Avoimen datan mahdollisuudet kunnissa. Elisa Kettunen, Suomen Kuntaliitto Pori

Transkriptio

1 Avoimen datan mahdollisuudet kunnissa Elisa Kettunen, Suomen Kuntaliitto Pori

2 Tässä puheenvuorossa Mitä kunnat ja Kuntaliitto tekevät Kuntien tietotekniikkakartoituksen tuloksia Avoin data osaksi kuntien elinkeinopolitiikkaa? 2

3 Lähdetään perusteista millaisia Suomen kunnat ovat? Kuntia on 320 kpl (2014) Suomi on pienkuntavaltainen maa: yli puolessa kunnista asuu alle 6000 asukasta. Yli asukkaan kaupunkeja on kahdeksan. Kuntien tehtäväkenttä on eurooppalaisittain laaja. Monessa maassa esim. kouluista vastaa valtio, Suomessa kunnat. Palvelussuhteessa kuntiin ja kuntayhtymiin on n henkilöä ja niiden hallitsemissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä n henkilöä. Kunnallishallinto on demokraattista ja asioita valmistellaan avoimesti. Laki ohjaa kunnan toimintaa ja julkisuutta Lähde: kuntien ja kuntayhtymien toiminta 3

4 4

5 Mitä kunta tekee? Kunnalla 535 lakisääteistä tehtävää (VM:n selvitys 2013) Vastaa ennalta ehkäisevästä ja perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja hammashuollosta. Edistää elinympäristön terveellisyyttä. Huolehtii lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, vammaispalveluista sekä monista muista sosiaalihuollon tehtävistä. Ylläpitävät peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja, sekä tarjoavat aikuiskoulutus-, taideopetus-, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Ohjaavat alueensa maankäyttöä ja rakentamista. Kunnat huolehtivat vesi-, energia- ja jätehuollosta, kaduista ja ympäristönsuojelusta. Edistävät elinkeinoja ja työllisyyttä sekä tietoyhteiskuntakehitystä. 5

6 Kunnissa syntyy paljon dataa määrällisesti, mutta myös datan sisällöllinen kirjo on laaja 6

7 Kuntalaki Lainsäädäntö ohjaa kuntien toimintaa, kaikki data ei ole avointa Julkisuuslaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Avoin data koskee julkisuuslain perusteella julkista dataa Henkilötietolaki - Ellei erityislainsäädäntö toisin määrää, toimitaan julkisuuslain ja henkilötietolain mukaisesti Toimialakohtaiset yleis- ja erityislait Kuntalaki luku 4 ( 26-31) kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 7

8 Kunnat ovat merkittäviä julkisen talouden toimijoita 8

9 Kuntayhtymät (tällä hetkellä) Lakisääteisiä, kaikki kunnat kattavia kuntayhtymiä on kolmenlaisia: 1. Sairaanhoitopiirit (20 kpl) 2. Erityishuoltopiirit (16 kpl) 3. Maakuntien liitot (18 kpl) - Lisäksi kunnilla on lukuisia vapaaehtoisia kuntayhtymiä joissa henkilöstöä on yhteensä noin Esim. Koulutuskuntayhtymät (AMK:t, ammattioppilaitokset) - Kuntayhtymien osuus kuntien menoista on noin 25 %. - Kuntayhtymien ylin päätöksentekoelin on valtuusto, jonka jäsenet ovat pääasiassa jäsenkuntien nimeämiä kunnanvaltuutettuja. 9

10 Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntaliitto r.y. on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kuntien ja koko kunta-alan edunvalvonta, palvelutoiminta ja kehittämistyö. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys. 10

11 Kuntaliiton palvelut Sosiaali ja terveys Opetus ja kulttuuri Alueet ja yhdyskunnat Kuntatalous Lakiasiat KT Kuntatyönantajat Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Kuntakehitys ja tutkimus Viestintä Tietoyhteiskunta Ruotsinkieliset palvelut Finlands kommuntidning, Fikt Ruotsinkieliset kurssit ja koulutus Ruotsinkieliset julkaisut ja lomakkeet Tutkimus- ja kehittämisprojektit Ruotsinkielinen tiimi ja palveluverkosto: neuvontaa ja konsultointia asiantuntijoilta, jotka vastaavat ruotsinkielisistä palveluista 11

