NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 6 2010. Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8"

Transkriptio

1 NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Pykälässä 8 Rautatieläiset liittyvät JHL:ään 10 Lyly: Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon 11 JaaEi: Kiinalainen juttu 12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna 14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla 16 Metron automatisointi monikansallinen jättihanke 18 VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä 20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa 22 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä 23 Osa-aikaeläkkeelle vai kokoaikatyössä tappiin asti? 24 Edunvalvonta 25 Jesse junamyyjä 26 Radanvarrelta 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 SAL-lomat Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ei miellytä Hyvinkään konepajan vakituista työväkeä. Ongelmaa pohtimassa konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.), pääluottamusmies Sakari Helander ja varapääluottamusmies Jussi Luhtamäki. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Turvalaiteasentaja Jarno Kanerva automatisoi metroa asentamalla suistumis- ja törmäys antureita. Monikansallinen hanke työllistää myös VR:n väkeä. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Työn ja ympäristön puolesta MAARIT UUSIKUMPU Rautatieläiset elävät muutoksen aikoja. Marraskuussa liittovaltuusto teki päätöksen, joka kuljettaa rautatieväen edunvalvonnan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n logojen alle. Vaikka ensi vuosi on siirtymäaikaa, uuden JHL:n sisälle rakennettavan yhteisjärjestön rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Järjestölle on ehditty rakentaa muun muassa ulkoista ilmettä, joka alkaa olla kotisivuja vaille valmis. Yhteisjärjestö jatkaa Rautatieläisten Liiton viitoittamalla ympäristöystävällisellä tiellä käyttämällä Rautatieläisten Liiton jo tutuksi tullutta tunnuslausetta työn ja ympäristön puolesta. Raideliikenne on kiistatta ympäristöystävällinen liikennemuoto verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja se on sitä myös kansalaisten mielestä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä ympäristöystävällisenä. Tämä ilmenee Raideammattilaisten yhteisjärjestön marraskuussa julkaisemasta joukkoliikennebarometrista. Sen sijaan Suomen sijoitus äskettäin julkaistussa kansainvälisessä ilmastover- Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto iloitsi historiallisesta päätöksestä siirtää rautatieläiset JHL:n jäseniksi. tailussa ei mairittele. Sijoitus on vuoden aikana hieman parantunut, mutta arvosana on silti heikko. Suomi sijoittuu samaan joukkoon Japanin, Tanskan ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Yksi keino parantaa Suomen sijoitusta olisi kunnostaa rataverkko ja siirtää liikennettä raiteille. Myös kansalaiset ovat tätä mieltä: he haluaisivat uusia ratayhteyksiä, siirtäisivät työmatkaliikennettä raiteille ja satsaisivat rautateiden kuntoon. Ympäristöystävällisyys ja kansalaisten tahto käyvät yksiin raideammattilaisten edunvalvonnan ja hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Kuluneella nelivuotiskaudella eduskunnasta on kuulunut paljon puhetta myös työn ja ympäristön puolesta. Raideammattilaisten on syytä pitää omalta osaltaan ensi kevään eduskuntavaaleissa huolta siitä, että seuraavalla hallituskaudella työtä, ympäristöä ja kansalaisten tahtoa arvostetaan puheen lisäksi myös suuntaamalla rahaa raiteille nykyistä enemmän. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Jäsenpalvelun numero palvelee arkisin klo Edunvalvonta-asioissa voit ottaa yhteyttä oman alueesi pääluottamusmieheen. VR-YHTYMÄ OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Taatila Erkki p Takala Esko p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR TRACK OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Helsinki Jarmo Nyberg p Kouvola Pertti Varpenius p Tampere Hannu Hämäläinen p Oulu Raimo Salow p Hyvinkää, sähköasennuskeskus Pentti Suhonen p Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernin tulos tyydyttävä VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9 miljoonaa euroa (15,1). VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena. Toimitusjohtaja Mikael Aro pitää kolmannen vuosineljänneksen ja alkuvuoden tulosta tyydyttävänä. Tuloskehitys osoittaa, että muutosohjelman avulla on saatu merkittäviä parannuksia aikaan. Logistiikka on selkeästi kohentanut tulostaan viime vuoteen nähden ja henkilöliikenne kasvaa tasaisesti, mutta kannattavuuden parantamista on edelleen jatkettava, Aro sanoo. Toimitusjohtaja Aro on erityisen huolissaan ratojen rakentamisen ja kunnossapidon määrärahojen kehityksestä valtion budjetissa, sillä budjettivarat pienenevät vuosi vuodelta. Kyse ei ole pelkästään VR-konsernin menestyksestä vaan koko junaliikenteen kilpailukyvystä ja rataverkoston turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä, Aro painottaa. Henkilöliikenteen matkustajamäärät juna- ja linja-autoliikenteessä kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen lisääntyminen. Linja-autoliikenteessä on voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä. Junaliikenteessä kesän myrskyt heikensivät kaukoliikenteen täsmällisyyttä vuosineljänneksen alkupuolella, mutta tilanne parani neljänneksen lopussa. Logistiikkadivisioonan kuljetetuissa tonneissa oli kolmannella neljänneksellä kasvua 14,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä kasvun tasaantumista, eikä neljänneksen lopulla nähty kokonaiskuljetusmäärissä enää ylityksiä edellisvuoteen verrattuna. Kuljetusmäärien uskotaan pysyvän loppuvuoden ajan vuoden 2009 tasolla. Positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut kuljetusmäärien kasvun lisäksi muutosohjelman avulla aikaansaatu säästö. VR-Radan (VR Track Oy marraskuun alusta) liikevaihto pieneni selvästi viime vuoden lukemista. Liikevaihtoa yhtiölle kertyi neljänneksellä 83,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava luku oli 95,8 miljoonaa euroa. VR-Radan arviot tulevaisuuden työtilanteesta ovat heikentyneet merkittävästi kolmannella neljänneksellä. Valtion rahoitus radanpidon töihin on laskenut selvästi, mikä heijastuu VR-Radan työllisyystilanteeseen. Lisäksi kilpailijalle hävityt viisivuotiset kunnossapitourakat ovat heikentäneet yhtiön tulevaisuudennäkymiä. Uudet sporttifestarit kokoavat ay-liikkujat yhteen Ensi vuonna käynnistyy TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä Ay- Sporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään toukokuuta Lappeenrannassa. Festarit kokoaa yhteen ay-väkeä perheineen eri urheilulajien mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin. Mestaruuksista kilpaillaan kesällä jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen on mahdollista järjestää kilpailuja kesällä myös suunnistuksessa, kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa. Osallistumisoikeus ay-mestaruuskisoihin on SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Sporttifestareille. Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Festarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille. Lisätietoja: 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Liikenne- ja erityisalojen työnantajat fuusioituvat ISTOCKPHOTO Nimimuutoksia VR:n liikenimissä Oy VR-Rata Ab:n virallinen nimi muuttui tämän vuoden marraskuun alusta. Yhtiön uusi nimi on VR Track Oy. Lisäksi logistiikkayritykset Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät. Samalla VR otti käyttöönsä uuden yhteisen liikemerkin VR Transpointin. VR Transpoint on Suomen suurin logistiikkakonserni. Neljän työnantajaliiton hallitukset ovat tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä. Sopimuksen osapuolia ovat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry. Yhteiselon on määrä alkaa ensi vuoden alusta. Kukin liitto päättää yhdistymisestään jäsenistön kokouksissa tämän vuoden aikana. Liittojen mukaan yhdistymisen tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä palvelualojen yrityksiä yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle. Uuden liiton tehtäviksi liitot määrittelevät tehokkaan työehtosopimustoiminnan, työ- ja sosiaali-, eläke- ja vakuutuslainsäädännön asiantuntijapalvelut, koulutus- ja asianajopalvelut, työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan, vahvan viestinnän, tilastojen, ennusteiden ja analyysien laatimisen, dynaamisen työmarkkinoiden kehitysjohtajuuden sekä Suomen tulevaisuusvision rakentamisen. Yhdistymisellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Liitot noudattavat yhdistymisaikeissaan EK:n tahtoa, sillä se on jo pitkään tavoitellut suurempien kokonaisuuksien luomisia jäsenjärjestöjen piirissä. Uuden liiton jäsenyritysten määrä on noin 1665 ja niiden palveluksessa työskentelee noin henkilöä. Jäsenyritysten henkilöstömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon. Toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Miksei työntekijöihin luoteta? ISTOCKPHOTO Teollisuuden työntekijät joutuvat monissa yrityksissä menemään lääkäriin heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun saman työpaikan toimihenkilöt voivat olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella. Käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä järjestön työympäristöseminaarissa. Kysymys kuuluu, miksi työntekijöihin ei luoteta. Johdon pitäisi luottaa kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmään katsomatta, Erkkilä sanoo. Myös työterveyshuollon palvelujen tulee olla kaikille henkilöstöryhmille samat. Tästä on myös korkeimman oikeuden päätös. Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa. Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia ja ne tulisi SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että 1 3 päivää kestävissä sairauksissa tulisi työntekijän suullisen ilmoituksen ensisijaisesti riittää. Silti käytännöt työpaikoilla vaihtelevat. Pakollisista lääkärikäynneistä pikkuflunssissa aiheutuu vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on havaittu, että sairauspoissaolot lyhenevät, kun työntekijän oma ilmoitus riittää. Rautatieläinen

6 Painavasana Historiallinen päätös tuo puhtia edunvalvontaan Rautatieläisten Liiton valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan liittofuusiomme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Molempia liittoja yhdistää ajatus julkisten palveluiden edunvalvonnasta. Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä julkaistussa ensimmäisessä joukkoliikennebarometrissa suomalaiset mieltävätkin julkisen liikenteen vahvasti peruspalveluksi. Edes puoluekanta ei oleellisesti vaikuta kansalaisten kantoihin, vaan yhteensä 79 % suomalaisista toteaa julkisen liikenteen olevan peruspalvelu. Puoluekanta heijastuu lähinnä näkemyksiin siitä, tulisiko joukkoliikenne järjestää kilpailuttamisen kautta. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 63 %, mutta demareista 55 % ja vasemmistoliittolaisista peräti 81 % on täysin päinvastaista mieltä. Ulkoistamisen ja kilpailuttamisen pelätään ennen kaikkea heikentävän junaturvallisuutta, palveluiden saatavuutta eri puolilla maata sekä vaikuttavan negatiivisesti työehtoihin. Muutenkin joukkoliikennebarometri osoitti, että kansalaisten mielestä julkinen liikenne nauttii suurta arvostusta. Vaikka viime talven ongelmat näkyvätkin kaukojunaliikenteen profiilissa, pidetään kaukojunaa periaatteessa mukavimpana matkustustapana. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n perustaminen tuo toimintaamme mukaan myös metro- ja raitiotieliikenteen väkeä. Kun heidän reilua tuhatta jäsentä edustavat yhdistyksensä ovat hakeneet uuden järjestön jäsenyyttä, kutsutaan Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. yhdistyksistä edustajat hallitukseemme ja valtuustoomme puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeudella. Täysivaltaisia edustajia he ovat seuraavassa edustajakokouksessa keväällä Vastaavasti Rautatieläisten Liiton osastojen tulee hakea JHL:n jäsenyyttä ja ottaa käyttöönsä sen mallisäännöt mahdollisimman pian, mutta viimeistään kevätkokouksissa Tästä aiheesta lähetetään osastoille ohjeet yhteiskirjeen muodossa. Uuden järjestön synty antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet varautua raideliikenteen mahdollisesti laajentuvaan kilpailuun sekä lisää oleellisesti järjestöllistä voimaa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VR:n suuntaan tapahtuvaan edunvalvontaan saadaan niin ikään uutta puhtia. Yhteiskuntavaikuttamisen lisävoimaa tarvitaan esimerkiksi parasta aikaa eduskunnassa olevan rautatielain käsittelyn kaltaisiin tilanteisiin. Rautatielaki samoin kuin EU:ssa valmistelussa oleva neljäs rautatiepaketti lähtevät nimittäin siitä, että VR:n kunnossapitoverkosto tulisi avata myös kilpailijoille, mikäli muualla markkinoilla kunnossapitopalveluita ei ole tarjolla. Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. Kokonaan uusi rajapinta löytyy kuitenkin tavaraliikenteen ja kuntaomisteisten satamien puolelta. Yhteisen järjestövoiman arviointi tuleekin tehdä ensi kevään aikana. Lisäksi Destian työntekijät kuuluvat JHL:ään, joten sieltäkin löytyy yhteinen rajapinta. Kevään aikana liittofuusion tiimoilta toteutetaan lisäksi uusi laaja aluekierros JHL:n neljääntoista aluetoimistoon nojautuen. Niissä määritetään yhdessä, mitä palveluja aluetoimistot raideliikenteelle tarjoavat. Rautatieläisjärjestömme yli satavuotisessa historiassa käännettiin siis todella painava lehti. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Sopimus hoitoon ohjauksesta ei estä irtisanomista Olen sopinut työnantajan kanssa alkoholin käytöstä johtuvasta hoitoon ohjauksesta. Työnantaja on kuitenkin samanaikaisesti aloittanut irtisanomismenettelyn alkoholin käytöstä johtuvan töistä poissaolon vuoksi. Onko tämä sallittua? Raideammattilaisten uusi ilme Uuden Raideammattilaisten yhteisjärjestön ilme on valmis. Ilmettä on rakennettu yhdessä mainostoimiston kanssa. Se noudattelee väreiltään ja muotokieleltään JHL:n visuaalista ilmettä. Logona käytetään Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ää ja JHL:n pyöreää logomallia. Yhteisjärjestön omia materiaaleja kuvittaa lisäksi osa siipipyörää yhdistettynä JHL:n pyöreään logoon, jotka yhdessä muodostavat hammasratakset. Hammasratasta ei kuitenkaan käytetä yhteisjärjestön logona vaan kuvittavana elementtinä. Lipuissa ja viireissä vanha siipipyörä säilyy entisellään. Näin siipipyörä jää kunnioittamaan yhteisjärjestön tilaisuuksia kunniapaikalla. Järjestön omia tilaisuuksia varten on suunniteltu kaksi roll-upia, joissa toisessa raideliikennettä yhdistävänä kuvituksena on graafinen raide ja hammasratakset. Raideammattilaisten kotisivut uudistuvat ensi vuoden alkupuolella. Kysymys on itse asiassa siitä, onko työnantaja hoitoon ohjauksesta sopimalla samalla luopunut oikeudestaan harkita työsuhteen päättämistä, jos työsuhteen päättämisen perusteet muutoin ovat olemassa. VR:llä on menettelyohjeet alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta. Näiden ohjeiden mukaan päihdeongelman ilmetessä on työpaikalla välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin hoitoon ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta ohjeissa mainitaan, että päihteiden väärinkäyttötilanteissa on aina harkittava, ovatko työsuhteen jatkamisen edellytykset olemassa. Päihteiden väärinkäyttötapauksissa työsuhteen jatkamisen arviointi koskee kaikkia, niin junaturvallisuuskuin muissakin tehtävissä palvelevia. Kutakin tapausta tulee arvioida yhdenmukaisesti keskenään samankaltaisissa tapauksissa siten, että menettelytapaperiaatteet ovat kaikille samat. Yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi tulee kaikissa työpaikoilla ilmenneissä päihteiden väärinkäyttötapauksissa olla yhteydessä VR-Yhtymän hallinto-osastoon toimintaohjeen saamiseksi. ISTOCKPHOTO Ohjeista on siis todettavissa, ettei hoitotoimenpiteisiin ryhtyminen sulje pois mahdollisuutta päättää työsuhde. Näin ollen VR:n ei yleensä voida katsoa pelkästään hoitoon ohjausta koskevan sopimuksen ja maksusitoumuksen antamisella tarkoittaneen luopua vetoamasta työntekijän alkoholin väärinkäytöstä johtuneeseen työsuhteen päättämisperusteeseen. Jos hoitotoimenpiteistä työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on nimenomaan sovittu tai työnantajan on muutoin näytetty sitoutuneen jatkamaan työntekijän työsuhdetta, ei oikeutta työsuhteen päättämiselle kuitenkaan ole. Asiasta pitäisi nimenomaan sopia, ettei tahattomia väärinymmärryksiä pääse tapahtumaan. Hoitoon hakeutuminen ei tietenkään sellaisenaan ole mikään työsuhteen päättämisperuste, jos työntekijä ei ole ollut päihtyneenä töissä, hänellä ei ole päihteiden käytöstä johtuvia poissaoloja töistä eikä päihteiden käyttö ole vielä vaikuttanut hänen kykyynsä siten, ettei hän pystyisi tekemään työsopimuksen mukaista työtä. Jari Kiviharju lakimies Rautatieläinen

8 VALTUUSTOUUTISIA Rautatieläiset liittyvät JHL:ään Rautatieläisten Liitto teki marraskuussa ay-historiaa. Se on luomassa Suomeen merkittävää raideliikennealan ammattijärjestöä ja edunvalvojaa Raideammattilaisten yhteisjärjestöä raideliikenteen vahvinta maanlaajuista edunvalvojaa. Rautatieläisten Liitto liittyy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa Rautatieläisten Liiton pohjalle rakennettavan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:n perustamissopimuksen ja järjestön uudet säännöt. JHL:n edustajisto hyväksyi yhdentymisen pari viikkoa ennen rautatieläisten päätöstä. Yhdentymisessä perustetaan JHL:n sisälle Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n yhdentymisen taustalla on TEAM-hanke, jossa rautatieläiset olivat mukana. TEAM kaatui tuolloin rautatieläisistä riippumattomista syistä, mutta Rautatieläisten Liiton edustajakokous antoi mandaatin liittovaltuustolle ja hallitukselle selvitellä muita yhdentymisvaihtoehtoja. Uusi järjestö vanhan pohjalle Yhdentymisessä ei pureta Rautatieläisten Liittoa kokonaan. Nyt ei olla vain lopettamassa vanhaa vaan rakentamassa uutta merkittävää raideliikenteen ammattijärjestöä, valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen totesi. Valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka yksi soraääni mahtuikin joukkoon. Valtuutettu Erkki Taatila esitti päätöstä lykättäväksi ja lisäselvitysten tekemistä aluillaan olevasta kuljetusalojen liittofuusiosta eli Lallista. Esitys ei saanut kannatusta, joten siitä ei päästy äänestämään. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mukaan yhteisjärjestön malli on Lallin mallia itsenäisempi. Kilpailuttaminen yhteinen kysymys JHL:llä ja Rautatieläisten liitolla on paljon yhteistä. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat kaikkien julkisesti rahoitettujen toimialojen arkipäivää, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Hän arvioi, että liittojen mahdollinen yhdistyminen tuo mukanaan yhteisen liiton edunvalvontaan lisää järjestöllistä voimaa, erityisesti raideliikenteessä. Yhdistymisen jälkeen JHL olisi selkeästi koko rataalan suurin edunvalvoja Suomessa. Rautatieläisten liiton jäsenet tulevat esityksen mukaan JHL:n jäseniksi, mutta heidän edunvalvontansa järjestetään yhteistyössä oman yhteisjärjestön kautta. Yhteisjärjestömalli on JHL:n ja sen edeltäjän KTV:n edunvalvonnassa vanha ja hyväksi koettu järjestely. Ensimmäinen menneen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö perustettiin Helsinkiin jo 1930-luvulla, selvittää Santamäki-Vuori. Yhteisjärjestöt ovat huolehtineet useiden yhdistysten puolesta paikallisesta neuvottelutoiminnasta suurissa kunnissa. Rautatieläisten osalta yhteisjärjestön rooli on osin erilainen. Se muun muassa linjaa neuvottelutavoitteiden asettamista ja sopimusten hyväksymistä. JHL:n koosta on edunvalvonnassa ja valtion omistajapolitiikkaan vaikuttamisessa apua. Tarvittaessa suuren järjestön voimia käytetään yksittäisten ja pienten jäsenryhmien tukemiseen. Esimerkkinä näistä Tuire Santamäki-Vuori mainitsee Destian henkilöstön. Yksin heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sellaiseen julkisuuteen, joka nyt JHL:n kautta saavutettiin. Julkisuus on nykyään yksi keskeisistä painostuskeinoista, hän kommentoi. 8 Rautatieläinen

9 KUVA: KARI UUSIKUMPU Liittopuheenjohtajat Vesa Mauriala (keskellä) Rautatieläisten Liitosta ja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä allekirjoittivat liittoyhdentymissopimuksen 29. marraskuuta. Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto myhäilee taustalla. Valtuutettu ja vaihtotyönjohtaja Anssi Vartiainen ei ole epäillyt hetkeäkään liittofuusion järkevyyttä. Olen tyytyväinen päätöksestä. Suunta on oikea, ja näen liittofuusion mahdollisuutena. Hyvää on sekin, että JHL:llä on aluetoimistoja ja odotan tietysti sitä, että myös rautatieläiset saavat palveluja ja neuvoja aluetoimistoista. Edunvalvonnan vahvistaminen tavoitteena Maurialan mukaan yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä muutoksia ovat muun muassa lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuolen järjestörakenteen ja edunvalvonnan tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet. Me tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä edunvalvontaan leveämmät hartiat, Mauriala totesi. JHL:n leveämmät harteet tarjoavat rautatieläisille osaamista muun muassa kilpailutuskysymyksissä. Vaikka JHL hoitaa JHL ja Rautatieläisten Liitto Suuri liitto tarjoaa jäsenilleen paljon palveluja. JHL:n koulutustarjonta on laajaa ja mahdollisuuksia lisää vielä oma opisto Raaseporin kunnassa. Edunvalvontaa tukee myös kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto. Olen varma, että Rautatieläisten liiton jäsenet löytävät hyvin paikkansa JHL:stä. Olemme monialainen liitto, jolla on paljon kokemusta julkisen alan edunvalvonnasta. Reima Tylli JHL:ssä on yli jäsentä ja Rautatieläisten Liitossa yli jäsentä. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin jäsentä, jolloin se on Suomen suurin ammattiliitto. Rautatieläisten Liitto on toiminut rautatieläisten edunvalvojana jo vuodesta Liiton jäsenten tyypillisiä ammatteja ovat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja Ammattiliitto JHL:n jäsenet huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta monissa tehtävissä. JHL:läisten osaajien aloja ovat hoito, hoiva, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, kasvatus, sivistys, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. JHL:n yhteisöjäseniä ovat Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijoiden liitto. Rautatieläinen

10 laajasti edunvalvontaa, neuvottelut jäävät edelleen yhteisjärjestön keskeiseksi tehtäväksi. Työtaistelut siirtyvät yhdentymisessä JHL:n vastuulle ja JHL:n hallituksen hyväksymät työtaistelut rahoitetaan JHL:n kassasta. Vuoden siirtymäaika Liittoyhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja siirtymäajaksi on varattu ensi vuosi. Raideammattilaisten yhteisjärjestöön voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. JHL:n sopimuksellinen edunvalvonta tapahtuu sektoreittain. Jäsenet ovat JHL:n täysvaltaisia jäseniä. Myös eläkeläiset voivat olla jäseninä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Rautatieväen edunvalvonta kuu luu yksityiseen sektoriin. Joukkoliikenteessä JHL edustaa raideam mattilaisten lisäksi myös julkisen bussiliikenteen kuljettajia. Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin, jotka pidetään alkuvuonna Rautatieläisten liiton koko henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti JHL:n palvelukseen. Maarit Uusikumpu Lauri Lyly Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Rautatieläisten Liiton valtuuston jäsen Anssi Vartiainen pitää liittofuusiota oikeana suuntana. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ay-liikkeen ansiona sitä, että eläkekeskustelu on kääntynyt palkansaajan kannalta oikeaan suuntaan. Eläkeiännoston sijaan nyt puhutaan työllisyydestä, koko työurasta, työelämän laadusta, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja eläkejärjestelmästä. Hän pitää tärkeänä, että työeläkkeiden taso saadaan riittäväksi ja rahoitus kestäväksi. Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Erityisesti nuorten ikäpolvien on voitava luottaa eläkelupauksiin ja -järjestelmään. Hänen mukaansa työelämässä on silloin jotain vialla, jos ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän rakentaisi työmarkkinajärjestelmään työurasopimuksen, jossa katsotaan palkansaajille tärkeitä asioita, kuten työelämän osaamisen parantaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjuminen, eläkkeiden riittävä taso ja rahoitus, työttömyysturvasta huolehtiminen ja harmaan talouden kitkeminen. Hän peräsi tupon jälkeiseen aikaan uusia työskentelytapoja ay-liikkeen yksituumaisuuden ja yhteisen tahtotilan saamiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuria haasteita. Ongelmana on työn kohtaanto ja osaaminen. Myös huoltosuhde menee kiistämättä huonompaan suuntaan. Julkinen puoli joutuu miettimään palvelurakennettaan uudestaan. 10 Rautatieläinen

11 JaaEi Lisäksi jokainen kilpailee siitä, kuka saa tehdä työtä tulevaisuudessa. Lyly pitää sosiaaliturvaa ay-liikkeen ydinkysymyksenä ja sitä, miten se hoidetaan. Ay-liikkeen on kyettävä hoitamaan sosiaaliturvan lisäksi työllisyyttä, parantamaan palkansaajan ostovoimaa, kehittämään työelämän lainsäädäntöä ja torjumaan harmaata taloutta. Ostovoiman turvaamiseksi hän esitti Elinkeinoelämän yksipuolisen palkkakaton vastapainoksi yhteistä ay-liikkeen palkankorotustavoitetta. Lyly puhui Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa. Teksti ja pieni kuva: Maarit Uusikumpu ISTOCKPHOTO Kiinalainen juttu Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. Jo uuden radan valmistuessa rahaa rataan hassanneet päättäjät on voitu vaihtaa vaaleissa uusiin. Suomenkin rataverkon perusta on ra - kennettu itsevaltaisten suuriruhtinaiden eikä vaaleilla valittujen presidenttien valtakaudella. Nyky-Suomessa jokainen pieni oikoradanpätkä on suuri uutinen, jonka hintaa päivitellään pitkään. Rikkaan Suomen tasavallan rahat kun eivät tahdo riittää edes köyhän suuriruhtinaskunnan rakentamien ratojen kunnossapitoon. Poliitikkojen on helppo säästää kunnossapidosta, sillä mitään dramaattista ei tapahdu heti. Kun sama kuitenkin toistuu vuodesta toiseen, tekemättä jäävät huollot ja korjaukset kasautuvat ja alkavat näkyä. Esimerkiksi kun kunnat säästivät 1990-luvun lamavuosina koulurakennusten kunnossapidosta, siitä maksettiin kova korko homeremontteina ja sairastuneina oppilaina. Nyt sama toistuu rautateillä. Vielä muutama vuosi sitten täsmällisyys oli rautatieliikenteen suurin kilpailuetu. Junien mukaan saattoi tarkastaa kellonsa! Nyt vuosien laiminlyönnit alkavat kostautua, ja saamme lukea junaliikenteen pykivän harva se viikko. Vaikka valtaosa junista kulkee edelleen aikataulussa, matkustajien luottamus horjuu: Tulin autolla, kun halusin varmasti olla ajoissa perillä. Rautateiden tulevaisuutta rakennetaan totalitaarisessa Kiinassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa noin kilometriä uusia rautateitä, joista luotijunaratoja noin kilometriä. Pelkästään luotijunaratoja siis rakennetaan tuplasti koko Suomen rataverkon verran! Kiinan rautatieministeriön suurin ylpeydenaihe on Harmony Express, Kiinassa kehitetty maailman Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. nopein luotijuna, jonka 350 km/h matkanopeus tekee siitä ekologisen vaihtoehdon lentoliikenteelle. Myös demokraattisessa Suomessa pitäisi uskaltaa ajatella liikenneinvestointeja pitkällä, vuosikymmenten, jopa vuosisatojen perspektiivillä luvulla tehdyt rautatieinvestoinnit määrittelevät edelleen Suomen yhdyskuntarakennetta! Rautatiet loivat edellytykset Suomen teollistumiselle, ja kaupungit kasvoivat ratojen varrelle. Ratojen, teiden ja laajakaistan kaltaisista koko yhteiskuntaa muovaavista investoinneista päättäessämme meidän tulisi miettiä, miltä me haluamme Suomen näyttävän paitsi myös 2100-luvulla. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat aivan yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla tehdyt päätökset. Jyrki J.J. Kasvi kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen vihreiden varapuheenjohtaja Rautatieläinen

12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun, ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa. Raideliikenne ympäristöystävällisin tapa matkustaa Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä erittäin tai melko ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Noin puolet väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi. Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen sanoo, että lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen. Tärkein kehityskohde rautateiden kunnon parantaminen Enemmistö kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linjaautojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny. Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat käyttäneet linja-autoa matkustamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kansalaiset arvostavat julkisen liikenteen palveluja Enemmistö suomalaisista antaa arvosanan hyvä julkiselle liikenteelle yleensä. Parhaiten eri liikennemuodoista koko väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne. Yli puolet vastaajista arvioi lentoliikenteen palvelut erittäin tai melko hyviksi. Kansalaiset arvostavat myös linja-autoliikenteen ja kaukojunaliikenteen palveluja. Vähiten hyviä arvosanoja palveluille kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen ja metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se, että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä. Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan liikennemuodon käytön mukaan. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä palvelutasoon. Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta. Kaikkien julkisen liikenteen muotojen kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä asianomaisiin palveluihin. Tutkija Juhani Pehkonen esitteli joukkoliikennebarometrin tuloksia Helsingissä. 12 Rautatieläinen

13 Joukkoliikennebarometri 2010: Suomalaisten suhtautuminen joukkoliikenteeseen Tutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla elokuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat + 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus luettavissa Raideammattilaisten Joukkoliikennebarometri yhteisjärjestö 2010 JHL 1 Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi maanteiden kunnon hyväksi ja kolmannes huonoksi. Rautateiden kuntoa kiittelee reilu neljännes ja lähes yhtä suuri osa kansalaisista arvioi rautateiden kunnon huonoksi. Kansalaiset arvostavat joukkoliikennettä. Suomalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta siihen, mihin tulisi ensisijaisesti panostaa liikenneolojen parantamiseksi. Yli neljännes perusparantaisi ensisijaisesti maanteitä ja noin neljännes ratoja. Rahaa ja työmatkaliikenne raiteille Kolme neljästä uskoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää se, että lähes kolme neljästä kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa poliittinen yksimielisyys. Enemmistö kansalaisista rakentaisi myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille. Joka toinen kannattaa sitä, että asutuskeskusten joukkoliikenne ja työmatkaliikenne hoidettaisiin pääsääntöisesti raideliikennettä kehittämällä. Ehdotusta kannattavat etenkin pää-kaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat, joita asia lähinnä koskeekin. Enemmistö kansasta vastustaa ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa henkilöautoliikenteessä. Vain neljännes väestöstä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Sekä yksityisautoa ajavat että julkisia liikennevälineitä käyttävät suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoa ryhmä, jossa enemmistö kannattaa ruuhkamaksuja, ovat vihreiden tukijat. Kilpailuttaminen vaarantaa turvallisuuden Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajan-tasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Suomalaiset uskovat kuitenkin, että matkustamisen hinta ja palveluiden laatu paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Samalla he uskovat muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Ensisijainen vastuu valtiolla Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä siitä, kenellä on vastuu raideliikenteen kehittämisestä maassamme. Enemmistö kansasta on sitä mieltä, että ensisijainen vastuu on valtiolla. Toissijaiseksi vastuun-kantajaksi valtion rinnalle nousee VR. Kansalaiset eivät halua vierittää vastuuta raideliikenteen kehittämisestä alueellisen tason toimijoille tai elinkeinoelämälle. Valtion ensisijainen vastuu korostuu ikääntyneiden, hyvin koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden vastauksissa. Nuorilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä on keskimäärää useammin taipumusta vierittää vastuuta VR:lle. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla Hyvinkään konepajalla vilahtelee yhä useammin muitakin kuin VR:n oranssisinisiä haalareita. Vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö kismittää konepajan vakituista henkilökuntaa. Hyvinkään konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.) ja pääluottamusmies Sakari Helander pitävät runsasta vuokratyövoiman käyttöä epäterveenä ilmiönä. Konepajan pääluottamusmies Sakari Helanderin mukaan vuokratyövoiman osuus paisuu koko ajan. Lokakuun 21. päivän tilasto kertoo, että vuokratyöntekijöitä oli 121 henkilöä, joka on noin 30 % työvoimasta. Heistä 80 oli asentajia tuotannossa. Se on suuri ongelma, vaikka kaikkia näitä töitä ei olisi voitu tehdä ilman heitä, mutta tilanne on paisunut liikaa ja on nyt epäterve, Helander toteaa. Myös työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen on huolestunut vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä. Ensin vuokramiesten piti tulla vain purkutöihin, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että he luikertelevat kaikkiin töihin. Työehtosopimuksessa sanotaan, että vuokramie- 14

15 Elektroniikka-asentajille riittää töitä, sillä elektroniikka junissa on lisääntynyt. Työn ääressä elektroniikka-asentajat Pauli Penttinen ja Hannu Vaittinen. hiä käytetään vain ruuhkahuippuihin, mutta osa vuokramiehistä on ollut jo kuusikin vuotta täällä, Nurminen kertoo. Helanderin mukaan VR:n ydinosaamista vaativat työt tehdään kuitenkin vielä VR:n omana työnä. Hän ei osaa tarkkaan määritellä, mikä olisi sopiva vuokratyöntekijöiden ja vakituisen henkilöstön määrä. Tilanne elää, ja vuokramiehet toimivat toki työvoimapuskurina, mutta ensisijaisesti pitäisi tarjota konepajalta töitä omalle väelle ja ratapuolen irtisanomisuhan alla oleville ja vasta sitten muille. Uskon, että ratamiehille löytyisi konepajalta töitä, jos vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Helander on ottanut vuokratyövoiman useaan otteeseen esille, mutta VR ei ole luvannut vähentää vuokratyövoiman käyttöä olennaisesti. Työt konepajalla sujuvat vakituisen ja vuokratyövoiman välillä kuitenkin ilman suuria ristiriitoja. Nurminen näkee kuitenkin muita ongelmia vuokramiesten käytössä. Vuokramiehet eivät sitoudu samalla tavoin kuin vakituiset ja uudet on aina koulutettava. Ja tuleeko vuokratyövoiman käyttö lopultakaan vakituista työvoimaa halvemmaksi. Töiden siirtämistä konepajalta vieraisiin käsiin on toteutettu myös ulkoistamalla. Osa töistä teetetään alihankintana muun muassa vaunujen ja veturien maalaus ja teippaus. Konepajalla ei ole uustuotantoa, vaan sen ydintoimintoja ovat kaluston peruskorjaus ja saneeraus sekä isojen komponenttien vaihdot. VR:llä on menossa nk. Dynamo-hanke, jossa konepajojen ja varikkojen toimintoja Veijo Hakkarainen kokoaa ajomoottoreita Hyvinkään konepajalla. Hyvinkään konepajalla VR:n kalusto saa uuden ilmeen. Osa uudistustöistä tehdään alihankintana. Harry Vilkman saumojen viimeistelytöissä. tarkastellaan uusiksi. Hankkeella haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Helanderia vaivaa epätietoisuus, mitä Dynamo tuo tullessaan ja säilyvätkö työt Hyvinkäällä. Myös asentaja Harry Vilkman epäilee, että muutosta tuskin tulee ainakaan parempaan suuntaan. Vilkmanilla on pitkä työura konepajalla, ja hän jää eläkkeelle neljä vuoden päästä. VR:n henkilöstö on kuoleva voimavara. Ulkopuoliset tekee jo nyt paljon töitä täällä. Rautatieläisidentiteetti murtuu koko ajan. Yhteishenki ei ole enää entisellään. Omista ja Vilkmanin epäilyksistä huolimatta Helander haluaa uskoa Hyvinkään konepajan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää satsauksia pajaan. Nyt kehitys jumittuu vanhoihin halleihin. Uusia halleja kaivataan. Hyvinkään konepajan valtti on sen sijainti pääradan kupeessa ja laaja-alaisuus. Täällä on moniosaamista. Helanderin mukaan Hyvinkään konepaja on auttanut myös muita VR:n yksiköitä. Viime talven huonoilla keleillä autettiin Ilmalan varikkoakin muun muassa Sm4 kaluston V50-huolloissa ja Sr2telien vaihdossa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Vesa Taam VR Rata Oy:stä (nykyinen VR Track Oy) esittelee metron automaattiovien pilottia Vuosaaren metroasemalla. Metron automatisointi monikansallinen jättihanke Helsingin metron automatisointi on täydessä vauhdissa. Jättihankkeen kimpussa häärivät niin monikansalliset kuin kotimaisetkin toimijat. Tekniikka tulee Saksasta, asennukset tekee VR Track Oy, asemien automaattiovet tulevat Ranskasta ja tilaaja on Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos. Helsingin kaupunginvaltuusto kirjoitti pari vuotta sitten sopimuksen Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista. Hanketta oli jo sitä ennen valmisteltu useita vuosia. Automaattimetron asennuksista tehtiin kuusi tarjousta, ja VR Track Oy (silloinen VR Rata Oy) veti pisimmän korren. Yhteistyö Siemensin kanssa ei ole VR:lle uutta, vaan sillä on kokemusta myös Siemensin vanhasta tekniikasta. Automatisointi maksaa arviolta noin 115 miljoonaa euroa. Tämä kattaa Helsingin puolen kustannukset. Lisäksi länsimetron automatisointi maksaa noin 60 miljoonaa. Nämä summat sisältävät varsinaisen automatisoinnin lisäksi myös laituriovet ja junien apujärjestelmät, kuten kameravalvonnan ja paloilmoitusjärjestelmän. Helsingin automaattimetro on valmistuttuaan miehittämätön metro (UTO unattended train operation) eli junassa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Liikenteenohjaajat tarkkailevat metroliikennettä valvomosta käsin ja ohjaavat järjestelmän toimintaa. Vastaavia järjestelmiä on muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Lontoossa. Automaattimetroja voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa ajaa junan ohjaamosta perinteiseen tapaan. Järjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen junan käsinajon automaattijunien seassa että koko liikenteen hoitamisen vanhaan malliin. Käsinajolla ei kuitenkaan ole mahdollista ajaa yhtä tiheällä vuorovälillä kuin automaatilla. Näkymätön muodonmuutos VR Trackin projektipäällikkö Vesa Taamin mukaan metrohanke työllistää Siemensin urakan puitteissa parisen vuotta 16 Rautatieläinen

17 Vanhat ohjaamot jäävät metrojuniin, vaikka tekniikka uusitaan automatisoinnissa. Työnjohtaja Petrus Mäki metrovarikon testiraiteella, jolla testataan automaattimetron toimivuutta. Tulkki Ilona Jänne ja kouluttaja Simon Emmanuel opastavat HKL:n henkilökuntaa automaattioven saloihin. Asentaja Tomi Oksanen asentaa uusia akkuja asetinalitteisiin. noin henkilötyövuotta. Automatisointiin kuuluu nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon, releasetinlaitteiden uusiminen tietokonepohjaiseksi ja automaattimetron järjestelmän rakentaminen. Automaattimetron rakennustyöt alkoivat viime helmikuussa metrovarikon asetinlaitteen sisälaitteiden kaappi- ja virransyöttö- ja asetinlaitteen ulkolaitteiden asennuksella. VR Track Oy:n sähkömiehet kaapeloivat raiteita, asentavat akkuja ja turvalaitteita ja automaattimetron ovia ja muuttavat vanhojen metrojunien automatiikkaa uuteen uskoon. Nykyisin käytössä olevien M100- ja M200-esisarjojen automatisointi on haasteellista, koska samaan aikaan muutostöiden kanssa tehdään suunnittelutyötä seuraavia junia varten. Uusin junatyyppi M 300 on jo valmiiksi rakennettu automaattimetroksi. Lokakuussa oli työn alla ensimmäinen M100-tyypin metrojuna, mutta kaikki vanhat junat muutetaan automaattimetrolle sopiviksi. Junan muodonmuutos on näkymätön, vaikka ohuita johtoja vedetään kilometritolkulla. Käytettävä tekniikka kätkeytyy junan seinien ja kattojen taakse. Junaan asennetaan uutta ohjauselektroniikkaa ja tietokoneet, mutta vanha ohjauspöytä jätetään paikoilleen. Metroasemille uudet laituriovet Taamin vastuulla on monen muun asian lisäksi metroasemien laituriovien asennus. Vuosaaren asema on laituriovien pilotti, ja ovien on määrä olla paikoillaan ja testikäytössä yhdellä laiturilla jo tänä vuonna. Muiden asemien muutostyöt ja oviasennukset jatkuvat asema kerrallaan. Kaikkien 35 laiturin ovet vaihdetaan vuoteen 2013 mennessä, Taam kertoo. Taamin mukaan metrovarikolla on edetty niin, että varikon asetinlaite on valmistunut ja testattu, mutta se ei ole vielä käytössä. Asetinlaitteita on metroradalla viisi: Hakaniemi, Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Metrovarikko. Yhteispeliä ja joustavuutta tarvitaan VR Trackin työnjohtaja Petrus Mäki vetää yhtä viisihenkistä ulkolaitteiden työnasennusryhmää. Hän kehuu, että ratapuolen hommissa saa tehdä monipuolista työtä ja Rautatieläinen

18 pitää hyvänä, että VR Track on lähtenyt metroon merta edemmäs kalaan. Tämä projekti on todella tervetullut, varsinkin kun yhtiö on hävinnyt kilpailutuksia ja tiedetään yhtiön heikko työllisyystilanne. Eikä sen ole niin väliä, mitä se työ aina on, kunhan saa ottaa lapion käteen, Mäki vinkkaa. Hän kehuu työporukkaansa hyväksi ja joustavaksi. Joustoa todella tarvitaan. Työtehtävät ja -kohteet saattavat vaihdella päivittäin ja saman päivän aikanakin. Myös toimintatavat eroavat ja kielimuurikin voi tulla eteen. Eihän se näin isossa projektissa kaikki aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan. Vaikka perustekniikka radalla on erilaista, niin myös toimintatavat ovat erilaisia. Rautateillä on virallisempaa, mutta myös hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi VR:llä on ollut käytössä EJT eli ennakoiva junaturvallisuus. Siinä paria viikkoa aikaisemmin ilmoitetaan valvonnalle, mitä ollaan tekemässä. Tällaista järjestelyä ei ollut metrolla, Mäki tietää. Vuorovälit lyhenevät Metron manuaaliohjaus poistuu, kun kaikki asetinlaitteet on asennettu ja kunnossa. Automaattimetron käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymävaihe, jolloin vielä kuskit ajavat metroa. Tavoitteena on, että metro kulkee automaatin ohjaamana vuoden 2014 alussa. Myös lähivuosina rakennettava Länsimetro kuuluu automatisoinnin piiriin. Ruoholahden ja Matinkylän välisellä uudella rataosuudella liikennöidään automaatin ajamana heti liikenteen alusta alkaen. Automaattijärjestelmä mahdollistaa liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein. Teksti ja kuvat Maarit Uusikumpu VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä VR:n kirjapaino Hyvinkäällä lopettaa toimintansa ensi vuoden alussa osana VR:n muutosohjelmaa ja hallinnon ytneuvotteluja. Tammikuussa hiljenevät kirjapainon koneet ja helmi-maaliskuussa ajetaan kirjapainon varasto alas. Kirjapaino on työllistänyt 10 työntekijää. Lopetuspäätöksen taustalla on muun muassa VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka on vähentänyt printtilippujen kysyntää. Painaja Helena Lehtonen on työskennellyt kirjapainossa 34 vuotta ja nähnyt läheltä kirjapainoalan muutoksen. Kaikki on muuttunut sähköiseksi, myös lipunmyynti. Lippuja myydään yhä enemmän junassa ja netissä. Myös kirjapainon konekanta on vanhanaikaista ja rakennuskin, jossa kirjapaino toimii, on nähnyt parhaat päivänsä. Edessä olisi ollut mittava remontti. Täällähän on havaittu jo monta vuotta sitten homettakin, mutta sille ei ole tehty mitään, ihmettelee Lehtonen. Lehtonen on pitänyt työstään ja työpaikastaan Mielelläni olisi ollut 63 ikävuoteen asti, siis normaaliin eläkeikään asti. Vielä minulla ei ole tietoa omasta tulevaisuudestani. Eläkeputki taitaa olla edessä. Jos näin käy, niin ennenaikainen eläkkeelle jääminen pudottaa eläkkeen määrää, Lehtonen pohtii. Hän ihmettelee, että VR:llä on varaa uudistaa imagoa ja visuaalista ilmettään käyntikortteja myöten, mutta henkilökuntaa laitetaan pihalle. Lehtosen mukaan työntekijöiden keskiikä on korkea, ja heidän voi olla aika vaikea työllistyä uudelleen. VR tarjoaa kirjapainon työntekijöille uudelleensijoituksia, muutospoolia ja irtisanoutumispakettia. Marraskuun loppuun mennessä ainakin yhdelle kirjapainolaiselle oli lötynyt uusi työpaikka VR:n organisaatiosta. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 18 Rautatieläinen

19 Painaja Helena Lehtosen pitkä työura VR:n kirjapainossa katkeaa ensi vuoden alussa. Kirjapinon varasto tyhjennetään viimeistään maaliskuussa. VR:n kirjapainossa on painettu myös VR:n julisteet. Järeä Heidelberg vm-1964 on vieläkin iskussa. Rautatieläinen

20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa Suomalaisia pidetään työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt ihmiset ovat alkaneet kapinoida: he leppoistavat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Joukkopako työstä on kuitenkin ristiriidassa ihmisten työhalujen kanssa. Suuri osa suomalaisista haluaa oikeasti jatkaa työssä nykyistä pitempään, väittää tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Mutta ilman työantajan vastaantuloa se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa siitä, mitä voi tehdä toisin. Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen eläkeikään asti, Ahola toteaa. Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat. Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. Sen tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken. Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi. Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät. Myös työhyvinvointihankkeet maksavat nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti. Rajaton, ajaton työ Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire. Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä, että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa miettiä työn lomassa, miten jokin homma kannattaa tehdä, Ahola miettii. Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista vastaan, Ahola kertoo. Hän pitää suomalaisen työelämän ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään, joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä. Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. Ei ole varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa, mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on ymmärretty se, että jousto, kehittäminen ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan. Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin tekee pitkän päivän. Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka Salon kiusaamistapaus. Suomalaiset ovat kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle. 20 Rautatieläinen

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

SoteMaku messut

SoteMaku messut SoteMaku messut 7.12.2016 Yhteenveto kyselyyn annetuista vastauksista Koonnut hallintopäällikkö Ulla Silmäri Mistä asioista haluat lisää tietoa sote- ja maakuntauudistuksessa? las ten j a nuorten palvel

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot