Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyö selvitysteema muotoilu LOPPURAPORTTI SELVITYKSESTÄ. Jouni Piekkari

Transkriptio

1 1 Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyö selvitysteema muotoilu LOPPURAPORTTI SELVITYKSESTÄ Jouni Piekkari

2 2 Sisällysluettelo 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoite 3 2 Selvityksen toteuttaminen 3 3 Selvityksen tuloksia 3 Aikaisemmin tehty yhteistyö ja jatkuvan yhteistyön edellytykset 3 Nykyinen yhteistyö 4 Tuleva yhteistyö 4 4 Tulevan yhteistyön konkretisointi 6 5 Tiivistelmä selvitystyö tiivistettynä 7 6 Esitys työn jakamisesta tämän selvityksen jälkeen 8 LIITTEET Liite 1 Osastokohtaisten keskustelujen sisältö ja arviointirunko Liite 2 Osastokohtaisten keskustelujen ajat ja osanottajat Liite 3 Henkilöluettelo osallistujista Liite 4 Muistio Thule instituutin palaverista Liite 5 Muistio Kemin seminaarista

3 3 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoite Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyötä kehittävä hanke on toiminut vuodesta Hanke systematisoi yhteistyötä, syventää toiminnallista yhteistyötä ja vahvistaa molempien profiilia. Yliopistojen tiedeperustat täydentävät toisiaan, mikä tukee yhteistyötä. Oulun ja Lapin yliopistojen strategiaryhmä kirjasi kokouksessaan pöytäkirjaan maininnan, että teollinen muotoilu on elinkeinoelämän kannalta yksi keskeisistä yhteistyöalueista. Muotoiluun liittyvää yhteistyötä selvittämään pyydettiin muotoilun koordinaattori Jouni Piekkari tammi maaliskuun 2009 ajaksi. Selvitystyön tavoite oli tuoda esiin mahdollisuuksia lisätä muotoiluun liittyvää yhteistyötä yliopistojen välille. 2 Selvityksen toteuttaminen Selvitystyö sisälsi kaksi yhteistä kokoontumista ja niiden välissä käydyt keskustelut. Ensimmäinen yhteinen kokoontuminen oli Thule instituutissa (muistio liitteenä). Silloin linjattiin työtä siten, että koordinaattorin tehtäväksi tuli selvittää yhteistyöstä jo saatuja kokemuksia, yhteistyötarvetta ja halukkuutta sekä kirjata konkreettisia yhteistyöesityksiä. Työ suunnattiin Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan eri osastoihin ja myös muihin tietoon tulleisiin asiasta kiinnostuneisiin. Osastokohtaisiin keskusteluihin sovellettiin teemahaastattelun ja focus groupin menetelmiä käyttämällä samaa runkoa (Liite 1), mukana oli 1 5 osastojen itse valitsemaa henkilöä. Liitteessä 2 luetellaan keskustelujen ajat ja osanottajat. Lisäksi käytiin keskusteluja Lapin yliopistolla (Liite 3). Toinen yhteinen kokoontuminen, tietojen summaus ja konkretisointi tapahtui Kemin Digipoliksen auditoriossa (muistio liitteenä). Työ esitellään yhteistyötä kehittävän hankkeen yhteistyöryhmälle Selvityksen tuloksia Aikaisemmin tehty yhteistyö ja jatkuvan yhteistyön edellytykset Viidellä Oulun yliopiston seitsemästä selvityksessä mukana olevasta osastosta tai laitoksesta on ollut vuoteen 2009 mennessä yhteistyötä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan muotoilukoulutuksen kanssa. Sähkö ja tietotekniikan osasto ja konetekniikan osasto ovat olleet aktiivisia, lisäksi Oulun Eteläisen Instituutin teknologiakasvatusosasto Teknokas on ollut tärkeä yhteistyötoimija. Tuotantotalouden osastolla on ollut yhteistyötä jo muita aikaisemmin ja Lapin yliopistossa muidenkin tahojen kuin muotoilun koulutuksen kanssa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa tehtävä yhteistyö on liittynyt tutkimukseen ja Koulutus ja tutkimuspalvelujen laitokselta on annettu täydennyskoulutuksen lisäksi opinnäytetöiden ohjausta. Selvästi yleisintä on ollut projektiyhteistyö monialaisena; tyypillisimmillään on osallistuttu useampien toimijoiden konsortiohankkeisiin, esimerkkeinä mainittakoon suunnittelu ja valmistusprosessiohjelmien yhteistoimintaa tutkinut hanke, ikäihmisten laitteiden ja älykkään ympäristön tai robotin kehittämiseen keskittyneet hankkeet. Hankkeet ovat osin olleet toisiaan seuraavaa jatkumoa, kuten Älli ja Easy, osin päättyneet rahoituksen loputtua vaikka jatkotarvetta ja halukkuutta jatkaa olisikin ollut, kuten StepNC. Hankkeissa opiskelijat ovat tehneet lopputöitä, syventäviä opintoja ja kanditöitä.

4 4 Perusopetukseen on tehty monialaisia harjoitustöitä, opiskelijoita on ollut mukana molemmista yliopistoista, on rakennettu malleja. Graduohjausta on annettu toiseen yliopistoon. Muutamia opiskelijoita on siirtynyt toisesta yliopistosta toiseen. Yhteistä täydennyskoulutusta on ollut. Jatko opetukseen luettavina hankkeissa on tehty yli kymmenen tieteellistä artikkelia tai kongressipaperia ja julkaistu useampia kirjoja. Vastaväittäjänä on toimittu toisessa yliopistossa. On tehty yhteinen Suomen Akatemian tutkimusohjelmahakemus. Toimiva ja kestävä yhteistyö vaatii hyvin keskenään toimeen tulevat tekijät, on luotettava toisiinsa. Selvitystyössä kävi ilmi yhteistyön kannalta ihanteellinen tapaus, jossa keskenään tutut henkilöt olivat tehneet yhteistyötä jo ennen Oulun tai Lapin yliopistoon tulemistaan ja yhteistyötä oli ollut sitten helppo jatkaa. Toisiinsa tutustuminen koetaan tärkeäksi ja siihen toivotaan paneutumista yhteistyötä kehitettäessä. Yhteistyöhankkeissa paljon työskennellyt TaM Ismo Alakärppä totesi yhteistyön jatkuvuuden edellytyksiksi yhteiset tavoitteet, avoimuuden ja toistensa arvostamisen, hyvät henkilösuhteet, myönteiset yhteistyökokemukset ja yhteistyön tuloksellisuuden. Nykyinen yhteistyö Käynnissä olevaa yhteistyötä tehdään yhteisissä yliopistojen ulkopuolelta rahoitetuissa monialaisissa hankkeissa, joista tyypillisimpiä esimerkkejä ovat ne hankkeet, kuten II City v2 hanke, joissa muotoiluosaa on johtanut TaM Ismo Alakärppä Lapin yliopistosta. Hankkeet liittyvät esimerkiksi älykkääseen ympäristöön ja joka paikan tietotekniikkaan. Rahoituksen hankkimisen kannalta toimijoiden sijoittuminen eri yliopistoista samaan hankkeeseen on ollut hyvä asia. Perusopetukseen on kehitteillä materiaaleihin ja opetukseen liittyvää yhteistyötä. Alkukursseilla tehdään yhdessä mallirakennusta. Muotoilucasea kehitetään peruskouluihin. Kurssien tai opettajien vaihto ei käytännössä ole tavallista. Vierailuja tehdään, esimerkiksi konetekniikan osastolla vieraili muotoilun professori Mikko Sääskilahti. Muutamia toisesta yliopistosta valmistuneita on palkattu töihin toiseen yliopistoon joko pitempiaikaisiksi, kuten Tanja Kangas tevalta ja Laura Wallius graafiselta tietojenkäsittelytieteiden osastolle tai kesätöihin, kuten muotoiluopiskelijoita Teknokas osastolle. Lisäksi hanketyötä tekemään on sijoituttu toiseen yliopistoon, esimerkkinä TaM Mikko Pyykkönen sähkö ja tietotekniikan osastolle. Täydennyskoulutuksena tehdään verkko opetusta. Tuleva yhteistyö Yhteistyötarve on selvä. Molempia tiedekuntia yhdistää vaara hakijapaineen vähenemisestä, miten turvataan opiskelijoiden saanti jatkossa. Tulevaisuudessa nähdään olevan tarvetta yhdistää insinöörien ja muotoilijoiden taidot. Perusopetukseen insinöörit tarvitsevat muotoiluopetusta kahdesta syystä: jotta he paremmin ymmärtävät muotoilua ja jotta opitaan toimimaan monialaisessa tiimissä, jossa muotoilija on alusta saakka mukana. Yhdessä tehtävien kurssien ja töiden lisäksi opetus voi olla esimerkiksi vaihtokurssimoduleina, joissa muotoilukurssin vastineeksi voi olla ergonomia, turvallinen ympäristö tai käyttöliittymäkurssi tai muu muotoilijoille sopiva kurssi. Tutkimuksen osuutta on tarpeen kasvattaa, mielenkiintoa on monialaiseen tekniikan ja taiteen tutkimusyhteistyöhön (research by/in design), suunnittelu ja valmistusprosessitutkimukseen. Oulusta löytyvät tekniikka ja tilallisuus, Lapin yliopistosta muotoilu ja käyttäjälähtöisyys. Kiinnostusta on laajentaa yhteistyötä esimerkiksi fyysisiin tiloihin liittyvään tutkimus ja hankeyhteistyöhön arkkitehtuurin osaston kanssa.

5 5 Käydyissä keskusteluissa on tuotu esiin ajatuksia yhteistyön ääripäiksi. Nykyinen tilanne nähdään vähiten ja puutteellisesti yhteistyötarpeeseen vastaavana ja toisaalta pisimmälle vietynä yhteistyön nähdään tarkoittavan Luulajan yliopiston mallin soveltamista ja oman muotoiluosaston saamista Oulun yliopistoon. Tämä tarkoittaisi työnjakoa Oulun ja Lapin välillä esimerkiksi siten, että Oulun yliopiston muotoilukoulutusta vahvistettaisiin voimakkaasti ja se suuntautuisi teknilliseen tiedekuntaan samalla kun Lapin muotoilukoulutus profiloituisi instituuttimaisena koulutusasteet yhdistävänä Lapin tarpeisiin kuten matkailuinstituutti matkailuun. Yhteistyön kehittäminen näiden ääritilanteiden välillä koetaan käytännössä nopeimpana mahdollisuutena ja samalla mahdollisena siirtymävaiheena, jos rakenteita halutaan uudistaa. Selvä mahdollisuus ja jo osattava tapa yhteistyön jatkamiselle ja laajentamiselle on monialainen hanketyö, jonka sisältö ja resurssit rakentuvat tapauskohtaisesti. Haasteena on saada hankkeissa tehty työ näkymään paremmin perusopetukseen. Hyvänä hankemallina on mainittu UbiLife hanke. Tuloksiin on jatkossa aina syytä kirjata mukaan tieteellinen julkaisu tai artikkeli tutkimuksellisen osuuden kasvattamiseksi niiltä osin kun se ei jo ole mukana. Työntekijöiden vaihto pidemmäksi aikaa on yksi yhteistyötä juurruttava keino. Työskentely toisessa paikassa opettaa hyvin. Taideteollisen alan täydennyskoulutukselle on tarvetta jo ammatissa toimivia ajatellen. Opiskelijoille pitää antaa reilusti enemmän tietoa nyt jo voimassa olevan JOO sopimuksen mahdollisuuksista ottaa opintoja toisesta yliopistosta. Opiskelusalkkuperiaatteella on voitava kerätä opintoja myös toisesta yliopistosta. Ryhmien koon kasvaminen ei saa tulla ongelmaksi. Opiskelijavalintoihin voi ottaa hakukiintiöitä toisen yliopiston opiskelijoille, jolloin pääaine voi olla tekniikka ja siihen laaja sivuaine taiteista tai toisin päin. Opetuksen jatkuvuus ja kurssien pysyvä saatavuus on tärkeää. Verkko opetuksen kehittäminen toimivaksi tuo vapautta aikatauluihin. Opetusta voi antaa etäopetuksena, se osataan tai opettaja voi liikkua. Ehkä vaikeammin on järjestettävissä opiskelijaryhmien liikkuminen ja oleskelu, mutta sitäkin on käytetty. Parityöskentely on koettu hyväksi, esimerkiksi harjoitustöissä. Kandityön tekeminen kesällä parityönä on ollut hyvä tapa ja jatkossa muotoilijaopiskelija voi olla siinä mukana. Yhteinen monialainen kandikurssi esimerkiksi robotiikkaan tai yhteiskurssi DI vaiheeseen ovat kiinnostavia. Fyysisten konseptien tekeminen ja pajatyöskentely vaativat paikallaoloa ja sitä on kokeiltu onnistuneesti esimerkiksi 1 5 päivän työpajoina. Kun kysyntää on tarpeeksi Oulussa, voi opetusta hoitaa yhteisten opetusvirkojen avulla. Jatko opetukseen ja tutkimukseen liittyvään yhteistyöhön nähdään olevan jatkossa tarvetta. Tekniikan tutkimuskulttuurin kehittäminen yhdessä taiteen kanssa nähdään hyvin kiinnostavana (research by/in design) mahdollisuutena ja toimintatavat läheisinä. Tekniikka&taide tutkimuskokonaisuutta pidetään tulevaisuudessa nousevana ja tärkeää on saada tutkimuksen rahoittajat ajan tasalle. Visioissa on noussut esiin yhteinen tutkimuskeskus ja sitä kohti voi edetä osallistumalla molemmista yliopistoista samoihin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Käynnissä oleva Design Connections tutkijakoulun laajennus on tästä hyvä esimerkki. Timo Jokela mainitsi teknillisen tiedekunnan ulkopuolisesta yhteistyöstä esimerkiksi Davvi koulutusohjelman Inarissa, jossa muotoilu antaa opetusta yhdessä Oulun saamen kulttuurin / Thule instituutin kanssa taiteen kandidaatin tutkintoon, alana on teollinen muotoilu. Toinen esimerkki on teknologiakasvatuksen opettajankoulutukseen suunniteltu Lapin kuvataideopettajakoulutuksen, Oulun musiikkiopettajakoulutuksen ja Lappiin ajatellun käsityönopettajakoulutuksen yhteistyö, konsortionimellä Lapin malli. Se on monialainen opettajakoulutus haja asutuksen tarpeisiin.

6 6 4 Tulevan yhteistyön konkretisointi Yhteistyötarve jakaantuu kahtia: tarvetta on sekä perusopetukseen että jatkokoulutukseen. Perusopetus: Kemin tapaamisessa päätettiin kokoontua seuraavan kerran kesäkuun 4 päivänä suunnittelemaan syksyllä alkavaa pilottikurssitarjontaa. Mukaan ilmoittautuivat heti muotoilusta Kettunen ja Sääskilahti, prosessi ja ympäristötekniikasta Hiltunen ja työtieteestä Lindfors. Muut osastot nimeävät edustajansa mukaan. Tavoitteena on aluksi syksyllä pilottimaisilla muotoilukursseilla hakea käytäntöä muotoilu ja insinööriopiskelijoille annettavaksi yhteiseksi muotoilukoulutukseksi. Perusopetukseen on voimakas tarve saada yhdessä tekemisen ja monialaisessa ryhmässä toimimisen opetusta nykyistä laajemmin. Onnistuessaan opetus on jatkossa toimivaa ja pitkäjänteistä ja yhteisenä tutustuttaa eri alojen opiskelijoita toimimaan keskenään. Mukaan otetaan opiskelijat ja yritykset. Käyttöliittymäopetusta voi saada Lapin yliopistoon Oulusta etäopetuksena, muotoilijaopiskelijoiden mukaan tulo isolla volyymilla annettuun etäopetukseen ei ole ongelma. Hankeideointia varten esitettiin järjestettäväksi pestipäivät, mikä tarkoittaa sitä, että samaan tilaan kokoontuvat yritykset ja lopputyöaihettaan etsivät opiskelijat molemmista yliopistoista. Tilaisuudessa muodostuu yhteistyöryhmiä, työpareja lopputyöhön ja syntyy hankkeistettavia ideoita. Hankeideoita voidaan kierrättää ja jalostaa sähköpostissa valmiimmaksi rahoituksen hakuun. Kauppakamarien rooli on olla aktiivinen ja saada yrityksiä paikalle. Jatkokoulutusta ja tutkimusyhteistyötä pidettiin tärkeänä. Kokeilemisen arvoiseksi ensimmäiseksi keinoksi konkretisoida asiaa esitettiin tutkijoiden tapaamista. Siinä yhteen kokoontuvat molempien yhteistyöosapuolien jatko opiskelijat kertomaan toisilleen omasta tutkimuksestaan. Tavoitteena on näin kartoittamalla nykyistä toimintaa lähteä rakentamaan tulevaa yhteistyötä. Tutkimusyhteistyöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Lapin yliopistossa muotoilun tutkimuksesta vastaavaan professori Minna Uotilaan.

7 7 5 Tiivistelmä selvitystyö tiivistettynä Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyö teemana muotoilu/jouni Piekkari Lyhyt kooste loppuraporttiin Straregiatyöryhmä : muotoilu on keskeinen yhteistyöalue Thule instituutin kokous : tehdään selvitys Selvityksessä kuullaan: Oulun yliopiston teknillinen tdk:n osastojen valitsemia henkilöitä Lapin yliopiston taiteiden tdk muotoilun professoreita Selvitystyön sisältö: Asianosaisten kuuleminen: Oy: ttk, lutk tietojenk., kotu, Ly: ttk, ttk/prof.kokous 19.3 Yhteiset kokoontumiset: aloitus Thule, summaus Kemi Strategiaryhmä Keskustelurunko: Aikaisemmin tehty yhteistyö Käynnissä oleva yhteistyö Mitä tarvetta on yhteistyölle Mitä hyviä käytäntöjä on tehty Yhteistyö parhaimmillaan Nykyiset vahvuudet Miten muualla maailmassa Aikaisempi yhteistyö: Oy:n 7 laitoksesta 5 on tehnyt Eniten monialaisia hankkeita, joissa muitakin toimijoita Harjoitustöitä, mallirakennusta Graduohjaus, vastaväitös Täydennyskoulutus Yhteinen SA:n hakemus Käynnissä oleva yhteistyö: Opetukseen ja materiaaleihin liittyvä yhteistyö (teräs, muovi, automuotoilucase) Mallien rakentaminen Täydennyskoulutus opettajille Monta monialaista hanketta Samassa tutkijakoulussa Yhteistyötä tarvitaan: Hakijapula uhkaa Osaamista yhdistettävä Osattava toimia yhdessä samoissa suunnitteluryhmissä Perusopetus tukemaan yhdessä työskentelemistä Tutkimuskulttuuri

8 8 Hyviä käytäntöjä: Monialainen hanketyö (UbiLife) Etäopetus, verkko opetus Vaihtokurssimodulit, työpajat Työntekijöiden vaihto ja rekry Yhteiset kurssit (kandikurssi) Parityöskentely (kand., DI TaM) Yhteistyö parhaimmillaan: Resurssoitu pysyvästi Tunnetaan toisemme hyvin Välimatka eliminoitu Yhteiset kurssin ja työpajat Yhteiset opinnäytetyöt Opettajien vaihto, yhteiset virat Yhteinen tutkimuskeskus Monialainen joustava hanketyö Yhteistyötarpeen osastokohtaisen tilanteen tarkastelu: Arkkit.os tarvitaan lisää, fyysisen tilan tutkimus hankkeina Konet. os on, lisää tarvitaan, perusopetus, tutkimus Pros. ja ymp. os tarvitaan lisää, perusopetus, tutkimus Sähk. ja tiet. os hankkeita on paljon, robotiikka Tuot. tal. os. tarvitaan lisää, ergonomia, turvallisuus Tietojenk. l. tarvitaan lisää, käyttöliittymä Kotu tarvitaan lisää, aikuiskoulutus Vahvuudet: Lapissa muotoilu ja käyttäjät Oulussa tekniikka ja tilallisuus Esimerkkejä ulkomailta: Luulajan teknillinen yliopisto, oma muotoiluosasto Malmön yliopisto, muotoilu ja käyttöliittymäopetus samassa Englannissa tekn. opettajat ja muotoilijat yhteistyössä: the Sustainability Handbooka for D&T Teachers Saksassa auton valmistus, suunnittelu ja teollisuus yhdessä Yhteistyön lisäämisen tarve kohdistuu jatkossa: 1. Perusopetus/yhteinen koulutus: muotoilua tekn.tdk opiskelijoille ja ins. opetusta muotoiluopiskelijoille 2. Jatkokoulutus: tutkimusyhteistyö tekniikka ja taide 6 Esitys työn jakamisesta tämän selvityksen jälkeen 1. Lappi vie perusopetusta eteenpäin, palaveri konkretisoi: syksyksi ensimmäinen muotoilukurssitarjonta (Sääskilahti ja Kettunen). Tutkitaan mahdollisuus saada Oulusta Lappiin käyttöliittymäopetusta etänä. 2. Oulu vie hanketyötä eteenpäin, hankeideoita esim. pestuupäivästä, jossa mukana yritykset ja opiskelijat Oulu Lappi etsimässä yhteisiä lopputyöaiheita yritysten kanssa. 3. Kauppakamariyhteistyötä edistetään: vierailut osastoille, Oulu pyytää pestuupäivän vetäjiksi kauppakamarit, jotka kutsuvat myös yritykset mukaan. 4.Tutkijatapaaminen syksyksi, siellä molempien yliopistojen jatko opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa, tavoitteena yhteistyö, yhteyshenkilönä Minna Uotila Lapin yliopistosta.

9 9 LIITTEET Liite 1: Osastokohtaisten keskustelujen sisältö ja arviointirunko Aikaisemmin tehty yhteistyö Nyt käynnissä oleva yhteistyö Mitä tarvetta on tulevalle yhteistyölle Mitä hyviä käytäntöjä on jo tehty Millaista yhteistyö voisi osaston näkökulmasta parhaimmillaan olla Nykyisen vahvuudet Miten muualla maailmassa osastojen ja muotoiluosastojen yhteispeli toimii Liite 2: Osastokohtaisten keskustelujen ajat ja osanottajat teknillisen tiedekunnan konetekniikan osastolla, mukana olivat osastonjohtaja, koneensuunnittelun professori Juhani Niskanen ja tuotantotekniikan laboratoriosta professorit Jussi A. Karjalainen ja Kauko Lappalainen sekä assistentti Jyri Porter teknillisen tiedekunnan arkkitehtuurin osastolla, mukana oli yliopistonlehtori Aulikki Herneoja nykyarkkitehtuurin laboratorion muotoilun ja taiteen opetuksesta teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osaston työtieteen yksikössä, mukana olivat yksikön johtaja professori Seppo Väyrynen ja yliassistentti Juha Lindfors luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksella, mukana oli laitoksen varajohtaja professori Kari Kuutti teknillisen tiedekunnan sähkö ja tietotekniikan osastolla, mukana olivat osastonjohtaja, sulautettujen järjestelmien professori Juha Röning ja sulautettujen ohjelmistoarkkitehtuurien professori Jukka Riekki sekä mikroelektroniikan laboratoriosta projektipäällikkö Marko Pudas koulutus ja tutkimuspalvelujen laitoksella, mukana oli johtaja Anna Maija Ylimaula teknillisen tiedekunnan prosessi ja ympäristötekniikan osastolla, mukana olivat osastonjohtaja lehtori Jukka Hiltunen ja opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki puhelinkeskustelu Oulun Eteläisen Instituutin teknologiakasvatuksen osaston suunnittelija Esko Piipon kanssa.

10 Liite 3: Henkilöluettelo osallistujista Luettelo niistä henkilöistä, jotka selvityksen tekijän lisäksi ovat osallistuneet selvityksen tekemiseen liittyviin palavereihin, tapaamisiin tai keskusteluihin Kaisa Kangas Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Anne Ihalmo Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Jorma Puuronen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Kari Laine Oulun yliopiston Thule instituutti Erkki Alasaarela Oulun yliopiston Thule instituutti Aulikki Herneoja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan arkkitehtuurin osasto Henri Jounila Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osasto Tapio Korpela Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessi ja ympäristötekniikan osasto Esko Piippo Oulun yliopiston Oulun Eteläisen Instituutti/Teknokas Jorma Puuronen Lapin yliopisto Lauri Snellman Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Liisa Hakapää Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Hanna Viitasaari Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Timo Jokela Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanslia Maria Keskipoikela Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Minna Uotila Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Ilkka Kettunen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Milla Haarakoski Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Maija Sisko Tuomaala Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanslia Mikko Sääskilahti Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Ismo Alakärppä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Juhani Niskanen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto Jussi A. Karjalainen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto Kauko Lappalainen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto Jyri Porter Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan osasto Seppo Väyrynen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö Juha Lindfors Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö Kristiina Hänninen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teva osasto Veikko Kamunen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan teollisen muotoilun osasto Kari Kuutti Oulun yliopiston luonnontieteiden tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitos Juha Röning Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö ja tietotekniikan osasto Jukka Riekki Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö ja tietotekniikan osasto Marko Pudas Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan sähkö ja tietotekniikan osasto Anna Maija Ylimaula Oulun yliopiston Koulutus ja tutkimuspalvelujen laitos Heli Tuovinen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa Jukka Hiltunen Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessi ja ympäristötekniikan osasto Taija Jurmu, Lapin kauppakamari Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan professorien kokous, paikalla olivat Timo Jokela, Tuija Hautala Hirvioja, Ilkka Kettunen, Minna Uotila, Jouni Piekkari, Kristiina Hänninen, Eija Timonen, Marjatta Heikkilä Rastas, Mikko Sääskilahti, Maija Sisko Tuomaala, Marjo Majava 10

11 11 Liite 4: Muistio Thule instituutin palaverista Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyö: selvitysteema muotoilu PALAVERIMUISTIO Aika: klo Paikka: Oulun yliopiston Thule instituutti, Rakentajantie 3, Oulu Paikalla: Kari Laine, Oy/Thule instituutti (alussa läsnä) Erkki Alasaarela, Oy/Thule instituutti Aulikki Herneoja, Oy/arkkit.os. Henri Jounila, Oy/tuotantotal.os. Tapio Korpela, Oy/konetekn.os. Saara Luhtaanmäki, Oy/pros ja ymptkn.os. Esko Piippo, Oy/OEI/Teknokas Jorma Puuronen, Ly, pj. Jouni Piekkari, Ly, siht. o Aluksi paikalla olijat esittelivät itsensä ja kertoivat taustayhteisöstään. Thuleinstituutin edustajien lisäksi palaverissa oli osallistujia Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan eri osastoilta, Oulun Eteläisen instituutista ja Lapin yliopistosta. o Palaverin puheenjohtajaksi valittiin Jorma Puuronen ja sihteeriksi Jouni Piekkari. o Puheenjohtaja totesi, että yliopistojen yhteistyöhön kuuluvana on pyydetty Jouni Piekkaria 3 kk:n ajaksi koordinaattoriksi tekemään selvityksen muotoiluyhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista. Tämän palaverin on tarkoitus pohjustaa työtä. o Käydystä keskustelusta kirjattiin puheenvuoroja seuraavasti: Kari Laine totesi yhteistyölle olevan hyvä perusta ajattelussa, että taiteen ja teknologian yhteistyössä kummankin vahvuudet toimivat toisiaan vahvistaen. Erkki Alasaarela vakuutti, että työlle on molempien yliopistojen rehtoreiden ja kauppakamarien voimakas tuki. Asia on ollut yliopistojen strategiatyöryhmässä esillä. Tapio Korpela havainnollisti koneinsinööriosaston opetusta esityksellä nitojan piirustuksista motollaan muotoilu on hyvää insinöörityötä, ongelman ratkaisua. Osastolla nähdään olevan mahdollisuuksia muotoiluyhteistyöhön. Saara Luhtaanmäki kertoi prosessi ja ympäristötekniikan osaston opiskelijoiden olevan kovasti kiinnostuneita teollisesta muotoilusta ja sen integroimisesta opiskeluun. Esko Piippo mainitsi Teknokas/teknologiakasvatuksen keskuksessa jo tehdyn muotoiluyhteistyötä, esimerkiksi oppimisympäristön suunnitteluprojekti. Mukana Lapin yliopistosta ovat olleet teollisen muotoilun professori Mikko Sääskilahti ja lehtori Lauri Snellman. Toinen hyvin mielenkiintoinen hanke liittyy automuotoiluun. Aulikki Herneoja sanoi arkkitehtuurin osastolla nyt annettavan muotoiluopetuksen liittyvän läheisesti arkkitehtuuriin. Yhteistyö muotoiluun liittyen kiinnostaa. Mielenkiintoisia hankkeita ovat esimerkiksi UbiCity ja UbiLife, joissa muotoilu on mukana monialaisessa ryhmässä.

12 12 Henri Jounila luetteli hankkeita, kuten ÄLLI ja EASY, joissa tuotantotalouden osastolla on jo ollut muotoiluun liittyvää yhteistyötä. Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelmasta mukana on ollut TaM Ismo Alakärppä. o Keskustelun perusteella todettiin, että selvitystyö jakautuu aluksi eri osastoilla tapahtuviin vierailuihin, joiden jälkeen kokoonnutaan yhteiseen tilaisuuteen. Vierailut sovitaan niin, että kunkin osaston edustaja saa kootuksi muotoiluyhteistyön kannalta osastonsa tärkeät henkilöt paikalle tuomaan ajatuksensa mukaan. Otetaan selville, onko nyt mukana olleiden osastojen lisäksi muita mukaan halukkaita. Yhteistyön kannalta kiinnostavaa on saada esiin, millaista osaamista on, millaisia tarpeita on ja edelleen missä osaamiset ja tarpeet voivat yhdistyä hedelmälliseksi yhteistyöksi. Hyvien kokemusten esiin tuominen ja käyttöönotto laajemmin on arvokasta. o Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti palaverin klo Muistion vakuudeksi Jorma Puuronen puheenjohtaja Muistioiden jakelu: henri.jounila@oulu.fi seppo.vayrynen@oulu.fi juha.lindfors@oulu.fi tapio.korpela@oulu.fi aulikki.herneoja@oulu.fi helka liisa.hentila@oulu.fi kristiina.hanninen@ulapland.fi riitta.brusila@ulapland.fi marjatta.heikkila rastas@ulapland.fi eija.timonen@ulapland.fi jukka.hiltunen@oulu.fi saara.luhtaanmaki@oulu.fi esa matti.jarvinen@oulu.fi esko.piippo@oulu.fi erkki.alasaarela@oulu.fi jorma.puuronen@oulu.fi jouni.piekkari@oulu.fi kari.kuutti@oulu.fi mikko.saaskilahti@oulu.fi minna.uotila@ulapland.fi ilkka.kettunen@ulapland.fi ismo.alakarppa@ulapland.fi timo.jokela@ulapland.fi anne.ihalmo@ulapland.fi kari.laine@oulu.fi Jouni Piekkari sihteeri

13 13 Liite 5: Muistio Kemin seminaarista Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyö: selvitysteema muotoilu SEMINAARIMUISTIO Aika: klo , kahvitauko n. klo 14 Paikka: Kemin Teknologiakylä Digipoliksen auditorio, Tietokatu 3, Kemi Paikalla: Taija Jurmu, Lapin kauppakamari, Rovaniemi Erkki Alasaarela, Oy/Thule instituutti Ilkka Kettunen, Ly/teollinen muotoilu Kari Kuutti, Oy/tietojenkäsittelytieteet Aulikki Herneoja, Oy/arkkitehtuuri Juha Lindfors, Oy/tuotantotalous, työtiede Saara Luhtaanmäki, Oy/prosessi ja ympäristö Jukka Hiltunen, Oy/prosessi ja ympäristö Henri Jounila, Oy/tuotantotalous, työtiede Kristiina Hänninen, Ly/tekstiili vaatetus Mikko Sääskilahti, Ly/teollinen muotoilu Esko Piippo, Oy/Eteläinen instituutti/teknokas Ismo Alakärppä, Ly/teollinen muotoilu Jorma Puuronen, Ly Jouni Piekkari, Ly, muistion laatija Videoyhteyden kautta: Jukka Riekki, Oy/sähkö ja tietotekn. (klo 12 14) Marko Pudas, Oy/sähkö ja tietotekniikka o Seminaarin puheenjohtaja Erkki Alasaarela avasi tilaisuuden. o Aluksi osanottajat esittelivät itsensä. Mukana oli Oulun ja Lapin yliopiston edustajien lisäksi Lapin kauppakamarin edustaja. Sähkö ja tietotekniikan osasto Oulusta oli mukana videoyhteyden kautta. o Yhteistyöselvityksen tekijä Jouni Piekkari esitteli selvitystyönsä, miten hän sen teki ja mitä tuloksia tuli. Työhön sisältyi aluksi yhteiskokoontuminen Oulussa ja sitten erilliset keskustelut Oulussa ja Rovaniemellä. Keskusteluista saatu tieto summataan tässä Kemin seminaarissa. Yliopistoilla on yhteistyötä, nyt mukana olleista 7 osastosta tai laitoksesta viidellä on sitä tai on ollut. Monialaiset hankkeet ovat yleisin yhteistyömuoto ja se osataan hyvin. Mallirakentamista ja harjoitustöitä on tehty yhdessä, samoin opinnäytteiden ohjausta. Täydennyskoulutusta on annettu ja ollaan mukana samassa tutkijakoulussa. Meneillään on opetukseen ja materiaaleihin liittyvän yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötarve on selvä, hakijapula koetaan

14 uhkana ja osaamisen yhdistämisellä vastataan myös siihen. Tulevaisuudessa monialainen tiimityö on välttämätöntä osata ja siksi myös perusopetus on saatava sitä tukemaan, esimerkiksi tulevien insinöörien on ymmärrettävä muotoilua nykyistä enemmän. Kiinnostusta on tekniikka taide tutkimuskulttuurin kehittämiseen yhdessä. Hanketyön lisäksi osataan hyvin etäopetus ja verkko opetus. Vaihtokurssimoduulit sopivat hyvin valittaviksi ja työpajat yhteistyömuodoksi. Työntekijöiden vaihto ja toisesta yliopistosta valmistuneiden rekrytoiminen edistävät yhteistyötä. Yhteiset kandikurssit on koettu hyviksi, samoin parityöskentely kanditai DI/M vaiheissa. Yhteistyön toimiminen vaatii pysyvät resurssit, toistensa hyvän tuntemisen ja välimatkan eliminoimisen. Yhteiset kurssit, työpajat ja opinnäytetyöt ovat hyviä yhteistyön sisältöjä. Opettajia voi vaihtaa ja yhteisiä virkoja voidaan kokeilla. Hyvin toimivassa yhteistyössä nähdään mahdollisuutena monialaisen joustavan hanketyön lisäksi yhteinen tutkimuskeskus. Lapin yliopiston vahvuutena ovat muotoilu ja käyttäjäosaaminen, Oulussa tekniikka ja tilallisuus. Luulajan yliopistoa pidetään hyvänä mallina, siellä on oma muotoiluosasto teknisen yliopiston sisällä. Malmön yliopistossa on osasto, jossa muotoilu ja käyttöliittymäopetus toimivat samassa. Englannissa tapahtuvasta teknisen työn opettajien ja muotoilun yhteistyöstä on hyvä esimerkki julkaisu The Sustainability Handbook for D&T Teachers. Saksassa toimivat autojen valmistus ja suunnitteluopetus ja teollisuus yhdessä. Osastokohtaisessa tarkastelussa kaikilla mukana olleilla Oulun yliopiston osastoilla on yhteistyön tarvetta muotoiluun. Yhteistyön lisäämisen tarve jakautuu kahtia, toisaalta perusopetukseen, jossa muotoiluopetusta annetaan insinööriopiskelijoille ja päinvastoin ja toisaalta jatkokoulutukseen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusyhteistyötä ja kulttuuria teemaan tekniikka taide. (pp esitys liitteenä) o TaM Ismo Alakärppä piti esityksen, jossa hän pohti yhteistyön tekemisen käytännön edellytyksiä, jotta yhteistyö voi olla jatkuvaa. Niitä ovat yhteiset tavoitteet, avoimuus ja toistensa arvostaminen, hyvät henkilösuhteet, myönteiset kokemukset ja tuloksellisuus. Ismo piti hanketyön näkökulmasta yhteistyön kannalta tärkeinä jatkossa yhteisiä tutkijoiden tapaamisia, yhteisiä tutkijaryhmiä, työskentely ja hallintokulttuurin ja julkaisutoiminnan kehittämistä sekä yhteistä EU asiantuntijaa ja byrokratian helpottamista. (pp esitys liitteenä) o Professori Jukka Riekki kertoi yhteistyökokemuksistaan, joihin on sisältynyt esimerkiksi robottiin liittyvää yhteistyötä muotoilun professori Ilkka Kettusen ryhmän kanssa, videopuhelimen ja rollaattorin kehittämistä sekä älykkäiden ympäristöjen tutkimista yhdessä teollinen muotoilija Ismo Alakärpän ryhmän kanssa. Jukka korosti luottamuksen tärkeyttä yhteistyössä. Trendi on tutkimuksessa, että edetään protoja pidemmälle oikeiden käyttäjien kanssa tehtäviin testauksiin ja muotoilun kanssa on tutkimuksessa päästy käytännön testauksiin saakka. Muotoilulla on selvästi saatu lisäarvoa. Jukka kertoi, että yhteistyötä on nyt paljon ja hän kuvasi Lapin yliopistolla käyntejä virkistäväksi vastapainoksi omalle puurtamiselle. Onnistumisen edellytys on, että yhteistyöosapuolilla on henkilöt, jotka huolehtivat työn etenemisestä ja pitävät sitä yllä. Pitkään jatkuneen yhteistyön ansiosta on alettu tunnistaa tutkimusaiheita, joissa osaamiset yhtyvät. Tärkeää on osata toisen tieteenalan kieli. Kiinnostavaa on tulevaa ajatellen, mitä pitää saada selville, että voidaan ottaa uusi teknologia käyttöön ja mitä ovat liiketoimintamallit. Yhteistyötä on vaikea komentaa, mutta yhteen pääsemistä voi systematisoida esimerkiksi tutustumissenssien tai 14

15 teemaworkshopien avulla. Onnistuakseen hanketyö tarvitsee sopivan tilanteen, esimerkiksi ryhmä kootaan yhteen silloin, kun sopiva rahoitushaku tulee auki. o Asiamies Taija Jurmu toi tilaisuuteen kauppakamarin näkemyksiä. Hän puhui pohjoisen alueen megatrendeistä, kuten raaka aineiden käytön tulevasta voimakkaasta kasvusta. Puu on poikkeus, sen käyttö voi vähetä, ellei keksitä uusia käyttömuotoja, metsäthän kasvavat jatkossakin. Taija toi mukaan ajatuksen arktisesta muotoilusta ja piti tärkeänä muotoilun yhteyksiä pohjoisiin omiin vahvuuksiin ja teknologiaan ja markkinointiin. Esimerkiksi jaloteräsyhteistyön paikkana Kemi on hyvä. Kauppakamarin roolina hän näki yritysten ja yliopistoväen yhteen saattamisen, koska kauppakamareilla on paljon ajantasaista tietoa jäsenyrityksistään. Kauppakamareilla on osaamista esimerkiksi konsortiosopimusten rakentamisesta. Kauppakamareilla on 6 valiokuntaa, kuten matkailu ja teollisuusvaliokunta, jonka kokoukseen muotoilun edustaja voisi tulla puhumaan. Taija piti tärkeänä, että järjestetään muotoilun ja kauppakamarin yhteinen palaveri, jossa voidaan pohtia edellä mainittujen lisäksi muun muassa miten muotoilu tulee mukaan, kun kauppakamari antaa jäsenyrityksilleen vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvää koulutusta. (pp esitys liitteenä) o Professori Kari Kuutti kertoi esityksessään, että käyttöliittymätutkimus on kehittynyt tärkeäksi tutkimusalueeksi ja ensimmäinen professuuri koko Suomessa saatiin Ouluun Käyttöliittymäsuunnittelijat sijoittuvat oikeiden insinöörien ja muotoilijoiden välimaastoon. Yhteistyö muotoilun kanssa alkoi kännykkäsuunnittelussa 1990 luvulla. Yhdessä on kehitetty tuotteen mallintamista virtuaalisena ennen materiaalisten protojen tekoa, älykkäiden ympäristöjen suunnittelun menetelmiä ja suunnittelutiedon keruun ja käsittelyn välineitä (Taideteollinen Korkeakoulu). Kari näkee hyviä mahdollisuuksia yhteistyöhön muotoilun kanssa sekä tutkimuksessa että opetuksessa, koska tutkimuksellinen lähestymistapa on samanlainen ja muotoilun vahvuudet täydentävät käyttöliittymäosaamista. Käyttöliittymäopetus tarvitsee käytännöllisemmin suuntautunutta mediaopetusta ja siihen opetushenkilökuntaa. (pp esitys liitteenä) o Professori Mikko Sääskilahti pohti esityksessään muotoilun tulevaisuutta. Hän kuvasi taustaksi muotoilun kehittymistä vuosikymmenten kuluessa Anna Valtosen väitöskirjan mukaan. Muotoilija ammattina on muuttunut kansallisen itsetunnon kohottajasta teollisuuden tuotekehittäjän, käyttäjän ymmärtäjän ja tuotekoordinaattorin kautta elämysten luojaksi ja monitaitoiseksi innovaattoriksi. Insinööri taas on erikoisasiantuntija, joka osaa tietyn asian hyvin. Tulevaisuudessa Mikon mukaan on tarpeen keskittää myös muotoilijan työtä ja erikoistua asiantuntijaksi, monialaisen tiimin erikoisosaajaksi ja lisäksi kokonaan uusille alueille. Tämä vaatii tutkimusta, koska nykyiset ja vanhat mallit vaikuttavat koko ajan vahvoina. Mikko visioi Oulun ja Lapin yliopistojen välille Designtrain Oulu Rollo Expressjunan, jossa yhteisiä luentoja pidetään junamatkan aikana. o Käydyssä keskustelussa pohdittiin yhteistyön konkretisointia käytäntöön. Nyt tehdyn selvitystyön jälkeen on vuoro substanssiosaajilla. Varsinaiset toimijat ottavat yhteistyön kehittämisen tehtäväkseen selvityksestä saatujen tietojen pohjalta. Päätettiin kokoontua kesäkuussa 4.6. viemään eteenpäin peruskoulutukseen tehtävää yhteistyötä. Mukaan ilmoittautuivat jo Jukka Hiltunen, Juha Lindfors, Ilkka Kettunen ja Mikko Sääskilahti, muuten osastot nimeävät edustajansa mukaan. Tavoitteena on aluksi syksyllä pilottimaisilla muotoilukursseilla hakea käytäntöä muotoilu ja insinööriopiskelijoille annettavaksi yhteiseksi muotoilukoulutukseksi. 15

16 16 Onnistuessaan opetus on jatkossa toimivaa ja pitkäjänteistä ja yhteisenä tutustuttaa eri alojen opiskelijoita keskenään. Mukaan otetaan opiskelijat ja yritykset. Käyttöliittymäopetusta voi saada Lapin yliopistoon Oulusta etäopetuksena, muotoilijaopiskelijoiden mukaan tulo isolla volyymilla annettuun etäopetukseen ei ole ongelma. Hankeideointia varten esitettiin järjestettäväksi pestipäivät, mikä tarkoittaa sitä, että samaan tilaan kokoontuvat yritykset ja lopputyöaihettaan etsivät opiskelijat molemmista yliopistoista. Tilaisuudessa muodostuu yhteistyöryhmiä, työpareja lopputyöhön ja syntyy hankkeistettavia ideoita. Hankeideoita voidaan kierrättää ja jalostaa sähköpostissa valmiimmaksi rahoituksen hakuun. Kauppakamarien rooli on olla aktiivinen ja saada yrityksiä paikalle. Nopeasti toteutettuna voisi löytyä kohdennettuja teemoja jo huhtikuun hakuun. Tutkimusyhteistyötä pidettiin tärkeänä. Kokeilemisen arvoiseksi ensimmäiseksi keinoksi jatkossa konkretisoida asiaa esitettiin tutkijoiden tapaamista. Siinä yhteen kokoontuvat molempien yhteistyöosapuolien jatko opiskelijat kertomaan toisilleen omasta tutkimuksestaan. Tavoitteena on näin kartoittamalla nykyistä toimintaa lähteä rakentamaan tulevaa yhteistyötä. Todettiin, että yksi keskeinen henkilö tutkimusyhteistyössä on Lapin yliopistossa muotoilun tutkimuksesta vastaava professori Minna Uotila ja tutkimusyhteistyöasiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä häneen. Todettiin, että yhteistyöhankkeiden valmisteluun on Oulun yliopistolla jonkin verran resurssia. o Puheenjohtaja päätti tilaisuuden ja kiitti esiintyjiä ja osanottajia. Muistion vakuudeksi Erkki Alasaarela puheenjohtaja Jouni Piekkari sihteeri Muistioon kuuluvat erillisinä liitteinä powerpoint esitykset Muistion jakelu: henri.jounila@oulu.fi; seppo.vayrynen@oulu.fi; juha.lindfors@oulu.fi; tapio.korpela@me.oulu.fi; juhani.niskanen@me.oulu.fi; jussi.karjalainen@me.oulu.fi; aulikki.herneoja@oulu.fi; helka liisa.hentila@oulu.fi; Hänninen Kristiina; Brusila Räsänen Riitta; Heikkilä Rastas Marjatta; Timonen Eija; jukka.hiltunen@oulu.fi; saara.luhtaanmaki@oulu.fi; esa matti.jarvinen@oulu.fi; esko.piippo@oulu.fi; erkki.alasaarela@oulu.fi; Puuronen Jorma; Piekkari Jouni; kari.kuutti@oulu.fi; Sääskilahti Mikko; Uotila Minna; Kettunen Ilkka; Jokela Timo; Ihalmo Anne; kari.laine@oulu.fi; ylimaula@oulu.fi; juha.roning@ee.oulu.fi; jukka.riekki@ee.oulu.fi; marko.pudas@ee.oulu.fi; timo.ojala@ee.oulu.fi; timo.rautajoki@chamber.fi; jaakko.okkonen@chamber.fi; taija.jurmu@chamber.fi; Seliger Marja *****************