NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 6 2010. Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8"

Transkriptio

1 NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Pykälässä 8 Rautatieläiset liittyvät JHL:ään 10 Lyly: Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon 11 JaaEi: Kiinalainen juttu 12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna 14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla 16 Metron automatisointi monikansallinen jättihanke 18 VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä 20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa 22 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä 23 Osa-aikaeläkkeelle vai kokoaikatyössä tappiin asti? 24 Edunvalvonta 25 Jesse junamyyjä 26 Radanvarrelta 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 SAL-lomat Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ei miellytä Hyvinkään konepajan vakituista työväkeä. Ongelmaa pohtimassa konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.), pääluottamusmies Sakari Helander ja varapääluottamusmies Jussi Luhtamäki. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Turvalaiteasentaja Jarno Kanerva automatisoi metroa asentamalla suistumis- ja törmäys antureita. Monikansallinen hanke työllistää myös VR:n väkeä. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Työn ja ympäristön puolesta MAARIT UUSIKUMPU Rautatieläiset elävät muutoksen aikoja. Marraskuussa liittovaltuusto teki päätöksen, joka kuljettaa rautatieväen edunvalvonnan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n logojen alle. Vaikka ensi vuosi on siirtymäaikaa, uuden JHL:n sisälle rakennettavan yhteisjärjestön rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Järjestölle on ehditty rakentaa muun muassa ulkoista ilmettä, joka alkaa olla kotisivuja vaille valmis. Yhteisjärjestö jatkaa Rautatieläisten Liiton viitoittamalla ympäristöystävällisellä tiellä käyttämällä Rautatieläisten Liiton jo tutuksi tullutta tunnuslausetta työn ja ympäristön puolesta. Raideliikenne on kiistatta ympäristöystävällinen liikennemuoto verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja se on sitä myös kansalaisten mielestä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä ympäristöystävällisenä. Tämä ilmenee Raideammattilaisten yhteisjärjestön marraskuussa julkaisemasta joukkoliikennebarometrista. Sen sijaan Suomen sijoitus äskettäin julkaistussa kansainvälisessä ilmastover- Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto iloitsi historiallisesta päätöksestä siirtää rautatieläiset JHL:n jäseniksi. tailussa ei mairittele. Sijoitus on vuoden aikana hieman parantunut, mutta arvosana on silti heikko. Suomi sijoittuu samaan joukkoon Japanin, Tanskan ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Yksi keino parantaa Suomen sijoitusta olisi kunnostaa rataverkko ja siirtää liikennettä raiteille. Myös kansalaiset ovat tätä mieltä: he haluaisivat uusia ratayhteyksiä, siirtäisivät työmatkaliikennettä raiteille ja satsaisivat rautateiden kuntoon. Ympäristöystävällisyys ja kansalaisten tahto käyvät yksiin raideammattilaisten edunvalvonnan ja hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Kuluneella nelivuotiskaudella eduskunnasta on kuulunut paljon puhetta myös työn ja ympäristön puolesta. Raideammattilaisten on syytä pitää omalta osaltaan ensi kevään eduskuntavaaleissa huolta siitä, että seuraavalla hallituskaudella työtä, ympäristöä ja kansalaisten tahtoa arvostetaan puheen lisäksi myös suuntaamalla rahaa raiteille nykyistä enemmän. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Jäsenpalvelun numero palvelee arkisin klo Edunvalvonta-asioissa voit ottaa yhteyttä oman alueesi pääluottamusmieheen. VR-YHTYMÄ OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Taatila Erkki p Takala Esko p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR TRACK OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Helsinki Jarmo Nyberg p Kouvola Pertti Varpenius p Tampere Hannu Hämäläinen p Oulu Raimo Salow p Hyvinkää, sähköasennuskeskus Pentti Suhonen p Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernin tulos tyydyttävä VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9 miljoonaa euroa (15,1). VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena. Toimitusjohtaja Mikael Aro pitää kolmannen vuosineljänneksen ja alkuvuoden tulosta tyydyttävänä. Tuloskehitys osoittaa, että muutosohjelman avulla on saatu merkittäviä parannuksia aikaan. Logistiikka on selkeästi kohentanut tulostaan viime vuoteen nähden ja henkilöliikenne kasvaa tasaisesti, mutta kannattavuuden parantamista on edelleen jatkettava, Aro sanoo. Toimitusjohtaja Aro on erityisen huolissaan ratojen rakentamisen ja kunnossapidon määrärahojen kehityksestä valtion budjetissa, sillä budjettivarat pienenevät vuosi vuodelta. Kyse ei ole pelkästään VR-konsernin menestyksestä vaan koko junaliikenteen kilpailukyvystä ja rataverkoston turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä, Aro painottaa. Henkilöliikenteen matkustajamäärät juna- ja linja-autoliikenteessä kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen lisääntyminen. Linja-autoliikenteessä on voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä. Junaliikenteessä kesän myrskyt heikensivät kaukoliikenteen täsmällisyyttä vuosineljänneksen alkupuolella, mutta tilanne parani neljänneksen lopussa. Logistiikkadivisioonan kuljetetuissa tonneissa oli kolmannella neljänneksellä kasvua 14,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä kasvun tasaantumista, eikä neljänneksen lopulla nähty kokonaiskuljetusmäärissä enää ylityksiä edellisvuoteen verrattuna. Kuljetusmäärien uskotaan pysyvän loppuvuoden ajan vuoden 2009 tasolla. Positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut kuljetusmäärien kasvun lisäksi muutosohjelman avulla aikaansaatu säästö. VR-Radan (VR Track Oy marraskuun alusta) liikevaihto pieneni selvästi viime vuoden lukemista. Liikevaihtoa yhtiölle kertyi neljänneksellä 83,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava luku oli 95,8 miljoonaa euroa. VR-Radan arviot tulevaisuuden työtilanteesta ovat heikentyneet merkittävästi kolmannella neljänneksellä. Valtion rahoitus radanpidon töihin on laskenut selvästi, mikä heijastuu VR-Radan työllisyystilanteeseen. Lisäksi kilpailijalle hävityt viisivuotiset kunnossapitourakat ovat heikentäneet yhtiön tulevaisuudennäkymiä. Uudet sporttifestarit kokoavat ay-liikkujat yhteen Ensi vuonna käynnistyy TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä Ay- Sporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään toukokuuta Lappeenrannassa. Festarit kokoaa yhteen ay-väkeä perheineen eri urheilulajien mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin. Mestaruuksista kilpaillaan kesällä jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen on mahdollista järjestää kilpailuja kesällä myös suunnistuksessa, kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa. Osallistumisoikeus ay-mestaruuskisoihin on SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Sporttifestareille. Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Festarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille. Lisätietoja: 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Liikenne- ja erityisalojen työnantajat fuusioituvat ISTOCKPHOTO Nimimuutoksia VR:n liikenimissä Oy VR-Rata Ab:n virallinen nimi muuttui tämän vuoden marraskuun alusta. Yhtiön uusi nimi on VR Track Oy. Lisäksi logistiikkayritykset Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät. Samalla VR otti käyttöönsä uuden yhteisen liikemerkin VR Transpointin. VR Transpoint on Suomen suurin logistiikkakonserni. Neljän työnantajaliiton hallitukset ovat tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä. Sopimuksen osapuolia ovat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry. Yhteiselon on määrä alkaa ensi vuoden alusta. Kukin liitto päättää yhdistymisestään jäsenistön kokouksissa tämän vuoden aikana. Liittojen mukaan yhdistymisen tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä palvelualojen yrityksiä yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle. Uuden liiton tehtäviksi liitot määrittelevät tehokkaan työehtosopimustoiminnan, työ- ja sosiaali-, eläke- ja vakuutuslainsäädännön asiantuntijapalvelut, koulutus- ja asianajopalvelut, työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan, vahvan viestinnän, tilastojen, ennusteiden ja analyysien laatimisen, dynaamisen työmarkkinoiden kehitysjohtajuuden sekä Suomen tulevaisuusvision rakentamisen. Yhdistymisellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Liitot noudattavat yhdistymisaikeissaan EK:n tahtoa, sillä se on jo pitkään tavoitellut suurempien kokonaisuuksien luomisia jäsenjärjestöjen piirissä. Uuden liiton jäsenyritysten määrä on noin 1665 ja niiden palveluksessa työskentelee noin henkilöä. Jäsenyritysten henkilöstömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon. Toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Miksei työntekijöihin luoteta? ISTOCKPHOTO Teollisuuden työntekijät joutuvat monissa yrityksissä menemään lääkäriin heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun saman työpaikan toimihenkilöt voivat olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella. Käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä järjestön työympäristöseminaarissa. Kysymys kuuluu, miksi työntekijöihin ei luoteta. Johdon pitäisi luottaa kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmään katsomatta, Erkkilä sanoo. Myös työterveyshuollon palvelujen tulee olla kaikille henkilöstöryhmille samat. Tästä on myös korkeimman oikeuden päätös. Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa. Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia ja ne tulisi SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että 1 3 päivää kestävissä sairauksissa tulisi työntekijän suullisen ilmoituksen ensisijaisesti riittää. Silti käytännöt työpaikoilla vaihtelevat. Pakollisista lääkärikäynneistä pikkuflunssissa aiheutuu vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on havaittu, että sairauspoissaolot lyhenevät, kun työntekijän oma ilmoitus riittää. Rautatieläinen

6 Painavasana Historiallinen päätös tuo puhtia edunvalvontaan Rautatieläisten Liiton valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan liittofuusiomme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Molempia liittoja yhdistää ajatus julkisten palveluiden edunvalvonnasta. Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä julkaistussa ensimmäisessä joukkoliikennebarometrissa suomalaiset mieltävätkin julkisen liikenteen vahvasti peruspalveluksi. Edes puoluekanta ei oleellisesti vaikuta kansalaisten kantoihin, vaan yhteensä 79 % suomalaisista toteaa julkisen liikenteen olevan peruspalvelu. Puoluekanta heijastuu lähinnä näkemyksiin siitä, tulisiko joukkoliikenne järjestää kilpailuttamisen kautta. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 63 %, mutta demareista 55 % ja vasemmistoliittolaisista peräti 81 % on täysin päinvastaista mieltä. Ulkoistamisen ja kilpailuttamisen pelätään ennen kaikkea heikentävän junaturvallisuutta, palveluiden saatavuutta eri puolilla maata sekä vaikuttavan negatiivisesti työehtoihin. Muutenkin joukkoliikennebarometri osoitti, että kansalaisten mielestä julkinen liikenne nauttii suurta arvostusta. Vaikka viime talven ongelmat näkyvätkin kaukojunaliikenteen profiilissa, pidetään kaukojunaa periaatteessa mukavimpana matkustustapana. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n perustaminen tuo toimintaamme mukaan myös metro- ja raitiotieliikenteen väkeä. Kun heidän reilua tuhatta jäsentä edustavat yhdistyksensä ovat hakeneet uuden järjestön jäsenyyttä, kutsutaan Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. yhdistyksistä edustajat hallitukseemme ja valtuustoomme puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeudella. Täysivaltaisia edustajia he ovat seuraavassa edustajakokouksessa keväällä Vastaavasti Rautatieläisten Liiton osastojen tulee hakea JHL:n jäsenyyttä ja ottaa käyttöönsä sen mallisäännöt mahdollisimman pian, mutta viimeistään kevätkokouksissa Tästä aiheesta lähetetään osastoille ohjeet yhteiskirjeen muodossa. Uuden järjestön synty antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet varautua raideliikenteen mahdollisesti laajentuvaan kilpailuun sekä lisää oleellisesti järjestöllistä voimaa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VR:n suuntaan tapahtuvaan edunvalvontaan saadaan niin ikään uutta puhtia. Yhteiskuntavaikuttamisen lisävoimaa tarvitaan esimerkiksi parasta aikaa eduskunnassa olevan rautatielain käsittelyn kaltaisiin tilanteisiin. Rautatielaki samoin kuin EU:ssa valmistelussa oleva neljäs rautatiepaketti lähtevät nimittäin siitä, että VR:n kunnossapitoverkosto tulisi avata myös kilpailijoille, mikäli muualla markkinoilla kunnossapitopalveluita ei ole tarjolla. Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. Kokonaan uusi rajapinta löytyy kuitenkin tavaraliikenteen ja kuntaomisteisten satamien puolelta. Yhteisen järjestövoiman arviointi tuleekin tehdä ensi kevään aikana. Lisäksi Destian työntekijät kuuluvat JHL:ään, joten sieltäkin löytyy yhteinen rajapinta. Kevään aikana liittofuusion tiimoilta toteutetaan lisäksi uusi laaja aluekierros JHL:n neljääntoista aluetoimistoon nojautuen. Niissä määritetään yhdessä, mitä palveluja aluetoimistot raideliikenteelle tarjoavat. Rautatieläisjärjestömme yli satavuotisessa historiassa käännettiin siis todella painava lehti. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Sopimus hoitoon ohjauksesta ei estä irtisanomista Olen sopinut työnantajan kanssa alkoholin käytöstä johtuvasta hoitoon ohjauksesta. Työnantaja on kuitenkin samanaikaisesti aloittanut irtisanomismenettelyn alkoholin käytöstä johtuvan töistä poissaolon vuoksi. Onko tämä sallittua? Raideammattilaisten uusi ilme Uuden Raideammattilaisten yhteisjärjestön ilme on valmis. Ilmettä on rakennettu yhdessä mainostoimiston kanssa. Se noudattelee väreiltään ja muotokieleltään JHL:n visuaalista ilmettä. Logona käytetään Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ää ja JHL:n pyöreää logomallia. Yhteisjärjestön omia materiaaleja kuvittaa lisäksi osa siipipyörää yhdistettynä JHL:n pyöreään logoon, jotka yhdessä muodostavat hammasratakset. Hammasratasta ei kuitenkaan käytetä yhteisjärjestön logona vaan kuvittavana elementtinä. Lipuissa ja viireissä vanha siipipyörä säilyy entisellään. Näin siipipyörä jää kunnioittamaan yhteisjärjestön tilaisuuksia kunniapaikalla. Järjestön omia tilaisuuksia varten on suunniteltu kaksi roll-upia, joissa toisessa raideliikennettä yhdistävänä kuvituksena on graafinen raide ja hammasratakset. Raideammattilaisten kotisivut uudistuvat ensi vuoden alkupuolella. Kysymys on itse asiassa siitä, onko työnantaja hoitoon ohjauksesta sopimalla samalla luopunut oikeudestaan harkita työsuhteen päättämistä, jos työsuhteen päättämisen perusteet muutoin ovat olemassa. VR:llä on menettelyohjeet alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta. Näiden ohjeiden mukaan päihdeongelman ilmetessä on työpaikalla välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin hoitoon ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta ohjeissa mainitaan, että päihteiden väärinkäyttötilanteissa on aina harkittava, ovatko työsuhteen jatkamisen edellytykset olemassa. Päihteiden väärinkäyttötapauksissa työsuhteen jatkamisen arviointi koskee kaikkia, niin junaturvallisuuskuin muissakin tehtävissä palvelevia. Kutakin tapausta tulee arvioida yhdenmukaisesti keskenään samankaltaisissa tapauksissa siten, että menettelytapaperiaatteet ovat kaikille samat. Yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi tulee kaikissa työpaikoilla ilmenneissä päihteiden väärinkäyttötapauksissa olla yhteydessä VR-Yhtymän hallinto-osastoon toimintaohjeen saamiseksi. ISTOCKPHOTO Ohjeista on siis todettavissa, ettei hoitotoimenpiteisiin ryhtyminen sulje pois mahdollisuutta päättää työsuhde. Näin ollen VR:n ei yleensä voida katsoa pelkästään hoitoon ohjausta koskevan sopimuksen ja maksusitoumuksen antamisella tarkoittaneen luopua vetoamasta työntekijän alkoholin väärinkäytöstä johtuneeseen työsuhteen päättämisperusteeseen. Jos hoitotoimenpiteistä työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on nimenomaan sovittu tai työnantajan on muutoin näytetty sitoutuneen jatkamaan työntekijän työsuhdetta, ei oikeutta työsuhteen päättämiselle kuitenkaan ole. Asiasta pitäisi nimenomaan sopia, ettei tahattomia väärinymmärryksiä pääse tapahtumaan. Hoitoon hakeutuminen ei tietenkään sellaisenaan ole mikään työsuhteen päättämisperuste, jos työntekijä ei ole ollut päihtyneenä töissä, hänellä ei ole päihteiden käytöstä johtuvia poissaoloja töistä eikä päihteiden käyttö ole vielä vaikuttanut hänen kykyynsä siten, ettei hän pystyisi tekemään työsopimuksen mukaista työtä. Jari Kiviharju lakimies Rautatieläinen

8 VALTUUSTOUUTISIA Rautatieläiset liittyvät JHL:ään Rautatieläisten Liitto teki marraskuussa ay-historiaa. Se on luomassa Suomeen merkittävää raideliikennealan ammattijärjestöä ja edunvalvojaa Raideammattilaisten yhteisjärjestöä raideliikenteen vahvinta maanlaajuista edunvalvojaa. Rautatieläisten Liitto liittyy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa Rautatieläisten Liiton pohjalle rakennettavan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:n perustamissopimuksen ja järjestön uudet säännöt. JHL:n edustajisto hyväksyi yhdentymisen pari viikkoa ennen rautatieläisten päätöstä. Yhdentymisessä perustetaan JHL:n sisälle Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n yhdentymisen taustalla on TEAM-hanke, jossa rautatieläiset olivat mukana. TEAM kaatui tuolloin rautatieläisistä riippumattomista syistä, mutta Rautatieläisten Liiton edustajakokous antoi mandaatin liittovaltuustolle ja hallitukselle selvitellä muita yhdentymisvaihtoehtoja. Uusi järjestö vanhan pohjalle Yhdentymisessä ei pureta Rautatieläisten Liittoa kokonaan. Nyt ei olla vain lopettamassa vanhaa vaan rakentamassa uutta merkittävää raideliikenteen ammattijärjestöä, valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen totesi. Valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka yksi soraääni mahtuikin joukkoon. Valtuutettu Erkki Taatila esitti päätöstä lykättäväksi ja lisäselvitysten tekemistä aluillaan olevasta kuljetusalojen liittofuusiosta eli Lallista. Esitys ei saanut kannatusta, joten siitä ei päästy äänestämään. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mukaan yhteisjärjestön malli on Lallin mallia itsenäisempi. Kilpailuttaminen yhteinen kysymys JHL:llä ja Rautatieläisten liitolla on paljon yhteistä. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat kaikkien julkisesti rahoitettujen toimialojen arkipäivää, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Hän arvioi, että liittojen mahdollinen yhdistyminen tuo mukanaan yhteisen liiton edunvalvontaan lisää järjestöllistä voimaa, erityisesti raideliikenteessä. Yhdistymisen jälkeen JHL olisi selkeästi koko rataalan suurin edunvalvoja Suomessa. Rautatieläisten liiton jäsenet tulevat esityksen mukaan JHL:n jäseniksi, mutta heidän edunvalvontansa järjestetään yhteistyössä oman yhteisjärjestön kautta. Yhteisjärjestömalli on JHL:n ja sen edeltäjän KTV:n edunvalvonnassa vanha ja hyväksi koettu järjestely. Ensimmäinen menneen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö perustettiin Helsinkiin jo 1930-luvulla, selvittää Santamäki-Vuori. Yhteisjärjestöt ovat huolehtineet useiden yhdistysten puolesta paikallisesta neuvottelutoiminnasta suurissa kunnissa. Rautatieläisten osalta yhteisjärjestön rooli on osin erilainen. Se muun muassa linjaa neuvottelutavoitteiden asettamista ja sopimusten hyväksymistä. JHL:n koosta on edunvalvonnassa ja valtion omistajapolitiikkaan vaikuttamisessa apua. Tarvittaessa suuren järjestön voimia käytetään yksittäisten ja pienten jäsenryhmien tukemiseen. Esimerkkinä näistä Tuire Santamäki-Vuori mainitsee Destian henkilöstön. Yksin heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sellaiseen julkisuuteen, joka nyt JHL:n kautta saavutettiin. Julkisuus on nykyään yksi keskeisistä painostuskeinoista, hän kommentoi. 8 Rautatieläinen

9 KUVA: KARI UUSIKUMPU Liittopuheenjohtajat Vesa Mauriala (keskellä) Rautatieläisten Liitosta ja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä allekirjoittivat liittoyhdentymissopimuksen 29. marraskuuta. Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto myhäilee taustalla. Valtuutettu ja vaihtotyönjohtaja Anssi Vartiainen ei ole epäillyt hetkeäkään liittofuusion järkevyyttä. Olen tyytyväinen päätöksestä. Suunta on oikea, ja näen liittofuusion mahdollisuutena. Hyvää on sekin, että JHL:llä on aluetoimistoja ja odotan tietysti sitä, että myös rautatieläiset saavat palveluja ja neuvoja aluetoimistoista. Edunvalvonnan vahvistaminen tavoitteena Maurialan mukaan yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä muutoksia ovat muun muassa lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuolen järjestörakenteen ja edunvalvonnan tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet. Me tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä edunvalvontaan leveämmät hartiat, Mauriala totesi. JHL:n leveämmät harteet tarjoavat rautatieläisille osaamista muun muassa kilpailutuskysymyksissä. Vaikka JHL hoitaa JHL ja Rautatieläisten Liitto Suuri liitto tarjoaa jäsenilleen paljon palveluja. JHL:n koulutustarjonta on laajaa ja mahdollisuuksia lisää vielä oma opisto Raaseporin kunnassa. Edunvalvontaa tukee myös kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto. Olen varma, että Rautatieläisten liiton jäsenet löytävät hyvin paikkansa JHL:stä. Olemme monialainen liitto, jolla on paljon kokemusta julkisen alan edunvalvonnasta. Reima Tylli JHL:ssä on yli jäsentä ja Rautatieläisten Liitossa yli jäsentä. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin jäsentä, jolloin se on Suomen suurin ammattiliitto. Rautatieläisten Liitto on toiminut rautatieläisten edunvalvojana jo vuodesta Liiton jäsenten tyypillisiä ammatteja ovat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja Ammattiliitto JHL:n jäsenet huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta monissa tehtävissä. JHL:läisten osaajien aloja ovat hoito, hoiva, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, kasvatus, sivistys, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. JHL:n yhteisöjäseniä ovat Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijoiden liitto. Rautatieläinen

10 laajasti edunvalvontaa, neuvottelut jäävät edelleen yhteisjärjestön keskeiseksi tehtäväksi. Työtaistelut siirtyvät yhdentymisessä JHL:n vastuulle ja JHL:n hallituksen hyväksymät työtaistelut rahoitetaan JHL:n kassasta. Vuoden siirtymäaika Liittoyhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja siirtymäajaksi on varattu ensi vuosi. Raideammattilaisten yhteisjärjestöön voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. JHL:n sopimuksellinen edunvalvonta tapahtuu sektoreittain. Jäsenet ovat JHL:n täysvaltaisia jäseniä. Myös eläkeläiset voivat olla jäseninä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Rautatieväen edunvalvonta kuu luu yksityiseen sektoriin. Joukkoliikenteessä JHL edustaa raideam mattilaisten lisäksi myös julkisen bussiliikenteen kuljettajia. Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin, jotka pidetään alkuvuonna Rautatieläisten liiton koko henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti JHL:n palvelukseen. Maarit Uusikumpu Lauri Lyly Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Rautatieläisten Liiton valtuuston jäsen Anssi Vartiainen pitää liittofuusiota oikeana suuntana. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ay-liikkeen ansiona sitä, että eläkekeskustelu on kääntynyt palkansaajan kannalta oikeaan suuntaan. Eläkeiännoston sijaan nyt puhutaan työllisyydestä, koko työurasta, työelämän laadusta, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja eläkejärjestelmästä. Hän pitää tärkeänä, että työeläkkeiden taso saadaan riittäväksi ja rahoitus kestäväksi. Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Erityisesti nuorten ikäpolvien on voitava luottaa eläkelupauksiin ja -järjestelmään. Hänen mukaansa työelämässä on silloin jotain vialla, jos ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän rakentaisi työmarkkinajärjestelmään työurasopimuksen, jossa katsotaan palkansaajille tärkeitä asioita, kuten työelämän osaamisen parantaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjuminen, eläkkeiden riittävä taso ja rahoitus, työttömyysturvasta huolehtiminen ja harmaan talouden kitkeminen. Hän peräsi tupon jälkeiseen aikaan uusia työskentelytapoja ay-liikkeen yksituumaisuuden ja yhteisen tahtotilan saamiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuria haasteita. Ongelmana on työn kohtaanto ja osaaminen. Myös huoltosuhde menee kiistämättä huonompaan suuntaan. Julkinen puoli joutuu miettimään palvelurakennettaan uudestaan. 10 Rautatieläinen

11 JaaEi Lisäksi jokainen kilpailee siitä, kuka saa tehdä työtä tulevaisuudessa. Lyly pitää sosiaaliturvaa ay-liikkeen ydinkysymyksenä ja sitä, miten se hoidetaan. Ay-liikkeen on kyettävä hoitamaan sosiaaliturvan lisäksi työllisyyttä, parantamaan palkansaajan ostovoimaa, kehittämään työelämän lainsäädäntöä ja torjumaan harmaata taloutta. Ostovoiman turvaamiseksi hän esitti Elinkeinoelämän yksipuolisen palkkakaton vastapainoksi yhteistä ay-liikkeen palkankorotustavoitetta. Lyly puhui Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa. Teksti ja pieni kuva: Maarit Uusikumpu ISTOCKPHOTO Kiinalainen juttu Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. Jo uuden radan valmistuessa rahaa rataan hassanneet päättäjät on voitu vaihtaa vaaleissa uusiin. Suomenkin rataverkon perusta on ra - kennettu itsevaltaisten suuriruhtinaiden eikä vaaleilla valittujen presidenttien valtakaudella. Nyky-Suomessa jokainen pieni oikoradanpätkä on suuri uutinen, jonka hintaa päivitellään pitkään. Rikkaan Suomen tasavallan rahat kun eivät tahdo riittää edes köyhän suuriruhtinaskunnan rakentamien ratojen kunnossapitoon. Poliitikkojen on helppo säästää kunnossapidosta, sillä mitään dramaattista ei tapahdu heti. Kun sama kuitenkin toistuu vuodesta toiseen, tekemättä jäävät huollot ja korjaukset kasautuvat ja alkavat näkyä. Esimerkiksi kun kunnat säästivät 1990-luvun lamavuosina koulurakennusten kunnossapidosta, siitä maksettiin kova korko homeremontteina ja sairastuneina oppilaina. Nyt sama toistuu rautateillä. Vielä muutama vuosi sitten täsmällisyys oli rautatieliikenteen suurin kilpailuetu. Junien mukaan saattoi tarkastaa kellonsa! Nyt vuosien laiminlyönnit alkavat kostautua, ja saamme lukea junaliikenteen pykivän harva se viikko. Vaikka valtaosa junista kulkee edelleen aikataulussa, matkustajien luottamus horjuu: Tulin autolla, kun halusin varmasti olla ajoissa perillä. Rautateiden tulevaisuutta rakennetaan totalitaarisessa Kiinassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa noin kilometriä uusia rautateitä, joista luotijunaratoja noin kilometriä. Pelkästään luotijunaratoja siis rakennetaan tuplasti koko Suomen rataverkon verran! Kiinan rautatieministeriön suurin ylpeydenaihe on Harmony Express, Kiinassa kehitetty maailman Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. nopein luotijuna, jonka 350 km/h matkanopeus tekee siitä ekologisen vaihtoehdon lentoliikenteelle. Myös demokraattisessa Suomessa pitäisi uskaltaa ajatella liikenneinvestointeja pitkällä, vuosikymmenten, jopa vuosisatojen perspektiivillä luvulla tehdyt rautatieinvestoinnit määrittelevät edelleen Suomen yhdyskuntarakennetta! Rautatiet loivat edellytykset Suomen teollistumiselle, ja kaupungit kasvoivat ratojen varrelle. Ratojen, teiden ja laajakaistan kaltaisista koko yhteiskuntaa muovaavista investoinneista päättäessämme meidän tulisi miettiä, miltä me haluamme Suomen näyttävän paitsi myös 2100-luvulla. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat aivan yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla tehdyt päätökset. Jyrki J.J. Kasvi kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen vihreiden varapuheenjohtaja Rautatieläinen

12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun, ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa. Raideliikenne ympäristöystävällisin tapa matkustaa Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä erittäin tai melko ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Noin puolet väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi. Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen sanoo, että lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen. Tärkein kehityskohde rautateiden kunnon parantaminen Enemmistö kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linjaautojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny. Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat käyttäneet linja-autoa matkustamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kansalaiset arvostavat julkisen liikenteen palveluja Enemmistö suomalaisista antaa arvosanan hyvä julkiselle liikenteelle yleensä. Parhaiten eri liikennemuodoista koko väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne. Yli puolet vastaajista arvioi lentoliikenteen palvelut erittäin tai melko hyviksi. Kansalaiset arvostavat myös linja-autoliikenteen ja kaukojunaliikenteen palveluja. Vähiten hyviä arvosanoja palveluille kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen ja metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se, että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä. Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan liikennemuodon käytön mukaan. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä palvelutasoon. Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta. Kaikkien julkisen liikenteen muotojen kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä asianomaisiin palveluihin. Tutkija Juhani Pehkonen esitteli joukkoliikennebarometrin tuloksia Helsingissä. 12 Rautatieläinen

13 Joukkoliikennebarometri 2010: Suomalaisten suhtautuminen joukkoliikenteeseen Tutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla elokuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat + 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus luettavissa Raideammattilaisten Joukkoliikennebarometri yhteisjärjestö 2010 JHL 1 Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi maanteiden kunnon hyväksi ja kolmannes huonoksi. Rautateiden kuntoa kiittelee reilu neljännes ja lähes yhtä suuri osa kansalaisista arvioi rautateiden kunnon huonoksi. Kansalaiset arvostavat joukkoliikennettä. Suomalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta siihen, mihin tulisi ensisijaisesti panostaa liikenneolojen parantamiseksi. Yli neljännes perusparantaisi ensisijaisesti maanteitä ja noin neljännes ratoja. Rahaa ja työmatkaliikenne raiteille Kolme neljästä uskoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää se, että lähes kolme neljästä kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa poliittinen yksimielisyys. Enemmistö kansalaisista rakentaisi myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille. Joka toinen kannattaa sitä, että asutuskeskusten joukkoliikenne ja työmatkaliikenne hoidettaisiin pääsääntöisesti raideliikennettä kehittämällä. Ehdotusta kannattavat etenkin pää-kaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat, joita asia lähinnä koskeekin. Enemmistö kansasta vastustaa ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa henkilöautoliikenteessä. Vain neljännes väestöstä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Sekä yksityisautoa ajavat että julkisia liikennevälineitä käyttävät suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoa ryhmä, jossa enemmistö kannattaa ruuhkamaksuja, ovat vihreiden tukijat. Kilpailuttaminen vaarantaa turvallisuuden Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajan-tasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Suomalaiset uskovat kuitenkin, että matkustamisen hinta ja palveluiden laatu paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Samalla he uskovat muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Ensisijainen vastuu valtiolla Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä siitä, kenellä on vastuu raideliikenteen kehittämisestä maassamme. Enemmistö kansasta on sitä mieltä, että ensisijainen vastuu on valtiolla. Toissijaiseksi vastuun-kantajaksi valtion rinnalle nousee VR. Kansalaiset eivät halua vierittää vastuuta raideliikenteen kehittämisestä alueellisen tason toimijoille tai elinkeinoelämälle. Valtion ensisijainen vastuu korostuu ikääntyneiden, hyvin koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden vastauksissa. Nuorilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä on keskimäärää useammin taipumusta vierittää vastuuta VR:lle. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla Hyvinkään konepajalla vilahtelee yhä useammin muitakin kuin VR:n oranssisinisiä haalareita. Vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö kismittää konepajan vakituista henkilökuntaa. Hyvinkään konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.) ja pääluottamusmies Sakari Helander pitävät runsasta vuokratyövoiman käyttöä epäterveenä ilmiönä. Konepajan pääluottamusmies Sakari Helanderin mukaan vuokratyövoiman osuus paisuu koko ajan. Lokakuun 21. päivän tilasto kertoo, että vuokratyöntekijöitä oli 121 henkilöä, joka on noin 30 % työvoimasta. Heistä 80 oli asentajia tuotannossa. Se on suuri ongelma, vaikka kaikkia näitä töitä ei olisi voitu tehdä ilman heitä, mutta tilanne on paisunut liikaa ja on nyt epäterve, Helander toteaa. Myös työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen on huolestunut vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä. Ensin vuokramiesten piti tulla vain purkutöihin, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että he luikertelevat kaikkiin töihin. Työehtosopimuksessa sanotaan, että vuokramie- 14

15 Elektroniikka-asentajille riittää töitä, sillä elektroniikka junissa on lisääntynyt. Työn ääressä elektroniikka-asentajat Pauli Penttinen ja Hannu Vaittinen. hiä käytetään vain ruuhkahuippuihin, mutta osa vuokramiehistä on ollut jo kuusikin vuotta täällä, Nurminen kertoo. Helanderin mukaan VR:n ydinosaamista vaativat työt tehdään kuitenkin vielä VR:n omana työnä. Hän ei osaa tarkkaan määritellä, mikä olisi sopiva vuokratyöntekijöiden ja vakituisen henkilöstön määrä. Tilanne elää, ja vuokramiehet toimivat toki työvoimapuskurina, mutta ensisijaisesti pitäisi tarjota konepajalta töitä omalle väelle ja ratapuolen irtisanomisuhan alla oleville ja vasta sitten muille. Uskon, että ratamiehille löytyisi konepajalta töitä, jos vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Helander on ottanut vuokratyövoiman useaan otteeseen esille, mutta VR ei ole luvannut vähentää vuokratyövoiman käyttöä olennaisesti. Työt konepajalla sujuvat vakituisen ja vuokratyövoiman välillä kuitenkin ilman suuria ristiriitoja. Nurminen näkee kuitenkin muita ongelmia vuokramiesten käytössä. Vuokramiehet eivät sitoudu samalla tavoin kuin vakituiset ja uudet on aina koulutettava. Ja tuleeko vuokratyövoiman käyttö lopultakaan vakituista työvoimaa halvemmaksi. Töiden siirtämistä konepajalta vieraisiin käsiin on toteutettu myös ulkoistamalla. Osa töistä teetetään alihankintana muun muassa vaunujen ja veturien maalaus ja teippaus. Konepajalla ei ole uustuotantoa, vaan sen ydintoimintoja ovat kaluston peruskorjaus ja saneeraus sekä isojen komponenttien vaihdot. VR:llä on menossa nk. Dynamo-hanke, jossa konepajojen ja varikkojen toimintoja Veijo Hakkarainen kokoaa ajomoottoreita Hyvinkään konepajalla. Hyvinkään konepajalla VR:n kalusto saa uuden ilmeen. Osa uudistustöistä tehdään alihankintana. Harry Vilkman saumojen viimeistelytöissä. tarkastellaan uusiksi. Hankkeella haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Helanderia vaivaa epätietoisuus, mitä Dynamo tuo tullessaan ja säilyvätkö työt Hyvinkäällä. Myös asentaja Harry Vilkman epäilee, että muutosta tuskin tulee ainakaan parempaan suuntaan. Vilkmanilla on pitkä työura konepajalla, ja hän jää eläkkeelle neljä vuoden päästä. VR:n henkilöstö on kuoleva voimavara. Ulkopuoliset tekee jo nyt paljon töitä täällä. Rautatieläisidentiteetti murtuu koko ajan. Yhteishenki ei ole enää entisellään. Omista ja Vilkmanin epäilyksistä huolimatta Helander haluaa uskoa Hyvinkään konepajan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää satsauksia pajaan. Nyt kehitys jumittuu vanhoihin halleihin. Uusia halleja kaivataan. Hyvinkään konepajan valtti on sen sijainti pääradan kupeessa ja laaja-alaisuus. Täällä on moniosaamista. Helanderin mukaan Hyvinkään konepaja on auttanut myös muita VR:n yksiköitä. Viime talven huonoilla keleillä autettiin Ilmalan varikkoakin muun muassa Sm4 kaluston V50-huolloissa ja Sr2telien vaihdossa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Vesa Taam VR Rata Oy:stä (nykyinen VR Track Oy) esittelee metron automaattiovien pilottia Vuosaaren metroasemalla. Metron automatisointi monikansallinen jättihanke Helsingin metron automatisointi on täydessä vauhdissa. Jättihankkeen kimpussa häärivät niin monikansalliset kuin kotimaisetkin toimijat. Tekniikka tulee Saksasta, asennukset tekee VR Track Oy, asemien automaattiovet tulevat Ranskasta ja tilaaja on Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos. Helsingin kaupunginvaltuusto kirjoitti pari vuotta sitten sopimuksen Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista. Hanketta oli jo sitä ennen valmisteltu useita vuosia. Automaattimetron asennuksista tehtiin kuusi tarjousta, ja VR Track Oy (silloinen VR Rata Oy) veti pisimmän korren. Yhteistyö Siemensin kanssa ei ole VR:lle uutta, vaan sillä on kokemusta myös Siemensin vanhasta tekniikasta. Automatisointi maksaa arviolta noin 115 miljoonaa euroa. Tämä kattaa Helsingin puolen kustannukset. Lisäksi länsimetron automatisointi maksaa noin 60 miljoonaa. Nämä summat sisältävät varsinaisen automatisoinnin lisäksi myös laituriovet ja junien apujärjestelmät, kuten kameravalvonnan ja paloilmoitusjärjestelmän. Helsingin automaattimetro on valmistuttuaan miehittämätön metro (UTO unattended train operation) eli junassa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Liikenteenohjaajat tarkkailevat metroliikennettä valvomosta käsin ja ohjaavat järjestelmän toimintaa. Vastaavia järjestelmiä on muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Lontoossa. Automaattimetroja voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa ajaa junan ohjaamosta perinteiseen tapaan. Järjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen junan käsinajon automaattijunien seassa että koko liikenteen hoitamisen vanhaan malliin. Käsinajolla ei kuitenkaan ole mahdollista ajaa yhtä tiheällä vuorovälillä kuin automaatilla. Näkymätön muodonmuutos VR Trackin projektipäällikkö Vesa Taamin mukaan metrohanke työllistää Siemensin urakan puitteissa parisen vuotta 16 Rautatieläinen

17 Vanhat ohjaamot jäävät metrojuniin, vaikka tekniikka uusitaan automatisoinnissa. Työnjohtaja Petrus Mäki metrovarikon testiraiteella, jolla testataan automaattimetron toimivuutta. Tulkki Ilona Jänne ja kouluttaja Simon Emmanuel opastavat HKL:n henkilökuntaa automaattioven saloihin. Asentaja Tomi Oksanen asentaa uusia akkuja asetinalitteisiin. noin henkilötyövuotta. Automatisointiin kuuluu nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon, releasetinlaitteiden uusiminen tietokonepohjaiseksi ja automaattimetron järjestelmän rakentaminen. Automaattimetron rakennustyöt alkoivat viime helmikuussa metrovarikon asetinlaitteen sisälaitteiden kaappi- ja virransyöttö- ja asetinlaitteen ulkolaitteiden asennuksella. VR Track Oy:n sähkömiehet kaapeloivat raiteita, asentavat akkuja ja turvalaitteita ja automaattimetron ovia ja muuttavat vanhojen metrojunien automatiikkaa uuteen uskoon. Nykyisin käytössä olevien M100- ja M200-esisarjojen automatisointi on haasteellista, koska samaan aikaan muutostöiden kanssa tehdään suunnittelutyötä seuraavia junia varten. Uusin junatyyppi M 300 on jo valmiiksi rakennettu automaattimetroksi. Lokakuussa oli työn alla ensimmäinen M100-tyypin metrojuna, mutta kaikki vanhat junat muutetaan automaattimetrolle sopiviksi. Junan muodonmuutos on näkymätön, vaikka ohuita johtoja vedetään kilometritolkulla. Käytettävä tekniikka kätkeytyy junan seinien ja kattojen taakse. Junaan asennetaan uutta ohjauselektroniikkaa ja tietokoneet, mutta vanha ohjauspöytä jätetään paikoilleen. Metroasemille uudet laituriovet Taamin vastuulla on monen muun asian lisäksi metroasemien laituriovien asennus. Vuosaaren asema on laituriovien pilotti, ja ovien on määrä olla paikoillaan ja testikäytössä yhdellä laiturilla jo tänä vuonna. Muiden asemien muutostyöt ja oviasennukset jatkuvat asema kerrallaan. Kaikkien 35 laiturin ovet vaihdetaan vuoteen 2013 mennessä, Taam kertoo. Taamin mukaan metrovarikolla on edetty niin, että varikon asetinlaite on valmistunut ja testattu, mutta se ei ole vielä käytössä. Asetinlaitteita on metroradalla viisi: Hakaniemi, Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Metrovarikko. Yhteispeliä ja joustavuutta tarvitaan VR Trackin työnjohtaja Petrus Mäki vetää yhtä viisihenkistä ulkolaitteiden työnasennusryhmää. Hän kehuu, että ratapuolen hommissa saa tehdä monipuolista työtä ja Rautatieläinen

18 pitää hyvänä, että VR Track on lähtenyt metroon merta edemmäs kalaan. Tämä projekti on todella tervetullut, varsinkin kun yhtiö on hävinnyt kilpailutuksia ja tiedetään yhtiön heikko työllisyystilanne. Eikä sen ole niin väliä, mitä se työ aina on, kunhan saa ottaa lapion käteen, Mäki vinkkaa. Hän kehuu työporukkaansa hyväksi ja joustavaksi. Joustoa todella tarvitaan. Työtehtävät ja -kohteet saattavat vaihdella päivittäin ja saman päivän aikanakin. Myös toimintatavat eroavat ja kielimuurikin voi tulla eteen. Eihän se näin isossa projektissa kaikki aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan. Vaikka perustekniikka radalla on erilaista, niin myös toimintatavat ovat erilaisia. Rautateillä on virallisempaa, mutta myös hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi VR:llä on ollut käytössä EJT eli ennakoiva junaturvallisuus. Siinä paria viikkoa aikaisemmin ilmoitetaan valvonnalle, mitä ollaan tekemässä. Tällaista järjestelyä ei ollut metrolla, Mäki tietää. Vuorovälit lyhenevät Metron manuaaliohjaus poistuu, kun kaikki asetinlaitteet on asennettu ja kunnossa. Automaattimetron käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymävaihe, jolloin vielä kuskit ajavat metroa. Tavoitteena on, että metro kulkee automaatin ohjaamana vuoden 2014 alussa. Myös lähivuosina rakennettava Länsimetro kuuluu automatisoinnin piiriin. Ruoholahden ja Matinkylän välisellä uudella rataosuudella liikennöidään automaatin ajamana heti liikenteen alusta alkaen. Automaattijärjestelmä mahdollistaa liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein. Teksti ja kuvat Maarit Uusikumpu VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä VR:n kirjapaino Hyvinkäällä lopettaa toimintansa ensi vuoden alussa osana VR:n muutosohjelmaa ja hallinnon ytneuvotteluja. Tammikuussa hiljenevät kirjapainon koneet ja helmi-maaliskuussa ajetaan kirjapainon varasto alas. Kirjapaino on työllistänyt 10 työntekijää. Lopetuspäätöksen taustalla on muun muassa VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka on vähentänyt printtilippujen kysyntää. Painaja Helena Lehtonen on työskennellyt kirjapainossa 34 vuotta ja nähnyt läheltä kirjapainoalan muutoksen. Kaikki on muuttunut sähköiseksi, myös lipunmyynti. Lippuja myydään yhä enemmän junassa ja netissä. Myös kirjapainon konekanta on vanhanaikaista ja rakennuskin, jossa kirjapaino toimii, on nähnyt parhaat päivänsä. Edessä olisi ollut mittava remontti. Täällähän on havaittu jo monta vuotta sitten homettakin, mutta sille ei ole tehty mitään, ihmettelee Lehtonen. Lehtonen on pitänyt työstään ja työpaikastaan Mielelläni olisi ollut 63 ikävuoteen asti, siis normaaliin eläkeikään asti. Vielä minulla ei ole tietoa omasta tulevaisuudestani. Eläkeputki taitaa olla edessä. Jos näin käy, niin ennenaikainen eläkkeelle jääminen pudottaa eläkkeen määrää, Lehtonen pohtii. Hän ihmettelee, että VR:llä on varaa uudistaa imagoa ja visuaalista ilmettään käyntikortteja myöten, mutta henkilökuntaa laitetaan pihalle. Lehtosen mukaan työntekijöiden keskiikä on korkea, ja heidän voi olla aika vaikea työllistyä uudelleen. VR tarjoaa kirjapainon työntekijöille uudelleensijoituksia, muutospoolia ja irtisanoutumispakettia. Marraskuun loppuun mennessä ainakin yhdelle kirjapainolaiselle oli lötynyt uusi työpaikka VR:n organisaatiosta. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 18 Rautatieläinen

19 Painaja Helena Lehtosen pitkä työura VR:n kirjapainossa katkeaa ensi vuoden alussa. Kirjapinon varasto tyhjennetään viimeistään maaliskuussa. VR:n kirjapainossa on painettu myös VR:n julisteet. Järeä Heidelberg vm-1964 on vieläkin iskussa. Rautatieläinen

20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa Suomalaisia pidetään työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt ihmiset ovat alkaneet kapinoida: he leppoistavat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Joukkopako työstä on kuitenkin ristiriidassa ihmisten työhalujen kanssa. Suuri osa suomalaisista haluaa oikeasti jatkaa työssä nykyistä pitempään, väittää tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Mutta ilman työantajan vastaantuloa se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa siitä, mitä voi tehdä toisin. Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen eläkeikään asti, Ahola toteaa. Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat. Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. Sen tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken. Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi. Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät. Myös työhyvinvointihankkeet maksavat nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti. Rajaton, ajaton työ Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire. Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä, että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa miettiä työn lomassa, miten jokin homma kannattaa tehdä, Ahola miettii. Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista vastaan, Ahola kertoo. Hän pitää suomalaisen työelämän ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään, joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä. Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. Ei ole varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa, mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on ymmärretty se, että jousto, kehittäminen ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan. Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin tekee pitkän päivän. Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka Salon kiusaamistapaus. Suomalaiset ovat kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle. 20 Rautatieläinen

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE

KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KANNATTAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE KANSALAISET: LÄHES JOKA TOINEN KAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SIIRTÄMISTÄ UUSIEN ITSEHALLINTOALUDEN TUULLE Maan hallitus on valmistelemassa korkeintaan itsehallintoalueen perustamista Suomeen, joiden

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 11 Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta HEL 2013-000830 T 02 08 02 01 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päätti palauttaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 7,2 (0,4) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 7,2 (0,4) miljoonaa euroa. 28.8.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2014 VR-konsernin liikevaihto oli toisella vuosineljänneksellä 343,0 (356,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,1 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot