TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2005

Transkriptio

1 TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2005 Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö/ Maahanmuuttajapalvelut Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ 3. SOSIAALITYÖ 4. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO 4.1 MIELENTERVEYSTYÖ 5. TYÖ- JA OPINTOTOIMINTA 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA 6.1 KOULU 7. YHTEISTYÖ LAKIASIOISSA 8. VAPAAEHTOISTYÖ 9. ESR-PROJEKTI BECOMING VISIBLE 10. TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSET

3 3 1. JOHDANTO (Hannu Tuovinen, vs.johtaja) Vuonna 2005 Suomen vastaanottokeskusten toimintaan vaikutti merkittävästi ulkomaalaisviraston uusi B-oleskelulupakäytäntö (Ulkl 51 ). Asiakkaistamme tähän ryhmään kuului n. 40 henkilöä. Kela ei ota B-luvan saaneita asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ja myöskään maistraatit eivät tee heille kotikuntamerkintää. Näin he joutuvat jäämään edelleen vastaanottokeskuksen asiakkaiksi ja palveluiden piiriin, mahdollisesti jopa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. B-luvan saaneet asiakkaat ovat reagoineet voimakkaasti oleskelulupapäätöksen laatuun. Asiaa on käsitelty asiakkaiden kanssa koko vuoden useissa ryhmä- ja yksilötapaamisissa. Sisäministeriön pitkin vuotta julkisuudessa käymä visiointi vastaanottotoiminnan keskittämisestä omalle hallinnonalalleen, on luonut kielteistä julkisuuskuvaa turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskustoiminnasta sekä yleensä maahanmuuttajista. Vastaanottotoimintaa hallinnoiva työministeriö on esittänyt asiasta huolensa ja oman näkemyksensä esitettyihin väitteisiin. Myös paikallistasolla asia on saanut paljon julkisuutta. Esimerkiksi Aamulehden pääkirjoitus oli otsikoitu Vastaanottokeskukset vuotavat kuin seula. Kirjoituksessa viitattiin ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorion lausuntoihin. Kirjoitus sisälsi paljon virheellisiä väittämiä. Vuonna 2005 uusia asiakkaita vastaanottokeskukseen tuli 508, joista turvapaikanhakijoita oli 496 ja kiintiöpakolaisia 12. Majoitusvuorokausia kirjattiin yhteensä Keskuksen keskimääräinen käyttöaste oli 75,1 % eli 2,5 % pienempi kuin vuonna Tampereen poliisilta tuli suoraan uusia asiakkaita keskukseemme 252, joka on 21 enemmän kuin vuonna Suurimmat kansallisuusryhmät tulivat Bulgariasta (105), Irakista (81), Afganistanista (65) ja Venäjältä (43). Turvapaikanhakijoista edelleen lähes puolet oli ns. Dublinmenettelyssä eli ko. asiakkaat olivat todistetusti hakeneet turvapaikkaa aiemmin jo jostain muusta EU-maasta ennen Suomeen tuloa. Tämä vaikutti osaltaan vastaanottokeskuksen asiakkuuksien keston lyhentymiseen. Keskimääräinen asumisaika oli noin puolitoista kuukautta. Ulkomaalaisvirasto suoritti turvapaikkatutkinnat Tampereen vastaanottokeskuksen asiakkaille alkuvuodesta Kainuun tulosyksikössä, Kuhmossa ja kesästä lähtien Saimaan tulosyksikössä, Lappeenrannassa. Vastaanottokeskuksessamme asuvista turvapaikanhakijoista A-luvan sai 46 henkilöä ja B-luvan 39 henkilöä. Vuoden 2005 aikana kuntiin keskuksesta siirtyi 57 asiakasta, joista Tampereelle 46, Pirkkalaan 8 ja Espooseen 1 henkilö. Yhteistyö Tampereen ulkomaalaistoimiston kanssa oli tiivistä. Kaikki Tampereelta kuntapaikan saaneet siirtyivät ulkomaalaistoimiston asiakkuuteen. Tampereen kaupungin organisaatiomuutoksen valmistelu oli kuluneena vuonna käynnissä. Sosiaalija terveyspalveluiden erityipalvelut, jossa myös vastaanottokeskustoiminta oli, lakkautettiin vuoden 2005 lopulla. Lähes samaan aikaan erityispalveluiden johtaja Ritva Zilliacus siirtyi eläkkeelle. Ulkomaalaispalveluiden nimi vaihtui maahanmuuttajapalveluiksi ja siirtyi sosiaalityön tehtäväalueelle. Vuonna 2004 käynnistynyt ESR rahoitteinen Becoming More Visible- projekti jatkoi turvapaikanhakijoiden elämänhallintaa tukevaa toimintaa. Projektin uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä on kokeiltu ja siirretty vastaanottokeskuksen arkeen.

4 4 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ (Rajkumar Sabanadesan ja Mia Vaelma, ohjaajat) Peltolammin asumisyksikkö on ollut Tampereen vastaanottokeskuksen itsenäisen asumisen yksikkönä kesästä Peltolammin yksikköön pystytään majoittamaan 100 asiakasta. Entisen opiskelija-asuntolan tilat mahdollistavat solujen käytön, joko neljän yksinään asuvan henkilön soluasuntona tai perheasuntona. Peltolammin yksikön käyttöaste oli koko vuoden ajan yli 80%. Suurin muutos vuoteen 2004 oli se, että keskuksemme asiakkaat alkoivat saada ns. B-oleskelulupia, maasta poistamisen estymisen takia. Heidät on pääsääntöisesti majoitettu Peltolammin yksikköön. Vuoden 2005 lopussa Peltolammilla asui jo lähes 40 B-oleskeluluvan saanutta asiakasta. Tämä on hieman rauhoittanut yksikön elämää, koska asiakasvaihtuvuus on pienentynyt. B-oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden huoli omasta ja perheensä tulevaisuudesta on aiheuttanut masennusta ja toivottomuutta. Sen lisäksi näiden asiakkaiden kielitaito ja arjessa selviytymisen taidot ovat olleet heikot. Tämä on lisännyt asiakkaiden huonovointisuutta ja tarvetta työntekijöiden antamaan ohjaukseen ja huomioon. Vapaa-aika- ja harrastustoimintaa kehitettiin kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksikön kuntosalilla ja julkisissa tiloissa tehtiin korjauksia. Tämän lisäksi kotikäyntejä ja psyko-sosiaalisen keskustelun mahdollisuuksia lisättiin. Peltolammin toimistossa on ohjaajien päivystys noin kolmena päivänä viikossa. Loppuvuonna 2004 aloittamamme iltapäivystys, yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa, osoittautui toimivaksi ja hyväksi. Päivystysiltoina mm. kiersimme kaikki asiakashuoneet ja iloksemme huomasimme, että huoneet olivat yleensä erittäin kodikkaita ja viihtyisiä. 3. SOSIAALITYÖ ( Katja Ritamäki, vs. sosiaalityöntekijä & Tytti Artkoski, vs. sosiaalityöntekijä) Sosiaalityöntekijän viransijaisina aloittivat syyskuussa 2005 Katja Ritamäki ja Tytti Artkoski. Joulukuun alusta myös toimistosihteerin toimi muutettiin etuuskäsittelijän viraksi ja etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä sai Leeni Terkosta työparin. Luonnollisesti uusilta työntekijöiltä kului aikaa oman työkuvan hahmottamisessa sekä uusien työnteon ja jaon mallien kehittämisessä, perustyötä kuitenkaan unohtamatta. Perustyötä on mm. uusien asiakkaiden alkuhaastattelut, oleskeluluvan saaneiden kuntasijoitushaastattelut, toimeentulotuen myöntäminen sekä monenlainen ohjaus- ja neuvontatyö. Toimeentulotukikäytäntöjä uudistettiin ja ajanmukaistettiin, sekä sisäistä tiedonkulkua pyrittiin edelleen parantamaan viikoittaisilla toimeentulotukipalavereilla. Sosiaalityö vastaanottokeskuksessa on reagoimista asiakkaiden erilaisiin tilanteisiin. Dublinmenettelyn myötä vastaanottokeskuksen asiakasvaihtuvuus on ollut edelleen suurta, mikä on näkynyt myös sosiaalityön kiivastahtisuuden lisääntymisenä. Uutena haasteena ovat olleet myös tilapäisen B-oleskeluluvan saaneet. Nämä asiakkaat kokivat tilanteensa erityisen raskaana ja heidän henkiseen tukemiseensa sai paneutua jokainen vastaanottokeskuksen ammattiryhmä. Asiakkaiden suuren määrän ja vaihtuvuuden vuoksi keskityttiin erityisesti lapsiperheiden tukemiseen ja perhetyön tehostamiseen lastensuojelullisten toimenpiteiden ehkäisemiseksi. Esimerkiksi kotikäyntejä perheisiin lisättiin ja niitä tehtiin säännöllisesti mm. terveydenhoitajien kanssa.

5 5 Perheet voivat yhä huonommin ja ovat moniongelmaisempia kuin aikaisempina vuosina. Siihen on syynä mm. turvapaikkaprosessin keston aiheuttama ahdistus sekä se, että monet turvapaikanhakijaperheet tulevat nykyisin Suomeen käytyään läpi vastaavia prosesseja jo muissa Euroopan maissa. Vaikea elämäntilanne ja tulevaisuuden epävarmuus näkyivät vanhempien jaksamattomuutena ja mielenterveysongelmina. Tämä puolestaan heijastui turvapaikanhakijalapsissa levottomuutena, yöllisinä kauhukohtauksina, painajaisunina tai pelkotiloina. Osa perheistä asui keskuksessa tosin niin vähän aikaa, että vaikka tuen tarve huomattiinkin, ei siihen ollut resursseja puuttua ajoissa. Vuonna 2005 lasten jaksamista ja lapsuuden tukemista pyrittiin edistämään mm. ohjaamalla heitä aktiivisesti harrastustoiminnan pariin, sekä leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Siellä lapset saivat olla lapsia ja irtaantua edes hetkeksi vastaanottokeskuksen arjesta. Joissain tapauksissa hankittiin ostopalveluna Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhetyöntekijä, tukemaan vanhemmuutta ja arjenhallintaa, jotta vältyttäisiin lasten mahdolliselta sijoittamiselta kodin ulkopuolelle. Avohuollon tukitoimina järjestettiin myös muutamalle lapselle päiväkotipaikka, kun vanhempien voimavarat eivät riittäneet enää täyspäiväiseen lapsista huolehtimiseen. Avohuollon perhesijoituksia ja kiireellisiä huostaanottoja jouduttiin kuitenkin tekemään muutamia, mutta yhtään pitempiaikaista sijoitusta ei ollut. Yhteistyötä tehtiin pitkälti samojen tahojen kanssa kuin aikaisemminkin. Lähimpinä yhteistyökumppaneina olivat ulkomaalaistoimiston terveydenhoitajat sekä mielenterveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä maahanmuuttajille. Päivittäin yhteistyötä tehtiin myös Pakolaisneuvonnan juristien, Tampereen poliisin turvapaikkaryhmän sekä ulkomaalaisviraston kanssa. Lapsiperheiden osalta yhteistyötä tehtiin myös aiempaan tapaan koulujen ja päiväkotien kanssa. Toimeentulotukiasioissa olimme yhteydessä ulkomaalaistoimiston ja alueellisten sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden kanssa. Käytännön tarpeesta johtuen yhteistyötä Ensi- ja turvakoti ry:n kanssa tiivistettiin ja samalla luotiin Tampereen vastaanottokeskuksen toimintakäytäntöjä mahdollisen kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. Vastaanottokeskuksessa sosiaalityö on ennen kaikkea yhteistyötä oman työyhteisön kanssa, mutta yhteistyökumppaneiden monialaisuus ja laaja verkostoituminen ovat myös edellytyksinä sosiaalityön laadukkuudelle ja asiakkaitten hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuudennäkyminä onkin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn aktivointi entisestään ja mm. kokouskäytäntöjen ja muiden tapaamisten muuttaminen säännöllisemmiksi kuin aiemmin. 4. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO (Anita Saavalainen ja Satu Toivonen, terveydenhoitajat, ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikkö) Vuonna 2005 turvapaikanhakijoiden perusterveydenhuoltopalvelut hankittiin edelleen ostopalveluna Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuollon yksiköstä. Turvapaikanhakijoita vastaanotti 2 terveydenhoitajaa ja lääkäri Santeri Aura joka toimi 3/05 asti. Lääkäripalvelut hankittiin ostopalveluna yksityiseltä lääkäriasemalta 6/05 alkaen. Vastaanotossa toimi osastosihteeri Kerstin Wikström vuoden loppuun asti. Terveydenhoitaja Anne Silvan (th Jonna Kangasniemen sijainen) toimi turvapaikanhakijoiden terveydenhoitajana 1/05-7/05. Terveydenhoitaja Satu Toivonen aloitti uutena terveydenhoitajan sijaisena 9/05. Asiakkaat on

6 6 ohjattu akuuteissa sairastapauksissa iltaisin sekä viikonloppuisin Hatanpään sairaalan päivystysasemalle. Akuuteissa mielenterveysongelmissa olemme konsultoineet MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmän psykiatri Tapio Hallaa. Kaikille yksikkömme vastuulle tuleville turvapaikanhakijoille on pyritty tarjoamaan terveydenhoitajien maahantulotarkastus sekä tarpeelliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Lapsille ja raskaana oleville naisille varattiin automaattisesti lääkärintarkastusaika. Erityishuomion saivat myös ns. erityisryhmään kuuluvat asiakkaat (mielenterveysongelmaiset, kidutetut, raiskatut ja vammaiset asiakkaat), pitkäaikaissairaat sekä akuutisti sairastuneet, joille varattiin myös lääkärinaika. Varasimme aikoja lääkärille, mikäli Pakolaisneuvonta ry:n lakimies pyysi kirjallisesti lääkärinlausuntoa esim. turvapaikanhakijan terveydentilasta. Akuuteissa sairaustapauksissa on jatkettu käytäntöä, jossa avuntarvitsija hakeutuu ensin terveydenhoitajan vastaanotolle arkisin klo Tarvittaessa varattiin aika lääkärille tai ohjattiin asiakas Hatanpään sairaalan päivystysasemalle. Moniongelmaisista asiakkaista saimme tietoa etukäteen edeltävästä vastaanottokeskuksesta ja pyrimme järjestämään näille asiakkaille terveyspalveluita nopeutetusti ( esim. Mielenterveysongelmaiset, joilla oli akuutti kriisi). Mielenterveysongelmaiset ohjautuivat yleislääkärin lähetteellä tarvittaessa kaupungin MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmän palveluihin. Siellä asiakkaita vastaanottivat psykiatri Tapio Halla, sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Helin ja fysioterapeutti Irma Tähkävuori. Muutamia asiakkaita ohjasimme myös Kriisikeskus Osviittaan. Terveydenhoitajat ovat järjestäneet myös tukikeskusteluja omille asiakkailleen sekä toteuttaneet ja seuranneet lääkehoidon onnistumista. Olemme jakaneet lääkkeitä dosettiin mikäli asiakas ei ole itse kyennyt huolehtimaan lääkehoidostaan. Olemme osallistuneet myös psykiatrisessa sairaalassa olevan potilaan hoitoneuvotteluihin. Terveydenhoitajat sekä MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmä järjestivät säännöllisesti yhteistyökokouksia; kerran kahdessa viikossa pienemmällä kokoonpanolla ja kerran kuukaudessa yhdessä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa. Terveydenhoitajat osallistuivat myös vastaanottokeskuksen viikottaisiin palavereihin sekä asukaskokouksiin. Lisäksi tehtiin päivittäin moniammatillista yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän sekä ohjaajien kanssa. Valtakunnallisesti terveydenhoitajat osallistuivat Oulussa työministeriön järjestämään vastaanottokeskusten terveydenhoitajien työkokoukseen ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen psykiatri Asko Raudan koulutuspäivään sijaistraumatisoitumisesta ja työssä jaksamisesta Terveydenhoitajat ja osastosihteeri ovat kokeneet paperityömäärän lisääntyneen, koska yksityisellä lääkäriasemalla on käytössä eri potilastietojärjestelmä. Akuuteissa tilanteissa ei ole myöskään aina ollut mahdollisuutta konsultoida lääkäriä ja terveydenhoitajat ovat kokeneet tämän vastuun lisääntymisenä. Useat turvapaikanhakijat ovat olleet luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä on osaltaan lisännyt terveydenhoitajien antaman ohjauksen ja neuvonnan haasteellisuutta. Tampereen vastaanottokeskuksessa on useita ns. B-luvan saaneita asiakkaita, joista useimmat kärsivät lisääntyneistä mielenterveysongelmista sekä somaattisista vaivoista/oireista. Terveydenhoitajat ovat kokeneet nämä asiakkaat erityisen haasteellisiksi ja käytössä olevat resurssit eivät riitä ennaltaehkäisevään ohjaukseen ja neuvontaan.

7 7 4.1 MIELENTERVEYSTYÖ (Tapio Halla, psykiatrian erikoislääkäri, Tampereen mielenterveyskeskuksen kuntoutusryhmä maahanmuuttajille) Työryhmän toiminta on vakiintunut ja perustoimenkuva on säilynyt ennallaan. Se on edelleen hankkinut tietotaitoa ja osaamista maahanmuuttajilla ja eri kulttuureissa ilmenevistä mielenterveyshäiriöistä sekä psyykkisestä traumatisoitumisesta. Työryhmän jäsenet ovat myös toimineet kouluttajina toimenkuvaan liittyvissä koulutustilaisuuksissa. Myös verkostoitumista muiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien viranomaisten kanssa on edelleen kehitetty ja syvennetty. Erityisenä ongelmana on ollut maahanmuuttajien terveydenhoitoon perehtyneen lääkärin puuttuminen perusterveydenhuollosta ja ulkomaalaistoimistosta. Ulkomaalaistoimisto on ostanut perusterveydenhuollon lääkäripalvelut Koskiklinikasta, jossa useat eri lääkärit ovat hoitaneet maahanmuuttajapotilaita. Tämä ei ole mahdollistanut esimerkiksi perusterveydenhuollolle kuuluvien lievempien mielenterveyshäiriöiden hoitoa, vaan suuri osa potilaista on jouduttu lähettämään erikoissairaanhoitoon. Tämä on aiheuttanut ruuhkaa hoidossa eikä kaikkia potilaita ole voitu hoitaa riittävän tehokkaasti. Myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisina maahan tulleiden somaattisten sairauksien hoito ja hoitoon ohjaaminen on työllistänyt aikaisempaa enemmän. Hoidossa ja tutkimuskäynneillä kävi vuoden aikana 124 potilasta, kokonaiskäynti- määrä oli 1684 ja potilaista uusia oli 52. Käyntimäärät olivat lähellä edellisvuotisia. Potilaista miehiä oli 80 ja naisia 44. Turvapaikanhakijoita oli 63 ja oleskeluluvan saaneita 61. Potilaita oli kaikkiaan 26 eri maasta ja kidutuskokemuksia oli 44 potilaalla. Turvapaikanhakuun liittyvä psyykkinen stressi, maahanmuuttoon ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen sekä sosiaalisten suhteitten ja mielekkään toiminnan puuttuminen ovat eniten mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Aikaisempaa enemmän arviointikäynneille tuli perusterveydenhuollosta ja aluetyöryhmistä sekä Tays:sta pidempään maassa olleita traumatisoituneita maahanmuuttajia, joiden psyykkinen häiriö oli kroonistunut ja aiheuttanut pysyviä toimintakyvyn haittoja. Erityisesti näiden potilaiden toimintakyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointia haittasi se, ettei käytettävissä ole monikulttuuriseen psykiatriaan perehtynyttä psykologia. Näille potilaille on myös hankala löytää sopivaa kuntoutustoimintaa, koska tarjolla olevat vaihtoehdot edellyttävät lähes aina suomen kielen taitoa. Aikaisemman kehittämissuunnitelman mukaisesti työryhmä on kehittänyt hoitoprosessikuvauksen, jonka pohjalta on jatkossa mahdollista tarkemmin arvioida hoitoprosessin ongelmakohtia. Samoin on kehitetty pakolaistaustaisille maahanmuuttajapotilaille tarkoitettu potilaskyselykaavake, joka on tällä hetkellä käännetty 8 eri kielelle. Kyselyä on tarkoitus testata kuluvan vuoden aikana. Samoin selvitellään edelleen mahdollisuuksia hoidon tuloksellisuuden arviointiin. Erikoislääkärin toimenkuvaan työryhmässä kuului edelleen kokonaisvastuu työryhmän toiminnasta, psykiatrinen diagnostiikka ja lääkehoito, hoitosuunnitelmapalaverit, kouluttaminen sekä kouluttautuminen. Hänellä on yksilö- ja perhehoitosuhteita, ja hän tekee myös kotikäyntejä. Hän on edelleen ollut Suomen psykiatriyhdistyksen transkulturaalisen jaoksen hallituksessa ja toiminut kouluttajana jaoksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Hän on edelleen mukana pohjoismaisessa kulturaalisen psykologian ja psykiatrian verkostossa ja työskentelee myös mielenterveyspalvelujen laatutyöryhmässä. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluvat edelleen yksilöhoitosuhteet sekä yhteistyö eri toimijatahojen välillä, tukiverkostojen ylläpito ja hyödyntäminen potilaiden kokonaisvaltaisen

8 8 hoidon apuna. Hoidossa on edelleen ollut paljon pienten lasten vanhempia, joilla on ollut vaikeita psykiatrisia häiriöitä. Sosiaalityöntekijä on tehnyt aikaisempaa enemmän kotikäyntejä. Hän on edelleen osallistunut monipuolisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja hankkinut ja ylläpitänyt potilastyössä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Lisäksi hän on toiminut mielenterveyskeskuksen koulutustoimikunnan jäsenenä. Fysioterapeutilla on edelleen ollut pääasiassa yksilöhoitosuhteita. Ryhmähoitona on ollut allasterapiaryhmiä sekä jalka- ja lentopalloryhmiä. Fysioterapeutti suoritti loppuun Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot 20 ov Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Lopputyönsä hän teki aiheesta Psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuus seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten terapiassa. Lisäksi hän on ollut mukana Soten työhyvinvointiprojektissa sekä Psykofyysisen fysioterapiayhdistyksen hallituksessa. Fysioterapeutti on myös toiminut kouluttajana. Työryhmä on järjestänyt edelleen opintokerhoa maahanmuuttajien mielenterveyshäiriöistä ja traumatisoitumisesta sairaanhoitopiirin alueen mielenterveystyöntekijöille, kokoontumisia oli 6 kertaa. Lääketieteen opiskelijat kävivät tutustumiskäynnillä 4 kertaa, ja sosiaalityöntekijä kertoi harjoittelussa oleville sosiaalityön opiskelijoille työstään. Yhteistyöpalavereja ulkomaalaistoimiston terveydenhuollon työntekijöiden kanssa järjestettiin kahden viikon välein ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa kuukausittain. Lisäksi kriisikeskus Osviitan Kriko-projektin työntekijöiden kanssa tavattiin yhteistyöpalaverissa neljä kertaa. Työryhmän työnohjaajana toimi edelleen Maritta Wacklin, työnohjaussuhde päättyi vuoden lopussa. 5. TYÖ- ja OPINTOTOIMINTA (Ulla Paalasmaa ja Jari Hagelberg, ohjaajat) Työtoiminta valitaan kuukaudeksi kerrallaan ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kyky sekä asiakkuuden pituus pyritään ottamaan huomioon. Työtehtävän lisäksi asiakas on velvollinen siivoamaan yhteiskeittiötä 2 päivänä kuukaudessa. Työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen toistuva laiminlyöminen alentaa toimeentulotukea 20 %. Vuonna 2005 oli 21 asiakastapausta, joissa jouduttiin 20% leikkaukseen. Ohjaajat huolehtivat päivittäin töiden koordinoinnista ja seurannasta. Suomen kieltä voi opiskella vastaanottokeskuksen järjestämissä suomenkielen alkeis- ja jatkoryhmissä, joissa opettajana toimii Outi Kasurinen. Vuonna 2005 alkoivat myös englannin kurssit ja tarvittaessa pidettiin kursseja luku- ja kirjoitustaidottomille. Turvapaikanhakijoita opiskelee myös monissa suomenkielen opetusta antavissa oppilaitoksissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Kielikurssit ja muu opiskelu ovat vapaaehtoisia, joten niiden laiminlyönti ei vaikuta toimeentulotukeen. Työtoimintatyön voi tehdä vastaanottokeskuksen tiloissa tai sen ulkopuolella. Vastaanottokeskuksessa järjestettävä työ on enimmäkseen siivousta ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvää toimintaa. Talon ulkopuolisia kohteita on ollut vaihtelevasti. Yhteistyötä on tehty esim. Museokeskus Vapriikin kanssa, jossa asukkaat ovat olleet kokoamassa ja purkamassa näyttelyitä. Vastaanottokeskuksessa toimiva BMW-projekti ja projektityöntekijä Päivi Sinkkonen ovat lisänneet turvapaikanhakijoille opiskelu- ja työpaikkojen määrää.

9 9 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA (Mervi Jokitulppo, ohjaaja) Lasten päiväkerhotoiminta jatkui edelleen säännöllisenä. Kerho oli auki kaikkina arkipäivinä vuotiaille lapsille. Päivittäin kokoontui yksi ryhmä kahden tunnin ajaksi. Vuoden aikana kerhossa kävi 30 lasta, edustaen noin 10 eri kansallisuutta. Päiväkerhon toimintaperiaatteet ovat säilyneet jokseenkin samankaltaisina kuin aikaisemminkin. Tärkeimpänä on pidetty lapsien itsetunnon tukemista, positiivisten kokemusten saavuttamista. Tärkeäksi muodostui myös koko perheen tukeminen turvapaikkaprosessin aikana. Tavoitteet on pyritty saavuttamaan erilaisten toimintamuotojen avulla. Pienten lasten kohdalla kerhon toiminnassa on korostunut luovan työskentelyn ja vapaan leikin osuus. Näin lapsilla on ollut mahdollisuus oppia luomaan kontakteja vertaisryhmän jäseniin ja työskentelemään vertaisryhmässä. Vuoden 2005 aikana päiväkerhossa työskenteli, usean kuukauden ajan työelämään tutustuja. Hänen persoonallinen panos näkyi päiväkerhon arjessa mukavana valopilkkuna. Yhteistyö Becoming More Visible -projektin kanssa jatkui edelleen samankaltaisena kuin vuonna 2004 Becoming Visible projektin kanssa. Päivittäisen kerhotoiminnan lisäksi lapsille tarjottiin muutakin toimintaa. Yhteistyössä Uulu ry:n ja Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa järjestimme musiikkiryhmiä ja kävimme elokuvissa. Yhteistyö Tasatammi-projektin ja Kölvi-poikatyöprojektin kanssa jatkui. Pidimme kouluikäisille lapsille kerhoa heidän tiloissaan tiistaisin ja torstaisin. Uutena yhteistyötahona tuli mukaan Kriisikeskus Osviitan Kriko-projekti, jonka kautta vastaanottokeskuksen tiloissa toimi läksyapu kerran viikossa. Järjestimme myös yhteistyössä Kriko-projektin ja Tampereen ev.lut. seurakunnan kanssa perhekoulun, joka kokoontui 8 kertaa. Meille oli myös taideterapeuttiopiskelija. Osana lopputyötään, hän veti muutamalle lapselle taideterapiaryhmää, Edellisen vuoden tapaan ohjaaja kävi perhekeskusteluja lasten vanhempien kanssa ja osallistui sosiaalityöntekijöiden kanssa perhekohtaisiin palavereihin. Perheiden kanssa tehtävä työ lisääntyi ja vakiinnutti paikkansa vastaanottokeskuksen arjessa. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu lastenhuoneen avaaminen Peltolammin yksikköön. Se olisi auki kerran viikossa. 6.1 KOULU (Mervi Jokitulppo, ohjaaja) Kuluneen vuoden aikana vastaanottokeskuksen asukasvaihtuvuus oli todella suuri. Vastaanotimme paljon perheitä, joissa oli kymmeniä kouluikäisiä lapsia. Valitettavasti suurin osa näistä perheistä asui keskuksessa niin lyhyen aikaa, etteivät niiden lapset ehtineet aloittaa koulunkäyntiä. Joillakin lapsilla koulunkäynti saattoi jäädä vain muutamien päivien tai viikkojen mittaiseksi. Koulunkäyntiinnokkuus oli kyllä suurta. Tästä syystä perustimme kerhon niille lapsille, jotka eivät päässeet kouluun. Kerho kokoontui kaksi kertaa viikossa Saukkolan 2h+k nuorisotilassa. Kerhon tarkoituksena oli antaa lapsille mielekästä tekemistä sekä valmiuksia koulunkäyntiin. Kerho kokoontuu jatkossakin samassa paikassa.

10 10 Edellisten vuosien tapaan Tampereen vastaanottokeskuksen ala-asteikäiset lapset saivat valmistavaa opetusta Johanneksen ja Peltolammin kouluissa ja yläasteikäiset Sampolan koulussa. Joitakin oppilaita kävi myös yleisopetuksessa edellä mainituissa kouluissa. Yhteys opettajien, vanhempien ja vastaanottokeskuksen välillä oli säännöllistä. 7. YHTEISTYÖ LAKIASIAOISSA (Mirja Roivainen ja Päivi Palmunen, ohjaajat) Turvapaikanhakijat saavat turvapaikanhakuprosessiin liittyvät lakipalvelunsa pääsääntöisesti Pakolaisneuvonnasta, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Kansalaisjärjestöjen ylläpitämä Pakolaisneuvonta ry on tällä hetkellä ainoa taho, joka järjestää neuvontaa turvapaikanhakijoille hakuprosessiin liittyvissä asioissa. Tiedottaminen turvapaikkaprosessin eri vaiheista, turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan sisällön tarkistaminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä mahdollisten puuttuvien tietojen lisääminen pöytäkirjaan ovat palveluita, joita Pakolaisneuvonta tarjoaa. Turvapaikanhakijoilla on myös oikeus käyttää yksityistä lakimiestä oikeusasioissa. Asiakkaat ovatkin jonkin verran käyttäneet Tampereella tai lähialueella toimivien yksityisten lakimiesten palveluita. Vastaanottokeskuksen lakivastaavien tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki uudet asiakkaat saavat Pakolaisneuvonnan järjestämän lakisääteisen puhelin-lakialkuinfon omalla äidinkielellään. Jatkossa asiakkaille järjestetään puhelinaikoja tai juristitapaamisia Helsinkiin tarpeen vaatiessa. Kerran kuukaudessa järjestettävänä lakimiespäivänä juristi käy tapaamassa asiakkaita Tampereella. Lakivastaavat myös tiedustelevat Ulkomaalaisvirastosta asiakkaan prosessin vaiheista sekä mahdollisesta päätöksensaamisajankohdasta. Tiedustelu tapahtuu asiakkaan sitä pyytäessä. Vuonna 2005 Ulkomaalaisvirasto myönsi enenevässä määrin turvapaikanhakijoille ns. tilapäisiä B- oleskelulupia. B- lupia ovat saaneet pääasiassa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuneet. Näihin maihin ei tällä hetkellä voida henkilöitä palauttaa. Vuoden 2005 lopulla Tampereella oli yli 30 kyseisen luvan saanutta. He ovat valittaneet saamistaan päätöksistä. Pakolaisneuvonnan kanssa onkin tehty paljon yhteistyötä juuri B-lupiin liittyvissä asioissa. Tampereen vastaanottokeskuksessa on mm. järjestetty B-lupainfotilaisuuksia, joissa asiakkailla on ollut mahdollisuus keskustella kyseiseen lupaan liittyvistä asioista Pakolaisneuvonnan juristin kanssa. 8. VAPAAEHTOISTYÖ (Katja Ritamäki, vs. sosiaalityöntekijä ja Eija Kontuniemi, ohjaaja) Vapaaehtoistyö jatkui Tampereen vastaanottokeskuksessa vuonna 2005 hieman pienemmässä mittakaavassa. Joillakin pitkään keskuksessa asuneilla perheillä kävi vapaaehtoisia tukihenkilöitä, mutta asiakaskunnan suuri vaihtuvuus hankaloitti useampien tukisuhteiden syntymistä. Kriisikeskus Osviitan Kriko-projektin ( Kriisistä kotoutumiseen ) koordinoiman läksyavun kautta lastenhuoneella on käynyt vapaaehtoistyöntekijöitä auttamassa lapsia koulutehtävien kanssa. Läksyapu on ollut tarpeellinen ja toimiva tukimuoto, joka jatkuu edelleen. Seurakunnan kanssa on myös tehty yhteistyötä ja he ovat järjestäneet jo perinteeksi tulleita retkiä ja tapahtumia asukkaillemme.

11 11 Loppuvuodesta 2005 viriteltiin yhteistyötä KVT:n (Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry) kanssa sekä Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Uusia tukihenkilöitä haastateltiin ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Luonnollisesti vastaanottokeskuksen asukkaiden tarpeet vaihtelevat ja sen myötä myös vapaaehtoistyön rooli vaihtelee. Vastaanottokeskuksen ohjaajat perehdyttävät aktiivisesti vapaaehtoistyöntekijöitä ja auttavat heitä työskentelemään turvapaikanhakijoiden kanssa. 9. BECOMING MORE VISIBLE-PROJEKTI -ESR (Päivi Sinkkonen, projektityöntekijä) ESR:n Equal-yhteisöaloitehankkeesta rahoitettu Becoming More Visible -projekti aloitti toimintansa jatkohankkeena Becoming Visible-projektille BMV-projektin kumppanuuden muodostavat Kajaanin, Tampereen, Turun ja Vaasan vastaanottokeskukset ja Kansalais ja työväenopistojen liitto (KTOL ry.) Becoming More Visible-projektia hallinnoi Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri. Kansainvälisen kehittämiskumppanuuden ASAP`n (Asylum Seekers Active Partnership) muodostavat partnerit Italiasta, Itävallasta, Liettuasta, Puolasta ja Skotlannista. Projektikoordinaattorina jatkoi Päivi Sinkkonen. Projektin aloittaminen limittyi saumattomasti Becoming Visible-projektin työhön ja toiminta pystyttiin käynnistämään melko vauhdikkaasti alkaen lyhytkurssien tarjouskilpailulla. Hyväksi yhteistyökumppaniksi jo edellisen projektin aikana osoittautunut Tampereen työväenopisto voitti lyhytkurssien kilpailuttamisen parhaalla tarjouksella ja suunnitelmat saatiin sujuvasti käyntiin. Maaliskuulle ajoittuva YK:n rasismin vastainen viikko, josta on muodostumassa Tampereella rasismin vastaisen työn päätapahtuma, täytti maaliskuun rasismin vastaisilla tapahtumilla, niiden koordinoilla ja niistä tiedottamisella. Vuoden 2005 aikana projektin perustoimintana järjestettiin turvapaikanhakijoille kuusi lyhytkurssia. Naisten ryhmä kokoontui sekä kevät että syyslukukaudella, atk-peruskursseja järjestettiin farsin, persian, somalian ja arabian kielillä. Kursseilla oli avustavina opettajina turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia henkilöitä. B-stauksen saaneet liitettiin syksyllä 2005 BMV-projektin kohderyhmäksi. B-statuksen saaneille, ja ao kansallisuuden edustajille, jotka olivat vielä turvapaikanhakijoita, järjestettiin informaatiotilaisuus, jossa läsnä oli myös lakimies Päivi Keskitalo Pakolaisneuvonta ry:stä. Tapaamiseen osallistui Tampereella 54 turvapaikanhakijaa ja jo B-luvan saanutta Afghanistanista, Irakista ja Somaliasta. Tapaamisen tuotoksena syntyi vetoomus B statuksen saaneiden tilanteesta Suomessa. Vetoomus julkaistiin Aamulehdessä, lähetettiin Ulkomaalaisviraston pääjohtajalle sekä lukuisia sähköisiä kanavia pitkin ympäri Suomen. Vetoomus allekirjoitettiin yhdessä Turun osaprojektin kanssa. Loppuvuonna 2005 Tampereen vastaanottokeskuksessa oli paljon henkilöstövaihdoksia. Pitkäaikainen ja projektin suunnittelussa mukana ollut johtaja siirtyi toisiin tehtäviin, samoin molemmat sosiaalityöntekijät vaihtuivat, myös uusia ohjaajia tuli taloon. Tämä asetti projektille uusia haasteita tiedon ja jo mallitettujen toimintojen siirämiseksi uusille työntekijöille.

12 12 Projektikoordinaattori jatkoi RASMUS-verkoston koordinaattorina. Vuoden 2005 aktiviteetteja Rasismin vastaisen viikon lisäksi olivat Rasismin vastaisen liikuntakesän tapahtumat ja seminaari Nuoriso ja ääriliikkeet. RASMUS-toiminta kersi Tampereen seudulla jälleen ennätysmäärän osallistujia ja tapahtumien järjestelyissä mukana olevia tahoja.lisätiedot Lisätiedot projektista VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUS (Leeni Terkko, toimistosihteeri/etuuskäsittelijä) Johtaja Virpi Tolonen ja ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistuivat Tampereen kaupungin järjestämään Elämänhallintaa yhteistyöllä loppuseminaariin Tampereella Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistui Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämään projektiosaaminen organisaation menestystekijäksi- erikoistumisopintoihin (30op) Ohjaaja Ulla Paalasmaa osallistui Tampereen Ammattikorkeakoulun järjestämään tietojenkäsittelykoulutukseen. Toimistosihteeri Leeni Terkko osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Tehokkuutta tekstinkäsittelyyn koulutukseen 8. ja Tampereella. Sosiaalityöntekijä Ani Tuusa osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien ammatilliseen yhteistyöseminaariin maahanmuuttaja-asioissa Tampereella. Ohjaaja Mirja Roivainen osallistui Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston järjestämään lähihoitajan näytön arvioijakoulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Tommy Karlsson ja Ani Tuusa, ohjaaja Rajkumar Sabanadesan, Katja Ritamäki, Mia Vaelma, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä, ja vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistuivat Työministeriön, SPR:n Varsinais-Suomen piirin ja TE-keskuksen järjestämille vastaanottokeskusten, ryhmä- ja pienryhmäkotien henkilökunnan koulutuspäiville Turvapaikanhakijat yhdentyvässä Euroopassa, Turussa ja Silja Line laivalla Ohjaaja Heli Jussila osallistui Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun järjestämään Katastrofi- ja kriisityökoulutukseen Tampereella ja 11, ja Ohjaaja Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, sosiaalityöntekijä Ani Tuusa sekä toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat Tampereen mielenterveysseura ry:n Kriko projektin järjestämään Traumasta tarinaksi koulutukseen Tampereella. Ohjaaja Heli Jussila osallistui Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämään työnohjaaja koulutukseen , , , , ja Tampereella.

13 13 Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Työnohjausta vai konsultaatiota koulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Ani Tuusa osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Effican yksilö- ja perhehuollon käyttäjäkoulutukseen Tampereella. Ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistui Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen maahanmuuttajakoordinaattorien ja YTY Elämänhallintaa yhteistyöllä projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen Milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä Tampereella. Toimistosihteeri Leeni Terkko osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Effican yksilö- ja perhehuollon käyttäjäkoulutukseen Tampereella. Ohjaaja Katja Ritamäki osallistui Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääninhallitusten järjestämään Laadukkaan lastensuojelun seminaariin Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Heli Jussila, johtaja Virpi Tolonen ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat Pakolaisneuvonnan, Lastensuojelun keskusliiton ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen järjestämään Turvapaikanhakijoiden hyvinvointi ja ulkomaalaishallinnon haasteet seminaariin Helsingissä Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Heli Jussila, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, valvoja Pekka Oksala ja Jukka Laiho, sosiaalityöntekijä Ani Tuusa ja Tommy Karlsson, johtaja Virpi Tolonen, vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivatturvapalvelut Dekonta Oy:n järjestämään turvallisuuskoulutukseen Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistui Pelastakaa Lapset ry:n järjestämään Sadutuksen jatkokoulutukseen Helsingissä. Ohjaaja Mia Vaelma ja Mirja Roivainen osallistuivat Becoming More Visible projektin järjestämään Perustaitojen ohjaus monikulttuurisessa työssä, turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville opettajille ja ohjaajille järjestettävään koulutukseen Tampereella ja Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, ohjaaja Ulla Paalasmaa ja Mervi Jokitulppo osallistuivat perheneuvolan Lastenpsykiatrisen konsultaatiotiimi projektin järjestämään koulutukseen Miten autan traumatisoitunutta lasta, Tampereella Ohjaaja Ulla Paalasmaa ja Päivi Palmunen osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran ja Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämään koulutukseen Kunniaväkivalta, Helsingissä Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski osallistui Tampereen kaupungin järjestämään koulutukseen Käyttäytyminen, yhteistyö sekä huonon kohtelun ehkäisy ja käsittely työssä, Tampereella

14 14 Ohjaaja Mervi Jokitulppo ja Mirja Roivainen osallistuivat Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoreiden sekä Vanhemmuuden roolikartat ja ehkäisevä päihdetyö projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä, Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Mirja Roivainen, Eija Kontuniemi, Mia Vaelma Heli Jussila, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki, johtaja Virpi Tolonen, vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat vastaanottokeskuksen henkilökunnan työn sisältöjen kehittämiskoulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki osallistuivat parasta Lapsille ry:n järjestämään seminaariin Viikonlopputoiminta perheiden jaksamisen lisääjänä, Tampereella Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki osallistuivat Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoreiden sekä Vanhemmuuden roolikartat ja ehkäisevä päihdetyö projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä, Tampereella Ohjaaja Mirja Roivainen osallistui Suomen Punaisen Ristin järjestämään perheenyhdistämisseminaariin, Nuorten maahanmuuttajanaisten hyvinvointi Helsingissä. Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Mirja Roivainen, Eija Kontuniemi, Mia Vaelma, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Mervi Suonpää, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki, valvoja Jukka Laiho ja Pekka Oksala, vs. vastaava ohjaaja Heli Jussila, vs. johtaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne- Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat vastaanottokeskuksen työ ja työssä jaksaminen koulutusiltapäivään Tampereella Etuuskäsittelijä Leeni Terkko ja vs. johtaja Hannu Tuovinen osallistuivat Tampereen kaupungin järjestämään Maahanmuuttajatyön palveluita ja kotouttamisen toimintaohjelmaa käsittelevään seminaariin Tampereella Vs. vastaava ohjaaja Heli Jussila osallistui MD-titania työvuorolistan laatimisen ohjeistuskoulutukseen Tampereella