KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 KALANJALOSTUKSEN JA KALAKAUPAN KEHITTÄMISOHJELMA Maa- ja metsätalousministeriö 2010

2 Arvoisa kalakaupan ammattilainen! Kalanjalostuksella ja kalakaupalla on pitkät perinteet suomalaisessa kalatalouselämässä. Tällä hetkellä ala on ehkä historiansa suurimmassa rakennemuutoksessa. Yritysten kehittämistä ohjaavat voimakkaasti säädösvaatimusten uudistuminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu niin raakaaineista kuin asiakkaistakin. Kala arvostettuna ja terveellisenä elintarvikkeena on alan vahvuus ja elinvoimaisuuden perusta. Kalan jalostus ja kauppa ovat alkutuotannon lisäksi osa kalatalouden arvoketjua, jonka kehittäminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Siksi olemme valmistelleet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman. Se kuuluu samaan sarjaan aiemmin valmistuneiden vesiviljelyn ja ammattikalastuksen kehittämisohjelmien kanssa. Kolme kehittämisohjelmaa sisältävät kalatalouselinkeinojen kehittämisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä, joista osaa toteutetaan koko ajan ja osaa valmistellaan ja käynnistetään hallinnon ja yksityisen sektorin voimavarojen mukaan. Kehittämisohjelmat ovat osoitus maa- ja metsätalousministeriön halusta tehdä parhaansa kalatalouselinkeinojen toimintaympäristön kehittämiseksi. Kiitän kaikkia kalanjalostuksen ja kalakaupan toimijoita suomalaisen ruokakulttuurin säilyttämisestä ja eteenpäin viemisestä. Toivon menestystä työllenne jatkossakin. Helsingissä 9. syyskuuta 2010, Sirkka-Liisa Anttila Maa- ja metsätalousministeri

3 Tiivistelmä Johdanto Kalanjalostuksen ja kalakaupan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehitys ja nykytila Kalamarkkinoiden kehitys Suomessa Kalanjalostus ja kalakauppa Suomessa Kalakaupan kehityssuunnat Tavoitetila vuonna Vaikuttavuustavoitteet Ydinkysymykset ja toimenpiteet Ohjelman toteuttaminen ja seuranta...14

4 Tiivistelmä Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa alan toimintaympäristöä ja kilpailuedellytyksiä kansainvälistyvillä kalamarkkinoilla. Kehittämisohjelma täydentää Suomen elinkeinokalatalouden strategiasuunnitelmaa ja sitä toteuttavaa toimintaohjelmaa Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelmassa on määritelty toimialan tavoitetila, ydinkysymykset ja toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. TAVOITETILA Kala on arvostettu terveellinen elintarvike, jonka kysyntä kasvaa. Suomessa on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kalan jalostuksen ja kaupan toimiala. Ydinkysymys 1: Kalan saatavuuden ja laadun turvaaminen Toimenpide 1.1 Alkutuotannon toimintaedellytysten edistäminen Toimenpide 1.2 Koko arvoketjua palvelevan infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen Toimenpide 1.3 Tuontiraaka-aineen saannin turvaaminen Toimenpide 1.4 Laadun ja jäljitettävyyden varmistaminen Ydinkysymys 2: Osaaminen ja työvoiman saatavuus Toimenpide 2.1 Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ammattitaidon kehittäminen Toimenpide 2.2 Tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet Ydinkysymys 3: Markkinoiden kasvattaminen Toimenpide 3.1 Kalan menekinedistämistyön tehostaminen Toimenpide 3.2 Tuotekehityksen edistäminen Ydinkysymys 4: Hallinnon ja elinkeinon välisen yhteistyön kehittäminen Toimenpide 4.1 Yhteistyö viranomaisten toiminnan parantamiseksi Toimenpide 4.2 Hyvän käytännön ohjeet Vaikuttavuustavoitteet Raaka-aineen saanti on turvattu Elinkeinokalatalouden koko arvoketjun sisäinen ja ulkoinen yhteistyö lisääntyy. Infrastruktuuri ja logistiikka palvelevat tehokkaasti alkutuotantoa, jalostusta ja kauppaa Kalan kulutus lisääntyy ja löydetään uusia markkinoita Markkinoille kehitetään uusia tuotteita Varmistetaan työvoiman saatavuus ja ammattitaidon korkea taso Yritysosaaminen paranee niin taloudellisissa kuin tuotantoon liittyvissä asioissa Alan yritysrakenne ja toimintakyky markkinoilla vahvistuvat Hallinto kohtelee kaikkia alan yrityksiä yhdenmukaisella ja ennustettavalla tavalla

5 1 Johdanto Kalan maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Nopeinta kasvu on kehittyvissä maissa, mutta myös pitkälle teollistuneissa maissa kuten Suomessa terveellisten kalatuotteiden kysyntä lisääntyy koko ajan. Suomalaiset kuluttajat toivovat korkealaatuista tuorekalaa sekä monipuolisesti helppokäyttöisiä kalajalosteita. Elintarvikekalan kokonaismarkkinat Suomessa ovat noin 80 miljoonaa kiloa, josta lohikalojen osuus on runsaat 30 miljoonaa kiloa. Kalan kulutuksen ja jalostussektorin voimakas kasvu Suomessa EU-jäsenyyden aikana on pohjautunut suurelta osin tuotuun viljeltyyn kalaan. Kotimaisen kalan kulutus ja sen osuus kalan kokonaiskulutuksesta on vähentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys johtuu pitkälti siitä, että kotimaisen kalan alkutuotanto ei ole pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään pääasiassa toimintaympäristöstä johtuvien rajoitteiden vuoksi. Niitä on käsitelty vesiviljelyn ja ammattikalastuksen kansallisissa ohjelmissa. Raaka-aineen saatavuus rajoitti suomalaisen kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittymistä vielä 1980-luvulla. Tällöin jalosteiden tuotanto ja kalakauppa oli pääosin kotimaisen kausiluonteisesti saatavan raaka-aineen varassa. Tuoreen kalan tuontirajoitteita alettiin purkaa 1990-luvun alussa, minkä seurauksena kalanjalostus ja kalakauppa lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on yli kaksinkertaistunut sen jälkeen kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Nykyisin kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan osuus Suomen kalatalouselinkeinojen kokonaisliikevaihdosta on yli 80 %. Kalakaupan vapautumisen seurauksena globaalit tuotannossa tai kaupassa tapahtuvat muutokset heijastuvat nopeasti myös Suomen kalatalouteen. Kilpailu myös kotimaassa on kiristynyt ja kaupan vaatimukset ohjaavat kalateollisuuden kehitystä. Alalla on tapahtunut keskittymistä, mutta yritysten määrä on edelleen suuri ja ala on pienyritysvaltainen. Ala on heikko neuvottelukumppani suurille kaupan keskusliikkeille ja haavoittuvainen markkinahäiriöissä. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisohjelman Sen tavoitteena on parantaa suomalaisen kalanjalostusteollisuuden ja kalatukkukaupan toimintaympäristöä ja kilpailuedellytyksiä kansainvälistyvillä kalamarkkinoilla. Kalanjalostuksen ja kalakaupan ohjelma täydentää vuosille tehtyä Suomen elinkeinokalatalouden strategiasuunnitelmaa ja sitä toteuttavaa toimintaohjelmaa. Ohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa kehittämisryhmässä, joka koostuu alan järjestöjen, kalatalousyritysten, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön edustajista. 2 Kalanjalostuksen ja kalakaupan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kalakaupan alalla toimivat yritykset tarjoavat laajan valikoiman niin kotimaassa kuin ulkomailla tuotettua kalaa ja äyriäisiä suomalaisille kuluttajille ympäri vuoden. Kala on herkkä elintarvike, minkä vuoksi sen käsittely vaatii taitoa ja osaamista ja koko tuotantoketjun vastuullista ja ammattitaitoista toimintaa. Uudet herkulliset ja helppokäyttöiset tuotteet houkuttelevat uusia kuluttajia terveellisen ruuan pariin. 5

6 Kalanjalostuksella ja kalakaupalla on työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Alan tuotanto on sijoittunut koko maahan. Alan tuottavuus on lisääntynyt automaation kehityksen myötä. Kalan jalostuksen ja kaupan työpaikat ovat olleet pitkään kasvussa. Kattava yritysverkosto pitää yllä kalan alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä myös syrjäisillä alueilla, joilla vaihtoehtoisten elinkeinojen syntyminen on vaikeaa. Kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset osallistuvat kansainväliseen kaupankäyntiin tuojina ja viejinä. Suomalaiset yritykset noudattavat Euroopan unionin lainsäädäntöä, jolla ehkäistään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Suomalainen kalakauppa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja tuodun kalan alkuperä voidaan aina selvittää. Näin voidaan myös huolehtia siitä, että tuonnilla ei ole kielteisiä vaikutuksia alkuperämaiden väestölle tai kalakannoille. 3 Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehitys ja nykytila 3.1 Kalamarkkinoiden kehitys Suomessa Suomen kalamarkkinat olivat 1980-luvun loppuun asti sangen suljetut. Kalasäilykkeiden ja kalavalmisteiden tuontia vapautettiin jo 1960-luvulla, mutta muun muassa tuorekalojen ja savustuksen raaka-aineen tuontiin vaadittiin tuontilupa aina 1990-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen tuoreen kalan tuontisuojaa alettiin asteittain vähentää. Aluksi kaupan esteitä purettiin EFTA-maiden välillä ja vuonna 1995 vapautui kauppa EU-maiden kanssa. Tämän jälkeen kalakauppaa on käyty EU:n asettamin ehdoin. EU:n kalaa koskevista kauppapoliittisista toimista tärkeimpiä esimerkkejä ovat Norjan lohen tuontia koskeneet minimihinnat ja kirjolohen polkumyyntitullit sekä sillin tuontitullit ja yhteisön niistä myöntämät tariffinalennukset. EU:n asettamista dioksiinin enimmäismääristä johtuva isokokoisen silakan markkinoinnin kielto yhteisössä Suomen ja Ruotsin ulkopuolelle on niin ikään suoraan Suomen kalataloutta koskeva rajoitus. Kotimaisen kalan osuus markkinoista oli vielä 1980-luvun alussa kaksi kolmasosaa, ja suurin osa tarjonnasta oli silakkaa (Kuva 1). Silakan osuus alkoi laskea samaan aikaan kun kuluttajien arvostamat lohikalat tulivat markkinoille suurina volyymeinä ja hinnaltaan kohtuullisina. Ensin lisääntyi viljellyn kirjolohen tuotanto nopeasti Suomessa ja kaupan vapautumisen jälkeen norjalainen viljelty lohi valtasi markkinat tn Muu tuontikala Muu kotimainen kala Silakka Tuotu lohikala Kotimainen kirjolohi Kuva 1. Kaupallisen kalan tarjonnan kehitys Suomessa vuosina Tuotu lohi ja kotimainen kala on laskettu kokonaisen kalan painona ja muu tuonti tuotepainona. (Lähde: RKTL) Kuva 2. Kalan kulutuksen kehitys Suomessa vuosina Kotimainen kala sisältää myös vapaa-ajan kalastuksen saaliin. Kg/henkilö (Lähde: RKTL) kotimaa tuonti 6

7 Viljellyn kalan tarjonnan lisääntyminen mahdollisti entistä laajemmat investoinnit kalan jalostukseen, jakeluun ja vähittäiskaupan kalatiskeihin. Viljelty kala sopii nykyaikaisen kalakaupan tarpeisiin, koska sitä voidaan kalastettua kalaa helpommin tarjota kysyntää vastaavasti. Kotimaisen kirjolohen viljelyä on kuitenkin jouduttu rajoittamaan heikon kannattavuuden ja ympäristölupien tiukentumisen vuoksi siinä määrin, että kalan kysynnän kasvu on tyydytetty pääosin tuontikalalla. Kaupan näkökulmasta kotimaisen kalastetun kalan ensisijainen ongelma on liian pieni ja kausiluonteinen tarjonta. Ainoastaan silakkaa ja muikkua on pystytty kalastamaan lähes ympäri vuoden, mutta silakan kysyntä on vähentynyt. Silakan tarjonta ei myöskään tyydytä teollisuuden kysyntää, koska teollisuus tarvitsee fileerauksen raaka-aineeksi suurikokoista silakkaa saaliiden tuottaessa pääasiassa pienikokoista kalaa. Kulutustottumukset ja kalan tarjonta ovat kehittyneet rinnakkain. Kuluttajat käyttävät mielellään helposti ruuaksi valmistettavaa kalaa ja odottavat tuoreen kalan ohella pitkälle jalostettuja tuotteita. Kalan kysynnän kasvulle tärkeitä virstanpylväitä ovat olleet ruodottomien lohituotteiden tuominen markkinoille ja yleisesti jalostusasteen nousu. Valmiiden kuluttajapakkausten lisääntyminen on parantanut kalan saatavuutta, koska niiden avulla kalaa on voitu myydä sellaisissakin kaupoissa, joissa ei ole palvelutiskiä. 3.2 Kalanjalostus ja kalakauppa Suomessa Suomessa toimii runsaat 200 päätoimialanaan kalan jalostusta tai kalan tukkukauppaa harjoittavaa yritystä. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 350 miljoonaa euroa. Yritysten työllistävyys on noin 900 henkilötyövuotta. Useimmat isot yritykset harjoittavat kalan jalostuksen ja tukkumyynnin lisäksi kalan tuontia ja vientiä. Kalaan erikoistuneita vähittäiskauppayrityksiä on noin 130. Todellisuudessa kalan vähittäiskauppa on paljon suurempi sektori, sillä kalaa myydään suurelta osin markettien ja tavaratalojen kautta. Lisäksi Suomessa on suurtalouskeittiötä, joista pääosa tarjoaa kalaa. Neljännes kalasta myydään suurkeittiösektorin kautta. Kalakaupan ja jalostussektorin liikevaihto on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin noin 5 % vuodessa. Lohituotteiden myynnin vastaava kasvu on ollut noin 9 % vuodessa. Liikevaihdon kasvu johtuu siitä, että kalan kysyntä on kasvanut ja kohdistunut entistä arvokkaampiin kalalajeihin sekä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Suomalaiset yritykset jalostivat vuonna 2007 yli 74 miljoonaa kiloa kalaa. Silakka, kirjolohi ja lohi ovat kalanjalostuksen pääraaka-aineet. Silakkaa jalostettiin runsas 30 miljoonaa kiloa, josta kuitenkin yli kaksi kolmasosaa vain pakastettiin vientiä varten. Loput myytiin kotimarkkinoilla pääosin fileinä ja savukalana. Kirjolohta ja lohta jalostettiin runsas 34 miljoonaa kiloa. Suurin osa tästä määrästä fileoitiin ja savustettiin. Noin 5 miljoonasta kilosta silliä tehtiin puolisäilykkeitä lähinnä Suomen ja Ruotsin markkinoille. Viidenneksi tärkein jalostuksen raaka-aine oli siika, jota jalostettiin noin 2,5 miljoonaa kiloa. Siian alkuperä jakaantui kolmeen osaan: ulkomailta tuotuun kalaan sekä kotimaassa pyydettyyn ja kotimaassa viljeltyyn kalaan. 7

8 80 Silakka Kirjolohi Lohi Silli Muut Raaka-ainemäärä, milj. kg Kuva 2. Kalanjalostuksen raaka-ainemäärät vuosina 2003, 2005 ja 2007 (Lähde: RKTL) Kymmenen suurinta yritystä tuottaa kalanjalostuksen liikevaihdosta 69 % ja kalakaupan liikevaihdosta 78 %. Toisaalta kalan jalostusta tai tukkukauppaa harjoittavia yrityksiä on yli 200. Alalla on erittäin kova kilpailu, mikä heikentää sekä yritysten kannattavuutta että niiden edellytyksiä toimia suurten kauppaketjujen kumppaneina. Paikallisille markkinoille erikoistuotteita toimittavilla yrityksillä kilpailutilanne on kuitenkin helpompi ja niiden taloudellinen kannattavuus on suuria parempi. Isojen yritysten toiminnasta yli puolet perustuu tuontikalaan, koska sen saatavuus on kotimaista tasaisempaa ja varmempaa. Keskisuuret jalostusyritykset toimittavat omia tuotemerkkejään suoraan joidenkin kauppaketjujen myymälöihin, ovat alihankkijoita isommille kalatukuille tai valmistavat joidenkin tuotteiden kaupan tuotemerkkejä. Pienet jalostusyritykset käyttävät yleensä kotimaista paikallista raaka-ainetta, ovat johonkin tuotantoon tai tuotteeseen erikoistuneita tai myyvät tuotteensa lähimarkkinoille. Toimialalla on myös useita hyvin pieniä sivutoimisia jalostajia. Myös alkutuottajat pyrkivät usein parantamaan omaa tulostaan jalostamalla itse tuottamaansa kalaa ennen sen toimittamista markkinoille. Suomalaisten kalanjalostajien ja kalatukkujen päämarkkinat ovat edelleen kotimaassa, vaikka kalatuotteiden vienti lähimarkkina-alueille on lisääntynyt. Kalakaupan yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, sillä suurimmilla kalanjalostusyrityksillä on toimintoja ainakin Venäjällä, Baltiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomen kalanjalostukseen on myös tehty ulkomaisia investointeja ja yritysten kansainvälinen omistus on lisääntynyt. 3.3 Kalakaupan kehityssuunnat Kalatuotteiden kysyntä tulee edelleen kasvamaan. Suomessa väestö ikääntyy ja terveellisten elintarvikkeiden merkitys ruokavaliossa korostuu. Vientimarkkinoiden kasvua edistää erityisesti kulutuksen siirtyminen kalliimpiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin yleisen varallisuustason nousun myötä esimerkiksi Baltiassa, Venäjällä ja Puolassa. Kotimaisen alkutuotannon tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu, jos tuotantoa rajoittavat keskeiset ongelmat saadaan ratkottua. Erityisiä odotuksia liittyy kalanviljelyn kehitysnäkymiin, sillä uusia kalalajeja pyritään tuomaan viljelyyn sitä mukaa kuin tutkimustyö ratkoo viljelyn ongelmia. Esi- 8

9 merkiksi kasvatettu siika, taimen, nieriä, sampi ja kuha täydentävät tarjontaa. Muiden lajien mahdollisuuksia tutkitaan koko ajan. Ympäristövaikutusten vähentäminen teknologiaa ja sijainninohjausta kehittämällä voi parantaa myös kotimaisen kirjolohen tuotantoedellytyksiä, mikäli kalanviljelyyn tätä kautta saadaan uusia ja entistä suurempia ympäristölupia. Tämä parantaisi Suomen omavaraisuutta lohikalojen tarjonnassa. Ammattikalastajien lukumäärä Suomessa on vähenemässä. Elintarvikesilakan ja kilohailin markkinat kotimaassa ovat supistuneet pieneksi ja idänviennin tulevaisuus on epävarma muun muassa kalliimpia kalatuotteita suosivan kulutustottumusten muutoksen vuoksi. Rannikkokalastuksen toiminta painottuu lähiruuan toimittamiseen paikallisille markkinoille. Määrätietoisella politiikalla kalastusta voidaan nykyistä paremmin kohdentaa ammattikalastajille, jolloin kotimaisen kalan saanti kauppaan ja markkinoille on turvatumpaa. Jatkossa ammattikalastuksen tehtävät vesien kunnostajana lisääntyvät ja näin se tuottaa yhä enemmän kalaa myös muuhun kuin elintarvikekäyttöön, kuten uusiutuvan energian, rehun ja kalajauhon raaka-aineeksi. Kalan jalostuksen ja kaupan toimiala keskittyy ja yritykset kansainvälistyvät entisestään. Alan kehitys seurannee liha-alalla jo aikaisemmin tapahtunutta. Kalataloudessa myös pienet erikoistuotteiden markkinat voivat säilyä elinvoimaisina ja pienetkin kalaerät löytävät kanavat kauppoihin ja ravintoloihin, koska kotimaiset suomukalat ovat kuluttajien keskuudessa kysyttyjä. Lähiruokamarkkinoille ennustettu kasvu on omiaan tukemaan paikallista pienimuotoista kalanjalostusta ja kalakauppaa. Laatu- ja jäljitettävyyskysymysten hallintaan kohdistuu yhä tiukempia vaatimuksia, mikä takaa sen, että kuluttaja voi luottaa ostamansa kalan tuoreuteen riippumatta kalan alkuperästä ja myyntikanavasta. Logistiikan tehostaminen alkutuottajalta eteenpäin lisää kalan myyntiaikaa vähittäiskaupassa. Tuotekehitys on erityisen tärkeää erikoistuotteiden markkinoilla. Kalan jalostuksessa kansainvälinen työnjako lisääntyy. Eurooppalaiset jalostajat siirtävät toimintoja matalampien tuotantokustannusten maihin, joissa on edullisempaa työvoimaa sekä nopeasti kehittyviä markkinoita. Kotimaiset jalostajat automatisoivat entisestään jalostusta teknologioiden kehittyessä ja tuotantomäärien noustessa. Nostamalla T&K-panostuksiaan lähemmäs muita elintarvikealan toimijoita kalanjalostusyritykset voivat lisätä kalaraaka-aineen käyttömahdollisuuksia. Kalatukut kehittävät kalan jakelua ja markkinoita yhteistyössä keskusliikkeiden kanssa. Toimialojen keskittyminen jatkuu, mutta samaan aikaan alkutuottajat pyrkivät jalostamaan ja markkinoimaan omaa tuotantoaan yhä enemmän itse vapautuakseen heikosta neuvotteluasemasta suhteessa tuoreen kalan tukkuostajiin. Eettiset kysymykset ovat kulutuksessa jatkuvasti yhä tärkeämpiä. Trendi voi koitua kalatuotteiden eduksi, kun tuotannon vaikutuksia verrataan lihantuotantoon. Kalanviljely tuottaa eläinproteiinia huomattavasti pienemmillä tuotantopanoksilla kuin muiden tuotantoeläinten kasvatus ja näin kuluttaa selvästi vähemmän esimerkiksi rehun raaka-aineeksi tarvittavia luonnonvaroja. Kalastus taas tuottaa kenties ainoana ammattimaisena alkutuotantomuotona eläinproteiinia ilman ruokintaa. Suomen kalavarat eivät myöskään ole liikakalastuksen kohteena eikä kalan kotimaisella alkutuotannolla ole suuria kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kotimaisen kalan arvostus ekologisena lähiruokana kasvaa. Elinkeinon on kuitenkin pidettävä huoli alan maineesta ja pidättäydyttävä sellaisten tuotteiden markkinoista, joihin liittyy eettisesti kyseenalaisia piirteitä. Ympäristömerkintöjen yleistymisellä myös kalatuotteissa voidaan kuluttajat vakuuttaa sekä kotimaisen että tuontikalan osalta koko kalaketjun ympäristömyönteisyydestä ja eettisyydestä. 9

10 4 Tavoitetila vuonna 2015 TAVOITETILA Kala on arvostettu terveellinen elintarvike, jonka kysyntä kasvaa. Suomessa on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kalan jalostuksen ja kaupan toimiala. Vaikuttavuustavoitteet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kansallisen ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa alan toimintaedellytyksiä. Edellytysten parantaminen mahdollistaa alan säilymisen Suomessa ja kehittymisen kilpailukykyisenä, kannattavana ja kasvavana elinkeinona. Tällöin yritykset ovat riittävän vahvoja kestämään myös markkinoiden vaihtelut. Toimintaedellytysten tasapuolisuuteen pyritään vaikuttamaan myös yhdenmukaistamalla ja kehittämällä alaa koskettavaa hallintoa ja valvontaa. Raaka-aineen saannin turvaaminen on alan elinehto. Kotimaisen raaka-aineen saanti edellyttää elinvoimaista ja kannattavaa ammattikalastusta ja vesiviljelyelinkeinoa Suomessa. Muutoin riski kalanjalostusteollisuuden siirtymisestä ulkomaille kasvaa. Tämä ohjelma ja kehittämisryhmä voi vaikuttaa siihen, että elinkeinokalatalouden koko arvoketjun sisäinen ja ulkoinen yhteistyö lisääntyy. Yhteistyöllä voidaan muun muassa nostaa koko alan yhteiskunnallista profiilia, tehostaa toimintoja ja suunnata tutkimusta tärkeimpiin kohteisiin. Suomen maantieteellinen laajuus ja kalavarojen sijaitseminen hajallaan saaristo- ja järvialueilla korostavat toimivan infrastruktuurin merkitystä alalle. Alkutuotannon, jalostuksen ja kaupan infrastruktuuria ja logistiikkaa tulee kehittää suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koko maan näkökulmasta. Kalan kulutuksen lisääminen ja uusien markkinoiden löytäminen antaa mahdollisuuden elinkeinon kasvulle. Hallinto voi osallistua näihin tavoitteisiin rahoittamalla menekinedistämistä ja markkinatutkimuksia. Yritykset itse voivat vaikuttaa merkittävästi markkinoihin kehittämällä uusia tuotteita. Tuotekehityksen edistäminen kuuluu myös kehittämisohjelman vaikuttavuustavoitteisiin. Ammattitaitoisen työvoiman saaminen alan palvelukseen on erityisesti Etelä-Suomessa vaikeutunut, samalla kun alan yritykset ovat voimakkaasti kasvaneet. Kehittämisohjelman tärkeä tavoite on varmistaa työvoiman saatavuus ja ammattitaidon korkea taso vaikuttamalla koulutustarjontaan ja luomalla muita toimintamalleja. Yritysosaamisen jatkuva parantaminen niin taloudellisissa kuin tuotantoon liittyvissä asioissa tukee yritysten kilpailukykyä ja toiminnan luotettavuutta. Kalan jalostuksen ja tukkukaupan yritysrakenteen sekä toimintakyvyn vahvistuminen erityisesti suhteessa vähittäiskaupan ketjuihin on alan kannattavuuden kannalta välttämätöntä. Kehittämisohjelman toimenpiteet ja alan sisäinen kehitys voivat tukea tavoitetta. Kalan arvostus olisi saatava nousemaan ja kuluttajien hintamielikuva kalatuotteissa korjattua, mitä varten vähittäiskaupan markkinoinnissa tulisi tarjoushinnoittelun sijasta painottaa kalan sesonkeja ja tuoteominaisuuksia. 10

11 5 Ydinkysymykset ja toimenpiteet Ydinkysymys 1: Kalan saatavuuden ja laadun turvaaminen Toimenpide 1.1 Alkutuotannon toimintaedellytysten edistäminen Tuetaan ammattikalastuksen ja vesiviljelyn kansallisten ohjelmien toimenpiteitä, jotka tähtäävät kotimaisen kalastuksen ja vesiviljelyn tuotannon turvaamiseen, kasvattamiseen ja monipuolistamiseen. Kalastusmahdollisuudet tulisi nykyistä paremmin kohdentaa ammattikalastajille, jotta kotimaisen kalan saanti kauppaan ja markkinoille tulisi turvattua. Tehostetaan ja systematisoidaan alkutuotannon sekä jalostuksen ja kaupan toimijoiden välistä yhteistyötä kotimaisten kalavarojen saatavuuden ja hyödyntämisen parantamiseksi. Jalostuksen ja kaupan kehittämisryhmä tekee esityksiä yhteistyön tehostamiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM ja kehittämisryhmät, ELY-keskukset, alan yritykset ja järjestöt, jatkuva prioriteetti Toimenpide 1.2 Koko arvoketjua palvelevan infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen Elinkeinokalatalouden infrastruktuuria kehitetään kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon kehittynyt tietotekniikka ja langattomat tekniset ratkaisut, alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet sekä elinkeinokalatalouden ja elintarvikkeiden olemassa olevat materiaalivirrat. Tuotetaan selvitys infrastruktuurin ja logistiikan tilasta, minkä jälkeen laaditaan kokonaissuunnitelma infrastruktuurin ja logistiikan kehittämisestä sekä niihin liittyvästä julkisen rahoituksen käytöstä. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset ja alan järjestöt, Toimenpide 1.3 Tuontiraaka-aineen saannin turvaaminen Huolehditaan suomalaisen kalanjalostusteollisuuden ja kalakaupan raaka-aineen tuonnin edellytysten turvaamisesta. Tuetaan vapaan kaupan ja reilun kilpailun periaatteiden toteutumista kansainvälisessä kaupassa. Vastuu ja aikataulu: MMM ja alan järjestöt, jatkuva prioriteetti Toimenpide 1.4 Laadun ja jäljitettävyyden varmistaminen Kannustetaan ja tuetaan sertifikaattien, standardien ja alan vapaaehtoisten ohjeiden luomista ja niiden käyttöönottoa yrityksissä. Asetetaan kalan säilyvyyden, laadun ja jäljitettävyyden parantaminen kehittämishankkeiden erityiseksi tavoitteeksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti 11

12 Ydinkysymys 2: Osaaminen ja työvoiman saatavuus Toimenpide 2.1 Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja ammattitaidon kehittäminen Etsitään tapoja vaikuttaa tutkintoihin johtavan koulutuksen rinnalla toteutettavan aikuis- ja täydennyskoulutuksen ja erityisryhmien koulutuksen tarjontaan ja koulutuksen rahoitusmuotojen kehittämiseen. Kehitetään alan rekrytointia yhteistyössä koko elinkeinokalatalouden sektorin kanssa. Toteutetaan markkinointihanke alan houkuttelevuuden parantamiseksi ja nuorten tiedon lisäämiseksi alan tarjoamista koulutus- ja uramahdollisuuksista. Vastuu ja aikataulu: MMM, OPH, ELY-keskukset, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset, Toimenpide 2.2 Tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet Kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisryhmä määrittelee elinkeinon näkökulmasta pitkän aikavälin tutkimuksen ja kehittämisen painopisteet sekä ajankohtaiset prioriteetit. Näitä hyödynnetään kehittämishankkeiden tukemisen painopisteitä suunniteltaessa ja erillisten selvitysten rahoituksessa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulosohjauksessa. Kehittämisryhmä arvioi painopisteiden ja toteutettujen toimenpiteiden osuvuutta sekä tarvetta toteuttaa nopeita selvityksiä. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset, RKTL ja muut tutkimuslaitokset, alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti Ydinkysymys 3: Markkinoiden kasvattaminen Toimenpide 3.1 Kalan menekinedistämistyön tehostaminen Kalan menekinedistäminen toteutetaan koordinoidusti ja pitkäjänteisesti. Kehittämisryhmä keskustelee menekinedistämisen periaatteista ja työn painopisteistä ennen EKTR-rahoituksen kohdistamista kalan menekinedistämiseen. Hankkeiden toteutuksessa pyritään sovittamaan yhteen yksityistä ja yleishyödyllistä menekinedistämistä synergiaetujen saamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kehitetään yritysten ja järjestöjen omia valmiuksia hoitaa ulkoista ja sisäistä viestintää. Markkinatutkimusten tekeminen koordinoidaan kustannustehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Kehittämisryhmä harkitsee tarvetta tehdä markkinaselvityksiä esimerkiksi uusien tuotteiden kysyntäpotentiaalin tai suomalaisten kalatuotteiden uusien markkinoiden selvittämiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, ELY-keskukset, Pro Kala, muut järjestöt ja yritykset, Toimenpide 3.2 Tuotekehityksen edistäminen Kalan kysyntää ja tarjontaa markkinoilla lisätään tarjoamalla uusia tuotteita. Kuluttajat toivovat enemmän pakattuja kalatuotteita ja pakattua tuoretta kalaa. Tuotekehityksellä pyritään myös löytämään sellaisia tapoja käsitellä nykyisin vajaassa käytössä olevia kalavaroja, että niitä voitaisiin tuoda elintarvikemarkkinoille laajamittaisesti. Toimenpiteiden kohteina voivat olla Suomen vesistöissä 12

13 runsaina esiintyvät lajit kuten silakka, muikku, kilohaili, lahna, särki ja täplärapu. Myös kalanjalostuksen sivutuotteiden hyödyntämistä tulee pyrkiä tehostamaan. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta voidaan tukea yleistä tuotekehitystä, jonka tulokset ovat kaikkien alan toimijoiden käytettävissä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia käyttää muita rahoituslähteitä sekä yleishyödyllisen että yritysten oman tuotekehityksen tukemiseksi. Vastuu ja aikataulu: MMM, RKTL, jalostuksen ja kaupan järjestöt ja yritykset, Ydinkysymys 4: Hallinnon ja elinkeinon välisen yhteistyön kehittäminen Toimenpide 4.1 Yhteistyö viranomaisten toiminnan parantamiseksi Kehittämisryhmä tunnistaa eri viranomaisten toiminnassa esiintyviä kehittämistarpeita, kuten eroja säädösten paikallisessa soveltamisessa tai epäselvää tiedotusta viranomaisvaatimuksista. Kehittämisryhmä tekee ehdotuksia hallinnon kehittämiseksi ja käy vuoropuhelua eri viranomaisten kanssa. Vastuu ja aikataulu: MMM ja muut viranomaiset (esim. Evira, ELY-keskukset, tulli), kehittämisryhmä, jatkuva prioriteetti Toimenpide 4.2 Hyvän käytännön ohjeet Kalanjalostuksen ja kalakaupan toimialaa kannustetaan laatimaan ja levittämään kansallisia ohjeita hygieniaa ja HACCP-periaatteiden soveltamista koskevia hyvistä käytännöistä. Evira arvioi ohjeet elintarvikehygieniasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 mukaisesti ja toimittaa ne Euroopan komissiolle rekisteröitäväksi. Alan yritykset voivat käyttää ohjeita vapaa-ehtoisesti, mutta ne helpottavat yrityksiä elintarvikelainsäädännön noudattamisessa. Vastuu ja aikataulu: Alan järjestöt ja yritykset, jatkuva prioriteetti 13

14 6 Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Ohjelman ja sen toteuttamisen edistämiseen liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimintojen koordinointi ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön nimeämässä kalanjalostuksen ja kalakaupan kehittämisryhmässä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kerää seurantatiedot sekä laatii vuosittaisen toimialakatsauksen sektorin kehityksestä. Ohjelman seurantaindikaattorit Tuotannon arvo o Tuotannon arvo ja määrä o Jalostukseen käytetyn kotimaisen kalan arvo (tuottajahinta) ja määrä o Kalan tuonnin ja viennin (arvon ja määrän) kehitys Alan kannattavuus o jalostusarvo ja nettotulos o omavaraisuusaste ja velkaantuneisuus o sijoitetun ja oman pääoman tuotto Työvoiman saatavuus o ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat ja uudet opiskelijat o suoritetut tutkinnot 14

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015 Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk 14.-15.10.

Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jari Setälä Asmo Honkanen. Murmansk 14.-15.10. Kalanviljelyn ja -kaupan kansainväliset kehityssuunnat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Asmo Honkanen Murmansk 14.-15.10.2008 Kalan kysyntä kasvaa Miljoonaa tonnia 180 160 140 Kokonaistarjonta

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020 Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö EMKR:n varojen jakauma Suomen toimintaohjelma Suomen ohjelma hyväksyttiin eilen Komissaari Karmenu Vella: Suomen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään 9.2.2011 menekinedistämistä ja kehittämishankkeita Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään n Pro Kala ry n Yleishyödyllinen menekinedistäminen n Silakkapaja n Elinkeinokalatalouden

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2011

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2011 Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 211 Heidi Pokki ja Jari Setälä r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 9 / 2 1 1 RIISTA- JA KALATALOUS tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2013

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2013 Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 213 Heidi Pokki, Simo Tikakoski ja Jari Setälä r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 7 / 2 1 3 RIISTA- JA KALATALOUS

Lisätiedot

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2013

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2013 Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 213 Heidi Pokki, Simo Tikakoski ja Jari Setälä r i i s t a - j a k a l a t a l o u s t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä 7 / 2 1 3 RIISTA- JA KALATALOUS

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2012. Simo Tikakoski, Heidi Pokki ja Jari Setälä

Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 2012. Simo Tikakoski, Heidi Pokki ja Jari Setälä Kalatalouden toimialakatsaus vuonna 212 Simo Tikakoski, Heidi Pokki ja Jari Setälä R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 9 / 2 1 2 RIISTA- JA KALATALOUS t u t k i m u k s i a j a

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja

Rautakirja. Matti Salmi hallintojohtaja, Rautakirja. Capital Markets Day 14.3.2002. Rautakirja Matti Salmi hallintojohtaja, Capital Markets Day 2 Päämäärä/visio -yhtymä on osa Pohjois-Euroopan dynaamisinta viestintäkonsernia hallitsemalla ja kehittämällä viestintäalan parhaita jakeluteitä valituilla

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot