NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

Transkriptio

1 NRO Rautatieläiset osaksi JHL:ää s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Pykälässä 8 Rautatieläiset liittyvät JHL:ään 10 Lyly: Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon 11 JaaEi: Kiinalainen juttu 12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna 14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla 16 Metron automatisointi monikansallinen jättihanke 18 VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä 20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa 22 VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä 23 Osa-aikaeläkkeelle vai kokoaikatyössä tappiin asti? 24 Edunvalvonta 25 Jesse junamyyjä 26 Radanvarrelta 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 SAL-lomat Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen ei miellytä Hyvinkään konepajan vakituista työväkeä. Ongelmaa pohtimassa konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.), pääluottamusmies Sakari Helander ja varapääluottamusmies Jussi Luhtamäki. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Turvalaiteasentaja Jarno Kanerva automatisoi metroa asentamalla suistumis- ja törmäys antureita. Monikansallinen hanke työllistää myös VR:n väkeä. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Työn ja ympäristön puolesta MAARIT UUSIKUMPU Rautatieläiset elävät muutoksen aikoja. Marraskuussa liittovaltuusto teki päätöksen, joka kuljettaa rautatieväen edunvalvonnan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n logojen alle. Vaikka ensi vuosi on siirtymäaikaa, uuden JHL:n sisälle rakennettavan yhteisjärjestön rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Järjestölle on ehditty rakentaa muun muassa ulkoista ilmettä, joka alkaa olla kotisivuja vaille valmis. Yhteisjärjestö jatkaa Rautatieläisten Liiton viitoittamalla ympäristöystävällisellä tiellä käyttämällä Rautatieläisten Liiton jo tutuksi tullutta tunnuslausetta työn ja ympäristön puolesta. Raideliikenne on kiistatta ympäristöystävällinen liikennemuoto verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja se on sitä myös kansalaisten mielestä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä ympäristöystävällisenä. Tämä ilmenee Raideammattilaisten yhteisjärjestön marraskuussa julkaisemasta joukkoliikennebarometrista. Sen sijaan Suomen sijoitus äskettäin julkaistussa kansainvälisessä ilmastover- Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto iloitsi historiallisesta päätöksestä siirtää rautatieläiset JHL:n jäseniksi. tailussa ei mairittele. Sijoitus on vuoden aikana hieman parantunut, mutta arvosana on silti heikko. Suomi sijoittuu samaan joukkoon Japanin, Tanskan ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Yksi keino parantaa Suomen sijoitusta olisi kunnostaa rataverkko ja siirtää liikennettä raiteille. Myös kansalaiset ovat tätä mieltä: he haluaisivat uusia ratayhteyksiä, siirtäisivät työmatkaliikennettä raiteille ja satsaisivat rautateiden kuntoon. Ympäristöystävällisyys ja kansalaisten tahto käyvät yksiin raideammattilaisten edunvalvonnan ja hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Kuluneella nelivuotiskaudella eduskunnasta on kuulunut paljon puhetta myös työn ja ympäristön puolesta. Raideammattilaisten on syytä pitää omalta osaltaan ensi kevään eduskuntavaaleissa huolta siitä, että seuraavalla hallituskaudella työtä, ympäristöä ja kansalaisten tahtoa arvostetaan puheen lisäksi myös suuntaamalla rahaa raiteille nykyistä enemmän. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Jäsenpalvelun numero palvelee arkisin klo Edunvalvonta-asioissa voit ottaa yhteyttä oman alueesi pääluottamusmieheen. VR-YHTYMÄ OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Taatila Erkki p Takala Esko p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR TRACK OY:N PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Helsinki Jarmo Nyberg p Kouvola Pertti Varpenius p Tampere Hannu Hämäläinen p Oulu Raimo Salow p Hyvinkää, sähköasennuskeskus Pentti Suhonen p Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-konsernin tulos tyydyttävä VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9 miljoonaa euroa (15,1). VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena. Toimitusjohtaja Mikael Aro pitää kolmannen vuosineljänneksen ja alkuvuoden tulosta tyydyttävänä. Tuloskehitys osoittaa, että muutosohjelman avulla on saatu merkittäviä parannuksia aikaan. Logistiikka on selkeästi kohentanut tulostaan viime vuoteen nähden ja henkilöliikenne kasvaa tasaisesti, mutta kannattavuuden parantamista on edelleen jatkettava, Aro sanoo. Toimitusjohtaja Aro on erityisen huolissaan ratojen rakentamisen ja kunnossapidon määrärahojen kehityksestä valtion budjetissa, sillä budjettivarat pienenevät vuosi vuodelta. Kyse ei ole pelkästään VR-konsernin menestyksestä vaan koko junaliikenteen kilpailukyvystä ja rataverkoston turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä, Aro painottaa. Henkilöliikenteen matkustajamäärät juna- ja linja-autoliikenteessä kasvoivat kolmannella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen lisääntyminen. Linja-autoliikenteessä on voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä. Junaliikenteessä kesän myrskyt heikensivät kaukoliikenteen täsmällisyyttä vuosineljänneksen alkupuolella, mutta tilanne parani neljänneksen lopussa. Logistiikkadivisioonan kuljetetuissa tonneissa oli kolmannella neljänneksellä kasvua 14,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä kasvun tasaantumista, eikä neljänneksen lopulla nähty kokonaiskuljetusmäärissä enää ylityksiä edellisvuoteen verrattuna. Kuljetusmäärien uskotaan pysyvän loppuvuoden ajan vuoden 2009 tasolla. Positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut kuljetusmäärien kasvun lisäksi muutosohjelman avulla aikaansaatu säästö. VR-Radan (VR Track Oy marraskuun alusta) liikevaihto pieneni selvästi