Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja OTT Tuomas Pöysti valtioneuvoston kanslian aivoriihessä:

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja OTT Tuomas Pöysti valtioneuvoston kanslian aivoriihessä:"

Transkriptio

1 Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja OTT Tuomas Pöysti valtioneuvoston kanslian aivoriihessä: KUKA ARVIOISI SUKUPOLVIVAIKUTUKSIA? Sukupolvivaikutusten arvioinnin tarkoitus ratkaisee sen, kenelle sukupolvivaikutusten arviointi kuuluu. Ei ole mieltä rakentaa arviointia, joka ei suoraan palvele yhteiskunnan tai yksiköiden päätöksentekoa. Sukupolvivaikutusten arvioinnissa ollaan oikeudenmukaisuuden ja demokratian perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Sukupolvivaikutusten arvioinnilla toteutetaan yleiseen oikeudenmukaisuusajatteluun kuuluvaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vaatimusta. Sukupolvivaikutusten arvioinnissa ei ole kysymys vain nykyisin elävien eri ikäryhmien etujen, aseman ja näkökulmien esille tuomisesta. Sukupolvivaikutusten arvioinnilla annetaan myös ääni vielä syntymättömille sukupolville niille joilla ei ole äänioikeutta ja joita ei vielä voida kuulla. Sukupolvivaikutusten arvioinnilla tuodaan julkiseen ja yksityiseen päätöksentekoon niiden ääntä, joiden ääni ei muuten kuuluisi riittävästi. Sukupolvivaikutusten arvioinnilla myös tuodaan keskustelua rikastuttavia näkökulmia ja argumentteja. Näin parannetaan julkisen ja yksityisen keskustelun päätöksenteon laatua. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on jokaisen moraalinen ja eettinen velvollisuus. Demokratiassa jokaisella on oikeus, mahdollisuus ja osin velvollisuuskin tuoda julkiseen keskusteluun näkökulmansa. Sukupolvien välisen näkökulman esille tuominen oman kokemuksen ja tiedon kautta on näin jokaisen asia. Yhteiskunnan eri instituutioilla on tässä lisäksi erityisiä tehtäviä. Keskustelua on käyty myös siitä, että sukupolvinäkökulman tuominen esimerkiksi talouspolitiikassa vaatisi myös erityisiä instituutioita, esimerkiksi finanssipoliittisia instituutioita. Politiikkaprosesseihin kuuluva sukupolvivaikutusten riittävästä arvioinnista huolehtiminen on parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen ja sille asioita valmistelevien ministeriöiden asiana. Ministeriöt voivat tässä hyödyntää tutkimuslaitosten asiantuntemusta tilaamalla mahdollisimman objektiivisia arviointeja. Ministeriöiden tehtävänä on myös huolehtia kansalaisyhteiskuntaan ja kansalaisiin suuntautuvien aitojen konsultaatioprosessien järjestämisestä se on tärkeä mutta ei vielä riittävä osa sukupolvivaikutusten esille tuontia. Tärkeää on myös kansainvälinen vertailu ja kansainvälisen näkökulman tuominen usein muissa maissa on jo käsitelty asioita tavalla, joka on meillekin merkityksellinen. Riippumattomalla tutkimuksella on tärkeä roolinsa tuoda kokonaan uusia näkökulmia ja tarvittaessa vallitsevia totuuksia ja politiikkalinjauksia haastavia tuloksia. Tämä on erityisesti yliopistotutkimuksen rooli. Eduskunnalla on ylimpänä valtioelimenä ja lainsäätäjänä oma erittäin tärkeä roolinsa. Eduskunta säätää lailla ja asettaa finanssivaltansa puitteissa raamit sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle. Eduskunnan harjoittama parlamentaarinen valvonta ja arviointi tarkastelee sitä, onko hallituksen esittämä tietoperusta riittävää ja sitä, onko eduskunnan asettamat tavoitteet myös sukupolvivaikutusten osalta saavutettu. Parlamentaarinen arviointi ja sitä palveleva ylin ulkoinen tarkastus, jotka perustuslain 90 :n mukaan on uskottu eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja ylimmälle tarkastusviranomaiselle, valtiontalouden tarkastusvirastolle, arvioivat myös sitä, onko arviointijärjestelmä toimiva ja ovatko sen tuotokset luotettavia ja riittäviä. Ylin ulkoinen tarkastus ottaa näin toisen asteen arvioijana tarkasteltavakseen, onko sukupolvivaikutuksia riittävästi ja riittävän luotettavasti arvioitu. Näiden eri toimijoiden näkökulman tuloksena myös syntymättömät tai äänivallattomat sukupolvet saavat äänen ja heidän näkökulmaa tulee yhteiskunnan toimijoiden kaikkien meidän - tietoisuuteen.

2 Kuka voi toimia tulevien polvien edunvalvojana? Sukupolvivaikutusten arvioinnin järjestämisen perusongelma on parlamentaarisen demokratian ja oikeudenmukaisuusajattelun peruskysymyksiä. Edustuksellinen demokratia perustuu ajatukseen siitä, että jokainen voi vaikuttaa äänestämällä vaaleissa ja osallistumalla julkiseen keskusteluun asioihinsa. Sukupolvivaikutusten arviointi on moninaista toimintaa, jolla nykyhetkellä tehtävien päätösten vaikutuksia eri ikäryhmien ja jo tulevien vielä syntymättömien sukupolvien asemaan ja tilanteeseen tuodaan esille keskustelussa. Sukupolvivaikutusten arviointi laajentaa näin julkisen keskustelun ja yksityisen päätöksenteon tietoperustaa ja näkökulmia. Sukupolvivaikutusten arviointi myös antaa osallistumismahdollisuuksia niille ikäryhmille ja tuleville kansalaisille ja kuluttajille, joiden ääni ei ehkä muuten kuuluisi riittävästi. Sukupolvivaikutusten arvioinnin lähtökohta on osallistumismahdollisuuksien ja sen tiedollisten edellytysten turvaaminen parlamentaarisen demokratian ja markkinoiden toiminnan mahdollisia heikkouksia kohtaan. Tulevat sukupolvet ja nuoret tai ikääntymisen johdosta rajoitetusti toimintakykyiset voivat olla yhteiskunnassa äkkiseltään heikommassa asemassa. Tulevat sukupolvet eivät ole tässä ja nyt valvomassa etujaan. Tulevien vielä syntymättömien sukupolvien edunvalvojaksi ja äänen esille tuojaksi tarvitaan siis tällöin joku erityinen taho. Nuoret taas ovat osin äänivallattomia joten heidän kuulemisensa vaatii erityisiä menettelyitä. Sukupolvivaikutusten arvioinnissa on kyse järjestetyistä keskusteluista ja systemaattisesta analyysistä, jolla julkisten ja yksityisten päätösten ja toimintojen vaikutuksia tuleville vuosille ja erityisesti seurauksia syntymättömille sukupolville ja eri ikäryhmille tai näiden muodostamille henkisille sukupolville tuodaan esille. Yksi sukupolvivaikutusten arvioinnin erityinen muoto on uskoa arviointi ja siten näkökulman esille tuominen erityiselle toimielimelle. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa finanssipolitiikan neuvostoilla on osin sukupolvivaikutusten esille tuontiin suoraan liittyviä tai ainakin sitä sivuavia tehtäviä. Finanssipolitiikan neuvostot tulevien polvien edustajina Sukupolvivaikutusten riittävän arvioinnin vastuuttamista koskevat samat piirteet mitä esitetään keskustelussa finanssipolitiikkaa arvioivien hallituksesta riippumattomien arviointielinten eli finanssipoliittisten instituutioiden tarpeesta. Finanssipolitiikka on talouspolitiikan osa, jossa kansantalouteen vaikutetaan julkisen talouden tulojen ja menojen kautta. Poliittisessa taloustieteessä esitetään usein, että päätöksentekoa vaivaa lyhytjännitteisyys ja menotaipumus, joiden mukaan pidemmän aikavälin vaikutuksia ei otettaisi huomioon ja päätöksentekijöillä olisi aina taipumus suosia menojen lisäämistä talouden tasapainottamisen sijasta. Tämä voi johtaa velkaviettiin eli velkaantumisen ja nykyisen kulutuksen suosimiseen. Tuleville sukupolville jäisivät maksettavaksi velat. Kulutus ja velanmaksu tällöin jakautuvat eri sukupolville. 1 Suomessa tosin ei ole havaittavissa erityisen vahvaa velkaantumisviettiä. 1 Päätöksenteon menotaipumuksesta ja velkaviestistä, ks. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuus finanssipolitiikan hallintavälineenä, K 21/2010 vp. (annetaan ) ja Sixten Korkmannin kirjoitus Finanssipolitiikan instituutiot ja julkisen talouden rahoituksen kestävyys valtioneuvoston kanslian raportissa Finanssipolitiikan instituutiot, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2010.

3 Julkisen talouden kestävyys tarkoittaa kykyä hoitaa nykyisen velan ja tulevien menojen rahoitus. Jos kulutamme siten, että tuleville sukupolville jää vähemmän nettovarallisuutta ja mahdollisuuksia kuin mitä itse olemme saaneet, olemme toimineet vastoin sitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ideaa, jossa meidän tulee antaa jälkipolville sama taso, jonka olemme itse saaneet.. Tämä yksinkertainen mutta vaikeasti käytännössä mitattava periaate esitetään John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriassa. 2 Julkisen talouden kestävyys voidaan nähdä näin yhtenä mutta toki vain yhtenä osana laajempaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Julkisen talouden kestävyyttä ja sen arviointia koskevat keskustelut valottavat osaltaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja sen arvioinnin laajempaa problematiikkaa. Menotaipumukseen ja lyhytjänteisyyteen on esitetty yhdeksi ratkaisuksi hallituksesta riippumattomia finanssipoliittisia neuvostoja. Ne ovat arvovaltaisia asiantuntijaelimiä, jotka arvioivat hallituksen ohjauksesta riippumatta finanssipolitiikan perustana olevia tietoja ja oletuksia, tuottavat analyysejä tai arvioivat hallituksen finanssipoliittisen päätöksenteon johdonmukaisuutta ja uskottavuutta esimerkiksi julkisen talouden kestävyystavoitteen kannalta. Finanssipolitiikan vaikuttavuutta ja ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta on useissa maissa pyritty parantamaan siirtymällä osin sääntöperusteiseen finanssipolitiikkaan, jossa finanssipoliittiset päätökset tehdään etukäteen asetetun finanssipoliittisen säännön perusteella. Suomessa tällainen sääntö on valtiontalouden kehysten sisältämä menokatto, Euroopan unionissa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset julkisen talouden EMU-velan ja julkisen talouden alijäämän enimmäisrajat. Riippumattomat finanssipoliittiset neuvostot voivat tehostaa finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista arvioimalla sääntöihin sitoutumista. Julkinen kritiikki ja siitä seuraavat markkinoiden ja kansalaisten sanktiot johtavat siihen, että lyhytnäköisen politiikan mainekustannukset ylittävät lyhytnäköisestä politiikasta saavutettavat hyödyt. Taloustieteilijän termein finanssipoliittinen instituutio vaikuttaa kansalaisiin julkisuuden kautta siten, että lyhytnäköisen politiikan liikakysyntä poistuu. Euroopan komissio, OECD ja IMF korostavat itsenäisten ja riippumattomien arviointielinten harjoittaman finanssipolitiikan arvioinnin olevan hyödyllistä sitoutumiselle pitkäjänteiseen ja julkisen talouden kestävyyden turvaavaan finanssipolitiikkaan. Riippumaton arviointi parantaa lisäksi talouspoliittista keskustelua ja siten demokratian toimivuutta. Kysymys finanssipoliittisesta instituutiosta on ajankohtainen Suomessakin. OECD on keväällä 2010 suositellut Suomeen finanssipoliittisen neuvoston perustamista arvioimaan hallituksen talouspolitiikkaa esimerkiksi kestävyystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Ruotsissa tällainen neuvosto toimiikin. Ruotsissa on yleensäkin enemmän kuin Suomessa panostettu eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla tapahtuvaan arviointiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi kysymystä tarkemmin eduskunnalle tammikuussa 2011 annettavassa erilliskertomuksessa valtiontalouden kehysmenettelyn vaikuttavuudesta finanssipolitiikan hallintavälineenä vaalikaudella (kertomus K 21/2010 vp., OECD:n suositusten mukainen vaalikauden kattava finanssipolitiikan riippumaton arviointiraportti). Valtioneuvoston kanslian julkaisussa Finanssipolitiikan instituutiot käydään niin ikään keskustelua siitä, olisiko Suomeen tarpeen perustaa finanssipoliittinen neuvosto. 2 John Rawls, Theory of Justice.

4 Pitäisikö Suomessa olla finanssipoliittinen neuvosto? Ajatus finanssipolitiikan neuvoston perustamisesta saa valtioneuvoston kanslian kokoamassa Finanssipolitiikan instituutiot raportissa eri asiantuntijoilta varovaista tukea mutta myös epäilyksiä ja kritiikkiä.. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion perusteella Suomessa olisi tarvetta vahvistaa eri politiikkakeinojen ja suurten säädös-, uudistus- ja investointihankkeiden kustannusten ja hyötyjen valmistelusta riippumatonta asiantuntija-arviointia. Tehtävä soveltuu nykyisille tutkimuslaitoksille, esimerkiksi valtion taloudelliselle tutkimuskeskukselle VATT:lle. Asiantuntevan ulkopuolisen arvioinnin ja finanssipolitiikkaan kohdistuvan tutkimuksen vahvistaminen olisi tarkastusviraston käsityksen mukaan muutenkin hyödyllistä. Tällaisessa arvioinnissa ja tutkimuksessa olisi perusteltua arvioida myös eri politiikkavaihtoehtojen ja politiikkatoimien sukupolvivaikutuksia. Finanssipolitiikan neuvoston perustaminen voisi olla hyödyllinen pitkän tähtäimen kehittämistoimi. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tärkeintä Suomessa olisi vahvistaa finanssipolitiikan tavoitteenasettelun avoimuutta ja selkeitä perusteluita. Avoimuuden ja politiikkalinjausten ja vaihtoehtojen perustana olevien laskelmien ja oletusten tuominen julkisesti arvioitaviksi sekä vaikuttavuustutkimuksen ja keskustelun lisääminen nykyisten instituutioiden puitteissa on kokonaan uusien elinten perustamiseen verrattuna ensisijainen vaihtoehto. Lisäkannustimien ja mahdollisuuksien antaminen yliopistoille harjoittaa finanssipolitiikkaan kohdistuvaa tutkimusta ja osallistua julkiseen finanssipoliittiseen keskusteluun on niin ikään hyödyllistä. Kuka toimii tulevien sukupolvien edustajana ja tuo arvioinnit keskusteluun? Tästä voidaan laajentaa suoraan vastaus sille, kuka arvioisi sukupolvivaikutuksia ja kenen pitäisi ottaa vastuu siitä. Olemassa olevien tutkimuslaitosten ja yliopistojen tulisi arvioida sukupolvivaikutuksia oman tehtävänsä näkökulmasta ja tuoda sitä kautta tulevien sukupolvien näkökulma keskusteluun. Hallituksen ja valmistelusta vastaavien ministeriöiden tulee puolestaan huolehtia siitä, että tällaisia sukupolvinäkökulman huomioivia arviointeja tehdään ja ne otetaan huomioon politiikkavalmistelussa. Tarvittaessa siis ne tulee aktiivisesti tilata. Sukupolvivaikutuksia kannattaa järjestelmällisesti arvioida erityisesti niillä politiikkalohkoilla, joilla on hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa talous- ja finanssipolitiikka, koulutuspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja energiapolitiikka. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on perustuslaissa säädettynä ylimpänä ulkoisena tarkastusviranomaisena oma tehtävänsä sukupolvinäkökulman tuomisessa mukaan ja yleensä politiikka-arvioinnissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella nimenomaan eduskuntaan välittömästi yhteydessä oleva mutta myös eduskunnasta riippumaton perustuslaillinen valvontaviranomainen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on määritellyt finanssipolitiikan tietoperustan ja vaikuttavuuden sekä finanssipolitiikan sääntöjen soveltamisen ja noudattamisen pysyväksi tarkastusalueekseen. Tarkastusvirasto hyödyntää tässä perustuslakiin perustuvassa finanssipolitiikan ulkoisessa tarkastuksessa myös riippumatonta tutkimusta ja tarkastusviraston tehtävänsä tueksi kokoamaa ulkopuolista asiantuntijaneuvostoa, joka voi toimia tarkastusviraston tieteellisen neuvoston yhteydessä.

5 Laajemmin tarkastusvirasto suorittamassaan ulkoisessa tarkastuksessa tarkastaa päätöksenteon tietoperustan luotettavuutta ja riittävyyttä sekä vaikuttavuusraportoinnin oikeellisuutta ja niiden osana myös arviointijärjestelmän toimintaa. Tarkastusviraston päätehtävänä näin ei ole suoraan tuottaa arviointitietoa vaan tehdä tarkastuksellaan toisen asteen arviointia ovatko hallitus ja hallinto hoitaneet niille kuuluvan arviointitehtävän hyvin. Valistuneen julkisen keskustelun ja deliberatiivisen demokratian näkökulma Näkökulma siihen, kenelle vastuu sukupolvivaikutusten arvioinnista kuuluu, avautuu pohjoismaisesta keskusteluun perustuvan demokratian eli deliberatiivisen demokratian ajatuksesta. Deliberatiivisen demokratian mallin mukaan demokratian ydin on julkinen keskustelu. Se kanavoituu lopulta keskustelun kautta muodostuvan julkisen mielipiteen kautta julkisten elinten päätöksiksi. Deliberativiisen demokratian ideaa on kehitelty esimerkiksi Jürgen Habermasin yhteiskuntafilosofiassa. Deliberatiivisen demokratian ajatuksille eli keskusteluun ja argumentaatioon perustuvan vääryyden vähentämisen ja oikeudenmukaisuuden tunteen lisääminen ovat myös kantava idea Harvardin yliopiston kansantaloustieteen professorin ja taloustieteen Nobel muistopalkinnon saajan Amartya Senin kirjassa The Idea of Justice (2009)), jossa deliberatiivinen näkökulma laajennetaan myös globaalin oikeudenmukaisuuden vaatimukseksi. Deliberatiivinen demokratia jää kuitenkin helposti teoreettiseksi malliksi. Käytännön demokratia on vain rajoitetusti deliberatiivisia julkisia diskursseja. Rajoituksistaan huolimatta deliberatiivinen demokratiamalli on tärkeässä asemassa myös pohjoismaisessa valtiosääntöperinteessä. Valistunut ja monipuolinen julkinen keskustelu on myös pohjoismaisen julkisuusperiaatteen taustalla oleva ajatus. Julkinen keskustelu antaa mahdollisuudet valistuneelle hallinnalle. Valistuneessa hallinnassa myös tulevien sukupolvien näkökulma on otettu keskustelussa argumentteina esiin. Keskusteluun osallistuminen ja siinä esitettyjen argumenttien arviointi on jokaisen keskusteluun osallistujan oikeutena ja mahdollisuutena. Siten periaatteessa jokainen keskustelija voi omasta katsantokannastaan ja valmiuksistaan käsin arvioida myös sukopolvet ylittäviä vaikutuksia mitä haluamme jättää lapsillemme? Pohjoismaisen julkisuusperiaatteen ajattelutavassa julkisen viranomaisten tehtävänä on tuottamalla objektiivisia tietoaineistoja ja saattamalla ne yleisesti saataville luoda edellytykset valistuneelle julkiselle keskustelulle. Tätä kautta instituutioiden näkökulma yhdistyy julkisen keskustelun näkökulmaan. Tuottamalla sukupolvivaikutusten arviointeja tutkimuslaitokset ja muut vastaavat asiantuntevan arvioinnin elimet tuovat sukupolvivaikutusten näkökulmaa esille. Tällöin ne tuovat työllään myös tulevien sukupolvien potentaalisen äänen mukaan keskusteluun. Tutkimuksella on tässä erityinen rooli. Varsinkin on tarvetta sellaiselle tutkimukselle, joka ei ole hallituksen kulloinkin tilaamaa sektoritutkimusta vaan pitkäjänteistä sukupolvivaikutusten riippumatonta analyysiä silloinkin kun sen totuudet eivät istu nykyhetkeen. Kyse ei ole vain taloudesta vaan suhteestamme ympäristöön ja teknologiaan sekä teknologiseen imperatiiviin. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista ei ole hyvästä. Riippumattoman tutkimuksen tarve ei poista hallituksen ja hallinnon välttämätöntä roolia. Säädösvalmistelussa, teknologiassa, ympäristövaikutusten ja talous- ja finans-

6 sipolitiikan ja muiden vastaavien keskeisten yhteiskuntapolitiikan sektoreiden osalta hallituksen olisi osaltaan huolehdittava, että olennaiset pitkän aikavälin vaikutukset pyritään arvioimaan ja esittämään julkiseen keskusteluun. Kestävyysnäkökulman ja pitkän aikavälin kestävyysanalyysin korostuminen taloudellisessa arvioinnissa ja taloudellisten tutkimuslaitosten asialistalla sekä hallitusten finanssipolitiikan tavoitteena osaltaan kertoo sukupolvivaikutusten näkökulman esiinmarssista. Julkisen talouden kestävyysanalyysi on toki kovin kapea mutta tärkeä näkökulma sukupolvien väliseen taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvivaikutusten arvioinnin vahvistumista niin olemassa olevissa instituutioissa ja prosesseissa kuin aivan uusien prosessien ja instituutioiden syntymisestä kertoo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vahvistuminen ja ilmastokysymysten ja niiden arvioinnin tulo vahvasti niin tutkimuksen, evaluaation kuin politiikan agendalle. Sukupolvinäkökulman laaja-alaista vahvistumista osoittaa sekin, että kansainvälisesti valtiontalouden ylimmät tarkastusviranomaiset, valtiontalouden tarkastusvirastot ja tilintarkastustuomioistuimet, ovat vahvasti kehittäneet ympäristötarkastustaan. Suomen valtiontalouden tarkastusvirasto on kutsuttu maailmanlaajuiseen INTOSAI:n ympäristötarkastusta kehittävän työryhmän ohjausryhmään. INTOSAI:n eli lähes kaikki YK:n jäsenvaltiot ja ylikansalliset kansainväliset järjestöt kattavan ylimpien tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön ympäristötarkastustyön lähtökohtana osaltaan on vahvistaa juuri sukupolviajatteluun liittyvää ympäristövastuuta ja sen toteuttamista. Sukupolvivaikutusten korostaminen ja systemaattisempi arviointi ei siirrä valtaa poliittisesta harkinnasta vaikutusarvioinnin asiantuntijoille. Käy pikemminkin niin, että asianmukainen arviointi paljastaa erilaisia priorisointi- ja arvostuskysymyksiä. Niiden ratkaiseminen on politiikan ja poliittisen keskustelun alaa. Deliberatiivisessa demokratiassa vastuunjakoa voidaan lähestyä myös oikeusfilosofian ja oikeudellisen vastuuajattelun perusperiaatteiden kautta. On useita tapoja lähestyä kysymystä ''oikeasta'' vastuunjaosta. Perusajatus oikeudessa ja oikeuspolitiikassa usein on, että se vastaa joka voi vaikuttaa tai joka voi parhaiten tehdä. Tämä johtaa siihen, että hallituksen ja hallinnon tulee tehdä toimistaan arviointeja ja lisäksi tarvitsemme riippumattomia yliopistotutkijoita ja tutkimuslaitoksia nostamaan esille kriittisiä kysymyksiä ja kehittämään kokonaan uusia näkökulmia. Olennaista on myös objektiivisuuden turvaaminen. Tärkeintä tai ainakin tärkeimpia sukupolvivaikutusten esille tuojia deliberatiivisessa demokratiassa on media. Se ei niinkään niitä tuota mutta on ratkaisevan tärkeä tiedon välittäjä. Tutkimustietokin tai ainakin tieto sen olemassa olosta välittyy usein median välityksellä parlamentaariseen keskusteluun. Pohdittaessa sukupolvivaikutusten arvioinnin vastuunjakoa on tärkeää ottaa huomioon, että merkittäviä päätöksiä tapahtuu yksityisessä toiminnassa markkinoilla. Sukupolvivaikutusten arvioinnin voidaan tietyin rajoituksin nähdä olevan osan yritysten yhteiskuntavastuuta. Silloin niiden arviointi on tältä osin osa yhteiskuntavastuuraportointia. Ennen kaikkea kyse on markkinoiden taloudellisten toimijoiden päätöksistä ja valintojen seurauksista. Tällöin julkisten toimijoiden tehtävänä on asettaa lähinnä pelisäännöt ja edellyttää olennaisimmista asioista tuotettavaksi riittävästi tietoa markkinoiden toiminnan tueksi. Sukupolvivaikutuksia koskeva arviointitieto ja sen tehokas kommunikointi korjaa tällöin kognitiivisia rajoituksia, joilla päätöksenteko keskittyy nykyhetkeen. Arviointitehtävä kuitenkin kuuluu tällöin markkinoiden toimijoille.

7 Moraalin ja etiikan näkökulma jokaisen vastuu omassa toiminnassaan ja julkisessa keskustelussa Sukupolvien ylitse ulottuvien vaikutusten ottaminen huomioon on osa oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ja edistäminen on jokaisen vastuulla eettisenä ja moraalisena velvollisuutena. Demokratiassa julkisen toiminnan vaatimukset kohdistuvat viime kädessä jokaiseen kansalaiseen. Siis jokaisen meistä tulee yksityisinä ja julkisina toimijoina arvioida oman toimintamme pitkän aikavälin toimia ja meidän tulee omalta osaltamme osallistua myös tätä koskevaan julkiseen keskusteluun. Demokratia myös velvoittaa. Hallituksen ja hallinnon sekä tutkimusinstituutioiden toiminta viime kädessä vain tuottaa argumentteja kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten ihmisten omien valintojen käyttöön. Kuka toteuttaa ja mitä toimijoita sekä tutkimuksen rooli? Edellä olevan yleisemmän pohdinnan pohjalta voidaan vastata tiiviisti esitettyihin kysymyksiin kuka toteuttaa sukupolvivaikutusten arviointia, mitä toimijoita siihen tarvitaan ja mikä on tutkimuksen rooli. Kuka toteuttaa? Tavanomaisen työnjaon mukaisesti politiikkavalmistelun ja siinä esitettävän arvioinnin toteutusvastuu kuuluu hallitukselle, hallinnolle ja eduskunnalle sekä julkiselle keskustelulle. Hallituksen tulee perustella tärkeimmät politiikkavalintansa ja tehdä vaikutusarviointeja, joissa otetaan huomioon sukupolvivaikutukset siltä osin kuin ne ovat olennaisia. Ministeriöiden tulee tilata ja tehdä tarvittavat arvioinnit sekä osaltaan huolehtia ja edistää siitä, että maastamme löytyy tarvittavasti myös julkista kriittistä keskustelua ja arviointia, joka ei ole tehty hallinnon tilauksesta. Hallinnon tulee tuottaa valmisteluaineistoa ja arvioida oman toimintansa vaikutuksia. Hallinto näin keskeisesti tuottaa arviointia ja saattaa ne julkisiksi julkisuusperiaatteen, avoimuuden ja objektiivisuuden mukaisesti. Sektoritutkimuslaitoksilla ja taloudellisilla tutkimuslaitoksilla olisi näin selvästi oma sukupolvivaikutusten arvioijan rooli. Tutkimuksellisen arvioinnin lisäksi hallituksen ja varsinkin valmistelusta vastaavien ministeriöiden tehtävänä on järjestää tehokkaat ja osallisuuden tunteen tarjoamia kuulemis- ja osallistumismenettelyitä. Niiden tulisi olla avoimia sekä järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle että sen toimintaa täydentäville yksilöiden oman aktiivisen osallistumisen muodoille. Sukupolvivaikutusten arviointitutkimusta tehdään niin ennakollisesti ennen politiikkatoimia ja jälkikäteisesti vaikuttavuustutkimuksen eri keinoin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämä tuo tärkeä riippumattoman näkökulman mm. finanssipolitiikan instituutioissa tai neuvostoissa kaivatun vallitsevaan politiikka-agendaan nähden julkista keskustelua rikastuttavan roolin. Markkinoilla tapahtuvan toiminnan osalta arviointi kuuluu yrityksille ja järjestöille itselleen. Julkinen valta voi kuluttaja- ja ympäristötutkimuksella ja sen tuottaman tiedon välittämisellä osaltaan täydentää markkinoiden informaatiota. Julkisen vallan rooli on enemmän järjestää informaatioinfrastruktuuri eli edellyttää olennaisimmat vaikutukset arvioitavaksi ja tiedotettavaksi markkinoiden toiminnan kannalta järkevällä tavalla.

8 Mitä toimijoita tulisi ottaa mukaan ja mitä tutkijat tekevät? Viime kädessä mukaan tulee ottaa koko kansainvälinen ja kansallinen keskusteluyhteisö ja kansalaisyhteiskunta. Varsinkin pohjoismaiden välinen näkökulmien siirto on tärkeää koska kukin pohjoismaa on niin menestyksen eväissä kuin ongelmissa edelläkävijä ja siten paljon uutta näkökulmaa on saatavilla pohjoismaisella vertailulla. Kansalaisyhteiskunta antaa kohinaa ja edustaa joskus nettikeskusteluiden ihmeellistä maailmaa mutta se enimmäkseen antaa laajan sosiaalisen ja yhteiskunnan älyn - valistuneen hallinnan. Käytännössä tärkeää on ottaa mukaan sektoritutkimuslaitokset ja muut keskeiset tutkimuslaitokset, kuten taloudelliset tutkimuslaitokset. Niin ikään hallinnon sisäisille asiantuntijoille on annettava mahdollisuuksia työtehtävien järjestelyiden kautta aina ajoittain perehtyä myös tulevien sukupolvien näkökulman eli pitkän aikavälin vaikutusten pohdintaan. SITRA:n ohjelmien kaltaiset rahoitusmahdollisuudet antavat tähän perustaa; tällaisia mahdollisuuksia kannattaisi laajentaa ja systematisoida. Yliopistot edustavat tutkimuksen korkeinta kärkeä. Yliopistojen saaminen mukaan akateemisen maailman kannustimia tarjoamalla on voittoa niin yliopistoille kuin yhteiskunnalle. Yliopistot perustutkimuksensa kautta tuovat kokonaan uutta näkökulmaa ja tuovat lisäksi aidosti riippumattoman tiedeyhteisön näkökulman. Ylimmän ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin sekä parlamentaarisen arvioinnin rooli Valtiontalouden tarkastusvirasto omalla alallaan täydentää kokonaisuutta. Tarkastusvirasto eduskunnan yhteydessä olevana ylimpänä ulkoisena tarkastusviranomaisena vastuullistaa niin hallitusta kuin hallintoa täyttämään niille kuuluvan arviointitehtävän. Tarkastusvirasto osaltaan myös suorittaa itse tällaista arviointia mutta ennen kaikkea se arvioi taloudellisesta näkökulmasta ja hyvän hallinnon periaatteiden toisen asteen arvioijana onko arviointijärjestelmä toimiva ja tieto riittävää ja onko erilaiset näkökulmat tuotu keskusteluun mukaan. Parlamentaarisella valvonnalla ja arvioinnilla on julkisessa keskustelussa merkittävä rooli. Eduskunnan valiokunnat ja parlamentaarinen valvonta tuovat osaltaan sukupolvivaikutukset poliittiseen keskusteluun. Eduskunnassa teetettävillä tutkimuksilla, kuultavilla asiantuntijoilla sekä myös parlamentaarisella talouden valvonnalla ja arvioinnilla, jota tarkastusvaliokunta perustuslain mukaan eduskunnassa ja eduskunnan täysistuntoa varten harjoittaa, on tässä oma roolinsa. Parlamentaarisessa valvonnassa sukupolvivaikutusten arvioinnissa olennaista on esittää oikeita kysymyksiä ja arvioida, onko hallituksella ja hallinnolla niihin oikeansuuntaisia ja riittäviä vastauksia.

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava 2 ARVIOINNILLA ON ERI TASOJA: 1. Operatiivinen, raportoiva arviointi => osa ohjaus- ja johtamissykliä politiikka-arvioinnissa varsin haasteellinen toteuttaa vaikuttavuuden edellytykset vs. vaikuttavuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 VTV:n valtiosääntöinen asema ja tehtävät Suomen perustuslain 90 Ylin ulkoinen tarkastusviranomaisen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet

Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet Kukaan ei oo yksin mitään - Ydin on yhteistyössä! koulutuspäivä Seinäjoella 20.4.2011 TtT, hankejohtaja Minna Laitila Välittäjä 2009 -hanke Osallisuuden taustalla

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 8000 final.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 8000 final. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2015 (OR. en) 13374/15 ECOFIN 803 UEM 387 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. lokakuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta

O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta O 21/2016 vp Eduskunnan budjetti- ja valvontavalta 1990-2020 Leena Juvonen 19.4.2017 Valtiontalouden tarkastusvirasto Eduskunnan tulee omaksua aiempaa merkittävästi aktiivisempi rooli budjetti- ja valvontavallan

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslialle Lausuntopyyntö mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi

Valtioneuvoston kanslialle Lausuntopyyntö mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi 1 (6) 294/31/2012 Valtioneuvoston kanslialle 15.11.2012 Viite: Valtioneuvoston kanslian lausuntopyyntö VNK1318/05/2011 Lausuntopyyntö mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto

Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto Tulevaisuuden hallinnot - kommentteja strategisen hallinnan kehittämiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti, valtiontalouden tarkastusvirasto 20.11.2013 Governments for the Future -hankkeen raportit Pääraportti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet

Lakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet Lakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.12.2014 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulma VM, LVM:n ja UM:n ohjausjärjestelmätarkastukset

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp Budjettivalvontapäällikkö, KTT Heidi Silvennoinen Ekonomisti, KTT Jenni Jaakkola 20.10.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ 1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.

Lisätiedot

Lakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2.

Lakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2. Lakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Johdanto Lakien vaikutusarvioinnin

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.2.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Kokonaistasetarkastelu: - Mitä? - Miksi? - Miten? 2 Mistä on

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon 2020

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

SISU-mikrosimulointimallihanke. Elina Pylkkänen

SISU-mikrosimulointimallihanke. Elina Pylkkänen SISU-mikrosimulointimallihanke Elina Pylkkänen Hanke: keskitetty mikrosimulointimalli Mirkosimulointi-malleja hyödyntävien tahojen aloitteena monien aiempien yritysten jälkeen mm. Brunilan työryhmä Hanke

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian? Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian? Tuusula 5.10.2017 Julia Jousilahti Tutkija, projektipäällikkö Demos Helsinki @juliajousilahti Demos Helsinki Riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo, perustettu

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010

Svensk finanspolitik 2010. Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Svensk finanspolitik 2010 Finanssipoliittisen neuvoston raportti Ruotsin hallitukselle Laura Hartman 24.5.2010 Finanssipoliittinen neuvosto Jäsenet Lars Calmfors (pj) Torben Andersen (varapj) Michael Bergman

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2016 valtiopäivlle

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2016 valtiopäivlle Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2016 valtiopäivlle Johdon tuen päällikkö Nina Alatalo Tuloksellisuustarkastuspäällikkö Leena Juvonen 19.10.2016 Valtiontalouden

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot