Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN

2 KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN 3 1. FINELIB-TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 4 2. VERKKOAINEISTON HANKINTA 6 3. VERKKOAINEISTON KÄYTTÖ JA KÄYTÖN KEHITYS 8 4. NELLI-TIEDONHAKUPORTAALIN KÄYTTÖÖNOTTO ASIAKASPALVELUN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN FINELIBIN TALOUS TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vuosi 2005 arvio tuloksista... 3 Taulukko 2. Lisensioidus aineistot Taulukko 3. Keskeisiä tunnuslukuja sektoreittain Taulukko 4. FinELib-aineiston osuus verkkoaineiston hankinnasta ( ) ja E-aineiston ja FinElib-aineiston osuus koko aineiston hankinnasta ( )... 5 Taulukko 5. Aineistohankinta painopistealueilla... 7 Taulukko 6. Vuoden 2006 alussa käyttöön saadut uudet aineistot eri sektoreilla... 7 Taulukko 7. Artikkelihinnan kehitys sektoreittain Taulukko 8. Verkkoaineiston hankintaa ja Nelli-portaalin ylläpitoa helpottavia työvälineitä Taulukko 9. Kulut sektoreittain Taulukko 10. Kulut kululajeittain...20 Taulukko 11. Elektronisen aineistonhankinnan kulut Taulukko 12. Nelli-portaalin kulut Taulukko 13. Keskeiset tunnusluvut Taulukko 14. Järjestetyt koulutustilaisuudet Taulukko 15. Kirjastoverkolle järjestetyt asiantuntijatilaisuudet Taulukko 16. Verkkoaineistojen käytön tiheys yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Taulukko 17. Käyttäjien valmius luopua painetusta aineistosta Taulukko 18. Miten hyvin käyttäjä löytää oman alansa aineistoja FinELib-palveluista Taulukko 19. Kuinka usein käyttää Nelli-portaalia Taulukko 20. Miten hyödyllisenä olet kokenut Nelli-portaalin käytön KUVALUETTELO Kuva 1. Tulostetut artikkelit sektoreittain Kuva 2. Tehdyt tiedonhaut sektoreittain Kuva 3. Tulostetut artikkelit sektoreittain Elsevierin ScienceDirect-aineistosta Kuva 4. Tulostetut artikkelit sektoreittain EBSCOhost-tietokannoista Kuva 5. Artikkelilatausten määrä / FTE-käyttäjä 2005 EBSCO Kuva 6. Artikkelilatausten määrä / FTE-käyttäjä 2005 ELSEVIER: ScienceDirect Kuva 7. Aineistohankintaprosessiin vaikuttavat tekijät Kuva 8. Vuoden 2005 e-aineistot

3 Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib Katsaus vuoden 2005 toimintaan Kansallisen elektronisen kirjaston liikevaihto vuonna 2005 oli 12,3 miljoonaa euroa, josta opetusministeriön keskitetyn rahoituksen osuus oli noin neljä miljoonaa. Kyseessä on varsin suuri tiedonsaantia yhteiskunnassa edistävä ohjelma. Konsortion jäseninä ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, 38 tutkimuslaitosta ja yleiset kirjastot. Tulokset yliopistosektorilla ovat asiakaspalautteen ja käyttötilastojen valossa hyviä. Tieteenalakohtaisia eroja tosin on. Tutkimuslaitoksissa aineistojen käyttö on käyttäjäkunnan kokoon suhteutettuna melko suurta. Tutkimuslaitosten käyttäjäkunnan tyytyväisyydestä aineistotarjontaan ei ole koottua tietoa. Ammattikorkeakouluissa aineistojen käyttöluvut ovat hyvin alhaisia. Onkin todennäköistä, että nykyinen aineistotarjonta ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Yleisten kirjastojen puolella kiinnostus verkkoaineiston hankintaan on kirjastoissa lisääntynyt. Käyttö sen sijaan on marginaalista. On mahdollista, että yleisissä kirjastoissa Nelli-tiedonhakuportaali ja sen kautta haettavat vapaat verkkoaineistot muodostuvat keskeisiksi palveluiksi verkkoaineiston hankinnan jäädessä merkityksessä vähäisemmäksi. Vuoden 2005 aikana pyrittiin vastaamaan asiakaskunnan palvelutarpeisiin hankkimalla verkkoaineistoja konsortion kanssa yhdessä määritellyille painopistealueille, ottamalla Nelli tuotantokäyttöön yliopistoissa ja valmistelemalla käyttöönottoa ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa sekä kehittämällä prosessien ja työvälineiden tehokkuutta. Taulukko 1. Vuosi arvio tuloksista PALVELU Verkkoaineiston hankinta Painopistealueet Uudet aineistot Asiakastyytyväisyys (kirjastot) Asiakastyytyväisyys (tiedontarvitsijat) Aikataulu Nelli keskitetty ylläpito ja tuki, kehittäminen Käyttöönotto Asiakastyytyväisyys (kirjastot) Teknologian kehittäminen ja kehittämisyhteistyö Prosessien kehittäminen ja uusien työvälineiden käyttöönotto ARVIO TULOKSISTA +++ erinomainen tulos ; ++ hyvä tulos + tyydyttävä tulos: - heikko tulos (yo); + (amk) +/- +++ (yo); + (amk, yl.kirjastot); - erikoiskirjastot + (yo) +++ aineistoilmoittautumisten hallinta ja laatu parantunut yhdenmukaiset sopimukset sopimusten laatu konsortiota ja aineistoja koskevien tietojen hallinta parantunut Osaamisen kehittäminen johtamis- ja esimieskoulutus, mentorointi tiimikoulutus osaamiskartta Talouden suunnittelu ja seuranta Seuranta palvelu- ja sektoritasolla 3

4 1. FinELib-toiminnan vaikuttavuus FinELib-konsortio on kansainvälisessäkin vertailussa varsin suuri konsortio, jonka jäsenten tarpeet ovat hyvin erilaisia. Konsortion heterogeenisuus asettaa suuria haasteita toiminnan kehittämiselle ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamiselle. Konsortiossa on vuoden 2006 alussa 111 organisaatiota, kasvua edelliseen vuoteen kolme. Konsortion käytössä olevien verkkoaineistojen määrä on kasvanut erityisesti kokoteksti- ja hakuteostietokantojen osalta sekä e-kirjojen osalta (Taulukko 2). Taulukko 2. Lisensioidut aineistot 2005 Mittari Lisensioitujen tietokantojen määrä Tulos 267 tietokantaa 56 kokotekstikantaa 115 viitetietokantaa 88 hakuteostietokantaa 7 e-kirjakokoelmaa 1 viitteidenhallintaohjelma E-lehtien / kokotekstilehtien määrä e-lehteä/kokotekstilehteä E-kirjojen määrä (ostetut kokoelmat) e-kirjaa Yliopistot ovat edelleen sektori, jolla on käytössään eniten e-aineistoja ja jonka e- aineistohankinnasta hankitaan valtaosa (80 %) FinELibin kautta (Taulukko 3). Ammattikorkeakoulusektorilla FinELibin kautta hankittujen verkkoaineistojen osuus on hieman noussut edellisestä vuodesta, 57 %:iin. Yleisten kirjastojen tilaamien aineistojen määrä on kasvanut ja tilaavia kirjastoja on tullut lisää edellisestä vuodesta. Vuoden 2006 alussa FinELibaineistoja oli käytössä reilusti yli puolessa (279) Suomen 431 kunnasta. Aineistojen käyttö vaihtelee sektoreittain. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa artikkelilatausten (ruudulle tulostettujen artikkelien) käyttö on kasvanut kolmanneksella edellisestä vuodesta. Myös erikoiskirjastoissa on artikkelilatauksissa ollut hienoista kasvua. Yleisissä kirjastoissa aineistojen käyttö mitattaessa artikkelilatauksia on pysynyt edellisvuoden tasolla. 4

5 Taulukko 3. Keskeisiä tunnuslukuja sektoreittain 2005 Mittari Uusien aineistojen määrä v alussa FinELib-aineiston osuus asiakkaiden verkkoaineiston hankinnasta ( ) (tieto vuodelta 2004) Käyttötilastot, artikkelilataukset Käytön trendi / artikkelilataukset muutos edelliseltä kaudelta Nelli-portaalin asiakaskunta Tulos Yliopistot Amkit Erik.kstot Yleiset kirjastot % 57 % 29 % - Yhteensä 4,6 milj. 0,3 milj. 0,3 milj ,2 milj % + 29 % + 9 % + 2 % 34 % 20 asiakasta 29 asiakasta - 19 maakuntakirjastoa 68 asiakasta Liikevaihto 9,1 milj. 1,4 milj. 1,2 milj ,2 milj. FinELibin rooli verkkoaineistojen ja erityisesti kausijulkaisujen hankintakanavana on hyvin vahva (Taulukko 4). Yliopistojen kausijulkaisujen hankinnasta 86 % hankitaan FinELibin välityksellä, ammattikorkeakouluissa 89 % ja erikoiskirjastoissa 56 %. FinElibin osuus koko aineistohankinnasta on kaikilla sektoreilla vielä alle 50 %. Digitalisoitumisen myötä ja mm. e- kirjojen käytön yleistyessä tuo luku noussee. Taulukko 4. FinELib-aineiston osuus verkkoaineiston hankinnasta ( ) ja FinElib-aineiston osuus koko aineiston hankinnasta ( ). Lähde KITT-yhteistilasto. Yleisten kirjastojen osalta lukuja ei ole käytettävissä. Yo-kirjastot Amk-kirjastot Erikoiskirjastot (9) FinELib-aineiston osuus verkkoaineiston hankinnasta ( ) FinELib-aineiston osuus kausijulkaisuhankinnast a ( ) (e-lehdet) FinELib-aineiston osuus koko aineiston hankinnasta ( ) % 83 % 80 % 60 % 52 % 57 % 38 % 29 % 29 % 87 % 91 % 86 % 75 % 85 % 89 % 78 % 59 % 56 % 31 % 39 % 38 % 11 % 13 % 15 % 9 % 9 % 5 % 5

6 2. Verkkoaineiston hankinta FinELibin asiantuntijaryhmät esittivät vuoden 2005 aineistoneuvotteluihin yhteensä 82 uutta aineistoa, joista vuoden 2005 aineistoneuvotteluihin valittiin 17 aineistoa. 1 Aineistohankinnan painopistealueita olivat vuoden 2004 tapaan humanistis-yhteiskuntatieteelliset aineistot, kotimaiset aineistot, e-kirjat sekä yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen aineistot. Humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aineistoja onnistuttiin lisensioimaan hyvin (10 aineistoa). Näille aloille oli vuonna 2005 käytettävissä opetusministeriön yliopistoille myöntämä erityistuki. Myös ammattikorkeakoulujen esittämistä aineistoista saatiin lisensioitua useita aineistoja (12), vaikka ammattikorkeakoulut eivät kaikkia näitä aineistoja lopulta tilanneetkaan (Taulukko 5). Yleisten kirjastojen aineistoneuvotteluja hankaloitti kotimaisten kustantajien haluttomuus myydä aineistoja konsortiohankintana. Osittain tämä johtuu heidän käyttämänsä hinnoittelumallin soveltumattomuudesta konsortiohankintaan. Kotimaisten aineistojen osalta on myös vielä teknisiä esteitä aineistojen verkkokäytölle. Kaikkiaan uusia aineistoja saatiin konsortion käyttöön 14 (Taulukko 6). E-kirjoista hankittiin konsortion käyttöön kertaostona ECCO (Eighteenth Century Collections Online), joka palvelee erityisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja. E-kirjojen vuosisopimusten uusimista vaikeuttivat hintojen suuret korotuspaineet ja joissakin tapauksissa puutteelliset käyttöehdot. E-kirjoista saadut käyttötilastot ovat myös olleet puutteellisia. Vuoden 2005 e-kirjasopimusneuvotteluista kertyneiden kokemusten pohjalta selvitetään, onko e-kirjojen lisensiointipolitiikkaan tehtävä tarkistuksia vuoden 2006 aikana. Taulukko 5. Aineistohankinta painopistealueilla Painopistealue Uusien tietokantojen määrä /2006 Hum-yhteiskuntatieteelliset aineistot 10 Kotimaiset aineistot 5 E-kirjat 1 Yleisten kirjastojen esittämät aineistot 3 Ammattikorkeakoulujen esittämät aineistot 12 Vuoden 2005 aikana käytiin uusintaneuvottelut 23 aineistosopimuksesta. 2 Lukuun ottamatta BioMed Central-sopimusta kaikista solmittiin jatkosopimus vuodelle BioMed Centralin sopimusta ei uusittu, koska kustantajalta saatu tarjous oli merkittävästi huonompi kuin vuoden 2005 sopimus eikä se tarjonnut riittäviä etuja konsortiohankinnasta. Vuoden 2005 aikana neuvoteltiin myös toisesta Open Access aineistosta (Public Library of Science), mutta nämäkään neuvottelut eivät hinnoittelusyistä johtaneet sopimukseen. Vuonna 2005 neuvoteltiin ECCO (Eighteen Century Collections Online) -aineiston hankkimisesta kertamaksulla koko FinELib-konsortion käyttöön. Pohjoismaiden yhteisenä hankinta käynnistyneiden neuvottelujen lopputuloksena ainoastaan FinElib lisensioi aineiston konsortion laajuisesti. Sopimusneuvotteluja edisti se, että pohjana käytettiin FinELibin mallisopimusta. SpringerLink-aineistosta käytiin myös neuvotteluja konsortion laajuisesta lisenssistä, mutta lopulta aineisto hankittiin vain tilaavien organisaatioiden käyttöön. Konsortionlaajuiset lisenssit toteuttavat FinELibin strategiassa määriteltyä missiota kansalaisten tiedonsaannin tukemisesta. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden hankkia aineistoa kustannustehokkaasti konsortion jäsenten käyttöön. Konsortion laajuisten lisenssien

7 kustannustenjako on ratkaistu toistaiseksi tapauskohtaisesti. Rahoitusmallista ja kustannustenjaon periaatteista on vuoden mittaan keskusteltu sekä konsortio- että ohjausryhmässä. Haasteena jatkossa on konsortion kattavien lisenssien rahoitusperiaatteiden määrittäminen ja kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti konsortion jäsenten kesken. Taulukko 6. Vuoden 2006 alussa käyttöön saadut uudet aineistot eri sektoreilla Aineiston nimi Tilaajien lukumäärä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimus laitokset Yleiset kirjastot (kuntien lkm) RILM (Répertoire International de Littérature Musicale) Project Muse Blackwell ECCO (Eighteenth Century Collections Online) Harcourt Health Sciences lehdet Kielitoimiston sanakirja Digital Dissertations Edilex-lisäpalvelut International Encyclopedia of the social and behavioral sciences Medic SFS-standardit (ilmoittautuminen kesken) Sage Education (CSA) Wiley World Textiles WSOY: WebFacta Yhteensä Tilaavia organisaatioita yhteensä FinELib kilpailuttaa kaikki aineistot, joita tarjoaa useampi kuin yksi taho. Kilpailuttaminen on prosessina melko raskas, mutta taloudelliset hyödyt ovat selkeät. Aineistojen organisaatiokohtaisissa hinnoissa on jopa tuhansien dollarien eroja. Hinta ei ole ainoa kriteeri jota FinELib kilpailutuksessa käyttää, muita kriteereitä ovat mm. MetaLib- ja SFXyhteensopivuus, tilastojen saatavuus (COUNTER-yhteensopivuus) sekä aineiston käyttöehdot. Konsortion piirissä on lukuisia usean organisaation yhteisiä kirjastoja, ns. yhteiskirjastoja. Näiden yhteiskirjastojen toimintatapoja kartoitettiin, jotta kirjastot pystyisivät palvelemaan asiakkaitaan mahd. hyvin. Selvitystä varten koottiin työryhmä, johon kuului yhteiskirjastojen toimintaa koordinoivien organisaatioiden edustajia. Konkreettisena ongelmana pidettiin sitä, että yhteiskirjaston henkilökunnalla ei aina ole käytännössä pääsyä yhteiskirjaston 7

8 taustaorganisaatioiden tilaamiin aineistoihin, mikä vaikeuttaa asiakkaiden opastamista yhteiskirjastossa. Ongelmaan esitettiin ratkaisuksi verkkotunnusten myöntämistä yhteiskirjaston henkilökunnalle kirjaston tiloissa tapahtuvan asiakaspalvelun edistämiseksi. Vuoden aikana ammattikorkeakoulusektorilla ilmeni tarvetta laajentaa FinELib-palvelu kattamaan myös saman ylläpitäjän toisen asteen oppilaitoksia. FinELib valmisteli loppuvuodesta neuvottelujen avaamista kustantajien kanssa sopimusten laajentamisesta samoin kuin palvelusopimusten päivittämistä. Vuonna 2005 perustettiin työryhmä selvittämään FinELib-aineistojen mahdollista käyttöä avoin yliopisto -opetuksessa. Opetussuunnitelmat vaativat, että avoimen yliopiston opiskelijoilla tulisi olla käytössään samat resurssit kuin muillakin opiskelijoilla. Heille on myös enenevässä määrin tarvetta myöntää pääsy yliopiston sähköisiin palveluihin. Avoimen opiskelijoita ei ole kuitenkaan laskettu mukaan FinELibin käyttämiin FTE-lukuihin, jolloin heitä ei myöskään ole huomioitu lisenssien hinnoissa. FinELib-aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä käynnistettiin selvitys vuonna FinELibin lisenssipolitiikan mukaisiin aineistoihin on aineistosopimuksilla sovittu pitkäaikaiskäyttöratkaisu siinä tapauksessa, että lisenssisopimusta ei jatketa. Vuonna 2005 voimassa olevista FinELibin 45 aineistosopimuksesta 31:ssä oli pitkäaikaiskäyttöehto. Yhdeksässä sopimuksessa pitkäaikaiskäyttöratkaisu oli määritelty maksulliseksi, 13:ssa maksuttomaksi. FinELib on suosinut pitkäaikaiskäyttöratkaisuja, joissa aineistoa on ollut mahdollista käyttää kustantajan palvelimelta myös sopimuskauden päätyttyä. Vuonna 2006 selvitetään vaihtoehtoja, joissa aineiston säilytysvastuu olisi Suomessa. Vuonna 2005 käynnistettiin FinELibissä taustatyö, jonka pohjalta pyritään löytämään kullekin kirjastosektorille keskeiset e-aineistot. Tätä ns. perusaineistojen määrittelyä voidaan jatkossa käyttää apuna kohdennettaessa keskitettyä rahoitusta aineistoille ja pyrittäessä lisäämään sitä eri sektoreille. FinELib on koonnut perusaineistojen määrittelyä varten käytettävissään olevan tiedon asiakassektoreiden aineistoista. Kunkin sektorin perusaineistojen löytämiseksi on listattu aineistokonsortioihin osallistuvien organisaatioiden lukumäärä ja aineistokonsortioiden yhteenlasketut FTE-luvut, aineistojen käyttötiedot, käyttötilastojen ja FTE-lukujen perusteella lasketut vertailuluvut sekä keskitetty tuki. Yliopistojen osalta mukana ovat myös käyttäjäkyselyjen tulokset. Yhteenveto esitellään kirjastosektoreille vuoden 2006 alkupuolella jatkoarviointia varten. 3. Verkkoaineiston käyttö ja käytön kehitys Aineistojen käyttötilastojen merkitys on kasvanut aineistojen hankintaa arvioitaessa. Vuonna 2005 FinELib-aineistojen käyttötilastojen saatavuustilanteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kaikista suomalaisista ja ulkomaisista aineistoista ei tilastoja saada tai tilastotiedot eivät ole luotettavia. Tilastojen saatavuus on nostettu entistä enemmän esiin varsinkin suomalaisten aineistojen neuvotteluissa ja tuloksia odotetaan vuoden 2006 aikana. Merkittävin muutos oli lääketieteen alaan kuuluvien OVID-aineistojen tilastoinnin COUNTER-yhteensopivuus vuoden 2005 alussa. Nyt OVID-aineistoista on saatavissa luotettavia käyttötilastoja. Kustantajien ja kirjastojen yhteinen COUNTER-projekti (Counting Online Usage of Networked Electronic Resources) on tuottanut elektronisten aineistojen käyttötilastointiin sovellettavia suosituksia vuodesta 2002 lähtien. Suositusten etuna on tilastoinnin luotettavuus ja vertailtavuus. FinELib on osallistunut COUNTER-suositusten kehittämiseen. FinELib-aineistoista COUNTER-yhteensopivia tilastoja tuottaa tällä hetkellä ACS Publications, Science Online, EBSCO, Elsevier, Nature, ProQuest Information & Learning, OVID sekä 8

9 Thomson Scientific. Kaikki edellä mainittujen kustantajien aineistot eivät kuitenkaan ole COUNTER-yhteensopivia. COUNTER-tilastoja tuottavat myös Annual Reviews, HighWire, Emerald sekä Springer-Kluwer, mutta näiden kustantajien aineistotilastoja pääsevät katsomaan vain ko. aineistoja tilaavat FinELib-konsortion jäsenet. Suurimmalla osalla kustantajista käyttötilastojen vertailtavuus eri vuosina on säilynyt COUNTERtilastoihin siirtymisestä huolimatta. Poikkeuksena ovat SilverPlatter-tietokannat, joiden käyttöluvut putosivat vuodesta 2004 vuoteen 2005 lähes 55 %. E-kirjojen tilastoinnille on tulossa COUNTER-suositus vuoden 2006 alkupuolella. Vuosi 2006 tulee olemaan siirtymäaika kustantajille, jolloin näiden tulisi muuttaa tilastointinsa suosituksen mukaiseksi. Luotettavia e-kirjojen käyttötilastoja voidaan täten odottaa aikaisintaan vuonna FinELibin lisensioimista e-kirjoista saadaan käyttötilastoja toistaiseksi Ebrary-, EEBO-, Knovel-, Safari Technical Books- sekä Springerin LNCS-kokoelmista, mutta tilastojen laskentatapa ja luotettavuus ei ole COUNTER:in tapaan arvioitu puolueettomasti. Vuonna 2006 selvitetään, mitä käyttötilastotietoja Nelli-portaalista on mahdollista saada. Nelliportaalin tilastoja verrataan aineistontuottajilta saatuihin tilastoihin sekä selvitetään Nelliportaalin käyttötilastojen hyödyntämistä vaikuttavuuden arvioinnissa ja uusien tunnuslukujen kehittämisessä. Tulostettujen artikkelien kokonaismäärä kasvoi 34 % vuonna 2005 (Kuva 1) eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin jaksolla Merkittävimpinä syinä ovat OVID-aineistojen kokotekstilehdistä saadut käyttötilastot sekä EBSCO-aineistojen jyrkästi kohonnut käyttö. Kuva 1. Tulostetut artikkelit sektoreittain

10 FinELib-aineistoista tehtyjen hakujen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti yliopistosektorilla (Kuva 2). Kasvun veturina ovat MOT-sanastot, joiden osuus kaikista hauista on v peräti 22,3 miljoonaa eli 75 %. MOT-sanastojen tilastoja on saatu vuodesta 2002 lähtien mikä selittää myös jyrkän kasvun vuodesta 2001 vuoteen Kuva 2. Tehdyt tiedonhaut sektoreittain

11 Elsevierin ScienceDirect-aineiston artikkelilatausten kokonaismäärän kasvu on ollut tasaista vuodesta 2003 lähtien (Kuva 3). Yliopistosektorilla käytön kasvu alkaa hiljalleen taittumaan. Vuosien 2003 ja 2004 välillä kasvua oli 24 %, mutta 2004 ja 2005 välillä enää 14 %. Ammattikorkeakoulusektorilla käyttö sen sijaan on lähes kaksinkertaistunut, mutta kokonaiskäyttö on edelleen alhaisella tasolla. Kuva 3. Tulostetut artikkelit sektoreittain Elsevierin ScienceDirect-aineistosta

12 EBSCO-aineistojen käyttö on kasvanut voimakkaasti yliopistosektorilla (Kuva 4). Kymmenellä EBSCO-aineistoja tilaavalla yliopistolla artikkelilatausten määrä on yli kaksinkertaistunut. Tärkeimpänä syynä tähän näyttäisi olevan aineistojen haku Nelli-portaalin kautta. Toisena kasvua selittävänä syynä on uusien aineistojen liittäminen EBSCO-sopimukseen v alusta. Kuva 4. Tulostetut artikkelit sektoreittain EBSCOHost-tietokannoista

13 Alla olevissa kuvissa (Kuvat 5 ja 6) on laskettu kirjastosektoreittain tulostettujen artikkelien määrä yhtä FTE-käyttäjää kohden EBSCO- ja Elsevier -aineistoissa. Yleisten kirjastojen sektorilla EBSCO-artikkelimäärä suhteutetaan FTE-käyttäjän sijasta asukasmäärään, minkä vuoksi artikkelimäärä jää pieneksi eikä sitä ole otettu mukaan taulukkoon (Kuva 5). Tulostetut artikkelit FTE-käyttäjää kohden on FinELibin käyttöön ottama uusi mittari. Mittari mahdollistaa kansainvälisten aineistokonsortioiden keskinäisen vertailun, koska se huomioi aineiston käyttöluvut suhteessa aineiston tilanneiden organisaatioiden käyttäjämäärään. Kuva 5. Artikkelilatausten määrä / FTE-käyttäjä 2005 EBSCO Tulostetut artikkelit / fte-käyttäjä ,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Yhteensä ,85 2,71 2,28 0,37 13

14 Kuva 6. Artikkelilatausten määrä / FTE-käyttäjä 2005 ELSEVIER: ScienceDirect Tulostetut artikkelit / fte-käyttäjä ,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Yhteensä ,70 1,60 48,55 17,99 Elsevierin hintakehitys on vuonna 2005 jatkanut suotuisaa kehitystä eri kirjastosektoreilla. Yliopistosektorilla artikkelihinta putosi 2,75 euroon ja lähestyy Iso-Britannian artikkelihintaa, joka v oli 2,45 euroa. Tanskassa Elsevierin artikkelihinta v oli 3,51 euroa, kun Suomessa vastaava luku oli 3,28 euroa. Emerald-aineiston artikkelihinta on pudonnut kohonneen käytön ansiosta. Springerin hintakehitys on edelleen epäsuotuisalla tasolla mm. aineiston vähäisen käytön vuoksi. Taulukko 7. Artikkelihinnan kehitys sektoreittain Yliopistot AMK:t Tutkimuslaitokset Aineiston nimi ACS 0,6 0,62 1,04 1,19 3,21 11,69* 11,51 15,28 0,25 0,53 0,86 1,10 EBSCO Host 0,43 0,41 0,34 0,34 0,64 0,85 1,2 1,24 2,1 2,05 1,48 3,48 Elsevier:SD 5,02 3,46 3,02 2,75 9,5 7,1 5,25 3,79 4,39 3,72 3,31 3,30 Emerald 2,16 2,62 2,45 1,24 1,13 1,74 1,74 1,05 4,62 6,22 5,55 5,41 Springer 5,82 7,08 7,21 27,5 40,96 31,45 7,48 8,97 8,3 LINK Valuuttayksikkönä on Euro. ACS- ja EBSCO-aineistoissa muuntokurssina on käytetty 1 EUR = 0,82 USD ja Emerald-aineistossa 1 EUR = 1,45 GBP. * hinnannousun syynä tulostettujen artikkelien vähäinen määrä 14

15 4. Nelli-tiedonhakuportaalin kehittäminen Vuoden 2005 lopussa Nelli oli tuotantokäytössä 14 yliopistossa. Yleisten kirjastojen sektorilla avattiin ensimmäinen alueportaali Pohjanportti ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu siirtyi myös tuotantokäyttöön. Tutkimuslaitoksille tehtiin tarjous portaalin käyttöönotosta, mutta halukkaita kirjastoja ei vielä vuonna 2005 ollut. Yleisten kirjastojen sektorilla toteutettiin kolme käyttöönottokoulutusta ja ammattikorkeakoulusektorilla kaksi. Lisäksi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorille järjestettiin yksi päivityskoulutus. Yhteensä koulutusta annettiin 27 päivää. Nelli-portaalin käytettävyystutkimushanke käynnistyi 2004, jolloin oululainen informaatiotieteen opiskelija teki portaalin heuristisen analyysin ja käytettävyystutkimuksen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin Nellin käyttöliittymän räätälöinnissä. Pahimmat käytettävyysongelmat ratkaistiin. Portaali on yksi osa digitaalisen kirjaston kokonaisuutta. Digitaalisen kirjaston kokonaisuuden kehittäminen ja tarvittavien hakuprotokollien ja standardien testaus jatkuu vuonna Vuoden aikana hankittiin kahdeksan uutta SFX-linkityspalvelinta ammattikorkeakouluille ja viisi yliopistoille. Näin saatiin useammalle organisaatiolle oma instanssi. Uusien SFX-instanssien hankinta perustui yliopistoista saatuihin käyttökokemuksiin. Uusien instanssien käyttöönoton arvioitiin vähentävän vähintään yhden kuukauden työpanoksen per yliopisto. Shibboleth-autentikointiteknologia oli vuoden loppuun mennessä käytössä neljässä yliopistossa. Yhtenäisen käytäntöjen lisäksi Shibboleth-teknologian etuna on luotettavuus ja turvallisuus sekä asiakkaalle helppokäyttöisyys. Shibbolethin koekäyttö auktorisointimenetelmänä käynnistyi Elsevierin kanssa. Tavoitteena on joustava ja turvallinen elektronisten aineistojen käyttöoikeuksien hallinta. Vuoden aikana otettiin tuotantokäyttöön uusi hakuprotokolla SRW/SRU. Se on Z39.50 protokollan seuraaja, ja se on mahdollistanut useiden (noin 30) uusien tietokantojen asentamisen Nellin hakukohteeksi. Yksi näistä on kansalliskirjaston digitoima Sanomalehtiarkisto. OpenURL-linkityspalvelun käyttöönotto Voyager-kirjastojärjestelmässä mahdollistaa linkityksen kirjastoluettelon viitteestä esimerkiksi kokotekstiartikkeliin. Yhteistyö järjestelmätoimittajan ExLibriksen kanssa on tiivistynyt, mikä on mahdollistanut ohjelmistojen ja palveluiden kehittämisen Suomen tarpeet huomioiden. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö muiden kirjastojen kanssa on edesauttanut uusien palveluiden suunnittelua, testaamista ja käyttöönottoa. 15

16 5. Asiakaspalvelun ja toimintatapojen kehittäminen, viestintä ja markkinointi Aineistojen ja asiakkaiden kasvava määrä aiheuttaa haasteita toiminnan organisoinnille ja tehokkuudelle. Vuoden 2004 alussa aineistosopimuksia oli 35 ja tietokantoja 175. Kaksi vuotta myöhemmin vuoden 2006 alussa aineistosopimuksia oli 51 ja tietokantoja 267. Tänä aikana suunnittelijoiden määrä on pysynyt samana. Kuva 7. Aineistohankintaprosessiin vaikuttavat tekijät Konsortio-ryhmä Aineistojen valinta Kustantajat hinnat ja sopimusehdot Kirjastot Ilmoittautumiset ( min. 4kpl) FinElib Hinnat tarjoustaulukkoon Sopimus Tiedotus Vuoden 2005 aikana FinELibin aineistohankinnan prosesseja on tehostettu mm. ottamalla käyttöön Helsingin yliopiston e-lomake koulutus- ja aineistoilmoittautumisissa. Lomakkeiden avulla aineistoilmoittautumisia pystyttiin seuraamaan reaaliajassa. Asiakaskirjastot saivat automaattiset kuittaukset ilmoittautumisista, mikä vähensi sekaannuksia. Verkkosivuille tehtiin lisäksi uudenlainen graafinen taulukko, jotta asiakkaiden olisi helpompi hahmottaa kunkin aineiston ilmoittautumisajankohta. Samaa lomaketekniikka käytetään FinELibin asiakas- ja käyttäjäkyselyissä. Viime vuosina FinELib on kehittänyt omia suomen- ja englanninkielisiä mallisopimuksiaan. Vuonna 2005 käytettiin usean sopimuksen pohjana FinELibin mallisopimusta. Tämä helpotti sopimusneuvotteluja erityisesti kotimaisten kustantajien kanssa. Mallisopimusten kehittäminen FinELib-konsortion tarpeita vastaaviksi jatkuu, ja niitä pyritään jatkossa käyttämään entistä enemmän. 16

17 FinELibin keskeinen työväline aineistojen ja asiakkaiden hallintaan on Halti-tietokanta. Tietokannasta on toteutettu vuoden 2005 aikana uusi versio, joka parantaa tiedonvaihtoa yksikön sisällä, aineistohankinnan seurantaa usean vuoden ajalta sekä mahdollistaa monipuolisten raporttien ja yhteenvetojen tekemisen. Tietokanta avataan asiakaskirjastojen käyttöön kevättalvella Kehittämistyö jatkuu vuoden 2006 aikana yhteistyössä kirjastojen ja ulkopuolisen ohjelmointiyrityksen kanssa. Vuonna 2005 tuotettiin kirjastoille markkinointimateriaalia Nelli portaalista sekä käynnistettiin uuden FinELibin aineistohankintaa ja Nelliä esittelevän esitteen laadinta. FinELibin postituslistojen arkisto avattiin Nellin osalta extranetissä vuonna 2005 ja aineistohankinnan osalta tammikuussa Arkistoihin tallennetaan kaikki postituslistoille lähetetyt viestit. Tiedotettiin kirjastoille kansalliskirjaston toimialamuutoksesta verkossa ja kirjastoalan tapahtumien yhteydessä. Nelli-portaalin osalta kehitettiin asiakaspalautteen perusteella esiin tulleita ongelmakohtia. Palvelun koordinointia keskitettiin Nelli-tiimissä, koulutuksiin panostettiin lisäämällä kouluttajien määrää ja osaamista, asiakkailta tulleiden kysymysten koordinointia ja seurantaa kehitettiin. Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi asiakaspalautejärjestelmä. Koulutuksista tullut palaute syksyn aikana on ollut aiempaa parempaa, muilta osa-alueilta ei palautetta vielä ole systemaattisesti kerätty. Taulukko 8. Verkkoaineiston hankintaa ja Nelli-portaalin ylläpitoa helpottavia työvälineitä Työväline Käyttötarkoitus Edut E-lomake Ilmoittautumiset, kyselyt Raportointi, lajittelu, ajantasaisuus, palaute vastaajalle Aineistoilmoittautumisten aikataulu Vakavien ja sitovien ilmoittautumisten aikataulu Ilmoittautumisten hallinta FinELibissä ja kirjastoissa Mallisopimukset Aineistosopimukset Yhdenmukaiset sopimustekstit Halti-tietokanta Tietokanta aineisto- ja asiakastietojen hallintaan mahdollisuuksien mukaan Raportointi, tiedot yhdessä paikassa, koko FinELibin saatavilla, työkalu myös asiakaskirjastoille Sähköpostiarkistot Postituslistaviestien arkistointi Listoille lähetettyjen viestien löytyminen helposti, työkalu asiakaskirjastoille Huhti-toukokuun vaihteessa FinELibissä toteutettiin asiakaskysely jonka kohderyhmänä olivat FinELibin asiakaskirjastot sekä käyttäjäkysely, jonka avulla haettiin elektronisten aineistojen loppukäyttäjien mielipiteitä sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektoreilta. Asiakaskyselyssä selvitettiin, miten tärkeinä FinELibin asiakkaat (kirjastot) pitävät FinELibin palveluja sekä kuinka tyytyväisiä kirjastot niihin ovat. Lisäksi kartoitettiin FinELibin onnistumista tietyissä palveluissa. Kyselyyn saatiin 89 vastausta, joista 30 tuli yliopistosektorilta, 24 ammattikorkeakouluista, 19 tutkimuslaitoksista ja 16 yleisistä kirjastoista. Asiakaskyselyn tulokset osoittavat, että kirjastot pitävät FinELibin hankintaan liittyviä keskeisiä palveluja tärkeinä. 98 % kaikista kyselyyn vastanneista kokee elektronisten aineistojen hankinnan tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Hinta-arvioiden tuottaminen budjetoinnin tueksi, tiedotus aineistosopimuksista sekä asiakaspalvelu ovat asiakkaille myös merkittäviä palveluja. 17

18 Tyytyväisyys hankintapalveluihin on selvästi kasvanut vuodesta 2001, jolloin asiakaskysely tehtiin edellisen kerran. Aineiston hankintaneuvottelut ja niistä tiedottaminen sekä asiakaspalvelu koetaan hyvin toimiviksi. Sen sijaan esim. käyttäjätilastojen kokoamisessa sekä verkkoviestinnässä on asiakkaiden mielestä selvästi parantamisen varaa. Hankintapalvelu näyttää tulosten perusteella jo vakiinnuttaneen asemansa. Sen sijaan uuteen palveluun liittyvät käynnistämisvaikeudet näkyvät vielä Nelli-portaaliin liittyvissä kyselyn tuloksissa. Useimpia Nelli-portaaliin liittyviä palveluja pidetään tärkeinä tai erittäin tärkeinä, mutta palveluihin ei keskimäärin olla kovin tyytyväisiä. Kommentteja esitettiin mm. ohjelmistojen keskeneräisyydestä sekä Nellin tiedotuksen ja koulutusten kehittämisestä. Kyselyssä saatiin useita hyviä mm. FinELibin tiedotuksen ja koulutusten kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Kyselyn tulokset analysoitiin FinELibin tiimeissä ja niistä tehtiin toimenpidesuunnitelma, jolla taataan se, että asiakkailta saatu palaute saadaan mahdollisimman tehokkaasti otettua huomioon toimintaa kehitettäessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen loppukäyttäjille suunnattuihin elektronisten aineistojen käyttöä kartoittaviin käyttäjäkyselyihin saatiin kaikkiaan 861 vastausta yliopistoista ja 616 vastausta ammattikorkeakouluista. Yliopistojen vastauksista suurin osa tuli tutkijoilta ja ammattikorkeakoulujen puolella opiskelijoilta. Verkkoaineistoja käytetään yliopistosektorilla varsin usein. Kerran viikossa tai useammin aineistoja käyttää yliopistoissa noin yli 70 % vastaajista. Ammattikorkeakouluissa vastaava luku vuoden 2005 käyttäjäkyselyyn vastanneista oli 40 %. Ammattikorkeakoulujen vuoden 2005 vastaajista 60 % käytti aineistoja joitakin kertoja kuukaudessa tai harvemmin. (Taulukko 16, liite) Yliopistoasiakkaiden valmius luopua painettujen julkaisujen käytöstä silloin, kun vastaava elektroninen versio on käytettävissä, on pysynyt n. 70 %:ssa. Ammattikorkeakoulujen puolella luku on edelleen n. 50 %. (Taulukko 17, liite). Elektronisten aineistojen löytyvyys yliopistojen vastaajajoukossa on hiukan heikentynyt edellisestä vuodesta. Vuoden 2005 yliopistokyselyyn vastanneista 66 % löysi oman alan aineistoa hyvin tai erittäin hyvin, kun vastaava luku vuonna 2004 oli 72 %. Ero voi osittain selittyä vastaajajoukon tieteenalakohtaisen edustavuuden eroilla eri vuosien kyselyissä. Ammattikorkeakouluissa tilanne on pysynyt lähes ennallaan (44 %). (Taulukko 18, liite) Yliopistosektorilta saatiin lisäksi ensimmäisiä Nelli-portaalin käyttäjäkokemuksia. Vastaajista suurin osa (67 %) arvioi Nellin hyödylliseksi, vaikka Nellin käyttö olikin kyselyn aikaan vasta käynnistymässä. Portaalin käyttö oli kyselyn aikaan vielä vähäistä, vain 14 % vastaajista käytti Nelliä viikoittain keväällä (Taulukot liite) Käyttäjäkyselyjen sisältöä muokattiin Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen aloitteesta niin, että e-aineistojen käyttöä tutkijoiden parissa voidaan selvittää entistä paremmin. Nellin käyttöönottovaiheen helpottamiseksi ja FinELibin asiakaspalvelun parantamiseksi Kansalliskirjastossa käynnistettiin elokuussa 2004 FinELibin asiakaskunnan segmentointihanke. Sitä varten koottiin projektiryhmä, jossa oli edustajat eri asiakassektoreilta. Konsulttina toimi HAUS kehittämiskeskus Oy. Segmentointihankkeen tuloksena päädyttiin säilyttämään nykyinen sektorijako. Sen lisäksi päätettiin kehittää FinELibin strategisia kumppanuuksia. Kumppanuuksien tavoitteina on molemminpuolinen hyöty, tuottaa lisäarvoa koko konsortiolle ja lisätä kirjastopalveluiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 18

19 FinElibin strategisiksi kumppaneiksi valikoitui vuonna 2005 Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia sekä Pohjanportti yleisten kirjastojen puolelta. Valinta perustui jo olemassa oleviin toimiviin yhteistyösuhteisiin sekä osittain myös maantieteelliseen läheisyyteen. Pohjanportin kumppanuudessa keskitytään alueportaaleille ominaisiin haasteisiin ja asiakkaan tunnistamisen kehittämiseen yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kanssa kehitetään Nellin käyttöliittymää sopivaksi erityyppisille päätelaitteille, kehitetään Haltitietokantaa sekä aloitetaan kansallisen ERM-lisenssin hankinnan valmistelu. Stadian kanssa testataan eri kirjastosovellusten (Armas, Nelli ja Doria) yhteistoiminallisuutta. Vuonna 2005 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua virkamiesvaihtoa asiakaskirjastojen kanssa. Virkamiesvaihdon avulla perehdytään asiakaskirjastojen tarpeisiin ja tätä tietoa voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa. 6. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen FinELib-strategian ( ) yhtenä painopistealueena oli talouden suunnittelun ja seurannan kehittäminen. Taloussuunnittelija rekrytointiin syksyllä 2004 ja uusi suunnittelu- ja seurantajärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2005 alussa. Talousosaamisen vahvistaminen ja selkeytynyt työnjako kustannuslaskentaan liittyen on vapauttanut muiden suunnittelijoiden työaikaa kunkin omiin vastuualueisiin. Yksikkö on kasvanut varsin nopeasti ja tämä asettaa johtamiselle ja esimiestyölle uusia haasteita. Johtamisosaamista on vahvistettu osallistumalla johtamis- ja esimieskoulutuksiin, tiiminvetäjä- ja tiimikoulutukseen sekä mentorointiin. Johtamista myös arvioidaan, mm. päällikön 360-arviointi (Farax) sekä tiimien itsearvioinnit. Kansalliskirjastossa vahvistettiin syksyllä 2005 päälliköiden varahenkilöjärjestelmä. Kansallisen elektronisen kirjaston päätoiminnossa selkiytettiin päällikön ja varahenkilön välistä työnjakoa. Strategiakauden alussa FinELib-henkilöstön vaihtuvuus oli varsin suurta. Tavoitteeksi asetettiin ydinhenkilöstön pysyvyys vähintään 3 vuotta. Tavoite on saavutettu, mutta uusi palkkausjärjestelmä voi muodostua rekrytointia vaikeuttavaksi tekijäksi. Kaikki FinELibin määräaikaiset suunnittelijat ovat UPJ-järjestelmän ensimmäisten tulosten perusteella takuupalkan piirissä. Suunnittelijoiden työsuhteet vakinaistetaan Kansalliskirjaston toimialalaajennuksen yhteydessä vuoden 2006 aikana. UPJ-kierroksen tulos vaikuttaa kirjaston rekrytointimahdollisuuksiin. Osana yliopistokirjastojen toimintaa laadittiin osaamiskartta, jota myös alettiin soveltaa osaamisen kehittämisessä. Osaamiskartan avulla pystyttiin myös tunnistamaan kriittiset osaamisalueet, joiden kehittäminen turvaa palvelujen kehityksen. Henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa kuvaavat esimerkiksi julkaistujen artikkelien ja pidettyjen esitelmien määrät sekä kansallisten ja kansainvälisten työryhmien jäsenyys. Yhä useampi asiantuntija julkaisee artikkeleita ja esitelmöi kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa (ks. liite). Henkilökunnan lukumäärä vuonna 2005 oli 12,8 htv ja keski-ikä 40,5. Koulutuspäiviä oli edellisvuotta enemmän, yhtensä 17,6/htv. 19

20 7. FinELibin talous 2005 Luotettava ja läpinäkyvä talouden seurantajärjestelmä on asiakaskirjastoille erittäin tärkeää. Vuoden 2005 aikana FinELibin talousseurantaa muutettiin vastaamaan entistä paremmin sektorikohtaisia ja palvelukohtaisia seurantatarpeita. Lisäksi talouden seurantavälineitä on kehitetty tuottamaan luotettavaa ja tarkkaa taloustietoa mahdollisimman tehokkaasti. Varsinkin elektronisten aineistojen lisenssikustannusten tarkkaa seurantaa on tehostettu. FinELibin kokonaisliikevaihto, sisältäen FinELibin ja Nelli-portaalin toiminnan keskitetyn rahoituksen kulut sekä asiakaskirjastojen FinELibin kautta hankittujen elektronisten aineistojen kulut, olivat vuonna 2005 yhteensä vajaat 12,3 milj. euroa. FinELibin asiakaskirjastojen rahoittaman e-aineistojen lisenssit muodostavat noin 65 % kokonaisliikevaihdosta. E-aineistojen keskitetty rahoitus, sisältäen myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aineistotuen, on vajaat 30 % kokonaisliikevaihdosta ja Nelli-portaalin osuus liikevaihdosta on noin 5 %. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että yliopistojen osuus kokonaiskuluista sekä keskitetyn aineistohankinnan osalta että e-aineistojen omarahoituksen osalta on merkittävä. Sen sijaan Nelli-portaalin kohdalla kulut jakautuvat tasaisemmin sektoreiden välillä. Taulukko 9. Kulut sektoreittain Aineistohankinta Nelli-portaali Asiakkaiden e-aineistojen Yhteensä omarahoitus Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yleiset kirjastot Tutkimuslaitokset Yhteensä Kun taloutta tarkastellaan kululajeittain käy ilmi, että elektronisten aineistojen hankintakulut muodostavat valtaosan kokonaiskuluista. Nelli-portaalin osalta ohjelmistoon liittyvät kulut ovat puolestaan merkittävät. Taulukko 10. Kulut kululajeittain Aineistohankinta Nelli-portaali Asiakkaiden e-aineistojen Yhteensä omarahoitus E-aineistot Henkilöstö Koulutus & matkat ATK ohjelmisto ja ylläpito Muut Yhteensä

21 Elektronisen aineiston hankinta Elektronisten aineistojen hankintamenot vuonna 2005 olivat yhteensä yli 11 milj. euroa, josta noin 3 milj. euroa muodostui aineistojen keskitetystä tuesta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, ja noin 8,1 milj. euroa asiakaskirjastojen omarahoituksesta. Yliopistosektorin osuus e- aineistojen liikevaihdosta oli noin 8,7 milj. euroa; ammattikorkeakoulusektorin noin 1,1 milj. euroa; tutkimuslaitosten noin 1,2 milj., euroa ja yleisten kirjastojen noin euroa. Vuoden 2005 aikana toteutuneet aineistomenot eroavat vuodelle 2005 kohdistuvista aineistomaksuista siksi, että vuoden 2005 aineistoja maksetaan osittain jo vuoden 2004 puolella ja vastaavasti vuoden 2005 lopussa vastaanotetaan ensimmäiset vuoden 2006 aineistolaskut. Yliopistosektorin osalta vuoden 2005 alhainen aineistomenojen toteuma ( euroa) johtuu siitä, että yli euron arvoinen aineistolisenssi maksettiin jo vuonna Vastaavasti mitään merkittäviä 2006 vuodelle kohdistuvia aineistomaksuja ei maksettu vuoden 2005 puolella. Vuoden lopussa vastaanotettiin myös aikaisempaan vuoteen kohdistuva yli euron hyvityslasku. Yliopistokirjastojen osalta vuodelle 2005 kohdistuvien aineistojen tuki oli näin ollen yhteensä noin euroa. Myös muilta osin 2005 vuoden aineistomenot olivat hyvin lähellä arvioituja lukuja. Kuva 8 Vuoden 2005 e-aineistot Arvio Toteutunut Yo, tuki Yo, omarah. Amk, tuki Amk, omarah. Erik. kirj. Yleiset kirjastot Yliopistojen kohdalla omarahoituksen ja aineistotuen suhde on noin 70/30. Ammattikorkeakoulujen osalta omarahoituksen ja aineistotuen suhde on noin 50/50. Tutkimuslaitokset ja yleiset kirjastot rahoittavat vielä toistaiseksi elektroniset aineistot kokonaisuudessaan omilla varoillaan. 21

22 Aineistohankinnan kulut sektoreittain 2005 Amkit 20 % Tutk.lait. 2 % Yleiset kirjastot 2 % Aineistohankinnan keskitetyn rahoituksen kulut vuonna 2005 olivat yhteensä vajaat 3,5 milj. euroa, josta yliopistosektori muodosti valtaosan eli 76 %. Ammattikorkeakoulusektorin osuus kuluista oli 20 % ja yleisten kirjastojen sekä tutkimuslaitossektorin osuus kuluista yhteensä 4 %. Yliopistot 76 % Aineistohankinnan kulut luokittain 2005 Koulutus & matkat 1 % Henkilöstö 10 % Muut 2 % E-aineistot 87 % Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskitetyllä aineistotuella on merkittävä vaikutus kokonaiskuluihin muodostaen 87 % kuluista. Henkilöstökulujen osuus on 10 % ja muiden kulujen osuus 3 %. Aineistohankinnan henkilöstökustannukset vuonna 2005 olivat runsaat euroa. Koulutus- sekä matkakulut olivat yhteensä noin euroa ja toiminnan muut kulut noin euroa, josta Helsingin yliopiston perimä yleiskustannusosuus muodosti lähes 45 %. Taulukko 11. Elektronisen aineistohankinnan kulut 2005 Yliopistot Yleiset kirjastot Ammattikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Yhteensä E-aineistot Henkilöstö Koulutus & matkat Muut Yhteensä

23 Nelli-portaali Taulukko 12. Nelli-portaalin kulut 2005 Nelli-portaalin kulut sektoreittain 2005 Yleiset 40 % Amkit 30 % Yliopistot 30 % Nelli-portaalin kulut vuonna 2005 olivat yhteensä vajaat euroa. Yleisten kirjastojen osuus kuluista oli 40 %, ammattikorkeakoulusektorin osuus 30 % ja yliopistosektorin osuus 30 %. Yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen osalta kuluihin vaikuttaa Nelli-portaalin ohjelmistolisenssi, joka maksettiin vuoden 2005 aikana. Nelli-portaalin kulut luokittain 2005 Yliopistot Ammattikorkeakoulut kirjastot Yleiset Yhteensä Henkilöstö Koulutus & matkat ATK ohjelmisto ja ylläpito Muut Yhteensä Atkylläpito 62 % Muu 6 % Henkilöstö 29 % Koulutus &matkat 3 % Nelli portaalin kulut muodostuivat suurimmaksi osaksi portaalin ohjelmisto- ja ylläpitokuluista; 62 % kokonaiskuluista, sekä suunnittelijoiden henkilöstökuluista; 29 % kokonaiskuluista. Koulutus- ja matkakulut muodostivat 3 % ja muut kulut 6 % Nellin kokonaiskuluista. 23

24 Liite Taulukko 13. Keskeiset tunnusluvut Mittari Toiminnan vaikuttavuus FinElib-aineiston osuus verkkoaineiston hankinnasta ( ) Tulos YO: 83 % Amk: 52 % Erik.kstot 29 % YO 80 % Amk 57 % Erik.kstot 29 % Tieto vuonna 2006 E-aineiston osuus koko aineiston hankinnasta ( ) YO: 48 % Amk: 24 % Erik.kstot 32 % YO 48 % Amk 26 % Erik.kstot 15 % Tieto vuonna 2006 FinElib-aineiston osuus koko aineiston hankinnasta ( ) YO: 39 % Amk: 13 % Erik.kstot 9 % YO 38 % Amk 15 % Erik.kstot 5 % Tieto vuonna 2006 Käyttötilastot 3,5 milj. artikkelilatausta 13,5 milj. hakua 3,7 milj. artikkelilatausta lähes 20 milj. hakua 5,2 milj. artikkelilatausta 29,8 milj. hakua Käytön trendi / aineisto Muutos edelliseltä kaudelta Artikkelilataukset: YO: +66 % Amk: +21 % Erik.kstot: +56 % Yleiset kstot: -42 % Artikkelilataukset: YO: +15 % Amk: +0,3 % Erik.kstot: +20 % Yleiset kstot: -17 % Artikkelilataukset: YO: +37 % Amk: +29 % Erik.kstot: +9 % Yleiset kstot: + 2 % Käytön trendi / aineisto Muutos edelliseltä kaudelta Tehdyt haut: YO: + 5 % Amk: - 21 % Erik.kstot: + 6 % Yleiset kstot: -10 % Tehdyt haut: YO: + 46 % Amk: % Erik.kstot: + 43 % Yleiset kstot: + 56 % Tehdyt haut: YO: +52 % Amk: -11 % Erik.kstot: +36 % Yleiset kstot: +42 % Henkilöstön kirjoittamien artikkelien määrä Henkilöstön pitämien esitelmien määrä Henkilöstön jäsenyys valtakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa 18 artikkelia 21 artikkelia 16 artikkelia 40 esitelmää 58 esitelmää 43 tilaisuudessa 13 jäsenyyttä valtakunnallisessa toiminnassa 5 jäsenyyttä kansainvälisessä toiminnassa 63 esitelmää 44 tilaisuudessa 15 jäsenyyttä valtakunnallisessa toiminnassa 6 jäsenyyttä kansainvälisessä toiminnassa 25

25 Toimialaan liittyvien tutkimushankkeiden määrä WWW-sivuston käynnit 4 kpl 5 kpl 5 kpl käyntiä käyntiä käyntiä Asiakkaat ja aineisto Konsortion koko Lisensioitujen aineistojen määrä YO: 20 Amk:t 31 Erik.kstot: 35 Yleiset kstot: 21 Yhteensä 107 organisaatiota 175 tietokantaa 35 kokotekstikantaa 118 viitetieto- kantaa 22 hakuteostietokantaa YO: 21 Amk:t 31 Erik.kstot: 35 Yleiset kstot: 21 Yhteensä 108 organisaatiota 229 tietokantaa 63 kokotekstikantaa 115 viitetietokantaa 38 hakuteostietokantaa 1 E-kirjakokoelma 3 muuta YO: 21 Amk:t 31 Erik.kstot: 38 Yleiset kstot: 21 Yhteensä 111 organisaatiota 267 tietokantaa 56 kokotekstikantaa 115 viitetietokantaa 88 hakuteostietokantaa 7 E-kirjakokoelmaa 3 muuta Uusien aineistojen määrä Nelli-Portaalin asiakaskunta Kirjastosektorille järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja osallistujien määrä Henkilöstö ja osaaminen FinELibin henkilötyövuodet 14 aineistoa 20 (yliopistot) 36 tilaisuutta 1159 osallistujaa YO: 12 aineistoa Amk: 8 aineistoa Erik.kstot: 6 aineistoa Yleiset kstot: 5 aineistoa Yhteensä 13 aineistoa 20 yliopistot 29 amkit 21 yleiset kstot 49 tilaisuutta 1437 osallistujaa ,61 henkilötyövuotta 11,84 henkilötyövuotta YO: 14 aineistoa Amk: 7 aineistoa Erik.kstot: 7 aineistoa Yleiset kstot: 3 aineistoa Yhteensä 14 aineistoa 20 yliopistot 29 amkit 19 yleiset kstot 64 tilaisuutta 1335 osallistujaa 12,77 henkilötyövuotta Henkilöstön keski-ikä 42 vuotta 40,6 vuotta 40,5 vuotta FinELib henkilöstön kouluttautuminen Johtamiskoulutus 13,7 päivää / henkilö Johtamisen kehittämisohjelma Mentorointiohjelma 8,8 koulutuspäivää per henkilötyövuosi (49 koulutustilaisuutta) Esimieskoulutus Tiiminvetäjäkoulutus Tiimityökoulutus Osaamistarvekartoitus 17,6 koulutuspäivää per henkilötyövuosi (106 koulutustilaisuutta) Johtamis- ja esimieskoulutus Tiiminvetäjä- ja tiimikoulutukseen Mentorointi 26

26 Toimintatapojen kehittäminen Markkinointikampanjoi den lukumäärä Tiedotteet Asiakaspalvelun kehittäminen Haus Just - johtamiskoulutus Mentorointiohjelma FinELibin verkkotiedote ilmestyi 3 kertaa Nelli-portaalin kampanja Nelli-esite FinELibin suomenkielinen aineistoesite päivitettiin ja käännettiin englanniksi FinELibin verkkotiedote ilmestyi 4 krt Segmentointihanke Virkamiesvaihto Yliopistosairaaloide n selvitys Talous Sektorikohtainen liikevaihto YO: Amk: Erik.kstot: Yleiset kstot: YO: Amk: Erik.kstot: Yleiset kstot: Päällikön 360- arviointi (Farax) Tiimien itsearvioinnit Kansalliskirjaston päälliköiden varahenkilöjärjeste lmä Nelli-tuotteiden jakaminen kirjastoverkolle (karkit, pinssit, julisteet, paidat) FinELibin verkkotiedote ilmestyi 4 kertaa Uuden FinELibin ja Nellin yhteisesitteen laatiminen (ilmestyy 2006) Halti-tietokannan käyttöönotto e-lomaketekniikan käyttöönotto Avoin yliopisto - ja 2. aste-selvitykset YO: Amk: Erik.kstot: Yleiset kstot:

27 FinElib aineistokoulutus, esitelmät, julkaisut sekä jäsenyydet kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa Taulukko 14. Järjestetyt koulutustilaisuudet Tilaisuus Yhteistilastokoulutus Aineistokoulutus Nelli-koulutus Osallistujamäärä 77 osallistujaa 588 osallistujaa 222 osallistujaa Taulukko 15. Kirjastoverkolle järjestetyt asiantuntijatilaisuudet Tilaisuus FinELib asiantuntijaseminaari Kirjastoverkon tapaaminen 2005 FinELib-päivä FinELib virkamiesvaihto Yhteistilastopäivä Osallistujamäärä 104 osallistujaa 140 osallistujaa 125 osallistujaa 6 osallistujaa 73 osallistujaa FinElibin henkilökunnan pitämät esitelmät Kansalliset: 1. STKS:n laatuseminaari, Helsinki, Markku Laitinen: Uskottavat tilastot kaikille - Kirjastotilastotietokanta strategisena työkaluna 2. FinELib asiantuntijaseminaari, Helsinki, Ari Rouvari: Nelli-tiedonhakuportaali Lykke Sahlström: Ajankohtaista taloudessa Terhi Manninen: Asiantuntijaryhmien toiminta Paula Mikkonen: E-kirjat Arja Tuuliniemi: Ajankohtaista lisensionnissa Arja Tuuliniemi: Aineistoesitykset vuodelle Nelli-portaali koulutustilaisuus yleisille kirjastoille, Helsinki, Ere Maijala: MetaLib kustomointikoulutus 4. Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki, Jukka Pennanen: Nelli-portaali 5. FinELib-ohjausryhmän kokous, Helsinki, Ere Maijala: Nelli-portaali 6. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous, Jyväskylä, Jukka Pennanen: Nelli-portaali 7. Nelli-portaali koulutustilaisuus yleisille kirjastoille, Helsinki,

28 Ere Maijala: MetaLib- ja SFX-kustomointi 8. Erikoiskirjastotapaaminen, Ari Rouvari: Nelli-tiedonhakuportaali 9. Kirjastoverkkotapaaminen, Ari Rouvari: Saatavuus panelistina 10. Virastokirjastonhoitajien ajankohtaisseminaari (HAUS), Helsinki, Paula Mikkonen: Kansallinen elektroninen kirjasto ajankohtaista 11. FinElib ja Nelli-portaali koulutuspäivä, Seinäjoki, Arja Tuuliniemi: FinELibin ja Nelli-portaali 12. Itä-Suomen läänin kirjastopäivät, Joensuu, Jukka Pennanen: Nelli-portaali 13. FinELib-päivä, Helsinki, Ari Rouvari: Nellin tilanne ja uudet haasteet Markku Laitinen: Vaikuttavuus ja laadunarviointi 14. ML/SFX consortia workshop, Helsinki, Ari Rouvari: ML/SFX consortia workshop puheenjohtaja 15. Triangelipäivät, Oulu, Ari Rouvari: Nellistä Artoon, Artosta Doriaan: triangeli asiakkaan käytössä Ari Rouvari: FinSMUG pj. Ere Maijala: Nellistä saatavat tilastot 16. SVY:n digietiikkatyöryhmä, Helsinki, Terhi Manninen: FinELib lisenssisopimukset - aineistojen käyttöehdot 17. AMKIT-konsortion kesäseminaari, Lahti, Markku Laitinen: Ammattikorkeakoulukirjastot yhteistilaston silmin 18. Keravan ammattiopisto, informaatio- ja kirjastopalvelun ammattitutkinnon koulutusohjelma, Kerava, Ari Alkio: FinELib-aineistojen hankinta ja käyttö 19. Australian kansalliskirjaston vierailu, Helsinki, Krisitiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjaston toimialan muutos Ari Rouvari: Nelli & Triangle 20. Haka-infrastr. käyttäjien kokoontuminen, Espoo, Ari Rouvari: Nelli ja HAKA-federaatio 21. Uuden Seelannin kansalliskirjaston vierailu, Helsinki, Krisitiina Hormia-Poutanen: Kansalliskirjaston toimialan muutos Ari Rouvari: Nelli the thrid corner of the Triangle 22. Helen KinG LA Trabe University libraryn vierailu, Helsinki, Ari Rouvari: Nelli-portal 29