AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta. Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin

Transkriptio

1 AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin

2 Sisältö Kokonaisuutta koskevat huomiot Hankkeen visio ja tavoitteet Hankkeen hyödyt» kustannus- ja hyötyanalyysit» vaatimukset tavoitteiden saavuttamiselle soteorganisaatioissa Toimintaympäristö, riippuvuudet ja sidoshankkeet Hankkeen kokonaisaikataulu» hankesuunnitelma ja organisaatiorakenteiden muutokset» huomioita hankesuunnitelmasta Ohjaus- ja hallintamalli» toimijoiden välinen työnjako ja vastuut Tietojärjestelmien kehittäminen 2

3 Kokonaisuutta koskevat huomiot THL:n valmistelemat suunnitelmat ja kuvaukset on tehty huolellisesti ja asiantuntevasti» sosiaalihuollon asiakastietojen määrittelytyö on ollut kokonaisvaltaisempaa ja johdonmukaisempaa kuin terveydenhuollossa työskentely- ja kuvausmenetelmien valinta on kunnianhimoista ja niiden käyttö laadukasta sosiaalihuollon toimijat ovat osallistuneet työhön laajasti» rajapinnat terveydenhuollon tietoihin on tunnistettu ja kuvattu» kokonaisarkkitehtuurimenetelmän osaaminen on hyvällä tasolla ja kehittynyt paljon Kanta-hankkeen aikaisesta suuri osa suunnitelmien merkittävimmistä puutteista johtuu toimintaympäristöstä ja sen muutoksista, joihin THL:lla ei ole suoraa toimivaltaa» näiden korjaaminen edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön linjauksia ja toimenpiteitä 3

4 Hankkeen visio ja tavoitteet 1 hankesuunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi, mihin tavoitetilaan hankkeen tuloksilla pyritään» kyseessä on erittäin merkittävä hanke, jonka tavoitteet ja ohjaus tulisi liittyä asetettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin, ei toteuttaa nykytilaan teknisenä toimenpiteenä, miltä hankesuunnitelma nyt näyttää» keskeisimmät muutostekijät ovat sote-rakenneuudistus sekä sosiaali- ja myös terveydenhuollon substanssilainsäädännön muutokset, joiden tavoitteita tämäkin hankkeen tulisi tukea sote-rakenneuudistuksen päätavoite on palvelujen integraatio, jonka toteutuminen pitäisi olla hankesuunnitelman lähtökohta ja punainen lanka» ilman visiota on vaikea arvioida mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintamalleihin hankkeen käynnistämisaikataulu ja vaiheistus tulisi sopeuttaa toimintaympäristön muutoksiin, sidoshankkeisiin ja sosiaalihuollon toiminnan kehittämiseen 4

5 Hankkeen visio ja tavoitteet 2 hankkeelle tulisi nimetä omistaja, jonka tehtävänä on määritellä sen visio ja toiminnalliset tavoitteet ja vastata niiden toteutumisesta» omistaja nimettävä sosiaali- ja terveysministeriöstä» vision muodostaminen sekä hankesuunnitelman hyväksyminen tulisi tehdä yhteistyössä kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa hankesuunnitelmassa ja arkkitehtuurikuvauksissa ei ole huomioitu riittävästi sosiaalihuollon palveluiden ja toimintamallien asiakaslähtöistä uudistamista eikä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota» sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsitellään toisistaan irrallisina, mikä pitäisi viimeistään tässä hankkeessa korjata» suunnitelman ja kuvauksien painopiste on ammattilaisissa ja heidän suorittamissaan juridisissa prosesseissa, ei asiakkaissa 5

6 Hankkeen hyödyt 1 Kustannus- ja hyötyanalyysit hankkeen kokonaisaikataulu tai kustannus- ja hyötyarviot eivät näytä realistisilta eikä niissä ole huomioitu riittävästi toimintaympäristössä jo tapahtuneita eikä tulossa olevia muutoksia Kansa-palvelujen käyttöönoton ja käytön kustannusten arviointi puuttuu» kuntien vastuulla olevien tehtävien kustannusten arviointi on puutteellista» ennen käynnistämistä tulisi arvioida monipuolisesti hankkeen tuomat muutokset tietojärjestelmiin ja sosiaalihuollon toiminnan prosesseihin, jotta päästäisiin kokonaistaloudellisesti parhaaseen tulokseen hankkeen ja sen jälkeisen ylläpidon ja kehittämisen hallinta- ja rahoitusmallia tulisi tarkastella ja arvioida uudelleen ennen hankkeen käynnistämistä» suunnitelma on tehty nykyisen Kanta-hallintamallin mukaisesti, jonka puutteiden korjaamisesta on jo tehty päätös STM:ssä 6

7 Hankkeen hyödyt 2 Vaatimukset tavoitteiden saavuttamiselle sote-organisaatioissa tietojen ristiinkäytön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistäminen tiedonhallinnan keinoin» tietojärjestelmävaatimukset pitää saada lakien ja muiden muutosten osalta ennen, kun voidaan toteuttaa tietojärjestelmämuutoksia» muutosten toteuttamiselle on tehtävä realistinen ja toteuttamiskelpoinen aikataulu» tiedon liikkuminen ja hyödyntäminen asiakasprosesseissa määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönoton ohjeistuksen ja käyttöönoton vaatima aika huomioitava ja aikataulu suunniteltava sen perusteella, jotta työ voidaan tehdä kunnolla» tietojärjestelmät eivät tue määrämuotoista kirjaamista, olisi hyvä saada kirjaamistyötä tukevia työkaluja, kuten terveydenhuollossa esim. radiologian mallilausunnot» kirjaamisen tarkkuustason tulisi olla tarkoituksenmukainen ajatellen toiminnan kehittämistä, nyt määritykset ovat laajat ja muutos nykytilaan erittäin suuri Kanta hankkeen tulokset ja opit pitää hyödyntää» keskeisin asia on määritysten valmius suhteessa implementoinnin aikatauluihin, epärealistiset aikataulut» onnistuneet toimintamallit käyttöön 7

8 Toimintaympäristö: Riippuvuudet ja sidoshankkeet Sidoshankkeita ja samanaikaisia riippuvuuksia ei ole riittävällä tasolla huomioitu Sote-tieto hyötykäyttöön strategiaa ei ole riittävästi huomioitu» visio asiakaslähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta toiminnan muutoksesta puuttuu» asiakkaalle aitoa lisäarvoa tuottavien sähköisten palveluiden huomioiminen» asiakkaiden liikkuminen eri palveluorganisaatioiden välillä huomioitava paremmin Kansallinen palveluarkkitehtuuri hanke» rinnakkainen toimeenpano, jota ei ole huomioitu riittävästi» linjaukset hyödyntämisen osalta puuttuvat lainsäädännön muutoksia ei ole riittävästi huomioitu» määrittelyjen ajantasaisuus (vrt. esim. sosiaalihuoltolaki)» toimeentulotuen siirtäminen Kelaan ja tulevat vaikutukset sosiaalityöhön velvoittaako Kansa-hankesuunnitelma KELAa sosiaalivakuutuspalvelujen antajana? asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeita ei ole huomioitu riittävästi» kansalliset toiminta- ja tietomallit helpottavat alueellisia hankkeita ollessaan ajantasaisia ja oikein suunnattuja» uusien järjestelmien auditointia tukevien palveluiden kehittäminen tarpeen 8

9 Hankkeen kokonaisaikataulu 1. Hankkeen pitäisi tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksia ja suhteutua niiden tuloksiin On haasteellista, että samanaikaisesti on tarve päivittää tehtyjä määrittelyjä ja ottaa niitä jo käyttöön» jo tehty laaja määrittelytyö on jo osittain vanhentunut määrittelyjen viimeistelyn sijaan olisi oleellisempaa määritellä ja sopia sekä hankeaikaiset että sen jälkeiset toimintatavat, joilla määrityksiä voidaan ylläpitää myös käyttöönottovaiheessa ja sen jälkeen.» määrittelyihin löydettävä käyttöönoton kannalta riittävä taso, ja vaiheistettava niiden käyttöönotto määrittelyille luotava prosessi ja vuosikello, jotta käyttöönottajat voivat suunnitella omaa toimintaansa riittävän pitkäjänteisesti 9

10 Hankkeen kokonaisaikataulu 2. Hankesuunnitelma ja organisaatiorakenteiden muutokset Sote-organisaatiorakenteiden muutosten huomioiminen» ratkaisu vanhojen, rakenteistamattomien tietojen tallentamiseen ja hyödyntämiseen olisi tärkeää saada aikaan ja se hyödyttäisi sote-rakenneuudistuksen toimeenpanoa ja siirtymävaihetta» käyttöönotot olisi hyödyllisintä toteuttaa alueellisina kokonaisuuksina, jotta palveluihin liittyvät organisaatiot saisivat niistä nopeasti hyötyä omaan toimintaansa Kanta-toteutuksen hajanaisuus on aiheuttanut tilanteita, joissa liittyjille ei tule pitkään aikaan hyötyjä liittymisestään, koska saatavissa ei ole oman alueen muiden organisaatioiden tietoja» aikataulu sovitettava sote-uudistuksen aikatauluihin Sote-organisaatiorakenteiden yhteydessä tapahtuvat asiakastietojen rekisterinpitoa koskevat muutokset» sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja koskevan lain muutokset rekisterinpitoon ja muutosten käyttöönottoaikatauluun tulee tarkentaa mahdollisimman nopeasti Sosiaali ja terveys

11 Hankkeen kokonaisaikataulu 3. Huomioita hankesuunnitelmasta sosiaali- ja terveydenhuollon välistä moniammatillista yhteistyötä (yhteiset asiakkaat, yhteiset palvelukokonaisuudet, yhteiset palvelutuotantoyksiköt, yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, jne) ei ole huomioitu riittävästi hankesuunnitelmassa eikä arkkitehtuurikuvauksissa» konkretiaa sote-yhteistyöstä ei ole kuvattu, mikä on selkeä puute molemmissa dokumenteissa hankesuunnitelma nähtiin oikean tasoisena, tavoitteet kuvattuna kohtuullisen hyvin» operatiivisen toiminnan näkökulma jää ohueksi, asiakastiedon hallinta pääosassa Hankesuunnitelma on kuvattu yleisellä tasolla ja kansallisten toimijoiden kannalta» liittyvien organisaatioiden osuutta ei ole juurikaan kuvattu ja suunnitelmaa ei voida tällaisenaan hankala hyödyntää alueilla Sosiaali ja terveys

12 Ohjaus- ja hallintamalli 1 hankkeessa on kyse toiminnan muutosprosessista, jossa tietojenkäsittely ja IT-ratkaisut ovat oleellisessa roolissa ei ole ohjattavissa tehokkaasti ja joustavasti lainsäädännöllä ja siksi ohjaus- ja hallintamalli tulisi muuttaa ennen käyttöönottoa» laeilla ei pitäisi säätää tarkan tason toteuttamisesta, vaan toiminnan tavoitteista, toimijoita koskevista velvoitteista ja oikeuksista» toteutustapoja koskevat määräykset olisi annettava alemman tason määräyksillä, joiden valmistelu ja - päätöksentekoprosessi on avoin ja joihin palveluja käyttävillä osapuolilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa» Kanta:n osalta saadut kokemukset ohjausmallista ja sen ongelmista tulisi hyödyntää ja välttää ongelmat uusissa toteutuksissa 12

13 Ohjaus- ja hallintamalli 2 Toimijoiden välinen työnjako ja vastuut kansallisten toimijoiden tehtäviä ja niiden jakautumista pitäisi arvioida ja sen perusteella tarkastella ja tarvittaessa järjestää uudelleen, mikä on myös Sotetieto hyötykäyttöön 2020 strategiaan kirjattu tavoite» esim. kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoon liittyviä tehtäviä voitaisiin koota yhdelle toimijalle» määrittelytehtävät voisivat olla eri toimijan vastuulla hankesuunnitelmassa kuvatut vastuut ja työn jakautuminen olivat sinällään informatiivisia, mutta ne tulisi kuvata ja suunnitella tarkemmin» kansallinen ohjaus» alueellisen koordinaation vastuut ja yhteistyömenetelmät kuntien ja muiden käyttäjäorganisaatioiden osuutta hankkeen toteutuksessa tulisi kuvata paremmin» tietojärjestelmiin tulevien ja tehtävien muutosaikataulut» kansalliset tukitoimenpiteet 13

14 Tietojärjestelmien kehittäminen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmien kehittämistyötä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena pitäisi välttää tilanne, että käytöstä poistuviin järjestelmiin investoidaan» jos niin joudutaan tekemään, pitäisi investointi kyetä maksamaan käyttöaikana takaisin, tähän laskentaan tarvitaan myös malleja tietojärjestelmien ylimääräisiä muutoksia tulee välttää» määrittelyiden tulee olla sosiaalihuollon toiminnan (tavoitetilan) kannalta oleellisia ja oikein ajoitettuja vaatimusmäärittely-yhteistyötä tulisi tehdä kansallisena yhteistyönä hankinnat ja toteutukset tulisi tehdä joko ERVA-alueittaisesti tai kansallisena yhteistyönä, silloin kun se on kokonaisuutena tarkoituksenmukaista ja kokonaisarkkitehtuurin mukaista kuntatoimijoiden resursseja tulee hyödyntää Kansayhteensopivien järjestelmien kehittämistyössä Sosiaali ja terveys

15 Lisätietoja Minna Saario Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö / AKUSTI-sihteeristö Kauko Hartikainen Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö Hanna Menna Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö / AKUSTI-sihteeristö Karri Vainio Kuntaliitto, Sosiaali ja terveys -yksikkö / AKUSTI-sihteeristö 15