viime vuoden lukemista. Liikevaihtoa yhtiölle kertyi neljänneksellä 83,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava luku oli 95,8 miljoonaa euroa. VR-Radan arviot tulevaisuuden työtilanteesta ovat heikentyneet merkittävästi kolmannella neljänneksellä. Valtion rahoitus radanpidon töihin on laskenut selvästi, mikä heijastuu VR-Radan työllisyystilanteeseen. Lisäksi kilpailijalle hävityt viisivuotiset kunnossapitourakat ovat heikentäneet yhtiön tulevaisuudennäkymiä. Uudet sporttifestarit kokoavat ay-liikkujat yhteen Ensi vuonna käynnistyy TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä Ay- Sporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään toukokuuta Lappeenrannassa. Festarit kokoaa yhteen ay-väkeä perheineen eri urheilulajien mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin. Mestaruuksista kilpaillaan kesällä jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen on mahdollista järjestää kilpailuja kesällä myös suunnistuksessa, kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa. Osallistumisoikeus ay-mestaruuskisoihin on SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Sporttifestareille. Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Festarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille. Lisätietoja: 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Liikenne- ja erityisalojen työnantajat fuusioituvat ISTOCKPHOTO Nimimuutoksia VR:n liikenimissä Oy VR-Rata Ab:n virallinen nimi muuttui tämän vuoden marraskuun alusta. Yhtiön uusi nimi on VR Track Oy. Lisäksi logistiikkayritykset Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät. Samalla VR otti käyttöönsä uuden yhteisen liikemerkin VR Transpointin. VR Transpoint on Suomen suurin logistiikkakonserni. Neljän työnantajaliiton hallitukset ovat tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä. Sopimuksen osapuolia ovat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry. Yhteiselon on määrä alkaa ensi vuoden alusta. Kukin liitto päättää yhdistymisestään jäsenistön kokouksissa tämän vuoden aikana. Liittojen mukaan yhdistymisen tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä palvelualojen yrityksiä yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle. Uuden liiton tehtäviksi liitot määrittelevät tehokkaan työehtosopimustoiminnan, työ- ja sosiaali-, eläke- ja vakuutuslainsäädännön asiantuntijapalvelut, koulutus- ja asianajopalvelut, työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan, vahvan viestinnän, tilastojen, ennusteiden ja analyysien laatimisen, dynaamisen työmarkkinoiden kehitysjohtajuuden sekä Suomen tulevaisuusvision rakentamisen. Yhdistymisellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin. Liitot noudattavat yhdistymisaikeissaan EK:n tahtoa, sillä se on jo pitkään tavoitellut suurempien kokonaisuuksien luomisia jäsenjärjestöjen piirissä. Uuden liiton jäsenyritysten määrä on noin 1665 ja niiden palveluksessa työskentelee noin henkilöä. Jäsenyritysten henkilöstömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon. Toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Miksei työntekijöihin luoteta? ISTOCKPHOTO Teollisuuden työntekijät joutuvat monissa yrityksissä menemään lääkäriin heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun saman työpaikan toimihenkilöt voivat olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella. Käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä järjestön työympäristöseminaarissa. Kysymys kuuluu, miksi työntekijöihin ei luoteta. Johdon pitäisi luottaa kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmään katsomatta, Erkkilä sanoo. Myös työterveyshuollon palvelujen tulee olla kaikille henkilöstöryhmille samat. Tästä on myös korkeimman oikeuden päätös. Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa. Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia ja ne tulisi SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että 1 3 päivää kestävissä sairauksissa tulisi työntekijän suullisen ilmoituksen ensisijaisesti riittää. Silti käytännöt työpaikoilla vaihtelevat. Pakollisista lääkärikäynneistä pikkuflunssissa aiheutuu vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on havaittu, että sairauspoissaolot lyhenevät, kun työntekijän oma ilmoitus riittää. Rautatieläinen

6 Painavasana Historiallinen päätös tuo puhtia edunvalvontaan Rautatieläisten Liiton valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan liittofuusiomme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Molempia liittoja yhdistää ajatus julkisten palveluiden edunvalvonnasta. Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä julkaistussa ensimmäisessä joukkoliikennebarometrissa suomalaiset mieltävätkin julkisen liikenteen vahvasti peruspalveluksi. Edes puoluekanta ei oleellisesti vaikuta kansalaisten kantoihin, vaan yhteensä 79 % suomalaisista toteaa julkisen liikenteen olevan peruspalvelu. Puoluekanta heijastuu lähinnä näkemyksiin siitä, tulisiko joukkoliikenne järjestää kilpailuttamisen kautta. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 63 %, mutta demareista 55 % ja vasemmistoliittolaisista peräti 81 % on täysin päinvastaista mieltä. Ulkoistamisen ja kilpailuttamisen pelätään ennen kaikkea heikentävän junaturvallisuutta, palveluiden saatavuutta eri puolilla maata sekä vaikuttavan negatiivisesti työehtoihin. Muutenkin joukkoliikennebarometri osoitti, että kansalaisten mielestä julkinen liikenne nauttii suurta arvostusta. Vaikka viime talven ongelmat näkyvätkin kaukojunaliikenteen profiilissa, pidetään kaukojunaa periaatteessa mukavimpana matkustustapana. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n perustaminen tuo toimintaamme mukaan myös metro- ja raitiotieliikenteen väkeä. Kun heidän reilua tuhatta jäsentä edustavat yhdistyksensä ovat hakeneet uuden järjestön jäsenyyttä, kutsutaan Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. yhdistyksistä edustajat hallitukseemme ja valtuustoomme puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeudella. Täysivaltaisia edustajia he ovat seuraavassa edustajakokouksessa keväällä Vastaavasti Rautatieläisten Liiton osastojen tulee hakea JHL:n jäsenyyttä ja ottaa käyttöönsä sen mallisäännöt mahdollisimman pian, mutta viimeistään kevätkokouksissa Tästä aiheesta lähetetään osastoille ohjeet yhteiskirjeen muodossa. Uuden järjestön synty antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet varautua raideliikenteen mahdollisesti laajentuvaan kilpailuun sekä lisää oleellisesti järjestöllistä voimaa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VR:n suuntaan tapahtuvaan edunvalvontaan saadaan niin ikään uutta puhtia. Yhteiskuntavaikuttamisen lisävoimaa tarvitaan esimerkiksi parasta aikaa eduskunnassa olevan rautatielain käsittelyn kaltaisiin tilanteisiin. Rautatielaki samoin kuin EU:ssa valmistelussa oleva neljäs rautatiepaketti lähtevät nimittäin siitä, että VR:n kunnossapitoverkosto tulisi avata myös kilpailijoille, mikäli muualla markkinoilla kunnossapitopalveluita ei ole tarjolla. Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää. Kokonaan uusi rajapinta löytyy kuitenkin tavaraliikenteen ja kuntaomisteisten satamien puolelta. Yhteisen järjestövoiman arviointi tuleekin tehdä ensi kevään aikana. Lisäksi Destian työntekijät kuuluvat JHL:ään, joten sieltäkin löytyy yhteinen rajapinta. Kevään aikana liittofuusion tiimoilta toteutetaan lisäksi uusi laaja aluekierros JHL:n neljääntoista aluetoimistoon nojautuen. Niissä määritetään yhdessä, mitä palveluja aluetoimistot raideliikenteelle tarjoavat. Rautatieläisjärjestömme yli satavuotisessa historiassa käännettiin siis todella painava lehti. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Sopimus hoitoon ohjauksesta ei estä irtisanomista Olen sopinut työnantajan kanssa alkoholin käytöstä johtuvasta hoitoon ohjauksesta. Työnantaja on kuitenkin samanaikaisesti aloittanut irtisanomismenettelyn alkoholin käytöstä johtuvan töistä poissaolon vuoksi. Onko tämä sallittua? Raideammattilaisten uusi ilme Uuden Raideammattilaisten yhteisjärjestön ilme on valmis. Ilmettä on rakennettu yhdessä mainostoimiston kanssa. Se noudattelee väreiltään ja muotokieleltään JHL:n visuaalista ilmettä. Logona käytetään Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ää ja JHL:n pyöreää logomallia. Yhteisjärjestön omia materiaaleja kuvittaa lisäksi osa siipipyörää yhdistettynä JHL:n pyöreään logoon, jotka yhdessä muodostavat hammasratakset. Hammasratasta ei kuitenkaan käytetä yhteisjärjestön logona vaan kuvittavana elementtinä. Lipuissa ja viireissä vanha siipipyörä säilyy entisellään. Näin siipipyörä jää kunnioittamaan yhteisjärjestön tilaisuuksia kunniapaikalla. Järjestön omia tilaisuuksia varten on suunniteltu kaksi roll-upia, joissa toisessa raideliikennettä yhdistävänä kuvituksena on graafinen raide ja hammasratakset. Raideammattilaisten kotisivut uudistuvat ensi vuoden alkupuolella. Kysymys on itse asiassa siitä, onko työnantaja hoitoon ohjauksesta sopimalla samalla luopunut oikeudestaan harkita työsuhteen päättämistä, jos työsuhteen päättämisen perusteet muutoin ovat olemassa. VR:llä on menettelyohjeet alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta. Näiden ohjeiden mukaan päihdeongelman ilmetessä on työpaikalla välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin hoitoon ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta ohjeissa mainitaan, että päihteiden väärinkäyttötilanteissa on aina harkittava, ovatko työsuhteen jatkamisen edellytykset olemassa. Päihteiden väärinkäyttötapauksissa työsuhteen jatkamisen arviointi koskee kaikkia, niin junaturvallisuuskuin muissakin tehtävissä palvelevia. Kutakin tapausta tulee arvioida yhdenmukaisesti keskenään samankaltaisissa tapauksissa siten, että menettelytapaperiaatteet ovat kaikille samat. Yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi tulee kaikissa työpaikoilla ilmenneissä päihteiden väärinkäyttötapauksissa olla yhteydessä VR-Yhtymän hallinto-osastoon toimintaohjeen saamiseksi. ISTOCKPHOTO Ohjeista on siis todettavissa, ettei hoitotoimenpiteisiin ryhtyminen sulje pois mahdollisuutta päättää työsuhde. Näin ollen VR:n ei yleensä voida katsoa pelkästään hoitoon ohjausta koskevan sopimuksen ja maksusitoumuksen antamisella tarkoittaneen luopua vetoamasta työntekijän alkoholin väärinkäytöstä johtuneeseen työsuhteen päättämisperusteeseen. Jos hoitotoimenpiteistä työsuhteen jatkumisen edellytyksenä on nimenomaan sovittu tai työnantajan on muutoin näytetty sitoutuneen jatkamaan työntekijän työsuhdetta, ei oikeutta työsuhteen päättämiselle kuitenkaan ole. Asiasta pitäisi nimenomaan sopia, ettei tahattomia väärinymmärryksiä pääse tapahtumaan. Hoitoon hakeutuminen ei tietenkään sellaisenaan ole mikään työsuhteen päättämisperuste, jos työntekijä ei ole ollut päihtyneenä töissä, hänellä ei ole päihteiden käytöstä johtuvia poissaoloja töistä eikä päihteiden käyttö ole vielä vaikuttanut hänen kykyynsä siten, ettei hän pystyisi tekemään työsopimuksen mukaista työtä. Jari Kiviharju lakimies Rautatieläinen

