Kirkon keskusrahasto 2015

Transkriptio

1 Kirkon keskusrahasto 2015 Kirkon keskusrahaston tasekirja Tilintarkastajien kertomus Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus 2015 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2015 KiEL eläkemenoennuste ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu ja KIRKKOHALLITUS

2

3 SISÄLLYS KIRKON KESKUSRAHASTON TASEKIRJA (Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa ) TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS LIITEET 1. Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa ) 2. Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa ) 3. Pitkän tähtäimen KiEL-ennuste 2015 (Keva ) Evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu ja (Keva

4 Kirkon keskusrahasto Eteläranta Helsinki Y-tunnus KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA

5 1 KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA sivu Sisällys Toimintakertomus vuodelta Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Investointiosa 2015 ja sen toteutumavertailu 19 Rahoituslaskelma ja sen toteutumavertailu Tuloslaskelma toteutumavertailu 21 Liitetiedot 25 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 38 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 40

6 2 KIRKON KESKUSRAHASTO TOIMINTAKERTOMUS Yleistä taloudesta Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet sitä vastoin kasvavat varsin suopeaa vauhtia. Yhdysvaltojen ja Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen vahvaa. Ruotsin talous kasvaa ennakoituakin nopeammin, mutta kasvu perustuu pitkälle kotimaiseen kysyntään ja palveluvientiin. Ruotsin vahva kasvu ei siis tule merkittävästi näkymään Suomen viennissä. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu jää vaisuksi seuraavien kahden vuoden aikana. Viime vuosi oli poikkeuksellisen tapahtumarikas markkinavuosi, jonka keskeisiksi teemoiksi nousivat keskuspankkien näkyvä rooli, raaka-aineiden poikkeuksellisen raju hintojen lasku sekä huolet kehittyvien talouksien kasvun jatkumisesta. USA:n koronnostojen alkaminen ja vastaavasti Euroopan keskuspankin edelleen voimakkaana jatkuva elvytys painoivat euron kurssin vuoden päätteeksi 11 prosenttia heikommaksi suhteessa dollariin. Osakemarkkinoilla nähtiin hyvin suuria alueellisia tuottoeroja. Raakaaineiden hinnoille herkät kehittyvät markkinat kärsivät öljyn hinnan voimakkaasta laskusta, sen sijaan länsimarkkinoilla ja erityisesti pohjoismaissa vuosi päättyi hyviin tuottolukuihin. Suomen kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä 0,1 % edellisestä neljänneksestä neljännesvuositilinpidon ennakkotiedon perusteella. Samassa yhteydessä vuoden 2015 aiempia neljänneksiä tarkistettiin paremman kehityksen suuntaan siten, että koko vuoden BKT:n kasvuksi tuli 0,4 %. Vuosikasvu pohjautui yksityisen kulutuksen lisäksi nettovientiin. Yksityinen kulutus kasvoi 1,3 % edellisvuodesta. (Suomen pankki ). Suomen julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi vaisun talouskasvun, ikääntymisestä aiheutuvan menopaineen sekä talouden rakennemuutoksen vuoksi. Heikosta talouskehityksestä huolimatta valtiontalouden tila on kohenemassa hiljalleen. Pitkittyvän matalasuhdanteen vuoksi valtiontalous pysyy kuitenkin edelleen syvästi alijäämäisenä myös lähivuosina. Talouskasvun vaimeudesta huolimatta työllisyystilanteen heikkeneminen on pysähtynyt, ja työttömyysasteen trendi on pysynyt jo puolen vuoden ajan paikallaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa , ja työttömyysaste 9,3 %, missä oli kuitenkin 0,5 prosenttiyksikköä kasvua vuoden takaiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan työttömien määrä lisääntyi noin 9 000:lla. Tuotannolliset investoinnit eivät viime vuosina ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista, mutta tuoreet yrityskyselyt ennakoivat tuotannollisten investointien lievää piristymistä tänä vuonna. EK:n investointitiedustelun perusteella teollisuuden kiinteät investoinnit kääntyivät kasvuun jo viime vuonna, ja kasvun ennustetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Myös investointien rakenne on muuttumassa korvausinvestoinneista laajennusinvestointien suuntaan.

7 3 2. Kirkon keskusrahasto Kirkon keskusrahaston rakenne on kuvattu yllä olevassa kaaviossa. Kirkon keskusrahastossa oli kertomusvuonna kolme erillistä osaa: kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja kirkon palvelukeskus (vuodesta 2012 alkaen). Nämä osat rahoitetaan eri tavoilla ja ne on pidetty erillään toisistaan huolimatta siitä, että kaikki toimivat kirkon keskusrahaston Y-tunnuksen alla vielä vuonna 2015.

8 4 2.1 Kirkon eläkelaitos Vuoden 2012 alussa tapahtuneen kirkon oman eläketoiminnan lopullisen Keva-siirron jälkeen kirkon eläkelaitoksen tehtävänä on vastata ainoastaan eläketurvan rahoituksesta ja eläkerahaston varojen sijoittamisesta. Eläkkeiden ja hoitokulujen maksamista varten siirretään kuukausittain Kevalle valtiovarainministeriön vahvistama summa eläke- ja hoitokuluennakkoina, kunkin vuoden lopullinen maksu vahvistuu seuraavan vuoden keväällä. Kirkon keskusrahaston osuus Kevan hoitokuluista on n. 2,6 %. Vuonna 2015 eläkelaitoksen hoitokulut olivat yhteensä 2,4 milj. euroa. Eläkkeiden rahoitus Eläketoiminnan tärkein vuosittain seurattava mittari on, riittävätkö eläketoiminnan tulot eläketoiminnan menoihin (eläkkeet ja eläkehallintomenot). Tulojen ja menojen erotus siirretään eläkerahastoon. Eläke-ennusteen mukaan vuosittaiset eläketoiminnan menot kasvavat nopeammin kuin eläketoiminnan tulot, joten vuonna 2015 rahastosiirron arvioitiin olevan negatiivinen eli eläkkeitä rahoitettaisiin osin myös eläkerahaston sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna 2015 tulot ja menot olivat kuitenkin saman suuruiset. Eläketoiminta kehittyi talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: milj. euroa 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (arvio) muutos Eläketoiminnan tulot 190,8 192,4 187,6 + 0,8 % Eläketoiminnan menot 182,0 192,4 192,8 + 5,7 % Siirto rahastoon 8,8 0,0-5,2-100,0 % Eläketoiminnan tuloihin sisältyy työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksujen sekä eläkerahastomaksun lisäksi Työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus 6,6 milj. euroa. Vuonna 2015 KiEL-palkkasumma oli 508,9 milj. euroa (v ,6 milj. euroa). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 % (v ,5 %). Vuonna 2015 kirkkotyönantajan eläkemaksu oli 28 %. Työntekijöiden eläkemaksut ovat saman suuruiset kuin muissakin järjestelmissä. Kirkollisveroperusteisen eläkerahastomaksun kerääminen käynnistyi vuonna Kirkolliskokous vahvisti eläkerahastomaksun suuruudeksi vuodelle ,2 %, joka tuotti 10,8 milj. euroa. Joulukuussa 2015 valmistuivat kirkon eläkemenoennuste ja eläkevastuulaskelma, joiden perusteella KiEL-eläkevastuun arvioidaan olevan noin 4 420,5 milj. euroa. Ennuste ja vastuulaskelma liitetään kirkolliskokoukselle esitettävään toimintakertomukseen. Tilastotietoa kirkon eläkkeistä Kirkon eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä 180,0 milj. euroa, muiden maksamia eläkkeitä (Vilmaeläkkeet) 12,4 milj. euroa. Kirkon vanhuuseläkemenot olivat 158,6 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 6,9 %. Työkyvyttömyyseläkemenot olivat 10,1 milj. euroa (0 %), perhe-eläkemenot 9,9 milj. euroa (- 1,0 %). Muita eläkkeitä maksettiin 1,4 milj. euroa.

9 5 Saapuneet kirkon eläkelain mukaiset hakemukset ja niihin annetut päätökset 2015 Kirkon eläkelain mukaisia eläkehakemuksia saapui kappaletta, mikä oli 5,7 % enemmän kuin vuonna Osatyökyvyttömyyseläkkeitä haettiin edellisvuotta vähemmän, muissa eläkelajeissa oli kasvua. Suhteessa eniten lisääntyivät osa-aikaeläkehakemukset, joita kuitenkin lukumäärällisesti oli vähiten. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettiin vuonna 2014, minkä vuoksi osa-aikaeläkettä haettiin normaalia vähemmän vuonna jälkeen osa-aikaeläkkeelle ei voi enää jäädä. Saapuneiden KiEL-eläkehakemusten määrä eläkelajeittain Eläkelaji Muutos, % Vanhuuseläkkeet ,8 Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ,4 Osatyökyvyttömyyseläkkeet ,2 Perhe-eläkkeet ,8 Osa-aikaeläkkeet ,3 Kaikki ,7 Vuonna 2015 Keva teki kirkon eläkelain mukaista päätöstä. Päätösten määrä nousi 39:llä (2,1 %:lla) vuoteen 2014 verrattuna. Suhteessa eniten lisääntyivät kuntoutuspäätökset (46,7 %). Päätösten kasvuun vaikutti erityisesti vuoden 2015 alusta voimaan tullut lainmuutos, jonka mukaan eläkelaitosten tulee antaa työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos sen edellytykset täyttyvät. Varsinaisten kuntoutussuunnitelmista tehtyjen päätösten määrä ei kasvanut samassa suhteessa. Myös osa-aikaeläkepäätöksiä tehtiin aiempaa enemmän. KiEL-päätösten määrä eläkelajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl Muutos, % Vanhuuseläkkeet ,7 Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ,8 Osatyökyvyttömyyseläkkeet ,8 Perhe-eläkkeet ,2 Osa-aikaeläkkeet ,1 Muut eläkeasiat ,0 Kuntoutuspäätökset ,7 Kaikki ,1 Uusiin kirkon eläkelain mukaisiin eläkehakemuksiin annettuja päätöksiä Keva teki 1 213, näistä myönteisiä päätöksiä oli Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista Keva hylkäsi 26,1 (edellisvuonna 23,9) %. Kuntoutuspäätöksistä hylkääviä oli 16,3 (edellisvuonna 10,2) %. Kirkon eläkelain mukaan vakuutetut Kirkon eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2014 lopussa vajaa henkilöä, joista naisia on noin 69 prosenttia. Vakuutettujen keski-ikä oli 45,4 vuotta. KiEL-palvelussuhderekisterissä on paljon päättämättömiä palvelussuhteista. Tämä tarkoittaa sitä, että työeläkevakuutettujen tarkkaa lukumäärää ei voida poimia. Ts. tällä hetkellä rekisteristä ei voi erotella niitä, jotka ovat esim. vanhempainvapailla ym. työlomilla sellaisista henkilöistä, joilla palvelussuhde on jäänyt päättämättä.

10 6 Kirkon eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneet Kirkon palveluksesta siirtyi vuonna 2015 kirkon eläkelain mukaiselle eläkkeelle 616 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneitä oli 7 henkilöä (1,1 %) vähemmän kuin vuonna Kirkon eläkelain mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 61,9 vuotta (62,1 vuotta vuonna 2014). Vanhuuseläkkeille siirryttiin vuonna 2015 keskimäärin 64,3 vuoden iässä (64,5 vuoden iässä vuonna 2014). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 76 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. KiEL-eläkkeelle siirtyneet ja keski-ikä eläkelajeittain 2015 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Vanhuuseläke ,3 Täysi työkyvyttömyyseläke 49 57,8 Täysi kuntoutustuki 59 48,6 Osatyökyvyttömyyseläke 38 57,1 Kaikki ,9 Kirkon eläkelain mukaisten eläkepäätösten itseoikaisumenettely Vuonna 2015 Keva käsitteli 48 valitusta, jotka koskivat kirkon eläkelain mukaisia päätöksiä, näistä 34 liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Keva oikaisi 10,4 % ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista 8,8 %. Keva käsitteli vuonna 2015 niistä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamista kirkon eläkelain mukaisista päätöksistä, joista oli valitettu vakuutusoikeuteen, yhteensä 11 valitusta. Valituksista 10 koski työkyvyn arviointia, joista Keva ei oikaissut yhtäkään. Sijoitustoiminta Eläkerahaston omaisuuden arvo oli milj. euroa (1 243 milj.) arvostettuna markkinahintaan. Vuoden lopussa sijoitukset olivat hajautettuina seuraavasti: Vuoden lopussa eläkerahaston sijoitukset olivat hajautettuina seuraavasti: Omaisuuslaji 2015 osuus Osakkeet ,2 % Suomi ,4 % Eurooppa ,1 % Pohjois-Amerikka ,7 % Kehittyvät markkina ,1 % Aasia ,3 % Globaali ,6 % Korkosijoitukset ,6 % Euroalueen valtio-obligaatiot ,9 % Yrityslainat (IG + HY) ,6 % Kehittyvät markkinat ,5 % Vaihtovelkakirjalainat ,1 % Rahamarkkinasijoitukset ,5 % Muut sijoitukset ,1 % Yhteensä ,0 %

11 7 Eläkerahasto kasvoi vuoden 2015 aikana 67 milj. euroa eli 5,4 %. Vuosi 2015 oli tuotoiltaan hyvä. Vuonna 2015 eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 6,2 % Tuotto ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun kuuden prosentin tuottotavoitteen. Paras kuukausituotto oli 4,2 % ja heikoin 3,7 %. Eläkerahaston pitkän aikavälin ( ) sijoitustoiminnan nettotuotto pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,1 % p.a. (reaalinen vuosituotto n. 6,3 % p.a.). Eläkerahaston johtokunta on laatinut vuodesta 2015 toimintakertomuksen sekä erillisen vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksen, jotka liitetään kirkolliskokoukselle esiteltävään toimintakertomukseen. Eläkerahaston tunnuslukuja Seuraavassa taulukossa esitetään eräitä eläkerahastoon liittyviä lukuja vuosilta (rahasto arvostettuna markkinahintaan): milj. euroa Rahasto ,1 932, Eläkemeno 138,8 148,1 159,8 163,5 169,9 175,2 Rahasto/eläkemeno 6,9 6,3 6,5 7,0 7,3 7,5 KiEL-palkkasumma 503,9 507, ,4 511,6 508,9 Rahasto/palkkasumma 1,90 1,84 2,03 2,22 2,43 2,57 Kokonaiseläkevastuu Rahasto/eläkevastuu (%) 23,3 21,7 24,8 26,8 28,4 29,6 Kirkon eläkerahaston tuloslaskelma ja toteumavertailu TP14 TA15 Toteuma2015 Maksutulot KIEL-maksut 174,5 177,1 175,0 Eläkerahastomaksu 10,6 10,5 10,8 TVR-maksut 5,7 6,6 190,8 187,6 192,4 Eläkemenot KIEL-eläkkeet -169,9-176,7-175,2 Kuntoutuskulut - 0,1 Vilma-eläkkeet - 11,3-12,8-12,4 Hallintomenot (KEVA) - 3,1-3,3-2,4 Clearing-erät 2,3-2,3 Muut kulut - 0, ,8-192,4

12 8 RAHOITUSKATE 8,8-5,2 0,0 Sijoitustoiminnan tuotot 96,6 14,1 87,1 RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN KATE 105,4 8,9 87,1 Toimintakulut Henkilöstökulut - 0,5-0,4-0,7 Palvelujen ostot - 0,5-0,6-0,4 Muut toimintakulut - 0,3-0,2-0,2-1,3-1,2-1,3 RAHASTOITUVA TULOS 104,0 7,7 85,8 Eläkerahaston vähennys / lisäys (-) -104,0-7,7-85,8 TULOS 0,0 0,0 0,0 Tulevaisuuden näkymät Eläkerahaston sijoitustoiminta Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2015 sijoitussuunnitelman vuodelle Johtokunta päätti laskea korkosijoitusten peruspainoa 2 % -yksikköä ja nostaa muiden sijoitusten osuutta korkosijoitusten alhaisen tuottopotentiaalin vuoksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkerahaston omaisuusluokkakohtainen perusallokaatio vuodelle Omaisuusluokan muodostavat sijoitukset, jotka reagoivat yhdenmukaisesti talouden muutoksiin. Yhteisvaihtelu eri omaisuusluokkien välillä on vähäisempää kuin omaisuuslajin sijoitusten keskinäinen yhteisvaihtelu. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin rahaston kokonaisriski pienenee. Eläkerahaston käyttämät omaisuusluokat ovat korko-, osake- ja muut sijoitukset. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 36 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 24 % 5 % 40 % Yhteensä 100 % Eläkerahaston pitkän aikavälin tuottotavoite on 6 % riskitasolla 9,5 %. Tuotto-odotus perustuu omaisuusluokkien pidemmän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Esimerkiksi osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet pitkiä korkosijoituksia enemmän, mutta samalla tuottojen vaihtelut ovat olleet suurempia kuin korkosijoituksilla. Pitkän aikavälin tuotto-odotusta on siksi syytä verrata kumulatiivisiin vuosituottoihin eikä yksittäisiin vuosihavaintoihin. Eläkejärjestelmän rahoittaminen Eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on seurata kirkon eläkerahaston riittävyyttä ja tehdä vuosittain esitys kirkkohallitukselle seuraavana vuonna perittävän työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruudesta. Tarvittavan maksutason suuruutta tarkastellaan Kevan vuosittain

13 9 laatimien eläkemenoennusteiden sekä eläkevastuulaskelmien perusteella. Kirkolliskokous päätti toukokuussa 2015 nostaa kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun vuodelle ,2 %:sta 4,0 %:iin ja alentaa seurakuntien työnantajan eläkemaksun vuodelle %:sta 24 %:iin, minkä lisäksi työntekijältä peritään työntekijäin eläkelain mukainen työntekijöiden eläkemaksu. Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten työnantajan eläkemaksu vuodelle 2016 on edelleen 28 %. Eläkerahaston eriyttäminen keskusrahaston muusta toiminnasta Kirkon eläkerahasto on eriytetty kirkon keskusrahaston muusta toiminnasta vuoden 2016 alusta lukien. Tämä toteutui osana kirkon keskushallinnon uudistusta. Kirkon eläkerahastolla on oma Y-tunnus. Jatkossa kirkon eläkerahastolla ja kirkon keskusrahastolla on erilliset talousarviot ja tilinpäätökset. Eläkelainsäädäntö Eläkeuudistus toteutuu vuonna Laajaan eläkelakipakettiin sisältyy myös uusi julkisten alojen eläkelaki (JuEL), joka korvaa valtion, kuntien, Kelan ja kirkon erilliset eläkelait. Samassa yhteydessä kumottavasta evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaista siirrettiin eläketurvan rahoitusta koskevat säännökset uuteen lakiin evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta. 2.2 Kirkon yhteinen toiminta Kirkon yhteinen toiminta -osa sisältää Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnan, avustukset sekä omakatteiset rahastot. Pääosa avustuksista (n. 60 %) on seurakunnille myönnettäviä avustuksia. Avustuslajeja ovat verotulojen täydennys, harkinnanvarainen avustus ja rakennusavustus. Kirkon yhteisen toiminnan tulos talousarvioon verrattuna kehittyi seuraavasti: milj. euroa 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (arvio) muutos ylitys/alitus Kirkkohallitus 29,6 28,3 27,8-4,4 % -0,5 Hiippakunnat 12,4 12,8 12,9 3,2 % 0,1 Avustukset 9,8 9,7 10,6-1,0 % 0,9 Omakatteiset - 0,6 0,2 0 rahastot Yhteensä 51,2 51,0 51,3-0,4% 0,3 Kirkon yhteisen toiminnan säästö budjetoituun verrattuna oli n. 0,3 milj. euroa. Suurin yksittäinen säästö aiheutui rakennusavustuksista, joita myönnettiin 1,3 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Vastaavasti verotulojen täydennyksiä myönnettiin 0,6 milj. budjetoitua enemmän. Kirkkohallituksen määrärahat ylittyivät 0,5 milj. euroa. Kirkon keskusrahaston taloussäännön 5 :n mukaan Sitovuustason mukaista määrärahaa ei saa ylittää. Ylitystä arvioitaessa mahdollisesta tilikauden ylityksestä vähennetään edellisenä vuotena syntynyt vastaava säästö. Kirkkohallituksen määrärahoja säästyi vuonna ,9 milj. euroa. Ylitys johtui kirkon yhteisten tietojärjestelmien arvioitua suuremmista käyttötalouden kustannuksista. Tietotekniikan kehitys siirtää It-hankintoja entistä enemmän palveluiksi investointien sijaan. Tästä syystä investointeihin varattua määrärahaa jäi vastaavasti käyttämättä. Vuoden 2014 alusta omakatteisten rahastojen yli- tai alijäämää ei ole siirretty rahastojen pääomaan, vaan ne esitetään normaaliin tapaan osana yhteisen toiminnan yli- tai alijäämää. Tavoitteena on esittää rahastojen ali- tai ylijäämä läpinäkyvästi. Kirkon yhteistä toimintaa on kuvattu tarkemmin erillisessä Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomuksessa.

14 10 Toiminnan rahoitus Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksutuloilla, jotka peritään perusmaksuna laskennallisen kirkollisveron perusteella. Vuodelle 2015 kirkolliskokous vahvisti perusmaksun tasoksi 8,2 %. Laskennallinen kirkollisvero saadaan kun kirkollisvero jaetaan veroprosentilla. Kirkon keskusrahaston tulot määräytyvät kaksi vuotta aikaisempien verotulojen perusteella (vuoden 2015 maksutulot perustuivat vuodelta 2013 toimitettuun verotukseen). Näin ollen seurakuntien verotuloissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat automaattisesti kirkon keskusrahaston tuloihin kahden vuoden viiveellä. Kirkon yhteisen toiminnan toimintakatteen jälkeiset erät ovat kehittyneet seuraavasti: milj. euroa 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (arvio) ylitys/alitus Toimintakate -51,2-51,0-51,3 0,3 Perusmaksu 53,5 54,5 54,7-0,2 Sijoitus ja rahoitus 3,0 1,5 1,5 0 Vuosikate 5,3 5,0 4,9 0,1 Poistot - 3,6-3,8-4,9 1,1 Tilinpäätössiirrot 0,1 0,1 0 0,1 Tilikauden tulos 1,8 1,3 0 1,3 Seurakuntamaksujen lisäksi kirkon keskusrahasto saa tuloja sijoitustoiminnastaan. Vuonna 2015 kirkon keskusrahaston markkina-arvoltaan 27,0 milj. euron ( ) suuruinen sijoitussalkku tuotti 4,1 %, kansainvälisen ja ekumeenisen rahaston 5,14 milj. euron salkku 4,73 % ja diakoniarahaston 1,85 milj. euron salkku 3,35 %. Kuten eläkerahastossakin, myös täällä käytetään varainhoitajien palveluja ja noudatetaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Tilikauden tulos oli 1,3 milj. euroa ennakoitua suurempi. Tämä johtui suurelta osin arvioitua pienemmistä poistoista. Tulevaisuuden näkymät Toiminnan rahoitus Vuonna 2016 seurakuntien maksama perusmaksu aleni 8,2 %:sta 7,5 %:iin. Perusmaksu tuottaa 49,9 milj. euroa (arvio 49,8 milj. euroa). Vuoden 2015 kirkollisverotilitykset kasvoivat 1,1 % edellisvuoteen verrattuna. Tammikuun 2016 kirkollisverotilitysten muutos oli + 1,4 %. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida verovuoden 2016 laskennallisen kirkollisveron suuruutta. Valtion rahoituksen jakaminen vuodesta 2016 alkaen Vuonna 2016 seurakunnat eivät enää saa osuutta yhteisöveron tuotosta. Sen sijaan valtion rahoitus kirkon keskusrahastolle kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseksi on 114 milj. euroa. Seurakuntatalouksille jaetaan 107 milj. euroa euroa/kunnan jäsen mukaisesti. Tämä on 19,55 euroa kunnan jäsentä kohti vuodessa. Rahoituksesta 2,0 milj. euroa jätetään kirkon keskusrahastoon käytettäväksi kirkon yhteisen jäsenrekisterin Kirjurin perusylläpitotyön ja kehitystyön kustannuksiin. Rahoituksesta varataan lisäksi 5,0 milj. euroa seurakuntatalouksien kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja irtaimiston kunnossapitoon, tämän määrärahan jakaa vuosittain kirkkohallituksen täysistunto.

15 11 Katajanokan kiinteistöjen myynti Kirkon vanhan toimitalon Satamakatu 9-11 kiinteistöjen myynti saatetaan loppuun vuonna 2016 kaavanmuutoksen saatua lainvoiman. Johtokunta 2.3. Kirkon palvelukeskus Vuosi 2015 oli Kirkon palvelukeskuksen neljäs toimintakausi. Kipan johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa ja käsitteli 77 pykälää. Merkittävimpiä käsiteltäviä asioita olivat: - Kipan strateginen johtaminen (strategia, seuranta ja skenaariot) - Talouden ja toiminnan johtaminen (talousarvio, seuranta kuukausitasolla ja tilinpäätös) - Kipan tietojärjestelmiä koskevat hankinnat - Käyttäjätyöryhmän loppuraportti vuodelta Suomenkielisen käyttäjätyöryhmän perustaminen vuodelle Ruotsinkielisen kielityöryhmän perustaminen vuodelle Tutustuminen Kipan ruotsinkieliseen toimipisteeseen Porvoossa - Lahden toimitilan vuokrasopimuksen purkaminen - Johtajan katsaus Kipan ajankohtaisista asioista ja kehittämisestä - ISAE varmennusraportti asiakkaiden tilintarkastajien käyttöön sekä Kipan sisäinen valvonta - Kipan tuottavuuden mittaamismallin hyväksyminen - Asiakkaiden siirtymisaikataulujen muutokset Kipan tunnuslukuja Kipan suoritteet (lukumäärät vuoden lopussa) Tot 2012 Tot 2013 Tot 2014 Tot 2015 Ts 2016 Ts 2017 Seurakuntataloudet (määrä) Ostolaskuja (kpl) Myyntilaskuja (kpl) Myyntireskontra (kpl) Palkkalaskelmia (kpl) Matkat ja kulut (kpl) Kirjanpito (laskutetut tunnit) Kipan henkilöstö (kpl) Palvelumaksut (eur) Asiakkaat Vuoden alussa otettiin vastaan 71 uutta asiakasta. Kipan palvelutuotannossa oli vuoden alussa 151 asiakasta. Vuoden aikana tapahtui myös neljä seurakuntien yhdistymistä. Kuvio 1: Kipaan siirtyvien asiakkaiden määrä vuositasolla.

16 12 Vuoden aikana käynnistettiin viimeinen 100 asiakkaan vastaanotto. Viimeisen erän vastaanotto käynnistyi loppuvuodesta pidetyillä johdon foorumeilla, jotka pidettiin kuudella eri paikkakunnalla. Asiakkaiden edustajia johdon foorumeihin osallistui 186. Vuoden aikana koordinoitiin asiakkaille useita työn tutkimusprojekteja Kirkkohallituksen rahoituksella. Asiakkaille ja henkilöstölle tehdyt kyselyt Vuoden aikana toteutettiin kyselyjä asiakkaille ja henkilöstölle. Vuoden aikana käytiin edellisen vuoden asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset läpi asiakkaiden kanssa. Asiakasyhteydenotot toteutettiin myös asiakkaille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyihin. Alkuvuodesta käytiin henkilöstökyselyn tulokset läpi henkilöstön kanssa. Kyselyjen tulokset hyödynnettiin Kipan kehittämisessä ja tavoitteiden asetannassa. Asiakastyytyväisyys- ja henkilöstökyselyjen kokonaisarvot on asetettu talousarvion ja Kipan strategian tavoitteiksi. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset: Kokonaisarvio Tot Tot Tavoite 2015 Tot Asiakastyytyväisyys 3,0 3,1 3,3 3,2 Arviointiasteikko 1-5: 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä. Vuoden aikana käytiin läpi asiakastyytyväisyyskyselyjen palvelutuotannossa olevien asiakkaiden kanssa ja samalla saatiin palautetta tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti, mutta kokonaistulos jäi kuitenkin hieman alle asetetun tavoitteen. Asiakastyytyväisyydessä ei ollut eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten vastaajien kesken. Siirtymisprosessissa olevien asiakaspalautteiden (koulutukset ja työpajat) kokonaistulos oli 4,1. Henkilöstö Rekrytointeja tehtiin suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön tilaa arvioitiin Kipassa loppuvuodesta tehdyillä henkilöstökyselyillä. Vuoden aikana toteutettiin Kipan Oulun henkilöstölle osaamiskartoitukset. Porvoon henkilöstölle kartoitukset suoritetaan vuoden 2016 aikana. Henkilöstökyselyjen toteutuminen 2013 ja tavoitteet : Kokonaisarvio Tot Tot Tavoite 2015 Tot Arvojen toimivuus 3,9 4,0 4,1 3,9 Johtaminen 3,5 3,6 3,7 3,6 Esimiestyö 3,5 3,5 3,7 3,5 Tiimityön toimivuus 4,0 4,0 4,2 3,9 Arviointiasteikko 1-5: 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä. Kipan henkilöstösuunnitelma ja asiakkaat : Tot 2012 Tot 2013 Tot 2014 Ta 2015 Tot.2015 Henkilömäärä HTV ,5 Uusien asiakkaiden vastaanotto/vuosi Tuotannossa olevat asiakkaat

17 13 Talous Kirkon palvelukeskus Tuloslaskelma TA 2015 Toteuma 2015 Tot vs. TA % TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut** % Palvelujen ostot *** % Vuokrat ja vastikkeet**** % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut kulut Toimintakulut yhteensä % TOIMINTAKATE % * Tulojen toteumaan vaikuttivat: -0,2 meur siirtymisaikatauluaan muuttaneet seurakunnat ja seurakuntalouksiin jääneet toiminnot -0,2 meur arvioitua pienemmät suoritemäärät ** Lomapalkkavelan muutos (palkat ja sosiaalikulut) yhteensä euroa *** Sisäiset IT-kulut euroa budjetoitua suuremmat **** Lahden vuokrasopimuksen purkukorvaus euroa Investointien toteuma toimittajittain Enn 2015 Toteuma 2015 Tot vs. Enn. % Atos % Basware % Fujitsu % CGI/Lociga % Yhteensä % Toimintatuotot jäivät talousarviota pienemmiksi. Toimintakulut pysyivät pääosin arvioidussa. Lahden toimitilan vuokrasopimus saatiin purettua ja tästä Kipalle koitui vuodelle 2015 ylimääräinen kuluerä euroa. Sisäisten IT-kustannusten laskutus oli euroa budjetoitua suurempi. Johtokunta esitti keväällä järjestelmien kehittämiseen vuodelle 2015 lisämäärärahaa euroa. Lisämääräraha ja talousarviossa hyväksytty määräraha ovat yhteensä 1,3 M. Investointien toteuma alittui 0,2 M :lla. Alijäämä mennessä oli 15,8 miljoonaa euroa. Kirkolliskokous päätti marraskuussa, että Kipan siirtymäkauden alijäämän takaisinmaksusta luovutaan. Tämä mahdollistaa sen, että palvelumaksuja voidaan alentaa siirtymäkauden jälkeen.

18 14 Investoinnit Kuvio 2. Investointien kehitys siirtymäkaudella Kuvio 3. Investoinnit toimittajittain siirtymäkaudella Tulevaisuuden näkymät Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiden siirtymäkausi päättyy ja viimeiset asiakkaat tulevat Kipan palvelujen piiriin vuoden alussa. Tavoitteena on, että Kipa kirkon sisäisenä valtakunnallisena palvelukeskuksena pystyy tuottamaan palvelut asiakkaille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kipan toimintaa ja järjestelmiä on kehitetty koko siirtymäkauden ajan ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet. Kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä asiakkaiden kanssa. Kipa seuraa aktiivisesti toimintaympäristön kehitystä eli mitä mahdollisia hyödyntämisvaihtoehtoja digitalisaatio antaa prosessien ja järjestelmien kehitykseen. Robotiikan ja automaation maksimaalista käyttämistä rutiinitehtävien kehittämisessä tullaan hyödyntämään ja vapautuva resurssi voidaan kohdistaa lisäarvoa tuottaviin palveluihin. Asiakkaiden kanssa kehitetään prosesseja (Kipa - asiakas) niin, että palvelukeskusmallista tavoitellut kustannussäästöt asiakkaille saavutetaan. Siirtymäkauden jälkeen on myös tärkeää osoittaa Kipan kilpailukyky muihin vastaaviin toimijoihin osallistumalla palvelukeskusten väliseen benchmarkkaukseen.

19 Investoinnit Kirkon keskusrahaston investoinnit olivat seuraavat: milj. euroa 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (arvio) ylitys/alitus Kirkkohallitus 4,9 1,2 4,0 2,8 Kiinteistöt 0 0 0,1 0,1 Keskushallinnon ja koko 3,7 1,0 3,6 2,6 kírkon yhteiset tietojärj. investoinnit Kalusto 1,2 0,2 0,3 0,1 Hiippakunnat 0 0,1 0,4 0,3 Kiinteistöt 0 0,1 0,4 0,3 Kalusto Kirkon palvelukeskus 2,0 1,1 0,7-0,4 Tietojärjestelmät 2,0 1,1 0,7-0,4 Yhteensä 6,9 2,4 5,1 2,7 Kirkon keskusrahaston investoinnit toteutuivat 2,7 milj. euroa arvioitua pienempinä. Vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varatut lisenssit talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia varten (1,0 milj. euroa) hankittiin jo vuonna Tietotekniikan kehitys siirtää It-hankintoja entistä enemmän palveluiksi investointien sijaan. Tästä syystä vastaavasti investoinnit vähenivät huomattavasti. Kirkon palvelukeskuksen investointeja on kuvattu tarkemmin yllä olevassa luvussa 2.3. Siirtymäkauden investoinnit toteutuvat etupainotteisemmin kuin mitä suunnitelmaa laadittaessa arvioitiin Kirkon keskusrahaston rahoituslaskelma milj. euroa 2014 (tot) 2015 (tot) 2015 (arvio) ylitys/alitus rahavarojen muutos - 3,1 0,6-3,5 4,1 Rahavarat lisääntyivät vuonna 2015 n. 0,6 milj. euroa. Rahavarat olivat 42,4 milj. euroa kirjanpitoarvolla. Rahavarat sisältävät myös omakatteiset rahastot. Rahoituslaskelma on yhteinen koko kirkon keskusrahastolle, joten rahoituslaskelmaan sisältyy Kirkon palvelukeskuksen tekemä 4,0 milj. euron alijäämä. Kirkon yhteisen toiminnan rahavarat kasvoivat 4,6 milj. euroa. Kirkon keskusrahaston rahavarojen pitkän aikavälin riittävyyden tarkastelu on syytä tehdä siinä vaiheessa kun Katajanokan kiinteistökauppa on toteutunut, eli vuoden 2016 tilinpäätöksen yhteydessä.

20 16 3. Kirkkohallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos muodostuu kahdesta osasta: Kirkon yhteisen toiminnan tulos ,79 euroa ja kirkon palvelukeskuksen tulos ,61 euroa. Kirkkohallitus esittää, että Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Tilikauden tulos ,82 Rahastosiirrot ,45 Tilikauden alijäämä ,37 Tilikauden alijäämä kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään.

21 17 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMA Korvaukset Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat Tuet ja avustukset Sijoitustuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Eläkekulut KKR Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Annetut avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Siirto omakatteiseen rahastoon TOIMINTAKATE Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,89

22 18 KIRKON KESKUSRAHASTO TASE Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , , ,65 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,89 Oma pääoma Toimeksiantojen pääomat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA , , , ,09 0, , , , , , , ,42

23 19 KIRKON KESKUSRAHASTO INVESTOINTIOSA 2015 JA SEN TOTEUTUMAVERTAILU KIRKON Toteutuma Toteutuma Talousarvio Ero KESKUSRAHASTO KIRKKOHALLITUS , , , ,14 Kiinteistöt 0, , , ,68 Kalusto , , , ,23 Tietojärjestelmät , , , ,23 HIIPPAKUNNAT , , , ,98 Kiinteistöt , , , ,97 Kalusto 0, , , ,99 Investoinnit yhteensä , , , ,12

24 20 KIRKON KESKUSRAHASTO RAHOITUSLASKELMA JA SEN TOTEUTUMAVERTAILU Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Toteutuma Toteutuma Talousarvio Tulorahoitus Vuosikate , , ,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,00 Investoinnit Investointimenot , , ,00 Sijoitukset , ,18 0,00 Yhteensä , , ,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta , , ,00 Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten velkojen muutos , ,30 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,19 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,30 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 0, , ,11 Rahoitustoiminnan nettorahavirta , ,19 Rahavarojen muutos , , ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahat ja pankkisaamiset , ,84 Rahoitusarvopaperit , , , , ,00 Rahavarat 1.1. Rahat ja pankkisaamiset , ,31 Rahoitusarvopaperit , , , , ,00 Rahavarojen muutos , , ,00

25 21 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLAKSELMA TOTEUTUMAVERTAILU TA kuluva 2015 Toteuma 2015 Toimintatuotot , , ,05 137,2 Korvaukset , , ,00 108,9 Myyntituotot , , ,52 19,6 Maksutuotot , , ,00 74,2 Kirkon keskusrahaston toimintatuotot , , ,91 99,6 Vuokratuotot , , ,31 86,2 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , ,58 375,0 Tuet ja avustukset , , ,99 77,3 Sijoitustuotot , , ,91 893,1 Muut toimintatuotot , , , ,9 Sisäiset tuotot , , ,21 156,4 Toimintakulut , , ,89 100,5 Eläkekulut KKR , ,86 0,0 Henkilöstökulut , , ,80 14,4 Palkat ja palkkiot , , ,91 102,6 Henkilösivukulut , , ,01 103,7 Henkilöstökulujen oikaisuerät , , ,72-0,1 Palvelujen ostot , , ,38 96,3 Palvelun ostot - sisäiset , , ,21 253,4 Vuokrakulut , , ,03 98,6 Aineet ja tarvikkeet , , ,65 104,0 Ostot tilikauden aikana , , ,65 104,0 Annetut avustukset , , ,53 109,6 Muut toimintakulut , , ,15 11,9 Siirto omakatteiseen rahastoon , , , ,7 TOIMINTAKATE , , ,53 100,8 Keskusrahastomaksut , , ,00 99,6 Rahoitustuotot- ja kulut , , ,50 104,7 Korkotuotot , , ,31 106,3 Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen tuotot , , ,58 108,4 Muut rahoitustuotot , , ,34 109,0 Arvon muutokset sijoituksista , ,42 0,0 Korkokulut , , ,53 130,3 Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen kulut , , ,50 89,5 Muut rahoituskulut , , ,72 18,8 VUOSIKATE , , ,03 62,4 Poistot ja arvonalentumiset , , ,21 78,1 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,21 78,1 TILIKAUDEN TULOS , , ,18 85,4 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,45 385,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,63 83,6 Yli-ali T-%

26 22 KIRKON ELÄKERAHASTO TULOSLASKELMA TOTEUMAVERTAILU TA kuluva 2015 Toteuma 2015 Toimintatuotot , , ,71 138,2 Maksutuotot 0,00 0,00 0,0 Kirkon keskusrahaston toimintatuotot , , ,09 102,6 Vuokratuotot , , ,05 83,6 Sijoitustuotot , , ,09 885,9 Muut toimintatuotot , ,58 0,0 Toimintakulut , , ,61 99,6 Eläkekulut KKR , ,86 0,0 Henkilöstökulut , , ,81 0,4 Palkat ja palkkiot , , ,45 99,5 Henkilösivukulut , , ,06 108,5 Henkilöstökulujen oikaisuerät , , ,42 0,1 Palvelujen ostot , , ,32 76,3 Palvelun ostot - sisäiset , ,64 0,0 Vuokrakulut , , ,79 78,3 Aineet ja tarvikkeet 400, , , ,6 Ostot tilikauden aikana 400, , , ,6 Muut toimintakulut , , ,71-16,6 Siirto omakatteiseen rahastoon , , , ,4 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,0 Yli-ali T-%

27 23 KIRKON YHTEINEN TOMINTA TULOSLASKELMA TOTEUMAVERTAILU TA kuluva 2015 Toteuma 2015 Toimintatuotot , , ,37 150,1 Korvaukset , , ,00 108,9 Myyntituotot , , ,52 19,6 Maksutuotot , , ,00 74,2 Vuokratuotot , , ,74 152,0 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , ,58 375,0 Tuet ja avustukset , , ,33 71,4 Sijoitustuotot , ,82 0,0 Muut toimintatuotot , , , ,1 Sisäiset tuotot , , ,45 180,0 Toimintakulut , , ,92 103,1 Henkilöstökulut , , ,62 102,1 Palkat ja palkkiot , , ,48 103,0 Henkilösivukulut , , ,54 104,7 Henkilöstökulujen oikaisuerät , , , ,7 Palvelujen ostot , , ,60 100,7 Palvelun ostot - sisäiset , ,57 0,0 Vuokrakulut , , ,06 110,1 Aineet ja tarvikkeet , , ,54 106,1 Ostot tilikauden aikana , , ,54 106,1 Annetut avustukset , , ,53 109,6 Muut toimintakulut , , ,00 17,4 Siirto omakatteiseen rahastoon , ,37 0,0 TOIMINTAKATE , , ,08 99,4 Keskusrahastomaksut , , ,00 99,6 Rahoitustuotot- ja kulut , , ,50 104,7 Korkotuotot , , ,31 106,3 Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen tuotot , , ,58 108,4 Muut rahoitustuotot , , ,34 109,0 Arvon muutokset sijoituksista , ,42 0,0 Korkokulut , , ,53 130,3 Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen kulut , , ,50 89,5 Muut rahoituskulut , , ,72 18,8 VUOSIKATE , , ,58 103,4 Poistot ja arvonalentumiset , , ,21 78,1 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,21 78,1 TILIKAUDEN TULOS 1 683, , , ,1 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,45 385,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,9 Yli-ali T-%

28 24 KIRKON PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TOTEUMAVERTAILU TA kuluva 2015 Toteuma 2015 Toimintatuotot , , ,03 92,6 Maksutuotot -680,00 680,00 0,0 Yli-ali Kirkon keskusrahaston toimintatuotot , ,00 Vuokratuotot , ,00 0,0 Tuet ja avustukset , ,34 0,0 Muut toimintatuotot , ,87 0,0 Sisäiset tuotot , , ,76 103,4 Toimintakulut , , ,58 103,5 Henkilöstökulut , , ,61 100,0 Palkat ja palkkiot , , ,88 101,1 Henkilösivukulut , , ,59 99,1 Henkilöstökulujen oikaisuerät , ,90 0,0 Palvelujen ostot , , ,34 103,2 Palvelun ostot - sisäiset , , ,00 132,7 Vuokrakulut , , ,70 118,0 Aineet ja tarvikkeet , , ,41 58,3 Ostot tilikauden aikana , , ,41 58,3 Muut toimintakulut 7 765, ,56 0,0 TOIMINTAKATE , , ,61 122,8 Rahoitustuotot- ja kulut Korkokulut VUOSIKATE , , ,61 122,8 TILIKAUDEN TULOS , , ,61 122,8 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,61 122,8 T-%

29 25 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet Kirkon keskusrahasto on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Kirkon keskusrahaston kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Pysyvät vastaavat ja poistot Vuoden 1998 jälkeen hankitut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poikkeuksen muodostaa eläketoiminta, jossa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjataan suoraan kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Kirkon keskusrahaston siirtyessä kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi käyttöomaisuuserittelystä jätettiin pois loppuun poistetut hyödykkeet. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit sekä pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Myyntivoittojen ja myyntitappioiden määrittelyssä on käytetty hankintahinta-arvona keskihintaa. Kiinteistöomaisuuden arvostus Kiinteistöomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai tätä alempaan käypään arvoon. Tilinpäätöksessä 2015 ei ole tehty kiinteistöihin kohdistuvia arvonalennuksia. Tilinpäätöksen esittämistavan muutos Kirkon keskusrahasto jaettiin alkaen kolmeen segmenttiin: kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja kirkon palvelukeskus. Tilinpäätökseen sisältyy kirkon keskusrahaston tulos- ja taselaskelmien lisäksi segmenttikohtaiset tulos- ja taselaskelmat. Laskelmista esitetään liitetietona yhteenvedot, joissa näkyvät myös segmenttien väliset sisäiset erät ja niiden eliminointi.

30 26 Henkilöstökulut Kirkon keskusrahaston henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstön muistaminen Yhteensä Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut Yhteensä Sijoitustuotot Kirkon eläkelaitoksen sijoitustoiminta Korkotuotot Osinkotuotot Myyntivoitot Arvonmuutokset * Palkkionpalautukset Yhteensä Avustukset seurakunnille Verotulojen täydennys Hark.varaiset toiminta-avustukset KIPA - avustukset Rakennusavustukset Muut avustukset Yhteensä * arvonmuutoksissa on mukana kolmen sijoitussalkun hankintamenon arvostuksen muutos FIFO:sta keskihintaan

31 27 TASEEN LIITETIETO POISTOSUUNNITELMA Hyödykeryhmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot ja -projektit 3 v. Laajat ja pitkävaikutteiset atk-ohjelmistot ja -projektit 5-10 v. Kirjuri ja siihen liityvät tietojärjestelmät 10 v Kirkon palvelukeskuksen tietojärjestelmät 10 v Muut aineettomat oikeudet 5 v. Muut pitkävaikutteiset menot Muut pitkävaikutteiset menot 3-5 v. Ennakkomaksut Ennakkomaksut Ei sumupoistoja Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei sumupoistoja Rakennukset ja rakennelmat Toimitilarakennukset 30 v. Asuinrakennukset 30 v. Vapaa-ajan rakennukset 20 v. Muut rakennukset ja rakennelmat 10 v. Rakennusten koneet ja laitteet 10 v. Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja liikkuvat työkoneet 7 v. Atk-laitteisto 3 v. Muut koneet ja kalusto 5 v. Muut aineelliset hyödykkeet Urut 15 v. Sakraali-, arvo- ja taide-esineet Ei sumupoistoja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut Keskeneräiset työt ja hankinnat Ei sumupoistoja Ei sumupoistoja

32 28 AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET SEKÄ POISTOT Kirkon keskusrahaston eläketoiminnassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjataan kaikki kuluksi. Kirkon keskusrahaston muussa toiminnassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenoista tehtävät poistot perustuvat poistosuunnitelmaan. Kirkon keskusrahaston taseeseen aktivoidaan sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joiden hankintahinta ylittää kirkolliskokouksen päättämän euron aktivointirajan. Aineellisiin hyödykkeisiin merkitään myös kaikki ensikertainen ja perusparannusten yhteydessä tapahtuva kalustaminen hankintojen yhteissumman ylittäessä aktivointirajan. Käytettävä poistomenetelmä on tasapoisto. Käyttöönottovuodelta omaisuushankinnoista lasketaan koko vuoden poisto käyttöajasta riippumatta. Suunnitelman mukaisia poistoja on laskettu alkaen. Muutokset aineellisissa ja aineettomissa hyödykkeissä Aineettomat Maa- ja vesi- Rakennukset ja Koneet ja kalusto Keskeneräiset Yhteensä hyödykkeet alueet rakennelmat hankinnat Hankintameno , , , , , ,80 Lisäykset , , , , ,15 Vähennykset , ,27 Hankintameno , , , , , ,68 Sumupoistot tilikaudelta , , , ,79 Hankintajäännös , , , , , ,89

33 29 TASEEN LIITETIETO Arvopapereiden kirjanpitoarvojen ja markkina-arvojen erotus Keskusrahasto Sijoitukset (pitkäaikaiset) Osakkeet ja osuudet Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus 0 Erotus 0 Rahoitusarvopaperit Osakesijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Korkosijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Eläkerahasto Sijoitukset (pitkäaikaiset) Asunto- ja kiinteistöosakkeet Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Muut sijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Rahoitusarvopaperit Osakesijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Korkosijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Erotus Erotus

34 30 TASEEN LIITETIETO Eläkelaitos Kirkon yhteinen toiminta Kirkon palvelukeskus Kirkon keskusrahasto yhteensä SAAMISET JA VELAT Saamis Pitkäaikaiset Lainasaamiset , , , ,91 Muut saamiset , , , , , , , ,36 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , , , , , ,68 Muut saamiset , , , , , , , ,64 Siirtosaamiset , , , , , , , , , , , , , , ,01 Velat Lyhytaikaiset Saadut ennakot , , , , ,10 Ostovelat , , , , , , , ,84 Muut velat , , , , , , , ,43 Siirtovelat , , , , , , , , , , , , , , , ,06 SisäisetPitkäaikaiset saamiset , , , ,85 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , , , , , , , ,07 Pitkäaikaiset velat , , , ,85 Lyhytaikaiset velat , , , , , , , , , , , , , ,07

35 31 TASEEN LIITETIETO OMA PÄÄOMA Pääoma Lisäys Vähennys Pääoma KIRKON YHTEINEN TOIMINTA Peruspääoma Peruspääoma , ,07 Sidotut rahastot Tekijänoikeusrahasto , , ,90 KDY/Saarikon rahasto 3 459, , ,41 Kirkon musiikkijuhlien rahasto , , ,01 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,81 Tilikauden yli/alijäämä , ,24 KIRKON YHTEINEN TOIMINTA YHTEENSÄ , , , ,44 ELÄKELAITOS , , ,28 KIRKON PALVELUKESKUS , , ,95 KESKUSRAHASTO YHTEENSÄ , , , ,77 Yhteiseen toiminnan pääomaan ja pääoman lisäykseen sisältyvät seuraavat omakatteiset rahastot: MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Diakoniarahasto , , ,32 Kansainvälisten ja ekum.yht.rahasto , , ,49 Turun arkkihpk:n tuomiokapitulin rah , , ,74 Tampereen hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,44 Oulun hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,08 Mikkelin hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,82 Porvoon hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,04 Kuopion hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,86 Lapuan hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,77 Helsingin hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,22 Espoon hpk:n tuomiokapitulin rah , , ,25 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT YHT , , , ,03

36 32 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Vastuusitoumukset Laskennallinen osuus eläkevastuusta Evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu on laskettu täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti noudattaen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia (KiEL) sekä soveltuvin osin työntekijäin eläkelain (TEL) rekisteröidyn lisäeläketurvan ja työntekijäin eläkelain (TyEL) laskuperusteita. Lähtökohtana ovat olleet vakuutustoimessa yleisesti hyväksytyt matemaattiset mallit ja laskentaperiaatteet. Eläkevastuu on laskettu yksilöllisesti jokaiselle KiEL:n piirissä eläkettä joskus työhistoriansa aikana kartuttaneelle henkilölle, olipa tämä jo eläkkeellä, KiEL:n mukaisessa työssä tai työstä eronnut, mutta ei vielä eläkkeellä. Laskenta on tehty ns. prospektiivisella menetelmällä eli laskettu jokaiselle henkilölle laskentahetkeen mennessä KiEL:n piirissä karttuneista eläkeoikeuksista pääoma-arvot diskonttaamalla tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet laskentahetkeen. Laskennassa on käytetty TyEL-perusvakuutuksen kuolevuutta ja työkyvyttömyysalkavuuksia. Diskonttauskorkona on käytetty 2,7 prosenttia, jonka on katsottu olevan tulevien ansiotasomuutosten ja eläkkeiden indeksikorotusten ylittävä reaalikorko. Kevan tekemän eläke-ennusteen mukaan kirkon eläkevastuu vuoden 2015 lopussa on 4 420,5 M (2014: 4 379,5 M ). Eläkerahaston suuruus on 1 310,3 M (2014: 1 243,1 M ), joten koko kirkon eläkevastuuvajaus on 3 110,2 M (2013: 3 136,4 M ). Koko kirkon palkkasumma vuonna 2015 oli euroa ja Kirkon keskusrahaston oma palkkasumma euroa. Näin ollen Kirkon keskusrahaston laskennallinen osuus kattamattomasta eläkevastuusta on 146,9 milj. euroa. Vuokravastuut Kirkon keskusrahastolla on vuokravastuu seuraavien hiippakuntien tuomiokapitulien tilavuokrauksesta: Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere. Lisäksi keskusrahastolla on vuokravastuu Porvoon, Helsingin ja Lapuan piispojen asunnoista sekä kirkon tutkimuskeskuksen toimitiloista Tampereella ja Lapuan kapitulin vuokraamasta toimitilasta Jyväskylässä sekä toimitiloista Seinäjoella. Kirkon palvelukeskus (Kipa) on aloittanut toimintansa Oulussa kesällä Kirkon keskusrahasto on vuokrannut tilat palvelukeskuksen käyttöön Oulun seurakuntayhtymältä. Lisäksi kirkon palvelukeskuksen toiminnalle on vuokrattu toimitilat Porvoosta. Kirkkohallituksen tietohallinnon käyttöön on vuoden 2016 alusta vuokrattu tilat Seinäjoelta. Vuokrasopimuksista osa on määräaikaisia: Espoon tuomiokapituli vuoteen 2024 asti, Helsingin tuomiokapituli vuoteen 2021 asti ja Porvoon piispan asunto vuoteen 2034 asti. Lisäksi kirkon palvelukeskuksen tilat Porvoossa ovat vuokrattu 10 vuoden määräaikaisella sopimuksella. Lahden määräaikainen vuokrasopimus kirkon palvelukeskuksen tiloja varten purettiin vuonna Lapuan kapitulille vuokrattu lyhyt väistötoimitilasopimus Seinäjoella päättyi 2015 ja kapitulille vuokrattiin toimitilat toistaiseksi olevalla sopimuksella kesällä Määräaikaisten sopimusten vuokravastuu on vuositasolla keskimäärin euroa, 1-5 vuoden aikavälillä euroa ja viiden vuoden jälkeen euroa. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ovat Turun, Tampereen ja Lapuan tuomiokapitulien vuokrasopimukset sekä Lapuan kapitulin Jyväskylän toimipisteen ja kirkon palvelukeskuksen Oulun

37 33 1 vuokrasopimukset. Lisäksi toistaiseksi voimassa olevia ovat Helsingin piispan käyttöön vuokrattu asunto, Tampereen tutkimuskeskuksen tilat, Lapuan kapitulin tilat Seinäjoella sekä kirkkohallituksen tietohallinnon käyttöön vuokratut tilat Seinäjoella. Näiden toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokravastuu on vuositasolla euroa. Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuut Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuita oli Vastuut seur. 12 kk , ,33 Vastuut 1-5 v , ,79 Yht , ,12

38 34 KIRKON KESKUSRAHASTO Tase Toiminnanala Kirkon eläkelaitos Kirkon yhteinen toiminta Kirkon palvelukeskus KIRKON KESKUSRAHASTO - SISÄINEN TASE Toiminnanalojen välisten saatavien/velkojen eliminointi KIRKON KESKUSRAHASTO - ULKOINEN TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT , , , , ,97 0, , ,62 0,00 0, , ,62 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0, , , ,97 0, , ,91 0,00 0, , ,91 Aineettomat oikeudet , , , , , , ,91 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0, , ,89 0,00 0, , ,89 0,00 0, , ,89 Maa- ja vesialueet , , , , , ,13 Rakennukset , , , , , ,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , , , ,22 Koneet ja kalusto , , , , , ,70 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , , , ,27 Sijoitukset , , , ,84 0,00 0, , ,82 0,00 0, , ,82 Osakkeet ja osuudet , , , , , , , ,82 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0, , ,80 0,00 0, , ,80 0,00 0, , ,80 Muut toimeksiantojen varat , , , , , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , , , , , , , , , ,01 Saamiset , , , , , , , , , , , ,38 Pitkäaikaiset saamiset , , , , , , , ,90 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , , , , , , , ,48 Rahoitusarvopaperit , , , ,85 0,00 0, , ,65 0,00 0, , ,65 Osakkeet ja osuudet , , , , , , , ,37 Muut arvopaperit , , , , , , , ,28 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , , , ,98 Vastaavaa yhteensä , , , , , , , , , , , ,43 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , , , , , , , ,27 0,00 0, , ,27 Peruspääoma , , , , , , , ,37 Sidotut rahastot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut rahastot , , , , , ,77 Edellisten tilikausien ylijäämä 0, , , , , , , , , ,02 Tilikauden ylijäämä 0,00 0, , , , , , , , ,89 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0, , ,09 0,00 0, , ,09 0,00 0, , ,09 Muut toimeksiantojen pääomat , , , , , ,09 VIERAS PÄÄOMA , , , , , , , , , , , ,07 Pitkäaikainen 0, ,00 0,00 0, , , , , , ,31 0, ,54 Lainat muilta luotonantajilta , , , , , ,31 0, ,54 Saadut ennakot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 Lyhytaikainen , , , , , , , , , , , ,53 Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 Saadut ennakot , , , , , ,10 Ostovelat , , , , , , , , , ,84 Muut velat , , , , , , , , , , ,65 Siirtovelat , , , , , , , , , , ,94 Vastattavaa yhteensä , , , , , , , , , , , ,43 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

39 35 6. Omistukset muissa yrityksissä Kirkon keskusrahasto (Kirkon eläkerahasto) omistaa seuraavista yrityksistä yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden. Luvut ovat vuoden 2014 lukuja. Nimi Kotipaikka Omistus Oma pääoma Tulos Kiinteistö Oy Espoon Asemaraitti Espoo 79,3 % , ,08 Kiinteistö Oy Espoo Asemakulma Espoo 100,0 % ,40 0,13 Kamreerintien Pysäköintitalo Espoo 29,5 % , ,99 Kiinteistö Oy Helsingin Fabriikki Helsinki 100,0 % ,92 7,99 Kiinteistö Oy Quartetto F Espoo 50,0 % , ,85 Kiinteistö Oy Pohjoinen Hesperiankatu 17 Helsinki 40,0 % ,74 0,00 Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8 Helsinki 67,3 % Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8 Helsinki 32,7 % ,87 0,00 Kiinteistö Oy Keinusaaren Toimistotalo 1 Hämeenlinna 50,0 % ,34-0,01

40 36 KIRKON KESKUSRAHASTO Tuloslaskelma Toiminnanala KIRKON KESKUSRAHASTO - Kirkon eläkelaitos Kirkon yhteinen toiminta Kirkon palvelukeskus SISÄINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Korvaukset , , , ,94 Myyntituotot , , , ,26 Maksutuotot , , , ,81 680, , , ,24 Vuokratuotot , , , , , , , ,89 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , ,90 Tuet ja avustukset , , , , , ,20 Sijoitustuotot , , , , , ,99 Muut toimintatuotot , , , , , , , ,40 Sisäiset tuotot , , , , , ,23 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , , , , , , ,05 TOIMINTAKULUT Eläkekulut , , , ,67 Henkilöstökulut , , , , , , , ,66 Palvelujen ostot , , , , , , , ,30 Palvelujen ostot - sisäiset , , , , , , , ,23 Vuokrakulut , , , , , , , ,98 Aineet ja tarvikkeet , , , , , , , ,58 Annetut avustukset , , , ,76 Muut toimintakulut , , , , , , , ,27 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , , , , , , ,45 Siirto omakatteiseen rahastoon , , , , , ,47 TOIMINTAKATE 0,00 0, , , , , , ,87 Keskusrahastomaksut , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,22 0,00-248, , ,95 VUOSIKATE 0,00 0, , , , , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,90 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0, , , , , , ,82 Rahastojen lisäys(-) ja vähennys(+) , , , ,93 TILIK. YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0,00 0, , , , , , ,89

41 37 KIRKON KESKUSRAHASTO Tase Toiminnanala Kirkon eläkelaitos Kirkon yhteinen toiminta Kirkon palvelukeskus Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT , , , , ,97 0,00 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0, , , ,97 0,00 Aineettomat oikeudet , , ,97 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 0,00 0, , ,89 0,00 0,00 Maa- ja vesialueet , ,13 Rakennukset , ,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,22 Koneet ja kalusto , ,70 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,27 Sijoitukset , , , ,84 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,84 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0, , ,80 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen varat , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , , , , ,95 Saamiset , , , , , ,95 Pitkäaikaiset saamiset , ,21 Lyhytaikaiset saamiset , , , , , ,95 Rahoitusarvopaperit , , , ,85 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,57 Muut arvopaperit , , , ,28 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,31 Vastaavaa yhteensä , , , , , ,95 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , , , , , ,34 Peruspääoma , , , ,07 Sidotut rahastot Muut rahastot , ,77 Edellisten tilikausien ylijäämä 0, , , , , ,42 Tilikauden ylijäämä 0,00 0, , , , ,92 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0, , ,09 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen pääomat , ,09 VIERAS PÄÄOMA , , , , , ,29 Pitkäaikainen 0, ,00 0,00 0, , ,85 Lainat muilta luotonantajilta , ,85 Saadut ennakot 0, ,00 Lyhytaikainen , , , , , ,44 Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Saadut ennakot , ,10 Ostovelat , , , , , ,04 Muut velat , , , , , ,65 Siirtovelat , , , , , ,75 Vastattavaa yhteensä , , , , , ,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

42 38 KIRKON KESKUSRAHASTO LIITETIETO V LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Varsinaiset kirjanpitokirjat Apukirjat Tasekirja (sidottu) Päiväkirja (atk) Pääkirja (atk) Tuloslaskelma (atk) Tase (atk) Kassakirjanpito Ostoreskontra Laskutus ja myyntireskontra Eläkemaksukirjanpito Kolehtikirjanpito Vuokra- ja vastikekirjanpito Palkkakirjanpito Matkalaskukirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito

43 39 Kirkon Keskusrahasto Nro sarja Tositelaji Kassa- ja muistiotositteet 1 AB Kirjanpitotosite - peruutus/kuittaus 1 SA Kipan muistiotosite 1 SK Seurakunnan muistiotosite 1 SR Sijoituskirjanpidon muistiotosite 1 SZ Muistion peruutus 1 TO Tiliote 1 ZM Kirjanpitotosite - M2 matkalaskuohjelmasta kirjanpitoliittymä Myyntilaskut 18 DA Asiakastosite 18 DG Asiakkaat - hyvitys 14 DZ Asiakkaat - maksu 9 RV Laskun siirto Ostolaskut 19 KA Toimittajatosite 19 KG Toimittajat - hyvitys 19 KR Toimittajat - lasku 15 KZ Toimittajat - maksu 19 TM Matkalasku ostoreskontra Käyttöomaisuus 1 AA Käyttöomaisuuskirjaus 3 AF Poistokirjaus 1 AZ Purku käyttöomaisuuteen Palkat 1 PA Palkkatosite 1 PV Lomapalkkavaraus Käytetyt tositenumerot

44 40

45 41

46 42

47 43

48 44

49 45

50 46

51 47

52 48 1 (8) VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Vastuullisen sijoittamisen avulla eläkerahasto varmistaa sijoituksilleen hyvän tuoton sekä sijoitusriskien tehokkaan hallinnan. Eläkerahasto ottaa kaikessa sijoitustoiminnassaan huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Ensimmäistä kertaa vuonna 2015, eläkerahaston kaikki varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Tämä tarkoittaa, että kaikki varainhoitajat ovat sitoutuneet huomiomaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissa ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään. PRI-allekirjoittajana kirkon eläkerahasto on tehnyt vastaavanlaisen sitoumuksen, ja eläkerahasto raportoi toimintansa edistymisestä vuosittain PRI:lle. Eläkerahaston vastuullinen sijoitustoiminta kuuluu PRI:n vertailun mukaan parhaimman viiden prosentin joukkoon. Vuoden 2015 keskeisin vastuullisen sijoittamisen teema oli ilmastonmuutos. Eläkerahasto on sitoutunut laskemaan ja raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen. Täyden valtakirjan Eurooppa-osakemandaatista suljettiin pois energiatoimiala kokonaisuudessaan. Lisäksi sijoitussalkkuun on lisätty vihreitä sijoitusteemoja. Eläkerahasto on jatkanut vaikuttamistoimintaa yrityskeskustelujen, yhtiökokousosallistumisten ja sijoittaja-aloitteiden muodossa. 1 Pariisin ilmastokokous aktivoi sijoittajat Pariisissa järjestettiin ilmastokokous, jossa solmittiin uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sopimuksen tavoite on välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset rajoittamalla maapallon keskilämpötilan nousua. Konkreettisia toimenpiteitä ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen. Instituutiosijoittajat ympäri maailmaa ovat vuoden aikana aktivoituneet ja tehneet sitoumuksen sijoitussalkkujensa hiilijalanjäljen mittaamiseksi ja vähentämiseksi. Kirkon eläkerahasto osallistui syksyllä Montréal Carbon Pledge -ilmastoaloitteeseen. Osallistumalla aloitteeseen eläkerahasto sitoutuu raportoimaan osakesijoitustensa hiilijalanjäljen kerran vuodessa. Ilmastonmuutos on yksi aikamme megatrendeistä: tulevaisuuden kannalta globaali muutosilmiö, joka vääjäämättä vaikuttaa ympäristöön, talouteen ja ihmisiin. Kirkon eläkerahasto on huomioinut ilmastonmuutosta sijoitustoiminnassaan jo pidemmän ajan. Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä näkökohdista ympäristöasioiden tarkastelussa, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten teemojen puolelle. Eläkerahasto on toiminut Carbon Disclosure Project -aloitteen allekirjoittajana ja tukijana vuodesta 2007 lähtien. CDP kannustaa maailmanlaajuisesti yrityksiä raportoimaan kattavasti ja yhdenmukaisesti kasvihuonekaasupäästöistään ja niihin liittyvistä päästövähennystavoitteista.

53 49 2 (8) Tieto ilmastonmuutoksen tuomista riskeistä ja mahdollisuuksista on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset sijoitustoimintaan pystytään paremmin laskemaan. Kirkon eläkerahasto haluaa laajemmin tutkia ilmastonmuutoksen vaikutukset omaan sijoitustoimintaansa sekä konkretisoida siihen liittyvät käytännön toimintamallit ja sijoitusratkaisut erillisessä ilmastonmuutosstrategiassa vuoden 2016 aikana. 2 Vastuullinen sijoittaminen eri omaisuusluokissa Kirkon eläkerahasto ottaa vastuullisuusnäkökulmat huomioon kaikissa omaisuusluokissa. Vuoden 2015 aikana eläkerahastolla oli useita vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä projekteja niin osake-, korkokuin muiden sijoitusten parissa. Osakesijoitusten hiilijalanjäljen laskenta Eläkerahasto osallistuu Montréal Carbon Pledge aloitteeseen ja on sitoutunut kartoittamaan sijoitussalkkunsa ilmastoriskejä muun muassa sijoitusten hiilijalanjälkeä mittaamalla. Hiilijalanjälkilaskennan ensimmäinen kohde 2015 oli eläkerahaston suorat suomalaiset ja eurooppalaiset osakesijoitukset. Tulokset ovat positiivisia: eläkerahaston Suomi-salkun hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen pienemmät kuin vertailuindeksin (Nasdaq OMX Helsinki). Eläkerahaston eurooppalaisten osakesijoitusten hiilidioksidipäästöt ovat melkein puolet pienemmät kuin vertailuindeksin (MSCI Europe). Kokonaispäästöt* Päästöt/ m sijoitus** Eläkerahaston suomalaiset osakesijoitukset tco2 263 tco2 Nasdaq OMX Helsinki tco2 342 tco2 Eläkerahaston eurooppalaiset osakesijoitukset tco2 130 tco2 MSCI Europe tco2 243 tco2 Lähde: Sitran hiililaskuri 2015 (South Pole Group) ja Bloomberg *Kokonaispäästöt tonneissa scope 1 ja 2. Vuoden 2013 raportoidut luvut. **Suomi-salkun omistustiedot per ja Eurooppa-omistusten tiedot per Eurooppa-salkussa kolme merkittävintä hiilidioksidintuottajaa muodostavat suurimman osan kokonaispäästöistä. Suomi-salkun osalta Fortumin vaikutus kokonaispäästöihin on jopa 57 prosenttia. Fortumin paino eläkerahaston Suomi-salkussa on noin seitsemän prosenttia. Käytännössä muutama toimiala vastaa sijoitussalkun hiilidioksidipäästöistä kohdemarkkinasta riippumatta: erityisesti yhdyskuntapalvelut, perusteollisuus- ja energiatoimiala. Pienimmät päästöt tulevat IT-, tietoliikenne- ja rahoitussektorilta. Eläkerahaston ilmastonmuutostyöskentelyssä yhteistyö varainhoitajien kanssa on keskeisessä asemassa, koska varainhoitajat vastaavat yritysanalyysista ja osakevalinnasta eläkerahaston käyttämissä

54 50 3 (8) sijoitusrahastoissa. Hiilijalanjälkilaskennan tulosten pohjalta eläkerahasto jatkaa keskustelua ja seurantaa varainhoitajiensa kanssa. Kestävän kehityksen yrityslainarahasto Eläkerahasto teki sijoituksen Parvest Sustainable Bond yrityslainarahastoon keväällä Rahasto sijoittaa aktiivisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattavien yritysten lainoihin. Kestävän kehityksen periaatteet määritellään eri ESG-mittareiden avulla. Vastuullisuusteemalla sijoittavien korkorahastojen tarjonta on merkittävästi suppeampi kuin osakerahastojen puolella. Metsärahasto Eläkerahasto teki ensimmäisen metsärahastosijoituksensa joulukuussa Metsäsijoituksilla on osoitettu olevan matala korrelaatio monen muun omaisuuslajin kanssa. Sijoitus on kiinteää omaisuutta, joka säilyttää reaaliarvonsa niin inflaation kuin talouskriisienkin aikana. Lisäksi eläkerahasto hakee metsäsijoituksella uutta sijoitusteemaa, joka toimii yhtenä työkaluna eläkerahaston ilmastonmuutostyöskentelyssä. Metsät ja meret ovat maapallon tärkeimmät hiilinielut, ja metsät sitovat kasvaessaan hiiltä biomassaan. Kun metsästä hakatuista puista tehdään pitkäikäisiä tuotteita, puiden sitomaa hiiltä voidaan varastoida myös metsän ulkopuolelle. 3 Varainhoitajien ESG-kysely Kirkon eläkerahasto teki kolmannen vuosittaisen kyselyn varainhoitajiensa vastuullisen sijoittamisen aktiivisuuden tasosta. ESG-asiat ja siihen liittyvät vaatimukset arvioidaan perusteellisesti varainhoitajan valintavaiheessa, mutta eläkerahasto haluaa myös seurata yhteistyökumppaneidensa edistymistä vuoden aikana. Kyselyn tulosten pohjalta eläkerahasto käy keskustelua varainhoitajiensa kanssa toimintatapojen kehittämiseksi. Varainhoitajalla ei tarvitse olla kaikkia vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä prosesseja käytössä yhteistyön alusta alkaen, vaan eläkerahasto voi osallistua näiden prosessien kehitystyöhön. Varainhoitajan sitoutuminen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (PRI) on tärkeä lähtökohta. Eläkerahasto lähetti kyselylomakkeen kaikille osake- ja korkopuolen varainhoitajille. Kysely koostuu kuudesta eri osa-alueesta: 1. Varainhoitajan ESG-profiili 2. Periaatteet ja prosessit 3. Resurssit ja osaaminen 4. ESG-integrointi 5. Aktiivinen omistajuus 6. Raportointi Kyselyn vahvin osa-alue kaikille varainhoitajille oli omien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ja prosessien (2.) määrittäminen. Kyselyyn osallistuneista 18 varainhoitajasta kaikki ovat PRIallekirjoittajia ja viidellätoista varainhoitajalla on vastuullisen sijoittamisen ohjeet käytössä.

55 51 4 (8) Yhdellätoista varainhoitajalla on käytössä erityinen lista poissuljettavista sijoituskohteista. Sijoituskohteiden välttäminen on eläkerahaston kyselyn tulosten perusteella yleisin vastuullisen sijoittamisen lähestymistapa. Myös aktiivinen omistajuus ja ESG-integrointi ovat yleisesti käytettyjä lähestymistapoja. Suurin osa varainhoitajista järjestää vastuullisen sijoittamisen tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sijoitushenkilöstölleen. Toisaalta tämä toiminta ei vielä vaikuta siihen, miten laajasti ESG-asiat otetaan mukaan varainhoitajan sijoitusprosessiin tai millä tavalla varainhoitaja tuo ESG-tietoa ja resursseja työntekijöidensä käyttöön. Kaikki varainhoitajat tapaavat säännöllisesti yrityksiä ja suurin osa varainhoitajista keskustelee ainakin välillä ESG-asioista. 16 varainhoitajaa analysoi ESG-asioita sisäisesti ja/tai ostavat ESG-tietoja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Yhdeksän varainhoitajaa ovat mitanneet osakerahastojen hiilijalanjäljen ja kuusi varainhoitajaa julkaisevat tai suunnittelevat julkaisevansa hiilijalanjälkitiedot vuoden 2016 aikana. Kolme varainhoitajaa ovat asettaneet vähennystavoitteita sijoitustoimintansa hiilidioksidipäästöille. Kyselyn haastavin osa-alue kaikille varainhoitajille oli ESG-integrointi (4.) ja toiminnasta raportoiminen (6.). Tärkeimpien ESG-asioiden määrittäminen on osoittautunut vaikeaksi, ja erillinen vastuullisen sijoittamisen raportointi on toistaiseksi rajallista niin sisällön kuin säännöllisyyden osalta. 4 Vaikuttamistoiminta 2015 Vaikuttamistoiminnan avulla kirkon eläkerahasto haluaa kantaa vastuunsa omistajana ja varmistaa sijoituskohteidensa kestävän arvonkehityksen pidemmällä aikavälillä. Jotta tämä olisi mahdollista, sijoituskohteina olevien yritysten on toimittava pitkäjänteisesti ja hallittava riskit omistajien edun mukaisesti. Eläkerahaston lähtökohtana on keskustella yritysten kanssa toimintatapojen muuttamiseksi. Eläkerahaston vaikuttamistoimintaan kuuluu yhtiökokouksiin osallistuminen, sijoitussalkun vastuullisuusseulonta ja kansainväliset vaikuttamiskeskustelut sekä sijoittaja-aloitteisiin osallistuminen. Yhtiökokoukset Keväällä 2015 kirkon eläkerahasto osallistui 12 kotimaisen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen. Osallistuminen tapahtui yhdessä suorien suomalaisten osakemandaattien hoidosta vastaavien varainhoitajien, Nordean ja Evlin kanssa. Osallistumiskriteerinä on, että yhtiö on suomalaisen osakesalkun merkittävimpien omistusten joukossa tai yhtiökokouksen esityslistalla on erityisen ajankohtaisia aiheita.

56 52 5 (8) Listaus yhtiökokouksista, joihin kirkon eläkerahaston edustaja on osallistunut sekä niissä mahdollisesti suoritetuista äänestyksistä: Fiskars Oyj Ei äänestyksiä Revenio Group Oyj Ei äänestyksiä Metsä Board Oyj Ei äänestyksiä Elisa Oyj Ei äänestyksiä Metso Oyj Ei äänestyksiä Fortum Oyj Ei äänestyksiä PKC Group Oyj Ei äänestyksiä Affecto Oyj Ei äänestyksiä UPM-Kymmene Oyj Ei äänestyksiä Sampo Oyj Ei äänestyksiä Huhtamäki Oyj Ei äänestyksiä Nokia Oyj Äänestetty hallituksen esitysten mukaisesti Eläkerahaston osakerahastojen puolella rahastoyhtiöt osallistuivat yhteensä satoihin yhtiökokouksiin ja äänestyksiin vuoden 2015 aikana. Eläkerahaston käyttämien osakeindeksirahastojen osalta osallistumisaste oli noin 90 prosenttia kaikista sijoituksista. Vastuullisuusseulonta ja kansainväliset vaikuttamiskeskustelut Eläkerahasto seuloo sijoitussalkkunsa kahdesti vuodessa, jotta salkun vastuullisuudesta saadaan ajantasainen kokonaiskuva. Seulonnasta vastaa yritysvastuuanalyyseihin erikoistunut tutkimus- ja konsultointiyhtiö ISS-Ethix. ISS-Ethixin analyysipalvelun avulla eläkerahasto pystyy tunnistamaan sijoitussalkun kansainväliset sopimusrikkomustapaukset (ympäristönormit, ihmisoikeus, työoikeus ja korruptio) sekä kartoittamaan erityistä tarkkailua vaativat toimialat (tupakka, aseet, aikuisviihde, alkoholi ja uhkapeli). Seulontatulokset ja niiden käsittely ovat pysyvä osa eläkerahaston omaisuudenhoitajatapaamisia. Tulokset käsitellään myös eläkerahaston johtokunnassa. Seulontatulokset toimivat vaikuttamistoiminnan lähtökohtana. Eläkerahasto osallistuu ISS-Ethixin välityksellä vaikuttamiskeskusteluihin vakavia normirikkomuksia tehneiden yritysten kanssa. Vaikuttamiskeskustelut yritysten kanssa tapahtuvat kirjeiden, puhelinkonferenssien tai tapaamisten välityksellä. Vaikuttamiskeskustelun suunnitteluvaiheessa ISS-Ethix laatii listan toimenpiteistä, joita yrityksen tulisi suorittaa toimintansa puutteiden korjaamiseksi ja uusien ongelmien välttämiseksi. Toteutuneita toimenpiteitä käytetään vaikuttamiskeskustelussa edistymisen merkkinä. Yritys poistuu seurantalistalta ja vaikuttamiskeskustelu päättyy, kun kaikki toimenpiteet ovat suoritettu.

57 53 6 (8) Kuva: ISS-Ethixin vaikuttamisprosessi. Kaikki vaikuttamistapaukset ovat erilaisia, ja positiivisten tulosten saavuttaminen voi kestää vuosia. Vaikuttamisen tavoite on saada yritys luomaan kestävät toimintamallit ja hyvä hallintotapa tulevaisuutta varten, ja sitä kautta luoda omistajilleen lisäarvoa. Jos vaikuttamiskeskusteluilla ei pystytä muuttamaan yrityksen toimintaa, eläkerahasto voi harkita sijoituksesta luopumista. Sijoitusrahastoissa eläkerahasto on yksi osuudenomistaja monen muun joukossa, mutta eläkerahasto pyrkii ennakoivasti ja tapauskohtaisesti vaikuttamaan salkunhoitajan arvopaperivalintoihin. ISS-Ethixin vaikuttamispalvelun piiriin kuului yhteensä 109 yritystä vuonna Yhteydenottojen vastausprosentti oli 68 %. Yli puolet vaikuttamiskeskusteluista liittyvät ihmisoikeus- ja työoikeusnormien rikkomiseen. Kirkon eläkerahasto ei omista kaikkia vaikuttamispalvelun piiriin kuuluvia yrityksiä, vaan tarkoituksena on olla mukana vaikuttamassa myös potentiaalisiin sijoituskohteisiin. Kuva: Eri normirikkomusalueet ja niiden jako vaikuttamispalvelussa 2015.

58 54 7 (8) Esimerkkejä eläkerahaston vaikuttamiskeskusteluista ja tuloksista: Accor SA julkaisi suunnitelman globaalin franchisingverkostonsa vastuullisuushaasteiden, ja erityisesti ihmisoikeuksien, huomioimiseksi. Alan kansainvälinen ammattiliitto hyväksyi Accorin suunnitelman. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. Chevron Corp toimitti pyydetyn selvityksen vuosien aikana tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista Nigeriassa, jossa yrityksen palkkaamat vartijat väärinkäyttivät asemaansa. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. CPFL Energia SA toimitti lisätietoja sidosryhmävuoropuhelun edistymisestä Usina Hidrelétrica Campos Novos patohankkeessa Brasiliassa. Uusia syytöksiä ei ole tullut yrityksen toiminnasta. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. Sodexo SA kertoi avoimesta ja rakentavasta vuoropuhelusta alan ammattijärjestöjen kanssa eri toimintamaissa. Ammattijärjestöt vahvistavat vuoropuhelun onnistumisen. Yritys poistui ISS- Ethixin seurantalistalta. Sodastream International Ltd ilmoitti sulkevansa tehtaansa Israelin miehittämällä palestiinalaisalueella. YK:n päätöksen mukaan miehitetyillä alueilla on kiellettyä rakentaa tai muulla tavalla hyödyntää maaperää. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. Veolia Environnement VE SA ilmoitti lopettavansa toimintansa Israelin miehittämillä alueilla. Veolia on myynyt osuutensa Jerusalemin junaratahankkeessa. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. Wesfarmers Ltd. vahvisti tiedon Länsi-Saharan fosfaatintuonnin lopettamisesta. YK:n päätöksen mukaan miehitetyillä alueilla on kiellettyä rakentaa tai muulla tavalla hyödyntää maaperää. Yritys poistui ISS-Ethixin seurantalistalta. Eteläkorealaisia lääkeyhtiöitä Dongwha Pharm Co. Ltd., Ildong Pharmaceutical Co. Ltd. ja Samil Pharmaceutical Co. Ltd. epäillään sairaaloiden lahjonnasta. Yritykset ovat vastanneet sijoittajien yhteydenottoihin, ja kertoneet korjaavista toimenpiteistä vastaavien tapausten välttämiseksi jatkossa. Yritykset jatkavat ISS-Ethixin seurantalistalla. Sijoittaja-aloitteet ja foorumit YK.n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI). Kirkon eläkerahasto on vuodesta 2008 sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja on rakentanut vastuullisen sijoittamisen toimintansa näiden periaatteiden ympärille. YK:n periaatteet auttavat eläkerahastoa vastuullisen sijoitustoiminnan toteutuksessa. Finsif Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumi. Finsifin tarkoitus on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa. Kirkon eläkerahasto on ollut mukana vaikuttamassa Finsifin toimintaan hallitusjäsenenä sekä

59 55 8 (8) aktiivisena työryhmäjäsenenä yhdistyksen perustamisesta vuodesta 2010 lähtien. Finsif tukee eläkerahaston vastuullista sijoitustyöskentelyä keräämällä yhteen samanhenkisiä sijoittajia, joiden kanssa eläkerahasto voi vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä vastuulliseen sijoittamiseen liittyen. Carbon Disclosure Project (CDP). Eläkerahasto on vuodesta 2007 lähtien tukenut CDP:tä ja sen hallinnoimia aloitteita, kuten CDP Water Disclosure ja Carbon Action. CDP:n kautta eläkerahasto on mukana kehittämässä yritysten ilmastonmuutostyöskentelyä ja raportointia. Vastuulliselle sijoittajalle on tärkeää saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisesta toiminnasta. CDP lähettää vuosittain kyselylomakkeita tuhansille yrityksille. Sustainable Stock Exchanges Initiative (SSE). SEE-aloitteen kautta eläkerahaston on mukana vaikuttamassa yritysten vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen kannustamalla kansainvälisiä pörssejä laatimaan ESG-raportointivaatimuksia listayhtiöilleen. Pohjoismaiset pörssit ovat ottaneet uudet raportointivaatimukset käyttöön. Montréal Carbon Pledge. Eläkerahasto osallistuu Montréal Carbon Pledge -ilmastoaloitteeseen. PRI perusti Montreal Carbon Pledge aloitteen vuosikokouksessaan Quebecissä syyskuussa Tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman monta sijoittajaa mukaan aloitteeseen ennen Pariisin ilmastokokousta. Aloitteen osallistujat sitoutuvat mittaamaan ja raportoimaan sijoitussalkkujensa hiilijalanjäljen. Ensimmäiset osallistujat olivat joukko kansainvälisiä eläkerahastoja. Aloitteella oli joulukuussa 2015 yli 100 allekirjoittajaa, jotka yhteensä edustavat 8 triljoonan US-dollarin sijoitusvarallisuutta. 5 Vastuullisen sijoittamisen työryhmä Vastuullisen sijoittamisen työryhmä on asiantuntijaelin, joka neuvoo kirkon eläkerahaston johtokuntaa vastuullista sijoittamista ja yritysten vastuullisuutta koskevissa kysymyksissä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden 2015 aikana. Kokousaiheita oli Stora Enson toiminta Pakistanissa ja eläkerahaston hiiliriskin hallinta sekä siihen liittyvien työkalujen kartoitus. Työryhmän jäsenet ovat: Kirkon eläkerahaston johtaja Leena Rantanen (puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Pasi Strömberg, Eläkekassa Verso Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallitus Vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau, Ilmarinen Tutkimusjohtaja Antti Savilaakso, MSCI ESG Erikoistutkija Mika Kuisma, Aalto Yliopisto Tiedottaja Tuija Helenelund, Kirkon tiedotuskeskus Sijoitusjohtaja Ira van der Pals, Kirkon eläkerahasto Salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth (ryhmän koordinaattori), Kirkon eläkerahasto

60 56 Pitkän tähtäimen KiEL-ennuste 2015 Eläkemeno vuosina Risto Louhi

61 57 Mitä eläkkeitä ennuste koskee Eläke-ennustemallilla mallinnetaan työeläkkeitä (mm. vanhuus, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, perhe-eläke jne.) Ennuste ei siis käsittele esim. ylimääräisiä eläkkeitä, kuntoutusrahoja tms. Ennustettava suure on vuosittain eri laitoksissa maksettujen KiEL-työeläkkeiden lopullinen yhteismäärä. Tämän selviää yleensä alustavasti vasta seuraavana keväänä ETK:n käsiteltyä perintätiedostot. Mahdollisesti saatavien hyvitysten ja maksettujen lisämaksujen korkoutuksia ei oteta huomioon vaan maksujen katsotaan ikään kuin tapahtuneen jo kohteena olevana vuonna

62 58 Ennustettava eläkemeno Mallin ennustama eläkemeno koostuu siis seuraavista osista Mallinnettu eläkemeno = KiEL-laitoksen itse maksama KiEL-työeläkemeno + lopullinen maksu muiden laitosten maksamista KiEL-eläkkeistä - maksetut palkattomista ajoista karttuneet eläkeosat + palkkasummaan perustuva maksu palkattomista ajoilta karttuneista eläkeosista Laskelmat ovat herkkiä lähtötietojen luotettavuudelle. Eläkemenoennusteen tavoitteena on odotettavissa olevan pitkän aikavälin kehityskulun esilletuominen

63 59 Ennustehistoriaa: vanhojen ennusteiden tulokset toteutuneissa eläkeindekseissä Mallin ennustaman eläkemenon toteuma Vuoden 2010 ennusteprojekti Vuoden 2013 ennusteprojekti Vuoden 2006 ennusteprojekti, lopullinen Vuoden 2012 ennusteprojekti Vuoden 2014 ennusteprojekti

64 Vanhojen ennusteiden erot toteutuneissa eläkeindekseissä , ,3 171,7 Mallin ennustaman eläkemenon toteuma Vuoden 2006 ennusteprojekti, lopullinen Vuoden 2010 ennusteprojekti Vuoden 2012 ennusteprojekti 150 Vuoden 2013 ennusteprojekti 140 Vuoden 2014 ennusteprojekti

65 61 Ennustemallin oletukset Pitkän aikavälin laskelmassa nojataan ETK:n pitkän aikavälin ennustelaskelman indeksioletuksiin: Pitkän aikavälin kuluttajahintaindeksin vuosikasvuksi oletetaan 1,7 %. Pitkän aikavälin reaalinen ansiotason muutos on 1,6 %. Lähivuosina noudatetaan ETK:n lyhyen tähtäimen ennusteen indeksioletuksia. Ennuste olettaa vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantulon

66 62 Skenaariot vakuutettujen lukumääristä skenaario 1: korvataan joka toinen eläköityvä kunnes skenaario 2: shokkiskenaario, vakuutettua vuonna

67 Palkkasummien kehitys vuoden 2015 kuluttajahinnoin, milj. euroa skenaario 1: korvataan joka toinen eläköityvä kunnes skenaario 2: shokkiskenaario, vakuutettua vuonna

68 KiEL-eläkemeno vuoden 2015 kuluttajahinnoin, milj. euroa skenaario 1: korvataan joka toinen eläköityvä kunnes skenaario 2: shokkiskenaario, vakuutettua vuonna

69 65 KiEL-eläkemenon suhde palkkasummaan vuosina skenaariossa 1 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00%

70 66 KiEL-eläkemenon suhde palkkasummaan vuosina skenaariossa 2 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00%

71 Kirkollisveroperusteiset maksut, milj. euroa Kirkollisveroperusteiset eläkemaksut vuoden 2015 kuluttajahinnoin Kirkollisveroperusteiset eläkemaksut käyvässä rahassa

72 Eläkemaksutulon koostumus, skenaario Milj. euroa vuoden 2015 kuluttajahinnoin Palkansaajan eläkemaksut Työnantajan eläkemaksut Kirkollisvero-perusteiset eläkemaksut

73 Eläkemaksutulon koostumus, skenaario Milj. euroa vuoden 2015 kuluttajahinnoin Palkansaajan eläkemaksut Työnantajan eläkemaksut Kirkollisvero-perusteiset eläkemaksut

74 Eläkemaksut ja eläkemeno vuoden 2015 kuluttajahinnoin skenaario 1: eläkemaksut skenaario 1: eläkemeno skenaario 2: eläkemaksut skenaario 2: eläkemeno

75 71 Rahastolla katettava eläkemeno käyvin kuluttajahinnoin skenaario 1 skenaario

76 Esimerkki: Skenaarion 1 mukainen rahastolla katettava eläkemeno ja kutakin vuotta varten tarvittavat rahastot katettava meno käyvin kuluttajahinnoin tarvittava rahasto ,3 % reaalituotolla tarvittava rahasto ,3 % reaalituotolla katettava meno vuoden 2015 kuluttajahinnoin tarvittava rahasto ,3 % reaalituotolla

77 73 Eläkeuudistus 2017 Uudistuksella on sekä eläkemenoa vähentäviä, että niitä lisääviä ominaisuuksia. Esimerkiksi karttumaprosenttien muutokset ja eläkeikien nouseminen laskee tulevaa eläkemenoa. Eläkemenoa taas nostaa mm. eläkkeen karttuminen myös palkansaajan eläkemaksun osuudelta, lievempi elinaikakerroin ja työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan piteneminen. KiEL-vakuutettujen odotettavissa olevalla ikä ja sukupuolirakenteella uudistus laskee eläkemenoja 2070-luvulle saakka, ja vaikka tämän jälkeen uudistus tuottaakin melkein samoja eläkemenoja kuin ilman uudistusta, on ennustejakson loppuvuosinakin eläkemenon suhde palkkasummaan pienempi kuin ilman uudistusta

78 74 Eläkeuudistuksen vaikutus eläkemenoon ja eläkemaksuihin vuoden 2015 kuluttajahinnoin skenaario 1: eläkemaksut skenaario 1, ilman eläkeuudistusta 2017: eläkemaksut skenaario 1: eläkemeno skenaario 1, ilman eläkeuudistusta: eläkemeno

79 75 Eläkeuudistuksen vaikutus rahastolla katettavaan eläkemenoon käyvin kuluttajahinnoin skenaario 1 skenaario 1, ilman eläkeuudistusta

80 Tarvittava rahasto eri reaalituotoilla, milj. euroa ,30% 3,30% 4,30% 5,30% skenaario 1 ("joka toinen") skenaario 2 ("shokki") skenaario 1 ilman eläkeuudistusta eläkerahaston salkun arvo (1310,3 milj)

81 77 MUISTIO 1 (6) 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä Evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu Eläkevastuun käsitteestä 2 Eläkevastuun laskenta Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, mikä tarkasteluhetkellä riittäisi tulevine sijoitustuottoineen kattamaan tarkasteluhetkeen mennessä ansaittujen eläke-etuuksien kustannukset tulevaisuudessa. Eläkevastuuseen liittyy siis aina oletus tietystä sijoitusten tuotosta. Evankelisluterilaisen kirkon eläkevastuu kertoo, mikä on kirkon entisille ja nykyisille työntekijöilleen antaman eläkelupauksen hinta yhteensä laskentahetkellä. Eläkevastuu riippuu valitun sijoitusten tuotto-oletuksen lisäksi myös muista valituista oletuksista, esimerkiksi siitä, miten vakuutettujen eliniän odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän, minkä ikäisinä eläkkeelle oletetaan siirryttävän ja miten monien odotetaan jatkossa jäävän työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkevastuun arvioimiseksi on tärkeää tuntea mahdollisimman tarkkaan laskentahetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden suuruus. Koska työssä olevat kartuttavat eläkkeitään joka vuosi ja koska eläkkeelle siirtyy uusia ihmisiä ja eläkkeeseen oikeutettuja myös kuolee, ei eläkevastuu ole vakio, vaan se muuttuu vuosittain. Eläkevastuu koostuu korvausvastuusta ja vakuutusmaksuvastuusta. Korvausvastuulla tarkoitetaan vastuuta niistä tapauksista, joissa eläketapahtuma on jo sattunut, eli alkaneiden vanhuus-, perhe-, työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkkeiden pääoma-arvoa. Vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan sellaisten laskentahetkeen mennessä karttuneiden eläkeoikeuksien pääoma-arvoa, joissa eläke ei ole vielä alkanut. Evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu on laskettu täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti noudattaen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia (KiEL) sekä soveltuvin osin työntekijäin eläkelain (TEL) rekisteröidyn lisäeläketurvan ja työntekijän eläkelain (TyEL) laskuperusteita. Lähtökohtana ovat olleet vakuutustoimessa yleisesti hyväksytyt matemaattiset mallit ja laskentaperiaatteet. Eläkevastuu on laskettu yksilöllisesti jokaiselle KiEL:n piirissä eläkettä joskus työhistoriansa aikana kartuttaneelle henkilölle, olipa tämä jo eläkkeellä, KiEL:n mukaisessa työssä tai työstä eronnut, mutta ei vielä eläk- PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus

82 78 MUISTIO 2 (6) 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä keellä. Laskenta on tehty ns. prospektiivisella menetelmällä eli laskemalla jokaiselle henkilölle laskentahetkeen mennessä KiEL:n piirissä karttuneista eläkeoikeuksista pääoma-arvot diskonttaamalla tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet laskentahetkeen. Laskennassa on käytetty TyELperusvakuutuksen kuolevuutta ja työkyvyttömyysalkavuuksia. Diskonttauskorkona on käytetty 2,7 prosenttia, jonka on katsottu olevan tulevien ansiotasomuutosten ja eläkkeiden indeksikorotusten ylittävä reaalikorko. Vastaavaa korkoa käytetään myös valtion eläkelain (VaEL) mukaisen eläkevastuun laskennassa. Lisäksi laskelmissa on otettu huomioon myös elinaikakertoimen vaikutus. Laskentatuloksissa on esitetty vuoden 2014 eläkevastuu vertailun vuoksi myös 2,5 ja 3,0 prosentin diskonttauskoroilla laskettuna. Tässä muistiossa esitetyt tulokset evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuusta eivät sisällä arviota palkattomien aikojen perusteella karttuneesta eläke-etuudesta syntyneestä vastuusta. Työeläkejärjestelmän kustannustenjaossa palkattomilta ajoilta karttuneiden eläke-etuuksien eläkemeno jaetaan eläkelaitosten kesken palkkasummien suhteessa. Kevalla ei ole tiedossa koko työeläkejärjestelmässä palkattomilta ajoilta tarkasteluhetkeen mennessä karttuneista eläke-etuuksista, joten arviota ei ole voitu tehdä. 2.1 Muutokset eläkevastuun laskennassa Aktiivien ja vapaakirjalaisten eläkevastuun laskennan lähtötiedot on ensimmäistä kertaa muodostettu suoraan ansaintarekisterin tiedoista. Laskelmissa on aiempien vuosien tapaan arvioitu lisäturvan osuutta eläkevastuusta. Ansaintarekisterin tietoja on käytetty sekä aktiivien ja vapaakirjalaisten että eläkkeensaajien lisäturvaosuuden arvioinnissa, joten liitteessä 1 esitetty arvio lisäturvan osuudesta on nyt aiempaa tarkempi ja korvausvastuun osalta huomattavasti pienempi (n miljoonaa euroa). Osa-aikaeläkeläisten korvausvastuu sisältää nyt vain maksussa olevan osa-aikaeläkkeen korvausvastuun sekä ansion alenemasta karttuvan eläkkeen vastaisen eläkevastuun. Osa-aikaeläkkeellä olevien vastaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkevastuut ovat mukana aktiivien ja vapaakirjalaisten eläkevastuussa. Aikaisemmin osa-aikaeläkkeellä olevien vastainen vanhuus- ja perhe-eläkevastuu on sisältänyt sellaisia osia, jotka ovat jo olleet huomioituna aktiivien ja vapaakirjalaisten vastaisessa vanhuus- ja perhe-eläkevastuussa. Muutoksen vaikutus eläkevastuuseen on noin -23 miljoonaa euroa. PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus

83 79 MUISTIO 3 (6) 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä Eläkeuudistus Laskentatulokset 3.1 Eläkevastuu Työttömyyseläkkeitä ei tarkasteluhetkellä enää ollut yhtään kappaletta maksussa, joten ne on poistettu kokonaan liitteen 1 erittelystä. Eduskunta hyväksyi työeläkelainsäädännön muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Eläkelainsäädännön lukuisista uudistuksista vain eläkeiän nousulla ja elinaikakertoimen kehityksen loiventamisella vuodesta 2025 eteenpäin on vaikutusta vuotta 2017 edeltävien eläkevastuiden laskentaan. Muiden muutosten vaikutukset alkavat näkyä eläkevastuussa vasta vuodesta 2017 alkaen. Eläkeuudistuksen myötä tulevien uusien eläkelajien (osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke) vaikutusta eläkevastuun määrään ei ole arvioitu. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on eläkeuudistuksen valmistelussa arvioitu kustannusneutraaliksi. Työuraeläke on tarkoitettu pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehneille henkilöille. Kirkon ammattirakenteen johdosta työuraeläkkeen merkitys evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuuseen jäänee pieneksi. Yksilöllisesti laskettu eduskunnan hyväksymän, vielä vahvistamattoman, voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukainen evankelisluterilaisen kirkon eläkevastuu on Alkanut vastuu Vastainen vastuu Yhteensä Aktiivit ja vapaakirjalaiset Eläkkeensaajat Yhteensä Eläkevastuun tarkempi erittely on esitetty liitteessä 1. Nykylainsäädännön mukainen eläkevastuun määrä on euroa. Eläkeuudistuksen vaikutus eläkevastuun määrään on euroa (noin -0,15 %). 3.2 Eläkevastuu vaihtoehtoisilla diskonttauskoroilla Koron valinnalla on eläkevastuun laskennan yksittäisistä oletuksista ehkä suurin vaikutus eläkevastuun suuruuteen. Kun eläkevastuun laskennassa käytettävää korkoa kasvatetaan (ts. rahoille oletetaan korkeampi tuotto tulevaisuudessa), eläkevastuun määrä laskee ja vastaavasti korkoa alen- PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus

84 80 MUISTIO 4 (6) 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä nettaessa (rahoille oletetaan pienempi tuotto tulevaisuudessa) eläkevastuun määrä kasvaa Eläkevastuu diskonttauskorolla 3,0 % Alla olevassa taulukossa on eduskunnan hyväksymän, vielä vahvistamattoman, voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukainen evankelisluterilaisen kirkon eläkevastuu per , kun korko on 3,0 prosenttia yli etuuksien nousun Alkanut vastuu Vastainen vastuu Yhteensä Aktiivit ja vapaakirjalaiset Eläkkeensaajat Yhteensä Nykylainsäädännön mukainen eläkevastuun määrä on euroa. Eläkeuudistuksen vaikutus eläkevastuun määrään on euroa (noin -0,15 %) Eläkevastuu diskonttauskorolla 2,5 % 3.3 Eläkevastuu Alla olevassa taulukossa on eduskunnan hyväksymän, vielä vahvistamattoman, voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukainen evankelisluterilaisen kirkon eläkevastuu per , kun korko on 2,5 prosenttia yli etuuksien nousun Alkanut vastuu Vastainen vastuu Yhteensä Aktiivit ja vapaakirjalaiset Eläkkeensaajat Yhteensä Nykylainsäädännön mukainen eläkevastuun määrä on euroa. Eläkeuudistuksen vaikutus eläkevastuun määrään on euroa (noin -0,14 %). Evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu per on laskettu retrospektiivisesti eläkevastuusta Vuoden 2014 eläkevastuu on korkoutettu hetkelle Eläkevastuuseen on lisätty vuoden 2015 aikana karttuva vastuu ja vähennetty vuoden 2015 eläkemeno vuoden puolivälistä vuoden loppuun korkoutettuna. PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus

85 81 MUISTIO 5 (6) 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä Retrospektiivisellä menetelmällä saatu eduskunnan hyväksymän, vielä vahvistamattoman, voimaan tulevan eläkeuudistuksen mukainen evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu on euroa. Nykylainsäädännön mukainen eläkevastuun määrä on euroa. Eläkeuudistuksen vaikutus eläkevastuun määrään on euroa (noin -0,16 %). PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus

86 MUISTIO 6 (6) Liite 1 170/ /2015 Rahoitus / Aktuaaripalvelut Salassa pidettävä 82 1 Eläkevastuun erittely Alkanut vastuu Vastainen vastuu Yhteensä Arvio lisäturvan osuudesta (euroa / %) Vanhuus Työkyvyttömyys Perhe Aktiivit ja vapaakirjan saaneet ,5 % Eläkkeensaajat Vanhuuseläkkeet ,5 % Työkyvyttömyyseläkkeet ,5 % Osa-aikaeläkkeet ,0 % Perhe-eläkkeet ,0 % Yhteensä ,2 % Yhteensä ,4 % PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus