TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 5/2010 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkovaltuusto Osallistujat (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A Osallistujat (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan 52 KOKOUKSEN AVAUS 53 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvoston esitys Puheenjohtaja avasi kokouksen Alkuhartauden piti kirkkoherra Merja Hermonen. Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu esityslistoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä Kirkkovaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden. Ei muutoksenhakuoikeutta. Todettiin. 54 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvoston esitys Ei muutoksenhakuoikeutta. Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet.

2 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite Ei muutoksenhakuoikeutta. Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 46 varsinaista jäsentä ja 13 varajäsentä eli yhteensä 59/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. 55 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Ei muutoksenhakuoikeutta. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sirpa Vinberg ja Eivor Huldén. Ei muutoksenhakuoikeutta. 56 MIKKO LAURÉNIN LUOTTAMUSTOIOMIEN LAKKAAMINEN JA UUDEN JÄSENEN KUTSUMINEN HÄNEN TILALLEEN KIRKKOVALTUUSTOON Kirkkoneuvoston esitys Pastori, merikapteeni Mikko Laurén on nimitetty Maarian seurakunnan seurakuntapastorin (II) virkaan alkaen toistaiseksi. Seurakunnan viranhaltija ei voi toimia yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä. Kirkkovaltuuston tulee todeta hänen luottamustoimensa lakanneeksi ja kutsua viivytyksettä hänen tilalleen uusi jäsen. (KL 7:2, KJ 7:2,3) Kirkkovaltuusto toteaa, että Mikko Laurénin luottamustehtävä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä on päättynyt ja että hänen tilalleen yhteiseen kirkkovaltuustoon kutsutaan Kokoomuksen ja sitoutumattomien listalta

3 Yhteinen kirkkovaltuusto seuraavaksi eniten ääniä saanut sairaanhoitaja Jaana Koskenniemi. Ei muutoksenhakuoikeutta. Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 57 PUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN SIELUNHOITOTYÖN JOHTOKUNTAAN MIKKO LAURÉNIN TILALLE Pastori, merikapteeni Mikko Laurén on nimitetty Maarian seurakunnan seurakuntapastorin (II) virkaan alkaen toistaiseksi. Koska seurakunnan viranhaltija ei ole kelpoinen seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan luottamustehtävään, tulee hänen luottamustehtävänsä sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtajana todeta päättyneeksi ja hänen tilalleen valita uusi henkilö. Kirkkovaltuusto on kokouksessaan valinnut sielunhoitotyön johtokuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Laurén Mikko, pastori, merikapteeni jäsenet: Aaltonen Pirjo, osastosihteeri Keinänen Matti, dosentti Mähönen Tuulikki, lehtori Sepponen Eero, kirkkoherra Siivonen Riitta, psykoterapeutti Uhinki Ailo, psykologi varajäsenet: Laine Outi, lasten ja nuorten psykiatrian erikoislääkäri Marjanen Anja, lehtori. Asia oli esillä kirkkoneuvostossa Kokouksessa tapahtuneen esittelyn tarkennuksen jälkeen hallintojohtajan esitys kirkkoneuvostolle oli, että sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtajaksi jäljelle olevaksi kaudeksi esitettäisiin valittavaksi psykologi Ailo Uhinki, joka on toiminut johtokunnan varapuheenjohtajana. Johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi esitettäisiin valittavaksi lehtori Anja Marjanen, joka on antanut tehtävään

4 Yhteinen kirkkovaltuusto suostumuksensa. Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää, että sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtajaksi jäljelle olevaksi kaudeksi valitaan psykologi Ailo Uhinki. Johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi valitaan lehtori Anja Marjanen. On muutoksenhakuoikeus. Kirkkovaltuusto päätti, että sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtajaksi jäljelle olevaksi kaudeksi valitaan psykologi Ailo Uhinki. Johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi valitaan lehtori Anja Marjanen. On muutoksenhakuoikeus. 58 TALOUS- JA SUUNNITTELUJOHTAJA AAPO KAISTIN IRTUSANOUTUMISILMOITUS Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti esittää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoneuvostolle saapuneella kirjeellään seuraavaa: Pyydän eroa talous- ja suunnittelujohtajan virasta eläkkeelle siirtymisen vuoksi Palvelussuhteeni on jatkunut keskeytyksettä lukien, joten irtisanomisaikani on kaksi kuukautta. Saavutan henkilökohtaisen oman eläkeikäni Kiitän seurakuntayhtymää kuluneiden vuosien hyvästä yhteistyöstä. Turussa 31. päivänä toukokuuta 2010 Aapo Kaisti talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti on toiminut yli 34 vuotta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ensin talousjohtajan ja sittemmin talous- ja suunnittelujohtajan virassa. Kaisti on toiminut seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä, palkka-asiamiehen varamiehenä ja johtoryhmän jäsenenä. Virkansa ja henkilökohtaisen kiinnostuksensa perusteella hän on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä seurakuntayhtymää lähellä olevissa yhteisöissä. Kirkkoneuvosto merkitsi ilmoituksen tiedokseen ja kirjasi pöytäkirjaansa: Samalla kirkkoneuvosto lämpimästi kiittää Aapo Kaistia pitkäaikaisesta ja hyvästä työstä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän

5 Yhteinen kirkkovaltuusto palveluksessa. Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto merkitsee tiedokseen Aapo Kaistin irtisanoutumisilmoituksen ja toteaa, että Kaistin palvelussuhteen viimeinen päivä on Ei muutoksenhakuoikeutta Kirkkovaltuusto merkitsi tiedokseen Aapo Kaistin irtisanoutumisilmoituksen todeten, että Kaistin palvelussuhteen viimeinen päivä on Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto yhtyi kirkkoneuvoston esittämään lämpimään kiitokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta 59 BRYGGMAN-SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN Osana Varsinais-Suomen Liiton ja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan julkaisemaa maakunnan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa sekä Turun kaupungin arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa on asetettu tavoitteeksi Bryggman-instituutin perustaminen. Instituutin tehtävänä on olla kansallinen ja kansainvälinen rakennetun ympäristön ja rakentamisen tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa Se synnyttää Turun seudulle arkkitehtuurin ja rakentamisen tutkimuksen luovan keskuksen, joka alueen koulutustarjonnasta puuttuu. Tämän vuoksi instituutti tulee toimimaan myös ammatillisena täydennyskouluttajana sekä tapahtumien ja seminaarien järjestäjänä. Instituutin taustayhteisöksi tullaan perustamaan Bryggman-säätiö, jonka tehtävänä on vaalia arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin humaania arkkitehtuuriperintöä sekä edistää alan tutkimusta ja kehittämistyötä. Säätiön keskeinen perustamistoimi tulee olemaan yllä kuvattu Bryggman-instituutti. Liite 1 59: Bryggman-säätiön sääntöluonnos. Liite 2 59: Kutsu perustamaan Bryggman-säätiötä Liite 3 59: Bryggman-instituutin toiminnan esittely Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on vastuullaan monia Suomen

6 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys arvokkaimmista rakennuksista. Keskiaikaisten kansallisaarteiden lisäksi seurakuntien uudemmatkin kirkko- ym. rakennukset edustavat oman aikansa huippuarkkitehtuuria. Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli on esimerkki kestävän ja korkealaatuisen suunnittelun voimasta. Pitäessämme huolta merkkirakennuksistamme olemme myös saaneet valtiovallan tukea peruskorjaushankkeille, koska esimerkiksi tuomiokirkon katsotaan kuuluvan henkisesti kaikille suomalaisille. Seurakuntayhtymän on mielekästä ylläpitää tiivis yhteys rakennustaiteen ja -alan keskeisiin vaikuttajaorganisaatioihin, jotka muodostavat Bryggman-säätiön rungon. Kirkkovaltuusto merkitsee tiedokseen, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt, että seurakuntayhtymä ryhtyy yhdeksi Bryggman-säätiön perustajaksi ja sitoutuu asettamaan säätiön peruspääomaksi euroa. Ei muutoksenhakuoikeutta Käsittely Valtuutettu Harri Raitis tiedusteli, onko tällaiseen hankkeeseen meneminen kirkkolain mukaan mahdollista. Hallintojohtaja Kallio vastasi pohtineensa sitä, onko tähän hankkeeseen meneminen seurakunnan tehtävän toteuttamista ja tulleensa siihen tulokseen, että kyllä se on, koska tällä vahvistetaan arvokkaiden rakennustemme kunnossa pitämistä. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Jorma Hellstén yhtyi Kallion näkemykseen ja piti säätiön perustajaksi lähtemistä oikeana ratkaisuna. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedokseen, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt, että seurakuntayhtymä ryhtyy yhdeksi Bryggman-säätiön perustajaksi ja sitoutuu asettamaan säätiön peruspääomaksi euroa. 60 KAARINAN KIRKON LAAJENNUS Ei muutoksenhakuoikeutta Kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan Kaarinan kirkon laajennusta ja palautti asian uuteen valmisteluun.

7 Yhteinen kirkkovaltuusto Käsittely ja päätös kuuluvat seuraavasti: Kirkkoneuvosto asetti kokouksessaan Kaarinan kirkon rakennustoimikunnan tehtävänään laadituttaa suunnitelmat kirkon laajennukselle sekä toteuttaa laajennus, kun hanke on hyväksytty kirkkovaltuustossa. Kaarinan kirkossa tehtiin vuonna 2005 työsuojelutarkastus, jossa todettiin kirkossa olevan liian vähän sosiaalitiloja ja työtiloja kirkossa työskenteleville Kaarinan seurakunnan työntekijöille. Siten rakennustoimikunta aloitti suunnittelun sen pohjalta, että tarkastuksessa todetut työtilapuutteet saadaan poistettua. Valmistunut kaavamuutos mahdollisti kirkon laajentamisen kahteen tasoon n. 400 m² verran itään päin. Ensimmäisissä luonnoksissa suunniteltiin laajennukseen uudet työtilat ja sosiaalitilat siten, että pohjakerrokseen tuli nuorisotilat sekä sosiaali- ja varastotiloja ja 1. kerrokseen työntekijöiden työtilat. Koska laajennus sijoittui vanhan rakennuksen jatkoksi, tuli kulku uusiin tiloihin suunnitella vanhan seurakuntasalin läpi. Tällöin vanha seurakuntasali pieneni ja se olisi hankaloittanut sen käyttöä tulevaisuudessa. Tilanteesta keskusteltiin Kaarinan seurakunnan kanssa ja todettiin, että seurakunta tarvitsee hyvän ja toimivan seurakuntasalin työ- ja sosiaalitilojen lisäksi. Tämän perusteella teetettiin uudet luonnokset, jossa laajennusosan pohjakerrokseen sijoitettiin edelleen nuorisotilat ja sosiaalitilat, mutta laajennuksen 1. kerrokseen suunniteltiin uusi seurakuntasali. Tällöin työntekijöiden työtilat sijoitettiin vanhan seurakuntasalin paikalle. Tämä ratkaisu mahdollisti hyvät työtilat työntekijöille sekä toimivan seurakuntasalin. Suunnittelun edetessä päätettiin saneerata vanhat inva-wc:t nykyisten suositusten mukaisiksi. Edelleen huomattiin, että vanha vahtimestarin asunto-osa, joka oli otettu toiminnalliseen käyttöön, sijaitsi keittiön takana siten, että kulku oli keittiön läpi. Kulku tähän tilaan suunniteltiin uudelleen keittiön editse ja tilaan suunniteltiin yksi työtila, vahtimestarin tila ja työntekijöiden taukotila, jossa mahdollistetaan myös työskentely. Eli varsinaisen laajennuksen lisäksi parannettiin tilojen toimivuutta myös vanhassa rakennuksessa. Toimikunta pyysi luonnoksista lausunnot Kaarinan seurakuntaneuvostolta, vammaisneuvostolta, kiinteistölautakunnalta ja yhteistyötoimikunnalta. Lausunnot kuuluvat seuraavasti: Liite 1 60.

8 Yhteinen kirkkovaltuusto Kaarinan seurakunta on tyytyväinen tehtyihin luonnoksiin ja toivoo vain pieniä tilojen täsmennyksiä. Vammaisneuvosto on lausunnossaan antanut monia ohjeita erilaisten esteellisyyksien poistamiseen ja ne tullaan huomioimaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammaisneuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että rakennuksessa ei ole lainkaan hissiä, vaikka rakennus on kahdessa tasossa ja huomauttaa, että sekä laajennusosaan että vanhaan rakennusosaan tulisi suunnitella hissit. Rakennustoimikunta pohti hissitilannetta jo luonnostelun alkuvaiheessa ja teki harkitun päätöksen jättää hissit toteuttamatta. Toimikunta katsoo, että hissit voidaan jättää pois, koska vaikka rakennus on kahdessa tasossa, ei se ole varsinaisesti kaksikerroksinen, vaan molempiin tasoihin pääsee pyörätuolilla tai rollaattorilla ulkokautta. Myös toiminta eri tasoissa poikkeaa toisistaan niin paljon, että kulkuyhteys hissillä olisi satunnaista. Lisäksi vanhaan rakennukseen uuden hissin saaminen olisi erittäin työlästä. Kiinteistölautakunta hyväksyi omalta osaltaan suunnitelmat. Mikäli hissit rakennetaan, delegoisi se päätösvallan rakennustoimikunnalle. Edelleen kiinteistölautakunta esitti, että pyrittäisiin neuvottelemaan kaupungin kanssa lisäparkkipaikkoja ja saamaan tilat myös jätehuoltoa varten. Yhteistyötoimikunta totesi, että laadituissa suunnitelmissa toteutuu uudet työntekijöiden työtilat ja sosiaalitilat ja siten suunnitelmat voidaan hyväksyä. Kaarinan kirkon laajennuksen arkkitehtiluonnokset kuuluvat seuraavasti: Liite Luonnoksissa kirkko laajentuu n. 445 m² kahteen tasoon. Laajennusosan pohjakerrokseen sijoittuvat nuorisotilat sekä nuoriso-ohjaajien työtilat ja sosiaalitiloja sekä varastotiloja. Laajennuksen 1. kerrokseen sijoittuu uusi seurakuntasali. Vanhassa rakennuksessa seurakuntasalin paikalle on suunniteltu työtiloja siten, että saadaan työtilat kahdelle diakoniatyöntekijälle, kanttoreille oma työtila sekä papistolle ja myös vastaanottotilat keskusteluille. Vanhaan asunto-osaan sijoitetaan työntekijöiden taukotila, uusi työhuone sekä vahtimestarien työtila. Kulku muutetaan siten, ettei keittiön läpi enää kuljeta.

9 Yhteinen kirkkovaltuusto Pohjakerroksessa muutetaan sosiaalitiloja siten, että saadaan toimiva invawc. Toimikunta teetti laajennuksesta kustannusarvion ja arvion mukaan koko rakentaminen maksaa n euroa. Laajennuksen osuus on n euroa ja vanhassa rakennuksessa tehtävät muutostyöt n euroa. Muutostöiden kustannukset jakaantuvat siten, että pohjakerroksen sos.tilan kustannukset ovat n euroa, vanhan asunto-osan kustannukset ovat n euroa ja vanhan seurakuntasalin tilalle toteutettavien työtilojen kustannukset n euroa. Koska investointibudjetin 3-vuotissuunnitelmassa Kaarinan kirkon laajennukselle on varattu varoja euroa, päätti rakennustoimikunta tuoda nyt teetetyt luonnokset periaatepäätökseen kirkkoneuvostoon ennen suunnittelun jatkamista. Rakennustoimikunta esittää, että teetetyt luonnokset kustannuksineen hyväksyttäisiin toteutuksen pohjaksi. Mikäli osa vanhassa rakennuksessa suunnitelluista muutoksista jätettäisiin nyt pois, maksaisi se tulevaisuudessa tuntuvasti enemmän. Esitys kirkkoneuvostossa : Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä esitetyt luonnokset ja kokonaiskustannusarvion euroa jatkosuunnittelun pohjaksi. Kun suunnitelmat ovat valmistuneet ja urakkalaskenta käyty, tuodaan suunnitelmat ja kustannukset vielä erikseen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston hyväksyttäviksi. Käsittely kirkkoneuvostossa 17.6: Jäsen Juha Nappu kiinnitti huomiota kustannusten nousuun budjetoituun verrattuna. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jari Hlavatý toivoi puheenvuorossaan, että ennen kuin kirkkoneuvosto päättää asian, se viedään kokonaisvaltaisena pakettina kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Jäsen Petra Määttänen esitti, että ennen kuin kirkkoneuvosto päättää asian, se viedään kokonaisvaltaisena pakettina kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Jäsen Pirkko Julkunen kannatti Määttäsen esitystä. Jäsen Petra Määttänen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja Rinne kannatti Määttäsen esitystä. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun.

10 Yhteinen kirkkovaltuusto Tiedoksi kiinteistöjohtaja. Uutta valmistelua pohdittaessa kiinteistötoimisto mietti seuraavia vaihtoehtoja: - tuodaan laajennus saman kaltaisena ja suuruisena uudelleen kirkkoneuvostoon, josta kirkkoneuvosto lähettää sen kirkkovaltuustoon periaate päätöstä varten - jätetään toteuttamatta jokin alue vanhan rakennuksen saneerauksen osalta. Tämä pienentää kustannuksia, mutta toteutus on silloin huonompi ja mikäli työt toteutetaan kuitenkin jonkun vuoden päästä, on se huomattavasti kalliimpi - suunnitellaan laajennus uudestaan siten, että vanhan rakennusosan saneeraus jää mahdollisimman pieneksi. Tämä alentaa kustannuksia, mutta toimivuus huononee oleellisesti etenkin seurakuntasalin osalta. Näitä eri vaihtoehtoja pohdittiin myös johtoryhmässä ja perusteellisen keskustelun jälkeen päädyttiin yksimielisesti esittämään, että kirkon laajennuksen laajuutta, kustannuksia ja rakentamisen aloitusta ei vietäisi nyt heti kirkkovaltuustoon periaatepäätöstä varten, vaan odotetaan kunnes seurakuntayhtymän strategia on valmis. Strategiassa otetaan huomioon talouden kehitys ja painopistealueet mihin toimintaa tulee suunnata. Edelleen resursseissa tarkastellaan tarpeita kiinteistöjen suhteen ja varsinkin lisätarpeita tai luopumisia. Siten nyt olisi viisautta odottaa hetki ja käsitellä kaikkien kiinteistöjen hankintaa tai laajentamista sekä myös luopumista kokonaisvaltaisesti yhtenä strategian osana. Kiinteistötoimisto painottaa kuitenkin sitä, että työsuojelutarkastuksen tuloksena Kaarinan kirkkoon on saatava paremmat sosiaali- ja työtilat työntekijöille pikaisesti ja siten Kaarinan kirkon laajennus tulee pikaisesti ratkaista strategian valmistumisen myötä. Esitys kirkkoneuvostossa : Kirkkoneuvosto päättää käsitellä Kaarinan kirkon laajennuksen uudelleen ja lähettää sen kirkkovaltuuston kokoukseen periaatepäätöstä varten vasta, kun seurakuntayhtymän strategia on valmistunut ja kiinteistöjen käyttö ja tulevaisuuden tarpeet on siinä kokonaisvaltaisesti käsitelty. On muutoksenhakuoikeus.

11 Yhteinen kirkkovaltuusto Ilmoitus: Kaarinan kirkon rakennustoimikunta, Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto, hallintojohtaja Hannu Kallio. Käsittely kirkkoneuvostossa : Puheenjohtaja Heimo Rinne totesi, että kiinteistöjohtajan asiat 4 ja 5 liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että yleiskeskustelu niistä voidaan käydä yhteisenä ja sen jälkeen kumpikin asia käsitellään erikseen. Menettelytapa hyväksyttiin. Juha Nappu ihmetteli, mikä asia on muuttunut kirkkoneuvoston edellisen kokouksen jälkeen. Kirkkoneuvosto on tehnyt päätöksen asioiden tai koko paketin viemisestä kirkkovaltuustoon odottamatta mahdollista uuden strategian valmistumista. Petra Määttänen teki ehdotuksen kummankin asian viemisestä kirkkovaltuustoon periaatepäätettäväksi ilman, että odotetaan uutta strategiaa. Juha Nappu kannatti Määttäsen ehdotusta. Tauno Hovi katsoi, että asia on niin tärkeä, että tarvittaessa voidaan kutsua ylimääräinen kirkkovaltuusto koolle, jotta päätöksen tekoa voidaan nopeuttaa. Merja Ainasoja kysyi, eikö listaehdotuksia voisi hyväksyä liittämällä niihin kuitenkin määräpäivän, johon mennessä strategian on oltava valmiina. Puheenjohtaja Heimo Rinne totesi laajan yleiskeskustelun päätyttyä, että on syntynyt kaksi toisistaan eroavaa mielipidettä. Toisen mukaan on laadittava yleissuunnitelma ja kokonaisuus halliten vietävä asia kirkkovaltuuston ratkaistavaksi. Yleissuunnitelman laatiminen vie aikansa. Toisen mielipiteen mukaan asiat voidaan nyt viedä valtuustoon jo tiedossa olevien ehdotusten pohjalta. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi Kaarinan kirkon laajennus. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Vastakkain ovat listaehdotus pohjaehdotuksena ja Petra Määttäsen vastaehdotus, jonka mukaan asia viedään kirkkovaltuuston käsiteltäväksi ensi tilassa. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Määttäsen ehdotuksen takana olivat Ainasoja, Hovi, Määttänen, Nappu ja Kivikari eli viisi ääntä. Listaehdotuksen kannalla olivat puheenjohtaja Rinne, Hurme, Julkunen ja Korhonen eli neljä ääntä.

12 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Puheenjohtaja totesi, että Petra Määttäsen ehdotus oli tullut kirkkoneuvoston päätökseksi. Kirkkoneuvosto päätti, että Kaarinan kirkon laajennusehdotus viedään kirkkovaltuuston käsittelyyn ensi tilassa. Ilmoitus kirkkovaltuustolle, Kaarinan kirkon rakennustoimikunnalle, Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvostolle ja hallintojohtaja Hannu Kalliolle. Kirkkovaltuusto päättää, että Kaarinan kirkon laajennuksen suunnittelua voidaan jatkaa euron kokonaiskustannusarvion ja liitteenä olevien luonnosten pohjalta ja että kun suunnitelmat ovat valmistuneet ja urakkalaskenta käyty, tuodaan suunnitelmat ja kustannukset vielä erikseen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston hyväksyttäviksi. On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Hallintojohtaja Kallio esitteli Kaarinan kirkon laajennuksen valmistelutaustaa. Asiassa on merkityksellistä se, että kirkkoneuvostossa käsiteltiin yleiskeskustelun omaisesti sekä Kaarinan kirkon laajennusta että Hirvensalon kirkon laajennusta. Yleiskeskustelun jälkeen päätettiin erikseen Kaarinan kirkon laajennuksesta ja seuraavassa pykälässä Hirvensalon kirkon laajennuksesta. Äänestystuloksesta johtuen täällä kirkkovaltuustossa on nyt käsiteltävänä Kaarinan kirkon laajennus, mutta ei Hirvensalon kirkon laajennus, jonka kirkkoneuvosto jätti odottamaan yhtymän strategian valmistumista. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola esitteli Kaarinan kirkon laajennussuunnitelmia sekä sitä, että alun alkaen puolentoista miljoonan euron hanke oli muuttumassa 2,3 miljoonan euron hankkeeksi, ja tämän selvitessä suunnittelutyö keskeytettiin, koska tarvitaan kirkkovaltuuston kannanotto siihen. voidaanko asiaa kasvaneella kustannusrakenteella jatkaa. Käsittelyssä valtuutettu Juha Nappu katsoi, että kirkkoneuvoston pöytäkirja on tältä osin epätarkka, koska siitä saa käsityksen, että kirkkoneuvosto siunasi 2,3 miljoonan euron kustannusarvion, mitä se ei hänen mielestään tehnyt.

13 Yhteinen kirkkovaltuusto Valtuutettu Katarina Harjulahti-Sarainmaa katsoi, että kirkkoneuvostossa asioiden käsittelyjärjestyksellä on asetettu Kaarinan kirkon laajennus parempaan asemaan aiheetta. Hän esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Valtuutettu Merja Ainasoja kiisti, ettei vastustanut Hirvensalon kirkon laajennushanketta eikä hyväksy näiden kahden hankkeen kytkemistä toisiinsa. Remonttisuunnitelmaa laadittaessa on selvinnyt, että tiettyjä töitä ja muutoksia ei kannata jättää tekemättä, kun muutostöihin ylipäätänsä lähdetään. Valtuutettu Heikki Knuuti katsoi, että neljä vuotta sitten oli samanlainen tilanne. Tuolloin Henrikinkirkon ja Hirvensalon toteutusaikataulua muutettiin. Knuuti kannatti Harjulahti-Sarainmaan palautusesitystä. Puheenjohtaja totesi, että hän antaa palautusesityksestä huolimatta puheenvuorot niille, jotka olivat pyytäneet puheenvuoroa ennen palautusesitystä. Valtuutetut Mikko Nieminen ja Pentti Huovinen olisivat halunneet puhuttavan vain palautuksesta. Kirkkoherra Pirjo Vahtola puolusti Kaarinan kirkon remonttia sillä, että se perustuu työsuojelutarkastuksessa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseen ja on siksi kiireellinen. Palautusta puoltavia puheenvuoroja käyttivät myös Knuuti, Raitis ja Määttänen. Harjunlahti-Sarainmaa perusteli vielä uudelleen palautusesitystään sillä, että on epäselvää, mitä kirkkoneuvosto on asiasta päättänyt. Valtuutettu Paavo Nevalainen vastusti palautusta, koska Kaarinan suunnitelmat ovat pitkällä. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola esitteli Kaarinan kirkon tarpeiden kiireellisyyttä. Valtuutettu Keijo Korkka katsoi, että puheenvuoroissa puhutaan nyt liiaksi asiasta eikä palauttamisesta. Valtuutettu Ulla-Maija Vierimaa tiedusteli, vaarantaako Kaarinan kirkon laajennuksen toteuttaminen Hirvensalon kirkon laajennuksen toteuttamista. Hallintojohtaja Kallio vastasi, että seurakuntayhtymän tehdessä alijäämäisiä tilinpäätöksiä sillä ei oikeastaan olisi varaa suuriin investointeihin. On kuitenkin valtuuston käsissä arvioida kokonaistilannetta ja eri investointien suuruusluokkia.

14 Yhteinen kirkkovaltuusto Valtuutettu Harjulahti-Sarainmaa tiedusteli, mikä kiinteistöjohtaja Kosolan mielipide oli asian valmistelussa. Kallio vastasi, että johtoryhmä oli sekä Kaarinan että Hirvensalon valmistelun siirtämisen kannalla, mutta kirkkoneuvoston päätökseksi tuli Kaarinan kirkon valmisteluasian tuominen kirkkovaltuustoon ennen strategian valmistumista. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinne selitti, miten Kaarinaa ja Hirvensaloa koskeva päätöksenteko kirkkoneuvostossa meni. Valtuutettu Tiina Stauffer vastusti asian palauttamista. Valtuutettu Pekka Saarela katsoi, että Kaarinankin kirkko on käsiteltävä strategian valmistumisen jälkeen, eli kannatti palauttamista. valtuutettu Jorma Hellstén katsoi, että keskustelua on käyty riittävästi ja palautuksestatulisi äänestää. Valtuutettu Nappu vakuutti, että kun kirkkoneuvoston pöytäkirjan lukee tarkkaan, niin se kuvaa päätöksentekoa oikein. Puheenjohtajan tekemän äänestysesityksen jälkeen toimitetussa äänestyksessä asian palauttamisen puolesta äänesti 38 valtuutettua ja käsittelyn jatkamisen kannalle asettui 21 valtuutettua. Näin kirkkovaltuusto päätti palauttaa Kaarinan kirkon laajennusta koskevan kirkkoneuvoston esityksen uuteen valmisteluun. Kirkkovaltuusto päätti palauttaa Kaarinan kirkon laajennusta koskevan kirkkoneuvoston esityksen uuteen valmisteluun. Ei muutoksenhakuoikeutta. 61 SEURAKUNTANEUVOSTOJEN LAUSUNNOT MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ JA EHDOTUKSEN TEKEMINEN KIRKKOVALTUUSTOLLE Kirkkoneuvosto hyväksyi omasta puolestaan asettamansa toimikunnan määrärahajakoehdotuksen ja pyysi siitä seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Jakoehdotuksessa ikäryhmähyvitys on poistettu. Tuomiokirkkoseurakunnan hyvitys on nostettu yhdestä prosentista 1,1 prosenttiin. Ruotsalaisen seurakunnan hyvitys on pidetty 0,25 prosenttina. Seurakunnille tasan jaettava osuus on 12 prosenttia ja väkiluvun suhteessa jaettava osuus 88 prosenttia kokonaismäärärahasta. Kaikki seurakuntaneuvostojen lausunnot on nyt saatu ja asia on ollut

15 Yhteinen kirkkovaltuusto johtoryhmän käsittelyssä Seurakuntaneuvostojen yksityiskohtaiset lausunnot ovat seuraavat: Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto : 84. LAUSUNTO MÄÄRÄRAHATOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolta pyydetään lausuntoa määrärahatoimikunnan esityksestä seurakuntatyön määrärahojen uudesta jakamisesta paikallisseurakuntien kesken. Lausuntoehdotus liitteenä. ehdotus: Hyväksytään lausunto. : Hyväksyttiin lausunto. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston :n 84 liite on seuraava: Liite Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvosto : 74 MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYS SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN UUDESTA JAKAMISESTA PAIKALLISSEURAKUNTIEN KESKEN Kirkkoneuvosto asetti toimikunnan , joka nyt on tehnyt esityksen määrärahojen uudesta jakamisesta (liite 1). Seurakuntaneuvostoilta pyydetään lausuntoa mennessä. Mikaelinseurakunnan kohdalla uudistus tietäisi noin euron lisäystä talousarvioon. Esitys Mikaelinseurakunta toteaa, että kokonaismäärärahamalli on toiminut seurakunnan näkökulmasta erittäin hyvin. On hyvä, että kyseistä mallia kehitetään vastaisuudessakin. Määrärahajakotoimikunta on esityksessään pitäytynyt kokonaismäärärahaan, mikä on hyvä asia ja antaa paikallisseurakunnille pelivaraa joko toiminnan tai henkilöstöresurssien suhteen. Seurakuntaneuvosto pitää hyvänä sitä, että niin sanottu ikäryhmähyvitys on poistumassa määrärahan jakoperusteista. Tällä tavoin seurakunnat

16 Yhteinen kirkkovaltuusto saavat entistäkin tasapuolisemman kohtelun. Hyvänä asiana mainittakoon myös, ettei sisäisiä vuokria oteta käyttöön. Mikaelinseurakunta odottaa, että paikallisseurakuntien toiminnan määrällä olisi myös merkitystä määrärahajakoperusteissa. Toiminnan määrä on suoraan verrannollinen toimintakuluihin. Seurakuntaneuvosto ehdottaakin, että kirkkoneuvostolla olisi jatkossa käytössään sellainen määräraha, joka voitaisiin jakaa erityisiin tapahtumiin juuri niin sanotuin toiminnallisin perustein. Seurakuntaneuvostolla ei ole muuta huomautettavaa määrärahajakotoimikunnan esitykseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkistettiin heti. Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto. Esityksen mukaan. Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto : 88 LAUSUNTO N MÄÄRÄRAHANJAKOTOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISESTA Yhteinen kirkkovaltuusto päätti :ssä ottaa käyttöön nykyisin sovellettavan rahanjakomallin vuosiksi edellyttäen samalla, että valtuustokauden kahden viimeisen vuoden aikana valmistellaan uusi rahanjakomalli, joka pyritään saamaan voimaan seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan :ssa valita toimikunnan valmistelemaan uutta jakomallia. Toimikuntaan valittiin talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Rauno Heikola, kirkkoneuvoston jäsen Merja Ainasoja, talouspäällikkö Irma Hokka, taloussuunnittelupäällikkö Päivi Järvinen, kirkkoneuvoston jäsen Juha Nappu sekä hallintojohtaja Hannu Kallio. Kirkkoherroja toimikunnassa edustivat Tuomo Norvasuo ja Eero Sepponen. Seurakuntaneuvostoilta on pyydetty lausunto määrärahanjakotoimikunnan esityksestä mennessä.

17 Yhteinen kirkkovaltuusto Toimikunnan yhteiselle kirkkoneuvostolle tekemä esitys on ohessa mukana. Esitys Seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan määrärahanjako-toimikunnan esityksestä, ettei sillä ole esityksen suhteen huomautettavaa. Ei saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Esityksen mukaisesti. Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvosto : 82 MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYS SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN UUDESTA JAKAMISESTA PAIKALLISSEURAKUNTIEN KESKEN Lyhennysote pöytäkirjasta oli esityslistan mukana. Ehdotuksesta pyydetään seurakuntaneuvoston lausunto mennessä. Katariinanseurakunta menettäisi määrärahajakoesityksen mukaan , jota on pidettävä kohtuuttoman suurena heikennyksensä varsinkin ottaen huomioon seurakuntamme alueella asuvat tuhannet paluu- ja maahanmuuttajat, jotka ovat etsivän työn kohteena. Maahanmuuttajatyössä on suunnitteilla pilottihanke yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa ja sen voimistuessa tarvitaan lisää toimintamäärärahoja. Esitys: Katariinanseurakunta ei asetu kannattamaan ns. ikäryhmähyvityksestä luopumista, vaan edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa määrärahojen seurakuntakohtaisessa jakamisessa. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. seurakunnan alueella asuvien maahanmuuttajien osuus laskemisperusteiden määrittelyssä. Maahanmuuttajatyössä on suunnitteilla pilottihanke yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa ja sen voimistuessa tarvitaan lisää toimintamäärärahoja. : Esityksen mukaan. Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto :

18 Yhteinen kirkkovaltuusto LAUSUNTO MÄÄRÄRAHATOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN UUDESTA JAKAMISESTA Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan käsitellyt määrärahatoimikunnan esitystä määrärahojen uudesta jakamisesta paikallisseurakuntien kesken. Ehdotuksesta on pyydetty seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Uudesta jakomallista on poistettu ikäryhmähyvitys, joka koski ikäluokkia 0-30 vuotta. Tuomiokirkkoseurakunnan asemasta johtuva hyvitys on nostettu yhdestä prosentista 1,1 prosenttiin. Ruotsalaisen seurakunnan hyvitys on pidetty 0,25 prosenttina. Jakojärjestelmä on muutoin käytössä olevan mukainen, jolloin seurakunnille tasan jaettava osuus on 12 prosenttia ja väkiluvun suhteessa jaettava osuus on 88 prosenttia kokonaismäärärahasta. Yhteisen kirkkoneuvoston johtoryhmä on todennut, että toimikunnan esittämät muutokset ovat oikean suuntaiset, eivätkä merkitse liian äkkinäisiä muutoksia. Lisäksi se katsoo, että uuden ehdotetun jakojärjestelmän toimivuutta tulisi tarkastella seuraavan valtuustokauden lopulla. Ehdotettu uusi jakojärjestelmän tarkistus toisi Maarian seurakunnalle Nykyisessä virallisessa talousarviossa 07 -määräraha on ja uudessa jakoehdotuksessa Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Seurakuntaneuvosto katsoo, että uusi jakoehdotus on oikean suuntainen, vaikka se edelleen jättää suuren seurakunnan resurssien jaossa selvästi muita epäedullisempaan asemaan. Suuren kokonsa ja vaikeahoitoisuutensa vuoksi olisi perusteltua antaa myös Maarian seurakunnalle tietty prosenttiosuus Tuomiokirkkoseurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan tapaan. Esitys on kuitenkin tällaisenaan hyväksyttävissä. Myös jatkossa on tarpeellista tarkastella määrärahojen jaon kehittymistä määräajoin. Esitys: Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto antaa yhteiselle kirkkoneuvostolle esittelystä ilmenevän lausunnon. : Esityksen mukaan. Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto : 71 UTLÅTANDE ÖVER FÖRSLAGET TILL FÖRDELNING AV FÖRSAMLINGARNAS ANSLAG

19 Yhteinen kirkkovaltuusto Gemensamma kyrkorådet tillsatte en kommitté med uppdrag att granska principerna för fördelningen av budgetanslagen mellan den kyrkliga samfällighetens tio församlingar. Kommittén har utarbetat ett förslag som i stort sett liknar det nuvarande fördelningssättet. Den markantaste skillnaden är att i det nya förslaget avstår man ifrån att dubblera antalet församlingsmedlemmar i åldern 0-30 år då man fördelar 88 % av hela anslaget. Kommittén föreslår följande fördelningsprinciper: 1) Av det totala anslaget fördelas fortsättningsvis 12 % i tio lika stora delar. Varje församling får således samma grundanslag oberoende av medlemstalet. 2) I motsats till nuvarande fördelning ges ingen kompensation för åldersgruppen 0-30 år. 3) Domkyrkoförsamlingen får ett kompensationsanslag som är 1,1 % av det totala anslaget. Hittills har kompensationsprocenten varit 1 %. Åbo svenska församling får samma kompensationsanslag som hittills, nämligen 0,25 % av det totala anslaget. Detta motiveras bland annat med att den svenska församlingen inte kan i samma grad som de övriga församlingarna tillgodose sig av samfällighetens gemensamma arbetsformer. Ett förslag till utlåtande distribueras på sammanträdet. Förslag Församlingsrådet avger utlåtande om de föreslagna principerna för fördelningen av budgetanslagen mellan samfällighetens tio församlingar. (BILAGA) Beslut Efter diskussion enades församlingsrådet om följande utlåtande: Församlingsrådet i Åbo svenska församling anser att de fördelningsprinciper som föreslås är både rättvisa och motiverade. Församlingsrådet konstaterar att Åbo svenska församlings speciella situation har beaktats på ett lämpligt sätt. Eftersom de olika församlingarnas medlemmar har olika åldersstruktur är det inte ändamålsenligt att någon speciell åldersgrupp favoriseras i uträkningen av församlingens anslag. Församlingsrådet vill uttrycka sin tacksamhet för att gemensamma kyrkorådet har förståelse för den svenska församlingens behov av ett kompensationsanslag, med vilket församlingen kan täcka de extra kostnader som tillkommer på grund av att församlingen verkar på hela samfällighetens område bland en språklig minoritet. Trots att anslaget för Åbo svenska församling minskar i jämförelse med

20 Yhteinen kirkkovaltuusto nuvarande situation, anser församlingsrådet att förslaget kan accepteras. Suomennettuna ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston lausunto kuuluu seuraavasti: 71 LAUSUNTO SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAN JAKOEHDOTUKSESTA Yhteinen kirkkoneuvosto asetti toimikunnan tutkimaan talousarviomäärärahojen jakamisen periaatteita seurakuntayhtymän kymmenen seurakunnan kesken. Toimikunta on laatinut ehdotuksen, joka on pääosin samanlainen kuin nykyinen jakotapa. Huomattavin ero on se, että uudessa ehdotuksessa luovutaan siitä, että jaettaessa 88 % koko määrärahasta luovutaan 0-30-vuotiaiden seurakunnan jäsenten määrän kaksinkertaistamisesta. Toimikunta ehdottaa seuraavia jakoperiaatteita: 1) 12 % koko määrärahasta jaetaan jatkossa kymmeneen yhtä suureen osaan. Kukin seurakunta saa siten saman perusmäärärahan jäsenmäärästä riippumatta. 2) Toisin kuin nykyisessä jakotavassa ikäryhmälle 0-30 vuotta ei anneta hyvitystä. 3) Tuomiokirkkoseurakunta saa hyvitysmäärärahan, jonka suuruus on 1,1 % koko määrärahasta. Tähän asti hyvitysprosentti on ollut 1 %. Turun ruotsalainen seurakunta saa saman hyvitysmäärärahan kuin aikaisemminkin eli 0,25 % kokonaismäärärahasta. Tätä perustellaan mm sillä, että Ruotsalainen seurakunta ei voi samassa määrin kuin muut seurakunnat hyödyntää yhtymän yhteisiä työmuotoja. Ehdotus lausunnoksi jaetaan kokouksessa. Esitys Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon ehdotuksesta talousarviomäärärahojen jaon periaatteista seurakuntayhtymän kymmenen seurakunnan kesken. (LIITE) Keskustelun jälkeen seurakuntaneuvosto päätti antaa seuraavan lausunnon: Turun ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto katsoo, että ehdotetut jakoperiaatteet ovat sekä oikeudenmukaiset että perustellut. Seurakuntaneuvosto toteaa, että Ruotsalaisen seurakunnan erityinen tilanne on huomioitu sopivalla tavalla. Koska eri seurakuntien jäsenistöllä on erilainen ikärakenne, ei ole tarkoituksenmukaista, että jotain tiettyä ikäryhmää suositaan seurakunnan määrärahoja laskettaesssa. Seurakuntaneuvosto tahtoo ilmaista kiitollisuutensa siitä, että yhteinen kirkkoneuvosto ymmärtää seurakunnan tarpeen saada hyvitysmäärärahan,

21 Yhteinen kirkkovaltuusto jolla seurakunta voi kattaa ne lisäkustannukset, jotka johtuvat siitä, että seurakunnan toiminta-alueena on kielellinen väestö koko seurakuntayhtymän alueella. Huolimatta siitä, että Turun ruotsalaisen seurakunnan määräraha pienenee nykyiseen verrattuna, on seurakuntaneuvosto sitä mieltä, että ehdotus voidaan hyväksyä. Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto : 62 LAUSUNTO MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN UUDESTA JAKAMISESTA PAIKALLISSEURAKUNTIEN KESKEN Srk-neuvosto, , 62 Työjaosto pitää määrärahajakotoimikunnan esitystä kokonaisuutena hyvänä, sekä toteaa, että päätös luopua ikäryhmähyvityksistä on perusteltu, koska se luo selkeyttä jakomalliin. (Liite 62, Määrärahajakotoimikunnan esitys kirkkoneuvostolle) Esitys: Henrikinseurakunnalla ei ole huomautettavaa määrärahajakotoimikunnan esitykseen seurakuntatyön määrärahojen uudesta jakamisesta paikallisseurakuntien kesken. Paattisten seurakunnan seurakuntaneuvosto : 44 LAUSUNNON ANTAMINEN MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ Yhteinen kirkkokirkkoneuvosto pyytää seurakuntaneuvostojen lausuntoa määrärahajakotoimikunnan esityksestä seurakuntatyön määrärahojen uudesta jakamisesta paikallisseurakuntien kesken. Esitys Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon. Seurakuntaneuvosto esittää, että seurakunnan päätöksistä riippumattomat yllättävät palkkausmenot voitaisiin korvata yhteisistä määrärahoista saatavalla lisärahoituksella vähentämättä seurakunnan toimintamäärärahoja. Muilta osin seurakuntaneuvosto yhtyy määrärahatoimikunnan esitykseen.

22 Yhteinen kirkkovaltuusto Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvosto : 68 LAUSUNNON ANTAMINEN MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYKSESTÄ Yhteinen kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt seuraavaa: Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi määrärahajakotoimikunnan ehdotuksen uudeksi jakojärjestelmäksi ja hyväksyy sen omasta puolestaan. Ehdotuksesta pyydetään seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä. Esitetty jakojärjestelmä perustuu seuraaviin määritelmiin: Tuomiokirkkoseurakunnan asemasta johtuva hyvitys on nostettu yhdestä prosentista 1,1 prosenttiin. Ruotsalaisen seurakunnan hyvitys on pidetty 0,25 prosenttina. Jakojärjestelmä on muutoin käytössä olevan mukainen, jolloin seurakunnille tasan jaettava osuus on 12 prosenttia ja väkiluvun suhteessa jaettava osuus 88 prosenttia kokonaismäärärahasta. Lyhennysote :ää 262 koskien on jaettu seurakuntaneuvoston jäsenille edellisessä kokouksessa. Ehdotus seurakuntaneuvoston lausunnoksi lähetetään esityslistan mukana. Esitys: Seurakuntaneuvosto antaa yhteiselle kirkkoneuvostolle kokouksessa valmistuvan lausunnon koskien määrärahajakotoimikunnan ehdotusta uudeksi jakojärjestelmäksi. Tiedoksi: Yhteinen kirkkoneuvosto. Ei muutoksenhakuoikeutta. : Seurakuntaneuvosto antoi yhteiselle kirkkoneuvostolle seuraavan lausunnon koskien määrärahatoimikunnan ehdotusta uudeksi jakojärjestelmäksi: 1. Esitys ei sisällä tietoa siitä, miten paljon varoja eri seurakunnat nykyistä määrärahajakomallia käytettäessä ovat saaneet kokonaismäärärahan ulkopuolelta seurakuntayhtymästä muilla päätöksillä. Tällainen selvitys antaisi nykyistä tarkemman kuvan siitä, miten paljon ja millä perusteilla mahdollisesti eri seurakunnat ovat saaneet rahaa toimintaansa. Kokonaismääräraha ei siis sellaisenaan kerro seurakuntien käytössä olevista todellisista resursseista. Tulevissa vastaavissa selvityksissä myös nämä asiat pitäisi ottaa huomioon. 2. Toimikunnan esityksestä ei ilmene nyt arvioitavan jakomallin vaikutus seurakuntien toiminnallisten määrärahojen suhteelliseen kehitykseen. Seurakuntaneuvoston käsityksen mukaan toimintaan käytettävät rahat ovat

23 Yhteinen kirkkovaltuusto suhteessa pienentyneet verrattuna käytäntöön ennen nykyiseen rahanjakomalliin siirtymistä. 3. Kaarinan seurakuntaneuvosto on antaessaan vuoden 2010 toiminta- ja taloussuunnitelmaa todennut mm. seuraavaa: Seuraava vaihe UPJ:ssä on harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan maksaminen. Myös tämän vaikutukset palkkavarauksissa tulee ottaa huomioon niin, että yhteinen palkkapolitiikka on mahdollista seurakuntayhtymässä. Toimikunta lähtee nyt esityksessään siitä, että seurakuntien saamaa kokonaismäärärahaa ei nosteta. Esitys koskenee koko seuraavaa valtuustokautta, jonka aikana UPJ:n harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan maksaminen otettaneen käyttöön. Esityksessä olisi ollut syytä tehdä arvio palkkakulujen kehityksestä tulevina vuosina ja sen vaikutuksesta seurakuntien palkkakuluihin ja sitä kautta myös toiminnallisiin määrärahoihin. Palkalla ja palkitsemisella on tulevaisuudessa tämänhetkistä enemmän merkitystä myös seurakunnan työntekijöitä rekrytoitaessa. 4. Kaikkiaan esitetty jakomalli on Kaarinan seurakunnan kannalta hyväksyttävissä. Seurakuntaneuvosto kysyy kuitenkin, mihin perustuu Tuomiokirkkoseurakunnan lisäosan korottaminen? Onko kyseisen seurakunnan toiminnassa ja / tai olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät lisäosan korottamista? Tärkeää on, että johtoryhmän ehdotuksen mukaisesti yhteinen kirkkoneuvosto tekee päätöksen tarkistaa jakojärjestelmän toimivuus jälleen valtuustokauden loppupuolella. Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto : 21 MÄÄRÄRAHAJAKOTOIMIKUNNAN ESITYS SEURAKUNTATYÖN MÄÄRÄRAHOJEN UUDESTA JAKAMISESTA PAIKALLISSEURAKUNTIEN KESKEN Esitys Piikkiön seurakunta pitää määrärahatoimikunnan ehdotusta hyvänä koska se turvaa Piikkiön seurakunnan toimintaedellytykset nykytasolla sekä myös huomioi tuomiokirkkoseurakunnan erityisaseman. esityksen mukaisesti. Talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaistin lausunto saaduista lausunnoista on seuraava: MUISTIO Seurakuntaneuvostot ovat antaneet lausuntonsa määrärahajakotoimikunnan

24 Yhteinen kirkkovaltuusto Tuomiokirkkoseurakunta Mikaelinseurakunta Martinseurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Ruotsalainen seurakunta Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta esityksestä uudeksi jakomalliksi. Saaduista lausunnoista voidaan esittää lyhyt yhteenveto: Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityksen, mutta esittää Tuomiokirkkoseurakunnalle tulevan 1,1 prosentin hyvityksen nostamista vielä 1,5 prosenttiin. Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityksen ja ehdottaa samalla erityismäärärahan antamista kirkkoneuvoston käyttöön, jotta erityisiin tarkoituksiin voitaisiin antaa toiminnallista rahaa. Seurakuntaneuvostolla ei huomautettavaa. Seurakuntaneuvosto ei kannata ikäryhmähyvityksestä luopumista. Seurakuntaneuvosto hyväksyy esityksen, mutta ehdottaa vedoten suureen kokoonsa ja vaikeahoitoisuuteensa saman tapaista hyvitystä kuin mitä Tuomiokirkkoseurakunta ja Ruotsalainen seurakunta saavat. Seurakuntaneuvosto katsoo, että ehdotus voidaan hyväksyä. Seurakuntaneuvostolla ei huomautettavaa ehdotuksen johdosta. Seurakuntaneuvosto esittää yllättäviä palkkauskuluja varten erityismäärärahaa, mutta muuten yhtyy esitykseen. Seurakuntaneuvosto esittää erilaisia varauksia, mutta niiden jälkeen päätyy

25 Yhteinen kirkkovaltuusto Piikkiön seurakunta hyväksymään ehdotuksen. Seurakuntaneuvosto kysyy mihin perustuu Tuomiokirkkoseurakunnan hyvityksen korotus. Seurakuntaneuvosto pitää ehdotusta hyvänä. Talous- ja suunnittelujohtajan kommentit: Talous- ja suunnittelujohtaja katsoo, että seurakuntaneuvostot eivät ole esittäneet sellaisia muutosehdotuksia, joiden perusteella esitystä tulisi muuttaa. Tuomiokirkkoseurakunnan jälkilypsyä ei ole perusteltu ja muutoinkin esitys ilmentää ahneutta. Katariinanseurakunta ei halua luopua nuorten ikäryhmähyvityksestä, koska se on sille edullinen laskentamalli. Yleisesti ikäryhmähyvityksestä luopumista on pidetty kannatettavana asiana. Mikaelinseurakunnan ehdotus merkitsisi paluuta vanhaan projektimäärärahaan, josta viime uudistuksessa jo päätettiin luopua. Maarian seurakunnan ehdotus avaisi uuden ryhmän etuoikeutettujen luokkaan. Järjestelmän kannalta on parempi, mitä vähemmän se sisältää poikkeustapauksia eli hyvitettäviä seurakuntia. En esitä muutoksia määrärahajakotoimikunnan keväällä tekemään ehdotukseen. Aapo Kaisti talous- ja suunnittelujohtaja Johtoryhmä ei ehdota muutosta määrärahajakoehdotukseen mutta katsoo, että uuden ehdotetun jakojärjestelmän toimivuutta tulisi taas tarkastella seuraavan valtuustokauden loppupuolella. Käsittely kirkkoneuvostossa : Kirkkoneuvoston jäsen Urpo Kivikari esitti Tuomiokirkkoseurakunnalle tulevan 1,1 prosentin hyvityksen nostamista 1,5 prosenttiin. Esitystä ei kannatettu. Kirkkoneuvoston hyväksyttyä määrärahanjakotoimikunnan esityksen omalta osaltaan jäsen Urpo Kivikari jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka otettiin pöytäkirjan liitteeksi. Liite 2 61.

26 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää, että määrärahajakotoimikunnan ehdotus uudeksi jakomalliksi hyväksytään otettavaksi käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Uuden jakojärjestelmän toimivuutta ehdotetaan tarkasteltavaksi seuraavan valtuustokauden loppupuolella. On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Ennen asian käsittelyä talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti esitteli määrärahajakomallin historiaa. Jakomalli on aikojen myötä muuttunut yksinkertaisemmaksi ja nyt on käsillä laajan yksimielisyyden vallitessa tehty esitys. Käsittelyssä valtuutettu Antti Koponen varoitti siitä, että toiset seurakunnat päästävät kateuden mukaan harkintaan. Tuomiokirkko tekee runsaasti valtakunnallista, seudullista ja koko Turkua koskevaa työtä, joihin se käyttää omia määrärahojaan. Nyt voimassa olevassa jakomallissa Tuomiokirkkoseurakuntaa hyvitetään sen suuresta nuorten aikuisten määrästä. Seurakuntaan kuuluu 6524 alle 30-vuotiasta jäsentä. Näin seurakunnan jäsenistä puolet edustaa tätä ikäryhmää, jossa kirkosta eroaminen on vilkkainta. Valtuutettu Maria Puhakka kiitti Kaistia hyvästä esittelystä. Hän katsoi, että tässä tapauksessa kompromissi ei ole ollut onnistunut, mutta asia on helposti korjattavissa nostamalla Tuomiokirkon erityismäärärahaa. Valtuutettu Harri Raitis katsoi, ettei määrärahanjakotoimikunnan esityksestä annetut lausunnot ole niin yksimielisiä kuin mitä Kaisti esitti. Raitis muistutti, että esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunnan lippukuntiin kuluu 500 nuorta, jotka ovat suurelta osin muiden seurakuntien jäseniä. Hän ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Talous- ja suunnittelujohtaja Kaisti painotti, että työryhmän työskentelyssä oli lukemattomia vaihtoehtolaskelmia esillä, joihin esitys perustuu. Valtuutettu Pentti Korhonen ilmoitti olevansa käsittelyn jatkamisen kannalla. Valtuutettu Pirkko Julkunen kannatti myös listaesitystä. Kirkkoherra Martti Hirvonen käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti uuden jakomallin vaikuttavan negatiivisesti suuren maahanmuttajaväestön

27 Yhteinen kirkkovaltuusto omaavaan Katariinanseurakuntaan. Puheenjohtajan tekemän äänestysesityksen jälkeen toimitetussa äänestyksessä asian käsittelyn kannalla oli 44 valtuutettua ja palauttamisen kannalla 13 valtuutettua, minkä vuoksi asian käsittelyä jatkettiin. Valtuutettu Urpo Kivikari esitti, että Tuomiokirkkoseurakunnalle määrärahojen jakotoimikunnan esityksessä esitetyn 1,1 prosentin suuruinen päältä pois-hyvityksen asemesta summa olisi 1,5, prosenttia. Tällöin esitys kohtelisi Tuomiokirkkoseurakuntaa neutraalisti. Valtuutettu Jaana Jaakola katsoi, että asiaa ei pidä tarkastella ahtaasti oman seurakunnan näkökulmasta ja ottaen huomioon Tuomiokirkkoseurakunnan aseman ja merkityksen piti Kivikarin esitystä kannatettavana. Valtuutettu Harri Raitis yhtyi Kivikarin esitykseen. Talous- ja suunnittelujohtaja Kaisti huomautti, että Tuomiokirkkoseurakunta on esityksen mukaisessa mallissa jo saamassa noin euroa enemmän kuin muut vastaavan kokoiset seurakunnat. Valtuutettu Mikko Nieminen katsoi, että summat, joista täällä kiistellään, ovat varsin pieniä verrattuna siihen, minkälaisia rahoja rakentamiseen käytetään. Tämä täytyisi ottaa huomioon tulevaisuudessa. Valtuutettu Juha Nappu kertoi, että esitetyssä mallissa viisi seurakuntaa hyötyy ja viisi seurakuntaa jää tappiolle. Määrärahojen alenema on enimmilläänkin vain noin 2 3 prosentin suuruinen, eikä sen pitäisi minkään seurakunnan toimintaa romahduttaa. Valtuutettu Pentti Korhonen korosti, että kyllä muillakin seurakunnilla on seurakunnan ulkopuolisia osallistujia toiminnassa. Valtuutettu Maria Puhakka kommentoi Kaistin puheenvuoroa siten, että joka tapauksessa Tuomiokirkkoseurakunta on menettämässä noin euron määrärahat pysyvästi. Ennen äänestystä valtuutettu Jukka Eskola oli poistunut kokouksesta. Toimitetussa äänestyksessä kirkkoneuvoston esityksen kannalle asettui 44 valtuutettua ja valtuutettu Kivikarin muutosesityksen kannalle 12 valtuutettua., minkä vuoksi kirkkoneuvoston esitys tuli hyväksytyksi. Valtuutetut Harri Raitis, Helmi-Riitta Toivari, Sirkku Koskinen, Antti Koponen, Maria Puhakka ja Urpo Kivikari jättivät päätökseen eriävän mielipiteen: