EU:N SOSIAALITURVASÄÄNNÖKSET JA TAPATURMAVAKUUTUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N SOSIAALITURVASÄÄNNÖKSET JA TAPATURMAVAKUUTUS"

Transkriptio

1 TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 2/2011 Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi (31) EU:N SOSIAALITURVASÄÄNNÖKSET JA TAPATURMAVAKUUTUS

2 2(31) EU:N SOSIAALITURVASÄÄNNÖKSET JA TAPATURMAVAKUUTUS Sisällysluettelo: 1. Yleistä 2. Uudet EU-asetukset ja ns. EESSI -laki 3. Uusien asetusten siirtymäsäännökset (PA 87 art.) 4. Vanhojen asetusten soveltaminen 5. Yleiset periaatteet 5.1. Yleistä 5.2. Hyvä hallintotapa 5.3. Vakuuttaminen vain yhdessä maassa (PA 11 art.) 5.4. Yhdenvertainen kohtelu (PA 4 art.) 5.5. Oikeus rahaetuuksien maastavientiin (PA 7 art.) 5.6. Henkilöllinen soveltamisala (PA 2 art.) 5.7. Etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastaminen (PA 5 art.) 5.8. Käytettävät kielet 6. Keskeiset määritelmät ja käsitteitä 6.1. Työntekijä ja yrittäjä 6.2. Toimivaltainen viranomainen 6.3. Toimivaltainen jäsenvaltio 6.4. Toimivaltainen laitos 6.5. Asuin- ja oleskelupaikan laitos 6.6. Yhteyselin 6.7. Luontoisetuudet ja rahaetuudet 6.8. Hallintotoimikunta ja tekninen toimikunta (PA IV osasto) 6.9. Sähköinen tiedonvaihto 7. Asetusten rakenne 8. Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen eli lainvalinta 8.1. Yleistä 8.2. Työskentely yhdessä jäsenvaltiossa Pääsääntö työntekomaa Poikkeus pääsääntöön lähettäminen Lähetetty työntekijä Lähetetty yrittäjä 8.3. Työskentely kahdessa tai useammassa maassa Työntekijänä kahdessa tai useammassa maassa Yrittäjänä kahdessa tai useammassa maassa Työntekijänä yhdessä ja yrittäjänä toisessa jäsenvaltiossa Sovellettavan lainsäädännön väliaikainen määrittäminen 8.4. Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen, etuuksien väliaikainen myöntäminen ja väliaikaisesti maksettujen vakuutusmaksujen kuittaaminen 8.5. Poikkeuslupa 9. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säännökset

3 9.1. Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien maksaminen henkilön asuessa tai oleskellessa muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa Yleistä Menettelytavat luontoisetuuksissa Menettelytavat rahaetuuksissa 9.2. Hoitoon hakeutuminen toiseen jäsenvaltioon 9.3. Kuljetuskustannukset Siirto jäsenvaltiosta toiseen sairaanhoidon vuoksi Kuljetuskustannukset kuolemantapauksessa 9.4 Luontoisetuuksien takaisinperintä 9.5. Luontoisetuuksien maksaminen, kun henkilö on itse maksanut hoidon toisessa jäsenvaltiossa 9.6. Tapaturman tai taudin työperäisyyttä koskevat riidat 10. Ammattitauteja koskevat erityiset säännökset Ammattitautietuudet, kun ammattitautia sairastava on ollut alttiina samalle riskille useassa jäsenvaltiossa Tiedonvaihto ja ennakoiden maksaminen, kun on haettu muutosta ammattitautiasiaa koskevaan hylkäyspäätökseen Ammattitaudin paheneminen 11. Kaikille sosiaaliturvan aloille yhteisiä säännöksiä Muutoksenhakua koskevat EU-säännökset Perusteetta saadun edun takaisinperintä Valuutan muuntaminen 3(31) EU:N SOSIAALITURVASÄÄNNÖKSET JA TAPATURMAVAKUUTUS

4 4(31) 1. Yleistä Uudet EU-asetukset (883/2004 ja 987/2009) sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta tulivat voimaan Tällöin kumoutuivat pääosiltaan aiemmat sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevat asetukset 1408/71 ja 574/72 (TVL:n kiertokirje 1/94). Uusien asetusten tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamissäännöksiä. Lisäksi tarkoituksena on turvata entistä paremmin vapaa liikkuvuus EU-alueella. Uusissa asetuksissa korostetaan jäsenvaltioiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä, joka toteutetaan siirtymällä E-lomakkeiden käytöstä sähköiseen tiedonvaihtoon laitosten välillä (ks. kohta 6.9.). Uudet asetukset koskevat EU-maita, joita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro (yhteensä 27 maata, vuonna 2010). Sen sijaan ETAmaita (Islanti, Liechtenstein, Norja) ja Sveitsiä uudet asetukset eivät koske, vaan näiden osalta sovelletaan edelleen vanhoja asetuksia (ks.kohta 4). Tässä ohjeessa kerrotaan yleisiä asioita ja periaatteita sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta EU-alueella sekä käydään läpi uusien asetusten tapaturmavakuutusjärjestelmää koskevat osat. 2. Uudet EU-asetukset ja ns. EESSI-laki Asetuksen 883/2004 virallinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Tästä käytetään myös nimitystä perusasetus (PA). Asetus 987/2009 on perusasetuksen täytäntöönpanoasetus (TPA). Perusasetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä (L 200). Täytäntöönpanoasetusta valmisteltaessa tehtiin myös muutoksia perusasetukseen. Muutokset perusasetukseen ja täytäntöönpanoasetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä (L 284). Perusasetus ja täytäntöönpanoasetus ovat keskenään samanarvoisia ja jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. EU-asetuksia ei saateta erikseen Suomessa voimaan, vaan niitä sovelletaan sellaisenaan. EU-asetuksen määräykset syrjäyttävät niiden kanssa ristiriidassa olevat kansallisen lain säännökset. Perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta on luettava rinnakkain, sillä täytäntöönpanoasetus sisältää täytäntöönpanosäännösten lisäksi myös aineellisia säännöksiä. Kansallisella tasolla Suomessa on säädetty uusia asetuksia täydentävä säännös ns. EESSI-laki (Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta 352/2010). Laki liittyy jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen yhteistyöhön, joka on toteutettava uusien asetusten mukaan sähköisesti kahden vuoden siirtymäajan jälkeen (ks. kohta 6.9.; EESSI = Electronic Exchange of Social Security Information)