8 VALTUUSTOUUTISIA Rautatieläiset liittyvät JHL:ään Rautatieläisten Liitto teki marraskuussa ay-historiaa. Se on luomassa Suomeen merkittävää raideliikennealan ammattijärjestöä ja edunvalvojaa Raideammattilaisten yhteisjärjestöä raideliikenteen vahvinta maanlaajuista edunvalvojaa. Rautatieläisten Liitto liittyy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa Rautatieläisten Liiton pohjalle rakennettavan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:n perustamissopimuksen ja järjestön uudet säännöt. JHL:n edustajisto hyväksyi yhdentymisen pari viikkoa ennen rautatieläisten päätöstä. Yhdentymisessä perustetaan JHL:n sisälle Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n yhdentymisen taustalla on TEAM-hanke, jossa rautatieläiset olivat mukana. TEAM kaatui tuolloin rautatieläisistä riippumattomista syistä, mutta Rautatieläisten Liiton edustajakokous antoi mandaatin liittovaltuustolle ja hallitukselle selvitellä muita yhdentymisvaihtoehtoja. Uusi järjestö vanhan pohjalle Yhdentymisessä ei pureta Rautatieläisten Liittoa kokonaan. Nyt ei olla vain lopettamassa vanhaa vaan rakentamassa uutta merkittävää raideliikenteen ammattijärjestöä, valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen totesi. Valtuuston päätös oli yksimielinen, vaikka yksi soraääni mahtuikin joukkoon. Valtuutettu Erkki Taatila esitti päätöstä lykättäväksi ja lisäselvitysten tekemistä aluillaan olevasta kuljetusalojen liittofuusiosta eli Lallista. Esitys ei saanut kannatusta, joten siitä ei päästy äänestämään. Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mukaan yhteisjärjestön malli on Lallin mallia itsenäisempi. Kilpailuttaminen yhteinen kysymys JHL:llä ja Rautatieläisten liitolla on paljon yhteistä. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat kaikkien julkisesti rahoitettujen toimialojen arkipäivää, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Hän arvioi, että liittojen mahdollinen yhdistyminen tuo mukanaan yhteisen liiton edunvalvontaan lisää järjestöllistä voimaa, erityisesti raideliikenteessä. Yhdistymisen jälkeen JHL olisi selkeästi koko rataalan suurin edunvalvoja Suomessa. Rautatieläisten liiton jäsenet tulevat esityksen mukaan JHL:n jäseniksi, mutta heidän edunvalvontansa järjestetään yhteistyössä oman yhteisjärjestön kautta. Yhteisjärjestömalli on JHL:n ja sen edeltäjän KTV:n edunvalvonnassa vanha ja hyväksi koettu järjestely. Ensimmäinen menneen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö perustettiin Helsinkiin jo 1930-luvulla, selvittää Santamäki-Vuori. Yhteisjärjestöt ovat huolehtineet useiden yhdistysten puolesta paikallisesta neuvottelutoiminnasta suurissa kunnissa. Rautatieläisten osalta yhteisjärjestön rooli on osin erilainen. Se muun muassa linjaa neuvottelutavoitteiden asettamista ja sopimusten hyväksymistä. JHL:n koosta on edunvalvonnassa ja valtion omistajapolitiikkaan vaikuttamisessa apua. Tarvittaessa suuren järjestön voimia käytetään yksittäisten ja pienten jäsenryhmien tukemiseen. Esimerkkinä näistä Tuire Santamäki-Vuori mainitsee Destian henkilöstön. Yksin heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sellaiseen julkisuuteen, joka nyt JHL:n kautta saavutettiin. Julkisuus on nykyään yksi keskeisistä painostuskeinoista, hän kommentoi. 8 Rautatieläinen

9 KUVA: KARI UUSIKUMPU Liittopuheenjohtajat Vesa Mauriala (keskellä) Rautatieläisten Liitosta ja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä allekirjoittivat liittoyhdentymissopimuksen 29. marraskuuta. Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto myhäilee taustalla. Valtuutettu ja vaihtotyönjohtaja Anssi Vartiainen ei ole epäillyt hetkeäkään liittofuusion järkevyyttä. Olen tyytyväinen päätöksestä. Suunta on oikea, ja näen liittofuusion mahdollisuutena. Hyvää on sekin, että JHL:llä on aluetoimistoja ja odotan tietysti sitä, että myös rautatieläiset saavat palveluja ja neuvoja aluetoimistoista. Edunvalvonnan vahvistaminen tavoitteena Maurialan mukaan yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä muutoksia ovat muun muassa lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuolen järjestörakenteen ja edunvalvonnan tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet. Me tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä edunvalvontaan leveämmät hartiat, Mauriala totesi. JHL:n leveämmät harteet tarjoavat rautatieläisille osaamista muun muassa kilpailutuskysymyksissä. Vaikka JHL hoitaa JHL ja Rautatieläisten Liitto Suuri liitto tarjoaa jäsenilleen paljon palveluja. JHL:n koulutustarjonta on laajaa ja mahdollisuuksia lisää vielä oma opisto Raaseporin kunnassa. Edunvalvontaa tukee myös kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto. Olen varma, että Rautatieläisten liiton jäsenet löytävät hyvin paikkansa JHL:stä. Olemme monialainen liitto, jolla on paljon kokemusta julkisen alan edunvalvonnasta. Reima Tylli JHL:ssä on yli jäsentä ja Rautatieläisten Liitossa yli jäsentä. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin jäsentä, jolloin se on Suomen suurin ammattiliitto. Rautatieläisten Liitto on toiminut rautatieläisten edunvalvojana jo vuodesta Liiton jäsenten tyypillisiä ammatteja ovat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja Ammattiliitto JHL:n jäsenet huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta monissa tehtävissä. JHL:läisten osaajien aloja ovat hoito, hoiva, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, kasvatus, sivistys, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. JHL:n yhteisöjäseniä ovat Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijoiden liitto. Rautatieläinen

10 laajasti edunvalvontaa, neuvottelut jäävät edelleen yhteisjärjestön keskeiseksi tehtäväksi. Työtaistelut siirtyvät yhdentymisessä JHL:n vastuulle ja JHL:n hallituksen hyväksymät työtaistelut rahoitetaan JHL:n kassasta. Vuoden siirtymäaika Liittoyhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja siirtymäajaksi on varattu ensi vuosi. Raideammattilaisten yhteisjärjestöön voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. JHL:n sopimuksellinen edunvalvonta tapahtuu sektoreittain. Jäsenet ovat JHL:n täysvaltaisia jäseniä. Myös eläkeläiset voivat olla jäseninä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Rautatieväen edunvalvonta kuu luu yksityiseen sektoriin. Joukkoliikenteessä JHL edustaa raideam mattilaisten lisäksi myös julkisen bussiliikenteen kuljettajia. Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin, jotka pidetään alkuvuonna Rautatieläisten liiton koko henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti JHL:n palvelukseen. Maarit Uusikumpu Lauri Lyly Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Rautatieläisten Liiton valtuuston jäsen Anssi Vartiainen pitää liittofuusiota oikeana suuntana. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää ay-liikkeen ansiona sitä, että eläkekeskustelu on kääntynyt palkansaajan kannalta oikeaan suuntaan. Eläkeiännoston sijaan nyt puhutaan työllisyydestä, koko työurasta, työelämän laadusta, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja eläkejärjestelmästä. Hän pitää tärkeänä, että työeläkkeiden taso saadaan riittäväksi ja rahoitus kestäväksi. Työeläketurvan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys paranee, jos työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Erityisesti nuorten ikäpolvien on voitava luottaa eläkelupauksiin ja -järjestelmään. Hänen mukaansa työelämässä on silloin jotain vialla, jos ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän rakentaisi työmarkkinajärjestelmään työurasopimuksen, jossa katsotaan palkansaajille tärkeitä asioita, kuten työelämän osaamisen parantaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjuminen, eläkkeiden riittävä taso ja rahoitus, työttömyysturvasta huolehtiminen ja harmaan talouden kitkeminen. Hän peräsi tupon jälkeiseen aikaan uusia työskentelytapoja ay-liikkeen yksituumaisuuden ja yhteisen tahtotilan saamiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuria haasteita. Ongelmana on työn kohtaanto ja osaaminen. Myös huoltosuhde menee kiistämättä huonompaan suuntaan. Julkinen puoli joutuu miettimään palvelurakennettaan uudestaan. 10 Rautatieläinen

11 JaaEi Lisäksi jokainen kilpailee siitä, kuka saa tehdä työtä tulevaisuudessa. Lyly pitää sosiaaliturvaa ay-liikkeen ydinkysymyksenä ja sitä, miten se hoidetaan. Ay-liikkeen on kyettävä hoitamaan sosiaaliturvan lisäksi työllisyyttä, parantamaan palkansaajan ostovoimaa, kehittämään työelämän lainsäädäntöä ja torjumaan harmaata taloutta. Ostovoiman turvaamiseksi hän esitti Elinkeinoelämän yksipuolisen palkkakaton vastapainoksi yhteistä ay-liikkeen palkankorotustavoitetta. Lyly puhui Rautatieläisten Liiton liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa. Teksti ja pieni kuva: Maarit Uusikumpu ISTOCKPHOTO Kiinalainen juttu Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. Jo uuden radan valmistuessa rahaa rataan hassanneet päättäjät on voitu vaihtaa vaaleissa uusiin. Suomenkin rataverkon perusta on ra - kennettu itsevaltaisten suuriruhtinaiden eikä vaaleilla valittujen presidenttien valtakaudella. Nyky-Suomessa jokainen pieni oikoradanpätkä on suuri uutinen, jonka hintaa päivitellään pitkään. Rikkaan Suomen tasavallan rahat kun eivät tahdo riittää edes köyhän suuriruhtinaskunnan rakentamien ratojen kunnossapitoon. Poliitikkojen on helppo säästää kunnossapidosta, sillä mitään dramaattista ei tapahdu heti. Kun sama kuitenkin toistuu vuodesta toiseen, tekemättä jäävät huollot ja korjaukset kasautuvat ja alkavat näkyä. Esimerkiksi kun kunnat säästivät 1990-luvun lamavuosina koulurakennusten kunnossapidosta, siitä maksettiin kova korko homeremontteina ja sairastuneina oppilaina. Nyt sama toistuu rautateillä. Vielä muutama vuosi sitten täsmällisyys oli rautatieliikenteen suurin kilpailuetu. Junien mukaan saattoi tarkastaa kellonsa! Nyt vuosien laiminlyönnit alkavat kostautua, ja saamme lukea junaliikenteen pykivän harva se viikko. Vaikka valtaosa junista kulkee edelleen aikataulussa, matkustajien luottamus horjuu: Tulin autolla, kun halusin varmasti olla ajoissa perillä. Rautateiden tulevaisuutta rakennetaan totalitaarisessa Kiinassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa noin kilometriä uusia rautateitä, joista luotijunaratoja noin kilometriä. Pelkästään luotijunaratoja siis rakennetaan tuplasti koko Suomen rataverkon verran! Kiinan rautatieministeriön suurin ylpeydenaihe on Harmony Express, Kiinassa kehitetty maailman Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa. nopein luotijuna, jonka 350 km/h matkanopeus tekee siitä ekologisen vaihtoehdon lentoliikenteelle. Myös demokraattisessa Suomessa pitäisi uskaltaa ajatella liikenneinvestointeja pitkällä, vuosikymmenten, jopa vuosisatojen perspektiivillä luvulla tehdyt rautatieinvestoinnit määrittelevät edelleen Suomen yhdyskuntarakennetta! Rautatiet loivat edellytykset Suomen teollistumiselle, ja kaupungit kasvoivat ratojen varrelle. Ratojen, teiden ja laajakaistan kaltaisista koko yhteiskuntaa muovaavista investoinneista päättäessämme meidän tulisi miettiä, miltä me haluamme Suomen näyttävän paitsi myös 2100-luvulla. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat aivan yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla tehdyt päätökset. Jyrki J.J. Kasvi kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen vihreiden varapuheenjohtaja Rautatieläinen

12 Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun, ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa. Raideliikenne ympäristöystävällisin tapa matkustaa Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä jopa 86 % pitää raideliikennettä erittäin tai melko ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Noin puolet väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi. Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen sanoo, että lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen. Tärkein kehityskohde rautateiden kunnon parantaminen Enemmistö kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linjaautojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny. Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat käyttäneet linja-autoa matkustamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kansalaiset arvostavat julkisen liikenteen palveluja Enemmistö suomalaisista antaa arvosanan hyvä julkiselle liikenteelle yleensä. Parhaiten eri liikennemuodoista koko väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne. Yli puolet vastaajista arvioi lentoliikenteen palvelut erittäin tai melko hyviksi. Kansalaiset arvostavat myös linja-autoliikenteen ja kaukojunaliikenteen palveluja. Vähiten hyviä arvosanoja palveluille kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen ja metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se, että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä. Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan liikennemuodon käytön mukaan. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä palvelutasoon. Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta. Kaikkien julkisen liikenteen muotojen kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä asianomaisiin palveluihin. Tutkija Juhani Pehkonen esitteli joukkoliikennebarometrin tuloksia Helsingissä. 12 Rautatieläinen

