Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

Transkriptio

1 Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Toimintakertomus 2003 Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi/ Erityispalvelut/ Ulkomaalaispalvelut/ Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

2 2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 3 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ 4 3. SOSIAALITYÖ 5 4. TERVEYDENHUOLTO 7 5. TYÖ- JA OPINTOTOIMINTA 9 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA KOULU VAPAAEHTOISTYÖ ESR-PROJEKTI BECOMING VISIBLE 13 LIITE 1: 16 TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSET JA TYÖKOKOUKSET VUONNA 2003 LIITE 2: SARIN LÄKSIÄISRUNO TYÖTOVEREILLE 20

3 3 1. YLEISTÄ (Virpi Tolonen, johtaja) Becoming Visible projekti, työ- ja opintotoiminta ja työntekomahdollisuus talon ulkopuolella ovat vähentäneet vapaaehtoistyön tarvetta. Näin toteaa Tampereen vastaanottokeskuksen työntekijöiden äänellä eräs tämän toimintakertomuksen kirjoittajista, vastaanottokeskuksen ohjaaja Rajkumar Sabanadesan. Tuo lause sisältää sen rohkaisevan totuuden, että turvapaikanhakija-asiakkaistamme on pikkuhiljaa tullut vähemmän autettavaa marginaalia ja enemmän osa suomalaista ja tamperelaista yhteiskuntaa, kestipä heidän asiakkuutensa vastaanottokeskuksessa pitkään tai vain lyhyen ajan. Läsnäoloomme osana tätä kaupunkia on totuttu mutta jo oli aikakin. Pari vuotta sitten voimaan tullut turvapaikanhakijoiden oikeus tehdä töitä ilman erillistä työvoimaviranomaisten hyväksyntää oli merkittävä vastaanottotyöhön ja turvapaikanhakijoihin liittyvä muutos. Sen seurauksia ja vaikutuksia huomataan vastaanottokeskuksen arjessa ainakin viikoittain, ellei sitten päivittäin. Voittopuolisesti seuraukset ovat positiivisia: turvapaikanhakijat saavat hyödyllistä tekemistä odotuksen ajaksi, suomen kielen taito karttuu kuin huomaamatta, yhä useammat asiakkaistamme eivät elä enää toimeentulotuen varassa ja työvoimapulasta kärsivät alat saavat hyviä kausi- ja jopa pysyviä työntekijöitä. Lisäksi kuin kaupan päälle syntyy tavallista, arjessa kiinni olevaa, luontevaa kanssakäymistä Matti/Maija Meikäläisen ja turvapaikanhakijan kesken. Ja vaikka minulta vasta jokin aika sitten avantosaunassa kysyttiinkin, että onko se totta, että pakolaiset saavat enemmän etuuksia kuin suomalaiset, olen varma siitä, että tietoisuus turvapaikanhakijoiden asemasta ja tilanteesta Suomessa on viime vuosina lisääntynyt. Samoin tällä alalla työskentelevien ammattitaito ja osaaminen on karttunut, ja vaikka Suomeen saapuu edelleen marginaalinen osa koko EU:n hakijoista, niin veikkaan, että ammattiosaamisen suhteen meillä ei ole eurooppalaisiin virkasisariimme ja veljiimme nähden mitään hävettävää, päinvastoin. Vastaanottokeskuksen henkilökuntarakenne ja työntekijöiden määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna; 17 hengen työyhteisöön kuuluu johtaja, kaksi sosiaalityöntekijää, vastaava ohjaaja, yhdeksän ohjaajaa, etuuskäsittelijä, toimistosihteeri sekä kaksi yövalvojaa. Vuoden lopulla vakinaistettiin kaksi ohjaajan tointa ja perustettiin toinen sosiaalityöntekijän virka. Uusi viranhaltija aloitti työnsä vastaanottokeskuksessa heti tammikuun alussa. Perusterveydenhuollon palvelut ostimme, kuten ennenkin, ulkomaalaispalvelujen terveydenhuoltoyksiköstä, missä turvapaikanhakijoita varten työskentelee kaksi terveydenhoitajaa ja lääkäri. Yhteistyö Tampereen poliisin ulkomaalaisyksikön kanssa oli tuttuun tapaansa tiivistä: vuonna 03 yli 100 uutta turvapaikanhakijaa tuli vastaanottokeskukseen suoraan Tampereen poliisista. Muut uudet asiakkaat vastaanotettiin lähinnä Helsingin ja Turun transit-keskuksista, ja joitakin keskusten välisiä muuttoja toteutettiin vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan uusia asiakkaita saapui 251 ja vastaavasti poistui vuoden sisällä yhteensä 254; koko vuoden aikana Tampereen vastaanottokeskuksen asiakkuudessa oli yhteensä 562 henkeä. Keskimääräinen käyttöprosenttimme oli 82,2. Suurimmat

4 4 asiakasryhmät olivat taustaltaan turkkilaisia (sekä kurdeja että turkkilaisia), irakilaisia, afganistanilaisia, bangladeshilaisia ja venäläisiä. Vastaanottokeskuksessa majoittui kuitenkin yhteensä 43 eri kansallisuutta, joten tilanne oli vuonna 2003 samanlainen kuin aiempinakin vuosina eri maiden kirjon suhteen. Vastaanottokeskus on toiminut kahdessa yksikössä vuoden 99 kesästä, jolloin Peltolammin itsenäisen asumisen yksikkö perustettiin. Pohjolankadun yksikkö puolestaan täyttää tänä vuonna pyöreät 10 vuotta. 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ (Heli Jussila, ohjaaja) Vastaanottokeskuksen Peltolammin yksikkö on ollut toiminnassa jo 4,5 vuotta. Kyseisenä aikana yksikkö on selvästi eriyttänyt toimintamuotonsa tukemaan asiakkaiden itsenäistä selviytymistä. Toiminnan tavoitteena on ollut luoda turvalliset ja viihtyisät asumisolosuhteet turvapaikanhakijoille sekä kannustaa heitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Näihin tavoitteisiin on pyritty aktiivisella kiinteistön huollolla, riittävällä informaation jakamisella sekä henkilökunnan asiakkaille suuntaamalla yksilöllisellä neuvonnalla. Peltolammin yksikössä asuvat asiakkaat ovat voineet tulla asioimaan ko. kiinteistössä (Vaahterakuja 7) toimivaan toimistoon päivystysaikoina, joita on järjestetty 2-3 päivänä viikoittain. Rutiininomaisesti päivystäjinä ovat toimineet ohjaajat. Sosiaalityöntekijät ja terveydenhuollon edustajat ovat tarvittaessa käyneet yksilökäynneillä, mutta pääsääntöisesti asiakkaat ovat hakeneet em. palvelut Pohjolankadun yksiköstä. Vuoden 2003 alussa kiinteistössä otettiin käyttöön keittiönsiivousjärjestelmä asiakkaiden työtoimintamuotona. Kyseinen järjestelmä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja kiinteistön yleinen viihtyvyys on parantunut sen ansiosta huomattavasti. Vuoden 04 tavoitteena on laajentaa ko. työtoimintaa koskemaan myös kiinteistön muidenkin yhteistilojen kunnossapitoa. Asukkaiden vaihtuvuus on viime vuoden aikana ollut tavanomaisen runsas. Perhehuoneistot ovat olleet jatkuvassa käytössä, mutta missään vaiheessa rakennus (max 100 asukaspaikkaa) ei ole ollut 100 %:sti majoitettu. Jatkuva muuttoliike yksikköön ja sieltä pois vaatii vastaanottokeskuksen henkilökunnalta aktiivista valvontaa ja kiinteistön kunnon tarkkailua. Tulevaisuuden suunnitelmissa Peltolammin yksikössä on lukkojärjestelmän uusiminen tai tehostaminen sekä mahdollisesti kameravalvonnan järjestäminen kiinteistön ulko-ovelle. Näillä mahdollisilla toimenpiteillä olisi tarkoitus kohentaa kiinteistön turvallisuustasoa sekä parantaa henkilökunnan mahdollisuuksia puuttua kiinteistön lähialueilla ajoittain ilmeneviin järjestyshäiriöihin. 3. SOSIAALITYÖ (Ani Tuusa, sosiaalityöntekijä)

5 5 Vuotta 2003 leimasi jälleen sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Kolleganani oli vuoden aikana kaikkiaan neljä eri sosiaalityöntekijää eripituisia jaksoja vaihdellen kuukaudesta neljään kuukauteen. Välillä oli myös viikkoja, jolloin olin talon ainoa sosiaalityöntekijä. Tästä johtuen työmme painottuikin hyvin vahvasti perustyöhön eli uusien asiakkaiden vastaanottamiseen ja tulohaastatteluihin sekä asiakkuuden päättymiseen liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan vapaaehtoisen kotiinpaluun tai oleskeluluvan saaneiden kuntaan sijoittumisen yhteydessä. Toki tartuimme myös kaikkiin muihin mahdollisiin akuutteihin asiakastilanteisiin, jolloin työmme oli edelleen laaja-alaista ja monipuolista asiakkaiden elämäntilanteita tukevaa sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijän jatkuva vaihtuvuus aiheutti luonnollisesti paljon paineita toimistosiiven työlle ja erityisesti tietysti minulle toisena sosiaalityöntekijänä. Tärkeänä jaksamista edesauttavana tekijänä pidänkin työyhteisömme tukevaa ilmapiiriä. Erityisen tärkeitä päivittäisiä yhteistyökumppaneita sosiaalityöntekijöille ovat etuuskäsittelijän ja toimistosihteerin lisäksi ohjaajat, jotka ovat eniten tekemisissä asiakkaiden kanssa ja siten myös tuntevat asiakkaat hyvin. Tiedonkulku ohjaajien kanssa onnistuu parhaiten päivittäisissä palavereissa. Työnjaollisten järjestelyjen selkiyttäminen sosiaalityöntekijöiden, etuuskäsittelijän ja toimistosihteerin välillä jatkui koko vuoden aina pieniä asioita kerrallaan muuttaen ja kokeillen. Vastaanottokeskuksen sosiaalityö on pitkälti verkostotyötä paitsi edellä mainittujen lähimpien työtovereiden myös useiden ulkopuolisten tahojen kanssa. Tärkeimpiä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita olivat edelleen Ulkomaalaisvirasto, Tampereen poliisin ulkomaalaisyksikkö, Pakolaisneuvonnan juristi, ulkomaalaistoimiston terveydenhoitajat, Mielenterveyskeskuksen maahanmuuttajien kuntoutusryhmä, kriisikeskus Osviitan maahanmuuttajatyöntekijä, kollegat muissa vastaanottokeskuksissa sekä muut Pirkanmaalla maahanmuuttajatyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Tarpeen vaatiessa olemme olleet asiakkaiden asioissa yhteydessä myös kaupungin muihin sosiaalityöntekijöihin sekä kouluihin, päiväkoteihin ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoon. Asiakkaan tilanteen niin vaatiessa juuri sosiaalityöntekijä on useimmiten yhteydessä tarvittaviin ulkopuolisiin yhteistyötahoihin, ja siten ikään kuin pysyttelee koko ajan asiakkaan tilanteen tasalla. Uudeksi yhteistyökumppaniksi saimme vuonna 03 Tampereen kaupungin perhetukikeskukset kaikkiaan kolmen perheen saadessa lastensuojelullisia avohuollon tukipalveluja Kissanmaan ja Raholan perhetukikeskuksista. Vanhempien jaksamattomuus ja ajoittainen kykenemättömyys lastensa hoitoon oli yksi viime vuoden työtä värittänyt piirre. Myös yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhetyön kanssa lisääntyi huomattavasti, ja entistä useammille lapsille hankittiin lastensuojelullisin perustein päiväkotipaikkoja. Muuten lapsiperheiden tukeminen ja esimerkiksi kotikäynnit jäivät suunniteltua vähäisemmäksi. Välttämättömään perustyöhön ja akuutteihin tilanteisiin keskittyminen ei juurikaan jättänyt aikaa psykososiaaliselle asiakastyölle, jolla kuitenkin olisi edelleen ollut selvää tarvetta. Asiakkaidemme

6 6 mielenterveysongelmat jatkoivat vuonna 2003 edellisen vuoden suuntausta. Eli yhä useampi asiakas kärsi jonkinasteisista psyykkisistä ongelmista ja yhä useammin ongelmat olivat myös aiempaa vaikeampia. Sosiaalityöntekijöinä ohjasimme asiakkaamme mielenterveysasioissa lähes välittömästi terveydenhoitajan tai lääkärin juttusille oman kuuntelevan auttamisemme ollessa melko vähäistä. Yksityismajoittujien tukeminen oli etäisyyksien vuoksi edelleen olematonta. Vuosi 2003 oli Tampereen vastaanottokeskuksen sosiaalityössä melko raskas. Kuitenkin niin sosiaalityöntekijöiden omissa kuin toimistosiiven yhteisissäkin työnohjauksissa pyrimme yhdessä löytämään keinoja jaksamisemme tukemiseen sekä entistä sujuvimpien työmenetelmien kehittämiseen. 4. TERVEYDENHUOLTO (Ilkka Pirinen, lääkäri) Vuosi 2003 oli Tampereen kaupungin ulkomaalaispalvelujen terveydenhuoltoyksikössä merkittävien muutosten vuosi. Lääkäripalvelujen saatavuus oli menneinä toimintavuosina ollut ajoittain hankalaa ja jopa täysin ulkopuolisiin päivystysluonteisiin palveluihin nojautuvaa. Toimintavuoden aikana saatiin täytettyä kokopäiväiseksi perustettu lääkärin toimi, mikä on merkittävästi parantanut kyseisten palvelujen saatavuutta. Samalla on voitu kehittää terveydenhuoltopalvelujen sisältöä, jolloin painopiste on siirtynyt akuuttisairauksien hoitamisesta enemmän terveydenhoidolliseen suuntaan. Kaikille yksikkömme vastuulle tuleville turvapaikanhakijoille on pyritty tarjoamaan laaja terveystarkastus, mikä sisältää monipuolisen haastattelututkimuksen, kattavan lääkärintarkastuksen sekä tarpeelliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Akuuttisairaanhoidossa on jatkettu käytäntöä, jossa avuntarvitsija hakeutuu ensin terveydenhoitajan vastaanotolle ja tämän harkinnan mukaan saa lääkärin konsultaation tarvittaessa välittömästi tai myöhemmin ajanvarauksen perusteella. Lääkäripalvelut ovat pääsääntöisesti yleislääkäritasoisia (yleislääketieteen erikoislääkäri), mutta erikseen harkituissa tapauksissa on käytetty myös muiden erikoisalojen erikoissairaanhoidon palveluja. Siltä osin kuin sellaisia on voitu suorittaa omana toimintana, on normaalisti erikoissairaanhoitoon kuuluvia palveluita tehty yksikössämmekin (joitakin toimenpiteitä sekä alustavia hoidollisia arvioita). Yksikkömme käytettävissä ovat olleet myös samassa rakennuksessa sijaitsevan kaupungin mielenterveyskeskuksen maahanmuuttajien erityistyöryhmän palvelut, koostuen psykiatrin, sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin antamista hoidoista. Psykiatrista työskentelytapaa sekä keskustelu- ja lääkehoitoa on toteutettu omana toimintanakin, täten vähentäen tarvetta ohjata potilaita erityispalvelujen piiriin. Yksikössämme otettiin helmikuussa käyttöön terveydenhuollon ATK-pohjainen Pegasos-järjestelmä samanaikaisesti kaupungin terveyskeskuksen kanssa. Tämä on merkittävästi parantanut yhteistyötä ja tiedonkulkua yksikkömme ja muun perusterveydenhuollon välillä. Yksikössämme tehdyt sairaskertomusmerkinnät perusselvityksistä (haastattelut, lääkärintutkimuksen tulokset ja laboratorio-

7 7 ym. kokeiden vastaukset) ovat tarvittaessa myös muiden terveyskeskuksen lääkärien käytettävissä. Tämä parantaa tiedonkulkua ja ennen kaikkea potilasturvallisuutta silloin kun potilas hakeutuu päivystyspalveluiden piiriin yksikkömme ollessa suljettuna (iltaisin ja viikonloppuisin). Samoin näemme itse sairaskertomuksesta, mitä toimenpiteitä päivystysaikaisella käynnillä potilaille on suoritettu. Turvapaikanhakijan mahdollisesti saadessa oleskeluluvan ja siirtyessä pois yksikkömme palveluiden piiristä, laadimme siirtoepikriisin, mihin kootaan kaikki tärkeä ja merkittävä tieto, mitä yksikössämme hoidossa olon aikana on kertynyt. Näin varmistetaan hoidon sujuva jatkuminen, tarpeellisten tietojen siirtyminen ja potilasturvallisuus. Toimintavuonna yksikkömme laati kattavan potilasesitteen, missä kuvataan yksikössämme saatavilla olevia palveluita sekä pelisääntöjä, joiden mukaan terveydenhuoltopalveluita turvapaikanhakijoille on tarjolla. Esite on käännetty useille kielille, joita potilaidemme joukossa eniten puhutaan. Yksikössämme toimii siis kokopäiväinen lääkäri (jonka työpanoksesta osa menee muiden maahanmuuttajien kuin turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltoon). Kaksi terveydenhoitajaa toimii kokopäiväisesti turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa. Tämän lisäksi yksikössä on kokopäiväinen osastonsihteeri. Käyntejä yksikössämme on tapahtunut seuraavasti: käynnit lääkärin vastaanotolla 682, käynnit terveydenhoitajien vastaanotoilla Kaikilla työntekijöillämme on ollut merkittävä määrä puhelinkontakteja, joiden aikana on hoidettu potilasasioita. Lisäksi on toimistotyönä tehty huomattava määrä potilastyötä. Jonkun verran kotikäynneiksi luokiteltavia vierailuja potilaiden tai näiden perheiden luokse on myös tehty. Osan potilaista kohdalla on täytynyt mennä käytäntöön, jossa heidän lääkityksestään huolehditaan yksikkömme toimesta, asianomaisen itse ollessa kykenemätön vastaamaan siitä menestyksekkäästi (mm. psykiatriset potilaat). Lääkitysten jako dosetteihin nipistää osansa ajallisista resursseistamme, mutta toisaalta potilaiden näkeminen lyhyin intervallein parantaa myös potilasturvallisuutta ja mahdollistaa tehokkaamman voinnin arvioinnin ja seurannan. Vaikka voimassaolevien määräysten mukaan turvapaikanhakijoille kuuluu vain kiireellinen ja välttämätön hoito, olemme pystyneet tarjoamaan omana toimintana hoitoa myös pitkäaikaissairauksista kärsiville potilaille. Eräiden merkittävien kansansairauksien perusselvitykset voidaan tehdä oman yksikkömme toimesta (esim. veranpaine, diabetes) ja ohjata potilaita huolehtimaan niiden hoidosta asianmukaisesti turvapaikkapäätöksen odottelun aikanakin. 5. TYÖ- JA OPINTOTOIMINTA (Mia Vaelma ja Niina Kariuki, ohjaajat)

8 8 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (ns. kotouttamislaki ) velvoittaa turvapaikanhakijat osallistumaan vähintään 8 viikkotuntia sisältävään työ- ja opintotoimintaan saadakseen täyden toimeentulotuen. Tampereen vastaanottokeskuksessa työ- ja opintotoiminta valitaan kuukaudeksi kerrallaan ja kunkin yksilölliset tarpeet pyritään ottamaan huomioon. Turvapaikanhakija osallistuu joko opiskeluun tai työtoimintaan ja siivoaa lisäksi yhteiskeittiötä (noin 2 päivää/kk). Toiminnasta kieltäytyminen tai toistuva laiminlyöminen alentaa toimeentulotukea 20 %. Työ- ja opintotoiminnasta kieltäytymisiä ja toimeentulotuen leikkauksia on ollut kohtalaisen vähän. Suomen kieltä opiskeltiin vastaanottokeskuksen järjestämissä suomen kielen alkeis- ja jatkoryhmissä, joissa opettajana toimi Outi Kasurinen. Suomen kielen alkeiskurssi järjestettiin erikseen myös luku- ja kirjoitustaidottomille. Uuden suomen kielen kurssit alkoivat noin 3 kuukauden välein. Asiakkaitamme opiskeli myös monissa suomen kielen opetusta järjestävissä oppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa (TAKK, Unipoint, SPR, Tammerkosken aikuislukio, Viittakiven opisto). Asiakkaamme ovat hakeutuneet erittäin omatoimisesti erilaisiin koulutuksiin. Tampereella kurssitarjontaa on paljon, mutta koska asiakkaita tulee ympäri vuoden, kielen opiskelun aloittaminen saattaa lykkääntyä kurssien alkaessa yleensä keväisin ja syksyisin. Tampereen vastaanottokeskuksessa toimiva, ESR-rahoitteinen Becoming Visible hanke (projektityöntekijänä Päivi Sinkkonen) toi huomattavasti lisää resursseja ja teki mahdolliseksi talon ulkopuolisten opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkojen tarjoamisen turvapaikanhakijoille. Vuoden 2004 haasteena tulee olemaan projektin hyvien käytäntöjen siirtäminen osaksi vastaanottokeskusten työkäytäntöjä. Turvapaikanhakijoiden palkkatyöhön hakeutuminen on helpottunut lähtien, jolloin yli 3 kuukautta maassa olleet turvapaikanhakijat saivat hakeutua työmarkkinoille ilman työvoimaviranomaisen erillistä hyväksyntää. Tämän ansiosta työ- ja opintotoimintaan on tullut uutena lisänä työn hakemiseen ja tekemiseen liittyvän informaation jakaminen. Työtoimintatyön voi tehdä vastaanottokeskuksen tiloissa (esim. lumityöt, pyykinpesu, yleisten tilojen siivous- ja kunnossapito) tai talon ulkopuolisena työtoimintana (esim. talkootyö Museokeskus Vapriikissa). Välillä ulkopuolelta tulleiden työtoiminta- ja talkoopyyntöihin on jouduttu vastaamaan kielteisesti, koska asiakkaamme olivat päiväaikaan kursseilla ja näin estyneitä osallistumaan talkoisiin. Tavoitteena vuodelle 2003 oli mm. selkeyttää työ- ja opintotoiminnan ohjeistusta asiakkaille. Teettämistämme erikielisistä ohjeista ja työtoimintakohteista ottamistamme valokuvista oli hyötyä

9 9 toimeentulotukea haettaessa ja kuukauden työtoimintaa valittaessa. Työtoimintatöitä järjesteltiin uudelleen, mutta viikoittaisten työtuntimäärien lisäämiseksi on vielä tehtävää. 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA (Enni Hietala, ohjaaja) Lasten päiväkerhotoiminta Tampereen vastaanottokeskuksessa jatkui vuonna 2003 säännöllisenä ja organisoituna. Kerhoa pyrittiin pitämään auki jokaisena arkipäivinä huomioiden kaikki keskuksen 2-12 vuotiaat lapset. Ryhmiä kokoontui kolme päivittäin, kukin kestoltaan 1-2 tuntia. Ryhmäjakoa jouduttiin tarkistamaan ja muuttamaan muutamia kertoja vuoden aikana, johtuen lasten määrän ja ikäjakauman suuresta vaihtelusta. Vuoden 2003 aikana lapsia kävi kerhossa 39, joista poikia oli 18 ja tyttöjä 21, 12 eri kansallisuusryhmästä. Lasten päiväkerhon toimintaperiaatteet pysyivät samankaltaisina kuin aikaisemminkin. Tärkeimpänä toimintaperiaatteena pidettiin lasten itsetunnon tukemista, positiivisten kokemusten ja elämysten avulla. Myös perheen tukeminen pitkän turvapaikkaprosessin aikana pysyi tärkeänä päiväkerhon toimintaperiaatteena. Toimintaperiaatteet on pyritty saavuttamaan erilaisten toimintamuotojen avulla. Muun muassa pienten lasten kohdalla kerhon toiminnassa on korostunut luovan työskentelyn ja vapaan leikin osuus. Toimintamuotojen avulla lapsella on ollut mahdollisuus oppia luomaan kontakteja vertaisryhmän jäseniin ja työskentelemään luontevasti vertaisryhmässä. Vuoden 2003 aikana vastaanottokeskuksen päiväkerhotoimintaan tutustui 2 harjoittelijaa eri sosiaalialan oppilaitoksista. Becoming Visible projektin kanssa yhteistyö jatkui edelleen samankaltaisena kuin vuonna 2002 (lastenhoito naisten opintoryhmien aikana). Uutena toimintamuotona aloitettiin yhteistyö Erkkilän leikkitoimintakeskuksen kanssa. Yhteistyössä Erkkilän henkilökunnan kanssa olemme pitäneet pienten kerhon perjantaisin Erkkilän tiloissa. Päivittäisen päiväkerhotoiminnan lisäksi lapsille tarjottiin muutakin toimintaa. Yhteistyössä Jussilan päiväkodin, Global Villagen ja Setlementin Tasatammi-projektin kanssa järjestettiin tapahtumapäiviä: mm. virikepaja Vuoltsulla, elämysretki Kaupin metsään ja karnevaalijuhlat Jussinkylän päiväkodissa. Lisäksi teimme elokuvaretken elokuvateatteriin. Edellisvuoden tapaan lastenkerhon ohjaaja kävi perhekeskusteluja lasten vanhempien kanssa sekä osallistui sosiaalityöntekijöiden kanssa perhekohtaisiin palavereihin. Vuonna 2003 aloitettiin uutena kokeiluna perheiden tukemiseksi ns. verkostokokoukset, johon perheen lisäksi osallistui terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä keskuksen ohjaaja. 6.1 KOULU (Ulla Paalasmaa, ohjaaja)

10 10 Kouluvuonna vastaanottokeskukseen saapuneet lapset aloittivat koulunkäynnin alaasteella Johanneksen ja Peltolammin kouluissa sekä yläasteen Sampolassa. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen lapsia siirtyi Tammelan, Sampolan ja Peltolammin kouluihin yleisopetukseen. Kuluneen vuoden aikana monilta lapsilta jäi koulunkäynti kesken, koska heidän perheensä joutuivat eri syistä poistumaan maasta. Tämä aiheutti rauhattomuutta jäljelle jääneiden lasten keskuudessa kouluissa ja vastaanottokeskuksessa. Lyhytkin aika koulussa voi kuitenkin olla lapselle hyvin tärkeä. Näin tapahtui, kun yli kymmenvuotias poika riemuitsi päästessään ensi kerran elämässään käymään koulua. Kahdessa kuukaudessa hän sai kokea oppimisen ilon ja opettajan välittämisen, mistä varmasti jäi tärkeä muisto kotiin vietäväksi. Lyhyin jakso koulunkäyntiä ehti kestää vain kaksi viikkoa. 7. VAPAAEHTOISTYÖ (Rajkumar Sabanadesan, ohjaaja) Tampereen vastaanottokeskus on ollut toiminnassa pian kymmenen vuotta. Näiden kymmenen vuoden aikana on asukkaiden määrä ollut monta tuhatta ja asiakasryhmät ovat edustaneet kymmeniä eri kansallisuuksia, kulttuureita, uskontoja ja kieliryhmiä. Asiakkaisiimme kuuluu lapsiperheitä, naisia, miehiä ja vanhuksia. Tästä johtuen vapaaehtoistyön tarve ja muoto vaihtelee suuresti. Becoming Visible projekti, työ- ja opintotoiminta ja työntekomahdollisuus talon ulkopuolella ovat vähentäneet vapaaehtoistyön tarvetta. Siitä huolimatta olemme tiedostaneet vapaaehtoistyön merkityksen ja sen miten vapaaehtoistyö on auttanut asiakkaita arkielämässään. Myös vuonna 2003 vapaaehtoistyö oli yksi merkittävimmistä toiminnan osista. Vapaaehtoistyöntekijät hakeutuivat Tampereen vastaanottokeskukseen koulujen, yliopiston ja eri yhdistysten kautta. Osa heistä hakeutui vapaaehtoistyöhön yksilöllisiä reittejä, osa suoritti vapaaehtoistyötä osana opiskelua. Vuonna 2003 suurin osa vapaaehtoistyöntekijöistä toimi lapsiperheiden tukihenkilöinä. Tukitoimintaan on kuulunut perheen äidin psykososiaalinen tukeminen sekä lasten koululäksyissä ja kielen opetuksessa tukeminen. Sen lisäksi meillä on järjestetty vapaaehtoistyön voimin säännöllistä englannin kielen opetusta. Kolmannen sektorin yhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana tukemassa lapsia järjestäen iltakerhoja lapsille talon ulkopuolella, omissa tiloissaan ja vieneet heitä retkille. Myös kirkot ovat järjestäneet toimintaa asukkaillemme talon ulkopuolella. Vapaaehtoistyöntekijöiden perehdyttäminen ja auttaminen on yksi osa vastaanottokeskuksen ohjaajien toimenkuvaa. Myös vuonna 2003 ohjaajat ovat toimineet aktiivisesti vapaaehtoistyön kehittämisessä. Vapaaehtoistyöntekijät laajentavat osaltaan asukkaidemme sosiaalista verkostoa

11 11 suomalaisessa yhteiskunnassa. Asukkaat ja työntekijät puolestaan välittävät vapaaehtoistyöntekijöille tietoa turvapaikanhakijoiden arjesta ja vastaanottokeskuksen toiminnasta. Olemme saaneet palautetta sekä vapaaehtoistyöntekijöiltä että asiakkailtamme siitä, miten tämä toiminta on laajentanut molempien osapuolten ymmärtämystä ja kulttuurisensitiivisyyttä. 8. ESR-PROJEKTI BECOMING VISIBLE (Päivi Sinkkonen, projektityöntekijä) Vuosi 2003 oli Becoming Visible projektin varsinainen 2. vaiheen toiminnan vuosi. Suunnitelmissa pysyttiin hyvin ja sekä koulutukset että työhöntutustumisjaksot toteutuivat ajatellusti. Hyvien etnisten suhteiden ylläpitämiseksi ja turvapaikanhakijoita koskevan tiedon lisäämiseksi järjestettiin useita tempauksia, jotka keräsivät tuhansia osallistujia. Myös kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta ja Tampereella järjestettiin kesäkuussa kansainvälinen seminaari, johon osallistuivat paitsi yhteistyökumppanit Skotlannista ja Tanskasta ohjausryhmineen, myös runsaasti suomalaisia yhteistyökumppaneita. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan lyhytkurssia ja yksi pidempi ammatillisia valmiuksia ylläpitävä koulutus. Lyhytkurssit toteutuivat nonstop-periaatteella siten, että kevät- ja syyslukukauden aikana toistuivat peräkkäin englannin kielen, suomen kielen ja kulttuurin, tietokoneenkäytön ja erityiset naisten kurssit Tampereen Työväen opistossa. Metalli-, puu- ja pintakäsittelyalan neljän kuukauden koulutuksissa Tampereen Ammattiopistossa päivitettiin ammattitaitoa ja opeteltiin ammattisanastoa suomeksi. Kursseista toinen päättyi maaliskuussa 03 ja toinen alkoi marraskuussa 03. Osallistujia näillä kursseilla oli vuoden aikana yhteensä 150 henkilöä. Aktiivisen henkilökohtaisen konsultaation ja työhöntutustumisjaksojen kautta työllistyi suoraan yksityisille markkinoille noin 15 henkilöä vuoden aikana. Osa työpaikoista oli osa-aikaisia tai kausitöitä, mutta myös vakituisia, kokopäiväisiä töitä löytyi 7 henkilölle. Tampereen Becoming Visible projekti on toiminut aktiivisena jäsenenä RASMUS-verkostossa, joka on rasismin ja muukalaispelon vastainen valtakunnallinen verkosto ja jota Ihmisoikeusliitto Helsingissä koordinoi. Projekti oli aktiivisesti mukana järjestämässä kansainvälisen rasismin vastaisen päivän tapahtumia Tampereella Toritapahtumassa, klubi-illassa ja koululaistapahtumassa oli sekä osallistujina että toimijoina useita turvapaikanhakijoita. Lisäksi heinäkuussa järjestettiin yhdessä Tampere United jalkapallojoukkueen ja FIFA:n kanssa Punainen kortti rasismille tapahtuma Tammelan stadionilla. Tapahtuman alussa kohtasivat ystävyysottelussa tamperelaisten rokkareiden ja muun maailman joukkueet, ja varsinainen peli pelattiin Tampere Unitedin ja Jokereiden kesken. Ottelu televisioitiin TV2:ssa suorana lähetyksenä.. Oheistapahtumia oli runsaasti ja illan aikana kuulutuksissa annettiin tietoa turvapaikanhakijoista Tampereella, Becoming Visible projektista ja rasismin vastaisesta työstä. Yhteistyön ansiosta turvapaikanhakijat ovat päässeet seuraamaan Tampere Unitedin pelejä vapaalipuilla. Ottelut ovat olleet erittäin suosittuja. Syksyn tapahtuma oli Työväen keskusmuseossa puoleksi vuodeksi avattu näyttely Turvassa? In A Safe Place?, joka kertoo turvapaikanhakijoiden elämästä Suomessa. Näyttelyn

12 12 toteutetti työryhmä, johon kuuluivat Ulla Jaskari Työväen keskusmuseosta, Maris Reinson Tampereen kaupungin kulttuuritoimesta, marjo Harju-Tolppa Setlementti Naapurin Naistarista ja Päivi Sinkkonen Becoming Visible projektista. Näyttelyyn odotetaan noin 9000 kävijää maaliskuun loppuun 2004 mennessä ja sitä on mainostettu erityisesti koululaisryhmille. Kansainvälinen yhteistyö konkretisoitui kesäkuussa Museokeskus Vapriikissa kahden päivän aikana pidettyyn kansainvälisen ohjausryhmän kokoukseen ja seminaariin. Osallistujat ja alustajat olivat paitsi tanskalaisia, skotlantilaisia ja suomalaisia, myös esimerkiksi Iranista, USA:sta ja Etiopiasta. Seminaarissa kuultiin turvapaikanhakijoiden, Työministeriön, Pakolaisneuvonta ry:n ja kansainvälisten kumppaneidemme puheenvuorot. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös vapaamuotoisemmissa puitteissa; vieraamme pääsivät nauttimaan suomalaisesta rantasaunasta ja uimisesta Kangasalla ja Näsinneulan upeista maisemista illallisella. Kansainvälinen yhteistyö toteutui vuoden aikana myös työntekijävaihdon kautta. Tampereen osalta vastaanottokeskuksen kaksi ohjaajaa Mirja Roivainen ja Niina Kariuki tutustuivat syyskuussa viikon ajan Skotlannissa Glasgow ssa The Scottish Refugee Councilin, Glasgow City Councilin ja Home Officen toimintaan ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja palveluihin. Kansainvälisestä vaihdosta kokonaisuudessaan tullaan julkaisemaan raportti alkuvuodesta The Scottish Refugee Councilin edustajat viettivät Tampere pääpaikkanaan lokakuussa viikon Suomessa tutustuen Tampereen vastaanottokeskuksen ja kaupungin toimintaan, Ylöjärven ryhmä- ja perheryhmäkotiin, Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan, Kidutettujen kuntoutuskeskukseen sekä Punkalaitumen vastaanottokeskukseen. Työntekijävaihdot koettiin molemmin puolin erittäin hyödyllisiksi ja vastaanottokäytäntöjen vertailu antoi uusia ajatuksia omien käytäntöjen kehittämiseen sekä Suomessa että Skotlannissa. Kansainvälinen yhteistyö laajeni Tampereen projektityöntekijän edustaessa Suomea Euroopan laajuisessa ETG5-tapaamisessa Hollannissa Haarlemissa Seminaari keräsi yhteen saman Equalin toimintalinjan ( Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi ) alla työskentelevät projektien edustajat kaikista Euroopan maista vertailemaan saavutuksiaan ja kokemuksiaan. ETG5-tapaamiset jatkuvat vuonna 2004 Dublinissa Irlannissa, jolloin EU:n uudet jäsenmaat osallistuvat kokoukseen ensimmäisen kerran. Vuosi 2003 oli siis kiireinen, mutta sujui erittäin hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Toimintaan vaikutti jonkin verran se, että koko projektin projektipäällikkö vaihtui huhtikuussa Johanna Tervon lähtiessä Ulkoministeriön tehtäviin Laosiin. Uudeksi projektipäälliköksi valittiin Marjut Villanueva ja hän aloitti työnsä

13 13 LIITE 1 TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSET JA TYÖKOKOUKSET VUONNA 2003 Aika Tilaisuus, järjestäjä/paikka ja osallistujat Toimistotyön laatutyö työkokous Työministeriö, Helsinki Leeni Terkko Aura työkaluja ohjaajille Becoming Visible projekti, Joutsenon vastaanottokeskus ja Etelä-Karjalan Aikuiskoulutuskeskus, Lappeenranta Niina Kariuki, Mirja Roivainen ja Mia Vaelma Vok-johtajien työkokous Työministeriö, Helsinki Virpi Tolonen Varhaiskasvatuspäivät Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry, Tampere Enni Hietala Tampereen ja Helsingin vastaanottokeskusten eri ammattiryhmien työkokous sekä yhteinen koulutuspäivä, kouluttajana Martti Lindqvist Vastaanottokeskukset, Helsinki Kaikki työntekijät Becoming Visible projektin kansainvälisen teematyöskentelyn aloitustilaisuus Kööpenhamina Mirja Roivainen , ja Oman elämän valtias koulutus Becoming Visible projekti, Turku Niina Kariuki Laatuprojektityöryhmän työkokous Työministeriö, Oravainen Ani Niinimäki Vastaanottokeskusten sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien työkokous Työministeriö, Helsinki Ani Niinimäki ja Leena Mansikka Esiopetuksen opettajien pätevöittämiskoulutus Tampereen yliopiston opettajainkoulutuslaitos/varhaiskasvatuksen yksikkö, Tampere Enni Hietala Becoming Visible projektin ohjausryhmän kokous Pori Virpi Tolonen , Perehdytys osana työuran ohjausta Tampereen kaupunki Heli Jussila ja Hannu Tuovinen Turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan työkokous Työministeriö, Helsinki Hannu Tuovinen Vastaanottokeskusten johtajien työkokous ja laatuseminaari Työministeriö, Helsinki Virpi Tolonen Becoming Visible projektin ohjausryhmän kokous

14 14 Turku Virpi Tolonen Vastaanottokeskusten sosiaalityöntekijöiden työkokous Työministeriö, Helsinki Tytti Artkoski ja Ani Niinimäki Becoming Visible projektin kansainvälisen projektityöryhmän tapaaminen ja kv. seminaari Tampere Niina Kariuki, Mia Vaelma, Ani Niinimäki, Tytti Artkoski ja Virpi Tolonen Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina seminaari Siirtolaisinstituutti ja Ulkosuomalaisparlamentti, Helsinki Ani Tuusa Becoming Visible projektin ohjausryhmän kokous Helsinki Virpi Tolonen Becoming Visible projektin www-sivujen sisällöntuotantoryhmän työkokous Helsinki Virpi Tolonen Työnohjauskonferenssi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Hattula Hannu Tuovinen Tutkimus ja maahanmuuttajaprojektit seminaari Yhteinen ääni projekti, Kiljava Becoming Visible projektin kansainväliseen kumppanuuteen liittyvä opintomatka ja työntekijävaihto sekä kv. kumppanuuteen liittyvä työryhmätyöskentely Glasgow, Skotlanti Niina Kariuki ja Mirja Roivainen Ennakointiseminaari Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Pirkanmaan TE-keskuksen ESR-rahoitteinen Pirkanmaan ennakointipalveluhanke sekä työvoimatoimiston maahanmuuttajayksikkö, Tampere Mia Vaelma Seutukunnallinen maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijöiden työkokous Lempäälä Tytti Artkoski ja Ani Tuusa , , Aura työkaluja ohjaajille Becoming Visible projekti, Lappeenranta Heli Jussila ja Rajkumar Sabanadesan Turvapaikanhakijoiden neuvottelukunnan työkokous Ulkomaalaisvirasto, Helsinki Hannu Tuovinen MAREK-koulutus Tampere Vastaanottokeskuksen henkilökunta The Law of Refugee Status Pakolaisneuvonta, Helsinki Mirja Roivainen Lastensuojelu kunnallisessa sosiaalityössä Länsi-Suomen lääninhallitus, Tampere Katja Ritamäki Ymmärtää voi vähillä sanoillakin maahanmuuttajalasten ja nuorten kohtaaminen

15 15 Voionmaan opisto, Ylöjärvi Enni Hietala Lapset ja nuoret samanikäisyyden kulttuurissa Pirkanmaan Talentia ry, Tampere Enni Hietala Kulttuurien välinen koulutusseminaari Yhteinen ääni projekti Niina Kariuki , Aura työkaluja ohjaajille Becoming Visible projekti, Lappeenranta Niina Kariuki, Mirja Roivainen ja Mia Vaelma Turvapaikanhakijoiden neuvottelukunnan työkokous Työministeriö, Helsinki Hannu Tuovinen Vastaanottokeskusten johtajien työkokous Työministeriö, Kotka Virpi Tolonen LIITE 2 Vastaanottokeskuksen entisen toimistosihteerin, Sari Koskisen, läksiäisruno työtovereille : Tulisithan meille töihin, toinen päivä tuhatysiysiviis kysyi vaken pomo Anna. No yes, Hämeenlinna syrjään ja Nääsvilleen siis sanoi Sari eikä tainnut vastaan panna. Toimeentulotukien maksatuksissa PU tuli tutuksi toivottavasti asiakkaat saivat rahansa ettei kaikki mennyt sutuksi. Tiliöintileimasin se viuhui kun laskuja tsekkasi Sari taisihan siinä niitä olla useampikin pari. Virpin kanssa talousasioita useita mietittiin ja sopivia määrärahoja tileille vieritettiin. Guten Tag! ja Buenas dias! toivottaa asiakkaille Ulla julisteet seinälle ja verhot ikkunaan toteaa Niina kädessään lankarulla. Mia opastaa ihmisiä harrastuksiin ja kouluun Enni lasten kanssa askaroi vaikka jouluun. Mirkku lakimiehille usein soitteleepi ja Katja sillä välin päivystystä hoiteleepi. Päivän piristykset ilmoille usein letkauttaa Hakki sekä aurinkoisen analyyttinen Heli päässään kiva lakki. Peltsulle Skodalla usein huristaa Raj Hannu vastaavana koordinoi niin että säilyy hyvä touch! Sosiaalityön kuviot taidolla hoitaa Tommy ja Ani ja toimeentulotukea ei välttämättä tipu vaikka pyydellään et anna rahaa, please give me money. Anne-Mari tietää toimeentulon pykälät ja markat Jukka ja Pekka turvallisuuden ja säännöt tarkat. Tietoa, taitoa, tunteita ja tunnelmaa vakessa riittää taidolla, tuella ja toveruudella hyvää satoa voi niittää!