TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2005"

Transkriptio

1 TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2005 Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö/ Maahanmuuttajapalvelut Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ 3. SOSIAALITYÖ 4. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO 4.1 MIELENTERVEYSTYÖ 5. TYÖ- JA OPINTOTOIMINTA 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA 6.1 KOULU 7. YHTEISTYÖ LAKIASIOISSA 8. VAPAAEHTOISTYÖ 9. ESR-PROJEKTI BECOMING VISIBLE 10. TAMPEREEN VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUKSET

3 3 1. JOHDANTO (Hannu Tuovinen, vs.johtaja) Vuonna 2005 Suomen vastaanottokeskusten toimintaan vaikutti merkittävästi ulkomaalaisviraston uusi B-oleskelulupakäytäntö (Ulkl 51 ). Asiakkaistamme tähän ryhmään kuului n. 40 henkilöä. Kela ei ota B-luvan saaneita asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ja myöskään maistraatit eivät tee heille kotikuntamerkintää. Näin he joutuvat jäämään edelleen vastaanottokeskuksen asiakkaiksi ja palveluiden piiriin, mahdollisesti jopa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. B-luvan saaneet asiakkaat ovat reagoineet voimakkaasti oleskelulupapäätöksen laatuun. Asiaa on käsitelty asiakkaiden kanssa koko vuoden useissa ryhmä- ja yksilötapaamisissa. Sisäministeriön pitkin vuotta julkisuudessa käymä visiointi vastaanottotoiminnan keskittämisestä omalle hallinnonalalleen, on luonut kielteistä julkisuuskuvaa turvapaikanhakijoista ja vastaanottokeskustoiminnasta sekä yleensä maahanmuuttajista. Vastaanottotoimintaa hallinnoiva työministeriö on esittänyt asiasta huolensa ja oman näkemyksensä esitettyihin väitteisiin. Myös paikallistasolla asia on saanut paljon julkisuutta. Esimerkiksi Aamulehden pääkirjoitus oli otsikoitu Vastaanottokeskukset vuotavat kuin seula. Kirjoituksessa viitattiin ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorion lausuntoihin. Kirjoitus sisälsi paljon virheellisiä väittämiä. Vuonna 2005 uusia asiakkaita vastaanottokeskukseen tuli 508, joista turvapaikanhakijoita oli 496 ja kiintiöpakolaisia 12. Majoitusvuorokausia kirjattiin yhteensä Keskuksen keskimääräinen käyttöaste oli 75,1 % eli 2,5 % pienempi kuin vuonna Tampereen poliisilta tuli suoraan uusia asiakkaita keskukseemme 252, joka on 21 enemmän kuin vuonna Suurimmat kansallisuusryhmät tulivat Bulgariasta (105), Irakista (81), Afganistanista (65) ja Venäjältä (43). Turvapaikanhakijoista edelleen lähes puolet oli ns. Dublinmenettelyssä eli ko. asiakkaat olivat todistetusti hakeneet turvapaikkaa aiemmin jo jostain muusta EU-maasta ennen Suomeen tuloa. Tämä vaikutti osaltaan vastaanottokeskuksen asiakkuuksien keston lyhentymiseen. Keskimääräinen asumisaika oli noin puolitoista kuukautta. Ulkomaalaisvirasto suoritti turvapaikkatutkinnat Tampereen vastaanottokeskuksen asiakkaille alkuvuodesta Kainuun tulosyksikössä, Kuhmossa ja kesästä lähtien Saimaan tulosyksikössä, Lappeenrannassa. Vastaanottokeskuksessamme asuvista turvapaikanhakijoista A-luvan sai 46 henkilöä ja B-luvan 39 henkilöä. Vuoden 2005 aikana kuntiin keskuksesta siirtyi 57 asiakasta, joista Tampereelle 46, Pirkkalaan 8 ja Espooseen 1 henkilö. Yhteistyö Tampereen ulkomaalaistoimiston kanssa oli tiivistä. Kaikki Tampereelta kuntapaikan saaneet siirtyivät ulkomaalaistoimiston asiakkuuteen. Tampereen kaupungin organisaatiomuutoksen valmistelu oli kuluneena vuonna käynnissä. Sosiaalija terveyspalveluiden erityipalvelut, jossa myös vastaanottokeskustoiminta oli, lakkautettiin vuoden 2005 lopulla. Lähes samaan aikaan erityispalveluiden johtaja Ritva Zilliacus siirtyi eläkkeelle. Ulkomaalaispalveluiden nimi vaihtui maahanmuuttajapalveluiksi ja siirtyi sosiaalityön tehtäväalueelle. Vuonna 2004 käynnistynyt ESR rahoitteinen Becoming More Visible- projekti jatkoi turvapaikanhakijoiden elämänhallintaa tukevaa toimintaa. Projektin uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä on kokeiltu ja siirretty vastaanottokeskuksen arkeen.

4 4 2. PELTOLAMMIN ITSENÄISEN ASUMISEN YKSIKKÖ (Rajkumar Sabanadesan ja Mia Vaelma, ohjaajat) Peltolammin asumisyksikkö on ollut Tampereen vastaanottokeskuksen itsenäisen asumisen yksikkönä kesästä Peltolammin yksikköön pystytään majoittamaan 100 asiakasta. Entisen opiskelija-asuntolan tilat mahdollistavat solujen käytön, joko neljän yksinään asuvan henkilön soluasuntona tai perheasuntona. Peltolammin yksikön käyttöaste oli koko vuoden ajan yli 80%. Suurin muutos vuoteen 2004 oli se, että keskuksemme asiakkaat alkoivat saada ns. B-oleskelulupia, maasta poistamisen estymisen takia. Heidät on pääsääntöisesti majoitettu Peltolammin yksikköön. Vuoden 2005 lopussa Peltolammilla asui jo lähes 40 B-oleskeluluvan saanutta asiakasta. Tämä on hieman rauhoittanut yksikön elämää, koska asiakasvaihtuvuus on pienentynyt. B-oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden huoli omasta ja perheensä tulevaisuudesta on aiheuttanut masennusta ja toivottomuutta. Sen lisäksi näiden asiakkaiden kielitaito ja arjessa selviytymisen taidot ovat olleet heikot. Tämä on lisännyt asiakkaiden huonovointisuutta ja tarvetta työntekijöiden antamaan ohjaukseen ja huomioon. Vapaa-aika- ja harrastustoimintaa kehitettiin kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksikön kuntosalilla ja julkisissa tiloissa tehtiin korjauksia. Tämän lisäksi kotikäyntejä ja psyko-sosiaalisen keskustelun mahdollisuuksia lisättiin. Peltolammin toimistossa on ohjaajien päivystys noin kolmena päivänä viikossa. Loppuvuonna 2004 aloittamamme iltapäivystys, yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa, osoittautui toimivaksi ja hyväksi. Päivystysiltoina mm. kiersimme kaikki asiakashuoneet ja iloksemme huomasimme, että huoneet olivat yleensä erittäin kodikkaita ja viihtyisiä. 3. SOSIAALITYÖ ( Katja Ritamäki, vs. sosiaalityöntekijä & Tytti Artkoski, vs. sosiaalityöntekijä) Sosiaalityöntekijän viransijaisina aloittivat syyskuussa 2005 Katja Ritamäki ja Tytti Artkoski. Joulukuun alusta myös toimistosihteerin toimi muutettiin etuuskäsittelijän viraksi ja etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä sai Leeni Terkosta työparin. Luonnollisesti uusilta työntekijöiltä kului aikaa oman työkuvan hahmottamisessa sekä uusien työnteon ja jaon mallien kehittämisessä, perustyötä kuitenkaan unohtamatta. Perustyötä on mm. uusien asiakkaiden alkuhaastattelut, oleskeluluvan saaneiden kuntasijoitushaastattelut, toimeentulotuen myöntäminen sekä monenlainen ohjaus- ja neuvontatyö. Toimeentulotukikäytäntöjä uudistettiin ja ajanmukaistettiin, sekä sisäistä tiedonkulkua pyrittiin edelleen parantamaan viikoittaisilla toimeentulotukipalavereilla. Sosiaalityö vastaanottokeskuksessa on reagoimista asiakkaiden erilaisiin tilanteisiin. Dublinmenettelyn myötä vastaanottokeskuksen asiakasvaihtuvuus on ollut edelleen suurta, mikä on näkynyt myös sosiaalityön kiivastahtisuuden lisääntymisenä. Uutena haasteena ovat olleet myös tilapäisen B-oleskeluluvan saaneet. Nämä asiakkaat kokivat tilanteensa erityisen raskaana ja heidän henkiseen tukemiseensa sai paneutua jokainen vastaanottokeskuksen ammattiryhmä. Asiakkaiden suuren määrän ja vaihtuvuuden vuoksi keskityttiin erityisesti lapsiperheiden tukemiseen ja perhetyön tehostamiseen lastensuojelullisten toimenpiteiden ehkäisemiseksi. Esimerkiksi kotikäyntejä perheisiin lisättiin ja niitä tehtiin säännöllisesti mm. terveydenhoitajien kanssa.

5 5 Perheet voivat yhä huonommin ja ovat moniongelmaisempia kuin aikaisempina vuosina. Siihen on syynä mm. turvapaikkaprosessin keston aiheuttama ahdistus sekä se, että monet turvapaikanhakijaperheet tulevat nykyisin Suomeen käytyään läpi vastaavia prosesseja jo muissa Euroopan maissa. Vaikea elämäntilanne ja tulevaisuuden epävarmuus näkyivät vanhempien jaksamattomuutena ja mielenterveysongelmina. Tämä puolestaan heijastui turvapaikanhakijalapsissa levottomuutena, yöllisinä kauhukohtauksina, painajaisunina tai pelkotiloina. Osa perheistä asui keskuksessa tosin niin vähän aikaa, että vaikka tuen tarve huomattiinkin, ei siihen ollut resursseja puuttua ajoissa. Vuonna 2005 lasten jaksamista ja lapsuuden tukemista pyrittiin edistämään mm. ohjaamalla heitä aktiivisesti harrastustoiminnan pariin, sekä leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Siellä lapset saivat olla lapsia ja irtaantua edes hetkeksi vastaanottokeskuksen arjesta. Joissain tapauksissa hankittiin ostopalveluna Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhetyöntekijä, tukemaan vanhemmuutta ja arjenhallintaa, jotta vältyttäisiin lasten mahdolliselta sijoittamiselta kodin ulkopuolelle. Avohuollon tukitoimina järjestettiin myös muutamalle lapselle päiväkotipaikka, kun vanhempien voimavarat eivät riittäneet enää täyspäiväiseen lapsista huolehtimiseen. Avohuollon perhesijoituksia ja kiireellisiä huostaanottoja jouduttiin kuitenkin tekemään muutamia, mutta yhtään pitempiaikaista sijoitusta ei ollut. Yhteistyötä tehtiin pitkälti samojen tahojen kanssa kuin aikaisemminkin. Lähimpinä yhteistyökumppaneina olivat ulkomaalaistoimiston terveydenhoitajat sekä mielenterveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä maahanmuuttajille. Päivittäin yhteistyötä tehtiin myös Pakolaisneuvonnan juristien, Tampereen poliisin turvapaikkaryhmän sekä ulkomaalaisviraston kanssa. Lapsiperheiden osalta yhteistyötä tehtiin myös aiempaan tapaan koulujen ja päiväkotien kanssa. Toimeentulotukiasioissa olimme yhteydessä ulkomaalaistoimiston ja alueellisten sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden kanssa. Käytännön tarpeesta johtuen yhteistyötä Ensi- ja turvakoti ry:n kanssa tiivistettiin ja samalla luotiin Tampereen vastaanottokeskuksen toimintakäytäntöjä mahdollisen kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. Vastaanottokeskuksessa sosiaalityö on ennen kaikkea yhteistyötä oman työyhteisön kanssa, mutta yhteistyökumppaneiden monialaisuus ja laaja verkostoituminen ovat myös edellytyksinä sosiaalityön laadukkuudelle ja asiakkaitten hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuudennäkyminä onkin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn aktivointi entisestään ja mm. kokouskäytäntöjen ja muiden tapaamisten muuttaminen säännöllisemmiksi kuin aiemmin. 4. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO (Anita Saavalainen ja Satu Toivonen, terveydenhoitajat, ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikkö) Vuonna 2005 turvapaikanhakijoiden perusterveydenhuoltopalvelut hankittiin edelleen ostopalveluna Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuollon yksiköstä. Turvapaikanhakijoita vastaanotti 2 terveydenhoitajaa ja lääkäri Santeri Aura joka toimi 3/05 asti. Lääkäripalvelut hankittiin ostopalveluna yksityiseltä lääkäriasemalta 6/05 alkaen. Vastaanotossa toimi osastosihteeri Kerstin Wikström vuoden loppuun asti. Terveydenhoitaja Anne Silvan (th Jonna Kangasniemen sijainen) toimi turvapaikanhakijoiden terveydenhoitajana 1/05-7/05. Terveydenhoitaja Satu Toivonen aloitti uutena terveydenhoitajan sijaisena 9/05. Asiakkaat on

6 6 ohjattu akuuteissa sairastapauksissa iltaisin sekä viikonloppuisin Hatanpään sairaalan päivystysasemalle. Akuuteissa mielenterveysongelmissa olemme konsultoineet MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmän psykiatri Tapio Hallaa. Kaikille yksikkömme vastuulle tuleville turvapaikanhakijoille on pyritty tarjoamaan terveydenhoitajien maahantulotarkastus sekä tarpeelliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Lapsille ja raskaana oleville naisille varattiin automaattisesti lääkärintarkastusaika. Erityishuomion saivat myös ns. erityisryhmään kuuluvat asiakkaat (mielenterveysongelmaiset, kidutetut, raiskatut ja vammaiset asiakkaat), pitkäaikaissairaat sekä akuutisti sairastuneet, joille varattiin myös lääkärinaika. Varasimme aikoja lääkärille, mikäli Pakolaisneuvonta ry:n lakimies pyysi kirjallisesti lääkärinlausuntoa esim. turvapaikanhakijan terveydentilasta. Akuuteissa sairaustapauksissa on jatkettu käytäntöä, jossa avuntarvitsija hakeutuu ensin terveydenhoitajan vastaanotolle arkisin klo Tarvittaessa varattiin aika lääkärille tai ohjattiin asiakas Hatanpään sairaalan päivystysasemalle. Moniongelmaisista asiakkaista saimme tietoa etukäteen edeltävästä vastaanottokeskuksesta ja pyrimme järjestämään näille asiakkaille terveyspalveluita nopeutetusti ( esim. Mielenterveysongelmaiset, joilla oli akuutti kriisi). Mielenterveysongelmaiset ohjautuivat yleislääkärin lähetteellä tarvittaessa kaupungin MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmän palveluihin. Siellä asiakkaita vastaanottivat psykiatri Tapio Halla, sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Helin ja fysioterapeutti Irma Tähkävuori. Muutamia asiakkaita ohjasimme myös Kriisikeskus Osviittaan. Terveydenhoitajat ovat järjestäneet myös tukikeskusteluja omille asiakkailleen sekä toteuttaneet ja seuranneet lääkehoidon onnistumista. Olemme jakaneet lääkkeitä dosettiin mikäli asiakas ei ole itse kyennyt huolehtimaan lääkehoidostaan. Olemme osallistuneet myös psykiatrisessa sairaalassa olevan potilaan hoitoneuvotteluihin. Terveydenhoitajat sekä MTK/Maahanmuuttajien kuntoutustyöryhmä järjestivät säännöllisesti yhteistyökokouksia; kerran kahdessa viikossa pienemmällä kokoonpanolla ja kerran kuukaudessa yhdessä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa. Terveydenhoitajat osallistuivat myös vastaanottokeskuksen viikottaisiin palavereihin sekä asukaskokouksiin. Lisäksi tehtiin päivittäin moniammatillista yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän sekä ohjaajien kanssa. Valtakunnallisesti terveydenhoitajat osallistuivat Oulussa työministeriön järjestämään vastaanottokeskusten terveydenhoitajien työkokoukseen ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen psykiatri Asko Raudan koulutuspäivään sijaistraumatisoitumisesta ja työssä jaksamisesta Terveydenhoitajat ja osastosihteeri ovat kokeneet paperityömäärän lisääntyneen, koska yksityisellä lääkäriasemalla on käytössä eri potilastietojärjestelmä. Akuuteissa tilanteissa ei ole myöskään aina ollut mahdollisuutta konsultoida lääkäriä ja terveydenhoitajat ovat kokeneet tämän vastuun lisääntymisenä. Useat turvapaikanhakijat ovat olleet luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä on osaltaan lisännyt terveydenhoitajien antaman ohjauksen ja neuvonnan haasteellisuutta. Tampereen vastaanottokeskuksessa on useita ns. B-luvan saaneita asiakkaita, joista useimmat kärsivät lisääntyneistä mielenterveysongelmista sekä somaattisista vaivoista/oireista. Terveydenhoitajat ovat kokeneet nämä asiakkaat erityisen haasteellisiksi ja käytössä olevat resurssit eivät riitä ennaltaehkäisevään ohjaukseen ja neuvontaan.

7 7 4.1 MIELENTERVEYSTYÖ (Tapio Halla, psykiatrian erikoislääkäri, Tampereen mielenterveyskeskuksen kuntoutusryhmä maahanmuuttajille) Työryhmän toiminta on vakiintunut ja perustoimenkuva on säilynyt ennallaan. Se on edelleen hankkinut tietotaitoa ja osaamista maahanmuuttajilla ja eri kulttuureissa ilmenevistä mielenterveyshäiriöistä sekä psyykkisestä traumatisoitumisesta. Työryhmän jäsenet ovat myös toimineet kouluttajina toimenkuvaan liittyvissä koulutustilaisuuksissa. Myös verkostoitumista muiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien viranomaisten kanssa on edelleen kehitetty ja syvennetty. Erityisenä ongelmana on ollut maahanmuuttajien terveydenhoitoon perehtyneen lääkärin puuttuminen perusterveydenhuollosta ja ulkomaalaistoimistosta. Ulkomaalaistoimisto on ostanut perusterveydenhuollon lääkäripalvelut Koskiklinikasta, jossa useat eri lääkärit ovat hoitaneet maahanmuuttajapotilaita. Tämä ei ole mahdollistanut esimerkiksi perusterveydenhuollolle kuuluvien lievempien mielenterveyshäiriöiden hoitoa, vaan suuri osa potilaista on jouduttu lähettämään erikoissairaanhoitoon. Tämä on aiheuttanut ruuhkaa hoidossa eikä kaikkia potilaita ole voitu hoitaa riittävän tehokkaasti. Myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisina maahan tulleiden somaattisten sairauksien hoito ja hoitoon ohjaaminen on työllistänyt aikaisempaa enemmän. Hoidossa ja tutkimuskäynneillä kävi vuoden aikana 124 potilasta, kokonaiskäynti- määrä oli 1684 ja potilaista uusia oli 52. Käyntimäärät olivat lähellä edellisvuotisia. Potilaista miehiä oli 80 ja naisia 44. Turvapaikanhakijoita oli 63 ja oleskeluluvan saaneita 61. Potilaita oli kaikkiaan 26 eri maasta ja kidutuskokemuksia oli 44 potilaalla. Turvapaikanhakuun liittyvä psyykkinen stressi, maahanmuuttoon ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen sekä sosiaalisten suhteitten ja mielekkään toiminnan puuttuminen ovat eniten mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Aikaisempaa enemmän arviointikäynneille tuli perusterveydenhuollosta ja aluetyöryhmistä sekä Tays:sta pidempään maassa olleita traumatisoituneita maahanmuuttajia, joiden psyykkinen häiriö oli kroonistunut ja aiheuttanut pysyviä toimintakyvyn haittoja. Erityisesti näiden potilaiden toimintakyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointia haittasi se, ettei käytettävissä ole monikulttuuriseen psykiatriaan perehtynyttä psykologia. Näille potilaille on myös hankala löytää sopivaa kuntoutustoimintaa, koska tarjolla olevat vaihtoehdot edellyttävät lähes aina suomen kielen taitoa. Aikaisemman kehittämissuunnitelman mukaisesti työryhmä on kehittänyt hoitoprosessikuvauksen, jonka pohjalta on jatkossa mahdollista tarkemmin arvioida hoitoprosessin ongelmakohtia. Samoin on kehitetty pakolaistaustaisille maahanmuuttajapotilaille tarkoitettu potilaskyselykaavake, joka on tällä hetkellä käännetty 8 eri kielelle. Kyselyä on tarkoitus testata kuluvan vuoden aikana. Samoin selvitellään edelleen mahdollisuuksia hoidon tuloksellisuuden arviointiin. Erikoislääkärin toimenkuvaan työryhmässä kuului edelleen kokonaisvastuu työryhmän toiminnasta, psykiatrinen diagnostiikka ja lääkehoito, hoitosuunnitelmapalaverit, kouluttaminen sekä kouluttautuminen. Hänellä on yksilö- ja perhehoitosuhteita, ja hän tekee myös kotikäyntejä. Hän on edelleen ollut Suomen psykiatriyhdistyksen transkulturaalisen jaoksen hallituksessa ja toiminut kouluttajana jaoksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Hän on edelleen mukana pohjoismaisessa kulturaalisen psykologian ja psykiatrian verkostossa ja työskentelee myös mielenterveyspalvelujen laatutyöryhmässä. Sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluvat edelleen yksilöhoitosuhteet sekä yhteistyö eri toimijatahojen välillä, tukiverkostojen ylläpito ja hyödyntäminen potilaiden kokonaisvaltaisen

8 8 hoidon apuna. Hoidossa on edelleen ollut paljon pienten lasten vanhempia, joilla on ollut vaikeita psykiatrisia häiriöitä. Sosiaalityöntekijä on tehnyt aikaisempaa enemmän kotikäyntejä. Hän on edelleen osallistunut monipuolisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja hankkinut ja ylläpitänyt potilastyössä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Lisäksi hän on toiminut mielenterveyskeskuksen koulutustoimikunnan jäsenenä. Fysioterapeutilla on edelleen ollut pääasiassa yksilöhoitosuhteita. Ryhmähoitona on ollut allasterapiaryhmiä sekä jalka- ja lentopalloryhmiä. Fysioterapeutti suoritti loppuun Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot 20 ov Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Lopputyönsä hän teki aiheesta Psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuus seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten terapiassa. Lisäksi hän on ollut mukana Soten työhyvinvointiprojektissa sekä Psykofyysisen fysioterapiayhdistyksen hallituksessa. Fysioterapeutti on myös toiminut kouluttajana. Työryhmä on järjestänyt edelleen opintokerhoa maahanmuuttajien mielenterveyshäiriöistä ja traumatisoitumisesta sairaanhoitopiirin alueen mielenterveystyöntekijöille, kokoontumisia oli 6 kertaa. Lääketieteen opiskelijat kävivät tutustumiskäynnillä 4 kertaa, ja sosiaalityöntekijä kertoi harjoittelussa oleville sosiaalityön opiskelijoille työstään. Yhteistyöpalavereja ulkomaalaistoimiston terveydenhuollon työntekijöiden kanssa järjestettiin kahden viikon välein ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa kuukausittain. Lisäksi kriisikeskus Osviitan Kriko-projektin työntekijöiden kanssa tavattiin yhteistyöpalaverissa neljä kertaa. Työryhmän työnohjaajana toimi edelleen Maritta Wacklin, työnohjaussuhde päättyi vuoden lopussa. 5. TYÖ- ja OPINTOTOIMINTA (Ulla Paalasmaa ja Jari Hagelberg, ohjaajat) Työtoiminta valitaan kuukaudeksi kerrallaan ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kyky sekä asiakkuuden pituus pyritään ottamaan huomioon. Työtehtävän lisäksi asiakas on velvollinen siivoamaan yhteiskeittiötä 2 päivänä kuukaudessa. Työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen toistuva laiminlyöminen alentaa toimeentulotukea 20 %. Vuonna 2005 oli 21 asiakastapausta, joissa jouduttiin 20% leikkaukseen. Ohjaajat huolehtivat päivittäin töiden koordinoinnista ja seurannasta. Suomen kieltä voi opiskella vastaanottokeskuksen järjestämissä suomenkielen alkeis- ja jatkoryhmissä, joissa opettajana toimii Outi Kasurinen. Vuonna 2005 alkoivat myös englannin kurssit ja tarvittaessa pidettiin kursseja luku- ja kirjoitustaidottomille. Turvapaikanhakijoita opiskelee myös monissa suomenkielen opetusta antavissa oppilaitoksissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Kielikurssit ja muu opiskelu ovat vapaaehtoisia, joten niiden laiminlyönti ei vaikuta toimeentulotukeen. Työtoimintatyön voi tehdä vastaanottokeskuksen tiloissa tai sen ulkopuolella. Vastaanottokeskuksessa järjestettävä työ on enimmäkseen siivousta ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvää toimintaa. Talon ulkopuolisia kohteita on ollut vaihtelevasti. Yhteistyötä on tehty esim. Museokeskus Vapriikin kanssa, jossa asukkaat ovat olleet kokoamassa ja purkamassa näyttelyitä. Vastaanottokeskuksessa toimiva BMW-projekti ja projektityöntekijä Päivi Sinkkonen ovat lisänneet turvapaikanhakijoille opiskelu- ja työpaikkojen määrää.

9 9 6. LASTEN PÄIVÄKERHOTOIMINTA (Mervi Jokitulppo, ohjaaja) Lasten päiväkerhotoiminta jatkui edelleen säännöllisenä. Kerho oli auki kaikkina arkipäivinä vuotiaille lapsille. Päivittäin kokoontui yksi ryhmä kahden tunnin ajaksi. Vuoden aikana kerhossa kävi 30 lasta, edustaen noin 10 eri kansallisuutta. Päiväkerhon toimintaperiaatteet ovat säilyneet jokseenkin samankaltaisina kuin aikaisemminkin. Tärkeimpänä on pidetty lapsien itsetunnon tukemista, positiivisten kokemusten saavuttamista. Tärkeäksi muodostui myös koko perheen tukeminen turvapaikkaprosessin aikana. Tavoitteet on pyritty saavuttamaan erilaisten toimintamuotojen avulla. Pienten lasten kohdalla kerhon toiminnassa on korostunut luovan työskentelyn ja vapaan leikin osuus. Näin lapsilla on ollut mahdollisuus oppia luomaan kontakteja vertaisryhmän jäseniin ja työskentelemään vertaisryhmässä. Vuoden 2005 aikana päiväkerhossa työskenteli, usean kuukauden ajan työelämään tutustuja. Hänen persoonallinen panos näkyi päiväkerhon arjessa mukavana valopilkkuna. Yhteistyö Becoming More Visible -projektin kanssa jatkui edelleen samankaltaisena kuin vuonna 2004 Becoming Visible projektin kanssa. Päivittäisen kerhotoiminnan lisäksi lapsille tarjottiin muutakin toimintaa. Yhteistyössä Uulu ry:n ja Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa järjestimme musiikkiryhmiä ja kävimme elokuvissa. Yhteistyö Tasatammi-projektin ja Kölvi-poikatyöprojektin kanssa jatkui. Pidimme kouluikäisille lapsille kerhoa heidän tiloissaan tiistaisin ja torstaisin. Uutena yhteistyötahona tuli mukaan Kriisikeskus Osviitan Kriko-projekti, jonka kautta vastaanottokeskuksen tiloissa toimi läksyapu kerran viikossa. Järjestimme myös yhteistyössä Kriko-projektin ja Tampereen ev.lut. seurakunnan kanssa perhekoulun, joka kokoontui 8 kertaa. Meille oli myös taideterapeuttiopiskelija. Osana lopputyötään, hän veti muutamalle lapselle taideterapiaryhmää, Edellisen vuoden tapaan ohjaaja kävi perhekeskusteluja lasten vanhempien kanssa ja osallistui sosiaalityöntekijöiden kanssa perhekohtaisiin palavereihin. Perheiden kanssa tehtävä työ lisääntyi ja vakiinnutti paikkansa vastaanottokeskuksen arjessa. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu lastenhuoneen avaaminen Peltolammin yksikköön. Se olisi auki kerran viikossa. 6.1 KOULU (Mervi Jokitulppo, ohjaaja) Kuluneen vuoden aikana vastaanottokeskuksen asukasvaihtuvuus oli todella suuri. Vastaanotimme paljon perheitä, joissa oli kymmeniä kouluikäisiä lapsia. Valitettavasti suurin osa näistä perheistä asui keskuksessa niin lyhyen aikaa, etteivät niiden lapset ehtineet aloittaa koulunkäyntiä. Joillakin lapsilla koulunkäynti saattoi jäädä vain muutamien päivien tai viikkojen mittaiseksi. Koulunkäyntiinnokkuus oli kyllä suurta. Tästä syystä perustimme kerhon niille lapsille, jotka eivät päässeet kouluun. Kerho kokoontui kaksi kertaa viikossa Saukkolan 2h+k nuorisotilassa. Kerhon tarkoituksena oli antaa lapsille mielekästä tekemistä sekä valmiuksia koulunkäyntiin. Kerho kokoontuu jatkossakin samassa paikassa.

10 10 Edellisten vuosien tapaan Tampereen vastaanottokeskuksen ala-asteikäiset lapset saivat valmistavaa opetusta Johanneksen ja Peltolammin kouluissa ja yläasteikäiset Sampolan koulussa. Joitakin oppilaita kävi myös yleisopetuksessa edellä mainituissa kouluissa. Yhteys opettajien, vanhempien ja vastaanottokeskuksen välillä oli säännöllistä. 7. YHTEISTYÖ LAKIASIAOISSA (Mirja Roivainen ja Päivi Palmunen, ohjaajat) Turvapaikanhakijat saavat turvapaikanhakuprosessiin liittyvät lakipalvelunsa pääsääntöisesti Pakolaisneuvonnasta, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Kansalaisjärjestöjen ylläpitämä Pakolaisneuvonta ry on tällä hetkellä ainoa taho, joka järjestää neuvontaa turvapaikanhakijoille hakuprosessiin liittyvissä asioissa. Tiedottaminen turvapaikkaprosessin eri vaiheista, turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan sisällön tarkistaminen yhdessä asiakkaan kanssa sekä mahdollisten puuttuvien tietojen lisääminen pöytäkirjaan ovat palveluita, joita Pakolaisneuvonta tarjoaa. Turvapaikanhakijoilla on myös oikeus käyttää yksityistä lakimiestä oikeusasioissa. Asiakkaat ovatkin jonkin verran käyttäneet Tampereella tai lähialueella toimivien yksityisten lakimiesten palveluita. Vastaanottokeskuksen lakivastaavien tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikki uudet asiakkaat saavat Pakolaisneuvonnan järjestämän lakisääteisen puhelin-lakialkuinfon omalla äidinkielellään. Jatkossa asiakkaille järjestetään puhelinaikoja tai juristitapaamisia Helsinkiin tarpeen vaatiessa. Kerran kuukaudessa järjestettävänä lakimiespäivänä juristi käy tapaamassa asiakkaita Tampereella. Lakivastaavat myös tiedustelevat Ulkomaalaisvirastosta asiakkaan prosessin vaiheista sekä mahdollisesta päätöksensaamisajankohdasta. Tiedustelu tapahtuu asiakkaan sitä pyytäessä. Vuonna 2005 Ulkomaalaisvirasto myönsi enenevässä määrin turvapaikanhakijoille ns. tilapäisiä B- oleskelulupia. B- lupia ovat saaneet pääasiassa Afganistanista, Irakista ja Somaliasta saapuneet. Näihin maihin ei tällä hetkellä voida henkilöitä palauttaa. Vuoden 2005 lopulla Tampereella oli yli 30 kyseisen luvan saanutta. He ovat valittaneet saamistaan päätöksistä. Pakolaisneuvonnan kanssa onkin tehty paljon yhteistyötä juuri B-lupiin liittyvissä asioissa. Tampereen vastaanottokeskuksessa on mm. järjestetty B-lupainfotilaisuuksia, joissa asiakkailla on ollut mahdollisuus keskustella kyseiseen lupaan liittyvistä asioista Pakolaisneuvonnan juristin kanssa. 8. VAPAAEHTOISTYÖ (Katja Ritamäki, vs. sosiaalityöntekijä ja Eija Kontuniemi, ohjaaja) Vapaaehtoistyö jatkui Tampereen vastaanottokeskuksessa vuonna 2005 hieman pienemmässä mittakaavassa. Joillakin pitkään keskuksessa asuneilla perheillä kävi vapaaehtoisia tukihenkilöitä, mutta asiakaskunnan suuri vaihtuvuus hankaloitti useampien tukisuhteiden syntymistä. Kriisikeskus Osviitan Kriko-projektin ( Kriisistä kotoutumiseen ) koordinoiman läksyavun kautta lastenhuoneella on käynyt vapaaehtoistyöntekijöitä auttamassa lapsia koulutehtävien kanssa. Läksyapu on ollut tarpeellinen ja toimiva tukimuoto, joka jatkuu edelleen. Seurakunnan kanssa on myös tehty yhteistyötä ja he ovat järjestäneet jo perinteeksi tulleita retkiä ja tapahtumia asukkaillemme.

11 11 Loppuvuodesta 2005 viriteltiin yhteistyötä KVT:n (Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry) kanssa sekä Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Uusia tukihenkilöitä haastateltiin ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Luonnollisesti vastaanottokeskuksen asukkaiden tarpeet vaihtelevat ja sen myötä myös vapaaehtoistyön rooli vaihtelee. Vastaanottokeskuksen ohjaajat perehdyttävät aktiivisesti vapaaehtoistyöntekijöitä ja auttavat heitä työskentelemään turvapaikanhakijoiden kanssa. 9. BECOMING MORE VISIBLE-PROJEKTI -ESR (Päivi Sinkkonen, projektityöntekijä) ESR:n Equal-yhteisöaloitehankkeesta rahoitettu Becoming More Visible -projekti aloitti toimintansa jatkohankkeena Becoming Visible-projektille BMV-projektin kumppanuuden muodostavat Kajaanin, Tampereen, Turun ja Vaasan vastaanottokeskukset ja Kansalais ja työväenopistojen liitto (KTOL ry.) Becoming More Visible-projektia hallinnoi Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri. Kansainvälisen kehittämiskumppanuuden ASAP`n (Asylum Seekers Active Partnership) muodostavat partnerit Italiasta, Itävallasta, Liettuasta, Puolasta ja Skotlannista. Projektikoordinaattorina jatkoi Päivi Sinkkonen. Projektin aloittaminen limittyi saumattomasti Becoming Visible-projektin työhön ja toiminta pystyttiin käynnistämään melko vauhdikkaasti alkaen lyhytkurssien tarjouskilpailulla. Hyväksi yhteistyökumppaniksi jo edellisen projektin aikana osoittautunut Tampereen työväenopisto voitti lyhytkurssien kilpailuttamisen parhaalla tarjouksella ja suunnitelmat saatiin sujuvasti käyntiin. Maaliskuulle ajoittuva YK:n rasismin vastainen viikko, josta on muodostumassa Tampereella rasismin vastaisen työn päätapahtuma, täytti maaliskuun rasismin vastaisilla tapahtumilla, niiden koordinoilla ja niistä tiedottamisella. Vuoden 2005 aikana projektin perustoimintana järjestettiin turvapaikanhakijoille kuusi lyhytkurssia. Naisten ryhmä kokoontui sekä kevät että syyslukukaudella, atk-peruskursseja järjestettiin farsin, persian, somalian ja arabian kielillä. Kursseilla oli avustavina opettajina turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia henkilöitä. B-stauksen saaneet liitettiin syksyllä 2005 BMV-projektin kohderyhmäksi. B-statuksen saaneille, ja ao kansallisuuden edustajille, jotka olivat vielä turvapaikanhakijoita, järjestettiin informaatiotilaisuus, jossa läsnä oli myös lakimies Päivi Keskitalo Pakolaisneuvonta ry:stä. Tapaamiseen osallistui Tampereella 54 turvapaikanhakijaa ja jo B-luvan saanutta Afghanistanista, Irakista ja Somaliasta. Tapaamisen tuotoksena syntyi vetoomus B statuksen saaneiden tilanteesta Suomessa. Vetoomus julkaistiin Aamulehdessä, lähetettiin Ulkomaalaisviraston pääjohtajalle sekä lukuisia sähköisiä kanavia pitkin ympäri Suomen. Vetoomus allekirjoitettiin yhdessä Turun osaprojektin kanssa. Loppuvuonna 2005 Tampereen vastaanottokeskuksessa oli paljon henkilöstövaihdoksia. Pitkäaikainen ja projektin suunnittelussa mukana ollut johtaja siirtyi toisiin tehtäviin, samoin molemmat sosiaalityöntekijät vaihtuivat, myös uusia ohjaajia tuli taloon. Tämä asetti projektille uusia haasteita tiedon ja jo mallitettujen toimintojen siirämiseksi uusille työntekijöille.

12 12 Projektikoordinaattori jatkoi RASMUS-verkoston koordinaattorina. Vuoden 2005 aktiviteetteja Rasismin vastaisen viikon lisäksi olivat Rasismin vastaisen liikuntakesän tapahtumat ja seminaari Nuoriso ja ääriliikkeet. RASMUS-toiminta kersi Tampereen seudulla jälleen ennätysmäärän osallistujia ja tapahtumien järjestelyissä mukana olevia tahoja.lisätiedot Lisätiedot projektista 10. VASTAANOTTOKESKUKSEN HENKILÖKUNNAN KOULUTUS (Leeni Terkko, toimistosihteeri/etuuskäsittelijä) Johtaja Virpi Tolonen ja ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistuivat Tampereen kaupungin järjestämään Elämänhallintaa yhteistyöllä loppuseminaariin Tampereella Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistui Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämään projektiosaaminen organisaation menestystekijäksi- erikoistumisopintoihin (30op) Ohjaaja Ulla Paalasmaa osallistui Tampereen Ammattikorkeakoulun järjestämään tietojenkäsittelykoulutukseen. Toimistosihteeri Leeni Terkko osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Tehokkuutta tekstinkäsittelyyn koulutukseen 8. ja Tampereella. Sosiaalityöntekijä Ani Tuusa osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien ammatilliseen yhteistyöseminaariin maahanmuuttaja-asioissa Tampereella. Ohjaaja Mirja Roivainen osallistui Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston järjestämään lähihoitajan näytön arvioijakoulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Tommy Karlsson ja Ani Tuusa, ohjaaja Rajkumar Sabanadesan, Katja Ritamäki, Mia Vaelma, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä, ja vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistuivat Työministeriön, SPR:n Varsinais-Suomen piirin ja TE-keskuksen järjestämille vastaanottokeskusten, ryhmä- ja pienryhmäkotien henkilökunnan koulutuspäiville Turvapaikanhakijat yhdentyvässä Euroopassa, Turussa ja Silja Line laivalla Ohjaaja Heli Jussila osallistui Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun järjestämään Katastrofi- ja kriisityökoulutukseen Tampereella ja 11, ja Ohjaaja Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, sosiaalityöntekijä Ani Tuusa sekä toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat Tampereen mielenterveysseura ry:n Kriko projektin järjestämään Traumasta tarinaksi koulutukseen Tampereella. Ohjaaja Heli Jussila osallistui Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämään työnohjaaja koulutukseen , , , , ja Tampereella.

13 13 Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Työnohjausta vai konsultaatiota koulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Ani Tuusa osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Effican yksilö- ja perhehuollon käyttäjäkoulutukseen Tampereella. Ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistui Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen maahanmuuttajakoordinaattorien ja YTY Elämänhallintaa yhteistyöllä projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen Milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä Tampereella. Toimistosihteeri Leeni Terkko osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Effican yksilö- ja perhehuollon käyttäjäkoulutukseen Tampereella. Ohjaaja Katja Ritamäki osallistui Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääninhallitusten järjestämään Laadukkaan lastensuojelun seminaariin Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Heli Jussila, johtaja Virpi Tolonen ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat Pakolaisneuvonnan, Lastensuojelun keskusliiton ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen järjestämään Turvapaikanhakijoiden hyvinvointi ja ulkomaalaishallinnon haasteet seminaariin Helsingissä Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Heli Jussila, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, valvoja Pekka Oksala ja Jukka Laiho, sosiaalityöntekijä Ani Tuusa ja Tommy Karlsson, johtaja Virpi Tolonen, vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivatturvapalvelut Dekonta Oy:n järjestämään turvallisuuskoulutukseen Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo osallistui Pelastakaa Lapset ry:n järjestämään Sadutuksen jatkokoulutukseen Helsingissä. Ohjaaja Mia Vaelma ja Mirja Roivainen osallistuivat Becoming More Visible projektin järjestämään Perustaitojen ohjaus monikulttuurisessa työssä, turvapaikanhakijoiden kanssa työskenteleville opettajille ja ohjaajille järjestettävään koulutukseen Tampereella ja Vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, ohjaaja Ulla Paalasmaa ja Mervi Jokitulppo osallistuivat perheneuvolan Lastenpsykiatrisen konsultaatiotiimi projektin järjestämään koulutukseen Miten autan traumatisoitunutta lasta, Tampereella Ohjaaja Ulla Paalasmaa ja Päivi Palmunen osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran ja Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämään koulutukseen Kunniaväkivalta, Helsingissä Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski osallistui Tampereen kaupungin järjestämään koulutukseen Käyttäytyminen, yhteistyö sekä huonon kohtelun ehkäisy ja käsittely työssä, Tampereella

14 14 Ohjaaja Mervi Jokitulppo ja Mirja Roivainen osallistuivat Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoreiden sekä Vanhemmuuden roolikartat ja ehkäisevä päihdetyö projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä, Tampereella Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Mirja Roivainen, Eija Kontuniemi, Mia Vaelma Heli Jussila, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki, johtaja Virpi Tolonen, vastaava ohjaaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne-Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat vastaanottokeskuksen henkilökunnan työn sisältöjen kehittämiskoulutukseen Tampereella. Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki osallistuivat parasta Lapsille ry:n järjestämään seminaariin Viikonlopputoiminta perheiden jaksamisen lisääjänä, Tampereella Sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki osallistuivat Kädestä pitäen turvaa lapselle projektin, Tampereen kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoreiden sekä Vanhemmuuden roolikartat ja ehkäisevä päihdetyö projektin järjestämään koulutukseen Rajojen tunnistaminen milloin ja miten puuttua lapsen kaltoin kohteluun maahanmuuttajaperheessä, Tampereella Ohjaaja Mirja Roivainen osallistui Suomen Punaisen Ristin järjestämään perheenyhdistämisseminaariin, Nuorten maahanmuuttajanaisten hyvinvointi Helsingissä. Ohjaaja Mervi Jokitulppo, Mirja Roivainen, Eija Kontuniemi, Mia Vaelma, Katja Ritamäki, Ulla Paalasmaa, Mia Vaelma ja Mirja Roivainen, Mervi Suonpää, Jari Hagelberg, Päivi Palmunen, Rajkumar Sabanadesan, sosiaalityöntekijä Tytti Artkoski ja Katja Ritamäki, valvoja Jukka Laiho ja Pekka Oksala, vs. vastaava ohjaaja Heli Jussila, vs. johtaja Hannu Tuovinen, etuuskäsittelijä Anne- Mari Seppä ja toimistosihteeri Leeni Terkko osallistuivat vastaanottokeskuksen työ ja työssä jaksaminen koulutusiltapäivään Tampereella Etuuskäsittelijä Leeni Terkko ja vs. johtaja Hannu Tuovinen osallistuivat Tampereen kaupungin järjestämään Maahanmuuttajatyön palveluita ja kotouttamisen toimintaohjelmaa käsittelevään seminaariin Tampereella Vs. vastaava ohjaaja Heli Jussila osallistui MD-titania työvuorolistan laatimisen ohjeistuskoulutukseen Tampereella

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Tampereen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Toimintakertomus 2003 Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi/ Erityispalvelut/ Ulkomaalaispalvelut/ Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus 2 SISÄLTÖ

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam

Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut. Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam Turvapaikkahakijalasten ja nuorten tukipalvelut Espoon ryhmä- ja perheryhmäkoti Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta Alaikäisten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kajaanissa Vastaanottokeskuksen toiminta ja hallinto on osa Kajaanin Maahanmuuttajapalveluja.

Kajaanissa Vastaanottokeskuksen toiminta ja hallinto on osa Kajaanin Maahanmuuttajapalveluja. KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 2009 1. SOPIMUSTEN NEUVOTTELUTILANNE TAUSTALLA Kajaanissa Vastaanottokeskuksen toiminta ja hallinto on osa Kajaanin Maahanmuuttajapalveluja. Kajaanin kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot