Tampereen seudun ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsäalan perustutkinto 180 osp Metsäkoneasennuksen osaamisala

Transkriptio

1 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsäalan perustutkinto 180 osp Metsäkoneasennuksen osaamisala Metsäkoneasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa , Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Sisällys Tampereen seudun ammattiopisto Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Johdanto Metsäalan perustutkinto ja muodostuminen Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Suuntautumisvaihtoehdon valinta Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Arviointi Ammatilliset tutkinnon osat Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen (2.4.1) Metsäkoneiden huolto 35 osp Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen (2.4.2) Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (2.6.16) Koneellinen puunkorjuu 20 osp (Kuru) Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Yhteiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Paikallisesti tarjottavat vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (2.6.14) Metsäkoneen käyttö 10 osp (2.6.15) Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp (2.6.13) Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp (2.7.1) Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat

3 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 5.1 (2.6.25) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Perehdyttämissuunnitelma Liite PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Alan osaamistarpeet Metsäkoneala Puuenergian korjuu Tredun metsäkoneasentajien koulutusta järjestävän Ylöjärven Valon toiminta-alueen metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Pirkanmaa Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneasentajan osaamisalan tavoitteet

4 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Johdanto Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 4

5 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 1 Metsäalan perustutkinto ja muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Metsäalan perustutkintotutkinto Metsäkoneasennuksen osaamisala Metsäkoneasentaja 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat. Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp, yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp 30 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat osp Metsien hoito ja puunkorjuu, 30 Metsänhoitotyöt 8 Puunhankinta 15 Metsäluonnonhoito 6 Työturvallisuus ja ensiapu Metsäkoneasennuksen osaamisalan, metsäkoneasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp osp Metsäkoneiden huolto 35 Hydrauliikka perusteet 10 Sähkötekniikka perusteet 8 Konetekniikan perusteet 7 Metsäkoneiden huolto TOP osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 Hydrauliikan komponentit ja järjestelmät 5 Sähkötekniikka 4 Konetekniikka 5 Moottoritekniikka 3 Materiaalioppi, hitsaus ja levytyöt 3 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt TOP Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp osp Koneellinen puunkorjuu opiskeluvuosi Yhteiset tutkinnon osat 5

6 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 35 osp Aikaisemmin suoritetut lukio-opinnot + Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia osp Metsänparannuskoneen käyttö Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia osp Turvetuotanto, näyttö 8 (Kannus ja Ähtäri) osp Metsäkoneen käyttö Näyttö osp Energiapuun korjuukoneen käyttö Näyttö osp Työkoneiden käyttö ja huolto (logist.) Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia osp opintoja KV-vaihto 5. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 180 osp yhteensä 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tässä tutkinnossa opiskelija voi edetä mm. seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: 6

7 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Metsäkoneasentaja Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 35 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp osaamisala-opinnot: Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat: 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta Metsäkoneasentajan ammatillisia tutkinnonosia ovat: Metsäkoneiden huolto, Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, valinnainen tutkinnon osa sekä vapaasti valittava tutkinnonosa. Tutkintoon kuuluvat valinnaiset tutkinnon osat tukevat ammatillista suuntautumista Opiskelija voi valita tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös muita ammatillisia tutkinnonosia työssäoppimalla. 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Vuosisuunnittelu Tredun Valon toimipisteen metsäkoneasentajan opintojen järjestäminen aikataulutetaan vuosittain tarkistettavana ja hyväksyttävänä vuosisuunnitelmana, jossa määritellään tutkinnon osien ajoitus sekä tarvittavat/käytössä olevat resurssit. Varusteet ja maksut Opintonsa aloittavat opiskelijat saavat panttia vastaan metsurin turvavarusteet oppilaitoksen puolesta käyttöönsä. Koneopetuksen alkaessa oppilaitos hankkii opiskelijalle työasun, turvakengät sekä huomioliivit. Kevyemmän työpuvun opiskelija hankkii itse. Henkilökohtaisten työvaatteiden 7

8 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja pesu on mahdollista koulun pesutuvan pesukoneilla. Huoltotöihin on varattuna haalareita, jotka huolletaan oppilaitoksen puolesta. Oppilaitos järjestää opiskelijoille ensiapu, työturva-, tieturva- ja tulityökorttikoulutukset, joista opiskelijat maksavat viranomaismaksut. Luonnon hoidosta annetaan luonnonhoitotutkintoa vastaavan tason koulutus. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa luonnonhoitotutkinnon, niin opiskelija vastaa myös siihen liittyvistä kustannuksista. Opintojen järjestäminen Metsätien toimipisteen metsäkoneasentaja koulutuksessa pyritään maksimoimaan käytännöntyön opetusta. Metsäkoneasentajakoulutus suoritaan kahdessa vuodessa, sillä edellytyksenä koulutukseen pääsyllä on ollut suoritetut lukio-opinnot. Yhteisistä tutkinnon osista on kuitenkin suoritettava Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, Työelämätaidot sekä Yrittäjyys ja yritystoiminta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kulkevat läpivirtaavina koulutuksen sisällössä. Avaintaitona kestävä kehitys tulee esille jokaisella opintojaksolla, ja sen oppimista arvioidaan niiltä osin, mitä kestävän kehityksen huomioiminen edellyttää kyseisellä jaksolla, esim. asianmukainen jätteiden käsittely metsätyömaalla. Kestävä kehitys ilmenee metsätalouden jokaisessa työvaiheessa kestävän metsätalouden toteuttamisena. Metsien käsittelyä säätelevät erilaiset lait ja asetukset sekä metsäsertifiointikriteerit (PEFC, FSC). Kestävää metsätaloutta harjoitettaessa noudatetaan lisäksi myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion luomia Hyvän metsän hoidon suosituksia. Metsäalan luonnonhoitotutkinto on osana kestävän kehityksen mukaista koulutusta. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaaminen on myös yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Metsäkoneiden tvt-tekniikaan liittyy elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, jotka ovat osana metsäkoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmiä. Opiskelijan on osattava tehdä näiden järjestelmien avulla ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testaukset sekä asentaa ja päivittää sujuvasti järjestelmän ohjelmat. Opetuksessa hyödynnetään Tampereen kaupungin verkko-oppimisalusta Moodlea ja Lisäksi opiskelijoita ohjataan etsimään ammattialaa koskevaa tietoa verkosta. Yrittäjyydellä tarkoitetaan opiskelijan yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä sekä ymmärrystä oman alan liiketoiminnasta. Elinikäisten oppimisen avaintaitojen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti sisäisen yrittäjyyden omaksuminen. Yrittäjyyttä on sisällytetty opintoihin 8 osp (taulukko alla). Opiskelijat opiskelevat esimerkiksi kustannuslaskentaa, joka luo perustiedon kustannusrakenteesta, jolloin opiskelija voi arvioida oman työnsä tuottavuutta. Metsäkoneasentajien työn opetus toteutetaan aidoissa työympäristöissä, jolloin opiskelijoita ohjataan työskentelemään yrittäjämäisesti tuottavuus huomioiden. 8

9 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Opintojakso Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp tiedonhallinta 3. Työn perustana olevan Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa ja metsänkasvatuksen taloudelliset tavoitteet. Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat. Oman palkan laskeminen. TES Oma-aloitteisuus ja ahkeruus. Aloitekyky. Oman työn arviointi ja Päätöksenteko, Vuorovaikutustaidot Metsäkoneiden huolto 30 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Metsäkoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp 1 osp Ymmärtää metsäkoneiden huollon tärkeyden metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta ja ymmärtää korjauksissa suoritettavat työ ja varaosahankinnan kokonaistaloudellisesti ajatellen 1 osp Arviointi Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit 3 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Jakson alussa simulaattoriopetuksen myötä metsäkoneen taloudellisen käytön perusteet. 1 osp Jakson alussa perehdytään energiapuun mittauksen ja varastoinnin vaikutuksista kustannuksiin. 1 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Opetusmenetelmä Luokkaopetus Toiminnalliset menetelmät maastossa, Kustannusten laskentaa Luokkaopetus Kustannusten laskentaa Kustannuslaskenta Simulaattoriopetus Kustannusten laskentaa Yritysvierailu Kustannusten laskentaa 9

10 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Koneellinen puunkorjuu 20 osp Työehtosopimuksen sisältö Puunkorjuutyön kokonaisuuden hallinta sekä työn itsenäinen ja vastuullinen tekeminen Työn tuloksen sekä oman työn arviointi ja kehittäminen. Koneiden ja laitteiden toimintakunnon ylläpitäminen Vuorovaikutus ja yhteistyö 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Turvetuotanto 10 ov 1 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Yhteiset tutkinnon osat 1 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Yrittäjyys ja yritystoiminta 2 osp Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Teoriaopetus. Toiminnalliset opetusmenetelmät harjoittelutyömailla. Vierailut puunjalostuslaitoksissa. Simulaattoriopetus. Kustannusten laskentaa. Kustannusten laskentaa Kustannusten laskentaa Luokkaopetus Työssäoppiminen Työssäoppimisjakso (vähintään 30 osp) ajoittuu pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheeseen, kolmannelle lukuvuodelle (jaksot 2-4). Työssäoppimispaikan opiskelija hankki itse. Top-ohjaaja sopii työpaikkaohjaajan (yrittäjän tai hänen työntekijän) työssäoppimisjakson koulutuksellisista tavoitteista. Sekä neuvoo käytänteet ja hyväksyy työssäoppimispaikan. Top-sopimus tehdään aina paikan päällä kolmikantaisesti (opiskelija, yrittäjän edustaja, opettaja). Työssäoppimispaikalla tehdään käyntejä tarvittaessa. Yhteydenpito hoidetaan muuten puhelimitse. Ulkomaanvaihdot Oppilaitoksella on metsäalan kumppanuuskouluja ulkomailla. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon. Metsäalan opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon toisen lukuvuoden keväällä. Tavoitteena on lisätä entisestään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksaan (kumppanuuskoulu Ala-Saksin liittotasavallassa Seesen-Münchehofissa, Nds. Forstliches Bildungszentrum), Ranskaan (kumppanuuskoulu La Bastide des Jourdansissa, Centrie Forestire de la region PACA) ja Hollantiin (kumppanuuskoulu Wellessä, AOC de Groene. 1.5 Arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointia suorittavat kyseisen tutkinnonosan opetukseen osallistuneet opettajat. Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Osaaminen arvioidaan tutkinnonosan näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla, joista on maininta tutkinnonosien kuvauksissa. Näytön annettuaan opiskelija arvioi 10

11 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja ennen arviointi keskustelua oman suorituksensa arviointi lomakkeisiin. Arvioinnit kootaan yhteen tutkinnon osien päättyessä pidettävässä arviointipalaverissa. 2 Ammatilliset tutkinnon osat Eri tutkinnon osien opetuksen järjestäminen osaamisperusteisesti: 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänhoitotyöt 6 osp Metsänhoitotöiden tekeminen (metsänviljely, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus) Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Puunhankinta 15 osp Puuston mittaus ja arviointi Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa 11

12 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Metsäluonnonhoito 6 osp Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Työturvallisuus ja ensiapu 3 osp Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Lainsäädännön ja ohjeiden perusteet Ensiapu Puunkorjuun työturvallisuus, suojavarusteet ja välineet Konetyön työturvallisuus OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. 12

13 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja 13

14 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan ensiapu, työturvallisuus, metsänhoitotyöt ja luonnonhoito (merkitty punaisella arviointikriteerit taulukossa). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. 14

15 Metsäalan pt, metsäkoneasentaja Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 1 Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp MEMK51 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvallisuus, Ensiapu, Metsänhoitotyöt, Puunhankinta Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa Voimassa jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 15

16 16 Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Kasvinsuojelumenetelmien ja aineiden valinta ja käyttäminen viljelee ohjattuna metsänuudistuskohteen hoitaa ohjattuna taimikoita, sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattuna mittaa ja arvioi lähes mittaa ja arvioi itsenäi- töihinsä liittyvän itsenäisesti töihinsä liitsesti ja huolellisesti töi- puuston yleisesti käytössä tyvän puuston yleisesti hinsä liittyvän puuston olevien mittaus- ja käytössä olevien mit- yleisesti käytössä olevien arviointivälineiden avulla taus- ja arviointivälinei- mittaus- ja arviointiväli- den avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistus kohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelaisäädännön mukainen tutkinto neiden avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsää ädännön mukainen tutkinto Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Estetiikan huomioiminen tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 16

17 17 Aloitekyky Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Kestävä kehitys Oman työn arviointi Päätösten teko Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä. ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää keskeisiltä osilta metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuu- kaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee omaaloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnonarvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnanmetsämarjat ja kauppasienet ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja - välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyt- tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät vaarat käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellises- 17

18 18 tävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti. ti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontainen kehitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja - kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet - kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee perusteellisesti metsäluonnon ekologian perusteet Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus - tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämis-mahdollisuudet - tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa toimintaalueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit Puulajivalinta - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet - perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttömahdollisuudet - perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän- - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet - perustelee monipuolisesti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsän-hoidon 18

19 19 hoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat - tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitys-vaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä - tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla - tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee ohjattuna puukauppamuodot kuvailee osittain metsänuudistamisen ja kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo pääosin metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osilta puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee perusteellisesti metsänuudistamisen ja metsänkasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä 19

20 20 Riistan elinympäristöjen huomioiminen sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee osittain maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa lähes itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ensiapu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden pukeutuu työ- ja sääolo- pukeutuu työ- ja sääolo- mukaisesti suhteiden mukaisesti suhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset Vuorovaikutus ja yhteistyö keskustelee ohjattuna toiminnastaan. keskustelee omaaloitteisesti toiminnastaan. keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot. 2.2 (2.4.1) Metsäkoneiden huolto 35 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla 20

21 21 tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon tehdä järjestelmän huollot ja korjaukset tehdä vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Hydrauliikka perusteet 10 osp hydraulijärjestelmien tunteminen hydrauliikan vianmääritys, huolto ja korjaus vian etsintä työturvallisuus Sähkötekniikka perusteet 8 osp sähkötekniikan tunteminen sähköjärjestelmän vianmääritys, huolto ja korjaus mittaus- ja ohjausjärjestelmien hallinta vianetsintäohjelmien käyttö diagnosointijärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Konetekniikka perusteet 7 osp moottorin tunteminen polttomoottoreiden vianmääritys ja huolto varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus poltto- ja voiteluaineiden käyttö voimansiirron ja jarrujärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Metsäkoneiden huolto TOP 10 osp 21

22 22 OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa sekä erilaiset simulaattori ja simulaatioharjoitukset. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Opettajien työskentely oppitunnilla on tasa-arvoista, eikä ennakkoon sovittuja rooleja tai tehtäviä ole. Tiimiopettajuus vaatii opettajilta harjaantumista sekä luottamusta itseen ja omaan osaamiseen. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan tulityö ja työturva (kortit) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta alalta 22

23 23 Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus Metsäkoneiden huolto 30 osp XXXXXX Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen Näytön toteutustapa Opiskelija suorittaa näytön sillä metsäkonemerkillä/tyypillä, jonka käyttöön hän on saanut koulutuksen. Näyttö tai tutkintotilaisuus suoritetaan työmaaoloissa. Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja määrittelee koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Lisäksi hän määrittelee korjaustarpeen. Näytössä arvioitava osaaminen Ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa voidaan yhdistää metsäkoneiden huollon sekä kunnossapito-, ja korjaustöiden näyttö siltä osin kun se on näytön toteutuksen ja työelämän kannalta luontevaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioimista, ammattietiikkaa, oppimista ja ongelmanratkaisua, vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja arvioidaan jatkuvalla seurannalla koko tutkinnonosan ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa xx.xx.xxxx. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa xx.xx.xxxx. Voimassa xx.xx.xxxx. jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 23

24 24 Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Diagnosointi Hydrauliikan käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Sähkötekniikan käyttö Polttomoottorien käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävästi tekee pääosin itsenäisesti tekee itsenäisesti ja vianetsintää käyttäen vianetsintää käyt- loogisesti edeten via- hyväkseen hydrauliikan täen hyväkseen hydrauliikan netsintää käyttäen hy- käyttö- ja sähkökaavioita, käyttö- ja sähväkseen hydrauliikan elektronisia vianetsintä kökaavioita, elektronisia käyttö- ja sähkökaavioi- tai diagnosoivia vianetsintä tai diagnota, elektronisia vianetkökaavioita, järjestelmiä, sekä hyväksyttävästi soivia järjestelmiä, sekä sintä tai diagnosoivia soveltaa pyrkii soveltamaan tes- järjestelmiä, sekä sovelsoivia testauksiin tauksiin taa testauksiin perusteellisesti vianpuolitusmenetelmiä vianpuolitusmenetelmiä tekee hyväksyttävästi hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien yleisimmät vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee helpoimmat komponenttien korjaukset tai vaihdot tekee hyväksyttävästi järjestelmän huollot ja korjaukset tekee hyväksyttävästi sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset käyttäen hyväkseen yleismittaria. Ohjattuna käyttää vianetsintäjärjestelmiä tekee hyväksyttävästi nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tekee pääosin itsenäisesti hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti komponenttien korjauksen tai vaihdon vianpuolitusmenetelmiä tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja sujuvasti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee itsenäisesti ja sujuvasti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee pääosin itsenäisesti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee pääosin itsenäisesti nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjestelmää 24 ja erilaisia mittekee itsenäisesti ja loogisesti edeten nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjes-

25 25 Varusteiden ja lisälaitteiden käyttö Viestintätilanteiden hallinta. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Kielitaito Viestintä ja mediaosaaminen käyttää ohjattuna vianetsintäjärjestelmiä ja erilaisia mittauksia tekee hyväksyttävästi moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee hyväksyttävästi koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee hyväksyttävästi ammatin terminologiaa käyttäen tulkitsee hyväksyttävästi vieraskielistä teknistä kirjallisuutta tauksia tekee moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee pääosin itsenäisesti koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee pääosin ammatin terminologiaa käyttäen lukee ja tulkitsee pääosin oikein vieraskielistä teknistä kirjallisuutta telmää ja erilaisia mittauksia tekee oikein ja sujuvasti moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee perusteellisesti ja ymmärrettävästi ammatin terminologiaa käyttäen lukee ja ymmärtää vieraskielistä teknistä kirjallisuutta 25

26 26 Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Sähkö/ painemittaukset tekee ohjattuna hallinta-mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käyttää ja lukee hyväksyttävästi resistanssin-, jännite- virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita tekee pääosin itsenäisesti hallinta-, mittausja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testauksen sekä pääosin itsenäisesti asentaa ja päivittää järjestelmän ohjelmat käyttää ja lukee pääosin oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita tekee itsenäisesti ja oikein hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testauksen sekä asentaa ja päivittää sujuvasti järjestelmän ohjelmat käyttää ja lukee oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-, virran- ja paineidenmittaukseen käytettäviä mittareita Poltto- ja voiteluaineiden käyttö Kestävä kehitys Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen valitsee tavallisimmat huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn hyväksyttävästi, ohjeita noudattaen valitsee pääosin itsenäisesti kulloiseenkin huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvan aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn lähes itsenäisesti ja pääosin huolellisesti sekä ohjeita noudattaen valitsee itsenäisesti kulloiseenkin huolto tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee työn itsenäisesti ja huolellisesti sekä ohjeita noudattaen Tietokoneet ja resurssienhallinta hallitsee hyväksyttävästi tietokoneen peruskäytön hallitsee pääosin tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan hallitsee sujuvasti tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan Vianetsintäohjelmien käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen käyttää ohjattuna koneessa olevia vianetsintäohjelmia käyttää osittain koneessa olevia vianetsintäohjelmia. käyttää itsenäisesti koneessa olevia vianetsintäohjelmia 26