Suomalaisen luonnonvarapolitiikan ilmiöitä: metsät, kaivokset, kalat ja porot Olli Tahvonen, HY Taloustieteellinen yhdistys

Transkriptio

1 Suomalaisen luonnonvarapolitiikan ilmiöitä: metsät, kaivokset, kalat ja porot Olli Tahvonen, HY Taloustieteellinen yhdistys A.C. Pigou ( ): The main purpose of learning economics was to be able to see through the bogus economic arguments of the politicians. 1

2 1. Metsätalous Yleisnäkymä metsien käyttöön Suomessa käyttö<kasvu "puuntuotannon taloudellisessa kestävyydessä on onnistuttu hyvin" metsäteollisuustuotteiden osuus edelleen n. 20% ulkomaankaupasta 2

3 Metsävarojen käytön malli: maanmuokkaus, istutus taimikonhoito alaharvennus odottelua... Hänninen ja Kumela 2012 avohakkuu maanmuokkaus... 3

4 Metsäekonomiaa... Metsäneuvonta:"Metsäomistajalle metsänhoito aina kannattavaa: tulot ennen menoja ja tulot>10uudistamiskustannukset" Korkein hallinto-oikeus (2011): Metsälain kestävällä hyvällä tuotolla ei tarkoiteta metsänomistajan liiketaloudellista tuottoa vaan kansantaloudellista tuottoa ja säätelyn tavoitteena on kansantalouden edun mukaisesti taata metsien jatkuvasti mahdollisimman suuri puun tuotos. Tämä tavoite on ainakin pitemmän ajan kuluessa myös yksityisen metsänomistajan edun mukainen. Pyrkimyksen mahdollisimman suureen kuutiotuotokseen (MSY*) on ajateltu edustavan kansantaloudellisesti rationaalisia jatehokkaitametsien käytönperiaatteita Ongelmana pidetty metsäomistajien lyhytnäköisyyttä: tarvitaan neuvontaa, rajoitteita jajulkista tukea ( 80 mijoonaa/vuosi) vrt. P.A. Samuelson, 1975 Economics of forestry in an evolving society. Economic Enquiry *Maximum Sustainable Yield 4

5 Metsien käyttöä säädelty tarkasti, metsänhoito-ohjeet, metsälainsäädännössä paljon metsän käyttöä koskevia rajoitteita Mikä on ohjeiden ja rajoitteiden suhde taloudellisesti tehokkaaseen/optimaaliseen metsien käyttöön? Faustmann 1849 optimikiertoaikamalli: max J(t ) {t} rt w e V(t ) rt 1 e wistutuskustannukset V t puuston kantohinta-arvo 5

6 Taloudellis-ekologinen optimointimalli: Optimoidaan puuston alkutiheyttä, harvennusten ajoitusta, määrää, intensiteettiä, tapaa ja kiertoaikaa: N0,, k ts, dt s, d1,2,3, s1,..., k 1,..., h, D k n g t s b pvdv zi t z s imt h s it C s ts ts w s1 i1v1 A max J 1-. t k 1-b r subject to an ecological growth model that includes state variables (Gradient based methods ruled out, generalized pattern search) 6

7 Metsän optmikäsittely, mänty Volume, m 3 ha -1 MT Volume, m 3 ha VT Volume, m 3 ha MT Stand age, y Stand age, y Stand age, y 1% 3% 5% Volume, m 3 ha VT Stand age, y Volume, m 3 ha CT Stand age, y Figure 9. Volume development under bare land maximization. Lähde: Tahvonen, Pihlainen, Niinimäki

8 Table 5. Comparison between volume maximization and bare land value maximization. Interest Bare land value, MT1300 VT1300 MT1100 VT1100 CT1300 rate, % Max Max Ratio, Max Max Ratio, Max Max Ratio, Max Max Ratio, Max Max Ratio, BLV vol % BLV vol % BLV vol % BLV vol % BLV vol % Lähde: Tahvonen, Pihlainen ja Niinimäki

9 Esimerkki seurauksista: Metsänhoidon suositukset, lainsäädäntö vs. tutkimus Mänty, kuiva kangas puiden läpimitta päätehakkuussa cm optimiratkaisut korko 1% Metsäasetuksen kieltämät "liian lyhyet" kiertoajat korko 5% korko 2% päätehakkuuikä vuosia Tapion suositukset

10 Metsänomistajille suositeltu vuotta liian pitkää kiertoaikaa taloudellisimpana vaihtoehtona Metsänomistajille on suositeltu alaharvennusta kun taloudellisesti on perusteltua soveltaa yläharvennusta Tulkinta: sovellettu politiikka ollut edullista vahvimmalle eturyhmälle (metsäteollisuus) metsänomistajia kompensoitu julkisilla tuilla Vuosina metsänhoidon taloudesta käytiin vilkas keskustelu Metsäasetuksenja metsänhoidonsuositusten kiertoaikoja lyhennettiin vuonna 2006 Muutoksen jälkeen sovelletut kiertoajat ovat lyhentyneet, vaikka hinnat ja korko olleet alhaisia 10

11 Onko sovellettu metsän käytön malli ainoa mahdollinen? Metsän käyttö eri-ikäisrakenteisena: Pidetty täysin kannattamattomana; "sopimaton Suomen oloihin". Kielletty metsälainsäädännöllä Taloudellista kannattavuutta ei kuitenkaaan tutkittu ennen vuotta 2007 Metsien kasvua koskeva ekologinen tutkimus rajoittunut avohakkuumalliin Monitieteisen tutkimuksen lähtökohdat hankalat: liian vähän luotettavaa ekologista tietoa 80% metsänomistajista olisi kiinnostunut kokeilemaan Hänninen ja Kumela

12 Age and size structured growth model and maximization of net stumpage revenues: n max [pv(d 1 1 s 1,t1)hst pv(d 2 2 s 1,t1)h st ] C( ht, dt 1 ) b {h st,x st,d st,t 1,...,s 1,...,n} t 0 s 1 t s.t. x ( x, d ) h, 1,t 1 t t 1t x x ( x, d ) h,s 1,...,n 1, s 1,t1 st s t t st d ( x, d ),t 01,,... 1,t 1 0 t t d x d d s 1,t1 st 0 0 ( x, d ),s 1,...,n 1, s t t h 0, x 0, s 1,...,n. st given, given, st Development of tree numbers Development of tree diameters Lähde: Tahvonen

13 Vuoden 2011 loppuun mennessä oli julkaistu 8 pohjoismaista tutkimusta: kahdessa metsän hoito tasaikäisrakenteisena oli vaihtoehtoa hieman parempi, muissa tulos päinvastainen tai riippui korosta, kasvupaikasta tai metsän rakenteesta (Kuuluvainen, Tahvonen, Aakala 2012) Kuusimetsän hoito eri-ikäisrakenteisena näyttää tuottavan pienemmän kuutiotuotoksen, mutta taloudellinen tulos voi kuitenkin olla parempi Tulkinta: Kun metsää hoidetaan eri-ikäisrakenteisena korvautuu investointi uuteen puusukupolveen puiden luonnollisella uusiutumisella Vaikka korjattavien puiden määrä on alhaisempi on luonnollisen uusiutumiseen perustuva metsänhoito kilpailukykyistä erityisesti, jos korko on 1-3% tai suurempi Eri-ikäisvaihtoehdon kilpailukyky kasvaa kun sellupuun hinta alenee 13

14 MMM:n ehdotus uudeksi metsälaiksi ja asetukseksi 2012 Uudistuksen tavoitteita: Metsänomistajien vaihtelevien tavoitteiden nykyistä parempi huomioon ottaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Turhan säätelyn purkaminen Muutoksia verratuna nykyiseen lainsäädäntöön: 1. Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina tunnistetaan käyväksi metsänhoidon malliksi 2. Tasaikäisrakenteisen metsän uudistamisrajoitukset poistetaan 3. Yläharvennukset ja pienaukkohakkuut mahdollistetaan normaaleina toimenpiteinä Uudistushakkuuseen ei sisälly uudistusvelvoitetta, jos hakkuuaukko on alle 1/2 hehtaaria 14

15 2. Kaivoksista ja uudesta kaivoslaista Suomessa kaivannaisteollisuuden noususuhdanne Vuonna 2010: liikevaihto n. 1miljardi, henkilöstöä 3500 GTK: alan tuotanto voi kertaistua (2008 4milj. tonnia milj. tonnia) Selvityksiä: Sitra 2009: Kansallinen luonnonvarastrategia TEM ja GTK 2010: Suomen mineraalistrategia Uusi kaivoslaki 2011 Lähde: Suomen mineraalistrategia 15

16 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (Sitra): Kansallinen luonnonvarastrategia loppuraportin kuvitusta Lähde: Sitra

17 Luonnonvarataloustieteen näkökulma: miten uusien mineraaliesiintyminen omistusoikeudet määräytyvät? Kansallinen luonnonvarastrategia: ei käsitellä Suomen mineraalistrategia: ei käsitellä Uusi kaivoslaki: valtausjärjestelmä mineraaleja ei ennen niiden löytymistä omista kukaan oikeus hyödyntämiseen löytäjällä (vrt. konsessioperiaate, maanomistajan oikeus) Rule of first possession (löytäjä saa pitää), vanha juridinen periaate (parempi kuin "vahvempi saa pitää") Taloudellisia ongelmia: 1. virta- tyyppiset luonnonvarat: => rule of capture, rent dissipation (vrt. biisonit, yms.) 2. varanto tyyppiset luonnonvarat: kilpajuoksu esiintymien löytämiseksi (vrt. kultaryntäykset) use it or loose it säädökset =>mineraaleja hyödynnetään liian nopeasti (vrt. Lueck 1995 J.L.&Econ.) 17

18 Louhintakorvaus kaivoslaissa: maanomistajalle 50/ha vuodessa ja 0.2% louhitun malmin arvosta The world bank 2006: Mining royalties Uudetlöydökset valtaosin valtioiden omistuksessa Melkein kaikilla kaivosmailla käytössä jokin royalty metodi Poikkeuksia: Meksiko, Ruotsi, USA:n liittovaltion maat Royaltien taso: Australia 5.6% rautamalmin arvosta, Colorado 2.25%,.. World bank: royaltien tason valinta on optimointiongelma liian korkea taso=> investors shift their focus to other alternatives liian matala taso=> the nation will lose revenue useful to serve the public welfare Onko suomalainen ratkaisu (~ei royalteja) optimaalinen? Fennoskandian kilpi maailman viiden rikkaimman arvometalliesiintymän joukossa Suomi on arvioitu maailman toiseksi huokuttelevammaksi kaivosteollisuuden investointikohteeksi Mineraalien hinnat olleet nousussa World bank: "At this moment of high commodity prices, in early 2006, many mining companies juniors and majors, local and international are stepping uptheir exploration activities into countries where there is little experience with mining legislation or taxation." 18

19 3. Kalavarojen säätelystä Geneerinen market failure -ongelma: -open access (Gordon JPE 1954) Geneerinen public failure -ongelma -julkiset tuet kalastajille open access tilanteessa - closed seasons => fishing Olympics, derby fishery Pacific Halibut: kalastuskausi kesti lopulta vain 3 päivää, kalliit investoinnit nopeisiin aluksiin... Miten ongelmat hoidettu Suomen kalavarantojen osalta? 19

20 Suomen ammattikalastajien liiton sivuilla kalastajille tarjotaan lähes reaaliaikaista informaatiota jäljellä olevista kiintiöistä: Derby fishery ongelmaa yritetään paikata (MMM) sulkemalla kalastus väliaikaisesti, joskiintiö uhkaa täyttyä ennen joulumarkkinoita tms. -public failure ongelma saattaa voimistua; kalajauhon yms. hinnat nousussa 20

21 4. Porotalous -ainutkertainenelinkeinojakulttuuriperinne EU:nalueella -Suomi tunnetaan kansainvälisesti esimerkkinä tämän kulttuuriperinteen huonosta hoidosta -YK:n ihmisoikeuskomitean toistuvat puuttumiset porotaloudessa ilmeneviin epäkohtiin Poropopulaation hoito on kiinnostava bioekonominen optimointiongelma: -porojen ikäluokat -sukupuolijakauma -laidunten tila =>mallissa yli 20 tilamuuttujaa -laidunten kapasiteetti tuottaa malliin density dependence -efektin 21

22 Lähde: Pekkarinen, Kumpula, Tahvonen

23 Optimaalinen steady state -teurastusstrategia: vasateurastus - vastaa käytäntöä Lähde: Pekkarinen, Kumpula, Tahvonen

24 Geneerinen market failure ongelma: Tragedy of the commons Hardin 1968, Science ( viittausta) Miten ongelma otettu huomioon poronhoitolaissa ja lain tulkinnassa? 1. MMM asettaa paliskuntakohtaiset poropopulaatioiden enimmäismäärät 2. Jos populaation koko ylittää enimmäismäärän x%, on kaikkien poronomistajien vähennettävä eläinmääräänsä x% 3. Porotalouden julkinen tuki sidottu poromäärään Lisäksi eri oikeusasteiden tulkinta: normaalitilanteessa teurastusprosentista päätetään ilman omistajakohtaista tietoa kuluvana vuonna syntyneistäja hengissäselvinneistävasoista =>eiomistajakohtaisiakannustimia poromääränrajoittamiseksi =>jos haluaa säilyttää poromääränsä sitä on lisättävä ja siirryttävä keinoruokintaan (huonosti kannattavaa) => konfliktigeneraattori =>YK:n ihmisoikeuskomitea paimentaa Suomea toistuvasti 24

25 Lopuksi 1. Luonnonvarojen käytön ongelmat väistämättä monitieteisiä 2. Valtaosa tutkimuksesta soveltavan ekologian ja soveltavan matematiikan alueilla (ekologeilla tendenssi ymmärtää: talousmsy, ei hyväksytä "korkoa", "voittoa") 3. Mahdollisimman yksinkertaisiin malleihin perustuva taloustieteen tutkimus: OK teoreettisessa työssä mutta ei oteta vakavasti kilpailevilla aloilla (=>käytäntöjä jatketaan soveltaen MSY politiikkaa tms) 4. Numeeriset menetelmät tekevät mahdolliseksi yhdistää ekologiset mallit (ilman yksinkertaistuksia) taloudelliseen optimointiin =>tulokset hyväksytään paremminsekä naapurialojen tutkijoiden että päättäjienkeskuudessa =>seurauksia: muutettu lainsäädäntöä ja käytäntöjä 5. Ekologisten yksityiskohtien lisääminen muuttaa myös ymmärrystä luonnonvarojen käytön taloudesta =>taloustieteilijöiden syytä suhtautua avarakatseisesti malleihin, joissa on liikaa ekologiaa tai muita naapuritieteitä (vrt. psykologia ja rationaalisen valinnan malli) 6. Onko virkamiesten käsitys ongelmien monitieteisestä luonteesta ajantasaista? 25