13 Joukkoliikennebarometri 2010: Suomalaisten suhtautuminen joukkoliikenteeseen Tutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla elokuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä Vastaajat edustavat maamme vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat + 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus luettavissa Raideammattilaisten Joukkoliikennebarometri yhteisjärjestö 2010 JHL 1 Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä. Suomalaisista kaksi viidestä arvioi maanteiden kunnon hyväksi ja kolmannes huonoksi. Rautateiden kuntoa kiittelee reilu neljännes ja lähes yhtä suuri osa kansalaisista arvioi rautateiden kunnon huonoksi. Kansalaiset arvostavat joukkoliikennettä. Suomalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta siihen, mihin tulisi ensisijaisesti panostaa liikenneolojen parantamiseksi. Yli neljännes perusparantaisi ensisijaisesti maanteitä ja noin neljännes ratoja. Rahaa ja työmatkaliikenne raiteille Kolme neljästä uskoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää se, että lähes kolme neljästä kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa poliittinen yksimielisyys. Enemmistö kansalaisista rakentaisi myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille. Joka toinen kannattaa sitä, että asutuskeskusten joukkoliikenne ja työmatkaliikenne hoidettaisiin pääsääntöisesti raideliikennettä kehittämällä. Ehdotusta kannattavat etenkin pää-kaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat, joita asia lähinnä koskeekin. Enemmistö kansasta vastustaa ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa henkilöautoliikenteessä. Vain neljännes väestöstä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Sekä yksityisautoa ajavat että julkisia liikennevälineitä käyttävät suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoa ryhmä, jossa enemmistö kannattaa ruuhkamaksuja, ovat vihreiden tukijat. Kilpailuttaminen vaarantaa turvallisuuden Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajan-tasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Suomalaiset uskovat kuitenkin, että matkustamisen hinta ja palveluiden laatu paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Samalla he uskovat muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Ensisijainen vastuu valtiolla Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä siitä, kenellä on vastuu raideliikenteen kehittämisestä maassamme. Enemmistö kansasta on sitä mieltä, että ensisijainen vastuu on valtiolla. Toissijaiseksi vastuun-kantajaksi valtion rinnalle nousee VR. Kansalaiset eivät halua vierittää vastuuta raideliikenteen kehittämisestä alueellisen tason toimijoille tai elinkeinoelämälle. Valtion ensisijainen vastuu korostuu ikääntyneiden, hyvin koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden vastauksissa. Nuorilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä on keskimäärää useammin taipumusta vierittää vastuuta VR:lle. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla Hyvinkään konepajalla vilahtelee yhä useammin muitakin kuin VR:n oranssisinisiä haalareita. Vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö kismittää konepajan vakituista henkilökuntaa. Hyvinkään konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.) ja pääluottamusmies Sakari Helander pitävät runsasta vuokratyövoiman käyttöä epäterveenä ilmiönä. Konepajan pääluottamusmies Sakari Helanderin mukaan vuokratyövoiman osuus paisuu koko ajan. Lokakuun 21. päivän tilasto kertoo, että vuokratyöntekijöitä oli 121 henkilöä, joka on noin 30 % työvoimasta. Heistä 80 oli asentajia tuotannossa. Se on suuri ongelma, vaikka kaikkia näitä töitä ei olisi voitu tehdä ilman heitä, mutta tilanne on paisunut liikaa ja on nyt epäterve, Helander toteaa. Myös työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen on huolestunut vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä. Ensin vuokramiesten piti tulla vain purkutöihin, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että he luikertelevat kaikkiin töihin. Työehtosopimuksessa sanotaan, että vuokramie- 14

15 Elektroniikka-asentajille riittää töitä, sillä elektroniikka junissa on lisääntynyt. Työn ääressä elektroniikka-asentajat Pauli Penttinen ja Hannu Vaittinen. hiä käytetään vain ruuhkahuippuihin, mutta osa vuokramiehistä on ollut jo kuusikin vuotta täällä, Nurminen kertoo. Helanderin mukaan VR:n ydinosaamista vaativat työt tehdään kuitenkin vielä VR:n omana työnä. Hän ei osaa tarkkaan määritellä, mikä olisi sopiva vuokratyöntekijöiden ja vakituisen henkilöstön määrä. Tilanne elää, ja vuokramiehet toimivat toki työvoimapuskurina, mutta ensisijaisesti pitäisi tarjota konepajalta töitä omalle väelle ja ratapuolen irtisanomisuhan alla oleville ja vasta sitten muille. Uskon, että ratamiehille löytyisi konepajalta töitä, jos vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Helander on ottanut vuokratyövoiman useaan otteeseen esille, mutta VR ei ole luvannut vähentää vuokratyövoiman käyttöä olennaisesti. Työt konepajalla sujuvat vakituisen ja vuokratyövoiman välillä kuitenkin ilman suuria ristiriitoja. Nurminen näkee kuitenkin muita ongelmia vuokramiesten käytössä. Vuokramiehet eivät sitoudu samalla tavoin kuin vakituiset ja uudet on aina koulutettava. Ja tuleeko vuokratyövoiman käyttö lopultakaan vakituista työvoimaa halvemmaksi. Töiden siirtämistä konepajalta vieraisiin käsiin on toteutettu myös ulkoistamalla. Osa töistä teetetään alihankintana muun muassa vaunujen ja veturien maalaus ja teippaus. Konepajalla ei ole uustuotantoa, vaan sen ydintoimintoja ovat kaluston peruskorjaus ja saneeraus sekä isojen komponenttien vaihdot. VR:llä on menossa nk. Dynamo-hanke, jossa konepajojen ja varikkojen toimintoja Veijo Hakkarainen kokoaa ajomoottoreita Hyvinkään konepajalla. Hyvinkään konepajalla VR:n kalusto saa uuden ilmeen. Osa uudistustöistä tehdään alihankintana. Harry Vilkman saumojen viimeistelytöissä. tarkastellaan uusiksi. Hankkeella haetaan tehokkuutta ja säästöjä. Helanderia vaivaa epätietoisuus, mitä Dynamo tuo tullessaan ja säilyvätkö työt Hyvinkäällä. Myös asentaja Harry Vilkman epäilee, että muutosta tuskin tulee ainakaan parempaan suuntaan. Vilkmanilla on pitkä työura konepajalla, ja hän jää eläkkeelle neljä vuoden päästä. VR:n henkilöstö on kuoleva voimavara. Ulkopuoliset tekee jo nyt paljon töitä täällä. Rautatieläisidentiteetti murtuu koko ajan. Yhteishenki ei ole enää entisellään. Omista ja Vilkmanin epäilyksistä huolimatta Helander haluaa uskoa Hyvinkään konepajan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää satsauksia pajaan. Nyt kehitys jumittuu vanhoihin halleihin. Uusia halleja kaivataan. Hyvinkään konepajan valtti on sen sijainti pääradan kupeessa ja laaja-alaisuus. Täällä on moniosaamista. Helanderin mukaan Hyvinkään konepaja on auttanut myös muita VR:n yksiköitä. Viime talven huonoilla keleillä autettiin Ilmalan varikkoakin muun muassa Sm4 kaluston V50-huolloissa ja Sr2telien vaihdossa. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Vesa Taam VR Rata Oy:stä (nykyinen VR Track Oy) esittelee metron automaattiovien pilottia Vuosaaren metroasemalla. Metron automatisointi monikansallinen jättihanke Helsingin metron automatisointi on täydessä vauhdissa. Jättihankkeen kimpussa häärivät niin monikansalliset kuin kotimaisetkin toimijat. Tekniikka tulee Saksasta, asennukset tekee VR Track Oy, asemien automaattiovet tulevat Ranskasta ja tilaaja on Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos. Helsingin kaupunginvaltuusto kirjoitti pari vuotta sitten sopimuksen Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista. Hanketta oli jo sitä ennen valmisteltu useita vuosia. Automaattimetron asennuksista tehtiin kuusi tarjousta, ja VR Track Oy (silloinen VR Rata Oy) veti pisimmän korren. Yhteistyö Siemensin kanssa ei ole VR:lle uutta, vaan sillä on kokemusta myös Siemensin vanhasta tekniikasta. Automatisointi maksaa arviolta noin 115 miljoonaa euroa. Tämä kattaa Helsingin puolen kustannukset. Lisäksi länsimetron automatisointi maksaa noin 60 miljoonaa. Nämä summat sisältävät varsinaisen automatisoinnin lisäksi myös laituriovet ja junien apujärjestelmät, kuten kameravalvonnan ja paloilmoitusjärjestelmän. Helsingin automaattimetro on valmistuttuaan miehittämätön metro (UTO unattended train operation) eli junassa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Liikenteenohjaajat tarkkailevat metroliikennettä valvomosta käsin ja ohjaavat järjestelmän toimintaa. Vastaavia järjestelmiä on muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Lontoossa. Automaattimetroja voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa ajaa junan ohjaamosta perinteiseen tapaan. Järjestelmä mahdollistaa sekä yksittäisen junan käsinajon automaattijunien seassa että koko liikenteen hoitamisen vanhaan malliin. Käsinajolla ei kuitenkaan ole mahdollista ajaa yhtä tiheällä vuorovälillä kuin automaatilla. Näkymätön muodonmuutos VR Trackin projektipäällikkö Vesa Taamin mukaan metrohanke työllistää Siemensin urakan puitteissa parisen vuotta 16 Rautatieläinen

17 Vanhat ohjaamot jäävät metrojuniin, vaikka tekniikka uusitaan automatisoinnissa. Työnjohtaja Petrus Mäki metrovarikon testiraiteella, jolla testataan automaattimetron toimivuutta. Tulkki Ilona Jänne ja kouluttaja Simon Emmanuel opastavat HKL:n henkilökuntaa automaattioven saloihin. Asentaja Tomi Oksanen asentaa uusia akkuja asetinalitteisiin. noin henkilötyövuotta. Automatisointiin kuuluu nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon, releasetinlaitteiden uusiminen tietokonepohjaiseksi ja automaattimetron järjestelmän rakentaminen. Automaattimetron rakennustyöt alkoivat viime helmikuussa metrovarikon asetinlaitteen sisälaitteiden kaappi- ja virransyöttö- ja asetinlaitteen ulkolaitteiden asennuksella. VR Track Oy:n sähkömiehet kaapeloivat raiteita, asentavat akkuja ja turvalaitteita ja automaattimetron ovia ja muuttavat vanhojen metrojunien automatiikkaa uuteen uskoon. Nykyisin käytössä olevien M100- ja M200-esisarjojen automatisointi on haasteellista, koska samaan aikaan muutostöiden kanssa tehdään suunnittelutyötä seuraavia junia varten. Uusin junatyyppi M 300 on jo valmiiksi rakennettu automaattimetroksi. Lokakuussa oli työn alla ensimmäinen M100-tyypin metrojuna, mutta kaikki vanhat junat muutetaan automaattimetrolle sopiviksi. Junan muodonmuutos on näkymätön, vaikka ohuita johtoja vedetään kilometritolkulla. Käytettävä tekniikka kätkeytyy junan seinien ja kattojen taakse. Junaan asennetaan uutta ohjauselektroniikkaa ja tietokoneet, mutta vanha ohjauspöytä jätetään paikoilleen. Metroasemille uudet laituriovet Taamin vastuulla on monen muun asian lisäksi metroasemien laituriovien asennus. Vuosaaren asema on laituriovien pilotti, ja ovien on määrä olla paikoillaan ja testikäytössä yhdellä laiturilla jo tänä vuonna. Muiden asemien muutostyöt ja oviasennukset jatkuvat asema kerrallaan. Kaikkien 35 laiturin ovet vaihdetaan vuoteen 2013 mennessä, Taam kertoo. Taamin mukaan metrovarikolla on edetty niin, että varikon asetinlaite on valmistunut ja testattu, mutta se ei ole vielä käytössä. Asetinlaitteita on metroradalla viisi: Hakaniemi, Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Metrovarikko. Yhteispeliä ja joustavuutta tarvitaan VR Trackin työnjohtaja Petrus Mäki vetää yhtä viisihenkistä ulkolaitteiden työnasennusryhmää. Hän kehuu, että ratapuolen hommissa saa tehdä monipuolista työtä ja Rautatieläinen

18 pitää hyvänä, että VR Track on lähtenyt metroon merta edemmäs kalaan. Tämä projekti on todella tervetullut, varsinkin kun yhtiö on hävinnyt kilpailutuksia ja tiedetään yhtiön heikko työllisyystilanne. Eikä sen ole niin väliä, mitä se työ aina on, kunhan saa ottaa lapion käteen, Mäki vinkkaa. Hän kehuu työporukkaansa hyväksi ja joustavaksi. Joustoa todella tarvitaan. Työtehtävät ja -kohteet saattavat vaihdella päivittäin ja saman päivän aikanakin. Myös toimintatavat eroavat ja kielimuurikin voi tulla eteen. Eihän se näin isossa projektissa kaikki aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan. Vaikka perustekniikka radalla on erilaista, niin myös toimintatavat ovat erilaisia. Rautateillä on virallisempaa, mutta myös hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi VR:llä on ollut käytössä EJT eli ennakoiva junaturvallisuus. Siinä paria viikkoa aikaisemmin ilmoitetaan valvonnalle, mitä ollaan tekemässä. Tällaista järjestelyä ei ollut metrolla, Mäki tietää. Vuorovälit lyhenevät Metron manuaaliohjaus poistuu, kun kaikki asetinlaitteet on asennettu ja kunnossa. Automaattimetron käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymävaihe, jolloin vielä kuskit ajavat metroa. Tavoitteena on, että metro kulkee automaatin ohjaamana vuoden 2014 alussa. Myös lähivuosina rakennettava Länsimetro kuuluu automatisoinnin piiriin. Ruoholahden ja Matinkylän välisellä uudella rataosuudella liikennöidään automaatin ajamana heti liikenteen alusta alkaen. Automaattijärjestelmä mahdollistaa liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein. Teksti ja kuvat Maarit Uusikumpu VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä VR:n kirjapaino Hyvinkäällä lopettaa toimintansa ensi vuoden alussa osana VR:n muutosohjelmaa ja hallinnon ytneuvotteluja. Tammikuussa hiljenevät kirjapainon koneet ja helmi-maaliskuussa ajetaan kirjapainon varasto alas. Kirjapaino on työllistänyt 10 työntekijää. Lopetuspäätöksen taustalla on muun muassa VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka on vähentänyt printtilippujen kysyntää. Painaja Helena Lehtonen on työskennellyt kirjapainossa 34 vuotta ja nähnyt läheltä kirjapainoalan muutoksen. Kaikki on muuttunut sähköiseksi, myös lipunmyynti. Lippuja myydään yhä enemmän junassa ja netissä. Myös kirjapainon konekanta on vanhanaikaista ja rakennuskin, jossa kirjapaino toimii, on nähnyt parhaat päivänsä. Edessä olisi ollut mittava remontti. Täällähän on havaittu jo monta vuotta sitten homettakin, mutta sille ei ole tehty mitään, ihmettelee Lehtonen. Lehtonen on pitänyt työstään ja työpaikastaan Mielelläni olisi ollut 63 ikävuoteen asti, siis normaaliin eläkeikään asti. Vielä minulla ei ole tietoa omasta tulevaisuudestani. Eläkeputki taitaa olla edessä. Jos näin käy, niin ennenaikainen eläkkeelle jääminen pudottaa eläkkeen määrää, Lehtonen pohtii. Hän ihmettelee, että VR:llä on varaa uudistaa imagoa ja visuaalista ilmettään käyntikortteja myöten, mutta henkilökuntaa laitetaan pihalle. Lehtosen mukaan työntekijöiden keskiikä on korkea, ja heidän voi olla aika vaikea työllistyä uudelleen. VR tarjoaa kirjapainon työntekijöille uudelleensijoituksia, muutospoolia ja irtisanoutumispakettia. Marraskuun loppuun mennessä ainakin yhdelle kirjapainolaiselle oli lötynyt uusi työpaikka VR:n organisaatiosta. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu 18 Rautatieläinen

19 Painaja Helena Lehtosen pitkä työura VR:n kirjapainossa katkeaa ensi vuoden alussa. Kirjapinon varasto tyhjennetään viimeistään maaliskuussa. VR:n kirjapainossa on painettu myös VR:n julisteet. Järeä Heidelberg vm-1964 on vieläkin iskussa. Rautatieläinen

20 Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa Suomalaisia pidetään työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt ihmiset ovat alkaneet kapinoida: he leppoistavat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Joukkopako työstä on kuitenkin ristiriidassa ihmisten työhalujen kanssa. Suuri osa suomalaisista haluaa oikeasti jatkaa työssä nykyistä pitempään, väittää tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Mutta ilman työantajan vastaantuloa se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa siitä, mitä voi tehdä toisin. Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen eläkeikään asti, Ahola toteaa. Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat. Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. Sen tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken. Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi. Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät. Myös työhyvinvointihankkeet maksavat nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti. Rajaton, ajaton työ Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire. Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä, että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa miettiä työn lomassa, miten jokin homma kannattaa tehdä, Ahola miettii. Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista vastaan, Ahola kertoo. Hän pitää suomalaisen työelämän ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään, joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä. Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. Ei ole varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa, mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on ymmärretty se, että jousto, kehittäminen ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan. Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin tekee pitkän päivän. Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka Salon kiusaamistapaus. Suomalaiset ovat kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle. 20 Rautatieläinen