12 Kuntaliitto-konsernin palvelut

13 Kuntaliitto on sitoutunut avoimuuteen ja tukee kuntia Kuntalain kokonaisuudistus avoimien valmisteluprosessien, viestinnän, tiedottamisen ja kuulemisen vahvistaminen. JHS-suositukset Kuntaliiton omat oppaat, ohjeet sekä yleiskirjeet SADe-ohjelmassa, mm. kehittämässä Kansalaisen osallistumisympäristö-hankkeessa ja otakantaa.fi käyttö. Kuntaliitolla Kuntalaiset keskiöön hanke. Käyttäjälähtöisten palvelujen uudistaminen. Selkeä kieli, Rakt på sak hanke, jossa mm. koulutuksia. Osallistuvan budjetoinnin kehittäminen Kuntaliiton viestintä auttaa kuntia viestinnässä, tarve lisätä kuntalaisten ja kuntaorganisaation välistä luottamusta. Koulutuksia suunnitellaan yhteistyössä mm. FCG:n kanssa. Lakiyksikön hallintolakimiesten palvelut suosituimpia palveluita» Tietosuoja mm. pilvipalveluiden ja avoimen tiedon osalta 13

14 Avoin data Kuntaliitossa Tärkein tehtävä on tukea kuntia» Kuntien oman työn ja yhteistyön tukeminen» Tulevaisuudessa esim. opas kunnille?» Myös edunvalvontanäkökulma Avoin data Kuntaliiton omassa toiminnassa» Mitä kuntadataa Kuntaliitto voisi avata?» Eri alojen asiantuntijoiden kouluttaminen Ohjelmatasolla:» Avoimen hallinnon ohjelma (Päivi Kurikka)» Avoimen tiedon ohjelma (Elisa Kettunen)» JulkICTLabs-hanke (EK)» Kuntatieto-ohjelma (Mikko Mehtonen) 14

15 Havaintoja kuntien tietotekniikkakartoituksesta Kysely lähetettiin kuntiin 11/2013 ja päättyi 1/2014. Tulokset julkaistaan seminaarissa Lisätietoa kartoituksesta (mm. kyselylomake): asiantuntijapalvelut tietoyhteiskunta Kunnat ja tietoyhteiskunta Kuntien tietotekniikkakartoitus

16 Kuntakoko Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä Kuntia kyselyssä Asukkaita kyselyssä % Kunnista % Väestöstä ,9 % 17,5 % ,0 % 23,3 % ,2 % 22,0 % ,0 % 36,2 % ,5 % 32,9 % ,0 % 53,2 % ,8 % 85,7 % Koko maa ,9 % 54,5 % Sairaanhoitopiiri 5 Koulutuskuntayhtymä 10 Kunnista parhaiten edustettuna suuret kaupungit. Maakuntien liitto 6 Muut sote 6 16

17 Organisaation tietotekniikan ylläpito/perustietotekniikka on järjestetty pääosin? 17

18 Organisaatiossa käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja Avoimen lähdekoodin käyttö vakiintunut kuntiin. Lisääntyy tasaisesti, mutta ei aggressiivisesti. 76 % käyttää vähintään yhtä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. 60 % kahta tai useampaa. Suurin kasvu on ollut sovelluspalvelimien ja koulujen opetuskäytössä hyödynnettävien ohjelmistojen käytössä. 18

19 Arvioi toimialan palveluiden ja toimintojen sähköistämistä 19

20 Datan avaaminen. Valitse kyllä/ei. 6 % uusia organisaatioita suunnitteli datan avaamista 2014 Myytävä data lähinnä paikkatietoa. Kokonaisuutena myyntitulojen merkitys kunnille vähäinen, toimialakohtaise sti yksittäisissä kunnissa voi olla merkitystä. 20

21 Millaisia esteitä tiedon avaamiselle näette omassa organisaatiossanne? Valitse 3 tärkeintä. Millaiset hyödyt voisivat saada organisaationne avaamaan tietojaan? 3 tärkeintä. Esteistä 3 tärkeintä: ajanpuute, rahanpuute, ei pidetä tärkeänä. 21 Kannustavat tekijät jakautuvat tasaisesti. Viestintä/demokratianäkökulma tärkein, mutta myös tiedon tehokkaampi hyödyntäminen ja elinkeinonäkökulma tärkeitä.

22 Jos datan avaamista katsotaan kuntalinssien läpi

23 Kuntadata on Big Dataa erityisesti tiedon sirpaleisuuden vuoksi Palveluista ja toiminnasta syntyy lukemattomia tietovirtoja ja julkinen data on siellä täällä Tiedon hallinnan kehittäminen kokonaisuutena» Asiakirjanhallinta tai tietojärjestelmät eivät ole erillinen saareke, vaan osa tiedonhallintaa Palveluiden ja toiminnan järjestämisen moninaisuus heijastuu myös tietoarkkitehtuuriin. Esim. lasten päivähoito (kunnan omat päiväkodit ja kerhotoiminta, perhepäivähoito, yksityiset päiväkodit joiden toimintaa ja/tai käyttöä kunta tukee, kotihoidontuen kuntalisä) Kuntien kannattaa yhdistää datan avaaminen tiedonhallinnan kehittämiseen! 23

24 Miten datan avaaminen voi vaikuttaa kunnassa? Monta hyvää lupausta Demokratia ja läpinäkyvyys Tiedonvälitys ja media Parempaa päätöksentekoa Enemmän, parempia ja monipuolisempia palveluita Kunnan näkökulmasta Aiheuttaa myös kustannuksia ja investointitarpeita, joskus myös tulonmenetyksiä Tulonmenetyksiä tai investointeja ei kukaan kompensoi, hyödyn on tultava muualta Tiedon avaamisen mittareita kaivataan! Kun uusia ihmisiä tulee mukaan avaamaan kunnan tietoa, lisää koulutusta ja uudenlaista osaamista tarvitaan Kunnan kannattaa edetä hyötyjä tavoitellen Tietoa hyödynnetään monipuolisemmin ja enemmän tehokkaampaa resurssien käyttöä Hyviä käytäntöjä täytyy kehittää Saattaa muuttaa prosesseja ja uudistaa toimintaa Tarpeettoman tiedon kerääminen tulee näkyväksi jostakin voidaan luopua? Datan avaamisen hyvä puoli on se, että siinä voidaan edetä hiljalleen pienilläkin resursseilla. Datan avaaminen on kunnille uusi tehtävä vaatii asiaan perehtymistä, osaamista, aikaa. Jos yrityksellä on intressi johonkin kunnan dataan kannattaa ryhtyä toimeen ja pohtia yhteisiä intressejä ja yhteistyömahdollisuuksia. 24

25 Kuntien tekee elinkeinopolitiikkaa Kunnilla on intressi edistää omaa ja alueensa elinkeinotoimintaa. Työpaikat ja vahvat yritykset takaavat hyvinvointia, palveluita ja verotuloja. Elinkeinopolitiikassa kunnat tekevät yhteistyötä yritysten, koulutus- ja innovaatiopalveluita tuottavien tahojen, rahoituslaitosten ja yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Kunnat ovat usein omistajina tai yhteistyökumppaneina seudullisissa kehittämisyhtiöissä, teollisuuskylissä, matkailu- ja markkinointiyhtiöissä, teknologiakylissä, tiedepuistoissa, uusyrityskeskuksissa 25

26 Kuntien elinkeinopolitiikka antaa mahdollisuuksia Lainsäädäntö määrittelee kuntien yhteiset nimittäjät, mutta elinkeinopolitiikassa jyrää erilaistuminen ja omien vahvuuksien hyödyntäminen. Kuntien itsenäinen asema antaa mahdollisuudet uusien toimintatapojen kokeilemiseen. Kuntien kehittämisresurssit tänä päivänä erittäin niukat, kehittäminen on ollut hiljaista myös isojen rakenneuudistusten vuoksi. Yhteistyötä kannattaa tehdä ja pyrkiä kokonaistarkasteluun. Voisiko datan avaaminen muodostua uudeksi elinkeinopolitiikan ja kunnan toiminnan kehittämisen välineeksi? 26

27 Datan avaamisen seuraava askel? Datan avaaminen ei saisi olla vain koodareiden ja italan yritysten heiniä. Toimialojen ja organisaatioiden erilaista osaamista ja tarpeita pitäisi törmäyttää, jotta datasta saadaan todella hyötyä. Kuntadatan lisäksi myös yritysten datan avaaminen? Koulut ja oman kunnan datan hyödyntäminen opetuksessa? Asiakkaiden ja kansalaisten tuottaman tiedon hyödyntäminen. Tärkeää on tehdä myös sitkeää ja hidasta työtä tietoinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta julkishallintoon saadaan rakenteista ja hallittua tietoa. 27

28 Elinkeinopoliittinen näkökulma avoimen datan hyödyntämiseen Suomen avoimen datan menestyneet kuntaesimerkit ovat pääosin suurista kaupungeista. Lopuksi ajatusleikkiä toisenlaisilla kunnilla. Kolari Salla Kuusamo Ranua Mikä data voisi kiinnostaa näissä kunnissa ja näillä alueilla? Kiuruvesi Pori 28

29 Luomu-Suomen pääkaupunki Millaista dataa kannattaisi avata kunnassa, jossa maatalous on strategisesti tärkeä elinkeino? Toimialaltaan tuntemattomie n työpaikkojen osuus % 2 % Dataa teistä, silloista, pelloista, EU-tuista, maaperästä, laajakaistasta, viljavuudesta, valuma-alueista, suojavyöhykkeistä, säästä, palveluista, koulukuljetuksista, tuholaisista, logistiikasta, lähiruoasta Kiuruvesi Palvelujen työpaikkojen osuus % 55 % Alkutuotannon työpaikkojen osuus % 26 % Jalostuksen työpaikkojen osuus % 17 % 29

30 Mitä voisivat olla avoimen datan mahdollisuudet kunnassa joka elää matkailusta? Esim. Kolarin kunnan yrityspalvelut: Elinkeinojohtaja, yritysneuvoja, reittivastaava, maataloussihteeri, projektisihteeri Kunta ylläpitää yrityspalveluhakemistoa ja palveluhakua kunnan sivuilla. Tärkeitä elinkeinoja matkailu, maa- ja metsätalous ja poronhoito. Pallas- Yllästunturin kansallispuisto. Väestö 3836 Pinta-ala 2 617,77 km2 Kuvakaappaus: yllas-sky-view.fi

31 Suomen maa-alasta noin 29 % on suota Ranua Luonnontuoteala - Marjanpoiminta - Marja- ja sienimatkailu - Luonnontuotteiden myynti, ostaminen ja jatkojalostus - Esim. Arktiset aromit yhdistyksen sivuilla kymmeniä alan yrityksiä eri puolilta Suomea Salla Kuusamo Luonto/erämatkailu Reittidataa: patikointi, hiihto, Moottorikelkka Palveludataa Matkailijoiden päivitykset Luontodataa, karttadataa 31 Kuvat Simo Tanne

32 Millainen data-avaus voisi edistää Porin ja Satakunnan elinkeinoelämää ja motivoida kuntaa? Lainaus: PRIZZTECH Oy on elinkeinoyhtiö, jonka päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö. Omistajat: Porin kaupunki (77, 1%) Ulvilan kaupunki (4,5 %) Huittisten kaupunki (3,4 %) Kokemäen kaupunki (2,7 %) Rauman kaupunki (2,7 %) Harjavallan kaupunki (2,5 %) Nakkilan kunta (1,7 %) Merikarvian kunta (1,2 %) Luvian kunta (1,0 %) Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (0,85 %) Pomarkun kunta (0,85 %) Euran kunta (0,7 %) Yhtiön omassa hallussa olevat osakkeet (0,8 %) (Lähde: Kuvan lähde: 32

33 33 Kuvan lähde:

34 Uskallusta tehdä vanhat asiat uudella tavalla! Kuvan lähde: Kiitos mielenkiinnosta! 34