5 5(31) EESSI -laissa säädetään sosiaaliturvalaitosten toimivallasta ja tehtävistä Suomessa sovellettaessa EU:n sosiaaliturvasäännöksiä ja mm. siitä, että Suomessa sähköiseen tiedonvaihtoon liittyvä yhteyspiste sijoitetaan Kelan yhteyteen. Lisäksi laissa on säännökset sähköisen tiedonvaihdon kustannusten jaosta. 3. Uusien asetusten siirtymäsäännökset (PA 87 art.) Uusissa asetuksissa ei ole siirtymäsäännöksiä työtapaturmia ja ammattitauteja koskevien artiklojen osalta. Lähtökohtana näin ollen on, että uusia asetuksia sovelletaan kaikissa tilanteissa, kun asiaa käsitellään jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, milloin työtapaturma sattui tai ammattitauti ilmeni. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevien aineellisten säännösten osalta tällä ei ole merkitystä, koska nämä pysyivät uusissa asetuksissa ennallaan (esim. viimeinen altisteinen työ ammattitaudeissa merkitsevä). Sen sijaan menettelysäännökset sisältävät uusia toimintatapoja, joita siis noudatetaan kaikissa tapauksissa, kun asiaa käsitellään jälkeen. Menettelytavoilla on liityntä sähköiseen tiedonvaihtoon laitosten välillä. Tältä osin asetuksessa on kahden vuoden siirtymäaika eli saakka. Sähköiseen tiedonvaihtoon valmistautuminen on jo alkanut ja vuoden 2010 aikana valmistuvat sähköisessä tiedonvaihdossa käytettävät SED-asiakirjat (Structured Electronic Document), joita tullaan käyttämään paperisena jo siirtymäaikana ja joiden myötä E-lomakkeet poistuvat käytöstä. (Ks. kohta 6.9.). SED-asiakirjoja käytetään laitosten välisessä tiedonvaihdossa. SED-asiakirjojen lisäksi käyttöön otetaan kannettavat asiakirjat eli PD-asiakirjat (Portable Documents), joita käytetään silloin, kun laitoksen tulee antaa henkilölle itselleen todistus oikeudesta etuuksiin (ks. kohta 9.1). Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa käytetään PD-asiakirjaa DA1 - Oikeus työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kattamaan sairaanhoitoon. Asiakirja löytyy TVL:n jäsenpalvelusta sekä tulostettavana että täytettävänä versiona. Lainvalinnan osalta asetukset sisältävät siirtymäsäännöksiä. Jos uuden asetuksen lainvalintasäännökset johtavat siihen, että henkilöön sovellettaisiin eri jäsenvaltion lainsäädäntöä kuin vanhan asetuksen perusteella, henkilöön sovelletaan edelleen vanhan asetuksen osoittamaa lainsäädäntöä. Tätä sovelletaan niin kauan kuin henkilön tilanne säilyy muuttumattomana, mutta kuitenkin enintään 10 vuoden ajan uuden asetuksen soveltamisen alkamispäivästä. Tämä siirtymäsäännös koskee siis vain lainvalintaa eli sitä, kumman asetuksen mukaan henkilöön sovellettava lainsäädäntö määräytyy. Vaikka henkilön lainvalinta määräytyisi vanhan asetuksen mukaan, sovelletaan häneen muilta osin uusia asetuksia. 4. Vanhojen asetusten soveltaminen Vanhoja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevia EU-asetuksia 1408/71 ja 574/72 sovelletaan edelleen EU- ja ETA-maiden sekä EU:n ja Sveitsin välillä liikkuviin

6 6(31) henkilöihin. Sopimus Euroopan talousalueesta, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välinen sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja muut sopimukset, joissa viitataan asetukseen (ETY) N:o 1408/71 on siis edelleen voimassa. Esimerkiksi henkilöön, joka jälkeen lähetetään Suomesta Norjaan työskentelemään, sovelletaan edelleen asetusta 1408/71. Myös kolmansien maiden kansalaisiin sovellettiin vuoden 2010 loppuun saakka asetuksia 1408/71 ja 574/72 (Neuvoston asetus (EY) N:o 859/2003, annettu 14 päivänä toukokuuta 2003, soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi). Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010 tuli voimaan ja sen myötä uusia EU-asetuksia 883/2004 ja 987/2009 sovelletaan myös kolmansien maiden kansalaisiin alkaen. Koska työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat aineelliset säännökset pysyivät uusissa asetuksissa ennallaan (ks. kohta 3), ei vanhojen asetusten soveltamisella ole työtapaturmien ja ammattitautien etuusartiklojen osalta käytännön merkitystä. Sen sijaan lainvalinnan osalta tällä on merkitystä ja näissä tilanteissa käytetään edelleen esim. vanhojen asetusten mukaisesti E-lomakkeita. 5. Yleiset periaatteet 5.1. Yleistä EU:n sosiaaliturva-asetuksilla ei muuteta kansallista sosiaaliturvajärjestelmää. Asetus ainoastaan määrää, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan henkilön liikkuessa EU-alueella eli kyse on sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Kansallisesti on oikeus määritellä sosiaaliturvan ehdot, kunhan ei loukata asetusten yleisiä periaatteita esim. yhdenvertaista kohtelua. Työntekijä ei myöskään saa menettää sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksiaan sen vuoksi, että hän liikkuu maasta toiseen. Perusasetuksen 3 artiklassa luetellaan sosiaaliturvan alat, jotka kuuluvat asetusten soveltamisalaan. Ne ovat: sairausetuudet, äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet, vanhuusetuudet, perhe-eläke-etuudet, työtapaturma- ja ammattitautietuudet, kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset, työttömyysetuudet, varhaiseläke-etuudet, perhe-etuudet. Asetuksia sovelletaan kaikkeen edellä mainittuja aloja koskevaan lainsäädäntöön. Näin ollen asetukset koskevat myös tapaturmavakuutuslain 57 :n mukaisia vakuutuksia. Lisäksi asetuksia sovelletaan opiskelijatapaturmalain mukaiseen vakuutukseen (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta /1318) Hyvä hallintotapa EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on useita säännöksiä hyvästä hallintotavasta. Laitosten on vastattava kyselyihin kohtuullisessa ajassa ja toimitettava asianosaisille kaikki tarvittavat tiedot, jotta he voivat käyttää asetuksen mukaisia oikeuksiaan.

7 7(31) Hyvään hallintotapaan liittyen asetuksissa on useassa kohdassa todettu, että jos henkilö on toimittanut hakemuksen laitokselle, joka ei ole toimivaltainen (erehdyksessä tai tarkoituksella), on tämän laitoksen välitettävä hakemus toimivaltaiselle laitokselle (ks. PA 81 artikla sekä TPA 2 ja 40 artikla). Työtapaturmien ja ammattitautien osalta kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Suomessa vakuutetun ja työtapaturmaisesti kuolleen henkilön omaiset tekevät hakemuksen perhe-eläkkeestä asuinpaikassaan Puolassa. Tällöin Puolan laitos välittää hakemuksen Suomeen toimivaltaiselle laitokselle. Vastaavasti Suomessa tapaturmayhtiölle jätetty hakemus työtapaturma-asiassa, jossa toimivaltainen laitos sijaitsee jossain toisessa jäsenvaltiossa, on toimitettava eteenpäin oikealle laitokselle joko suoraan tai TVL:n kautta. Perusasetuksen 81 artikla sisältää lisäksi säännöksen siitä, että hakemus, ilmoitus tai valitus on katsottava jätetyn määräajassa, jos se on saapunut määräajassa toisen jäsenvaltion vastaavalle laitokselle (ks. muutoksenhakua koskevat EU-säännökset 11.1.) Vakuuttaminen vain yhdessä maassa (PA 11 art.) Pääperiaatteena on, että henkilö liikkuessaan EU-alueella kuuluu vain yhden valtion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Sosiaaliturvamaksut maksetaan vain tähän valtioon ja etuudet myönnetään tämän jäsenvaltion lainsäädännön perusteella ja kustannuksella Yhdenvertainen kohtelu (PA 4 art.) Henkilöllä, joihin EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan, on oltava samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja velvollisuudet kuin kyseisen valtion kansalaisilla Oikeus rahaetuuksien maastavientiin (PA 7 art.) Perusasetus sisältää määräyksen asuinpaikkaa koskevien sääntöjen jättämisestä huomiotta. Sen mukaan rahaetuuksia ei saa pienentää, muuttaa, keskeyttää, peruuttaa tai tuomita menetettäviksi sen vuoksi, että etuuden saaja muuttaa jäsenvaltiosta toiseen. Tapaturmavakuutuksessa ansionmenetyskorvausten lisäksi esim. ammatillinen kuntoutus ja hautausavustus ovat rahaetuuksia (ks. 6.7.). Näin ollen näitä etuuksia ei saa henkilöltä evätä sillä perusteella, että tämä muuttaa toiseen jäsenvaltioon Henkilöllinen soveltamisala (PA 2 art.) EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin sekä pakolaisiin, jotka asuvat jossakin jäsenvaltiossa. Lisäksi edellytetään, että henkilö on tai on ollut yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön alainen. Asetus-

