VERTTI 1. Lapsi ja vanhemman psyykkinen sairaus 1 (8) Matti Inkinen, hankevastaava Bitta Söderblom

Transkriptio

1 1 (8) VERTTI 1 Lapsi ja vanhemman psyykkinen sairaus Matti Inkinen, hankevastaava Bitta Söderblom Mistä projektissa on kyse Vertti1-hankeessa kohderyhmänä ovat perheet, joissa vanhempi sairastaa psyykkisesti. Hanke toimii eri hallintokuntien ja palveluntuottajien välimaastossa ja luo yhteistyötä näiden toimijoiden välillä. Hankkeen viitekehys on ennaltaehkäisy. Hankkeessa ei siis ole kyse vanhemman, eikä myöskään lapsen hoidosta tai terapiasta, vaikka aikuis- ja lastenpsykiatria (perheneuvolat) ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Lähestymistapaan ei myöskään kuulu lastensuojeluun liittyvää ns. kontrollia vaikka lastensuojelu on hankkeen kannalta tärkeä yhteistyökumppani. Ennaltaehkäisyn viitekehys, jossa painotetaan perheiden varhaista tukemista, ei tunnu tämän päivän tiukkojen resurssien ja ylikuormituksen vuoksi olevan kenenkään maata. Vaikka vanhemman psyykkinen sairaus, lisää lapsen riskiä itse sairastua, selviää moni lapsi vaikeista lapsuudenkokemuksistaan huolimatta hyvin. Näitä lapsia on opittu kutsumaan pärjääväksi lapsiksi. Tutkimalla pärjääviä lapsia on opittu ymmärtämään, mitkä tekijät ovat auttaneet heitä kasvamaan ja kehittymään terveiksi aikuisiksi lapsuusajan vaikeuksista huolimatta. Pärjäämistä edistävien prosessien ja mekanismien, ns. suojaavien tekijöiden, parempi ymmärtäminen on mahdollistanut ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämisen riskiryhmissä oleville lapsille. Nämä perheet ja lapset eivät välttämättä tarvitse terapiaa tai hoitoa. Sen sijaan he tarvitsevat tukea ymmärtääkseen, mitä perheessä tapahtuu. Tähän tarpeeseen on kehittynyt erilaisia ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja menetelmiä. Vertti-toiminta on yksi näistä. Päämäärä ja tavoitteet Vertti1-hankkeen päämääränä on ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien vanhempien perheiden pahoinvointia tukemalla vanhemmuutta ja lasten kasvua ja kehitystä. LO-projektin aikana luotiin lapsiperheille suunnattu moniammatillinen ennaltaehkäisevä vertaisryhmäinterventio lapsille ja vanhemmille, tilanteessa kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Kerättyjen palautteiden ja Söderblomin (2005) pro gradu-tutkielman pohjalta työmenetelmä tuntuu toimivan niin perheitä kuin yhteistyökumppaneita tyydyttävällä tavalla. Perhejäsenet oppivat paremmin ymmärtämään mahdollisuuksiaan itse vaikuttaa omaan elämäänsä lapsen pärjäävyyttä vahvistaen. Ammattilaisille tarjoutuu mahdollisuus moniammatillisessa, sektorirajoja ylittävässä yhteistyössä jo varhaisessa vaiheessa tukea lapsiperheitä (ennen kuin on ongelmia). Vertti1-hankkeen erityisenä tavoitteena on Vertti-toiminnan edelleen juurruttaminen Helsingin alueilla, joissa sitä on jo toteutettu sekä toiminnan vieminen myös muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin, Espooseen ja Vantaalle. Vertti1-hankeessa tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia ja pärjäävyyttä toteuttamalla Vertti-toimintaa (ryhmiä ja perhekursseja) yhteistyössä eri tahojen kanssa. Samalla pyritään vaikuttamaan tarjolla olevaan palvelutuotantoon, järjestämällä informaatio- ja koulutustoimintaa (luentoja ja menetelmäkoulutusta).

2 2 (8) Päämäärä Lapsilähtöisyyden/keskeisyyden edistäminen, myös aikuispalveluissa Uusien työmenetelmien käyttönotto sosiaali- ja terveysalalla Perheiden hyvinvointi & elämänlaatu - Lapsen psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy Vertti1 hankkeen tavoitteet Välitön vaikutus: Vertti-toiminta & perhekurssit Huomio lapsiin ja perheen tarpeisiin Avoin vuorovaikutus & itseymmärrys Perheen ongelmaratkaisutaito Lasten osallistuminen toimintaan perheen ulkopuolella Lapsen mahdollisuus ulkop. tukeen Välillinen vaikutus: koulutus & edunvalvonta, luentoja ja infotilaisuuksia menetelmäkoulutusta ja työnohjausta yhteistoiminta materiaalin tuottaminen Yhteistyökumppanit Vertti1-hanke on vahvasti eri sidosryhmien kanssa yhteistyötä toteuttava ja kehittävä toimija. Yhteistyötä tehdään niin muiden mielenterveys- ja lastensuojelujärjestöjen, kunnan sekä valtion organisaatioiden kanssa. Hanke toimii yli sektorirajojen ja luo yhteistyötä terveys- ja sosiaalipalvelujen välillä. Ilman laajaa yhteistyöverkostoa, hankkeen vaikuttavuus olisi jäänyt pieneksi. Vaikuttavuus määritellään hankkeen kykynä tuottaa tavoiteltuja vaikutuksia ja vastata kohderyhmä tarpeisiin (Finsoc, 2001). Kohderyhmällä hankkeessa ymmärretään niin lapsiperheet joissa vanhempi sairastaa psyykkisesti kuin ammattiverkosto, jotka työssään kohtaavat edellä mainittuja perheitä. Lapsi-/perhekeskeinen työ yhteiskunnallinen vaikuttaminen Sos. & terv.huollon Ammattilaiset MISSIO Lapsen ja perheen pärjäävyyden & elämänlaadun tukeminen - Lapsen psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen - Uusien työmuotojen kehittäminen, kokeilu & juurruttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen & edunvalvonta: de-stigmatisaatio ARVOT tasa-arvo & yhdenvertaisuus lapsi-/perhekeskeisyys perheen asiantuntijuus & kunnioitus Toiminnan juurruttaminen osaksi julkisen sektorin perhetukipalveluja Määräaikaisissa projekteissa on uuden toiminnan jatkuvuuden kannalta oleellista miettiä onko kyse kertaluontoisesta projektista vai onko tavoitteena luoda toimintamallia, joka on toteuttavissa jatkossa jo olemassa olevissa palvelurakenteissa. Alusta lähtien olemme tästä syystä halunneet toimia yhteistyössä kunnan eri palvelutuottajien kanssa. LO- ja Vertti1-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ryhmämalli, joka houkuttelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja organisaatioita; ei ole liian vaativa eikä sitouta liikaa. Toiminnan juurruttaminen edellyttää organisaatioiden johdon tuki toiminnalle niin, että työntekijöille mahdollistuu työaikaa ryhmien ohjaaminen. Vertti-ryhmätoiminta rakentuu organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Alusta lähtien Vertti- ryhmien toteuttamiseksi on toimittu tiiviissä yhteistyössä kunnan eri palvelutuottajien kanssa. LO- ja Vertti1-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää

3 3 (8) ryhmämalli, joka houkuttelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja organisaatioita; ei ole liian vaativa eikä sitouta liikaa. Vertti-ryhmätoiminta rakentuu organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Yhteistyö jakaa työaikakustannukset eri toimijoiden kesken. Yhteistyö hyödyntää samalla niin organisaatioiden kuin ohjaajien erityisosaamista. Tärkeänä yhteistyöprosessissa olemme kokeneet aikuispsykiatrian, perheneuvoloiden ja lastensuojelun mukana olon. Muutkin yhteistyökumppanit voidaan kutsua mukaan ohjaamaan toimintaa esim. oppilashuollosta, päivähoidosta, perusterveydenhuollosta ja seurakunnista. Konkreettinen yhteistyö avaa uudenlaisia näkymiä: opitaan toisiltamme, toistemme organisaatioiden työtavoista ja kulttuurista. Yhteistyö jakaa myös työaikakustannukset eri toimijoiden välillä. Omaisyhdistys on ollut tiiviisti mukana Helsingissä toteutetuissa ryhmissä ohjaajina, kouluttajina ja työnohjaajina (Helsingin idän, eteläisen ja pohjoisen sosiaali- ja terveystoimi). Vuonna 2007 uutena yhteystyöalueena on tullut mukaan Espoo, jossa työmenetelmää on levitetty sekä osallistumalla ryhmänohjaajina toimintaan, että järjestämällä ryhmäohjaajakoulutusta. Poikkeuksellisesti Espoon alueella aikuispsykiatrian ammattilainen ei osallistunut käytännön ryhmätyöhön ohjaajana. Uuden toiminnan mahdollistamiseksi olemme koonneet alueellisia taustaryhmiä, joihin on kutsuttu toiminnan kannalta keskeisiä tahoja. Taustatyöryhmän alueellinen tuntemus on tärkeä perusta Vertti-toiminnan toteuttamisessa. Keskeinen yhteistyötaho järjestöpuolella on Suomen lastenhoitoyhdistys, joka tarjoaa Vertti1-hankkeelle mahdollisuuden käyttää heidän omistamaansa loma- ja kurssikeskus Högsandia perhekurssien järjestämiseksi. Mielenterveyden keskusliiton, etenkin Perttu-hankeen ja Ehjä lapsen mieli-projektin kanssa yhteistyö on rakentunut yhteisten keskustelufoorumien muodossa esim. arviointikysymyksissä. Vertti1-hankkeen työntekijät ovat myös eri perhe- ja lapsihankkeiden ohjausryhmien jäseniä (Ehjä lapsen mieli-, ja Ehjä perhe-projekti (Ehjä Perhe - Vankiperheiden ehkäisevä ja kuntouttava vertaisryhmätoiminnan jatkokoulutuksen kehittämisprojekti /Kriminaali-huollon Tukisäätiö). Kunnan, etenkin Helsingin kaupungin kanssa, on toteutettu myös koulutustoimintaa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin koulutusyksikön kanssa toteutettiin Studia Generalis-luentosarjaa, johon osallistui luennoitsijoina mielenterveystyön asiantuntijoita. Yhteistyö Stakesin Toimiva lapsi & perhe-hankkeen kanssa on jatkunut tiiviinä niin menetelmien kehittämisen kuin yhteisten koulutusten tiimoilta. Stakesin Sosiaalipalvelujen arviointiryhmä Finsocin työryhmä on Hyvät käytännöt -ohjelman myötä, etenkin vuoden 2007 aikana, ollut tärkeä yhteistyökumppani. Vertti-ryhmätoiminta hyväksyttiin vuoden aikana hyväksi käytännöksi. Hyvät käytännöt - nimikettä käytetään uusille tai jo vakiintuneille toimintatavoille tai menetelmille joilla päästään hyviin tuloksiin ja joiden toivotaan leviävän laajempaan käyttöön. Perhekurssitoiminta on kuulunut osana Vertti 1 hankkeeseen. Hankkeessa olemme toteuttaneet vuosittain yhden kurssikokonaisuuden, johon kuuluu kaksi kolmen päivän kurssijaksoa. Ne on toteutettu yhteistyössä Suomen lastenhoitoyhdistyksen kanssa Högsandin kurssikeskuksessa. Useampien perhekurssien järjestäminen vaatii lisäresursseja rahoitukseen henkilökunnan ja kurssista aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Hankkeemme päättyy vuonna 2009, minkä vuoksi perhekurssitoiminnan toteutusta ja toiminnan laajentamista ajatellen tarvitaan uusia rahoituskanavia. Olemme

