KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA Maa- ja metsätalousministeriö 2010

2 Arvoisa kalakaupan ammattilainen! Kalanjalostuksella ja kalakaupalla on pitkät perinteet suomalaisessa kalatalouselämässä. Tällä hetkellä ala on ehkä historiansa suurimmassa rakennemuutoksessa. Yritysten kehittämistä ohjaavat voimakkaasti säädösvaatimusten uudistuminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu niin raakaaineista kuin asiakkaistakin. Kala arvostettuna ja terveellisenä elintarvikkeena on alan vahvuus ja elinvoimaisuuden perusta. Kalan jalostus ja kauppa ovat alkutuotannon lisäksi osa kalatalouden arvoketjua, jonka kehittäminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Siksi olemme valmistelleet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman. Se kuuluu samaan sarjaan aiemmin valmistuneiden vesiviljelyn ja ammattikalastuksen kehittämisohjelmien kanssa. Kolme kehittämisohjelmaa sisältävät kalatalouselinkeinojen kehittämisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä, joista osaa toteutetaan koko ajan ja osaa valmistellaan ja käynnistetään hallinnon ja yksityisen sektorin voimavarojen mukaan. Kehittämisohjelmat ovat osoitus maa- ja metsätalousministeriön halusta tehdä parhaansa kalatalouselinkeinojen toimintaympäristön kehittämiseksi. Kiitän kaikkia kalanjalostuksen ja kalakaupan toimijoita suomalaisen ruokakulttuurin säilyttämisestä ja eteenpäin viemisestä. Toivon menestystä työllenne jatkossakin. Helsingissä 9. syyskuuta 2010, Sirkka-Liisa Anttila Maa- ja metsätalousministeri

3 Tiivistelmä Johdanto Kalanjalostuksen ja kalakaupan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehitys ja nykytila Kalamarkkinoiden kehitys Suomessa Kalanjalostus ja kalakauppa Suomessa Kalakaupan kehityssuunnat Tavoitetila vuonna Vaikuttavuustavoitteet Ydinkysymykset ja toimenpiteet Ohjelman toteuttaminen ja seuranta...14

4 Tiivistelmä Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa alan toimintaympäristöä ja kilpailuedellytyksiä kansainvälistyvillä kalamarkkinoilla. Kehittämisohjelma täydentää Suomen elinkeinokalatalouden strategiasuunnitelmaa ja sitä toteuttavaa toimintaohjelmaa Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelmassa on määritelty toimialan tavoitetila, ydinkysymykset ja toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. TAVOITETILA Kala on arvostettu terveellinen elintarvike, jonka kysyntä kasvaa. Suomessa on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kalan jalostuksen ja kaupan toimiala. Ydinkysymys 1: Kalan saatavuuden ja laadun turvaaminen Toimenpide 1.1 Alkutuotannon toimintaedellytysten edistäminen Toimenpide 1.2 Koko arvoketjua palvelevan infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen Toimenpide 1.3 Tuontiraaka-aineen saannin turvaaminen Toimenpide 1.4 Laadun ja jäljitettävyyden varmistaminen Ydinkysymys 2: Osaaminen ja työvoiman saatavuus Toimenpide 2.1 Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ammattitaidon kehittäminen Toimenpide 2.2 Tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet Ydinkysymys 3: Markkinoiden kasvattaminen Toimenpide 3.1 Kalan menekinedistämistyön tehostaminen Toimenpide 3.2 Tuotekehityksen edistäminen Ydinkysymys 4: Hallinnon ja elinkeinon välisen yhteistyön kehittäminen Toimenpide 4.1 Yhteistyö viranomaisten toiminnan parantamiseksi Toimenpide 4.2 Hyvän käytännön ohjeet Vaikuttavuustavoitteet Raaka-aineen saanti on turvattu Elinkeinokalatalouden koko arvoketjun sisäinen ja ulkoinen yhteistyö lisääntyy. Infrastruktuuri ja logistiikka palvelevat tehokkaasti alkutuotantoa, jalostusta ja kauppaa Kalan kulutus lisääntyy ja löydetään uusia markkinoita Markkinoille kehitetään uusia tuotteita Varmistetaan työvoiman saatavuus ja ammattitaidon korkea taso Yritysosaaminen paranee niin taloudellisissa kuin tuotantoon liittyvissä asioissa Alan yritysrakenne ja toimintakyky markkinoilla vahvistuvat Hallinto kohtelee kaikkia alan yrityksiä yhdenmukaisella ja ennustettavalla tavalla

5 1 Johdanto Kalan maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Nopeinta kasvu on kehittyvissä maissa, mutta myös pitkälle teollistuneissa maissa kuten Suomessa terveellisten kalatuotteiden kysyntä lisääntyy koko ajan. Suomalaiset kuluttajat toivovat korkealaatuista tuorekalaa sekä monipuolisesti helppokäyttöisiä kalajalosteita. Elintarvikekalan kokonaismarkkinat Suomessa ovat noin 80 miljoonaa kiloa, josta lohikalojen osuus on runsaat 30 miljoonaa kiloa. Kalan kulutuksen ja jalostussektorin voimakas kasvu Suomessa EU-jäsenyyden aikana on pohjautunut suurelta osin tuotuun viljeltyyn kalaan. Kotimaisen kalan kulutus ja sen osuus kalan kokonaiskulutuksesta on vähentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys johtuu pitkälti siitä, että kotimaisen kalan alkutuotanto ei ole pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään pääasiassa toimintaympäristöstä johtuvien rajoitteiden vuoksi. Niitä on käsitelty vesiviljelyn ja ammattikalastuksen kansallisissa ohjelmissa. Raaka-aineen saatavuus rajoitti suomalaisen kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittymistä vielä 1980-luvulla. Tällöin jalosteiden tuotanto ja kalakauppa oli pääosin kotimaisen kausiluonteisesti saatavan raaka-aineen varassa. Tuoreen kalan tuontirajoitteita alettiin purkaa 1990-luvun alussa, minkä seurauksena kalanjalostus ja kalakauppa lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on yli kaksinkertaistunut sen jälkeen kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Nykyisin kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan osuus Suomen kalatalouselinkeinojen kokonaisliikevaihdosta on yli 80 %. Kalakaupan vapautumisen seurauksena globaalit tuotannossa tai kaupassa tapahtuvat muutokset heijastuvat nopeasti myös Suomen kalatalouteen. Kilpailu myös kotimaassa on kiristynyt ja kaupan vaatimukset ohjaavat kalateollisuuden kehitystä. Alalla on tapahtunut keskittymistä, mutta yritysten määrä on edelleen suuri ja ala on pienyritysvaltainen. Ala on heikko neuvottelukumppani suurille kaupan keskusliikkeille ja haavoittuvainen markkinahäiriöissä. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman Sen tavoitteena on parantaa suomalaisen kalanjalostusteollisuuden ja kalatukkukaupan toimintaympäristöä ja kilpailuedellytyksiä kansainvälistyvillä kalamarkkinoilla. Kalanjalostuksen ja kalakaupan ohjelma täydentää vuosille tehtyä Suomen elinkeinokalatalouden strategiasuunnitelmaa ja sitä toteuttavaa toimintaohjelmaa. Ohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa kehittämisryhmässä, joka koostuu alan järjestöjen, kalatalousyritysten, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön edustajista. 2 Kalanjalostuksen ja kalakaupan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kalakaupan alalla toimivat yritykset tarjoavat laajan valikoiman niin kotimaassa kuin ulkomailla tuotettua kalaa ja äyriäisiä suomalaisille kuluttajille ympäri vuoden. Kala on herkkä elintarvike, minkä vuoksi sen käsittely vaatii taitoa ja osaamista ja koko tuotantoketjun vastuullista ja ammattitaitoista toimintaa. Uudet herkulliset ja helppokäyttöiset tuotteet houkuttelevat uusia kuluttajia terveellisen ruuan pariin. 5

6 Kalanjalostuksella ja kalakaupalla on työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Alan tuotanto on sijoittunut koko maahan. Alan tuottavuus on lisääntynyt automaation kehityksen myötä. Kalan jalostuksen ja kaupan työpaikat ovat olleet pitkään kasvussa. Kattava yritysverkosto pitää yllä kalan alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä myös syrjäisillä alueilla, joilla vaihtoehtoisten elinkeinojen syntyminen on vaikeaa. Kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset osallistuvat kansainväliseen kaupankäyntiin tuojina ja viejinä. Suomalaiset yritykset noudattavat Euroopan unionin lainsäädäntöä, jolla ehkäistään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Suomalainen kalakauppa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja tuodun kalan alkuperä voidaan aina selvittää. Näin voidaan myös huolehtia siitä, että tuonnilla ei ole kielteisiä vaikutuksia alkuperämaiden väestölle tai kalakannoille. 3 Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehitys ja nykytila 3.1 Kalamarkkinoiden kehitys Suomessa Suomen kalamarkkinat olivat 1980-luvun loppuun asti sangen suljetut. Kalasäilykkeiden ja kalavalmisteiden tuontia vapautettiin jo 1960-luvulla, mutta muun muassa tuorekalojen ja savustuksen raaka-aineen tuontiin vaadittiin tuontilupa aina 1990-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen tuoreen kalan tuontisuojaa alettiin asteittain vähentää. Aluksi kaupan esteitä purettiin EFTA-maiden välillä ja vuonna 1995 vapautui kauppa EU-maiden kanssa. Tämän jälkeen kalakauppaa on käyty EU:n asettamin ehdoin. EU:n kalaa koskevista kauppapoliittisista toimista tärkeimpiä esimerkkejä ovat Norjan lohen tuontia koskeneet minimihinnat ja kirjolohen polkumyyntitullit sekä sillin tuontitullit ja yhteisön niistä myöntämät tariffinalennukset. EU:n asettamista dioksiinin enimmäismääristä johtuva isokokoisen silakan markkinoinnin kielto yhteisössä Suomen ja Ruotsin ulkopuolelle on niin ikään suoraan Suomen kalataloutta koskeva rajoitus. Kotimaisen kalan osuus markkinoista oli vielä 1980-luvun alussa kaksi kolmasosaa, ja suurin osa tarjonnasta oli silakkaa (Kuva 1). Silakan osuus alkoi laskea samaan aikaan kun kuluttajien arvostamat lohikalat tulivat markkinoille suurina volyymeinä ja hinnaltaan kohtuullisina. Ensin lisääntyi viljellyn kirjolohen tuotanto nopeasti Suomessa ja kaupan vapautumisen jälkeen norjalainen viljelty lohi valtasi markkinat tn Muu tuontikala Muu kotimainen kala Silakka Tuotu lohikala Kotimainen kirjolohi Kuva 1. Kaupallisen kalan tarjonnan kehitys Suomessa vuosina Tuotu lohi ja kotimainen kala on laskettu kokonaisen kalan painona ja muu tuonti tuotepainona. (Lähde: RKTL) Kuva 2. Kalan kulutuksen kehitys Suomessa vuosina Kotimainen kala sisältää myös vapaa-ajan kalastuksen saaliin. Kg/henkilö (Lähde: RKTL) kotimaa tuonti 6

7 Viljellyn kalan tarjonnan lisääntyminen mahdollisti entistä laajemmat investoinnit kalan jalostukseen, jakeluun ja vähittäiskaupan kalatiskeihin. Viljelty kala sopii nykyaikaisen kalakaupan tarpeisiin, koska sitä voidaan kalastettua kalaa helpommin tarjota kysyntää vastaavasti. Kotimaisen kirjolohen viljelyä on kuitenkin jouduttu rajoittamaan heikon kannattavuuden ja ympäristölupien tiukentumisen vuoksi siinä määrin, että kalan kysynnän kasvu on tyydytetty pääosin tuontikalalla. Kaupan näkökulmasta kotimaisen kalastetun kalan ensisijainen ongelma on liian pieni ja kausiluonteinen tarjonta. Ainoastaan silakkaa ja muikkua on pystytty kalastamaan lähes ympäri vuoden, mutta silakan kysyntä on vähentynyt. Silakan tarjonta ei myöskään tyydytä teollisuuden kysyntää, koska teollisuus tarvitsee fileerauksen raaka-aineeksi suurikokoista silakkaa saaliiden tuottaessa pääasiassa pienikokoista kalaa. Kulutustottumukset ja kalan tarjonta ovat kehittyneet rinnakkain. Kuluttajat käyttävät mielellään helposti ruuaksi valmistettavaa kalaa ja odottavat tuoreen kalan ohella pitkälle jalostettuja tuotteita. Kalan kysynnän kasvulle tärkeitä virstanpylväitä ovat olleet ruodottomien lohituotteiden tuominen markkinoille ja yleisesti jalostusasteen nousu. Valmiiden kuluttajapakkausten lisääntyminen on parantanut kalan saatavuutta, koska niiden avulla kalaa on voitu myydä sellaisissakin kaupoissa, joissa ei ole palvelutiskiä. 3.2 Kalanjalostus ja kalakauppa Suomessa Suomessa toimii runsaat 200 päätoimialanaan kalan jalostusta tai kalan tukkukauppaa harjoittavaa yritystä. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 350 miljoonaa euroa. Yritysten työllistävyys on noin 900 henkilötyövuotta. Useimmat isot yritykset harjoittavat kalan jalostuksen ja tukkumyynnin lisäksi kalan tuontia ja vientiä. Kalaan erikoistuneita vähittäiskauppayrityksiä on noin 130. Todellisuudessa kalan vähittäiskauppa on paljon suurempi sektori, sillä kalaa myydään suurelta osin markettien ja tavaratalojen kautta. Lisäksi Suomessa on suurtalouskeittiötä, joista pääosa tarjoaa kalaa. Neljännes kalasta myydään suurkeittiösektorin kautta. Kalakaupan ja jalostussektorin liikevaihto on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin noin 5 % vuodessa. Lohituotteiden myynnin vastaava kasvu on ollut noin 9 % vuodessa. Liikevaihdon kasvu johtuu siitä, että kalan kysyntä on kasvanut ja kohdistunut entistä arvokkaampiin kalalajeihin sekä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Suomalaiset yritykset jalostivat vuonna 2007 yli 74 miljoonaa kiloa kalaa. Silakka, kirjolohi ja lohi ovat kalanjalostuksen pääraaka-aineet. Silakkaa jalostettiin runsas 30 miljoonaa kiloa, josta kuitenkin yli kaksi kolmasosaa vain pakastettiin vientiä varten. Loput myytiin kotimarkkinoilla pääosin fileinä ja savukalana. Kirjolohta ja lohta jalostettiin runsas 34 miljoonaa kiloa. Suurin osa tästä määrästä fileoitiin ja savustettiin. Noin 5 miljoonasta kilosta silliä tehtiin puolisäilykkeitä lähinnä Suomen ja Ruotsin markkinoille. Viidenneksi tärkein jalostuksen raaka-aine oli siika, jota jalostettiin noin 2,5 miljoonaa kiloa. Siian alkuperä jakaantui kolmeen osaan: ulkomailta tuotuun kalaan sekä kotimaassa pyydettyyn ja kotimaassa viljeltyyn kalaan. 7

8 80 Silakka Kirjolohi Lohi Silli Muut Raaka-ainemäärä, milj. kg Kuva 2. Kalanjalostuksen raaka-ainemäärät vuosina 2003, 2005 ja 2007 (Lähde: RKTL) Kymmenen suurinta yritystä tuottaa kalanjalostuksen liikevaihdosta 69 % ja kalakaupan liikevaihdosta 78 %. Toisaalta kalan jalostusta tai tukkukauppaa harjoittavia yrityksiä on yli 200. Alalla on erittäin kova kilpailu, mikä heikentää sekä yritysten kannattavuutta että niiden edellytyksiä toimia suurten kauppaketjujen kumppaneina. Paikallisille markkinoille erikoistuotteita toimittavilla yrityksillä kilpailutilanne on kuitenkin helpompi ja niiden taloudellinen kannattavuus on suuria parempi. Isojen yritysten toiminnasta yli puolet perustuu tuontikalaan, koska sen saatavuus on kotimaista tasaisempaa ja varmempaa. Keskisuuret jalostusyritykset toimittavat omia tuotemerkkejään suoraan joidenkin kauppaketjujen myymälöihin, ovat alihankkijoita isommille kalatukuille tai valmistavat joidenkin tuotteiden kaupan tuotemerkkejä. Pienet jalostusyritykset käyttävät yleensä kotimaista paikallista raaka-ainetta, ovat johonkin tuotantoon tai tuotteeseen erikoistuneita tai myyvät tuotteensa lähimarkkinoille. Toimialalla on myös useita hyvin pieniä sivutoimisia jalostajia. Myös alkutuottajat pyrkivät usein parantamaan omaa tulostaan jalostamalla itse tuottamaansa kalaa ennen sen toimittamista markkinoille. Suomalaisten kalanjalostajien ja kalatukkujen päämarkkinat ovat edelleen kotimaassa, vaikka kalatuotteiden vienti lähimarkkina-alueille on lisääntynyt. Kalakaupan yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, sillä suurimmilla kalanjalostusyrityksillä on toimintoja ainakin Venäjällä, Baltiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomen kalanjalostukseen on myös tehty ulkomaisia investointeja ja yritysten kansainvälinen omistus on lisääntynyt. 3.3 Kalakaupan kehityssuunnat Kalatuotteiden kysyntä tulee edelleen kasvamaan. Suomessa väestö ikääntyy ja terveellisten elintarvikkeiden merkitys ruokavaliossa korostuu. Vientimarkkinoiden kasvua edistää erityisesti kulutuksen siirtyminen kalliimpiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin yleisen varallisuustason nousun myötä esimerkiksi Baltiassa, Venäjällä ja Puolassa. Kotimaisen alkutuotannon tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu, jos tuotantoa rajoittavat keskeiset ongelmat saadaan ratkottua. Erityisiä odotuksia liittyy kalanviljelyn kehitysnäkymiin, sillä uusia kalalajeja pyritään tuomaan viljelyyn sitä mukaa kuin tutkimustyö ratkoo viljelyn ongelmia. Esi- 8

9 merkiksi kasvatettu siika, taimen, nieriä, sampi ja kuha täydentävät tarjontaa. Muiden lajien mahdollisuuksia tutkitaan koko ajan. Ympäristövaikutusten vähentäminen teknologiaa ja sijainninohjausta kehittämällä voi parantaa myös kotimaisen kirjolohen tuotantoedellytyksiä, mikäli kalanviljelyyn tätä kautta saadaan uusia ja entistä suurempia ympäristölupia. Tämä parantaisi Suomen omavaraisuutta lohikalojen tarjonnassa. Ammattikalastajien lukumäärä Suomessa on vähenemässä. Elintarvikesilakan ja kilohailin markkinat kotimaassa ovat supistuneet pieneksi ja idänviennin tulevaisuus on epävarma muun muassa kalliimpia kalatuotteita suosivan kulutustottumusten muutoksen vuoksi. Rannikkokalastuksen toiminta painottuu lähiruuan toimittamiseen paikallisille markkinoille. Määrätietoisella politiikalla kalastusta voidaan nykyistä paremmin kohdentaa ammattikalastajille, jolloin kotimaisen kalan saanti kauppaan ja markkinoille on turvatumpaa. Jatkossa ammattikalastuksen tehtävät vesien kunnostajana lisääntyvät ja näin se tuottaa yhä enemmän kalaa myös muuhun kuin elintarvikekäyttöön, kuten uusiutuvan energian, rehun ja kalajauhon raaka-aineeksi. Kalan jalostuksen ja kaupan toimiala keskittyy ja yritykset kansainvälistyvät entisestään. Alan kehitys seurannee liha-alalla jo aikaisemmin tapahtunutta. Kalataloudessa myös pienet erikoistuotteiden markkinat voivat säilyä elinvoimaisina ja pienetkin kalaerät löytävät kanavat kauppoihin ja ravintoloihin, koska kotimaiset suomukalat ovat kuluttajien keskuudessa kysyttyjä. Lähiruokamarkkinoille ennustettu kasvu on omiaan tukemaan paikallista pienimuotoista kalanjalostusta ja kalakauppaa. Laatu- ja jäljitettävyyskysymysten hallintaan kohdistuu yhä tiukempia vaatimuksia, mikä takaa sen, että kuluttaja voi luottaa ostamansa kalan tuoreuteen riippumatta kalan alkuperästä ja myyntikanavasta. Logistiikan tehostaminen alkutuottajalta eteenpäin lisää kalan myyntiaikaa vähittäiskaupassa. Tuotekehitys on erityisen tärkeää erikoistuotteiden markkinoilla. Kalan jalostuksessa kansainvälinen työnjako lisääntyy. Eurooppalaiset jalostajat siirtävät toimintoja matalampien tuotantokustannusten maihin, joissa on edullisempaa työvoimaa sekä nopeasti kehittyviä markkinoita. Kotimaiset jalostajat automatisoivat entisestään jalostusta teknologioiden kehittyessä ja tuotantomäärien noustessa. Nostamalla T&K-panostuksiaan lähemmäs muita elintarvikealan toimijoita kalanjalostusyritykset voivat lisätä kalaraaka-aineen käyttömahdollisuuksia. Kalatukut kehittävät kalan jakelua ja markkinoita yhteistyössä keskusliikkeiden kanssa. Toimialojen keskittyminen jatkuu, mutta samaan aikaan alkutuottajat pyrkivät jalostamaan ja markkinoimaan omaa tuotantoaan yhä enemmän itse vapautuakseen heikosta neuvotteluasemasta suhteessa tuoreen kalan tukkuostajiin. Eettiset kysymykset ovat kulutuksessa jatkuvasti yhä tärkeämpiä. Trendi voi koitua kalatuotteiden eduksi, kun tuotannon vaikutuksia verrataan lihantuotantoon. Kalanviljely tuottaa eläinproteiinia huomattavasti pienemmillä tuotantopanoksilla kuin muiden tuotantoeläinten kasvatus ja näin kuluttaa selvästi vähemmän esimerkiksi rehun raaka-aineeksi tarvittavia luonnonvaroja. Kalastus taas tuottaa kenties ainoana ammattimaisena alkutuotantomuotona eläinproteiinia ilman ruokintaa. Suomen kalavarat eivät myöskään ole liikakalastuksen kohteena eikä kalan kotimaisella alkutuotannolla ole suuria kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kotimaisen kalan arvostus ekologisena lähiruokana kasvaa. Elinkeinon on kuitenkin pidettävä huoli alan maineesta ja pidättäydyttävä sellaisten tuotteiden markkinoista, joihin liittyy eettisesti kyseenalaisia piirteitä. Ympäristömerkintöjen yleistymisellä myös kalatuotteissa voidaan kuluttajat vakuuttaa sekä kotimaisen että tuontikalan osalta koko kalaketjun ympäristömyönteisyydestä ja eettisyydestä. 9

10 4 Tavoitetila vuonna 2015 TAVOITETILA Kala on arvostettu terveellinen elintarvike, jonka kysyntä kasvaa. Suomessa on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kalan jalostuksen ja kaupan toimiala. Vaikuttavuustavoitteet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kansallisen ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa alan toimintaedellytyksiä. Edellytysten parantaminen mahdollistaa alan säilymisen Suomessa ja kehittymisen kilpailukykyisenä, kannattavana ja kasvavana elinkeinona. Tällöin yritykset ovat riittävän vahvoja kestämään myös markkinoiden vaihtelut. Toimintaedellytysten tasapuolisuuteen pyritään vaikuttamaan myös yhdenmukaistamalla ja kehittämällä alaa koskettavaa hallintoa ja valvontaa. Raaka-aineen saannin turvaaminen on alan elinehto. Kotimaisen raaka-aineen saanti edellyttää elinvoimaista ja kannattavaa ammattikalastusta ja vesiviljelyelinkeinoa Suomessa. Muutoin riski kalanjalostusteollisuuden siirtymisestä ulkomaille kasvaa. Tämä ohjelma ja kehittämisryhmä voi vaikuttaa siihen, että elinkeinokalatalouden koko arvoketjun sisäinen ja ulkoinen yhteistyö lisääntyy. Yhteistyöllä voidaan muun muassa nostaa koko alan yhteiskunnallista profiilia, tehostaa toimintoja ja suunnata tutkimusta tärkeimpiin kohteisiin. Suomen maantieteellinen laajuus ja kalavarojen sijaitseminen hajallaan saaristo- ja järvialueilla korostavat toimivan infrastruktuurin merkitystä alalle. Alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan infrastruktuuria ja logistiikkaa tulee kehittää suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koko maan näkökulmasta. Kalan kulutuksen lisääminen ja uusien markkinoiden löytäminen antaa mahdollisuuden elinkeinon kasvulle. Hallinto voi osallistua näihin tavoitteisiin rahoittamalla menekinedistämistä ja markkinatutkimuksia. Yritykset itse voivat vaikuttaa merkittävästi markkinoihin kehittämällä uusia tuotteita. Tuotekehityksen edistäminen kuuluu myös kehittämisohjelman vaikuttavuustavoitteisiin. Ammattitaitoisen työvoiman saaminen alan palvelukseen on erityisesti Etelä-Suomessa vaikeutunut, samalla kun alan yritykset ovat voimakkaasti kasvaneet. Kehittämisohjelman tärkeä tavoite on varmistaa työvoiman saatavuus ja ammattitaidon korkea taso vaikuttamalla koulutustarjontaan ja luomalla muita toimintamalleja. Yritysosaamisen jatkuva parantaminen niin taloudellisissa kuin tuotantoon liittyvissä asioissa tukee yritysten kilpailukykyä ja toiminnan luotettavuutta. Kalan jalostuksen ja tukkukaupan yritysrakenteen sekä toimintakyvyn vahvistuminen erityisesti suhteessa vähittäiskaupan ketjuihin on alan kannattavuuden kannalta välttämätöntä. Kehittämisohjelman toimenpiteet ja alan sisäinen kehitys voivat tukea tavoitetta. Kalan arvostus olisi saatava nousemaan ja kuluttajien hintamielikuva kalatuotteissa korjattua, mitä varten vähittäiskaupan markkinoinnissa tulisi tarjoushinnoittelun sijasta painottaa kalan sesonkeja ja tuoteominaisuuksia. 10

11 5 Ydinkysymykset ja toimenpiteet Ydinkysymys 1: Kalan saatavuuden ja laadun turvaaminen Toimenpide 1.1 Alkutuotannon toimintaedellytysten edistäminen Tuetaan ammattikalastuksen ja vesiviljelyn kansallisten ohjelmien toimenpiteitä, jotka tähtäävät kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn tuotannon turvaamiseen, kasvattamiseen ja monipuolistamiseen. Kalastusmahdollisuudet tulisi nykyistä paremmin kohdentaa ammattikalastajille, jotta kotimaisen kalan saanti kauppaan ja markkinoille tulisi turvattua. Tehostetaan ja systematisoidaan alkutuotannon sekä jalostuksen ja kaupan toimijoiden välistä yhteistyötä kotimaisten kalavarojen saatavuuden ja hyödyntämisen parantamiseksi. Jalostuksen ja kaupan kehittämisryhmä tekee esityksiä yhteistyön tehostamiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM ja kehittämisryhmät, ELY-keskukset, alan yritykset ja järjestöt, jatkuva prioriteetti Toimenpide 1.2 Koko arvoketjua palvelevan infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen Elinkeinokalatalouden infrastruktuuria kehitetään kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon kehittynyt tietotekniikka ja langattomat tekniset ratkaisut, alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet sekä elinkeinokalatalouden ja elintarvikkeiden olemassa olevat materiaalivirrat. Tuotetaan selvitys infrastruktuurin ja logistiikan tilasta, minkä jälkeen laaditaan kokonaissuunnitelma infrastruktuurin ja logistiikan kehittämisestä sekä niihin liittyvästä julkisen rahoituksen käytöstä. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset ja alan järjestöt, Toimenpide 1.3 Tuontiraaka-aineen saannin turvaaminen Huolehditaan suomalaisen kalanjalostusteollisuuden ja kalakaupan raaka-aineen tuonnin edellytysten turvaamisesta. Tuetaan vapaan kaupan ja reilun kilpailun periaatteiden toteutumista kansainvälisessä kaupassa. Vastuu ja aikataulu: MMM ja alan järjestöt, jatkuva prioriteetti Toimenpide 1.4 Laadun ja jäljitettävyyden varmistaminen Kannustetaan ja tuetaan sertifikaattien, standardien ja alan vapaaehtoisten ohjeiden luomista ja niiden käyttöönottoa yrityksissä. Asetetaan kalan säilyvyyden, laadun ja jäljitettävyyden parantaminen kehittämishankkeiden erityiseksi tavoitteeksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti 11

12 Ydinkysymys 2: Osaaminen ja työvoiman saatavuus Toimenpide 2.1 Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ammattitaidon kehittäminen Etsitään tapoja vaikuttaa tutkintoihin johtavan koulutuksen rinnalla toteutettavan aikuis- ja täydennyskoulutuksen ja erityisryhmien koulutuksen tarjontaan ja koulutuksen rahoitusmuotojen kehittämiseen. Kehitetään alan rekrytointia yhteistyössä koko elinkeinokalatalouden sektorin kanssa. Toteutetaan markkinointihanke alan houkuttelevuuden parantamiseksi ja nuorten tiedon lisäämiseksi alan tarjoamista koulutus- ja uramahdollisuuksista. Vastuu ja aikataulu: MMM, OPH, ELY-keskukset, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset, Toimenpide 2.2 Tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisryhmä määrittelee elinkeinon näkökulmasta pitkän aikavälin tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet sekä ajankohtaiset prioriteetit. Näitä hyödynnetään kehittämishankkeiden tukemisen painopisteitä suunniteltaessa ja erillisten selvitysten rahoituksessa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulosohjauksessa. Kehittämisryhmä arvioi painopisteiden ja toteutettujen toimenpiteiden osuvuutta sekä tarvetta toteuttaa nopeita selvityksiä. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset, RKTL ja muut tutkimuslaitokset, alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti Ydinkysymys 3: Markkinoiden kasvattaminen Toimenpide 3.1 Kalan menekinedistämistyön tehostaminen Kalan menekinedistäminen toteutetaan koordinoidusti ja pitkäjänteisesti. Kehittämisryhmä keskustelee menekinedistämisen periaatteista ja työn painopisteistä ennen EKTR-rahoituksen kohdistamista kalan menekinedistämiseen. Hankkeiden toteutuksessa pyritään sovittamaan yhteen yksityistä ja yleishyödyllistä menekinedistämistä synergiaetujen saamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kehitetään yritysten ja järjestöjen omia valmiuksia hoitaa ulkoista ja sisäistä viestintää. Markkinatutkimusten tekeminen koordinoidaan kustannustehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Kehittämisryhmä harkitsee tarvetta tehdä markkinaselvityksiä esimerkiksi uusien tuotteiden kysyntäpotentiaalin tai suomalaisten kalatuotteiden uusien markkinoiden selvittämiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset, Pro Kala, muut järjestöt ja yritykset, Toimenpide 3.2 Tuotekehityksen edistäminen Kalan kysyntää ja tarjontaa markkinoilla lisätään tarjoamalla uusia tuotteita. Kuluttajat toivovat enemmän pakattuja kalatuotteita ja pakattua tuoretta kalaa. Tuotekehityksellä pyritään myös löytämään sellaisia tapoja käsitellä nykyisin vajaassa käytössä olevia kalavaroja, että niitä voitaisiin tuoda elintarvikemarkkinoille laajamittaisesti. Toimenpiteiden kohteina voivat olla Suomen vesistöissä 12

13 runsaina esiintyvät lajit kuten silakka, muikku, kilohaili, lahna, särki ja täplärapu. Myös kalanjalostuksen sivutuotteiden hyödyntämistä tulee pyrkiä tehostamaan. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta voidaan tukea yleistä tuotekehitystä, jonka tulokset ovat kaikkien alan toimijoiden käytettävissä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia käyttää muita rahoituslähteitä sekä yleishyödyllisen että yritysten oman tuotekehityksen tukemiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, RKTL, jalostuksen ja kaupan järjestöt ja yritykset, Ydinkysymys 4: Hallinnon ja elinkeinon välisen yhteistyön kehittäminen Toimenpide 4.1 Yhteistyö viranomaisten toiminnan parantamiseksi Kehittämisryhmä tunnistaa eri viranomaisten toiminnassa esiintyviä kehittämistarpeita, kuten eroja säädösten paikallisessa soveltamisessa tai epäselvää tiedotusta viranomaisvaatimuksista. Kehittämisryhmä tekee ehdotuksia hallinnon kehittämiseksi ja käy vuoropuhelua eri viranomaisten kanssa. Vastuu ja aikataulu: MMM ja muut viranomaiset (esim. Evira, ELY-keskukset, tulli), kehittämisryhmä, jatkuva prioriteetti Toimenpide 4.2 Hyvän käytännön ohjeet Kalanjalostuksen ja kalakaupan toimialaa kannustetaan laatimaan ja levittämään kansallisia ohjeita hygieniaa ja HACCP-periaatteiden soveltamista koskevia hyvistä käytännöistä. Evira arvioi ohjeet elintarvikehygieniasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 mukaisesti ja toimittaa ne Euroopan komissiolle rekisteröitäväksi. Alan yritykset voivat käyttää ohjeita vapaa-ehtoisesti, mutta ne helpottavat yrityksiä elintarvikelainsäädännön noudattamisessa. Vastuu ja aikataulu: Alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti 13

14 6 Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Ohjelman ja sen toteuttamisen edistämiseen liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimintojen koordinointi ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön nimeämässä kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisryhmässä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kerää seurantatiedot sekä laatii vuosittaisen toimialakatsauksen sektorin kehityksestä. Ohjelman seurantaindikaattorit Tuotannon arvo o Tuotannon arvo ja määrä o Jalostukseen käytetyn kotimaisen kalan arvo (tuottajahinta) ja määrä o Kalan tuonnin ja viennin (arvon ja määrän) kehitys Alan kannattavuus o jalostusarvo ja nettotulos o omavaraisuusaste ja velkaantuneisuus o sijoitetun ja oman pääoman tuotto Työvoiman saatavuus o ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat ja uudet opiskelijat o suoritetut tutkinnot 14

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 50/2016. Kalatalouden toimialakatsaus Heidi Pokki, Joonas Valve ja Jari Setälä

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 50/2016. Kalatalouden toimialakatsaus Heidi Pokki, Joonas Valve ja Jari Setälä Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 50/2016 Kalatalouden toimialakatsaus 2016 Heidi Pokki, Joonas Valve ja Jari Setälä Kalatalouden toimialakatsaus 2016 Heidi Pokki, Joonas Valve ja Jari Setälä Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Q3/2015

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Q3/2015 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.11.2015 Q3/2015 Keskeistä Q3/2015 Raision 16 miljoonan euron liiketulos on yhtiön kaikkien aikojen paras kvartaalitulos

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot