tuntuvasta sopeutuksesta mm. lukion lopettamisesta asukkaita työssä enemmän muualla kuin Hollolassa Kärkölä asukkaita kuntakuusikon heikoin talous teollisuuden osuus mittava ja Koskisen Oy:n erityisen iso pitkälti ulkoistanut palvelunsa ei sijaitse valtatie 12:n varressa niin kuin muut Hämeenkoski asukkaita Lahti asukkaita hämeenkoski kärkölä hollola Lahti nastola iitti VT 12 pienin ja maatalousvaltaisin hoitanut isot investoinnit ja velkaantunut suuntautuu perinteisesti osin Lammille muista poiketen ei radanvarressa 2/3 uuden kunnan asukkaista olisi länsi-itäsuuntaisen kunnan keskellä hoitanut kehyskunnille ja niiden asukkaille monia palveluita talouden liikkumavara suurin omistaa enemmän peltoa ja metsää kuin muut keskusta uudistuu juuri nyt vauhdilla Iitti asukkaita Nastola asukkaita virallisesti Kymenlaaksoa, mutta länsiosa samaistuu Hämeeseen sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeestä, muut pääosin Kymenlaaksosta monipuolinen elinkeinorakenne selvityskuntien ainoa kyläasiain neuvottelukunta päätti teollistua 1960-luvulla pitkä nauhataajama pohjoisosissa laaja kylien verkosto taloudessa kärkikastia

3 Palveluverkkotyöryhmä Palveluita sinne, missä kysyntää on riittävästi Kohtuullinen etäisyys ja kansalaisten yhdenvertaisuus huomioidaan Palveluverkon periaatteet Hyvät käytännöt säilytetään: niiden kehittämisen tulee jatkua myös uudessa kunnassa Tehtyjä taloudellisia ratkaisuja kunnioitetaan: palveluverkossa huomioidaan kuntien jo tekemät investoinnit ja karsinnat Palvelut tarjotaan siellä, missä niille on riittävästi kysyntää: kansalaisten yhdenvertaisuus ja kohtuullinen etäisyys huomioidaan Palveluverkkoa ei kuvata yksityiskohtaisesti toimipisteittäin Valtionhallinnon valmistelema sote-uudistus vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan palveluverkkoon Kuntalaislähtöiset palvelut Valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä: kannustetaan käyttämään palveluita joustavasti siellä, missä niiden käyttö on luontevaa Sähköiset palautejärjestelmät otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti Aluepalvelupisteissä henkilökohtaiset ja videoneuvotteluyhteyttä edellyttävät asiakaspalvelut, mahdollistavat toimialojen yhteistyön Monimuotoinen palveluverkosto Yhdistymishallituksen tekemän palveluselvityksen tavoitteena on kustannusten karsiminen 8 10 % nykyistä tehokkaammiksi Yksityistäminen on vaihtoehto ja kolmas sektori palveluiden tuottajina hyödynnetään Lähipalveluiden vienti asiakkaan luo hoidetaan reitittämällä palveluliikenne järkevästi Kuntalaisia ja palveluntarjoajia kannustetaan ottamaan käyttöön laajasti sähköisiä palveluita Lähipalvelut sijoittuvat matkan varrelle Lähipalveluita ovat päivähoitopaikka, alakoulu ja aluepalvelupiste, josta saa lähipalveluneuvontaa Harvoin tarvittavat palvelut tuotetaan liikkuvina, sähköisesti tai keskitetysti Lähipalvelukeskukset 1. Kaupunkikeskus 2. Kaupunkimainen lähipalvelukeskus 3. Maaseutumainen lähipalvelukeskus 4. Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus

4 Tulevaisuustyöryhmä Elinvoimaa suuremmasta kuntakoosta Visio: Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki Linjauksia uudelle kunnalle Laaditaan maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma, joka tarkastelee mm. lähiruoan ja biopolttoaineiden hyödyntämistä Luodaan välittömästi yhteinen maapolitiikka Tavoitellaan n. 1 % vuotuista väestönkasvua. Tavoitteena houkutella erityisesti työikäistä väestöä Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeita Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola -välin parantaminen Kuntakeskustaajamien kehittäminen Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen nivelalueiden kehittäminen Elinvoimapolitiikan kehitystarpeita Helsinki-Lahti-Pietari -käytävä Yritysten kilpailukyky ja uudet kasvualat Korkeatasoinen tutkimus- ja kehitystoiminta Alueen tunnettuuden kasvattaminen Asukaslähtöisyys ja osallisuus Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Uuden kunnan strategisia tavoitteita Talouden tasapainoisuus Asiakaslähtöinen palveluiden periaate Erityishuomio työssäkäyvän ikäluokan houkutteluun Nuorisoystävällisyys ja kiinnostavuus opiskelijakaupunkina Työttömyyden merkittävä vähentäminen Kestävä yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenne Uusien työpaikkojen houkuttelu Nousevat elinkeinotoiminnan alueet Uudistuva teollisuus Matkailu ja tapahtumat Elintarviketeollisuus ja paikallinen ruoantuotanto Biotalous ja resurssitehokkuus Osaamisintensiiviset työpaikat ja kaupunkirakenteen muutos

5 Demokratiatyöryhmä Uuden kunnan asukkaat ovat aktiivisia vaikuttajia Alueellisella päätöksenteolla taataan paikallinen asiantuntemus Alueelliset toimielimet Osallistuvat alueen asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseen ja alueen kehittämiseen Lähtökohtana on väestön maantieteellistä jakautumista, työssäkäyntialuetta ja palvelurakennetta huomioiva aluejako Entisen Lahden kaupungin alueelle on mahdollista muodostaa 2 3 alueellista toimielintä Uuden kunnan hallinto säilyy jatkossakin alueellisesti hajautettuna Alueellisen toimielimen tehtävät Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Alueensa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Tukipalvelutehtävät, mm. alueiden kunnossapito, ruokapalvelu, kiinteistönhoito Alueen yleinen kehittämistoiminta Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Lausunnonantomahdollisuus lautakuntien asioihin sekä alueensa yleis- ja asemakaavojen muutoksiin Alueellisen toimielimen kokoonpano 7 13 uuden kunnan valtuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä Uuden kunnan valtuusto nimeää alueellisen toimielimen puheenjohtajan Sihteerinä ja esittelijänä toimii toimielimen nimeämä uuden kunnan viranhaltija Kuntalaisten osallisuus Uuden kunnan tulee ennakkoluulottomasti laajentaa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia nykyisestä. Laaditaan osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana kuntien parhaat käytännöt Kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä ja kaupungin päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa

6 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kunnilla yksinään ei ole tarpeeksi sopeutusmahdollisuuksia Suuremmassa kunnassa veroprosentti 21 riittää vuoteen 2023 Sopeutustarve ja mahdollisuudet Talouden paineet eivät hellitä: verorahoituksen lasku ja väestön ikääntyminen lisäävät menojen ja tulojen epätasapainoa - Tilanne ei helpotu tulevinakaan vuosina Painelaskelmien perusteella sopeutustarve lähes 100 milj. euroa Tarvitaan voimakasta sopeutusta sekä itsenäisiltä kunnilta että yhdessä itsenäisten kuntien sopeutusmahdollisuus yksinään ei ole riittävä palveluiden turvaamiseksi Suuremman kunnan sopeutusmahdollisuus itsenäisiä kuntia suurempi onko varaa jättää tämä käyttämättä? Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kuntien hoidettava talouttaan vastuullisesti, poikkeavat investoinnit ja muut sitoumukset hyväksyttävä yhdistymishallituksessa Jokaisen kunnan tavoitteena 2016 saavuttaa vähintään nollatulos. Kärkölälle tavoite on liian haastava, mutta senkin tulee käyttää kaikki sopeutusmahdollisuudet Kunnalliset maksut ja taksat sekä poistot harmonisoidaan Kunnat eivät saa perustaa tai täyttää toistaiseksi voimassa olevia virkoja ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä Uuden kunnan taloudenhoito Laskelmissa on päädytty vuonna 2017 kunnallisveroprosenttiin 21, jolla voitaisiin pärjätä vuoteen 2023 asti Asukaskohtaisen velkamäärän ilman konsernilainoja tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana Yhdistymisavustusta uusi kunta saa 8 M Uuden kunnan henkilöstölinjauksia Henkilöstömäärä sopeutetaan työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin mm. urasuunnittelua ja uudelleensijoittelua hyödyntäen Palkat yhteensovitetaan: lähtökohtana samasta työstä sama palkka Tietohallinto ja ICT-palvelut ICT-raportissa esitetään, että ICT-palvelut ulkoistettaisiin. Näin kustannuksia voidaan leikata jopa 20 % Tietohallinto järjestetään uuden kunnan omana toimintana

7 Lue raportit: Selvittäjien esitys julkaistaan