4 4 (8) käynnistäneet keskustelut Kelan kanssa rahoituksen saamiseksi kokeilutoimintana. Tähän keskusteluun on liitetty myös perhekurssitoimintaan liittyvän tutkimuksen liittäminen toiminnan arviointiin. Vertti-ryhmä Espoossa Vertti- ryhmien aloittaminen on aina haastavaa ja mielenkiintoista. Miten löytää oikea väylä, tapa toiminnan aloittamiseksi? Mistä löytää Vertti- ryhmistä kiinnostuneet yhteistyötahot? Esimerkkinä Vertti -ryhmien aloittamiseen esiin nousevista haasteista ja mahdollisuuksia kuvaamme Espoon, Leppävaaran alueen Vertti-toiminnan käynnistämistä. Vertti- toimintaa olemme käynnistäneet luomalla taustaryhmän, jossa olisi mahdollisimman laaja edustus alueen eri organisaatioista. Syksyllä 2006 otettiin yhteyttä Leppävaaran alueella toimiviin organisaatioihin, joilla todennäköisesti olisi kosketuspintaa perheiden kanssa, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia ja perheessä on alaikäisiä lapsia. Luonnollisesti tähän joukkoon kuului perheneuvola, lastensuojelu ja aikuispsykiatria. Taustaryhmään saatiinkin laaja edustus psykiatrian poliklinikalta HUS, lastensuojelusta, perheneuvolasta, perusterveydenhuollosta, lastenpsykiatrian poliklinikalta, nuorisopsykiatrian poliklinikalta ja seurakunnasta. Mahdollisimman laaja edustus edesauttaa ryhmätoiminnan käynnistämistä ja tunnettavuutta. Työryhmässä on myös alueellista asiantuntemusta mitä voidaan hyödyntää suunnittelussa. Taustaryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana yhden kerran, josta innostuneena aloitettiin toiminnan käytännön suunnittelua Leppävaaran alueella asuville kohderyhmän perheille. Taustaryhmään löytyi asiasta kiinnostuneita ammattilaisia. Vertti- toiminnan käynnistämiseen oli selkeä tuki taustaryhmästä. Leppävaaran lastensuojelussa yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu perheille tarjottavan ryhmätoiminnan kehittäminen. Myös alueen perheneuvolassa oli kokemusta väkivaltaa kokeneiden lasten vertaisryhmä toiminnasta, mikä helpotti ryhmien aloittamista. Lasten- ja vanhempien vertaisryhmätoiminta oli tuttua ja kokemukset siitä hyviä. Taustaryhmässä päätettiin, miten toimintaa viedään eteenpäin: tiedottaminen ja markkinointi, aikatauluista ja konkreettisesti ryhmien ohjaamisesta yhteistyössä Vertti1-hankkeen työntekijöiden kanssa. Aikatauluksi sovittiin ryhmän aloitus keväällä Leppävaaran lastensuojelusta mukaan lähti yksi työntekijä lastenryhmän ohjaajaksi (perhetyöntekijä), toinen vanhempien ryhmän ohjaajaksi (sosiaalityöntekijä) ja perheneuvolasta yksi työntekijä lastenryhmään (lastenpsykiatri), hänkin Leppävaarasta. Alkuvuonna järjestettiin ilmainen puolenpäivän info- ja koulutustilaisuus Leppävaaran alueen ammattilaisille, jossa nostettiin lapsiteemaa fokukseen ja kerrottiin tarkemmin Vertti- toiminnasta. Keväällä jouduimme kuitenkin toteamaan, ettei uuden toiminnan aloittaminen onnistuisikaan suunnitelmien mukaan: toimintaan ohjautuneita perheitä ei ollut riittävästi. Oltiin oltu liian optimistisia. Vaikka tiedotusta, ryhmäesitteiden muodossa, olivat levinneet laajasti alueen toimijoiden verkostoissa, emme ilmeisesti tavoittaneet toiminnan kohderyhmää. Taustatyöryhmässä sovittiin toiminnan siirtymisestä syksylle 2007 ja päätettiin laajentaa toimintaa koskemaan koko Espoon aluetta. Kevätkaudella panostettiin ryhmätoiminnan markkinointiin. Vertti1-hankkeen työntekijät vierailivat, osittain tulevan ryhmän muiden ohjaajien kanssa, lapsiperheiden kanssa työtä tekevien toimipisteiden kokouksissa. Vierailujen tarkoitus oli kertoa Vertti- toiminnasta ja laajentaa verkostoa. Alkusyksyllä 2007 järjestettiin vielä yksi puolen päivän koulutustilaisuus. Lokakuussa voitiin sovitusti aloittaa Espoon ensimmäinen Vertti- ryhmä. Koossa oli joukko motivoituneita lapsi ja

5 5 (8) vanhempia kuudesta perheestä. Riittävä tieto alkavasta ryhmästä oli saavuttanut ammattilaiset ja tämän myötä vanhemmat ja perheet. Pohdintaa Perheiden tavoittaminen ja ohjaaminen ryhmiin on Vertti- toiminnan yksi suurimmista haasteista. Tiedämme, että kohderyhmään kuuluvia vanhempia ja lapsia on runsaasti niin aikuisten kuin lapsiperheiden palveluiden piirissä. Tiedämme myös omien kokemusten kautta, että sairastuneet vanhemmat ovat usein hyvin huolissaan perheensä ja lastensa tilanteesta. He kaipaavat apua ja tukea. Miksi perheitä ei tavoiteta? Missä kohtaa informaatioketju katkeaa? Kun uudenlainen työmalli otetaan käyttöön, sen tunnetuksi tekeminen vie aikaansa. Ammattilasten taholta epävarmuus toiminnan tavoitteista ja työmenetelmistä sekä kohderyhmän sopivuudesta saattaa vaikeuttaa ohjautumista. Myös vaikeus nostaa vanhemman sairaus keskusteluun, saattaa estää perheiden ohjautumista. Työpaineet sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät edesauta uudenlaisten työtapojen juurtumista ja uudenlaisten toimintamallien käyttöönotossa. Etenkin suurissa kaupungeissa tuntuu lisäksi olevan paljon erilaista toimintaa tarjolla. Uusi työmuoto uppoaa helposti tähän suureen tarjontamäärään. Yksi projektin haaste onkin kehittää käytäntöjä, joilla voidaan parantaa perheiden ohjautumista ryhmiin. Tämä helpottaisi myös ryhmän ohjaajien työtä ja he voisivat keskittyä ryhmien ohjaamiseen, eikä itse ryhmien markkinointiin tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa. Tämä kysymys nousi esiin myös kesällä 2007 Helsingin Vertti- ryhmänohjaajien tapaamisessa; Miten mahdollistaa toimintaan ohjautumista niin, että tieto tulevasta toiminnasta tavoittaa siitä hyötyvät perheet? Ryhmätoiminnan markkinoinnin rinnalla tarvitaan lisää koulutusta ja informaatiota, joka nostaa esiin lasten ja vanhempien aikaisen tuentarpeen. Yhteistyö Stakesin Toimiva lapsi & perhe hankkeen kautta on saatu myös tukea ja näkyvyyttä Vertti - ryhmille. Vertti -ryhmänohjaajien tapaaminen kesäkuussa 2007 Hankkeen tavoitteena on juurruttaa Vertti-ryhmätoiminta osaksi kuntien palvelutarjontaan. Palautteen saaminen toimintaan osallistuneilta ohjaajilta onkin tärkeää. Toukokuussa 2007 järjestettiin tapaaminen, johon oli kutsuttu ohjaajina toimintaan osallistuneita ja mahdollisia tulevia ohjaajia. Puolen päivän tapaamiseen tuli 15 henkeä ilahduttavan suuri joukko innostuneita ammattilaisia Helsingistä ja Espoosta. Perheneuvoloista oli mukana neljä työntekijää, joista jokainen oli ollut mukana ohjaajana ainakin yhdessä Vertti -ryhmässä. Lastensuojelusta tapaamiseen osallistui kolme perhetyöntekijää/sosiaaliohjaajaa. Läsnä oli myös yksi työntekijä joka koordinoi Itä- Helsingin alueella toteutettavaa vertaisryhmätoimintaa (ei vain Verttitoimintaa). Aikuispsykiatrian poliklinikoilta tapaamisessa oli mukana neljä työntekijää. Vertti1-hankkeessa olimme kiinnostuneita, miten Vertti -ryhmä toiminnan juurruttaminen jo olemassa olevaan palveluketjuihin oli onnistunut. Voidaanko Vertti - ryhmätoiminnalla tukea siihen osallistuvien organisaatioiden työtä ja perustehtävää. Toiminnan kehittämisen kannalta olimme kiinnostuneita kuulemaan yhteistyökumppaneiden kokemuksia niin työskentelyn mahdollisuuksista kuin myös haasteista. Kysymyksiä työstettiin neljässä ryhmässä. Vertti1- hankkeen työntekijät eivät osallistuneet ryhmiin. Kukin työryhmä sai yhden kysymyksen pohdittavakseen alla olevasta listasta Vertti -toiminnan mahdollisuudet

6 6 (8) Vertti -toiminnan vahvuudet Vertti -toiminnan heikkoudet Vertti -toiminnan uhat ja haasteet Aikaa työskentelyyn käytettiin n. 45 min, minkä jälkeen kokoonnuttiin yhteen purkamaan työryhmien ajatuksia. Olemme referoineet tähän alle keskustelussa nousseet asiat. Vahvuudet Toimijoiden näkökulmasta Vertti -ryhmien vahvuus on moni- ammatillinen yhteistyö, mikä mahdollistaa konkreettisen toimiominnan aikuispsykiatrian, lastensuojelun ja perheneuvolan välillä. Monilla ryhmiin osallistuvilla perheillä on tai on ollut asiakkuus kaikkiin näihin organisaatioihin. Perheille mahdollistuu yhteistyön syventäminen ja täsmäavun tarjoaminen. Yhteistyö luo yhteisen pohjan suunnitelmallisempaan perhetyöhön. Toimitaan yhteisten tavoitteiden suuntaan, avohoitosuunnitelma ei jää lillumaan totesi vahvuuksia pohtinut ryhmä. Perheiden kannalta vahvuudeksi koetaan myös ryhmien myötä tarjoutuva vertaistuki, jota kautta oman perheen tilanne normalisoituu ; emme ole ainoita. Lisäksi perheen vanhemmalle ja lapselle/lapsille syntyy ryhmästä yhteinen kokemus. Vertti -toiminnan vahvuutena nähdään myös vaikeiden asioiden puhekeksiottamisen mahdollisuus niin perheen kanssa kuin perheessä sen jäsenten välillä. Lapsi tulee työskentelyssä paremmin kohdatuksi. Työryhmä arvioi vahvuudeksi myös lähestymistavan ennaltaehkäisevä tavoite ja vanhemmuuden tukeminen. Toiminta nähdään vaikuttavan voimavarastavasti vanhemmuuteen. Mahdollisuudet Ryhmien ohjaamisen vaatii yhteistyötä ja samalla kun se mahdollistaa monenlaisen osaamisen hyödyntämisen. Mahdollisuutena nähdään, että Vertti- toiminnan lähestymistapaa on mahdollista kehittää. Ryhmätoiminnassa dialogisuus ja yhteistyö vanhempien ja lasten ryhmien välillä luo pohjaa myös perhekohtaisessa työskentelyssä, jossa keskustelua voidaan jatkaa perheissä tarpeen mukaakaan. Vertti- toimintaa ja sen menetelmiä voidaan soveltaa myös tilanteissa joissa perheessä on muita vaikeuksia. Ryhmiä perheille, joissa vanhemmalla on esim. päihteidenkäytön liikakäyttö tai jokin vaikea somaattinen sairaus, voi toteuttaen Vertti-mallia soveltaen. Ryhmä rakenne antaa selkeän perusmallin, minkä pohjalta toimintaa voidaan sisällöllisesti kehittää. Mahdollisuutena koetaan omien taitojen ja erityisosaamisen sekä luovuuden toteuttaminen perusmallin puitteissa. Parhaassa tapauksessa työskentely on yhteistä ja yhdessä oppimista, jolloin se voi edistää muutakin yhteistyötä asiakasperheiden hyväksi. Vertti- ryhmien koetaan tarjoavan mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn varhaisessa vaiheessa. Toiminnan päämääränä on ennaltaehkäistä lasten sairastumista. Vanhempien lisääntynyt tietoisuus siitä, miten sairaudesta ja omista ongelmistaan huolimatta, hän voi tukea lapsensa pärjäävyyttä. Vertti-toiminnan mahdollistaa työryhmän mukaan myös niiden perheiden tunnistaminen jotka tarvitsevat lisäapua ja tukea. Uhat/haasteet/heikkoudet Haasteena koetettiin perheiden ohjautuminen ryhmiin. Miten Vertti- toimintaa saataisiin tutuksi ammattilaisille ja perheille. Sosiaali- ja terveystoimessa on ollut uudistuksia niin työhön kuin aluejakoihin liittyen. Muutosten keskellä kiinnostus uuteen toimintaa ei välttämättä houkuttele työntekijää. Myös henkilöstön vaihtuvuus ja avoimet toimet ovat arkipäivää. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimessa ovat työpaineet ja kiire tosiasia. Miten ehtii ja jaksaa suoriutua kaikista tehtävistä.

7 7 (8) Vertti-ryhmien jatkuminen henkilöityy helposti aktivisteihin, jotka ovat ohjanneet useita ryhmiä. Toiminnan jatkumisen kannalta koettiinkin tärkeäksi, että löydetään uusia ohjaajia. Toisaalta nämä aktivistit ovat olleet keskeisiä henkilöitä toiminnan juurruttamisessa ja kehittämisessä. He ovat siirtäneet käytännön työn kautta tietoa uusille ohjaajille. Ryhmiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja vanhemman sitoutumiseen. Tilanteet, joissa perheessä on akuutti kriisi, ei Vertti-ryhmä kykene tarjoamaan riittävää tukea. Haasteelliseksi koettiinkin, miten tavoittaa ja valita ryhmiin perheet, jotka eniten hyötyvät toiminnasta. Perheet, joissa vanhemmalla on psykoottisia oireita, mietitytti. Miten kehittää ryhmää niin että myös näille perheille mahdollistuisi osallistuminen ryhmiin. Tiedottamisesta keskusteltiin laajemmin. Ryhmien aloittaminen helpottuisi, jos ryhmien kokoaminen ei olisi pelkästään ohjaajien vastuulla. Toiveena ja kehittämishaasteena keskusteltiinkin siitä miten saataisiin luotua järjestelmä, joka helpottaisi perheiden ohjautumista ryhmiin. Oulunkylä psykiatrisella poliklinikalla on otettu käyttöön Vertti-lista, johon otetaan tiedot vanhemmista, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan ryhmään. Jotta se toimii, edellyttää se myös niiden työntekijöiden aktivoimista, jotka eivät osallistu ryhmien ohjaamiseen. Todettiin, että asia on aina syytä ottaa esille esim. työpaikkakokouksissa. Ohjautumista helpottaa, jos toiminta on pysyvää. Kokemukset Itä-Helsingistä, jossa Vertti-ryhmiä on ollut vuodesta 2003, osoittavat, että ryhmiin löytyy jo helpommin perheitä. Vertti -toiminnan vaikuttavuudesta kaivattiin enemmän tutkittua tietoa. Ryhmien ohjaajien kokemukset ryhmistä ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Samoin perheiltä kerättyjen palautteiden perusteella perheet ovat olleet tyytyväisiä toimintaan. Erityisesti tuotiin esiin kysymys, minkälaiset perheet hyötyvät toiminnasta. Tämä tieto auttaisi kohdentamaan ryhmiä perheille, jotka eniten hyötyisivät toiminnasta. Tutkimusten kautta kaivataan myös lisää tietoa ryhmien vaikuttavuudesta. Pohdintaa arvioinnista Vertti1-projekti on kehittämishanke. Kuljetamme arvioivaa työotetta punaisena lankana projektissa (sisäinen arviointi). Myös Vertti-ryhmien prosesseihin on omaksuttu arvioivaa työotetta: se kulkee mukana luontevana apuvälineenä. (Ray, 2004) Tämä on mahdollistanut reflektiivisen oppimisprosessin, joka on ylläpitänyt työntekijöiden innostusta ja toiminnan jatkokehittämistä. Vertti1-hankkeen ja -ryhmien tavoitteiden toteutumista, onnistumisten ja ongelmakohtien analysointia toteutamme systemaattisella itse arvioinnilla muun muassa päiväkirjan muodossa. Olemme päätyneet sisäisen arvioinnin hyödyttämiseen, koska nähdään laajaa substanssiosaamista välttämättömänä kehittelyprosessissa. Ohjaajien omakohtaiset ryhmäpäiväkirjat, johon kirjaamme huomioita ja havaintoja ryhmätapahtumista on tärkeä itse arvioinnin ja oppimisen menetelmä. Pohjana toimii Arvi-työkalupakin lähestymistapa ja ideat (ks. Hyttinen, 2005). Jokaisen Vertti- ryhmätapaamisen jälkeen ohjaajat myös jakavat keskenään omien ryhmien kuulumiset (n min). Tämän lisäksi sovitaan myös yhteisistä suunnittelu- ja työnohjausistunnoista. Päiväkirjan tyyli, ts. onko se vapaamuotoinen, tiettyihin teemoihin keskittyvä vai ennakolta tarkemmin strukturoituun lomakkeeseen pohjautuva ryhmäpäiväkirja, ei ole merkityksellistä. Oleellisinta on että ohjaaja kokee työskentelyn omakseen ja paneutuu prosessiin reflektoivaan arviointiin.

8 8 (8) Vertti-toiminnan arvioinnin ja kehittämisen tueksi kerätään palautteita myös niin vanhempien kuin lasten osalta. Ryhmän jälkeiseen tapahtuvat perhekohtaiset palautekeskustelut antavat tietoa perheen kokemuksista. Ammattilaisen pohdintoja toiminnan mahdollisuuksista ja haasteista selvitämme eri puolilla toimivien ohjaajien verkostopalavereissa. Menetelmäkoulutuksiin osallistuvien ammattilaisten arkipäivän kokemuksia Vertti-toiminnan toteutuksesta, mahdollisuuksista ja vaikeuksista, tämän päivän perhepalveluissa kartoitetaan. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti toiminnan juurruttaminen. Vertti1-hanke on määräaikainen, mikä vaikeuttaa Vertti-toiminnan ennaltaehkäisevän tavoitteen pitkäaikaista seurantaa. Lyhyempää seurantaa on kuitenkin mahdollista toteuttaa. Ennen ryhmän alkua vanhempien kanssa tehdään perhekohtainen tavoitesuunnitelma ja tilannearvio suhteessa tavoitteisiin (joitakin yleisiä, joitakin vanhempien omia tavoitteita, n kpl (LIITE 1). Vanhempien kanssa arvioidaan palautekeskustelussa intervention vaikutus tavoitteisiin (muutos). Sovitaan myös puolen vuoden, vuoden ja puolentoista vuoden jälkeen tapahtuvista yhteydenotoista, jolloin yhdessä vanhemman kanssa arvioidaan tilannetta tavoitteiden pohjalta koko perheen kannalta. Pitkäaikaisella seurannalla voidaan tukea ja vahvistaa niitä tavoitteita ja prosesseja, joita Vertti-ryhmissä käynnistetään. Vertti -toiminnan laajentaminen: ohjaaja- ja menetelmänkoulutus Olemme kehittäneet 5-6 päivän koulutusmallin ohjaajille, joka perustuu kirjoittamaamme Vertti käsikirjaan. Huomiota kiinnitetään lastenryhmän ohjaamisen erityispiirteisiin sekä rinnalla toimivan vanhempien ryhmän prosessiin. Koulutuksen aikana tutustutaan Vertti -toimintaan kokemuksellisesti teemakäsittelyn ja harjoitusten kautta. Tavoitteena on, että koulutuksen aikana, osallistujat laatisivat suunnitelman ryhmän aloittamiseksi. Kokemuksemme mukaan koulutus toimii parhaiten, jos koulutettavat aloittavat oman käytännön ryhmätyöskentelyn jo koulutuksen aikana. Näin ollen koulutettavien kokemuksia voidaan oppimisprosessissa työnohjauksellisesti käsitellä koulutusryhmässä. ( Menetelmäkoulutukseen osallistuminen työpareina tai työtiiminä edesauttaa myös toiminnan aloittamista. Vertti-toiminta rinnakkaisine ryhmineen on suhteellisen iso koneisto jota on haasteellista saattaa alkuun yhden henkilön tai organisaation voimin. Paikkakuntakohtaisesti toteutettu Vertti- koulutus tilaustyönä mahdollistaa myös verkostoitumisen. Tämä on keskeistä sekä markkinoinnin näkökulmasta kuin ohjaajareservin luomisen näkökulmasta. Beardslee (1998) on todennut, että ennaltaehkäisyn suuren tarpeen vuoksi on tärkeää, että preventiiviset interventiot kehitetään sellaisiksi, että niiden toteuttaminen on mahdollista eri organisaatioissa ja ammattikunnissa. Tässä olemme onnistuneet. Alueilla, joilla olemme toteuttaneet ryhmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, on Vertti -toiminta jäänyt osaksi jatkuvaa palvelutarjontaa. Kehittämämme koulutusohjelman ja kirjoittamamme käsikirjan myötä on toiminta siirtynyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja lähestymistapaa on otettu käyttöön eri kohderyhmille tarkoitetuissa palveluissa. Koulutustoimintamme, käsikirja ryhmänohjaajille sekä muut tuotoksemme mahdollistavat työmenetelmän käyttöönottoa ja laajentamista.