8 8(31) ta sovelletaan myös edellä mainittujen perheenjäseniin ja heidän jälkeensä eläviin eli edunsaajiin. Vuoden 2011 alusta alkaen asetuksia sovelletaan myös kolmansien maiden kansalaisiin (ks. kohta 4). Edellytyksenä on, että tällaisella henkilöllä on laillinen asuinpaikka jonkin jäsenvaltion alueella. ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisiin sovelletaan edelleen asetuksia 1408/71 ja 574/72 (ks. kohta 4). Se, että henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksia, ei välttämättä tarkoita sitä, että henkilö on vakuutettu Suomen tapaturmavakuutuslainsäädännössä. Kunkin jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö määrittää sen, kenellä on oikeus esimerkiksi työtapaturmakorvaukseen. Kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa on kuitenkin muistettava jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Esimerkiksi yrittäjiin sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksia, mutta yrittäjien tapaturmavakuutus on Suomessa vapaaehtoinen. Näin ollen toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tulleen yrittäjän, joka on EUasetusten mukaan Suomen lainsäädännön alainen, on otettava itselleen vapaaehtoinen vakuutus, jos hän haluaa tapaturmavakuutuslain mukaisia etuuksia Etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastaminen (PA 5 art.) Perusasetus sisältää määräyksen etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastamisesta. Lähtökohtana on, että toisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella saaduilla etuuksilla ja tuloilla on samat oikeusvaikutukset kuin toimivaltaisen jäsenvaltion vastaavilla etuuksilla ja tuloilla. Siten esimerkiksi vuosityöansiossa on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa saadut tulot. Vastaavasti, jos tietyillä seikoilla tai tapahtumilla on toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla oikeusvaikutuksia, toisen jäsenvaltion alueella tapahtuneet samankaltaiset seikat tai tapahtumat on otettava huomioon ikään kuin ne olisivat tapahtuneet toimivaltaisen jäsenvaltion alueella. Siten esimerkiksi työtapaturma, joka on sattunut toisen jäsenvaltion alueella esim. työmatkalla, tulee käsitellä, kuten se olisi tapahtunut toimivaltaisen valtion alueella. Lisäksi työtapaturmia ja ammattitauteja koskevissa artikloissa on erikseen säännös toisessa jäsenvaltiossa sattuneesta toisesta tapahtumasta aiheutuneen työkyvyttömyyden huomioon ottamisesta (TPA 39 art.). Jos laitoksen soveltamassa lainsäädännössä on säännöksiä siitä, miten toisesta tapahtumasta aiheutunut työkyvyttömyys on huomioitava, niin laitoksen on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa aiheutunut työkyvyttömyys Käytettävät kielet EU:ssa on käytössä 23 virallista kieltä, joista suomi on yksi. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa henkilö saa käyttää mitä tahansa EU:n virallista kieltä hakemuksissa tai muissa asiakirjoissa. Viranomainen, laitos tai tuomioistuin ei saa hylätä niille toimitet-

9 9(31) tuja asiakirjoja sillä perusteella, että ne on laadittu toisen jäsenvaltion virallisella kielellä (PA 76 artikla 7 kohta). Aiemmin EU:n komissio korvasi asiakirjojen kääntämisestä aiheutuvia kuluja, mutta tältä osin on käytäntö muuttunut eikä näitä kuluja enää korvata. Tapaturmavakuutuslaitokset antavat päätöksensä tapaturmavakuutuslain mukaisesti joko suomen tai ruotsin kielellä (TapVakL 41 c ja kielilaki 423/2003). Lisäksi Saamen kielilain mukaan saamelaisella on oikeus pyynnöstä saada maksutta päätös käännettyä saamenkielelle. (Ks. TVL:n kiertokirje 12/2004, Hallinto-ohjeet). Näiltä osin EUasetuksissa ei ole säännöksiä. 6. Keskeiset määritelmät ja käsitteitä 6.1. Työntekijä ja yrittäjä Perusasetuksessa käytetään määritelmiä palkkatyö ja itsenäinen ammatinharjoittaminen. Niillä tarkoitetaan toimintaa tai vastaavaa tilannetta, jota pidetään palkkatyönä tai itsenäisenä ammatinharjoittamisena kyseisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädännössä (perusasetuksen 1 artiklan a ja b alakohta). Kun jäsenvaltioissa esim. yrittäjä määritellään eri tavoin, voi tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että henkilöä pidetään toisessa valtiossa työntekijänä ja toisessa valtiossa yrittäjänä Toimivaltainen viranomainen Toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan kussakin jäsenvaltiossa ministeriä, ministereitä tai muuta vastaavaa viranomaista, joka on vastuussa sosiaaliturvajärjestelmistä koko kyseisessä jäsenvaltiossa tai osassa sitä (perusasetuksen 1 artiklan m alakohta). Suomessa toimivaltainen viranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö (EES- SI-laki 3 ) Toimivaltainen jäsenvaltio "Toimivaltaisella jäsenvaltiolla" tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa toimivaltainen laitos sijaitsee (perusasetuksen 1 artiklan s alakohta) Toimivaltainen laitos

10 10(31) "Toimivaltaisella laitoksella" tarkoitetaan asetuksessa laitosta, jossa asianomainen henkilö on vakuutettu hakiessaan etuutta tai josta asianomaisella henkilöllä on tai olisi oikeus etuuksiin (perusasetuksen 1 artiklan q alakohta). Työtapaturma-asioissa tällä tarkoitetaan yhtiötä tai laitosta, josta henkilöllä on tai saattaisi olla oikeus saada korvauksia, kun työtapaturma on sattunut tai henkilöllä on ammattitauti. Suomessa kyseessä voi siis olla tapaturmavakuutusyhtiö, Mela, Valtiokonttori tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Tästä on säädetty myös kansallisessa EESSIlaissa (4 ). Jäsenvaltioiden toimivaltaiset laitokset löytyvät EU:n komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvo-asiat sivustolta ja osoitteesta: TVL:n jäsenpalvelussa on myös linkki edellä mainitulle sivustolle Asuin- ja oleskelupaikan laitos "Asuinpaikan laitoksella" tarkoitetaan asetuksessa laitosta, joka on toimivaltainen antamaan etuuksia paikassa, jossa asianomainen henkilö asuu. Oleskelupaikan laitoksella" tarkoitetaan laitosta, joka on toimivaltainen antamaan etuuksia paikassa, jossa asianomainen henkilö oleskelee, tämän laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaisesti, tai jos tällaista laitosta ei ole, laitosta, jonka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen nimeää. (Perusasetuksen 1 artiklan r alakohta). Työtapaturma-asioissa tällä tarkoitetaan laitosta, joka maksaa luontoisetuuksia henkilölle, joka asuu tai oleskelee Suomessa, mutta on työtapaturmavakuutettu jossain toisessa jäsenvaltiossa. Suomessa tämä tehtävä on Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla (tapaturmavakuutuslaki 30 a ja EESSI-laki 7 ). Jäsenvaltioiden asuin- ja oleskelupaikan laitokset löytyvät EU:n komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvo-asiat sivustolta ja osoitteesta: TVL:n jäsenpalvelussa on myös linkki edellä mainitulle sivustolle Yhteyselin "Yhteyselimellä" tarkoitetaan asetuksessa elintä, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on nimennyt yhtä tai useampaa perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua sosiaaliturvan alaa varten vastaamaan perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseen liittyviin tiedotus- ja neuvontapyyntöihin ja jonka on hoidettava sille täytäntöönpanoasetuksen IV osaston mukaisesti annetut tehtävät (täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 b alakohta). Työtapaturma-asioissa tällä tarkoitetaan laitosta, jolle mm. lähetetään muista jäsenvaltioista asiakirjoja, joka kuuluvat tapaturmasektorille, mutta lähettävä laitos ei tiedä oikeaa vastaanottajaa. Suomessa tämä ns. postikonttori -tehtävä on Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla (tapaturmavakuutuslaki 30 a ja EESSI-laki 8 ). Jäsenvaltioiden yhteyselimet löytyvät EU:n komission työllisyys-, sosiaali- ja tasaarvo-asiat sivustolta ja osoitteesta: TVL:n jäsenpalvelussa on myös linkki edellä mainitulle sivustolle.

11 11(31) 6.7. Luontoisetuudet ja rahaetuudet Työtapaturmaetuudet jaetaan asetuksissa luontoisetuuksiin ja rahaetuuksiin. Työtapaturma-asioissa luontoisetuuksien määrittämisellä on merkitystä silloin, kun asuin- tai oleskelupaikan laitos on velvollinen asetuksen perusteella maksamaan luontoisetuuksia henkilölle, joka on vakuutettu toisessa jäsenvaltiossa. Luontoisetuudet maksetaan asuintai oleskelupaikan laitoksen lainsäädännön mukaisesti, kun taas rahaetuudet maksaa toimivaltainen laitos. (ks. kohta 9.1). Luontoisetuuksia koskevalla järjestelyllä varmistetaan, että henkilö saa tarvitsemansa hoidon liikkuessaan EU-alueella. Luontoisetuudet on määritelty perusasetuksen 1 artiklan v a) kohdassa seuraavasti: Tässä asetuksessa tarkoitetaan luontoisetuuksilla - III osaston 1 lukua (sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet) sovellettaessa jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti myönnettäviä luontoisetuuksia, joita on tarkoitus toimittaa tai saattaa saataville tai joilla on tarkoitus maksaa suoraan tai korvata sairaanhoitopalvelujen ja hoitotuotteiden ja lisäpalvelujen kustannukset. Tähän kuuluvat pitkäaikaishoitoon liittyvät luontoisetuudet. - III osaston 2 lukua (työtapaturmat tai ammattitaudit) sovellettaessa kaikkia edellä i alakohdassa määriteltyjä luontoisetuuksia, jotka liittyvät työtapaturmaan tai ammattitautiin ja joista säädetään jäsenvaltioiden työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmissä. Vanhojen asetusten ajalta on EU-tuomioistuimen päätöksiä, joissa on todettu mm. että luontoisetuuksien tarkoituksena on antaa hoitoa vamman tai sairauden parantamiseksi ja kyse on kuluista, joista esitetään tositteet. Lisäksi matkakulujen osalta on todettu, että vaikka sanamuoto ei viittaa suoraan matkakuluihin, niin jos jäsenvaltion lainsäädännön mukaan myönnetään hoitoetuuksien yhteydessä matkakuluja, niin myös nämä on katsottava luontoisetuuksiksi. Rahaetuuksia ei ole uusissa asetuksissa määritelty, mutta EU-tuomioistuin on vanhan asetuksen aikaan todennut sairausetuuksia koskevissa ratkaisuissa, että rahaetuuksilla tarkoitetaan etuuksia, joiden tarkoituksena on korvata palkan menetystä. Kun kyse ei ole ollut suoraan palkan menetyksen korvaamista, arvioinneissa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, miten etuus maksetaan ja onko etuus kiinteämääräinen vai todellisiin kustannuksiin perustuva. Kukin jäsenvaltio harkitsee oman lainsäädäntönsä osalta, mitkä etuuksista ovat luontoisetuuksia ja mitkä rahaetuuksia. Tapaturmavakuutuslaitosten osalta on merkityksellistä tietää, mitä toisissa jäsenvaltioissa on katsottu luontoisetuuksiksi, koska tapaturmavakuutuslaitokset maksavat toimivaltaisina laitoksina toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia luontoisetuuksia. Yksityiskohtaista luetteloa näistä etuuksista eri jäsenmaiden osalta ei ole kerätty tai koottu. Viime kädessä asian ratkaisee EU-tuomioistuin. Sellaisia EU-tuomioistuimen päätöksiä ei ole, joissa olisi otettu kantaa, mitkä Suomen tapaturmavakuutuksesta maksettavista etuuksista kuuluvat luontoisetuuksiin ja mitkä rahaetuuksiin, mutta käytännössä jaottelu on tehty edellä todetun linjan mukaisesti. Seuraavassa esitetty jaottelu on siis luontoisetuuksien osalta merkityksellinen Tapaturmavakuutuslaitosten liiton näkökulmasta, koska TVL maksaa asuin- ja oleskelupaikan

12 12(31) laitoksena tapaturmavakuutuslain mukaisia luontoisetuuksia toisessa jäsenvaltiossa vakuutetulle henkilölle. Luontoisetuuksia ovat: o sairaanhoito- ja tutkimuskulut ja niihin liittyvät matkakulut o lääkkeet ja sidostarpeet o o laitoshoito apuvälineet, hoitotarvikkeet, proteesit o lääkinnällinen kuntoutus ja siihen liittyvät matkakulut. Sen sijaan luontoisetuuksia eivät ole työtapaturman yhteydessä rikkoutuneet esineet, joita korvataan tapaturmavakuutuslain mukaan (esim. silmälasit) eivätkä kodinhoidon lisäkustannukset. Näitä ei pidetä sairaanhoitopalvelujen tai hoitotuotteiden kustannuksina, kun lisäksi otetaan huomioon, että luontoisetuusjärjestely on luotu sen varmistamiseksi, että henkilö saa tarvitsemansa hoidon liikkuessaan EUalueella. Esinevahingot ja muut kunkin jäsenvaltion lainsäädännön sisältämät luontoisetuuksiin kuulumattomat kulut henkilön on haettava toimivaltaiselta laitokselta. (Ks. 9.1.). Tässä mielessä ne ovat rinnastettavissa rahaetuuksiin, mutta koska kyse on kuluista, tulee varmistaa, ettei henkilölle korvata niitä kahteen kertaan. Rahaetuuksia ovat: o ansionmenetyskorvaukset o haittaraha o lisät o perhe-eläkkeet o hautausapu o ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät etuudet. o esinevahingot o kodinhoidon lisäkustannukset Esimerkki: Suomessa vakuutetulle henkilölle sattuu Saksassa työtapaturma, jonka yhteydessä hänellä rikkoutuu silmälasit. Saksa maksaa vamman hoitokulut (ks. 9.1.), mutta silmälasit korvaa Suomessa oleva toimivaltainen laitos (ellei Saksa jostain syystä olisi katsonut näitä heidän järjestelmässään luontoisetuuksiksi eli tulisi tarkistaa, ettei korvata kahteen kertaan).

13 13(31) 6.8. Hallintotoimikunta ja tekninen toimikunta (PA IV osasto) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista varten on EU:n komission yhteyteen perustettu hallintotoimikunta, jossa on jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Suomesta kokoukseen osallistuu edustaja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hallintotoimikunnan tehtävänä on mm. käsitellä kaikkia hallinnollisia ja tulkinnallisia kysymyksiä, jotka johtuvat asetuksien säännöksistä. Hallintotoimikunta antaa näistä asioista päätöksiä ja suosituksia, jotka julkaistaan virallisessa lehdessä. Uusien asetusten soveltamisesta on julkaistu ensimmäiset hallintotoimikunnan päätökset ja suositukset (yhteensä 19 kappaletta) EU:n virallisessa lehdessä (C106). Hallintotoimikunnan yhteyteen on perustettu tietojenkäsittelyn tekninen toimikunta, jonka tehtävänä on tehdä hallintotoimikunnalle ehdotuksia tietojenkäsittelypalvelujen yhteisistä säännöistä. Teknisessä toimikunnassa on Suomen osalta edustajat sekä Eläketurvakeskuksesta että Kelasta Sähköinen tiedonvaihto (TPA 4 art.) eli EESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) Uusissa asetuksissa korostetaan jäsenvaltioiden viranomaisten yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Laitosten on viipymättä toimitettava ja vaihdettava kaikki tiedot, joita tarvitaan henkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien vahvistamiseen ja määrittämiseen. Tämä yhteistyön tehostaminen toteutetaan uusien asetusten mukaan sähköisesti kahden vuoden siirtymäajan jälkeen eli Samalla poistuvat käytöstä E-lomakkeet. Hallintotoimikunta on antanut siirtymäkauden käytännön järjestelyistä päätöksen N:o E 1, jossa todetaan, että siirtymäkautena ohjaavia periaatteita ovat hyvä yhteistyö laitosten välillä, käytännöllisyys ja joustavuus. Päätöksen mukaan jäsenvaltioiden laitokset voivat käyttää siirtymäaikana E-lomakkeita, kunhan työntekijän oikeudet eivät vaarannu. Lisäksi laitoksen on hyväksyttävä siirtymäaikana toisen laitoksen antamat tiedot riippumatta siitä, missä muodossa ne on saatu. Periaatteessa laitokset voivat siis siirtymäkauden aikana käyttää tiedon vaihdossa mitä asiakirjoja tahansa. E-lomakkeita käytettäessä niihin tulisi merkitä, että tapaukseen sovelletaan uusia asetuksia. Sähköistä tiedonvaihtoa varten on suunniteltu rakenteisia asiakirjoja eli SEDasiakirjoja (Structured Electronic Document), jotka otetaan käyttöön paperisina jo siirtymäaikana. SEDejä tulee olemaan enemmän kuin E-lomakkeita, joilla on hoidettu vain osa tiedonvaihdosta, kun muu osa on hoitunut vapaamuotoisilla kirjeillä. Sähköinen järjestelmä edellyttää, että myös vapaamuotoinen kirjeenvaihto tapahtuu tietyssä muodossa ja näin ollen on pitänyt muodostaa jokaista asetuksessa mainittua tiedon vaihtoa varten SED-asiakirja. SEDiä voi verrata saatteeseen, sillä se sisältää perustiedot asiasta ja usein siihen liitetään muita asiakirjoja mukaan. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevia SEDejä tulee olemaan noin 60 kappaletta, mutta pääasiallisessa käytössä tulee olemaan alle 10 kappaletta, koska tapauksia on vähän ja ne koskevat luontoisetuuksien maksamista ja siihen liittyvää rahaliikennettä.

14 14(31) Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat SEDit hyväksyttäneen hallintotoimikunnassa vuoden 2010 loppuun mennessä, jonka jälkeen niiden käytöstä annetaan TVL:n toimesta erillinen ohje. Sähköiseen tiedonvaihtoon siirtyminen merkitsee siis myös sitä, että E-lomakkeet poistuvat käytöstä viimeistään siirtymäajan jälkeen. Tämän jälkeen E 101 -lomake voi olla edelleen voimassa henkilöllä, johon sovelletaan lainvalinnan osalta siirtymäaikaa (ks. kohta 3). Lisäksi, mikäli uusia sopimuksia ei saada aikaan kohdassa 4 mainittujen säädösten osalta (ETA-maat, Sveitsi ja ns. kolmansien maiden kansalaiset), tullaan myös niissä tilanteissa käyttämään edelleen E-lomakkeita. 7. Asetusten rakenne Perusasetus 883/2004 jakaantuu kuuteen osastoon, joiden lisäksi siinä on liitteitä 11 kappaletta. I OSASTO Yleiset säännökset (artiklat 1 10) II OSASTO Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen (artiklat 11 16) III OSASTO Eri etuusryhmiä koskevat erityissäännökset: 1 LUKU Sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet (artiklat 17 35) 2 LUKU Työtapaturma- ja ammattitautietuudet (artiklat 36 41) 3 LUKU Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset (artiklat 42 43) 4 LUKU Työkyvyttömyysetuudet (artiklat 44 49) 5 LUKU Vanhuuseläkkeet ja perhe-eläkkeet (artiklat 50 60) 6 LUKU Työttömyysetuudet (artiklat 61 65) 7 LUKU Varhaiseläke-etuudet (artikla 66) 8 LUKU Perhe-etuudet (artiklat 67 69) 9 LUKU Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet (artikla 70) IV OSASTO Hallintotoimikunta ja neuvoa-antava komitea (artiklat 71 75) V OSASTO Erinäisiä säännöksiä (artiklat 76 86) VI OSASTO Siirtymä- ja loppusäännökset (artiklat 87 91) Täytäntöönpanoasetus 987/2009 jakaantuu viiteen osastoon, joiden lisäksi siinä on liitteitä 5 kappaletta. I OSASTO Yleiset säännökset I LUKU Määritelmät (artikla 1) II LUKU Yhteistyötä ja tiedonantoa koskevat säännökset (artiklat 2 7) III LUKU Muut perusasetuksen soveltamista koskevat yleiset säännökset (artiklat 8 13) II OSASTO Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen (artiklat 14 21) III OSASTO Eri etuusryhmiä koskevat erityissäännökset I LUKU Sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet (artiklat 22 32)

15 15(31) II LUKU Työtapaturma- ja ammattitautietuudet (artiklat 33 41, joissa viittaus artikloihin 24 27) III LUKU Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset (artikla 42) IV LUKU Työkyvyttömyysetuudet sekä vanhuus- ja perhe-eläkkeet (artiklat 43 53) V LUKU Työttömyysetuudet (artiklat 54 57) VI LUKU Perhe-etuudet (artiklat 58 61) IV OSASTO Taloudelliset säännökset I LUKU Etuuksien ja kustannusten korvaaminen perusasetuksen 35 artiklan ja 41 artiklan mukaisesti 1 jakso Etuuksien korvaaminen todellisten kustannusten perusteella (artikla 62) 2 jakso Etuuksien korvaaminen kiinteämääräisten summien perusteella (artiklat 63 65) 3 jakso Yhteiset säännökset (artiklat 66 69) II LUKU Työttömyysetuuksien korvaaminen perusasetuksen 65 artiklan nojalla (artikla 70) III LUKU Perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperintä, väliaikaisesti maksettujen etuuksien ja vakuutusmaksujen takaisinperintä, kuittaaminen sekä perintään liittyvä avunanto 1 jakso Periaatteet (artikla 71) 2 jakso Kuittaaminen (artiklat 72-74) 3 jakso Takaisinperintä (artiklat 75 86) V OSASTO Erinäisiä säännöksiä sekä siirtymä- ja loppusäännökset (artiklat 87 97) 8. Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen eli lainvalinta 8.1. Yleistä Pääperiaatteena on, että henkilö liikkuessaan EU-alueella kuuluu vain yhden valtion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Kyseinen lainsäädäntö määritetään EU-asetusten vakuuttamista koskevien säännösten mukaisesti eli perusasetuksen artiklojen ja täytäntöönpanoasetuksen artiklojen mukaisesti. Lisäksi hallintotoimikunta on antanut päätökset A 1 ja A 2, jotka liittyvät sovellettavan lainsäädännön määrittämiseen. Päätökset on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä (C 106) ( Lainvalintasäännökset koskevat koko sitä sosiaaliturvaa, jonka asetus kattaa. Jos siis päädytään siihen, että henkilöön sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, koskee ratkaisu sekä työskentelyyn perustuvaa (työeläke- ja tapaturmavakuutus) että asumiseen perustuvaa (mm. sairausvakuutus ja kansaneläke) sosiaaliturvaa. Henkilön tosiasiallinen vakuuttaminen määräytyy lainvalinnan jälkeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti (ks. kohta 5.6.). Suomen osalta Eläketurvakeskus (ETK) on toimivaltainen ratkaisemaan työntekijän kuulumisen Suomen sosiaaliturvaan. Kela antaa erikseen päätöksen oikeudesta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, mutta siltä osin kuin on kysymys EU-asetusten katta-

16 16(31) mista sosiaaliturvan aloista, Kelan päätös perustuu ETK:n tekemään lainvalinta ratkaisuun. Tapaturmavakuutuslaitos ei ole toimivaltainen ratkaisemaan työntekijän kuulumista Suomen sosiaaliturvaan. Jos työnantaja on yhteydessä tapaturmavakuutuslaitokseen ja tiedustelee työntekijän vakuuttamista esim. kahden maan työskentelytilanteessa (ks. kohta 8.3.), tulee tapaturmavakuutuslaitoksen ohjata työnantajaa olemaan yhteydessä ETK:een. Vastaavasti, jos korvausasian yhteydessä nousee esille kysymys henkilön kuulumisesta Suomen sosiaaliturvaan, on tässä asiassa oltava yhteydessä ETK:een. Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat kysymykset käsitellään ETK:ssa lakiosastolla vakuuttamisasiat -jaostossa (palvelunumero ). Työntekijän kuuluminen tietyn valtion lainsäädännön alaisuuteen osoitetaan todistuksella A 1 (vanhojen asetusten aikaan E 101 lomake), jota siis Suomessa haetaan ETK:lta Työskentely yhdessä jäsenvaltiossa Pääsääntö työntekomaa Pääsääntö on, että palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva henkilö vakuutetaan työntekomaassa (perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan a alakohta). Esimerkiksi, jos henkilö tulee Suomeen töihin toisesta jäsenvaltiosta, lähtökohtana on, että henkilö tulee vakuuttaa Suomessa. Näin ollen työnantajan (kansalaisuudella ei ole merkitystä) tulee järjestää Suomeen tulevalle henkilölle muun muassa tapaturmavakuutus. Virkamiehiin sovelletaan pääsääntöisesti työnantajan kotimaan lainsäädäntöä (perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan b alakohta). Merimiehiin sovelletaan pääsääntöisesti aluksen lippumaan lainsäädäntöä (perusasetuksen 11 artiklan 4 kohta) Poikkeus pääsääntöön lähettäminen Lähetetty työntekijä Poikkeuksen pääsääntöön muodostavat lähetetyt työntekijät. Työntekijä, joka lähetetään toiseen jäsenvaltioon työskentelemään kyseisen työnantajan lukuun enintään 24 kuukauden ajaksi, kuuluu edelleen lähtövaltionsa sosiaaliturvaan (perusasetuksen 12 artiklan 1 kohta ja täytäntöönpanoasetuksen 14 artiklan 1 ja 2 kohta). Uusissa asetuksissa määräaika on siis pidentynyt 24 kuukauteen, kun se vanhassa asetuksessa oli 12 kuukautta. Jos henkilöllä on meneillään vanhan asetuksen mukainen 12 kuukauden pituinen komennus, on tätä mahdollista jatkaa toisella 12 kuukaudella.

17 17(31) Lähettämisen tulee edellä mainitun määräajan lisäksi täyttää tiettyjä, työntekijää, työnantajaa ja työsuhdetta koskevia edellytyksiä, jotta voidaan katsoa kyseessä olevan asetusten tarkoittama lähettäminen: - Lähettävän työnantajan ja lähetetyn työntekijän välillä on säilyttävä kiinteä yhteys koko komennuksen ajan. Kiinteää yhteyttä arvioitaessa on otettava huomioon mm. vastuu työsopimuksesta, palkkauksesta ja erottamisesta sekä valta määrätä työn luonteesta. - Työntekijään on sovellettu lähtövaltion lainsäädäntöä välittömästi ennen lähettämistä, Suomessa joko asumiseen tai työskentelyyn perustuvaa lainsäädäntöä. Yleensä kuukauden aikaa pidetään riittävänä (hallintotoimikunnan päätös A2). - Työntekijää ei saa lähettää korvaamaan toista lähetettyä työntekijää. - Lähettävän työnantajan tulee tavallisesti harjoittaa toimintaansa lähettäjämaassa. Toiminnan tulee olla muuta kuin pelkkää sisäiseen hallintoon liittyvää toimintaa Lähetetty yrittäjä Myös yrittäjä voi toimia lähetettynä yrittäjänä toisessa jäsenvaltiossa. Yrittäjä, joka lähtee tilapäisesti, enintään 24 kuukaudeksi, tekemään samankaltaista työtä toiseen jäsenvaltioon, kuuluu lähtömaansa sosiaaliturvaan kyseisenä aikana (perusasetuksen 12 artiklan 2 kohta ja täytäntöönpanoasetuksen 14 artiklan 3 ja 4 kohdat). Jotta voidaan katsoa kyseessä olevan lähettäminen, edellytetään määräajan lisäksi seuraavien asioita: - Yrittäjän on tavanomaisesti harjoitettava merkittävää toimintaa siinä jäsenvaltiossa, jossa yritys sijaitsee. - Yrittäjän tulee säilyttää toimintansa harjoittamisen edellytykset lähtömaassa voidakseen ulkomailta palattuaan jatkaa siellä toimintaansa. - Yrittäjän on täytynyt harjoittaa toimintaansa ennen lähtemistään työskentelemään tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon. Suomesta lähetettäessä edellytetään, että yrittäjätoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta, jolloin yrittäjällä on YEL -vakuutus. - Toisessa jäsenvaltiossa tehtävän työn on oltava samankaltaista kuin yrittäjän tavallisesti tekemä työ Työskentely kahdessa tai useammassa maassa Kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa työskentelevien työntekijöiden ja yrittäjien vakuuttamisesta on määräykset perusasetuksen 13 artiklassa ja täytäntöönpanoasetuksen 14 artiklassa. Myös kuljetusyritysten matkustava henkilökunta (mm. rekkakuskit ja lentohenkilökunta) kuuluu tähän ryhmään eli uusissa asetuksissa ei ole enää erillisiä määräyksiä tämän henkilöryhmän osalta. Arvioitaessa onko kyseessä työkomennus, jolloin työtä tehdään yhdessä jäsenvaltiossa vai onko kyseessä työskentely kahdessa tai useammassa maassa, on ratkaisevaa yhdessä tai useammassa toisessa jäsenvaltiossa harjoitetun toiminnan kesto (onko se luonteeltaan pysyvää, tilapäistä vai väliaikaista). Tätä tarkoitusta varten on tehtävä

18 18(31) kokonaisarviointi kaikista asiaankuuluvista tosiseikoista, joihin palkattua työtä tekevän henkilön tapauksessa kuuluu erityisesti työsopimuksessa määritelty työpaikka Työntekijänä kahdessa tai useammassa maassa Työntekijään, joka tekee työtä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, sovelletaan hänen asuinvaltionsa lainsäädäntöä, jos hän harjoittaa huomattavaa osaa toiminnastaan asuinmaassaan. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä työskentelee yhden työsuhteen osalta kahdessa tai useammassa maassa. Asuinpaikka on perusasetuksen 1 artiklan j) alakohdan mukaan paikka, jossa henkilö vakinaisesti asuu ja sen määrittämiseen liittyvät tekijät on lueteltu täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklassa. Huomattavalla osalla tarkoitetaan sitä, että se on määrällisesti merkittävä osa kaikesta toiminnasta. Tällöin otetaan huomioon työaika ja/tai palkka. Jos tällöin täyttyy 25 prosenttia pienempi osuus, on se osoitus siitä, että huomattavaa osaa toiminnasta ei harjoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa. Arvioinnissa on otettava huomioon tilanne seuraavan 12 kuukauden aikana. Kun Suomen osalta ETK on toimivaltainen ratkaisemaan työntekijän kuulumisen Suomen sosiaaliturvaan, niin ETK myös ratkaisee, miten tietyn henkilön kohdalla tätä huomattava osaa arvioidaan. Esimerkki: Työntekijä asuu Suomessa. Hänellä on virolainen työnantaja, joka maksaa palkan. Työntekijä työskentelee 10 päivää kuukaudessa Suomessa, 6 päivää Virossa ja 4 päivää Puolassa. Kymmenen päivää kuukaudessa on yli 25 prosenttia työskentelystä eli hän harjoittaa huomattavaa osaa toiminnastaan asuinmaassaan, joten hänet vakuutetaan Suomessa. Jos työntekijä ei harjoita huomattavaa osaa toiminnastaan asuinvaltiossaan, häneen sovelletaan sen EU-valtion lainsäädäntöä, jossa hänen työnantajansa kotipaikka tai liiketoimintapaikka sijaitsee. Esimerkki: Työntekijä asuu Suomessa ja työskentelee Virolaiselle yritykselle niin, että työtä tehdään Suomessa neljä päivää kuukaudessa ja muu aika tehdään Virossa. Työntekijä on vakuutettava Virossa, työnantajan kotipaikassa, koska hän ei työskentele huomattavaa osaa toiminnastaan asuinvaltiossaan Suomessa. Koska lisäksi on mahdollista, että työnantaja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, on näitä tapauksia varten säädetty, että tällöin sovelletaan työntekijään hänen asuinvaltionsa lainsäädäntöä. Esimerkki: Työntekijä asuu Suomessa ja työskentelee Venäläiselle yritykselle niin, että työtä tehdään Suomessa neljä päivää kuukaudessa ja muu aika tehdään Virossa. Työntekijä on vakuutettava Suomessa, koska hän asuu Suomessa, vaikka hän ei työskentele huomattavaa osaa täällä.

19 19(31) Jos henkilö työskentelee useille yrityksille tai työnantajille, joiden kotipaikat tai liiketoimintapaikat ovat eri jäsenvaltioissa, sovelletaan hänen asuinvaltionsa lainsäädäntöä. Esimerkki: Työntekijä asuu Virossa ja hän työskentelee virolaiselle työnantajalle Virossa. Tämän lisäksi hänellä on toinen työ Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa. Työntekijää koskeva lainvalinta osuu Viroon Yrittäjänä kahdessa tai useammassa maassa Myös yrittäjään, joka harjoittaa toimintaansa tavallisesti kahdessa tai useammassa EUvaltiossa, sovelletaan hänen asuinvaltionsa lainsäädäntöä, jos hän harjoittaa huomattavan osan toiminnastaan tässä jäsenvaltiossa. Huomattavaa osaa määritettäessä otetaan huomioon yrittäjän osalta liikevaihto, työaika, suoritettujen palvelujen lukumäärä ja/tai tulo. Jos tällöin täyttyy 25 prosenttia pienempi osuus, on se osoitus siitä, että huomattavaa osaa toiminnasta ei harjoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa. Arvioinnissa on otettava huomioon tilanne seuraavan 12 kuukauden aikana. Jos yrittäjä ei harjoita huomattavaa osaa toiminnastaan asuinvaltiossaan, häneen sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa sijaitsee hänen toimintansa keskuspaikka. Keskuspaikan määrittämisessä otetaan huomioon kaikki tekijät, joista yrittäjän ammatillinen toiminta muodostuu. Merkitystä on erityisesti sillä, missä yrittäjän toiminnan kiinteä ja vakituinen toimipaikka sijaitsee, mikä on toiminnan tavanomainen luonne tai kesto ja suoritettujen palvelujen lukumäärä Työntekijänä yhdessä ja yrittäjänä toisessa jäsenvaltiossa Henkilöön, joka työskentelee työntekijänä yhdessä jäsenvaltiossa ja yrittäjänä toisessa jäsenvaltiossa, sovelletaan kaiken työskentelyn osalta sen valtion lainsäädäntöä, missä hän työskentelee työntekijänä (perusasetuksen 13 artiklan 3 kohta). Vanhan asetuksen aikana oli mahdollista, että henkilö kuului työsuhteensa ja yrittäjätoimintansa perusteella eri valtioiden sosiaaliturvaan. Uuden asetuksen aikana tämä ei ole mahdollista, vaan henkilö kuuluu aina vain yhden jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin Sovellettavan lainsäädännön väliaikainen määrittäminen (TPA 16 artikla) Kun henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa (8.3.), henkilöön sovellettava lainsäädäntö määritetään aina aluksi väliaikaisesti. Henkilön, joka työskentelee kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, on ilmoitettava tästä asuinvaltionsa laitokselle. Tällöin asuinpaikan laitos määrittää asianomaiseen henkilöön sovellettavan lain-

20 20(31) säädännön ja ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille, jossa henkilö työskentelee. Tällä tavoin tehty määrittäminen on väliaikaista ja jäsenvaltioilla on 2 kuukautta aikaa ottaa kantaa määrittämiseen. Esimerkki: Henkilö asuu Virossa ja työskentelee Virossa ja Suomessa. Virossa määritetään, minkä maan lainsäädäntöä henkilöön sovelletaan ja Viro ilmoittaa tästä Suomelle. Suomella on kaksi kuukautta aikaa ottaa kantaa määrittämiseen. Jos Suomi hyväksyy lainvalinnan, Virolle ei tarvitse lähettää vastausta ja määrittämisestä tulee lopullista. Jos Suomi ei hyväksy lainvalintaa, tulee tästä ilmoittaa Virolle. Tällöin tulee noudatettavaksi väliaikainen vakuuttaminen ja siihen liittyvät artiklat (ks. kohta 8.4.). Tapaturmavakuutuksen osalta voi tulla eteen tilanne, jossa yritys hakee vakuutusta työntekijöille edellä mainitun kahden kuukauden sisällä. Tällöin vakuutus on myönnettävä. Jos myöhemmin ilmenee, ettei henkilöön tullutkaan soveltaa Suomen lainsäädäntöä, on täytäntöönpanoasetuksen 73 artiklassa määräyksiä vakuutusmaksujen kuittaamisesta eri maiden laitosten kesken (ks. kohta 8.4.) Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen, etuuksien väliaikainen myöntäminen ja väliaikaisesti maksettujen vakuutusmaksujen kuittaaminen (TPA 6 art. ja 73 art.) Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset laitokset (Suomessa ETK) ovat eri mieltä siitä, minkä maan lainsäädäntöä henkilöön sovelletaan, laitosten tulee ensisijaisesti neuvotella ja yrittää päästä sopimukseen asiassa. Jos sopimukseen ei päästä, asia on mahdollista viedä hallintotoimikunnan käsittelyyn. Näiden tilanteiden varalta EU-asetuksessa on säännökset siitä, minkä maan lainsäädäntöä henkilöön sovelletaan tilapäisesti ja mitkä ovat henkilön oikeudet väliaikana. Nämä säännökset ovat uusia ja niiden soveltaminen käytäntöön tulee selkiintymään vasta konkreettisten tapausten kautta. Lisäksi ETK käy keskusteluja mm. Viron kanssa menettelytavoista, joilla voitaisiin välttyä pallottelusta maiden välillä. Näin ollen seuraavassa on esitetty vain artiklojen sisältö, ja tarkempi menettelyllinen ohjeistus jää odottamaan konkreettisia tapauksia. Henkilöön, joka työskentelee ainoastaan yhdessä EU-maassa (komennus), sovelletaan tilapäisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jossa hän työskentelee (TPA 6 artikla 1. kohta a) alakohta). Esimerkki: Henkilö on tullut Ruotsista Suomeen töihin ja Suomi katsoo, että kyseessä on lähetetty työntekijä, mutta Ruotsi on tästä eri mieltä. Henkilöön sovelletaan väliaikaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä eli Suomen lainsäädäntöä. Henkilöön, joka työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa, sovelletaan tilapäisesti asuinmaan lainsäädäntöä, jos hän työskentelee siellä osittain ( b) alakohta). Jos

21 21(31) hän ei työskentele asuinvaltiossa, sovelletaan häneen tilapäisesti sen maan lainsäädäntöä, jonka soveltamista hän on ensin hakenut (c)-alakohta). Täytäntöönpanoasetuksen 73 artiklassa on määräykset vakuutusmaksujen kuittaamisesta laitosten kesken, jos henkilö on tilapäisesti vakuutettu jossakin EU-maassa ja tämän maan lainsäädäntöä ei vahvisteta lopullisesti sovellettavaksi lainsäädännöksi. Laitos ei saa palauttaa maksuja työnantajalle ennen kuin lopullisesti toimivaltaiseksi vahvistettu laitos on ilmoittanut sille maksettavan määrän. Toimivaltainen laitos voi pyytää, että väliaikaisesti maksuja saanut laitos siirtää maksut toimivaltaiselle laitokselle. Pyyntö on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sovellettava lainsäädäntö on määritetty. Täytäntöönpanoasetuksessa on lisäksi säännös siitä, minkä laitoksen on myönnettävä raha- tai luontoisetuudet, jos tästä on erimielisyyttä laitosten välillä. Lähtökohtana tällöin on, että henkilöllä on oikeus saada etuuksia tilapäisesti asuinpaikkansa laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan. Ellei henkilö asu minkään kyseessä olevan jäsenvaltion alueella, sen laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaan, jolle hakemus on esitetty ensimmäisenä. (6 artikla 2. kohta). Käytännössä tämän säännöksen merkitys on työtapaturma- ja ammattitautietuuksissa vähäinen, kun lähtökohtana on, että asuin- tai oleskelupaikanlaitos odottaa maksulupaa ennen hoitokulujen maksamista (ks ). Mikäli etuuksia on maksettu väliaikaisesti, on niiden perinnästä omat säännökset. Väliaikaisesti maksetut rahaetuudet peritään toimivaltaiseksi vahvistetulta laitokselta täytäntöönpanoasetuksen 73 artiklan mukaisesti. Väliaikaisesti myönnetyt luontoisetuudet peritään vastaavalla menettelyllä kuin luontoisetuudet muutoinkin (ks. kohta 9.4.) Poikkeuslupa Uusissa asetuksissa on säilytetty myös poikkeuslupamenettely. Eli jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat edelleen myöntää poikkeuksia lainvalintaa koskevien säännösten osalta (perusasetuksen 16 artikla). Suomessa Eläketurvakeskus on toimivaltainen viranomainen hoitamaan poikkeuslupaasioita. Poikkeuslupaa koskevaan hakemukseen on saatava työskentelymaan suostumus, jonka Eläketurvakeskus hankkii. Eläketurvakeskus pyytää suostumusta poikkeuslupaan, jos työskentelyaika toisessa jäsenvaltiossa on yli kaksi vuotta, mutta enintään viisi vuotta. Useimmat muutkin maat noudattavat tätä viiden vuoden aikaa. Sitä pidemmäksi ajaksi poikkeuslupa voidaan myöntää vain erityistapauksissa. 9. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säännökset 9.1. Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien maksaminen henkilön asuessa tai oleskellessa muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa Yleistä

22 22(31) Työtapaturmaetuuksia koskevat EU-asetusten artiklat tulevat sovellettaviksi seuraavissa tilanteissa: - henkilölle sattuu työtapaturma tai ilmenee ammattitauti, kun hän asuu tai oleskelee muussa jäsenvaltiossa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - henkilö, joka saa korvauksia työtapaturmasta tai ammattitaudista, muuttaa tai matkustaa toiseen jäsenvaltioon Edellä mainituissa tilanteissa henkilö saa luontoisetuudet asuin- tai oleskelupaikkansa laitoksesta siellä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti (perusasetuksen 36 artikla). Sen sijaan rahaetuudet myöntää aina toimivaltainen laitos (perusasetuksen 21 artikla). Siitä, mitkä etuudet ovat luontoisetuuksia ja mitkä rahaetuuksia, on kerrottu kohdassa 6.7. Esimerkki 1: Henkilö on lähetetty työntekijä Virosta ja hänelle sattuu työtapaturma Suomessa. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto maksaa saatuaan maksuluvan (ks ) Virosta Suomessa annetusta hoidosta aiheutuneet kulut hoitolaitokselle Suomen tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti. Työkyvyttömyydestä aiheutunut ansionmenetys korvataan työntekijälle Virosta Viron lainsäädännön mukaisesti. Sillä ei ole asiassa merkitystä, että Virossa ei ole tapaturmavakuutusta. Esimerkki 2: Henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä Saksassa. Hänet on vakuutettu Suomessa. Hänelle sattuu työtapaturma Saksassa. Vamman hoidosta aiheutuneet kulut korvaa hänelle Saksan asuin- ja oleskelupaikan laitos Saksan lainsäädännön mukaisesti. Ansionmenetyskorvaus maksetaan Suomesta tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Esimerkki 3: Henkilö on vakuutettu Suomessa ja hänelle on sattunut Suomessa työtapaturma, josta hänelle aiheutuu edelleen sairaanhoitokuluja ja työkyvyttömyyttä. Henkilö päättää muuttaa Espanjaan. Jatkossa sairaanhoitokulut korvaa hänelle Espanjan asuinpaikan laitos Espanjan lainsäädännön mukaisesti. Ansionmenetyskorvaukset hän saa edelleen Suomesta. Säännöksen taustalla on ajatus siitä, että lääkärit ja laitokset eivät voi tuntea eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Tämän vuoksi ne soveltavat aina omaa lainsäädäntöään, vaikka kyseinen henkilö olisi vakuutettu toisessa maassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö menettäisi oikeutensa luontoisetuuksiin toimivaltaiselta laitokselta. EU-tuomioistuimen päätöksissä (mm. 24/75 Petroni v Office national des pensions pour travailleurs salaries) on todettu, että perustamissopimuksen päämääriä ei saavutettaisi, jos työntekijät käytettyään oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen menettäisivät yhden jäsenvaltion lainsäädännössä heille jo taatun sosiaaliturvan edut. Näin ollen Suomessa vakuutetulla henkilöllä on edelleen oikeus tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin esimerkiksi tilanteissa, joissa toisessa jäsenvaltiossa ei ole vastaavaa korvauslajia kuin Suomessa. Kyseeseen voi tulla esim. apuvälineen uusiminen tai korjaus, jota oleskeluvaltiossa ei korvata kyseisen valtion lainsäädännön mukaan. Tarvittaessa näitä tietoja on mahdollista kysyä ja selvittää yhteyselinten kautta Menettelytavat luontoisetuuksissa

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ulkomaantyön vakuuttaminen

Ulkomaantyön vakuuttaminen Ulkomaantyön vakuuttaminen Tätä ohjetta sovelletaan valtion palveluksessa oleviin työntekijöihin (ei sovelleta yliopistojen palveluksessa oleviin) EU-maita ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia,

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Ulkomaantyön vakuuttaminen - Kelan kesäpäivät 28.8.2012. Matias Kainu 28.8.2012

Ulkomaantyön vakuuttaminen - Kelan kesäpäivät 28.8.2012. Matias Kainu 28.8.2012 Ulkomaantyön vakuuttaminen - Kelan kesäpäivät 28.8.2012 Matias Kainu 28.8.2012 Aihepiirit 1. Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta 2. Työskentely EU/ETA-maassa tai Sveitsissä: vakuuttamista

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva. Matias Kainu 22.5.2012

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva. Matias Kainu 22.5.2012 Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Matias Kainu 22.5.2012 Aihepiirit 1. Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta 2. Työskentely EU/ETA-maassa tai Sveitsissä vakuuttamista koskevat lainvalintasäännöt

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Hallinto-osasto/kv-ryhmä

Hallinto-osasto/kv-ryhmä Hallinto-osasto/kv-ryhmä Sosiaaliturvauudistuksen vaikutukset Kelan hallinnoimiin etuuksiin Keskeiset muutokset sekä yleiskatsaus asetuksiin Pohjola-Norden -seminaari 9.6.2010 Essi Rentola Sisältö 1. Asetusten

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA MUUTETUT ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT ASIAKIRJAT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen 120 vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen vapaaehtoiseen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Tero Uusimäki

KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Tero Uusimäki KV-kesäpäivät: Ulkomaantyön vakuuttaminen Tero Uusimäki 25.8.2016 Aiheet Yleistä ulkomaantyöhön sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädöstä Työskentely ulkomailla: EU/ETA-maat ja Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN Kansaneläkelaitos Terveysosasto Sairaanhoitokorvausryhmä 28.11.2011 EU-asetus 883/2004 artikla 20, EU-asetus 987/2009 artikla 26 ja laki 352/2010 14 LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 17.12.2015 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 3 1.4.1 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot

Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen)

Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen) Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen) Parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) 883/2004

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11217/10 SOC 428 HR 45

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11217/10 SOC 428 HR 45 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11217/10 SOC 428 HR 45 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan

Lisätiedot

KÄYTÄNNEOPAS PALKATTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKOMENNUKSISTA EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN

KÄYTÄNNEOPAS PALKATTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKOMENNUKSISTA EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN KÄYTÄNNEOPAS PALKATTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKOMENNUKSISTA EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN JÄSENVALTIOISSA 1 SEKÄ SVEITSISSÄ 1 - MIHIN OPASTA TARVITAAN? Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan

Lisätiedot

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET FP 7 Marie Curie Grant Agreement Annex III [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT EUROOPASSA TYÖSKENTELEVILLE TUTKIJOILLE] [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

SOSIAALITURVA TOISESSA EU:N JÄSENVALTIOSSA

SOSIAALITURVA TOISESSA EU:N JÄSENVALTIOSSA SOSIAALITURVA TOISESSA EU:N JÄSENVALTIOSSA Sosiaaliturvasäännösten yhteensovittaminen edistää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU:n alueella. Aikaisemmin jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti asuviin työntekijöihin

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11215/10 SOC 426 ISR 46

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11215/10 SOC 426 ISR 46 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 5. lokakuuta 2010 (OR. en) 11215/10 SOC 426 ISR 46 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN SISÄISET APURAHAT (EURATOM)

EUROOPAN SISÄISET APURAHAT (EURATOM) LIITE III ERITYISET MÄÄRÄYKSET EUROOPAN SISÄISET APURAHAT (EURATOM) III.1 Määritelmät Tässä rahoitustukisopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1. Sopimus: sopimuspuolen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM VAO Alaviuhkola Katriina Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM VAO Alaviuhkola Katriina Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2011-00017 VAO Alaviuhkola Katriina 18.01.2011 Suuri valiokunta Viite Asia Komission ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen, erinäiset muutokset

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 25.

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT PALUUVAIHE III. 1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot